23.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 344/63


Kanne 20.9.2013 — Stichting Sona ja Nao v. komissio

(Asia T-505/13)

2013/C 344/117

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Asianosaiset

Kantajat: Stichting Sona (Curaçao, aiemmin Alankomaiden Antillit) ja Nao NV (Curaçao) (edustajat: asianajajat R. Martens, K. Beirnaert ja A. Van Vaerenbergh)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantajat vaativat unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Euroopan komission 28.6.2013 tekemän päätöksen, josta kantajat olivat saaneet tiedon vasta vuoden 2013 heinäkuun lopussa ja jonka mukaan Stichting SONAa ei ole nimitetty valtuutetuksi elimeksi kymmenennen Euroopan kehitysrahaston mukaisen aikaisempaa Alankomaiden Antilleja koskevan yhtenäisen ohjelma-asiankirjan täytäntöönpanotehtäviä varten

kumoamaan Euroopan komission päätöksen antaa tätä ohjelma-asiakirjaa koskevat täytäntöönpanotehtävät International Management Groupin (IMP) suoritettaviksi

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantajat vetoavat seitsemään kanneperusteeseen.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu syyttömyysolettaman ja puolustautumisoikeuksien, henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden ja tutkimuksen salaisuuden ja luottamuksellisuuden loukkaamiseen sellaisina kuin niitä suojataan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 ja 48 artiklassa, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 8 artiklassa ja SEUT 16 artiklassa.

Kantajat väittävät, että vastaaja oli lähettänyt kirjeitä Alankomaiden hallitukselle Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamasta vireillä olevasta tutkimuksesta, josta ei ole vielä laadittu (loppu)kertomusta, mutta jossa nimenomaisesti nimetään kantajat ja osoitetaan tai ainakin vihjataan hyvin painokkaasti, että kantajat ovat mukana yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston hankkeen hallinnointiin liittyvissä sääntöjenvastaisuuksissa ja jossa näin ollen päätettiin tämän väitteen perusteella, ettei kantajille voida antaa kymmenennen Euroopan kehitysrahaston hallinnointia aikaisemmassa Alankomaiden Antilleilla toteuttavien hankkeiden osalta. Näin tapahtui vaikka OLAF ei ole koskaan pitänyt kantajia ”asianomaisena henkilönä”, eivätkä kantajat olleet siten tietoisia, että niiden olisi pitänyt puolustautua ”asianomaisena henkilönä”, ja kun kantajille on siten tehty mahdottomaksi puolustaa itseään, koska ne eivät ole vielä tähän päivään mennessä saaneet tietää, mihin sellaisiin tekoihin niiden konkreettisesti väitetään syyllistyneen, joita vastaan niiden on puolustauduttava.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojan periaatteen loukkaamiseen sen johdosta, että kantajille oli syntynyt perusteltu luottamus siihen, että ne ovat vastuussa kymmenennen Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta aikaisemman Alankomaiden Antilleiden osalta.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu suhteellisuusperiaatteen loukkaamiseen sen johdosta, että komissio sulki kantajat pois yksistään sillä perusteella, että OLAFin tutkimukseen sisältyi ”alustavia päätelmiä”, joissa viitataan ”mahdollisiin ongelmiin”.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu kuulemista koskevan velvollisuuden noudattamatta jättämiseen.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu seurattavuusperiaatteen, sellaisena kuin siitä säädetään asetuksen (EY) N:o N:o 215/2008 (1) 14 artiklassa, ja perusteluvelvollisuutta koskevan periaatteen loukkaamiseen.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 2304/2002 (2) 18 artiklan ja kymmenennen Euroopan kehitysrahaston yhtenäisen ohjelma-asiankirjan rikkomiseen.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu asetuksen (EY) N:o 215/2008 29 artiklan rikkomiseen sen johdosta, että edellytykset yhteistyössä toteutettavan rahoituksen täytäntöönpanon osoittamiselle IMG:lle eivät ole täyttyneet. Toinen riidanalainen päätös on siten myös lainvastainen.


(1)  Kymmenenteen Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 18.2.2008 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 215/2008 (EUVL L 78, s. 1).

(2)  Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön annetun neuvoston päätöksen 2001/822/EY (”päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta”) 20.12.2002 annettu komission asetus (EY) N:o 2304/2002 (EUVL L 348, s. 82).