Tällä asetuksella uudistetaan perusteellisesti viinialan yhteistä markkinajärjestelyä (YMJ). Asetuksen tavoitteena on varmistaa viinialan kilpailukyky ja kestävyys. Asetus tuli voimaan 1. elokuuta 2008.

Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2008, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2008, viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä, asetusten (EY) N:o 1493/1999, (EY) N:o 1782/2003, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 3/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2392/86 ja (EY) N:o 1493/1999 kumoamisesta [Ks. muutossäädökset].

Tällä asetuksella perustettu yhteinen markkinajärjestely (YMJ) kattaa viinialan, joka sisällytetään maataloustuotteiden yhteiseen markkinajärjestelyyn. Viinin yhteistä markkinajärjestelyä koskevalla asetuksella pyritään etenkin antamaan selkeät ja tehokkaat kysyntää ja tarjontaa tasapainottavat säännöt ja lisäämään alan kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Sen tavoitteena on myös säilyttää yhteisön viinintuotannon parhaat perinteet, vahvistaa monien maaseutualueiden yhteiskuntarakennetta ja varmistaa tuotannon ympäristöystävällisyys.

Jäsenvaltiot voivat saada yhteisön rahoitusta erityistoimenpiteisiin, joiden tavoitteena on tukea viinialaa kansallisilla tukiohjelmilla. Jäsenvaltioiden oli toimitettava viimeistään 30. kesäkuuta 2008 komissiolle ehdotus viisivuotiseksi tukiohjelmaksi, joka sisältää muun muassa yksityiskohtaisen kuvauksen ehdotetuista toimenpiteistä sekä arviointia ja valvontaa koskevat tiedot. Ehdotus voi olla mukautettu alueellisten erityispiirteiden mukaan.

Jäsenvaltiot voivat myöntää yhteisön tukea täydentävää kansallista tukea valtiontukiin sovellettavien yhteisön sääntöjen mukaisesti ainoastaan menekinedistämiseen kolmansien maiden markkinoilla, satovakuutukseen ja investointeihin liittyviin toimenpiteisiin.

Tietyt varat on tarkoitettu maaseudun kehittämistoimenpiteisiin ja ne on ehdottomasti varattu viinintuotantoalueille.

Jäsenvaltiot määrittävät alueellaan viinintuotantoa varten hyväksytyt viiniköynnöslajikkeet. Lajikkeiden on kuitenkin kuuluttava Vitis vinifera -lajiin tai oltava peräisin Vitis vinifera -lajin ja muiden Vitis-suvun lajien risteytyksestä.

Rypäletuotteiden luokkien nimitykset (viini *, kuohuviini *, viinietikka *, jne.) on määritetty eikä niitä voi käyttää yhteisössä tuotteista, jotka eivät täytä vaadittuja edellytyksiä.

Komission tehtävänä on 1. elokuuta 2009 lähtien hyväksyä sääntelykomiteassa edustettuina olevien jäsenvaltioiden avustamana Euroopan unionissa sallitut viininvalmistusmenetelmät *, missä se turvautuu erityisesti Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) suosittelemiin menetelmiin. Jäsenvaltiot voivat määrätä tiukemmista rajoituksista alueellaan tuotetuille viineille vahvistaakseen suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien, kuohuviinien ja väkevien viinien olennaisten ominaisuuksien säilymistä.

Alkuperänimityksiä * , maantieteellisiä merkintöjä * ja perinteisiä merkintöjä * koskevat säännöt vahvistetaan 1. elokuuta 2009 alkaen kuluttajien ja tuottajien etujen suojelemiseksi ja laatutuotteiden tuotannon edistämiseksi.

Merkintäsääntöjä yksinkertaistetaan 1. elokuuta 2009 alkaen. Jos viinillä ei ole maantieteellistä merkintää eikä alkuperänimitystä, voidaan merkinnässä mainita rypälelajike ja satovuosi.

Tuottajaorganisaatiot ja toimialakohtaiset organisaatiot voivat saada jäsenvaltioiden tietyin edellytyksin antaman hyväksynnän. Niiden yhteinen tavoite on tarjonnan mukauttaminen kysyntään paremmin ja ympäristöä säästävien viljelymenetelmien ja tuotantotekniikoiden edistäminen.

Kolmansien maiden kanssa käytävä kauppa edellyttää tuonti- tai vientitodistuksen esittämistä. Jäsenvaltiot antavat ne hakijoille riippumatta näiden sijoittautumispaikasta yhteisössä. Todistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuuden asettaminen, jolla taataan tuonti- ja vientisitoumuksen täyttäminen todistuksen voimassaoloaikana. Todistukset ovat voimassa kaikkialla yhteisössä.

Ellei toisin säädetä (esimerkiksi suojatoimenpiteistä johtuvista lisätulleista), rypäletuotteisiin sovelletaan yhteisen tullitariffin tulleja. Yhteisen tullitariffin soveltaminen viinirypälemehuun * ja rypäleen puristemehuun * riippuu tulohinnasta.

Laittomat alat, jotka on istutettu 31 päivän elokuuta 1998 jälkeen, on raivattava tuottajien kustannuksella. Alat, joille on istutettu viiniköynnöksiä ilman istutuslupaa ennen 1 päivää syyskuuta 1998, on säännönmukaistettava. Tuottajien on viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 säännönmukaistettava alat suorittamalla siitä maksu. Määräajan jälkeen kyseessä olevat viinitilat on raivattava kyseisten tuottajien kustannuksella. Laittomista istutuksista peräisin olevat rypäleet ja tuotteet saa luovuttaa liikkeeseen ainoastaan tislausta varten, jonka kustannuksista tuottaja yksinään vastaa. Tislatuista tuotteista voidaan valmistaa alkoholia, jonka todellinen alkoholipitoisuus on vähintään 80 tilavuusprosenttia.

Rypälelajikkeiksi luokiteltuihin lajikkeisiin kuuluvien viiniköynnöksen istutusta koskevan kiellon periaate on voimassa 31 päivään joulukuuta 2015 asti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin päättää pitää kiellon voimassa alueellaan tai osissa aluettaan enintään 31 päivään joulukuuta 2018 asti. Samalla säilytetään istutusoikeuksien varantoihin perustuva järjestelmä. Järjestelmään kuuluvat uudelleenistutusoikeudet, joita ei ole käytetty säädetyssä määräajassa. Nämä oikeudet voidaan antaa nuorille viljelijöille ja korvauksena muille tuottajille.

Jäsenvaltiot myöntävät uusjaon tai pakkolunastuksen yhteydessä tuottajille uudelleenistutusoikeuksia kokeellisiin tarkoituksiin emoviiniköynnösten varttamisoksien kasvatusta tai omaa kulutusta varten.

Jäsenvaltiot myöntävät uudelleenistutusoikeuksia tuottajille, jotka ovat raivanneet tai luvanneet raivata kolmen viinivuoden aikana viiniköynnöstä kasvavan alan. Uudelleenistutusoikeuksia käytetään periaatteessa tilalla, jolle ne on myönnetty. Uudelleenistutusoikeutta ei myönnetä raivauspalkkion saaneille aloille.

Raivausjärjestelmää sovelletaan viinivuoden 2010/2011 loppuun enintään 175 000 hehtaarin alalla. Jäsenvaltiot vahvistavat raivauspalkkion määrän yhteisössä vahvistettuja asteikkoja noudattaen. Jäsenvaltiot voivat keskeyttää raivauksen, jos kyseisen alan osuus on 8 prosenttia viiniköynnöstä kasvavasta alasta tai 10 prosenttia annetun alueen alasta. Komissio voi myös keskeyttää raivauksen, jos ala ylittää 15 prosenttia jäsenvaltion istutetusta kokonaispinta-alasta tai jos tiettynä vuotena raivattu ala ylittää 6 prosenttia tästä kokonaispinta-alasta. Jäsenvaltio voi sulkea raivausjärjestelmän ulkopuolelle vuoristoalueella tai jyrkkärinteisellä alueella sijaitsevat viiniköynnöstä kasvavat alat tai jos perustellut ympäristönäkökohdat puoltavat sitä. Täydentävää kansallista tukea voidaan myöntää. Tuen määrä ei saa ylittää 75 prosenttia raivauspalkkion määrästä.

Tuotteet, joihin tätä asetusta sovelletaan, saavat liikkua yhteisössä ainoastaan, jos niiden mukana on viranomaisten tarkistama asiakirja.

Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi viranomainen, jonka tehtävänä on tarkistaa yhteisön säännösten noudattaminen viinialalla.

Maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn hyväksymisen jälkeen komissiota avustaa maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn hallintokomitea.

Tämä asetus on jatkoa arviointi- ja kuulemismenettelylle, jonka tavoitteena oli viinialan tarpeiden määrittäminen ja huomioon ottaminen. Asetus on jatkoa myös 22 päivänä kesäkuuta 2006 annettuun tiedonantoon "Kohti kestävää viinialaa Euroopassa", jossa esitetään erilaisia mahdollisuuksia viinialan uudistamiseksi.

Keskeiset termit

Viini: tuote, joka saadaan murskatuista tai murskaamattomista tuoreista rypäleistä tai rypäleen puristemehusta ainoastaan täydellisellä tai osittaisella alkoholikäymisellä.
Kuohuviini: tuote, joka saadaan ensimmäisen tai toisen alkoholikäymisen avulla (tuoreista rypäleistä, rypäleen puristemehusta tai viinistä) ja josta purkautuu säiliötä avattaessa yksinomaan käymisestä peräisin olevaa hiilidioksidia.
Viinietikka: etikka, joka on valmistettu ainoastaan viinin etikkakäymisellä ja jonka kokonaishappopitoisuus on vähintään 60 grammaa litrassa etikkahappona ilmaistuna.
Viininvalmistusmenetelmät: tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita yhteisössä tuotettaessa ja säilytettäessä saa käyttää vain yhteisön lainsäädännössä sallittuja viininvalmistusmenetelmiä, joista säädetään liitteessä V (väkevöiminen, happamuuden lisääminen ja happamuuden vähentäminen) tai joista päätetään 28 ja 29 artiklan mukaisesti.
Alkuperänimitys: alueen, tietyn paikan tai poikkeustapauksissa maan nimi, jota käytetään kuvaamaan tuotetta, jonka laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Tuotteen tuotannossa käytetyt rypäleet tulevat yksinomaisesti kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta ja se on saatu Vitis vinifera -
Maantieteellinen merkintä: alueen, tietyn paikan tai poikkeustapauksissa maan nimi, jota käytetään kuvaamaan tuotetta, jolla on määrätty laatu, maine tai muita ominaisuuksia, jotka johtuvat tästä maantieteellisestä alkuperästä. Tuotteen tuotannossa käytetyistä rypäleistä vähintään 85 prosenttia tulee yksinomaan kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta ja se on saatu Vitis vinifera itis
Perinteinen merkintä: jäsenvaltioissa perinteisesti käytetty merkintä, jolla osoitetaan, että tuotteella on yhteisön tai jäsenvaltion lainsäädännön nojalla suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, tai jolla kuvataan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuotteiden tuotanto- tai vanhentamismenetelmää taikka viinin laatua, väriä, paikkaa tai kyseiseen viiniin liittyvää historiallista tapahtumaa.
Viinirypälemehu: käymätön mutta käymiskykyinen nestemäinen tuote, joka käsitellään siten, että se on valmis nautittavaksi sellaisenaan ja joka saadaan tuoreista rypäleistä tai rypäleen puristemehusta tai laimentamalla. Jos se saadaan laimentamalla, se on laimennettava väkevöidystä tai tiivistetystä rypäleen puristemehusta. Rypäletäysmehulle sallitaan enintään 1 tilavuusprosentin todellinen alkoholipitoisuus.
Rypäleen puristemehu: nestemäinen tuote, joka saadaan tuoreista rypäleistä luonnollisilla tai fysikaalisilla menetelmillä. Rypäleen puristemehulle sallitaan enintään 1 tilavuusprosentin todellinen alkoholitilavuus.

Viitteet

Asiakirja	Voimaantulo	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	EUVL
Asetus (EY) N:o 479/2008	1.8.2008	-	EUVL L 148, 6.6.2008

	Voimaantulo	Täytäntöönpanon määräaika jäsenvaltioissa	EUVL
Asetus (EY) N:o 1246/2008	16.12.2008	-	EUVL L 335, 13.12.2008
Asetus (EY) N:o 72/2008	7.2.2009	-	EUVL L 30, 31.1.2009

Asetukseen (ETY) N:o 479/2008 tehdyt peräkkäiset muutokset ja korjaukset on sisällytetty perussäädökseen. Konsolidoitu toisinto (pdf) on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

LIITTEISIIN TEHDYT MUUTOKSET

Liite II – Tukiohjelmien määrärahat

Asetus (EY) N:o 1246/2008 [EUVL L 335, 13.12.2008].

Liite III – Määrärahat maaseudun kehittämiseen Asetus (EY) N:o 1246/2008 [EUVL L 335, 13.12.2008].

neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta [EUVL L 193, 24.7.2009].

neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä rypäletuoteluokkien sekä viininvalmistusmenetelmien ja niiden rajoitusten osalta [EUVL L 193, 24.7.2009].

Komission asetus (EY) N:o 436/2009, annettu 26 päivänä toukokuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinitilarekisterin, markkinoiden seurantaan liittyvien pakollisten ilmoitusten ja tiedonkeruun, tuotteiden kuljetuksen mukana seuraavien asiakirjojen sekä viinialalla pidettävien rekisterien osalta [EUVL L 128, 27.5.2009].

Komission asetus (EY) N:o 555/2008, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2008, viinialan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tukiohjelmien, kolmansien maiden kanssa käytävän kaupan, tuotantokyvyn ja viinialan tarkastusten osalta [EUVL L 170, 30.6.2008].Ks. konsolidoitu toisinto (pdf)

Komission asetus (EY) N:o 1123/2008 , annettu 12 päivänä marraskuuta 2008, jäsenvaltioiden komissiolle raivauspalkkiohakemusten osalta ilmoittamien määrien yhtenäisen hyväksymisprosentin vahvistamisesta [EUVL L 303, 14.11.2008].

See also