Tempus III (2000–2006)

Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevan yhteistyöohjelman tavoitteena on edistää korkeakoulujärjestelmien kehittämistä tukikelpoisissa maissa. Ohjelmalla pyritään myös lisäämään yhteistyötä tukikelpoisten maiden ja Euroopan unionin (EU) välillä.

SÄÄDÖS

Neuvoston päätös 99/311/EY, tehty 29 päivänä huhtikuuta 1999, Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevan yhteistyöohjelman kolmannen vaiheen (Tempus III) (2000–2006) hyväksymisestä [Ks. muutossäädökset].

TIIVISTELMÄ

Korkea-asteen koulutusta ja ammattikoulutusta pidetään taloudellisen ja yhteiskunnallisen uudistusprosessin keskeisinä tekijöinä. Tämän vuoksi Euroopan unioni (EU) on käynnistänyt Euroopan laajuisen korkeakouluopetusta koskevan yhteistyöohjelman kolmannen vaiheen (Tempus III). Tempus III, joka kestää vuoden 2000 heinäkuun 1. päivästä vuoden 2006 joulukuun 31. päivään, on jatkoa Tempus I - ja II -ohjelmille.

Tempus III oli alun perin tarkoitettu koskemaan ainoastaan Itä- ja Keski-Euroopan maita, entisen Neuvostoliiton uusia itsenäisiä valtioita ja Mongoliaa sekä Phare- ja Tacis-ohjelmien kohdemaita. Nykyisin se koskee kaikkia Tacis-ohjelman kohdemaita, Cards-ohjelmaan kuuluvia Länsi‑Balkanin maita sekä Meda-ohjelmaan kuuluvia Euro–Välimeri-yhteistyökumppanuuteen osallistuvia maita.

Tempus-hankkeisiin voivat osallistua ainoastaan yhteisrahoitusperiaatteella Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja EU:n ehdokasmaiden toimielimet sekä 24 läntisen teollisuusmaan ryhmän ne jäsenet, jotka eivät ole EU:n jäsenvaltioita (Australia, Kanada, Yhdysvallat, Islanti, Japani, Liechtenstein, Norja, Uusi-Seelanti ja Sveitsi).

Tempus III -ohjelman erityistavoitteena on tukea tukikelpoisten maiden korkeakoulujärjestelmien kehittämistä edistämällä kulttuurien välistä ymmärrystä ja lähentymistä ja keskittymällä seuraaviin kysymyksiin:

• opetussuunnitelmien kehittäminen ja uudistaminen
• korkeakouluopetuksen rakenteiden ja korkea‑asteen oppilaitosten sekä niiden hallinnon uudistaminen
• ammatillisen pätevyyden antavan koulutuksen kehittäminen erityisesti vahvistamalla yhteyksiä teollisuuteen
• korkea-asteen koulutuksen osuus kansalaiseksi kasvattamisessa ja demokratian vahvistamisessa.

Tempus-ohjelmalla kannustetaan EU:n jäsenvaltioiden ja kumppanuusmaiden laitoksia toteuttamaan enintään kolme vuotta kestäviä yhteiseurooppalaisia hankkeita. Eurooppalaisissa hankkeissa toimivat yhdessä ainakin yhden tukikelpoisen maan korkeakoulu, yhden EU:n jäsenvaltion korkeakoulu ja toisen EU:n jäsenvaltion yhteistyölaitos (korkeakoulu, yritys tai laitos).

Apurahoja myönnetään yhteiseurooppalaisissa hankkeissa

• EU:n jäsenvaltioiden korkeakoulujen opetus- ja hallintohenkilöstölle tai yritysten kouluttajille yhteen vuoteen asti kestävien opetus- ja koulutustehtävien suorittamiseen tukikelpoisissa maissa ja päinvastoin
• tukikelpoisten maiden korkeakoulujen opetus- ja hallintohenkilöstölle uudelleen- ja täydennyskoulutukseen EU:ssa
• opiskelijoille tohtoritasoon asti siten, että apurahat suunnataan sekä tukikelpoisten maiden opiskelijoille, jotka opiskelevat tietyn ajan EU:ssa, että EU:n opiskelijoille, jotka opiskelevat tietyn ajan tukikelpoisissa maissa. Apurahat annetaan tavallisesti ajaksi, joka voi vaihdella kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen
• erityisesti liikkuvuuden edistämiseen tähtääviin yhteiseurooppalaisiin hankkeisiin osallistuville opiskelijoille; etusijalle asetetaan sellaisiin hankkeisiin osallistuvat opiskelijat, joiden yhteydessä lähettävä korkeakoulu myöntää täyden vastaavuuden ulkomailla suoritettujen opintojen ajalta
• tukikelpoisten maiden opettajille, kouluttajille, opiskelijoille ja tutkinnon suorittaneille yhdestä kuukaudesta yhteen vuoteen kestävään käytännön harjoitteluun tai yrityksessä suoritettavaan harjoitteluun opintojen loppuvaiheen ja ensimmäisen työpaikan saamisen välillä, jotta he voivat suorittaa käytännön harjoittelujakson eurooppalaisissa yrityksissä, ja päinvastoin.

Rahoitustukea myönnetään lisäksi tietyille rakenteellisille ja/tai täydentäville toimille (esimerkiksi tekninen apu, seminaarit, tutkimukset, julkaisut ja tiedotus). Näiden toimien tarkoituksena on tukea ohjelman tavoitteita, erityisesti edistämällä korkeakoulujärjestelmien kehittämistä ja uudistamista tukikelpoisissa maissa.

EU myöntää lisäksi henkilökohtaisia apurahoja sellaisia vierailuja varten, joiden tarkoituksena on parantaa korkeakoulutuksen laatua ja edistää korkeakoulutuksen rakenteiden kehittämistä ja uudistamista tukikelpoisissa maissa. Apurahoja voidaan myöntää opettajille, tutkijoille, kouluttajille, korkeakoulujen hallintovirkamiehille, ministeriöiden korkeille virkamiehille, opetussuunnittelijoille ja muille koulutusalan asiantuntijoille.

Komissio ja kunkin tukikelpoisen maan toimivaltaiset viranomaiset määrittävät yhdessä Tempus III -ohjelmalle taloudellista ja sosiaalista uudistusta koskevan kansallisen strategian yhteydessä asetettavat painopistealat ja yksityiskohtaiset tavoitteet.

Komissio panee Tempus III -ohjelman täytäntöön hyväksyttyjen tavoitteiden ja painopisteiden mukaan. Komissiota avustaa tässä tehtävässä neuvoa-antava komitea, jossa on yksi edustaja kustakin EU:n jäsenvaltiosta ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

Komissio toimii yhteistyössä

• kunkin tukikelpoisen maan elinten kanssa, jotka on perustettu tai nimetty koordinoimaan Tempus III -ohjelman täytäntöönpanoa
• EU:n jäsenvaltioiden nimeämien kansallisten toimivaltaisten elinten kanssa.

Komissio huolehtii siitä, että Tempus III ja ne toimet, joita toteutetaan EU:n tasolla tukikelpoisille maille annettavan avun yhteydessä erityisesti Euroopan koulutussäätiön (ETF) toiminnan puitteissa, ovat keskenään johdonmukaisia ja täydentävät toisiaan. Lisäksi komissio huolehtii ohjelman asianmukaisesta yhteensovittamisesta toimiin, joita EU:n ulkopuoliset maat tai näiden maiden korkeakoulut ja yritykset toteuttavat. Kyseisiin toimiin voi sisältyä Tempus III -hankkeisiin osallistumista eri tavoin.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2010 – Kertomus Tempus-ohjelman kolmannen vaiheen 2000–2006 ulkoisesta jälkiarvioinnista [KOM(2010) 190 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]. Tempus III ‑ohjelmaa pidettiin erittäin merkittävänä yleisten, erityisten ja operatiivisten tavoitteidensa kannalta, ja erityisen suuren merkityksen sai sen päätavoite eli korkea-asteen koulutuksen uudistamisen ja nykyaikaistamisen edistäminen oppilaitosten tasolla. Ohjelman alhaalta ylös suuntautuva luonne mahdollisti kansallisten prioriteettien muotoilun ja uudistusprosessin eri näkökohtien huomioon ottamisen. Vaikka ohjelmalla oli selkeä rooli muussa EU:n politiikassa ja se ja muut EU:n ohjelmat täydensivät toisiaan, sen ja Erasmus Mundus‑ohjelman keskinäistä täydentävyyttä oli vielä parannettava.

Vaikka myös hankkeiden rahoitusta pidettiin riittävänä, rahoitus oli yleisesti ottaen liian vähäistä ohjelman kunnianhimoisiin tavoitteisiin nähden. Tästä huolimatta ohjelman katsottiin kuitenkin olevan kustannustehokas varsinkin sen monenvälisen luonteen, hankkeiden osalta omaksutun toimintamallin ja sen hallintorakenteiden ansiosta.

Tempus III ‑ohjelmalla edistettiin merkittävästi korkeakoulujärjestelmien kehittämistä. Ohjelman ansiosta korkea-asteen koulutus sai laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, kun korkeakoulujen yhteyksiä yrityksiin, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan parannettiin, ja lisäksi ohjelman avulla edistettiin kulttuurien välistä ymmärrystä ja lähennettiin niitä toisiinsa. Ohjelmaan osallistumisesta hyötyivät erityisesti opettajat, ja opetusta uudenaikaistettiin huomattavasti ja se saatettiin paremmin yhteiskunnan ja työmarkkinoiden tarpeiden tasalle. EU:n korkeakoulut hyötyivät eniten kansainvälistymisen lisääntymisestä. Ohjelma myönteisiin vaikutuksiin kuului myös kumppanimaiden alueellisen yhteistyön tiivistäminen. Tempus III -ohjelman koko, laajuus ja luonne johtivat laadukkaan Tempus‑brändin kehittymiseen.

Ohjelma tuotti seuraavia pysyviä hyötyjä:

• hankkeiden kautta saavutettu tutkimusalueen parempi tuntemus
• kohentuneet työskentelykäytännöt sekä opetus- ja hallintotaidot
• kulttuureja ja EU:n toimielimiä koskevan tietoisuuden lisääntyminen
• uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto
• oppilaitoksissa omaksuttu innovatiivisempi kulttuuri.

Lisäksi ohjelmalla lujitettiin EU:n ja kumppanimaiden välisten pysyvien yhteistyökumppanuuksien perustamista korkeakoulutuksen alalla. Sidosryhmät tekevät myös merkittävän rahoitussitoumuksen ohjelman aikana käynnistettyjen toimintojen ja verkostojen jatkamiseksi.

Korkeakoulusektorin ja korkeakoulurakenteiden uudistamisessa on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Siksi tässä kertomuksessa annetaan monia suosituksia, jotka on otettava huomioon Tempus IV ‑ohjelmassa.

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2007 – Tempus-ohjelman kolmannen vaiheen toimintaa vuonna 2006 käsittelevä vuosikertomus [KOM(2007) 420 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]. Tempus-ohjelman talousarvio vuonna 2006 oli 53,45 miljoonaa euroa. Ohjelmalla oli kolme keskeistä toimintalinjaa. Vahvistaakseen hankkeiden tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koulutuksen ja kulttuurin pääosasto otti käyttöön erilaisia välineitä kuten uuden esitteen, uutta mainosmateriaalia, "Tempus toimii" -dvd:n jne. Useimmissa kumppanimaissa ja eräissä EU:n jäsenvaltioissa järjestettiin tiedotuskampanjoita. Komissio on myös hyödyntänyt alueellisia tutkimuksia sekä konferensseja, joista esimerkkinä Ammanissa (Jordaniassa) huhtikuussa 2006 järjestetty konferenssi. Kentällä tapahtuvan seurannan lujittaminen on kytköksissä alueellisten toimistojen roolin vahvistamiseen. Kansallisista toimistoista tehtiin tarkastuskäyntejä liki 80 hankkeeseen, kun taas ETF ja asiasta koulutuksen ja kulttuurin pääosastossa vastaavat virkamiehet tekivät yhdessä tarkastuksia noin 30 hankkeeseen syksyn 2005 ja kevään 2006 välillä. Komissio seuraa lisäksi, että Tempus-ohjelman maksusitoumukset ja maksut ovat yleisellä tasolla toteutuneet suunnitelman mukaisesti.

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 25 päivänä elokuuta 2006 – Tempus – vuosikertomus 2005 [KOM(2006) 491 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]. Tempus-ohjelman painopisteet vuonna 2005 on toteutettu asianmukaisesti. Kansallisten viranomaisten osallistumisen vahvistaminen ohjelman toteuttamiseen on osoittanut Tempuksen merkittävän aseman ja sen kokeilulaboratorioluonteen yhteistyön ja niiden uudistusten kannalta, joita kumppanuusmaissa on käynnistetty. Komissio on kehittänyt uuden tavan kuulla kumppanuusmaiden opetusministeriöitä ja vahvistaa niiden osallistumista ohjelman toteuttamiseen pyytämällä niitä ottamaan kantaa esitetyille hankkeille myönnettäviin pisteisiin, mikä antaa enemmän painoa hankkeiden lopulliselle valinnalle.

Kansallisten Tempus-toimistojen roolin vahvistaminen puolestaan on nostanut toimistot avainasemaan ohjelman täytäntöönpanossa, sillä ne tarjoavat tietoa ohjelman käyttäjille ja antavat palautetta käynnissä olevista hankkeista Euroopan komissiolle. Vuonna 2005 komissio tiivisti yhteistyötään kansallisten Tempus-toimistojen verkoston kanssa erityisesti niiden työohjelmien valmistelussa ja tuodakseen ne läheisemmin mukaan kentällä tapahtuvaan seurantaan, joka täydentää komission toimia ja sen antamaa teknistä apua. Komissio valitsi uudet kansalliset Tempus-toimistot Kazakstaniin, Kirgisiaan ja Tadžikistaniin, ja myös Venäjän kansallinen Tempus-toimisto avattiin. Kaikki nämä kansalliset Tempus-toimistot olivat toiminnassa vuoden 2005 lopussa.

Ohjelman hallinnon lujittamisen painopisteitä oli järkiperäistää sen rahoitushallinto, joka oli palautettu sille ETF:ltä vuonna 2003 uuden varainhoitoasetuksen tultua voimaan. Jotta toiminnan volyymi saatiin hallittavalle tasolle, henkilökohtaisten vaihtoapurahojen määrää supistettiin 800:sta 150:een vuodessa. Hakuopasta muutettiin henkilökohtaisten vaihtoapurahojen hallinnon yksinkertaistamiseksi. Tästä lähtien apurahoja käsitellään opiskelustipendeinä, jotka maksetaan valituille hakijoille kokonaisuudessaan kertasuorituksena. Kentällä toteutettiin kunnianhimoinen seurantaohjelma, joka kohdistui 10 prosenttiin käynnissä olevista hankkeista ja johon kuului yli 50 käyntiä itse paikalla väliarvion suositusten mukaisesti. Arvion päätelmät ovat myönteisiä, ja useimmat tarkastetuista hankkeista toimivat tehokkaasti, täyttävät asetetut tavoitteet ja ovat merkityksellisiä kansallisten uudistusohjelmien kannalta. Kansallisten Tempus-toimistojen on määrä tarkastaa 60 prosenttia käynnissä olevista hankkeista. Vuosien 2005–2006 seurantaohjelmaa koskeva suunnitelma hyväksyttiin syksyllä 2005. Seurantaan osallistuu komission yksiköitä, ETF:n asiantuntijoita sekä kansallisia Tempus-toimistoja. Seurannan ansiosta komissio saa paremmin tietoa paikallisista tapahtumista. Ohjelman ennaltaehkäisevää seurantaa varten järjestettiin lisäksi koulutus- ja verkottamisseminaari vuonna 2004 valituille Tempus–Tacis-hankkeille. Vuonna 2005 saatiin päätökseen viisi valintamenettelyä. Hakemuksia tuli jokaisella valintakierroksilla runsaasti, mikä osoittaa ohjelman herättämää mielenkiintoa. Kohteina olivat yhteiseurooppalaiset hankkeet (monia aloja kattavat opinto-ohjelmien kehittäminen, korkeakoulujen hallinto ja instituutioiden vahvistaminen), rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet (laadunvarmistusjärjestelmien suunnittelu, opintosuoritusten siirtojärjestelmien käyttöönotto, koulutusohjelmien päivittäminen, tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen selkeästi Bolognan prosessin toimintalinjoihin liittyen) ja henkilökohtaiset vaihtoapurahat (uudelleenkoulutus- ja opiskelujaksot, yhteiseurooppalaisten hankkeiden valmistelutoimet sekä osallistuminen erityiskonferensseihin ja -seminaareihin). Ohjelmalle varattiin noin 57 miljoonan kokonaismääräraha ja valittuihin hankkeisiin myönnettiin yhteensä noin 51,7 miljoonaa euroa.

Ohjelman tulosten levityksen tehostamisen edellytyksenä oli ensiksikin Tempus-sivuston uudistaminen ja säännöllinen päivitys. Myös tutkimuksia suoritettiin. Korkea-asteen koulutusohjelmien kestävyyttä koskeva tutkimus saatiin valmiiksi vuoden 2005 lopussa. Tutkimuksen ansiosta hakijat ja hankekoordinaattorit voivat kartoittaa tekijät, joilla tuetaan hankkeita ja varmistetaan korkea-asteen opetuksen ja koulutuksen kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kestävyys. Tutkimuksen tuloksena saatiin käyttöön uusi työkalu, kestävyyttä koskeva käsikirja ja sen esittelylehtinen. Vuonna 2005 käynnistettiin myös muita aihekohtaisia tutkimuksia ETF:n tuella:

• tutkimus korkeakoulujen ja yritysten välisestä yhteistyöstä, tavoitteena tarkastella kehityssuuntia ja muutoksia kumppanuusmaiden korkeakoulujen ja yritysten välisessä yhteistyössä sekä korostaa yhteistyön merkitystä opiskelijoille
• vaikutustutkimuksia, jotka tarjoavat tietoa Tempuksen vaikutuksesta korkeakouluihin, korkea-asteen opetuksessa toimiviin ihmisiin sekä korkea-asteen koulutusjärjestelmään liittyviin organisaatioihin, tavoitteena tehostaa tiedon levittämistä Tempus-ohjelmasta ja herättää keskustelua sen tulevaisuudesta.

Tiedotusta varten tilattiin "Tempus toimii" -niminen video, jossa on hankkeeseen osallistujien haastatteluita. Myös jäsenvaltioiden kansallisilla Tempus-tiedotuspisteillä on tärkeä asema Tempus-ohjelman täytäntöönpanossa. Ne helpottavat EU:n korkea-asteen oppilaitosten osallistumista ohjelmaan. Tempus-ohjelman tiedotuspäiviä on järjestetty useimmissa kumppanuusmaissa ja eräissä EU:n jäsenvaltioissa.

Seuraavan Tempus-ohjelman valmistelun jatkamisessa on vahvasti sitouduttu siihen, että instituutiopohjaiseen korkeakoulujen yhteistyöhön keskitytään vuoden 2006 jälkeenkin ja että myös naapurimaista tulevat opiskelijat saatetaan tuen piiriin. Korkea-asteen koulutus on painopisteala EU:n yhteistyössä naapurimaiden kanssa.

Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 18 päivänä lokakuuta 2005 – Tempus – Vuosikertomus 2004 [KOM(2005) 515 – ei julkaistu EUVL:ssä]. Komission selvityksen mukaan kumppanuusmaiden korkea-asteen koulutuksesta vastaavien viranomaisten kanssa käydyn vuoropuhelun ja kuulemisen tuloksena laadittiin vahvistetut kansalliset prioriteetit, joiden on tarkoitus auttaa maksimoimaan Tempus-ohjelman vaikutukset kumppanuusmaiden korkea-asteen koulutuksen kehitykseen. Tempus-ohjelmalla on ollut keskeinen asema tuettaessa kumppanuusmaiden pyrkimyksiä nostaa Bolognan prosessiin liittyvät kysymykset ensisijaisiksi uudistuksissa. Komissio toteaa, että korkea-asteen koulutuksen ammattilaisten henkilökohtaisen liikkuvuuden vahvempi tukeminen sekä rakenteellisten ja täydentävien toimenpiteiden käyttöönotto yhdessä vuoropuhelun ja kansallisten prioriteettien kanssa ovat osaltaan vahvistaneet Tempus-ohjelman asemaa.

Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 10 päivänä helmikuuta 2005 – Tempus-raportti vuosilta 2002 ja 2003 [KOM(2005) 26 – ei julkaistu EUVL:ssä]. Komissio tarkastelee raportissaan Tempus-ohjelman täytäntöönpanoa vuosina 2002 ja 2003. Komissio viittaa erittäin positiivisiin ulkoisiin arvioihin ja toteaa, että Tempus-ohjelmassa on toteutettu kaksi rinnakkaista prosessia: yhtäältä täytäntöönpanon uudistusprosessi ja toisaalta ohjelman onnistunut käynnistäminen ja vakiinnuttaminen yhteistyökumppaneiden kanssa Välimeren alueella (Euro–Välimeri-yhteistyökumppanuuden puitteissa). Raportissa mainitaan myös uudenlaisten hankkeiden käyttöönotto (rakenteelliset ja täydentävät toimenpiteet). Seuraavana vaiheena on Tempus-ohjelman vakiinnuttaminen. Komissio toteaa, että ohjelmalla on edelleen keskeinen asema laajentuneen Euroopan unionin uusissa geopoliittisissa oloissa.

Komission kertomus neuvostolle, annettu 8 päivänä maaliskuuta 2004, Tempus-ohjelman kolmannen vaiheen väliarvioinnista [KOM(2004) 157 – ei julkaistu EUVL:ssä]. Kertomuksen mukaan Tempus on edelleenkin merkityksellinen ja toimiva väline pyrittäessä vastaamaan korkeakoulutuksen nykyisiin tarpeisiin tuensaajamaissa (Cards-, Tacis- ja Meda‑maiden) vallitsevan toimintaympäristön erityispiirteet huomioon ottaen.

Sekä Cards- että Tacis-maissa siirtyminen on tapahtunut vain osittaisesti, ja prosessi kärsii hitaasta talouskasvusta, rajallisista valmiuksista uudistusten täytäntöönpanoon, heikosta sosiaaliturvasta, julkisten palveluiden häiriöistä ja julkisen talouden suurista alijäämistä. Tilanne vaikuttaa haitallisesti koulutukseen käytettäviin julkisiin menoihin. Tacis- ja Cards-alueilla yhä useammat opiskelijat jatkavat korkea-asteelle, mutta reaalimääräinen rahoitus on noin kolmannes verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tasoon.

Myös monissa Meda-maissa – vaikka niiden historiallinen tausta on aivan erilainen – korkeakoulutus on kärsinyt rahoitusvajeesta. Köyhimmissä Meda-maissa varojen krooninen puute on pahentunut kansainvälisten avustusjärjestöjen toiminnan myötä, ne nimittäin katsoivat ennen, että koulutustuki olisi kohdistettava perus- ja keskiasteen koulutukseen, koska se on kustannustehokkaampaa ja tuottaa lyhyellä aikavälillä suurempaa sosiaalista hyötyä kuin investoinnit korkeakoulutukseen. Tämä näkökanta on muuttunut viime aikoina, ja nyt korkeakoulutukseen annettavaa tukea pidetään keskeisenä tekijänä kestävän kehityksen turvaamisessa.

Komissio toteaa, että kansallisten prioriteettien asettamisessa eri maille ei ole ollut merkittäviä eroavuuksia, mutta prioriteettien luonne ja esittämistapa vaihtelevat. Kansallisten prioriteettien asettaminen on tärkeää ohjelman onnistumisen kannalta, ja siksi komissio kannustaa korkeakoululaitoksia tarjoamaan osaamistaan vastaukseksi yhteiskunnan muutosten mukanaan tuomiin uusiin tarpeisiin.

Tempus-ohjelmassa on kaiken kaikkiaan saavutettu odotetut tulokset, kun tarkastellaan ohjelman vaikutusta korkeakoulu-uudistuksiin. Yhteiseurooppalaisilla hankkeilla on erityisesti edistetty korkeakouluihin liittyvän lainsäädännön ja sääntelyn muutoksia. Niillä on myös edistetty korkeakoulujen avautumista ja valmiutta kansainväliseen yhteistyöhön, korkeakoulujen hallintouudistusta, opintosuunnitelmien kehittämistä, päätöksentekijöiden koulutusta sekä kestävää yhteistyökumppanuutta EU:n ja ohjelman piiriin kuuluvien maiden korkeakoulujen välillä.

Ohjelman vaikutusta voitaisiin kertomuksen mukaan vahvistaa seuraavin keinoin: tietojen vaihtoon ja tulosten levittämiseen olisi kiinnitettävä lisähuomiota ja korkeakoulujen ja teollisuuden välisiä suhteita olisi parannettava ja erityishuomiota olisi kiinnitettävä työllistettävyyteen. Kertomuksessa ehdotetaan myös Tempus-ohjelman yhteiseurooppalaisten hankkeiden integroimista opettajakoulutuksen ammatillista koulutusta koskeviin ohjelmiin sekä innovatiivisten tulosten levittämistä. Kertomuksessa tunnustetaan komission tuoreet pyrkimykset järkeistää menettelyitä, mutta ehdotetaan kuitenkin, että sopimuksen tekoa ja rahoitushallintoa koskevia sääntöjä lievennettäisiin.

Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 18 päivänä helmikuuta 2003 – Tempus – Vuosikertomus 2001 [KOM(2003) 90 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä]. Kertomuksessa tuodaan yleisesti esiin hakemusten määrän huomattava lisääntyminen, mikä johtuu Cards-ohjelmaan osallistuvien maiden mukaantulosta Tempus-ohjelmaan. Lisäksi kertomuksessa korostetaan komission käynnistämää ohjelman hallinnon ja menettelyjen uudistusta.

Komission kertomus neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2002 – Tempus (Phare/CARDS ja Tacis) Vuosikertomus 2000 [KOM(2002) 323 lopullinen – ei julkaistu EYVL:ssä]. Kertomuksen mukaan Kaakkois-Euroopan korkeakoulut voivat merkittävästi edistää keskinäistä ymmärrystä yli kulttuuristen ja etnisten rajojen ja tehostaa henkilöresurssien käyttöä lisäämällä alueellista akateemista yhteistyötä.

See also

• Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston Tempus‑ohjelmaa koskeva internetsivusto (DE) (EN) (FR)
• Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanoviraston Tempus‑ohjelmaa koskeva internetsivusto (EN)
• Euroopan koulutussäätiön internetsivusto (EN)

Viimeisin päivitys 08.07.2010