Euroopan väestökehitys: haasteista mahdollisuuksiin

Väestön ikääntyminen on Euroopan unionille ajankohtainen ja tärkeä haaste. Komissio haluaa tarttua tähän haasteeseen ja esittelee julkaisemassaan tiedonannossa tavoitteet, joita se asettaa ikääntyvien työllisyydelle, sosiaaliturvan uudenaikaistamiselle ja väestön uusiutumiselle Euroopassa.

ASIAKIRJA

Komission 12 päivänä lokakuuta 2006 antama tiedonanto "Euroopan väestökehitys – haasteista mahdollisuuksiin" [KOM(2006) 571 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Väestön väheneminen, ikääntyminen ja vähäinen luonnollinen kasvu ovat ajankohtaisia ongelmia, joihin Euroopan unionin on löydettävä ratkaisuja. Komissio vastaa haasteeseen esittämällä uudistettuun Lissabonin strategiaan perustuvia suosituksia, joiden tavoitteena on hyödyntää mahdollisimman hyvin mahdollisuudet, joita ihmisten pidempi elinikä tarjoaa, ja edistää väestön uusiutumista.

Euroopan väestön ikääntyminen: kehityssuuntaukset ja tulevaisuudennäkymät

Väestön ikääntyminen (eli iäkkäiden ihmisten osuuden kasvu) johtuu ennen kaikkea huomattavasta taloudellisesta, sosiaalisesta ja lääketieteellisestä kehityksestä, jota on saatu aikaan eurooppalaisille tarjotuissa palveluissa. Väestön ikääntymisen taustalla on useita samanaikaisia väestörakenteen kehityssuuntauksia.

• Syntyvyys on vuonna 2006 EU:ssa naista kohden 1,5 lasta, kun korvaava taso on 2,1 lasta. EU:n arvioiden mukaan vastaava keskimäärä on 1,6 vuonna 2030.
• Syntyvyyden lasku on seurannut sodanjälkeisiä suuria ikäluokkia, minkä vuoksi 45–65‑vuotiaiden ikäluokan osuus on nykyisin suuri. Tämä puolestaan aiheuttaa ongelmia eläkkeiden rahoituksen kannalta.
• Elinajanodotteen piteneminen (kahdeksalla vuodella vuosina 1960–2006) jatkunee viidellä vuodella vuosina 2006–2050. Se tarkoittaa, että yhä suurempi osa ihmisistä elää 80- ja 90-vuotiaaksi eli saavuttaa iän, jossa ihminen on usein muita heikommassa asemassa.
• Siirtolaisuus voi kompensoida heikon syntyvyyden ja elinajanodotteen pitenemisen vaikutuksia (EU:hun tuli vuonna 2004 yhteensä 1,8 miljoonaa siirtolaista, ja Eurostatin arvio vuodeksi 2050 on 40 miljoonaa).

Näiden kehityssuuntausten mukaan EU:n kokonaisväkiluku pienenee hieman, mutta väestö vanhenee huomattavasti. Työikäisen väestön (15–64-vuotiaiden) määrä 25 jäsenvaltion EU:ssa vähenee 48 miljoonalla vuosina 2006–2050, ja huoltosuhteen uskotaan nousevan kaksinkertaiseksi eli 51 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Väestömuutokset aiheuttavat myös perustavanlaatuisia sosiaalisia muutoksia (sosiaaliturva, asuminen ja työllisyys) kaikissa niissä maissa, joihin kohdistuu väestön ikääntymisen mukanaan tuomia haasteita.

Väestön ikääntymisen vaikutukset

Seuraavien kymmenen vuoden aikana työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun, kun suurten ikäluokkien edustajista iso osa jää eläkkeelle. Työikäisen väestön väheneminen voi vaikuttaa talouskasvuun, jos nykyiset kehityssuuntaukset ja politiikat pysyvät muuttumattomina. Tätä vajetta voidaan paikata, kun toteutetaan päättäväisesti Lissabonin strategiaa, käytetään tehokkaasti kokeneiden työntekijöiden tarjoamia resursseja ja järjestetään nuorille laadukasta koulutusta.

Väestön ikääntymisen vaikutukset ulottuvat sosiaaliturvaan ja julkiseen talouteen. Nykyisen politiikan perusteella väestön ikääntyminen aiheuttaa merkittävää kasvupainetta julkisiin menoihin. Julkisen talouden alijäämä voi vaarantaa eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien tasapainon tulevaisuudessa. Lisäksi alijäämä voi heikentää talouskasvun mahdollisuuksia ja yhteisvaluutan toimivuutta. EU:n jäsenvaltiot ovat kuitenkin jo käynnistäneet julkisiin eläkejärjestelmiin kohdistuvia toimia ja alkaneet uudistaa sosiaaliturvajärjestelmiä. Julkiset terveydenhuolto- ja hoivapalvelumenot olisi mahdollista puolittaa, jos terveydenhoitopalveluja mukautettaisiin paremmin ja kroonisia sairauksia pyrittäisiin ehkäisemään.

Rakentava vastaus väestökehityksen haasteisiin

Euroopan komissio on määritellyt seuraavat viisi toimintalinjaa vastaukseksi lähivuosien väestökehityksen haasteisiin:

• Väestön uusiutumista edistävä Eurooppa: parannetaan työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista (esimerkiksi vanhempainlomat, joustavat työaikajärjestelyt, Barcelonassa kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa tehtyjen lastenhoitoa koskevien sitoumusten toteuttaminen).
• Työtä arvostava Eurooppa, jossa työpaikkojen määrä kasvaa ja työura pitenee: EU:ssa halutaan parantaa koulutusjärjestelmiä ja painottaa "joustoturvajärjestelmiä", joilla helpotetaan siirtymistä yhdestä elämänvaiheesta toiseen (lisätään työmarkkinoiden joustavuutta ja edistetään elinikäistä oppimista). Työn arvostaminen tarkoittaa myös sitä, että torjutaan varttunutta väestöä syrjiviä ennakkoluuloja ja edistetään todellista unionin laajuista kansanterveyspolitiikkaa (tupakoinnin, alkoholin väärinkäytön ja ylipainon torjuminen), jotta on mahdollista kaventaa eroja elinajanodotteessa (vaihtelee elintason ja koulutustason mukaan).
• Tuottavampi ja kilpailukykyisempi Eurooppa vuonna 2005 uudistetun Lissabonin strategian ansiosta: uudistetun strategian ansiosta eri taloudellisilla toimijoilla on mahdollisuudet tarttua tehokkaasti tilaisuuksiin, joita tarjoutuu väestörakenteen muutosten myötä.
• Maahanmuuttajien vastaanottamiseen ja kotouttamiseen valmistautunut Eurooppa: Euroopan unioni on alueena houkutteleva, ja tästä syystä unioni kehittää tällä hetkellä yhdessä jäsenvaltioiden kanssa laillista siirtolaisuutta koskevaa yhteistä politiikkaa. Seuraavien 20 vuoden aikana Eurooppaan on saatava ammattitaitoista ulkopuolista työvoimaa täyttämään työmarkkinoiden tarpeet. EU:ssa on myös edistettävä monimuotoisuutta ja torjuttava ennakkoluuloja, jotta maahanmuuttajat integroituisivat entistä paremmin taloudellisesti ja sosiaalisesti.
• Kestävän julkisen talouden Eurooppa: Jotta voidaan taata riittävä sosiaaliturva ja sukupolvien välinen tasapuolisuus, useimmissa jäsenvaltioissa on noudatettava tiukkaa budjettikuria, varsinkin kun kyse on eläkejärjestelmän uudistamisesta. Järjestelmien kattavuutta ja maksujen suuruutta on mukautettava ottaen huomioon yksityisen säästämisen sekä rahastointiin perustuvien eläkejärjestelmien yleistyminen.

Taustaa

Tiedonanto on jatkoa Eurooppa-neuvostolle esitetylle tiedonannolle "Eurooppalaiset arvot globaalistuvassa maailmassa" ja komission vihreälle kirjalle "Kohti väestörakenteen muutoksia – uusi solidaarisuus sukupolvien välillä".

Yhdistyneet Kansakunnat on kiinnittänyt huomiota maailman väestön ikääntymiseen vuodesta 1982 lähtien. Tuolloin järjestettiin ensimmäinen tätä aihetta käsittelevä konferenssi, jossa vahvistettiin ikääntymistä koskeva kansainvälinen toimintasuunnitelma.

Tukholmassa (2001) ja Barcelonassa (2002) pidetyissä Eurooppa-neuvoston kokouksissa korostettiin väestökehityksestä johtuvia EU:n laajuisia haasteita. EU on esittänyt uudistetun Lissabonin strategian pohjalta uudistuksia, jotka tähtäävät yhteiseen päämäärään eli luottamuksen palauttamiseen. Uudistuksia ja täytäntöönpanoa tarkastellaan seuraavassa Euroopan väestöfoorumissa. Kahden vuoden välein pidettävä väestöfoorumi järjestettiin ensimmäistä kertaa lokakuussa 2006. Tulokset esitellään Lissabonin strategian edistymistä koskevassa vuosikertomuksessa, johon sisältyy väestökehitystä käsittelevä luku.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Komission työasiakirja - Vuoden 2008 väestörakennetta koskeva kertomus: Sosiaalisten tarpeiden täyttäminen ikääntyvässä yhteiskunnassa (SEC(2008) 2911 – ei julkaistu EUVL:ssä]. Vuonna 2008 Euroopan unionin (EU) väestökehitys saavuttaa käännekohdan Euroopan väestön nopean ikääntymisen vuoksi. Kyseisestä ajankohdasta alkaen ja seuraavien 25 vuoden aikana 60 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä alkaa näet kasvaa vuosittain keskimäärin 2 miljoonalla. Näin ollen työikäisen väestön osuus laskisi vuosittain 1–1,5 miljoonalla vuodesta 2014 lähtien.

Väestökehityksellä on merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun ja EU:n jäsenvaltioiden julkisen talouden kestävyyteen. Sillä on myös vaikutusta eurooppalaisen perherakenteen muutokseen. Hyödyntämällä väestökehitykseen liittyviä tilastotietoja on näin ollen voitava ohjata sosiaali- ja perhepolitiikan suuntaa.

Jäsenvaltioiden on jatkettava ikääntyneiden työllisyyden edistämistä. Vuonna 2007 miehistä 50 prosenttia ja naisista 40 prosenttia oli vielä mukana työelämässä 60-vuotiaina. Mainittujen prosenttiosuuksien perusteella työssäkäynti on lisääntynyt vuodesta 2000 lähtien Lissabonin strategian aktiivisen ikääntymisen edistämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti.

Lisäksi työssäkäyvien naisten määrä on kasvussa kaikissa jäsenvaltioissa vaikuttamatta kuitenkaan syntyvyyteen. Naisten työvoimaosuutta on voitava lisätä tarkoituksenmukaisilla kansallisilla ja EU:n politiikoilla, kuten hyödyntämällä perheitä tukevia toimenpiteitä, torjumalla köyhyyttä sekä sovittamalla yhteen työ- ja perhe-elämä.

Komission päätös 2007/397/EY tehty 8 päivänä kesäkuuta 2007 väestökysymyksiä käsittelevän asiantuntijaryhmän perustamisesta [EUVL L 150, 12.6.2007]. Tämän tiedonannon mukaisesti ja jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio perusti väestökysymyksiä käsittelevän asiantuntijaryhmän. Ryhmän tärkeimpänä tehtävänä on auttaa ja neuvoa komissiota hankkeissa, joissa kehitetään tarkoituksenmukaisia toimintalinjoja ottaen huomioon unionin nykyinen väestökehitys sekä Euroopan väestö- ja työvoimamuutosten seuranta ikääntymisen kannalta. Asiantuntijaryhmä toimii myös foorumina, jolla jäsenvaltiot voivat vaihtaa kokemuksia ja hyviä toimintatapoja kysymyksissä, jotka koskevat esimerkiksi aktiivista ikääntymistä, perhepolitiikkaa, ikääntyneiden huollettavien hoitoa sekä maahanmuuttoa.

Ryhmässä on edustajat kaikista jäsenvaltioista. He käyttävät apuna riippumattomia asiantuntijoita. Ryhmän puheenjohtajana toimii Itävallan entinen työllisyys-, terveys- ja sosiaaliministeri Eleonora Hostasch.

Euroopan unionin sosiaalista tilannetta koskeva komission – vuoden 2004 katsaus [ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission 3 päivänä maaliskuuta 2004 antama tiedonanto "Iäkkäiden työntekijöiden työllisyyden lisääminen ja työmarkkinoilta poistumisen lykkääminen" [KOM(2004) 146 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission 3 päivänä kesäkuuta 2003 antama tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Maahanmuutto, kotouttaminen ja työllisyys" [KOM(2003) 336 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission 30 päivänä joulukuuta 2003 antama tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Sosiaalisen suojelun uudistaminen uusien ja parempien työpaikkojen luomiseksi – kokonaisvaltainen lähestymistapa työnteon kannattavuuden parantamiseksi" [KOM(2003) 842 lopullinen – ei julkaistu EUVL:ssä].

Komission raportti neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Tukholman Eurooppa-neuvoston pyytämä raportti: "Työvoimaosuuden nostaminen ja aktiivisen ikääntymisen edistäminen" [KOM(2002) 9 lopullinen – ei julkaistu EYVL:ssä].

See also

EU:n väestönkehityksen haasteista on lisätietoja työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston verkkosivuilla (EN).

Viimeisin päivitys 10.12.2008