Euroopan parlamentti

TIIVISTELMÄ ASIAKIRJASTA:

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artikla

EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 223–234 artikla – Euroopan parlamentin tehtävät, kokoonpano ja toiminta

Säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla

Päätös (EU, Euratom) 2018/99 edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta

EU:N PERUSSOPIMUSTEN ARTIKLOJEN, SÄÄDÖKSEN JA PÄÄTÖKSEN TARKOITUS

• Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 14 artiklassa ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 223–234 artiklassa vahvistetaan Euroopan parlamentin (jäljempänä parlamentti) tehtävät, toimivalta, kokoonpano, toimeksianto ja vaalimenettely.
• Vaalisäädöksessä, joka on alun perin vuodelta 1976 ja jota on muutettu useita kertoja (erityisesti EU:n perussopimusten tarkistusten ja uusien EU:n jäsenvaltioiden liittymisen myötä), vahvistetaan säännöt, joiden mukaan parlamentin jäsenet valitaan yleisillä välittömillä vaaleilla.
• Päätöksellä (EU, Euratom) 2018/994 (ei vielä voimassa) saatetaan vuoden 1976 vaalisäädös ajan tasalle ja pyritään
  • edistämään kansalaisten osallistumista
  • vahvistamaan vaalien eurooppalaista ulottuvuutta
  • mukauttamaan vaalikynnyksiä
  • parantamaan vaalien järjestämistä erityisesti sallimalla vaihtoehtoiset äänestysmenettelyt ja sujuvoittamalla kansallisten viranomaisten välistä yhteistyötä

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Parlamentti on Euroopan unionin (EU) ainoa toimielin, jonka EU:n kansalaiset valitsevat suoralla vaalilla EU:n kansalaisia varten. Näin ollen se edustaa lähes 450 miljoonaa EU:n kansalaista ja on siinä mielessä demokraattisen vallan ilmentymä. Parlamentin toimipaikka on Strasbourgissa Ranskassa. Euroopan parlamentin jäsenet valitaan (vuodesta 1979 alkaen) yleisillä, välittömillä, vapailla ja salaisilla vaaleilla viiden vuoden pituiseksi toimikaudeksi. Kustakin EU-maasta valitaan tietty määrä edustajia. Parlamentti, sellaisena kuin se tunnetaan nykyään, syntyi Euroopan hiili- ja teräsyhteisön, Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön yleiskokousten sulautuessa yhdeksi yleiskokoukseksi (Sulautumissopimus 1965 – katso tiivistelmä).

Valtuudet

Parlamentin valtuuksia on kehitetty tekemällä peräkkäisiä tarkistuksia EU:n perussopimuksiin. Niihin lukeutuvat

• Päätösvalta:
  • Parlamentti toimii lainsäätäjänä yhdessä neuvoston kanssa useimmilla EU:n toimivaltaan kuuluvilla aloilla
  • parlamentilla on oikeus pyytää Euroopan komissiota esittämään lainsäädäntöehdotuksia (SEUT-sopimuksen 225 artikla)
  • Parlamentti päättää EU:n talousarviosta yhdessä neuvoston kanssa
  • EU:n ulkoiset toimet (ulkoisten sopimusten tekemistä koskevat EU:n päätökset) edellyttävät joko parlamentin suostumusta tai sen kuulemista.
• Valvontavalta suhteessa täytäntöönpanovaltaa käyttäviin EU:n toimielimiin (komissio ja neuvosto) pääasiassa varmistamalla komission poliittinen valvonta (esittämällä epäluottamuslause) tai esittämällä neuvostolle suullisia tai kirjallisia kysymyksiä. Parlamentti voi käyttää valvontavaltaa myös muihin EU:n toimielimiin, kuten Euroopan keskuspankkiin (SEUT-sopimuksen 284 artikla).
• Nimitysvalta osallistumalla komission jäsenten, tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja oikeusasiamiehen nimittämiseen.

Toimivalta

Lainsäädäntö

• Parlamentilla on neuvoston kanssa yhtäläiset valtuudet tavallisessa lainsäätämismenettelyssä (SEUT-sopimuksen 294 artikla). Menettelyä käytetään useimmilla politiikan aloilla, esimerkiksi seuraavilla:
  • liikenne
  • ympäristö
  • maatalous
  • energiaturvallisuus
  • muuttoliike
  • oikeusasiat
  • kansanterveys.
• Parlamentti osallistuu säädösten hyväksymiseen myös erityisessä lainsäätämismenettelyssä joko antamalla ehdotuksesta lausunnon (kuulemismenettely) tai hyväksymällä ehdotuksen (hyväksyntämenettely).
• Parlamentin hyväksyntä tarvitaan monenlaisille EU:n ulkopuolisten maiden tai kansainvälisten organisaatioiden kanssa tehtäville sopimuksille, kuten assosiaatiosopimuksille tai tavallisen lainsäätämismenettelyn alaisuuteen kuuluvia aloja koskeville sopimuksille (kuten kauppasopimukset). Lisäksi parlamenttia on kuultava tehtäessä mitä tahansa muita kansainvälisiä sopimuksia (SEUT-sopimuksen 218 artikla).

Talousarvio

Parlamentilla on neuvoston kanssa yhtäläiset valtuudet EU:n vuotuisen talousarvion hyväksymismenettelyssä. Talousarviomenettelyyn kuuluu yksi käsittely parlamentissa ja neuvostossa, minkä jälkeen kutsutaan tarvittaessa koolle sovittelukomitea, jossa pyritään yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä (SEUT-sopimuksen 314 artikla).

Täytäntöönpanon valvonta

Parlamentti voi käyttää monenlaista valvontavaltaa EU:n täytäntöönpanovaltaa käyttävään komissioon:

• Komission puheenjohtaja valitaan Eurooppa-neuvoston ehdotuksen jälkeen, mutta Euroopan parlamentin vaalien tulos on otettava huomioon.
• Komission virkaanastuminen riippuu parlamentin hyväksynnästä. Hyväksyntään kuuluu myös unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, joka on samanaikaisesti Euroopan komission varapuheenjohtaja, nimittäminen.
• Parlamentti voi pakottaa komission eroamaan antamalla sille epäluottamuslauseen.

Perussopimusten tarkistaminen

• Parlamentti voi aloiteoikeuttaan käyttäen ehdottaa perussopimusten tarkistamista (SEU-sopimuksen 48 artikla).
• Se osallistuu valmistelukuntaan, joka käsittelee perussopimusten tavanomaisessa tarkistusmenettelyssä esitettyjä ehdotuksia.
• Sitä on myös kuultava perussopimusten muuttamiseksi yksinkertaistetussa tarkistusmenettelyssä.

Vaalisäännöt

EU:n vuoden 1976 vaalilaki perustuu EU:n yhteisiin periaatteisiin, mutta siinä tunnustetaan myös kansallisten sääntöjen merkitys vaalimenettelyjen alalla.

• EU:n jäsenvaltioiden on käytettävä suhteellista vaalitapaa, mutta ne voivat vapaasti käyttää joko listajärjestelmää tai siirtoäänivaalitapaa.
• Vaalit ovat yleiset, välittömät, vapaat ja salaiset. Euroopan parlamentin jäsenten vaaleissa kullakin äänestäjällä on ainoastaan yksi ääni.
• Kukin EU-maa voi asettaa ylärajan ehdokkaiden vaalikampanjakustannuksille.
• EU-maat voivat ottaa käyttöön vaalipiirit tai päättää jakaa vaalialueen muulla tavoin alaryhmiin, kunhan vaalitavan suhteellisuus säilytetään. Ne voivat myös vapaasti asettaa korkeintaan viiden prosentin äänikynnyksiä paikkojen jakamista varten.
• Euroopan parlamentin jäsenet äänestävät yksilöllisesti ja henkilökohtaisesti. Heitä eivät sido mitkään ohjeet, eivätkä he saa ottaa vastaan sitovia toimintaohjeita.
• Vuoden 2004 vaaleista lähtien Euroopan parlamentin jäsenet eivät ole saaneet olla samanaikaisesti kansallisen parlamenttinsa jäseniä (lukuun ottamatta Yhdistyneelle kuningaskunnalle ja Irlannille tehtyjä tilapäisiä poikkeuksia, joiden voimassaolo on nyt päättynyt). Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän katsotaan olevan ristiriidassa jäsenvaltion hallituksen jäsenen, komission jäsenen, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomarin, Euroopan keskuspankin tai Euroopan investointipankin johtokunnan jäsenen, Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen jäsenen, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenen, Euroopan alueiden komitean jäsenen ja oikeusasiamiehen tehtävien kanssa.
• EU-mailla on omat menettelytapansa edustajanpaikan täyttämiseksi sen vapautuessa eroamisen, kuoleman tai toimikauden päättymisen vuoksi.

Päätöksellä (EU, Euratom) 2018/994 tehdään seuraavat muutokset, kunhan kaikki jäsenmaat ovat hyväksyneet sen valtiosääntöjensä asettamien vaatimusten mukaisesti:

• Jäsenvaltioissa, joissa käytetään listajärjestelmää, on asetettava vähimmäisäänikynnys paikkojen jakamista varten vaalipiireissä, joissa on enemmän kuin 35 paikkaa. Äänikynnyksen on oltava vähintään kaksi prosenttia ja enintään viisi prosenttia annetuista hyväksytyistä äänistä kyseisessä vaalipiirissä.
• Ehdokasluettelon laatimisen määräajan on oltava vähintään kolme viikkoa ennen kyseisen jäsenvaltion vahvistamaa päivää, jona Euroopan parlamentin vaalit pidetään.
• Jäsenmaat voivat sallia, että äänestyslipukkeisiin merkitään sen Euroopan tason poliittisen puolueen nimi tai logo, jonka jäsen kyseinen kansallinen poliittinen puolue tai yksittäinen ehdokas on.
• Jäsenmaat voivat säätää mahdollisuudesta äänestää sähköisesti ja postitse sekä toteuttaa riittävät toimenpiteet, jotta niiden EU:n ulkopuolella asuvat kansalaiset voivat äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa.
• Jäsenmaiden on varmistettava seuraamukset kahteen kertaan äänestämisestä.
• Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteysviranomainen, joka on vastuussa äänestäjiä ja ehdokkaita koskevien tietojen vaihdosta muiden jäsenmaiden vastaavien viranomaisten kanssa.

Kokoonpano

Jäsenmaiden välisessä paikkajaossa on otettava huomioon seuraavat seikat:

• On varmistettava, että jäsenmaille jaetaan sopiva määrä paikkoja suhteessa niiden väkilukuun.
• Parlamentin on pystyttävä harkitsemaan tärkeitä poliittisia kysymyksiä myös asukasmäärältään pienimpien jäsenvaltioiden osalta.
• Parlamentin jäsenten kokonaismäärä ei saa ylittää tiettyä rajaa, jotta parlamentin työteho ei kärsi.

Eurooppa-neuvosto tekee yksimielisesti Euroopan parlamentin aloitteesta ja sen hyväksynnän saatuaan päätöksen, jolla määritellään Euroopan parlamentin kokoonpano (SEU-sopimuksen 14 artiklan 2 kohta). Parlamentin kokoonpanoa koskevat perussäännöt vahvistetaan EU:n perussopimuksissa:

• Parlamentti koostuu EU:n kansalaisten edustajista
• Parlamentin jäsenten enimmäismäärä on 750 plus puhemies.
• Jäsenvaltion edustajien vähimmäismäärä on 6.
• Jäsenvaltion edustajien enimmäismäärä on 96.
• Paikkajako perustuu ”alenevan suhteellisuuden” periaatteeseen, mikä tarkoittaa, että mitä suurempi väestö jäsenmaalla on, sitä enemmän se saa edustajia parlamenttiin. Kuitenkin ison maan parlamentin jäsenet edustavat suhteessa suurempaa kansalaisten määrää kuin pienen maan parlamentin jäsenet.

TIIVISTELMÄTAULUKKO

TAUSTAA

Sen jälkeen, kun Yhdistynyt kuningaskunta virallisesti erosi Euroopan unionista (Brexit) 31. tammikuuta 2020, Euroopan parlamentissa on 705 jäsentä, mikä on 46 vähemmän kuin aiemmin.

ASIAKIRJAT

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto – III osasto – Määräykset toimielimistä – 14 artikla (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 22–23)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 1–388)

Säädös edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 5–11)

Ks. konsolidoitu toisinto.

Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2018/994, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2018, 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta (EUVL L 178, 16.7.2018, s. 1–3)

Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden edustajien säädöstä edustajien valitsemista Euroopan parlamenttiin yleisillä, välittömillä vaaleilla koskeva päätös 76/787/EHTY, ETY, Euratom (EYVL L 278, 8.10.1976, s. 1–4)

MUUT ASIAAN LIITTYVÄT ASIAKIRJAT

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto — pöytäkirja (N:o 6) Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, laitosten ja yksikköjen kotipaikan sijainnista (EUVL C 202, 7.6.2016, s. 265)

Eurooppa-neuvoston päätös (EU) 2018/937, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2018, Euroopan parlamentin kokoonpanosta (EUVL L 165I, 2.7.2018, s. 1–3)

Viimeisin päivitys: 13.01.2021