Toissijaisuus

JOHDANTO

Perussopimusten tarkistamista käsittelevän hallitustenvälisen konferenssin tärkeimpiä tavoitteita oli Euroopan unionin saattaminen lähemmäksi kansalaisia huolehtimalla siitä, että nämä pystyvät ymmärtämään, mitä Euroopan yhdentyminen on ja vaikuttamaan siihen. Tiettyjen yhteisön politiikan alojen - esimerkiksi kuluttajasuojan ja työllisyyden - uudistaminen ovat erinomainen osoitus tästä tavoitteesta

Toissijaisuudella on myös ollut tärkeä asema neuvotteluissa, joiden tarkoituksena on vastata paremmin kansalaisten odotuksiin. Tämän Euroopan unionin moitteettoman toiminnan kannalta oleellisen periaatteen lujittamiseksi on päätetty, että Euroopan yhteisön perustamissopimukseen on liitetty erityinen toissijaisuusperiaatetta koskeva pöytäkirja.

PÖYTÄKIRJA TOISSIJAISUUSPERIAATTEESTA

Eurooppa-neuvoston Birminghamin kokouksessa lokakuussa 1992 vahvistettiin, että päätökset on tehtävä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 5 (ent. 3 b) artiklan mukaisesti mahdollisimman lähellä kansalaista. Tästä syystä toissijaisuusperiaatteen soveltamiselle määriteltiin yleinen lähestymistapa (perusperiaatteet, suuntaviivat ja menettelyt) Eurooppa-neuvoston Edinburghin kokouksessa joulukuussa 1992.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista koskevassa pöytäkirjassa kodifioidaan Eurooppa-neuvoston Edinburghin kokouksessa määritellyt suuntaviivat ja annetaan niille oikeudellinen asema. Jäsenvaltiot pyrkivät näin saamaan viralliseen muotoon eräitä toissijaisuusperiaatteeseen liittyviä näkökohtia, ja erityisesti seuraavat näkökohdat:

• Toissijaisuus on muuttuva käsite, jonka soveltaminen yhteisön toimintaan vaihtelee eri olosuhteiden mukaisesti.
• Jokaiseen säädösehdotukseen liitetään lausunto ehdotuksen vaikutuksista toissijaisuusperiaatteen noudattamiseen.
• Yhteisön toimintaa varten on valittava mahdollisimman yksinkertainen muoto, ja toiminnan on johdettava tavoitteen tyydyttävään toteutumiseen (direktiivejä suositaan asetusten sijasta aina, kun se on mahdollista).
• Toissijaisuusperiaate ei kyseenalaista Euroopan yhteisölle perustamissopimuksen nojalla kuuluvaa toimivaltaa, sellaisena kuin yhteisöjen tuomioistuin sen tulkitsee.

Perusedellytys yhteisön toiminnan aloittamiselle esitetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 3 b artiklan toisessa alakohdassa: "jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitetta, jotka suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten takia voidaan tämän vuoksi toteuttaa paremmin yhteisön tasolla". Pöytäkirjassa mainitaan kolme näkökohtaa, joiden avulla voidaan päätellä, täyttyykö tämä ehto:

• Onko asialla jäsenvaltioiden rajat ylittäviä näkökohtia, joita jäsenvaltiot eivät voi ratkaista?
• Onko kansallinen toiminta tai sen puute perustamissopimuksen vaatimusten vastainen?
• Onko yhteisön toiminnalla selkeitä etuja?