Euroopan unionia tukeva talousarvio (20142020)

Euroopan komissio tekee ehdotuksen vuosia 2014–2020 koskevaksi talousarvioksi, jonka tavoitteena on tukea älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Ehdotettujen toimenpiteiden on mahdollistettava Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden rahoittaminen ja viime kädessä aidosti eurooppalaisen talousarvion käyttöönotto.

ASIAKIRJA

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2011, ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” [KOM(2011) 500 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

TIIVISTELMÄ

Tiedonannossa esitellään yksityiskohtaisesti Euroopan unionin (EU) tuleva talousarvio vuosiksi 2014–2020, ja se on linjassa Eurooppa 2020 -strategian kanssa. Talousarvioehdotuksen avulla on tarkoitus

• rahoittaa yhteisiä politiikkoja, kuten yhteistä maatalouspolitiikkaa (YMP)
• auttaa köyhimpiä alueita noudattamalla yhteisvastuuperiaatetta
• edistää sisämarkkinoita
• edistää synergioita ja yhteistyötä sekä laajoja tutkimus-, innovaatio- ja oikeusalan hankkeita
• vastata nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, jotka edellyttävät yhteistä EU:n laajuista lähestymistapaa, kuten ilmastonmuutokseen, väestörakenteen muutokseen tai humanitaarisiin katastrofeihin.

Talousarvio tutkimuksen, innovoinnin ja teknologisen kehityksen tukena

Maailmanlaajuisen johtoaseman saavuttamiseksi EU:n on lisättävä kilpailukykyään innovoinnin alalla. Se on kuitenkin jäänyt huomattavasti jälkeen innovoinnissa ja tutkimuksessa. Jotta EU saisi kurottua kiinni muiden etumatkan, komissio haluaa lisätä EU:n tutkimus- ja kehitysinvestointien määrän 3 prosenttiin BKT:stä.

Tätä varten komissio aikoo myöntää tutkimuksen ja innovoinnin yhteiselle strategiakehykselle 80 miljardia euroa vuosiksi 2014–2020 ja täydentää tätä rahoitusta rakennerahastovaroista.

Yhteisvastuuta tukeva talousarvio kestävän kasvun ja kestävän työllisyyden aikaansaamiseksi

Koheesiopolitiikkansa avulla EU kantaa vastuuta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista alueista. Koheesiopolitiikalla on myös ensisijainen rooli Eurooppa 2020 -strategian päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa kaikkialla EU:ssa. Komissio haluaakin ottaa käyttöön uuden alueluokan, ”siirtymäalueet”; siihen kuuluisivat kaikki alueet, joiden BKT asukasta kohti on 75–90 prosenttia EU-27:n keskiarvosta.

Lisäksi työttömyyden ja köyhyyden torjuminen edellyttää kansallisten ja EU:n toimien yhteensovittamista. Siksi Euroopan sosiaalirahastolla (ESR) on merkittävä rooli. Sen toimia voidaan täydentää Progress-ohjelmalla ja EURES-verkostolla.

Komissio aikoo myöntää 376 miljardia euroa koheesiopolitiikan välineisiin ja jakaa tämän määrän alla lueteltujen alojen kesken seuraavasti:

• 162,6 miljardia euroa lähentymistavoitteen piiriin kuuluville alueille
• 38,9 miljardia euroa siirtymäalueille
• 53,1 miljardia euroa kilpailukykytavoitteen piiriin kuuluville alueille
• 11,7 miljardia euroa alueelliseen yhteistyöhön
• 68,7 miljardia euroa koheesiorahastolle.

Talousarvio Euroopan verkottumisen tukena

Nykyaikainen infrastruktuuri on sisämarkkinoiden kaikinpuolisen toimivuuden edellytys. Edistääkseen yleistä mahdollisuutta hyödyntää sisämarkkinoita komissio ehdottaakin Verkkojen Eurooppa -välineen perustamista.

Komissio aikoo osoittaa 40 miljardia euroa Verkkojen Eurooppa -välineen perustamiseen sekä 10 miljardia euroa koheesiorahaston sisäisiin liikenneinvestointeihin. Määrä jaetaan kolmen eri alan kesken seuraavasti:

• 9,1 miljardia euroa energia-alalle
• 31,6 miljardia euroa liikennealalle
• 9,1 miljardia euroa tieto- ja viestintätekniikan (TVT) alalle.

Talousarvio yhteisen maatalouspolitiikan tukena

YMP:n on oltava kilpailukykyistä, ja sen avulla on varmistettava elintarvikkeiden luotettava ja riittävä tarjonta, vaalittava ympäristöä ja maisemaa sekä taattava maaseutuväestön kohtuullinen elintaso. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio aikoo tehdä joitakin muutoksia, joilla YMP liitetään osaksi Eurooppa 2020 -strategiaa. Tulevaisuudessa maatalousmäärärahoista myönnetään tukea myös luonnonvarojen kestävään hoitoon ja ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä edistetään tasapainoista aluekehitystä koko Euroopassa.

Komissio aikoo säilyttää YMP:n kaksipilarisen rakenteen: ensimmäiseen pilariin kuuluvat ympäristönäkökohdat ja tukien oikeudenmukaisempi jakaminen, kun taas toisessa pilarissa painotetaan kilpailukykyä ja innovointia, ilmastonmuutoksen torjumista ja ympäristöä. Komissio aikoo tehdä seuraavat muutokset:

• ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen suorissa tuissa
• tukien lähentäminen
• ylärajan asettaminen suorille tuille.

Komissio ehdottaa seuraavien määrien myöntämistä:

• 281,8 miljardia euroa YMP:n ensimmäiselle pilarille
• 89,9 miljardia euroa maaseudun kehittämiseen.

Lisäksi 15,2 miljardin euron määrä jaetaan seuraavien alojen kesken:

• 4,5 miljardia euroa tutkimukseen ja innovointiin
• 2,2 miljardia euroa elintarviketurvallisuuteen
• 2,5 miljardia euroa elintarvikeapuun
• 3,5 miljardia euroa uuteen varaukseen maatalousalan mahdollisia kriisejä varten
• enintään 2,5 miljardia euroa Euroopan globalisaatiorahastoon.

Talousarvio inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien tukena

Eurooppa 2020 -strategiassa tähdennetään tarvetta lisätä korkeakoulututkintojen määrää Euroopassa ja torjua koulun keskeyttämistä sekä samalla edistää kulttuuritoimintaa ja tiedotusvälineisiin liittyviä toimia.

Ohjelmarakenne, jolla näihin tavoitteisiin pyritään, on kuitenkin vielä liian hajanainen. Siksi komissio ehdottaa yhteisen koulutus- ja nuoriso-ohjelman perustamista.

Tästä syystä komissio haluaa myöntää 15,2 miljardia euroa yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä 1,6 miljardia euroa kulttuuriin. Tätä rahoitusta on täydennettävä rakennerahastovaroista.

Talousarvion avulla vastataan muuttoliikkeiden synnyttämiin haasteisiin

Turvallisuuspoliittiset ja muuttoliikkeisiin liittyvät kysymykset ovat yksi EU:n keskeisistä huolenaiheista. Lissabonin sopimuksella muutettiin merkittävästi näiden politiikanalojen täytäntöönpanoa. Siksi komissio haluaa vastaisuudessa yksinkertaistaa rahoituksen rakennetta säilyttämällä vain kaksi rahoitusohjelmaa:

• turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston
• sisäisen turvallisuuden rahaston.

Lisäksi komission tarkoituksena on osoittaa 8,2 miljardia euroa EU:n sisäasioihin sekä 455 miljoonaa euroa pelastuspalveluun ja eurooppalaisiin hätäapuvalmiuksiin.

EU:sta maailmanluokan toimija talousarvion tuella

On tärkeää, että EU:lla on maailmanlaajuisesti merkittävä asema ja että se turvaa naapurimaidensa vakauden, vaurauden ja demokratian. Komissio haluaa kehittää ulkosuhdestrategiaansa perustamalla kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) yhteyteen muun muassa yleisafrikkalaisen välineen. EU haluaa myös olla mukana Arabimaiden demokratiakehityksessä.

Komissio ei pidä ulkosuhdehallintoon sovellettavan lainsäädännön uudistamista enää tarpeellisena. Se ehdottaa, että ulkoisen avun välineisiin myönnetään 70 miljardia euroa vuosiksi 2014–2020.

Seuraavat määrärahat eivät kuulu monivuotisen rahoituskehyksen piiriin:

• Euroopan kehitysrahasto (AKT-maat): 30 miljardia euroa
• Euroopan kehitysrahasto (merentakaiset maat ja alueet): 321 miljoonaa euroa
• Maailman ilmasto- ja biodiversiteettirahasto
• hätäapuvaraus: 2,5 miljardia euroa.

EU:n talousarvion ulkopuolista rahoitusta tarvitsevat hankkeet

Erityisluonteensa takia Euroopan kehitysrahasto (EKR) (EN) (FR) saa rahoituksensa EU:n talousarvion ulkopuolelta, samoin kuin ITER-hanke ja Euroopan maanseurantaohjelma (GMES), joiden kustannukset ovat liian suuret sisällytettäviksi EU:n talousarvioon.

Yksinkertaisempi talousarvio

EU:n uuden talousarviokehyksen on täytettävä yksinkertaisuutta koskevat vaatimukset. Siksi komissio on päättänyt vähentää erilaisten ohjelmien ja välineiden määrää. Merkitykseltään vähäiseksi osoittautuneet monimutkaiset ohjelmat joko järjestetään uudelleen yksinkertaistamalla ja tehostamalla niiden rakennetta, tai niistä luovutaan.

Toinen keino yksinkertaistaa ohjelmien hallinnointia on liittää ne osaksi yhteistä järjestelmää, jolla on yhteiset säännöt, ja samalla rajoittaa poikkeusten ja erityistapausten määrää mahdollisimman paljon: esimerkiksi tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kolme tärkeintä rahoituslähdettä yhdistetään tutkimuksen ja innovoinnin yhteiseen strategiakehykseen. Yhteinen strategiakehys korvaa yhteistyössä hallinnoitaviin rahastoihin sovellettavan nykyisen toimintamallin, jossa eri välineille on laadittu omat strategiset suuntaviivat.

Toimeenpanovirastoille annetaan merkittävämpi rooli niiden palveluiden laadun parantamiseksi.

Koska komissio on tietoinen jäsenvaltioiden talousarvioita koskevista rajoituksista ja ottaa huomioon kansalliset julkisten hallintomenojen leikkaukset, se ehdottaa myös kunkin toimielimen, yksikön, viraston ja muiden elinten henkilöstön määrän vähentämistä 5 prosentilla.

Komissio ehdottaa myös seuraavien viiden rahoituskehyksen ulkopuolisen välineen muuttamista:

• hätäapuvaraus (DE) (EN) (FR)
• joustoväline (DE) (EN) (FR)
• solidaarisuusrahasto (DE) (EN) (FR)
• globalisaatiorahasto (DE) (EN) (FR)
• uusi rahoitusväline maatalousalan kriisien varalta.

Päätelmä

Tiedonantoon liittyvät seuraavat komission lainsäädäntöehdotukset: uutta monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus, talousarvioasioita ja moitteetonta varainhoitoa koskeva toimielinten välinen sopimus sekä omia varoja koskeva päätös (ja siihen liittyvät täytäntöönpanosäännöt).

Vuoden 2011 loppuun mennessä tiedonannossa esitettyä strategiaa eritellään tarkemmin kutakin toiminta-alaa varten kaavailtuja rahoitusohjelmia ja -välineitä koskevissa lainsäädäntöehdotuksissa.

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Ehdotus neuvoston asetukseksi, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2011, vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta [KOM(2011) 398 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

Ehdotus neuvoston päätökseksi, tehty 29 päivänä kesäkuuta 2011, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä [KOM(2011) 510 lopullinen – Ei julkaistu EUVL:ssä].

Viimeisin päivitys 03.10.2011