Ammattipätevyyden tunnustamisjärjestelmä

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJOISTA:

Direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta

DIREKTIIVIN TARKOITUS

• Sillä perustetaan järjestelmä Euroopan unioniin (EU) ammattipätevyyden vastavuoroiseksi tunnustamiseksi, jota sovelletaan tietyin ehdoin myös muihin Euroopan talousalueen/Euroopan vapaakauppaliiton (ETA/EFTA) maihin ja Sveitsiin.
• Sillä pyritään antamaan muiden EU:n jäsenvaltioiden ammattilaisille pääsy työmarkkinoille, helpottamaan rajat ylittävää palvelujen tarjoamista ja yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä.
• Siinä otettiin käyttöön kansallisten ammatillisten säännösten vastavuoroinen arviointi ja avoimuuden noudattaminen (eli ammattirajoitusten tarkastelu ja niiden tarpeellisuuden analysointi).
• Se sisältää myös jatkuvia avoimuusvelvoitteita, joiden mukaan kaikkien jäsenvaltioiden on raportoitava sääntelemistään ammateista ja ilmoitettava Euroopan komissiolle syyt siihen, miksi nykyisten tai uusien vaatimusten katsotaan olevan syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteiden mukaisia.
• Sitä sovelletaan kaikkiin EU:n, ETA/EFTA-maiden ja Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat harjoittaa säänneltyä ammattia joko itsenäisinä ammatinharjoittajina tai palkattuina työntekijöinä muussa maassa kuin siinä, jossa he ovat hankkineet ammattipätevyytensä.
• Komissio on julkaissut vuorovaikutteisen kartan säännellyistä ammateista EU:ssa. Ne ovat ammatteja, joiden harjoittamiseen ryhtymisen tai harjoittamisen oikeuden ehtona on tietty pätevyys. Niihin kuuluvat myös ammatit, joiden erityisen ammattinimikkeen käyttö on suojattu, kuten auktorisoidut kirjanpitäjät Irlannissa.
• Sitä ei sovelleta ammatteihin, joista säädetään erityisdirektiiveissä, kuten lakisääteisiä tilintarkastajia koskevassa direktiivissä 2006/43/EY. Asianajajien pätevyys kuuluu direktiivin 2005/36/EY piiriin, mutta niitä koskee myös kaksi erityisdirektiiviä (77/249/ETY ja 98/5/EY), joilla otetaan käyttöön muita tapoja tarjota rajat ylittäviä palveluja joko väliaikaisesti tai sijoittautumalla pysyvästi toiseen jäsenvaltioon.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Väliaikainen liikkuvuus

• Ammattihenkilöt voivat tarjota palvelujaan toisessa jäsenvaltiossa tilapäisesti ja satunnaisesti kotimaassaan sijaitsevasta sijoittautumispaikastaan käsin.
• Vastaanottajamaa voi vaatia heiltä ennakkoilmoituksen, mutta heidän ei tarvitse käydä läpi koko tunnustamismenettelyä.
• Tämä ei koske ammatteja, joilla on kansanterveyteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyviä vaikutuksia. Niiden osalta jäsenvaltiot voivat vaatia pätevyyden tunnustamista etukäteen direktiivin 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Kiinteä toimipaikka

Direktiivissä säädetään kolme pätevyyden tunnustamisjärjestelmää:

• 1.

  sellaisten ammattien automaattinen tunnustaminen, joiden osalta koulutuksen vähimmäisvaatimukset on yhdenmukaistettu jossain määrin EU:n tasolla, mukaan lukien lääkärit, yleissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitajat, hammaslääkärit, eläinlääkärit, kätilöt, proviisorit ja arkkitehdit

• 2.

  tiettyjen ammattien automaattinen tunnustaminen ammattikokemuksen perusteella, mukaan lukien käsiteollisuuden, kaupan ja teollisuuden ammattilaiset

• 3.

  yleinen järjestelmä edellä mainituille ammateille, jotka eivät kuulu automaattisen tunnustamisjärjestelmän piiriin, joka perustuu pätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen.

Sitä sovelletaan myös muihin säänneltyihin ammatteihin, joiden harjoitusoikeuden saa kuka tahansa henkilö, joka voi osoittaa olevansa täysin pätevä kotimaassaan.

Jos vastaanottavan jäsenmaan viranomaiset havaitsevat merkittäviä eroja henkilön lähtömaassa saadun koulutuksen ja omassa maassaan samaan toimintaan vaadittavan koulutuksen välillä, ne voivat edellyttää henkilön suorittamaan valintansa mukaan sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen. Hakijan ammattikokemus on otettava huomioon harkittaessa näiden korvaavien toimenpiteiden vaatimista ja niiden laajuutta.

Osittainen ammatinharjoittamisoikeus

• Direktiivillä otettiin käyttöön osittainen oikeus harjoittaa ammattia silloin, kun säännellyn ammatin piiriin kuuluva toiminta eroaa maasta toiseen.
• Tästä voi olla hyötyä ammattihenkilöille, jotka työskentelevät sellaisella toimialalla, jota ei ole olemassa ammattina sellaisenaan siinä jäsenvaltiossa, johon he haluavat muuttaa.

Kielitaidon tarkastaminen

• Direktiivi sallii vastaanottavien jäsenmaiden suorittaa systemaattisia kielitaidon tarkistuksia ainoastaan, jos harjoitettavalla ammatilla on vaikutusta potilasturvallisuuteen.
• Kielitaidon tarkistaminen tulisi suorittaa vasta vastaanottavan maan tunnustettua pätevyys ja rajoittaa vastaanottavan jäsenvaltion yhden virallisen tai hallinnon kielen taitoon. Tarkistamisen olisi myös oltava oikeasuhteinen harjoitettavaan ammattiin nähden.

Eurooppalainen ammattikortti

• Direktiivissä, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2013/55/EU, säädetään mahdollisuudesta luoda eurooppalainen ammattikortti (EPC) tiettyjä ammatteja varten. Sen myötä ammattihenkilöt saavat pätevyytensä tunnustetuksi yksinkertaisemmin ja nopeammin standardoidun sähköisen menettelyn avulla. Kortti perustuu sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän käyttöön, ja se laaditaan sähköisen todistuksen muotoon.
• Eurooppalainen ammattikortti on jo otettu ensimmäisessä vaiheessa käyttöön yleissairaanhoidosta vastaaville sairaanhoitajille, fysioterapeuteille, proviisoreille, vuoristo-oppaille ja kiinteistönvälittäjille.

Tietojen saatavuus internetissä ja sähköiset menettelyt

• Jäsenmaiden on asetettava kaikki tiedot pätevyyden tunnustamisesta kaikkien säänneltyjen ammattien osalta saataville keskitettyjen asiointipisteiden kautta.
• Ammattihenkilöiden olisi voitava hoitaa kaikki tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat menettelyt ja muodollisuudet keskitetyn asiointipisteen kautta tai ammatista vastaavien asianomaisten viranomaisten kanssa.
• Tukikeskusten kussakin jäsenvaltiossa on tarjottava neuvoja ja apua yksittäisissä tapauksissa.

Täytäntöönpano ja delegoidut säädökset

Vuonna 2015 komissio antoi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/983, jossa säädetään seuraavista menettelyistä:

• eurooppalaisen ammattikortin myöntäminen
• direktiivillä 2005/36/EY käyttöön otetun hälytysmekanismin soveltaminen sen varmistamiseksi, että potilaita ja kuluttajia voidaan suojella EU:ssa asianmukaisesti ammattihenkilöiltä, joiden oikeus ammatin harjoittamiseen on evätty tai rajoitettu yhdessä maassa tai jotka ovat käyttäneet väärennettyjä todistuksia pätevyytensä tunnustamista koskevassa hakemuksessa.

Vuonna 2020 komissio antoi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1190 asetuksen (EU) 2015/983 oikaisemiseksi ja sen täsmentämiseksi, että kotijäsenvaltion asianomainen viranomainen tekee päätöksen sellaisten väliaikaisten eurooppalaisten ammattikorttien voimassaolon pidentämisestä, jotka on myönnetty pätevyyden ennakkotarkistuksen jälkeen direktiivin 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Komissio on myös antanut delegoituja päätöksiä, joilla muutettiin direktiivin 2005/36/EY liitettä V ja päivitettiin automaattisesti tunnustettujen muodollisten pätevyyksien sekä koulutuskurssien todistavaa luetteloa.

Delegoitu asetus (EU) 2019/907, jolla vahvistettiin hiihdonopettajille yhteinen koulutustesti, loi ylimääräisen ja vapaaehtoisen automaattisen tunnustamisen järjestelmän hiihdonopettajille koko EU:ssa vuonna 2019. Hiihdonopettajat, jotka eivät kuulu yhteisen koulutustestin piiriin, hyötyvät silti direktiivissä säädetystä yleisestä ammattipätevyyksien vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmästä.

Covid-19-pandemia

COVID-19-pandemian puhkeamisen jälkeen ja osana kriisin vaikutusten hallitsemiseksi toteutettujen toimien seurauksena komissio hyväksyi tiedonannon, joka sisältää suuntaviivat covid-19-kriisiin liittyvään terveydenhuollon rajatylittävään yhteistyöhön annettavaa EU:n hätäapua varten.

MISTÄ ALKAEN DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?

• Direktiivi 2005/36/EY oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 20. lokakuuta 2007 mennessä.
• Muutosdirektiivi 2013/55/EU oli saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 18. tammikuuta 2016 mennessä.

TAUSTAA

Koska työikäisen väestön määrä pienenee monissa jäsenvaltioissa, hyvin ammattitaitoisten henkilöiden tarve tulee kasvamaan, joten heidän pätevyytensä tulisi tunnustaa koko EU:ssa nopeasti, yksinkertaisesti ja luotettavasti.

Ks. lisätietoja:

• automaattinen tunnustaminen (Euroopan komissio)
• ammattipätevyyksien tunnustaminen käytännössä (Euroopan komissio)
• säänneltyjen ammattien tietokanta (Euroopan komissio).

ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22–142).

Direktiiviin 2005/36/EY tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/983, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisista eurooppalaisen ammattikortin myöntämismenettelystä ja hälytysmekanismin soveltamisesta (EUVL L 159, 25.6.2015, s. 27–42).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1190, annettu 11 päivänä elokuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY mukaisista eurooppalaisen ammattikortin myöntämismenettelystä ja hälytysmekanismin soveltamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/983 oikaisemisesta (EUVL L 262, 12.8.2020, s. 4–5).

Komission tiedonanto – Suuntaviivat covid-19-kriisiin liittyvään terveydenhuollon rajatylittävään yhteistyöhön annettavaa EU:n hätäapua varten (EUVL C 111 I, 3.4.2020, s. 1-5).

Komission delegoitu asetus (EU) 2019/907, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2019, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY 49 b artiklan nojalla hiihdonopettajille vahvistettavasta yhteisestä koulutustestistä (EUVL L 145, 4.6.2019, s. 7–18).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Komission päätös 2007/172/EY tehty 19 päivänä maaliskuuta 2007, ammattipätevyyden tunnustamista käsittelevän koordinoijaryhmän perustamisesta (EUVL L 79, 20.3.2007, s. 38–39).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/5/EY, annettu 16 päivänä helmikuuta 1998, asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu (EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36–43).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston direktiivi 77/249/ETY, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta (EYVL L 78, 26.3.1977, s. 17–18).

Ks. konsolidoitu toisinto.

Viimeisin päivitys: 10.08.2022