Työllisyyspolitiikan suuntaviivat (2003-2005)

Vuonna 2003 annetuissa työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa täsmennetään niiden rakenneuudistusten ensisijaiset tavoitteet, jotka on toteutettava Euroopan unionin (EU) pääasiallisten taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. EU on nyt ensimmäistä kertaa käyttänyt tehostetusti politiikan koordinoinnin keskeisiä välineitä - talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja, työllisyyspolitiikan suuntaviivoja ja sisämarkkinastrategiaa. Niiden toimintakausi on nyt kolme vuotta.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 2003/578/EY, tehty 22 päivänä heinäkuuta 2003, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista.

TIIVISTELMÄ

Päätöksessä kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan työllisyyspolitiikkaansa niin, että siinä saavutetaan talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen ja sisämarkkinastrategian mukaisesti asetetut määrälliset tavoitteet ja tulokset. Kaikki nämä keskipitkällä aikavälillä (kolme vuotta) toteutettavat politiikat ovat osa sitä kattavaa kymmenvuotista strategiaa, joka vahvistettiin vuonna 2000 kokoontuneessa Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja jota tarkistettiin vuonna 2005. Vuonna 2005 tapahtuneen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio esitti työllisyyspolitiikan suuntaviivoja koskevan uuden päätösehdotuksen, joka tulee voimaan vuodesta 2006 alkaen. Ministerineuvosto kehottaa päätöksessä jäsenvaltioita toteuttamaan vakauteen ja kasvuun keskittyvää makrotalouspolitiikkaa, johon kuuluu tiukka finanssipolitiikka ja työmarkkinaosapuolten kanssa neuvoteltu maltillinen palkkakehitys.

Työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa vuosiksi 2003-2005 vahvistetaan kasvupolitiikkaa rakenneuudistuksilla tavoitteena luoda enemmän ja entistä laadukkaampia työpaikkoja. Ministerineuvosto on laatinut suuntaviivojen rinnalle kaikille jäsenvaltioille osoitettuja suosituksia, jotka koskevat kipeimmin tarvittuja ja kiireellisimpiä uudistuksia. Työllisyyspolitiikan suuntaviivoissa edellytetään, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon kaikissa uudistuksiin liittyvissä toimissa. Päätös perustuu Euroopan työllisyysstrategian tulevaisuutta (es de en fr) koskevassa komission tiedonannossa esitettyihin päätelmiin. Tiedonannossa pyritään yhdistämään Lissabonin strategian tärkeimmät kohdat työllisyysstrategiaan sekä yksinkertaistamaan ja selkeyttämään sen poliittisia painopisteitä.

Pääasialliset tavoitteet

Euroopan unioni vahvistaa työllisyysalalla tärkeimmät tavoitteet, joita ovat seuraavat:

Rakenneuudistusten pääasialliset tavoitteet ("10 käskyä")

Neuvosto kehottaa yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioita toteuttamaan rakenneuudistuksia, joihin kuuluvat seuraavat:

Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpano kuuluu jäsenvaltioille. Tämän prosessin yhtenäisen hallinnan vuoksi on tärkeää, että jäsenvaltioiden parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja muut kansalliset, alueelliset ja paikalliset työllisyysalan elimet osallistuvat siihen. Työmarkkinaosapuolet ovat mukana työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanossa kansallisella tai alojen välisellä tasolla tai alakohtaisesti. Avoimuudella ja kustannustehokkuudella sekä rakennerahastojen ja erityisesti Euroopan sosiaalirahaston (ESR) antaman taloudellisen tuen moitteettomalla käytöllä voidaan varmistaa taloudellisten resurssien asianmukainen jakaminen.

Viitteet

Säädös

Voimaantulo

Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa

EUVL

Päätös 2003/578/EY

22.7.2003

-

EUVL L 197, 5.8.2003

ASIAAN LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET

Neuvoston päätös 2004/740/EY, tehty 4 päivänä lokakuuta 2004, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista [EUVL L 326, 29.10.2004].

Neuvoston päätöksessä 2003/578/EY vahvistetut suuntaviivat pidetään voimassa.

Neuvoston päätös 2002/177/EY, tehty 18 päivänä helmikuuta 2002, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (es de en) vuodeksi 2002 [EYVL L 60, 1.3.2002].

Vuoden 2002 suuntaviivojen merkittävin uutuus oli työpaikkojen laatuun liittyvän uuden monialaisen tavoitteen käyttöönotto ja Tukholman Eurooppa-neuvoston työllisyysasteille hyväksymät ja myöhempiin suuntaviivoihin sisällytetyt välitavoitteet vuodeksi 2005.

Neuvoston päätös 2001/63/EY, tehty 19 päivänä tammikuuta 2001, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista vuodeksi 2001 [EYVL L 60, 1.3.2002].

Tässä päätöksessä otetaan käyttöön uusi kattava työllisyyspolitiikan strategia, josta päätettiin Lissabonin Eurooppa-neuvostossa, mutta säilytetään kuitenkin entisellään alkuperäinen neljän pilarin rakenne (yrittäjyys, työllistyvyys, sopeutumiskyky ja yhtäläiset mahdollisuudet). Lissabonin strategialla pyritään nostamaan työllisyysaste 62,2 prosentista vuonna 1999 aina 70 prosenttiin vuonna 2010 (ja yli 60 prosenttiin naisten osalta). Työmarkkinaosapuolet osallistuvat tiiviimmin työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanoon ja seurantaan. Toisiinsa liittyviksi katsotut aiheet on johdonmukaisuuden lisäämiseksi ryhmitelty yhteen - esimerkiksi työllistyvyyttä koskevaan pilariin on sisällytetty koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevat suuntaviivat. Suurempaa huomiota on lisäksi kiinnitetty työmarkkinoiden syrjintänäkökohtien torjuntaan, jotta vahvistettaisiin yhteyttä sosiaaliseen osallisuuteen. Ikääntyviä työntekijöitä koskevia säännöksiä on laajennettu. Ne ulottuvat nyt pelkkiä verotusta ja etuuksia koskevia näkökohtia pidemmälle ja käsittävät kokonaisvaltaisemman joukon aktiivisena ikääntymistä edistäviä toimintalinjoja.

Neuvoston päätös (EY) n:o 2000/228, tehty 13 maaliskuuta 2000, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (es de en) vuodeksi 2000 [EYVL L 72, 21.3.2000].

Viimeisin päivitys 04.10.2005