Yliopistojen uudistaminen osana Lissabonin strategiaa

Mikäli sidosryhmät EU:ssa eivät puutu asiaan, on vaarana, että tärkeimpien kansainvälisten kilpailijoiden etumatka Euroopan yliopistoihin nähden kasvaa. Tiedonannossa tuodaan esiin kolme toiminta-alaa yliopistojen uudistamista varten: yliopistojen laadun parantaminen ja niiden houkuttelevuuden lisääminen, yliopistojen hallintotavan ja järjestelmien parantaminen, yliopistojen rahoituksen lisääminen ja monipuolistaminen siten, että opiskelijoiden maksuosuutta nostetaan tuntuvasti, tai muulla tavalla.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto, 20.4.2005 - Euroopan aivokapasiteetti liikkeelle: miten yliopistot saadaan hyödyntämään koko potentiaaliaan Lissabonin strategian edistämiseksi [KOM(2005) 152 lopullinen - Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Melko hyvästä opetuksen tasosta huolimatta Euroopan yliopistot eivät ole onnistuneet vapauttamaan koko potentiaaliaan talouskasvun vauhdittamiseksi, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja työpaikkojen laadun ja määrän lisäämiseksi. Komissio kehottaa jäsenvaltioita esittämään toimenpiteitä, joiden avulla yliopistot voivat antaa täyden panoksen tarkistettuun Lissabonin strategiaan. Lisäksi komissio pyytää neuvostoa antamaan päätöslauselman uudentyyppisen kumppanuuden luomiseksi julkisen vallan ja yliopistojen välille ja investoimaan riittävästi korkea-asteen koulutukseen.

Euroopan on lujitettava osaamisensa kolmea kulmakiveä: tutkimusta, koulutusta ja innovointia. Yliopistot ovat kaikkien kolmen kannalta olennaisen tärkeitä. Laajempi ja tehokkaampi investoiminen yliopistojen modernisointiin ja laatuun merkitsee suoraa investointia Euroopan ja eurooppalaisten tulevaisuuteen.

Komission tiedonanto perustuu lähinnä kuulemisprosessissa saatuihin yhteneviin mielipiteisiin. Kuulemisessa kävi ilmi Euroopan korkea-asteen opetuksen kolme tärkeintä haastetta: maailman huippulaadun saavuttaminen, hallintotavan parantaminen sekä rahoituksen lisääminen ja monipuolistaminen.

Lissabonin strategian mukaisesti komissio on asettanut toiminnalle seuraavat kolme lähtökohtaa:

• yliopistojen aloitteet
• yliopistojen mukautumista tukevat kansalliset toimet; komissio kehottaa jäsenvaltioita muuttamaan sääntelypuitteet joustavammiksi yliopistojen uudistusten mahdollistamiseksi
• yhteisön tuki.

Yliopistojen laatu ja houkuttelevuus

Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Etelä-Koreassa on suhteellisesti enemmän korkea-asteen opintoihin hyväksyttyjä ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita kuin EU:ssa. Euroopan unionissa koulutetaan eniten tutkijoita, mutta heitä ei kuitenkaan työllistetä tarpeeksi. Kansallisissa järjestelmissä pyritään yhdenmukaisuuteen eli suositaan koulumuotoisuutta, mikä sulkee pois ne, jotka eivät sopeudu standardimalliin. Euroopan yliopistojärjestelmä on pirstoutunut ja erillään liike-elämästä, minkä vuoksi tutkinnon suorittajilta puuttuu yrittäjähenkeä ja he etääntyvät työmarkkinoista.

Euroopan yliopistojen kuulemisen tulosten perusteella komissio painottaa seuraavien toimenpiteiden tärkeyttä:

• Lisätään selvästi eriytymistä mitä tulee kohderyhmiin, opetusmenetelmiin, opintojen aloittamiseen ja päättämiseen sekä oppialojen ja valmiuksien yhdistämiseen opetussuunnitelmassa jne.
• Luodaan kattava huippuosaamisen kulttuuri: tämä edellyttää rahoituksen keskittämistä, ei pelkästään niihin keskuksiin ja verkostoihin, jotka ovat jo huipputasoa jonkin alan tutkimuksessa tai opetuksessa, vaan myös niihin, joilla on potentiaalia saavuttaa huipputaso; olennaista on voittaa eristäytyneisyys ja tukea heikommin edistyneitä alueita, jotta saadaan aikaan korkeaa laatua tietyillä toiminta-aloilla.
• Lisätään opetuksen ja oppimisen joustavuutta ja avoimuutta työmarkkinoihin nähden hyödyntämällä uuden tieto- ja viestintätekniikan tarjoamaa potentiaalia.
• Laajennetaan opintoihin pääsyä, tuetaan opiskelijoiden sitoutumista ja edistetään menestymistä tarjoamalla vaihtelevampia opinto-ohjelmia, lisäämällä liikkuvuutta, tehostamalla ohjausta ja neuvontaa, ottamalla käyttöön joustavammat pääsyvaatimukset ja keventämällä opiskelumenoja (apurahat, lainat, kohtuuhintaiset asunnot jne.).
• Helpotetaan tutkintojen tunnustamista.
• Vahvistetaan yliopistojen henkilöstöresursseja luomalla ympäristö, joka perustuu erityisesti avoimiin, läpinäkyviin ja kilpailullisiin menettelyihin.
• Luodaan korkea-asteen tutkintojen eurooppalaiset puitteet sekä laadunvarmistuselinten verkosto.

Komissio kehottaa panostamaan laatuun. Se tuo esiin erityisesti tutkijoiden urakehitystä ja liikkuvuutta koskevan Marie Curie -ohjelman (EN) sekä tuen, jota se osoittaa Euroopan korkeakouluinstituutissa toteutettavalle tohtorintutkinnon jälkeiselle ohjelmalle (EN). Komission suunnitelmiin kuuluu myös Euroopan teknologiainstituutin () perustaminen.

Hallintotapa

Liiallinen sääntely ja opetussuunnitelmien järjestäminen kansallisella tasolla ovat tekijöitä, jotka haittaavat EU:ssa yliopistojen toiminnan nykyaikaistamista ja heikentävät niiden hallinnon tehokkuutta. Hallintotapaa uudistaakseen yliopistot vaativat yhä enemmän itsenäisyyttä kysymyksissä, jotka koskevat niiden ohjelmien laatimista ja henkilöstön, infrastruktuurin ja resurssien hallinnointia. Lisäksi yliopistot toivovat, että viranomaiset osallistuisivat entistä painokkaammin järjestelmän strategiseen kokonaistarkasteluun. Toisin sanoen ei ole kyse valtion vetäytymisestä vaan uudesta tehtävänjaosta.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita muuttamaan sääntelypuitteet joustavammiksi, jotta yliopistojen johtajat voivat toteuttaa todellisia muutoksia ja tehdä strategisia päätöksiä.

Rahoitus

Euroopan yliopistojen rahoitukseen käytetään keskimäärin 1,1 prosenttia BKT:stä, mikä vastaa Japanin tasoa mutta on kaukana Yhdysvaltojen ja Kanadan vastaavista rahoitusmääristä. Etumatkan umpeen kuromiseksi komissio painottaa, että Euroopassa olisi käytettävä korkea-asteen koulutukseen 150 miljardia euroa enemmän joka vuosi. Komissio arvioi, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vähintään noin 2 prosentin kokonaisinvestointia BKT:stä. Euroopan unionin jäsenvaltioissa korkea-asteen koulutus saa rahoituksensa lähinnä julkisista varoista. Kilpailijamaissa rahoitus on sitä vastoin monipuolisempaa, ja elinkeinoelämän ja yksityistalouksien rahoitusosuus on niissä suurempi.

Ennen kuin yliopistot voivat saada käyttöönsä lisärahoitusta, niiden on osoitettava, että nykyisiä resursseja käytetään tehokkaasti. Lisärahoituksen avulla kannustettaisiin innovaatioihin ja uudistuksiin, jotta opetuksessa, tutkimuksessa ja palveluissa saavutettaisiin huippulaatu. Tiedonannossaan komissio tuo myös esiin kysymyksen lukukausimaksujen korottamisesta, johon kytkeytyvät alemmista tuloryhmistä tuleville opiskelijoille suunnattu toimiva opintotukijärjestelmä sekä elinkeinoelämän ja yliopistojen välisten kestävien kumppanuuksien kehittäminen.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita korjaamaan korkea-asteen koulutuksen rahoitusvajeen, jotta Lissabonin strategian mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Rahoitusyhdistelmien olisi määräydyttävä kunkin jäsenvaltion yliopistoperinteiden mukaan. Lisäksi on kannustettava kehittämään yritysten ja yliopistojen välisiä kumppanuuksia verokannustimien avulla. Joka tapauksessa kaikille on taattava oikeudenmukainen mahdollisuus saada opetusta.

Komissio kehottaa lisäämään rakennerahastojen ja Euroopan investointipankin myöntämän tuen määrää. Koulutus 2010 -työohjelmassa komissio tukee uudistuksia edistämällä hyvien toimintatapojen vaihtoa, tutkimuksia ja poliittisten päättäjien vastavuoroista oppimista. Ehdotettu elinikäistä oppimista koskeva integroitu toimintaohjelma vuosiksi 2007-2013 edistää varsinkin liikkuvuutta ja yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä.

Tausta

Asiakirja on jatkoa komission tiedonannolle " Yliopistojen rooli tietojen ja taitojen Euroopassa " ja siitä käydylle keskustelulle. Asiakirjan tarkoituksena on varmistaa, että Euroopan yliopistot pystyvät suoriutumaan ratkaisevan tärkeästä tehtävästään Lissabonin Eurooppa-neuvoston asettaman strategisen tavoitteen saavuttamiseksi, jonka mukaan Euroopan unionista (EU) on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous.

Yliopistojen asema on ratkaisevan tärkeä tässä prosessissa, koska osaamiseen perustuvan talouden ja yhteiskunnan aikaansaaminen ja kehittyminen ovat sidoksissa neljään toisiinsa liittyvään tekijään eli uuden tiedon tuottamiseen, tiedon siirtämiseen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen avulla, sen levittämiseen tieto- ja viestintätekniikan avulla ja käyttöön ottamiseen uusissa teollisissa prosesseissa tai palveluissa.

Tätä tiedonantoa täydentää komission tuleva toimintasuunnitelma korkeakoulututkimuksesta.

Viimeisin päivitys 23.10.2006