26.1.2017

Euroopan unionin virallinen lehti

C 26/8

EHDOTUSPYYNTÖ – EACEA/04/2017

Erasmus+-ohjelma

Avaintoimi 2 – Innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa edistävä yhteistyö

Alakohtaiset osaamisyhteenliittymät

(2017/C 26/06)

1. Tavoitteet ja kuvaus

Alakohtaisten osaamisyhteenliittymien tarkoituksena on puuttua yhtä tai useampaa ammattiprofiilia koskeviin osaamispuutteisiin tietyllä alalla. Tämä toteutetaan tunnistamalla nykyisiä tai kehittyviä alakohtaisia työmarkkinoiden tarpeita (kysyntäpuoli) ja edistämällä sitä, että ammatillisissa perus- ja jatkokoulutusjärjestelmissä vastataan kaikilla tasoilla työmarkkinoiden tarpeisiin (tarjontapuoli). Alakohtaisissa osaamisyhteenliittymissä hyödynnetään osaamistarpeista saatavilla olevia tietoja ja tuetaan ylikansallisen ammatillisen koulutuksen sisällön suunnittelua ja toteuttamista sekä opetus- ja koulutusmenetelmiä tärkeimpien eurooppalaisten ammattiprofiilien osalta.

Osaamista koskevaa strategista alakohtaista yhteistyötä käsittelevät alakohtaiset osaamisyhteenliittymät määrittävät ja kehittävät konkreettisia toimia, joilla osaamisen kysyntä ja tarjonta saadaan vastaamaan toisiaan ja tukemaan yleistä alakohtaista kasvustrategiaa.

Nämä tavoitteet voidaan saavuttaa hankkeissa, joista tehdään hakemus jossakin seuraavista ”osa-alueista”:

Osa-alue 1 – Osaamistarpeiden tunnistamista käsittelevät alakohtaiset osaamisyhteenliittymät

Tavoitteena on tunnistaa kyseessä olevan talouden alan osaamistarpeet ja puutteet ja tarjota niistä yksityiskohtaista tietoa. Siten puutteita voitaisiin korjata tarjoamalla joko ammatillista koulutusta tai muun alan koulutusta.

Tulevien osaamistarpeiden tunnistamista ja määrittämistä pitäisi tukea alan työmarkkinoiden tarpeita koskevalla tutkimuksella. Osaamistarpeet olisi tunnistettava alan asiaankuuluvien ammattiprofiilien osalta hyödyntämällä soveltuvin osin taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaista luokittelua (ESCO). Tarvittaessa hankkeissa pitäisi hyödyntää Euroopan alakohtaisten osaamisneuvostojen keräämiä tietoja sekä olemassa olevia tutkimuksia alakohtaisesta osaamisesta, muun muassa edellisten alakohtaisten osaamisyhteenliittymien aikaansaamia tuloksia. EU:n osaamispanoraamassa on runsaasti osaamista koskevaa tietoa, analyyseja ja tutkimuksia ammateista ja aloista: http://skillspanorama.cedefop.europa.eu/en.

Työmarkkinoiden julkisten ja yksityisten toimijoiden (kuten työministeriöiden, työmarkkinaosapuolten, koulutuksen tarjoajien, työmarkkinatietoja käsittelevien tahojen, yritysten, myös pk-yritysten, kauppakamarien, julkisten ja yksityisten työllisyyspalvelujen ja kansallisten tilastopalvelujen) välillä olisi saatava aikaan yhteistyötä, jotta voidaan määrittää ja ennakoida pysyviä osaamispuutteita ja kysynnän ja tarjonnan vastaamattomuutta alakohtaisella tasolla tietyissä ammattiprofiileissa. Yhteisvaikutuksen lisääminen mahdollisimman paljon muiden alakohtaisten aloitteiden kanssa on tärkeää.

Osa-alue 2 – Ammatillisen koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista käsittelevät alakohtaiset osaamisyhteenliittymät

Tavoitteena on vastata tietyllä talouden alalla tunnistettuihin osaamispuutteisiin ja tarpeisiin laatimalla opetussuunnitelmia sekä opetuksen ja koulutuksen toteuttamismenetelmiä. Opetussuunnitelmien ja koulutusmenetelmien pitäisi sisältää merkittävä työssä tapahtuva oppimisosio, ja niillä pitäisi tukea oppijoiden kansainvälistä liikkuvuutta.

Kumppanien on käytettävä ammattikohtaista osaamista koskevia nykyisiä tutkimustietoja ammatillisen koulutuksen toteuttamisen tai ammattiprofiileihin perustuvien laatuvaatimusten suunnittelun perustana ja hyödynnettävä siinä soveltuvin osin taitojen/osaamisen, pätevyyksien ja ammattien eurooppalaista luokittelua (ESCO). Tarvittaessa niiden pitäisi hyödyntää Euroopan alakohtaisten osaamisneuvostojen keräämiä tietoja sekä olemassa olevia tutkimuksia alakohtaisesta osaamisesta, muun muassa edellisten alakohtaisten osaamisyhteenliittymien aikaansaamia tuloksia. EU:n osaamispanoraamassa on runsaasti osaamista koskevaa tietoa, analyyseja ja tutkimuksia ammateista ja aloista: http://skillspanorama.cedefop.europa.eu/en

Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmien suunnittelussa ja toteuttamisessa olisi noudatettava seuraavia keskeisiä periaatteita: i) laadunvarmistus, mukaan lukien tehokkaat oppijan seuranta- ja palautejärjestelmät, ii) opetussuunnitelmat ja tutkinnot, joissa keskitytään oppimistulokseen, iii) toteutus, jonka kaikki vaiheet ovat modulaarisia, iv) mukana on huomattavia työssä tapahtuvia oppimisjaksoja, v) suunnitelmat sisältävät kansainvälisen kokemuksen (sekä oppijan että opettajan ja kouluttajan liikkuvuus).

Yhteenliittymäkumppanien on osoitettava ehdotuksessa, mihin toimenpiteisiin ne aikovat ehdotuksen kohteena olevissa maissa ja sen kattamilla aloilla ryhtyä, jotta uusille tai mukautetuille ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmille ja tutkinnoille saadaan virallinen tunnustus, ja miten ne aikovat jatkaa hankkeen tuotosten toimittamista EU:n rahoituksen päättymisen jälkeen. Alakohtaisten osaamisyhteenliittymien odotetaan toteuttavan ehdotetut toimet siten, että niiden vaikutus on mahdollisimman suuri yhdessä tai useassa asiaankuuluvassa ammatissa kyseisellä alalla.

Osa-alue 3 – Osaamista koskevan alakohtaisen yhteistyön uuden strategisen toimintamallin (suunnitelman) täytäntöönpanoa käsittelevät alakohtaiset osaamisyhteenliittymät

Suunnitelma osaamista koskevalle alakohtaiselle yhteistyölle on yksi kymmenestä toimesta uudessa osaamisohjelmassa Euroopalle (1). Sen tavoitteena on parantaa osaamista koskevia tietoja ja laatia selkeä strategia ja välineitä, joilla voidaan käsitellä osaamisvajeita tietyillä talouden aloilla. Se toteutetaan pilottihankkeena kuudella alalla: autoteollisuudessa, puolustusteollisuudessa, merenkulkuteknologiassa, avaruustekniikkaa käyttävien paikkatietojen alalla, tekstiili-, vaate-, nahka- ja jalkineteollisuudessa sekä matkailualalla.

Osa-alueen 3 yhteenliittymät tukevat sen täytäntöönpanoa laatimalla alakohtaisia osaamisstrategioita. Alakohtaisella strategialla on vähennettävä järjestelmällisesti ja rakenteellisesti osaamisvajeita sekä varmistettava osaamisen asianmukainen laatu ja taso, jotta alan kasvua, innovaatiota ja kilpailukykyä voidaan tukea. Sen täytyy sisältää selkeitä toimia, välitavoitteita ja hyvin määritettyjä tuotoksia, joiden tavoitteena on saada osaamisen kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan ja tukea yleistä alakohtaista kasvustrategiaa.

Alakohtaisella osaamisstrategialla edistetään lahjakkaiden ihmisten houkuttelemista alalle ja tuetaan työvoiman mukauttamista teollisuuden vaatimusten ja alan markkinakehityksen mukaisesti ja edistetään siten sen pitkän aikavälin kilpailukykyä. Erityistä huomiota kiinnitetään uuteen tekniseen kehitykseen (esim. digitaaliseen kehitykseen ja kehitystä vauhdittaviin keskeisiin teknologioihin).

Osa-alueen 1 (osaamiskysynnän ennustaminen) ja osa-alueen 2 (tunnistettuihin osaamistarpeisiin vastaaminen ammatillisen koulutuksen suunnittelun ja toteuttamisen avulla) tavoitteet on sisällytettävä alakohtaiseen osaamisstrategiaan.

Kumppanien on perustettava EU:n tason yhteenliittymä osaamista koskevalle alakohtaiselle yhteistyölle ja konkreettisten kysyntään perustuvien toimien täytäntöönpanolle. Yhteenliittymä on teollisuusjohtoinen, ja siinä on mukana muita asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten koulutuksen tarjoajia, työmarkkinaosapuolia, osaamiskeskittymiä ja verkostoja, tutkimuslaitoksia, tilastolaitoksia, työllisyyspalveluja ja tutkintoviranomaisia (mahdollisuuksien mukaan).

2. Hakukelpoisuusperusteet

Osa-alue 1:

Alakohtaisella osaamisyhteenliittymällä on katettava vähintään 12 ohjelmamaata, ja siihen on kuuluttava vähintään kaksi organisaatiota, joista vähintään yksi edustaa teollisuutta ja vähintään yksi edustaa koulutuksen tarjoajia.

Hakukelpoisia osallistuvia organisaatioita ovat

—	eurooppalaiset ja/tai kansalliset työmarkkinaosapuolet

—	työministeriöt tai niihin liittyvät elimet (virastot tai neuvostot)

—	julkiset tai yksityiset työllisyyspalvelut

—	työmarkkinatutkimuslaitokset, kansalliset tilastopalvelut

—	julkiset tai yksityiset, pienet, keskisuuret ja suuret yritykset (myös yhteiskunnalliset yritykset)

—	elinkeinovirastot

—	kauppa-, teollisuus- ja työntekijäkamarit

—	työnantajien tai työntekijöiden toimialakohtaiset tai ammatilliset yhdistykset, käsityöläiskamarit

—	eurooppalaiset tai kansalliset alakohtaiset kattojärjestöt

—	paikallisen, alueellisen tai kansallisen tason koulutuksen tarjoajat

—	alakohtaiset tutkimuslaitokset

—	uraohjausta, ammatillista neuvontaa ja tietopalveluja tarjoavat elimet

—	koulutuksesta alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavat julkiset viranomaiset.

Osa-alue 2:

Alakohtaisella osaamisyhteenliittymällä on katettava vähintään neljä ohjelmamaata, ja siihen on kuuluttava vähintään kahdeksan organisaatiota, joista vähintään kolme on yritysten, teollisuuden tai alan edustajia (esim. kamarit tai ammattiyhdistykset) ja vähintään kolme on koulutuksen tarjoajia.

Hakukelpoisia osallistuvia organisaatioita ovat

—	julkiset tai yksityiset yritykset (myös yhteiskunnalliset yritykset), erityisesti ne, joilla on oma koulutusosasto, jotka tarjoavat oppisopimuskoulutusta ja jotka tarjoavat yhteistä koulutusta (yhteistyönä toteutettava koulutus)

—	EU:n tai kansalliset organisaatiot, jotka edustavat teollisuutta, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, asiaankuuluvat alakohtaiset organisaatiot

—	julkiset tai yksityiset ammatillisen koulutuksen tarjoajat, mukaan lukien yritysten yhteiset koulutuskeskukset ja korkeakoulut, jotka tarjoavat ammatillista koulutusta

—	ammatillisen koulutuksen tarjoajien verkostot ja niitä edustavat eurooppalaiset tai kansalliset organisaatiot

—	alueellisen ja kansallisen tason opetusviranomaiset ja ministeriöt

—	organisaatiot tai verkostot – EU:n tai kansallisella tasolla – jotka edustavat työmarkkinaosapuolia, teollisuutta, alakohtaisia organisaatioita, ammatteja ja koulutuksen sidosryhmiä, myös nuorisojärjestöt

—	kauppa-, teollisuus-, käsityöläis- ja työntekijäkamarit ja muut välityselimet

—	alakohtaiset osaamisneuvostot

—	elinkeinovirastot, tilastoelimet ja tutkimuslaitokset

—	kulttuurielimet ja/tai luovan alan elimet

—	uraohjausta, ammatillista neuvontaa, tietopalveluja ja työllisyyspalveluja tarjoavat elimet

—	akkreditointi-, sertifiointi-, tunnustus- tai tutkintoelimet (elimet, joiden ”tehtävä on sääntömääräinen”).

Osa-alue 3:

Alakohtaisella osaamisyhteenliittymällä on katettava vähintään kuusi ohjelmamaata, ja siihen on kuuluttava vähintään 12 organisaatiota, joista vähintään viisi on yritysten, teollisuuden tai alan edustajia (esim. kamarit tai ammattiyhdistykset) ja vähintään viisi on koulutuksen tarjoajia.

Hakukelpoisia osallistuvia organisaatioita ovat

—	valituilla pilottialoilla toimivat julkiset tai yksityiset yritykset, erityisesti ne, joilla on oma koulutusosasto, jotka tarjoavat oppisopimuskoulutusta ja jotka tarjoavat yhteistä koulutusta (yhteistyönä toteutettava koulutus)

—	EU:n tai kansalliset organisaatiot, jotka edustavat teollisuutta, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, asiaankuuluvat alakohtaiset organisaatiot

—	julkiset tai yksityiset koulutuksen tarjoajat, myös koulutuskeskukset ja korkeakoulut (ja puolustusalalla sotakorkeakoulut)

—	koulutuksen tarjoajien verkostot ja niitä edustavat eurooppalaiset tai kansalliset organisaatiot

—	koulutuksesta tai työllisyydestä alueellisella tai kansallisella tasolla vastaavat viranomaiset ja niihin liittyvät ministeriöt

—	organisaatiot tai verkostot – EU:n tai kansallisella tasolla – jotka edustavat työmarkkinaosapuolia, teollisuutta, alakohtaisia organisaatioita, ammatteja ja koulutuksen sidosryhmiä, myös nuorisojärjestöt

—	kauppa-, teollisuus- ja työntekijäkamarit sekä muut asiaankuuluvat alakohtaiset välityselimet

—	alakohtaiset osaamisneuvostot

—	elinkeinovirastot, tilastoelimet ja tutkimuslaitokset

—	uraohjausta, ammatillista neuvontaa, tietopalveluja ja työllisyyspalveluja tarjoavat elimet

—	akkreditointi-, sertifiointi-, tunnustus- tai tutkintoelimet (elimet, joiden ”tehtävä on sääntömääräinen”)

—	asiaankuuluvia viranomaisia alueellisella ja kansallisella tasolla edustavat elimet.

Tukikelpoisia maita ovat

Erasmus+-ohjelmamaat:

—	Euroopan unionin 28 jäsenvaltiota

—	EU:n ohjelman ulkopuoliset maat: entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Liechtenstein, Norja ja Turkki.

3. Tukikelpoiset toimet

Ehdotuksen on sisällettävä johdonmukaisia ja monipuolisia toimia jäljempänä kunkin osa-alueen osalta esitetyn mukaisesti ja sen mukaan, mikä on kyseisen alan kannalta tärkeää.

Kaikissa kolmessa osa-alueessa on kiinnitettävä erityistä huomiota digitaaliseen osaamiseen, koska sen merkitys kasvaa kaikissa työprofiileissa koko työmarkkinoilla. Tämä on tehtävä yhteisvaikutuksessa uuden digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävän koalition ja kehitystä vauhdittavia keskeisiä teknologioita koskevaa osaamista edistävien toimenpiteiden kanssa. Lisäksi on tuettava siirtymistä kiertotalouteen muuttamalla tutkintoja ja kansallisia opetussuunnitelmia siten, että ne täyttävät ”vihreää osaamista” koskevat ammatilliset tarpeet.

Osa-alue 1 Osaamistarpeiden tunnistamista käsittelevät alakohtaiset osaamisyhteenliittymät

Osaamis- ja koulutustarjontatarpeiden määrittäminen kyseisellä määrätyllä talouden alalla:

—

kerätään ja tulkitaan tietoa työmarkkinoiden osaamistarpeista kyseisellä talouden alalla, muun muassa hyödyntämällä osaamispanoraamaa (esim. Cedefopin osaamisennusteita, erilaisia tutkimustietoja, analyysien pääkohtia) ja tarvittaessa Euroopan alakohtaisten osaamisneuvostojen tai aiempien alakohtaisten osaamisyhteenliittymien työtä

—	analysoidaan suuntauksia ja haasteita, jotka muokkaavat alaa ja sen markkinoita, keskittymällä muutoksen liikkeellepaneviin voimiin, jotka voivat vaikuttaa osaamisen kysyntään ja tarjontaan alalla (esim. automaatio, väestörakenne)

—

edellä mainittujen toimien perusteella laaditaan yksityiskohtainen arviointi nykyisistä ja odotetuista osaamisvajeista ja -puutteista, kysynnän ja tarjonnan vastaamattomuudesta alalla (sekä alakohtaisesti että pehmeiden taitojen osalta) sekä ammattiprofiilien tarkistustarpeesta ja ehdotetaan, missä järjestyksessä niitä pitäisi käsitellä, muun muassa sen perusteella, miten ne vaikuttavat alan kasvu- ja kilpailukykymahdollisuuksiin ja työllisyyteen (esim. todennäköiset työpaikkojen menetykset, vaikeasti täytettävät työpaikat)

—	analysoidaan kyseisten osaamistarpeiden mahdollista vaikutusta alan kasvuun ja työllisyyteen

—	analysoidaan tärkeimpiä suuntauksia, jotka vaikuttavat tiiviisti sidoksissa oleviin aloihin, jotta voidaan havaita mahdolliset heijastusvaikutukset

—	tunnistetaan koulutustarjonnan tarpeet ja hyödynnetään siinä soveltuvin osin ESCO-luokituksen ammattiprofiileita

—

toimitetaan kaikki asiaankuuluvat EU:n ja/tai maakohtaiset laadulliset ja määrälliset tiedot alan osaamisesta, työllisyydestä ja taloudellisesta suorituskyvystä sähköisessä muodossa liitteenä olevassa avoimessa tietomuodossa siten, että niitä voidaan käyttää osaamispanoraamassa (http://skillspanorama.cedefop.europa.eu/en).

Osa-alue 2 – Ammatillisen koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista käsittelevät alakohtaiset osaamisyhteenliittymät

Ylikansallisten koko alan kattavien ammatillisten opetussuunnitelmien laatiminen:

—

kyseisen talouden alan määritettyjen ammattiprofiilien osaamistarpeiden tunnistamisen perusteella määritetään ja laaditaan ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmia tai tutkintoja koskevat vaatimukset (eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) mukaisesti ja ESCO-luokituksen perusteella), jotta kyseisiin tarpeisiin voidaan vastata

—

muunnetaan osaamistarpeet innovatiivisiksi, oppimistuloksiin suuntautuneiksi modulaarisiksi ammatillisen koulutuksen ohjelmiksi ja/tai tutkinnoiksi (soveltamalla ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaista siirtojärjestelmää (ECVET) oppimistulosyksiköistä muodostuvien tutkintojen suunnittelua varten) siten, että varmistetaan avoimuus ja vertailukelpoisuus ja otetaan huomioon myös aiemman oppimisen (esim. epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen) tunnustamista koskevat tarpeet

—

sovelletaan laadunhallintaa uuteen koulutussisältöön joko soveltamalla ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen (EQAVET) laadunvarmistusperiaatteita tai käyttämällä olemassa olevia laadunvarmistusjärjestelmiä, joiden on joka tapauksessa oltava EQAVET-kehyksen mukaisia

—	yhdistetään työssä tapahtuvan oppimisen jaksoja uuteen koulutussisältöön, muun muassa mahdollisuuksia soveltaa tietämystä käytännön ”tosielämän” tilanteissa työpaikalla, ja otetaan kansainvälinen oppimiskokemus mukaan aina, kun se on mahdollista

—

suunnitellaan ammatillisen koulutuksen tarjonta, jossa keskitytään sekä työpaikkakohtaiseen osaamiseen että keskeisiin taitoihin, pehmeään osaamiseen ja STEM-aineisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka), ja tarjotaan tosiasiallisia mahdollisuuksia hankkia tai kehittää kyseisiä taitoja, erityisesti työhön liittyvissä koulutustilanteissa

—

edistetään asiaankuuluvia ammatillisen koulutuksen alakohtaisia tutkintovaatimuksia (mukaan lukien ylikansalliset yhteiset ohjelmat, joissa on tarjoajina useampi kuin yksi ammatillisen koulutuksen tarjoaja) ja tuetaan niiden tunnustamista koskevaa sopimusta panemalla täytäntöön ECVET-järjestelmän periaatteet sekä käytetään tutkintojen perustana kansallisia tutkintojen viitekehyksiä ja eurooppalaisia tutkintojen viitekehyksiä sekä muita kyseisen alan asiaankuuluvia eurooppalaisia työkaluja ja välineitä

—	lisätään alan tutkintojen tunnustamista EU:n ja kansallisella tasolla edistämällä alakohtaisia tutkintoja ja sopimalla niistä, helpottamalla rajatylittävää sertifiointia ja rakentamalla keskinäistä luottamusta sekä edistämällä alan oppijoiden liikkuvuuden ja ammatillisen liikkuvuuden lisäämistä

—

määritetään, dokumentoidaan ja edistetään onnistuneita osaamiseen tai tutkintoihin liittyviä hankkeita ja hyviä käytäntöjä sekä hankkeita, joilla edistetään monen sidosryhmän kumppanuuksia, myös muilta aloilta tai Euroopan ulkopuolelta peräisin olevien kumppanien kanssa, ja tehdään tarvittaessa yksityiskohtaisia ehdotuksia niiden toistamiseksi tai laajentamiseksi

—	tarvittaessa varmistetaan, että hankkeen tulokset ovat saatavilla avoimessa tietomuodossa siten, että niitä voidaan käyttää osaamispanoraamassa ja ESCO-luokituksessa.

Ammatillisen koulutuksen opintosuunnitelman laatiminen:

—

määritetään soveltuvimmat toteutusmenetelmät opetussuunnitelmaa varten käyttämällä innovatiivisia lähestymistapoja opettamiseen ja oppimiseen sekä hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikoiden strategista ja yhdennettyä käyttöä (esim. yhdistelmäoppiminen, simulaattorit) ja avoimia opetusresursseja (esim. MOOC- ja VOOC-kurssit)

—	määritetään tapoja panna innovatiivisia ammatillisen koulutuksen opetus- ja oppimismenetelmiä täytäntöön vastauksena oppijoiden tiettyjen kohderyhmien tarpeisiin sekä tarjoamalla työssä tapahtuvaa oppimista

—	kehitetään toimia, joilla helpotetaan sukupolvien välistä tiedon siirtämistä ammatillisessa koulutuksessa

—	kuvataan tapoja, joilla arviointimenetelmät ja -menettelyt voidaan yhdistää kaikkiin oppimismuotoihin, muun muassa työssä tapahtuvaan oppimiseen, ja helpotetaan ennen koulutusta hankittujen taitojen ja osaamisen tunnustamista

—

määritetään asiaankuuluvat toimenpiteet, joilla oppijoita voidaan seurata koulutuksen päättymisen jälkeen palautteen saamista ja antamista varten; nämä seuranta- ja palautejärjestelmät voivat perustua yrityksiltä, oppijoilta/työntekijöiltä sekä julkisista tietolähteistä ja työmarkkinoiden sidosryhmiltä saataviin tietoihin

—	ehdotetaan asianmukaisia toimenpiteitä uuden tai mukautetun ammatillisen opetussuunnitelman ja tutkintojen virallista tunnustamista varten osallistuvissa maissa ja asiaankuuluvalla alalla (asiaankuuluvilla aloilla)

—	suunnitellaan hankkeen tuotosten asteittaista käyttöönottoa järjestelmällisen vaikutuksen varmistamiseksi.

Osa-alue 3 – Osaamista koskevan alakohtaisen yhteistyön uuden strategisen toimintamallin (suunnitelman) täytäntöönpanoa käsittelevät alakohtaiset osaamisyhteenliittymät

Tähän osa-alueeseen kuuluvat alakohtaiset osaamisyhteenliittymät käynnistävät osaamisen kehittämistä koskevan kestävän yhteistyön kyseisen alan tärkeimpien teollisuuden sidosryhmien, koulutuksen tarjoajien ja julkisten viranomaisten kanssa.

Yhteenliittymät laativat alakohtaisen osaamisstrategian alan vakiintuneen kasvustrategian tavoitteiden tukemiseksi. Strategia on hankkeen ensimmäinen keskeinen tuotos, ja siinä määritetään konkreettisia toimenpiteitä ja ehdotetaan selkeitä toimia, välitavoitteita ja hyvin määritettyjä tuloksia, joiden avulla osaamisen kysyntä ja tarjonta saadaan vastaamaan toisiaan.

Strategiassa pitäisi esitellä yksityiskohtaisesti, miten tärkeimmät suuntaukset, kuten alan maailmanlaajuiset, yhteiskunnalliset ja teknologiset kehityssuuntaukset, todennäköisesti vaikuttavat työpaikkoihin ja osaamistarpeisiin. Siinä olisi kuvattava odotettu aikataulu ja kiinnitettävä erityistä huomiota digitaaliteknologian ja kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden vaikutukseen.

Tämän osa-alueen yhteenliittymät kattavat osa-alueen 1 (alan kannalta asianmukaisesti) ja osa-alueen 2 toimet. Niissä on erityisesti katettava seuraavat toimet:

—

laaditaan yksityiskohtainen arviointi alan nykyisistä ja odotetuista osaamisvajeista ja -puutteista, kysynnän ja tarjonnan vastaamattomuudesta sekä ammattiprofiilien tarkistustarpeesta ja ehdotetaan, missä järjestyksessä niitä pitäisi käsitellä, muun muassa sen perusteella, miten ne vaikuttavat alan kasvu- ja kilpailukykymahdollisuuksiin ja työllisyyteen (esim. todennäköiset työpaikkojen menetykset, vaikeasti täytettävät työpaikat)

—	laaditaan yhteinen menetelmä nykyisen tilanteen arvioimiseksi ja tulevien tarpeiden ennakoimiseksi sekä seurataan (vuosittain) osaamisen kysynnän ja tarjonnan edistymistä ja kehittymistä uskottavien ennakoivien skenaarioiden avulla

—	määritetään ammattiprofiilit, jotka on tarkistettava tai luotava, ja niitä vastaavat osaamistarpeet sekä vaadittu taitotaso hyödyntämällä soveltuvin osin ESCO-luokituksen ammattiprofiileita ja nykyisiä taitokehyksiä; tarvittaessa voidaan harkita alakohtaisten taitokehysten kehittämistä

—	määritetään, kuvataan ja ehdotetaan painopisteitä tutkintojen tarkistamiselle tai uusien tutkintojen perustamiselle asiaankuuluvien ammattiprofiilien perusteella

—	edistetään konkreettisten ratkaisujen kehittämistä ammatillisen koulutuksen tarjonnassa (mukaan lukien ammatillinen korkeakoulutus) sekä liike-elämän, koulutuksen ja tutkimuksen välisiä kumppanuuksia

—	kehitetään konkreettisia ratkaisuja edistämään alan ammattiopiskelijoiden, työnhakijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuutta koko Euroopassa hyödyntämällä nykyisiä EU:n työkaluja (esim. Erasmus+, EURES, Drop'Pin, eurooppalainen oppisopimusyhteenliittymä)

—	kehitetään toimenpiteitä, joilla edistetään alan houkuttelevuutta uravalintana erityisesti nuorison keskuudessa ja pyritään saamaan alalla aikaan sukupuolten välinen tasa-arvo

—

suunnitellaan teollisuusjohtoista pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaa hankkeen tuotosten asteittaiseksi käyttöön ottamiseksi hankkeen loppumisen jälkeen; suunnitelman on perustuttava koulutuksen tarjoajien ja tärkeimpien teollisuuden sidosryhmien kestäviin kumppanuuksiin asianmukaisella tasolla; sen pitäisi sisältää asianmukaisten hallintorakenteiden määrittely sekä suunnitelmat laajentamista ja taloudellista kestävyyttä varten; siinä pitäisi myös varmistaa yhteenliittymän työn asianmukainen näkyvyys ja laaja levitys, muun muassa EU:n ja kansallisella poliittisella tasolla, ja sen pitäisi sisältää tietoja siitä, miten käyttöönotto toteutetaan kansallisella ja/tai alueellisella tasolla asiaankuuluvien hallinnollisten ja alakohtaisten viranomaisten kanssa;

toimintasuunnitelmassa esitetään myös, miten EU:n rahoitusmahdollisuuksilla (esim. Euroopan rakennerahastot, Euroopan strategisten investointien rahasto, Erasmus+, COSME, alakohtaiset ohjelmat) sekä kansallisella ja alueellisella rahoituksella voidaan tukea osaamisstrategioita; tässä olisi otettava huomioon kansalliset ja alueelliset älykkään erikoistumisen strategiat; malleja voitaisiin kehittää hyvien esimerkkien perusteella kyseisen rahoituksen kohdennetun käytön edistämiseksi, muun muassa työntekijöiden täydennyskoulutukseen

—	toimitetaan kaikki asiaankuuluvat EU:n ja/tai maakohtaiset laadulliset ja määrälliset tiedot liitteenä olevan avoimen tietomuodon mukaisesti.

4. Myöntämisperusteet

Tukikelpoisten hakemusten arvioinnissa sovelletaan seuraavia perusteita:

1.	hankkeen merkittävyys (enintään 25 pistettä – saatava vähintään 13 pistettä)

2.	hankkeen suunnittelun ja toteutuksen laatu (enintään 30 pistettä – saatava vähintään 16 pistettä)

3.	hankeryhmän ja yhteistyöjärjestelyjen laatu (enintään 25 pistettä – saatava vähintään 13 pistettä)

4.	vaikutus ja levittäminen (enintään 20 pistettä – saatava vähintään 11 pistettä).

Arviointilautakunnan arvioitaviksi esitettävien ehdotusten on saatava vähintään 70 pistettä (kokonaispistemäärä on 100).

5. Talousarvio

Hankkeiden osarahoitukseen on varattu määrärahoja yhteensä noin 28 miljoonaa euroa (1 miljoonaa osa-alueelle 1, 3 miljoona euroa osa-alueelle 2 ja 24 miljoonaa euroa osa-alueelle 3).

Osa-alueessa 1 jokainen avustus on suuruudeltaan 330 000–500 000 euroa. Virasto odottaa myöntävänsä rahoitusta noin 3 hankkeelle.

Osa-alueessa 2 jokainen avustus on suuruudeltaan 700 000–1 000 000 euroa. Virasto odottaa myöntävänsä rahoitusta noin 4 hankkeelle.

Osa-alueessa 3 jokainen avustus on suuruudeltaan enintään 4 000 000 euroa. Virasto odottaa myöntävänsä rahoitusta noin 6 hankkeelle. Vain 1 hanke pilottialaa kohti voidaan valita.

Virasto pidättää oikeuden olla jakamatta kaikkia käytettävissä olevia varoja.

6. Hakemuksen jättämisen määräaika

Hakemus on jätettävä viimeistään 2. toukokuuta 2017 kello 12:00 päivällä (Brysselin aikaa).

7. Tarkemmat tiedot

Hakuohjeet sekä sähköinen hakulomake ovat saatavana internetosoitteessa

https://eacea.ec.europa.eu/erasmus-plus/funding/sector-skills-alliances-2017_en

Hakemuksessa on noudatettava kaikkia annettuja ohjeita.

(1) http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=8848