EU:n koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

TIEDONANNON JA SOPIMUKSEN ARTIKLOJEN TARKOITUS

Tiedonannon tavoitteena on korostaa tehokkuuden* ja tasapuolisuuden* merkitystä EU:n koulutusjärjestelmissä, ja näin ollen todetaan, että ne ovat keskeisen tärkeitä seikkoja kilpailukyvyn ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kehittämisessä pitkällä aikavälillä. Tiedonannossa kehotetaan vauhdittamaan uudistuksia ja esitetään toimet, jotka EU-maiden olisi toteutettava.
SEUT-sopimuksen 9 artiklalla pyritään varmistamaan, että EU:n politiikat ja toiminta edistävät korkeaa työllisyyden tasoa, asianmukaista sosiaalista suojelua, sosiaalista osallisuutta, opetusta, koulutusta ja ihmisten terveyttä.
SEUT-sopimuksen 165 artiklassa esitetään, miten EU voi edistää laadukkaan koulutuksen kehittämistä kannustamalla EU-maita tekemään keskenään yhteistyötä. Se voi tukea ja täydentää niiden toimintaa samalla kun noudatetaan:
- niiden vastuuta opetuksen sisällöstä ja koulutusjärjestelmien organisoinnista; ja
- niiden kulttuurillista ja kielellistä edistämistä

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Koulutuspolitiikoilla voi olla merkittävä positiivinen vaikutus taloudellisiin ja sosiaalisiin lopputuloksiin, mutta koulutuksen eriarvoisuuteen liittyy myös valtavia piilokustannuksia, muun muassa verojen menetyksiä, kasvanut terveydenhuollon tarve sekä kasvavaan rikollisuuteen liittyvät kustannukset. Näitä kustannuksia vähentävät politiikat voivat tuottaa sekä tasapuolisuuteen että tehokkuuteen liittyviä etuja.
EU-maat voivat maksimoida koulutusjärjestelmiensä tuoton ottamalla huomioon tasapuolisuus tehokkuuden rinnalla tehdessään järjestelmän uudistamista koskevia päätöksiä. Niiden olisi kehitettävä politiikkoja koko elinikäisen oppimisen jatkumolle mahdollistamalla pitkän aikavälin suunnittelu paikallisella ja kansallisella tasolla, kun ne päättävät ensisijaisista menoista.

Esiopetus: Oppimiseen keskittyminen varhaisesta iästä alkaen

Esiopetuksesta saadaan eniten tuloksia lasten saavutusten ja sosiaalisen sopeutumisen näkökulmasta. EU-maiden olisi investoitava nykyistä enemmän esiopetukseen myöhempää oppimista varten välttäen koulunkäynnin keskeyttämistä ja lisäten tulosten tasapuolisuutta ja yleistä osaamistasoa. Varhaiskasvatukseen tehtävien investointien puute aiheuttaa paljon korkeampia sen korjaamisesta johtuvia menoja myöhemmin, mikä ei ole kovin kustannustehokasta ja voi aiheuttaa suuria rikollisuuteen, terveyteen, työttömyyteen ja muihin sosiaalipolitiikkoihin liittyviä kustannuksia.
Ohjelmat, joissa keskitytään oppimisen lisäksi henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin taitoihin, tuottavat yleensä parempia tuloksia ja suurempia seurannaisvaikutuksia koko elämän ajan, mutta samalla vanhempien osallistuminen on keskeistä. Erikoiskoulutettujen esiasteen opettajien tarjontaa on parannettava useissa EU-maissa.

Perus- ja toisen asteen koulutus: perusopetuksen laadun parantaminen kaikkien hyväksi

Koulutusjärjestelmien olisi tarjottava kaikkien tarvitsemaa perusopetusta ja keskeisiä avaintaitoja, mutta tämä on erityisen tärkeää heikossa asemassa oleville ryhmille ja EU-maille, jotka tarjoavat koulutusta suurelle määrälle maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä.
Useimmat tutkijat esittävät että oppilaiden eriyttäminen* varhaisessa iässä pahentaa sosioekonomisen taustan vaikutuksia koulumenestykseen eikä lisää tehokkuutta pitkällä aikavälillä. Kun eriyttäminen myöhennetään ylemmän toisen asteen koulutukseen ja samalla mahdollistetaan siirtyminen koulumuodosta toiseen, voidaan vähentää sosiaalista erottelua ja edistää tasapuolisuutta tehokkuuden kärsimättä.
Oppilaitosten paikallinen autonomia ja valtakunnalliset vastuujärjestelmät voivat parantaa opiskelijoiden suorituksia, mutta niihin on kuitenkin sisällytettävä täysi sitoutuminen tasapuolisuuteen.
Tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen eniten vaikuttavat tekijät ovat opetushenkilöstön laatu, kokemus ja motivaatio. Opettajat voivat ratkaisevalla tavalla varmistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien oppilaiden osallistumisen. Sellaisten rekrytointitoimien kehittämisen, joilla varmistetaan muita heikommassa asemassa olevien oppilaiden korkeatasoisen opetuksen saaminen, olisi oltava ensisijaista.

Korkeakoulutus: lisää investointeja ja laajempi osallistuminen

Maksuton korkeakoulutus ei välttämättä ole tasapuolisuuden tae. Vahvistaakseen sekä tehokkuutta että tasapuolisuutta jäsenvaltioiden olisi luotava olosuhteet ja kehitettävä kannustimia, jotka tuovat lisää julkisia ja yksityisiä investointeja tarvittaessa myös lukukausimaksuilla ja samalla kohdennettava taloudellista tukea muita heikommassa asemassa oleville.
Korkeakoulujen olisi tarjottava monipuolisempia kursseja ja kannustimia, jotta ne voivat vastata yhä useampiin erilaisiin yhteiskunnan ja talouselämän tarpeisiin.
EU-maiden olisi kehitettävä joustavia ja selkeitä polkuja ammatillisesta koulutuksesta jatko-opintoihin ja työelämään. Lisäksi niiden olisi parannettava työttömille ja muita heikommassa asemassa oleville oppijoille järjestettäviä julkisia harjoitteluohjelmia.

EU:n toimet

EU-mailla on selkeä päävastuu näihin haasteisiin vastaamisessa, ja samalla EU takaa, että koulutusjärjestelmät voivat ottaa oppia toisiltaan, erityisesti esiopetuksessa.
Elinikäisen oppimisen ohjelma tukee miljoonien ihmisten liikkuvuutta, antaa heille uusia taitoja ja auttaa heitä mukautumaan Euroopan työmarkkinoihin hyödyntäen EU:n rakennerahastoja järjestelmäuudistuksia ja koulutuksen järjestämiseen liittyviä kehittämishankkeita varten.

TAUSTAA

Tehokkuus ja tasapuolisuus ovat keskeisiä seikkoja EU:n tavoitteiden saavuttamisessa niissä toimissa, joihin se on ryhtynyt kasvun ja työpaikkojen edistämiseksi, kuten Lissabonin sopimus ja sen jälkeen Eurooppa 2020 -strategia.

KESKEISET TERMIT

Tehokkuus: prosessin panosten ja tuotosten välinen suhde. Järjestelmä on tehokas silloin, kun siihen annetulla panoksella saadaan paras mahdollinen tuotos. Koulutusjärjestelmien suhteellista tehokkuutta mitataan yleensä koe- ja tutkintosuorituksilla, ja niiden laajemman yhteiskunnallisen ja taloudellisen tehokkuuden mittarina on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen tuotto.

Tasapuolisuus: missä määrin yksilöt voivat hyödyntää koulutusta mahdollisuuksiensa, koulutukseen pääsynsä, saamansa kohtelun ja tulostensa parantamiseksi. Tasapuolisilla järjestelmillä taataan, että koulutuksen tulokset eivät riipu yksilön sosioekonomisesta taustasta tai muista koulutuksellista epätasa-arvoa aiheuttavista tekijöistä ja että annettu opetus vastaa yksilön omia erityisiä oppimistarpeita.

Eriyttäminen: lasten erotteleminen kykyjensä perusteella eri kouluihin ennen 13. ikävuotta. Vaikka tämä ei välttämättä merkitse jakamista akateemiselle ja ammatilliselle linjalle, käytännössä on kuitenkin usein niin. Tähän määritelmään ei sisälly tasoryhmiin jakaminen, jolloin opetusohjelmat mukautetaan koulun sisällä kyvyiltään erilaisia lapsiryhmiä varten.

ASIAKIRJA

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Ensimmäinen osa – Periaatteet – II osasto – Yleisesti sovellettavat määräykset – 9 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 53–53)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – Kolmas osa – Unionin sisäiset politiikat ja toimet – XII osasto – Yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus, nuoriso ja urheilu – 165 artikla (aiempi EY-sopimuksen 149 artikla) (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 120–121)

Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille — Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus (COM(2006) 481 lopullinen, 8.9.2006)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta — Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet (EUVL C 417, 15.12.2015, s. 25–35)

Neuvoston päätelmät varhaiskasvatuksesta: varhaiskasvatuksella parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten tulevaisuudelle (EUVL C 175, 15.6.2011, s. 8–10)

Komission tiedonanto — Varhaiskasvatuksella parhaat mahdolliset lähtökohdat lasten tulevaisuudelle (COM(2011) 66 lopullinen, 17.2.2011)

Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 27. päivänä syyskuuta 2007, eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuudesta ja tasapuolisuudesta (EUVL C 219E, 28.8.2008, s. 300–306)

Alueiden komitean lausunto aiheista Eurooppalaisten koulutusjärjestelmien tehokkuus ja tasapuolisuus ja Eurooppalainen tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EUVL C 146, 30.6.2007, s. 77-84)

Viimeisin päivitys: 22.03.2018