Bryssel 5.6.2019

COM(2019) 534 final

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta

Unkarissa

{SWD(2019) 534 final}


Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta havaitun merkittävän poikkeaman korjaamisesta

Unkarissa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 1 ja erityisesti sen 10 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Perussopimuksen 121 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on edistettävä tervettä julkista taloutta keskipitkällä aikavälillä sovittamalla talouspolitiikkansa yhteen ja harjoittamalla monenvälistä valvontaa välttääkseen liialliset julkisen talouden alijäämät.

(2)Vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, jolla pyritään vahvistamaan hintavakauden edellytyksiä ja saavuttamaan uusien työpaikkojen syntyä edistävä vahva ja kestävä kasvu.

(3)Neuvosto totesi 22 päivänä kesäkuuta 2018 perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan nojalla, että Unkarin oli havaittu vuonna 2017 poikenneen merkittävästi julkistalouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta, joka on julkisen talouden rakenteellinen 1,0 prosentin alijäämä suhteessa BKT:hen. Tämän havaitun merkittävän poikkeaman johdosta neuvosto suositteli 2 22 päivänä kesäkuuta 2018 Unkarille tarvittavien toimenpiteiden toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen 3 nimelliskasvu on enintään 2,8 prosenttia vuonna 2018. Tämä vastaisi 1,0 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen. Unkarille suositeltiin myös, että se käyttää mahdolliset satunnaistulot alijäämän supistamiseen maan saattamiseksi tarkoituksenmukaiselle julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävälle sopeuttamisuralle. Neuvosto totesi 4 päivänä joulukuuta 2018, että Unkari ei ollut toteuttanut tuloksellisia toimia 22 päivänä kesäkuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen johdosta. Tästä syystä neuvosto antoi 4 päivänä joulukuuta 2018 Unkarille tarkistetun suosituksen, jossa kehotettiin toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2019. Tällöin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(4)Komission kevään 2019 talousennusteen ja Eurostatin vahvistamien vuoden 2018 toteutumaa koskevien tietojen perusteella vuoden 2018 nettomääräisten julkisten perusmenojen kasvu ylitti selvästi menojen kasvulle asetetun vertailuarvon. Poikkeama oli merkittävä eli 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Rakenteellinen rahoitusasema heikkeni –3,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun vastaava vuoden 2017 luku oli –3,4 prosenttia. Myös tämä viittaa merkittävään poikkeamaan suositellusta rakenteellisesta sopeutuksesta (poikkeama oli 1,3 prosenttia suhteessa BKT:hen). Rakenteellisesta rahoitusasemasta ilmenevän poikkeaman suuruutta kasvattavat huomattavat tulovajeet ja investointimenojen kasvu talouden ylikuumenemistilanteessa, kun taas pienenevien korkomenojen arvioidaan hieman pienentäneen poikkeamaa. Menojen kasvulle asetettuun vertailuarvoon vaikuttaa voimakkaan negatiivisesti sen laskennassa käytetty BKT:n keskipitkän aikavälin potentiaalinen kasvu, joka on kriisin jäljiltä hyvin vähäistä. Menojen kasvulle asetetun vertailuarvon perustana oleva BKT-deflaattori ei myöskään näytä asianmukaisesti vastaavan kasvaneita kustannuspaineita, jotka vaikuttavat valtion menoihin. Kun näiden tekijöiden vaikutus korjataan, menojen kasvun vertailuarvo näyttää ilmentävän julkisen talouden sopeutusta asianmukaisesti, ja se viittaa edelleen merkittävään poikkeamaan. Nämä tekijät huomioon ottaen molemmat indikaattorit vahvistavat merkittävän poikkeaman vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion vaatimuksista vuonna 2018.

(5)Komissio katsoi 5 päivänä kesäkuuta 2019 kokonaisarvioinnin perusteella, että Unkarin on havaittu poikenneen merkittävästi julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteesta, ja antoi sen vuoksi Unkarille perussopimuksen 121 artiklan 4 kohdan sekä asetuksen (EY) N:o 1466/97 10 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla varoituksen.

(6)Asetuksen (EY) N:o 1466/97 10 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvosto antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle kuukauden kuluessa varoituksen antamisesta suosituksen tarvittavista toimista. Asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaan suosituksessa asetetaan jäsenvaltiolle korkeintaan viiden kuukauden määräaika poikkeaman korjaamiseksi. Tällä perusteella vaikuttaa asianmukaiselta, että Unkarin määräaika poikkeaman korjaamiseksi päättyy 15 päivänä lokakuuta 2019. Unkarin olisi tämän määräajan kuluessa raportoitava toimista, jotka se on toteuttanut tämän suosituksen pohjalta.

(7)Komission kevään 2019 talousennusteen tuotantokuilua koskevien ennusteiden perusteella Unkari pysyy vuosina 2019 ja 2020 hyvässä suhdannetilanteessa. Vuonna 2019 reaalisen BKT:n arvioidaan kasvavan potentiaalista BKT:tä vastaavasti (3,7 prosenttia), mutta vuonna 2020 reaalisen BKT:n kasvun (2,8 prosenttia) ennustetaan jäävän pienemmäksi kuin kasvupotentiaalin (3,6 prosenttia). Unkarin julkisen talouden velkasuhde ylittää 60 prosentin viitearvon suhteessa BKT:hen. Asetuksessa (EY) N:o 1466/97 ja vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion mukaisessa yhteisesti sovitussa sopeutuskaaviossa edellytetty rakenteellinen vähimmäissopeutus, jossa otetaan huomioon vallitsevat talouden olosuhteet ja mahdolliset kestävyysongelmat, on siten vähintään 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen sekä vuonna 2019 että vuonna 2020.

(8)Unkarin rakenteellinen alijäämä kasvoi 1,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Vuonna 2018 kasvu oli 0,3 prosenttia, joten vuoden 2018 rakenteellinen alijäämä oli 3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan sen odotetaan pienenevän vuodesta 2019 alkaen. Jotta kumuloitunut poikkeama saataisiin korjatuksi ja Unkari siirtyisi takaisin tarkoituksenmukaiselle vakauttamisuralle vuodesta 2017 jatkuneen lipsumisen jälkeen, vähimmäissopeutusta olisi täydennettävä vuonna 2019 lisätoimilla. Kun otetaan huomioon julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta havaitun merkittävän poikkeaman suuruus, vaikuttaa aiheelliselta toteuttaa vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion mukaisen yhteisesti sovitun vaatimuskaavion mukaisen sopeutuksen lisäksi toimia, joiden vaikutus on 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen. Lisätoimien ansiosta sopeuttaminen takaisin kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta nopeutuu. Vuonna 2019 tarvittavat toimet vastaavat neuvoston 4 päivänä joulukuuta 2018 suosittamaa sopeutusta. Jos sopeutusvaatimusta noudatetaan vuonna 2019, vuonna 2020 asianmukaiselta vaikuttaa sopeutus, joka on vähintään 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen.

(9)Vaatimus, jonka mukaan rakenteellisen rahoitusaseman olisi parannuttava 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja 0,75 prosenttia vuonna 2020, vastaa nettomääräisten julkisten perusmenojen enintään 3,3 prosentin nimelliskasvua vuonna 2019 ja enintään 4,7 prosentin nimelliskasvua vuonna 2020.

(10)Komission kevään 2019 talousennusteen mukaan rakenteellinen rahoitusasema kohenee 0,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja vielä 0,6 prosenttia vuonna 2020. Näin ollen rakenteellisen rahoitusaseman paraneminen 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018 ja 0,75 prosenttia vuonna 2020 edellyttää, että toteutetaan toimenpiteitä, joiden rakenteellinen kokonaisvaikutus on 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019 ja 0,2 prosenttia vuonna 2020, kun tilannetta verrataan komission kevään 2019 talousennusteen mukaiseen perusskenaarioon.

(11)Koska Unkari ei ole noudattanut aiempia suosituksia, joissa on kehotettu korjaamaan havaittu merkittävä poikkeama, sen on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin palauttaakseen finanssipolitiikkansa varovaiselle uralle.

(12)Jotta Unkari saavuttaisi suositellut julkisen talouden tavoitteet, on olennaisen tärkeää, että se hyväksyy tarvittavat toimenpiteet ja toteuttaa ne tarkasti sekä seuraa juoksevien menojen kehitystä huolellisesti.

(13)Unkarin olisi raportoitava neuvostolle viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2019 toimista, jotka se on toteuttanut tämän suosituksen pohjalta.

(14)On asianmukaista julkistaa tämä suositus,

SUOSITTAA, ETTÄ UNKARI:

(1)toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nettomääräisten julkisten perusmenojen nimelliskasvu on enintään 3,3 prosenttia vuonna 2019 ja enintään 4,7 prosenttia vuonna 2020. Tämä vastaa vuoden 2019 osalta 1,0 prosentin ja vuoden 2020 osalta 0,75 prosentin vuotuista rakenteellista sopeutusta suhteessa BKT:hen ja saattaa Unkarin tarkoituksenmukaiselle julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävälle sopeuttamisuralle;

(2)käyttää mahdolliset satunnaistulot alijäämän korjaamiseen. Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman pysyvä paraneminen olisi varmistettava julkisen talouden vakauttamistoimenpiteillä kasvua edistävällä tavalla;

(3)raportoi neuvostolle viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2019 toimista, jotka se on toteuttanut tämän suosituksen pohjalta. Raportissa esitettävien toimenpiteiden olisi oltava uskottavia ja riittävästi täsmennettyjä vaaditun sopeutusuran saavuttamiseksi. Lisäksi olisi selostettava kunkin toimenpiteen vaikutus julkiseen talouteen sekä esitettävä ajantasaiset ja yksityiskohtaiset julkisen talouden kehitysarviot vuosiksi 2019 ja 2019.

Tämä suositus on osoitettu Unkarille.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1)    EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.
(2)    EUVL C 223, 27.6.2018, s. 1.
(3)    Nettomääräisillä julkisilla perusmenoilla tarkoitetaan julkisten menojen kokonaismäärää ilman korkomenoja, ilman unionin ohjelmista aiheutuvia menoja, jotka korvataan täysin unionin varoista saatavilla tuloilla, ja ilman ei-päätösperäisiä työttömyysetuusmenojen muutoksia. Kansallisesti rahoitettu kiinteän pääoman bruttomuodostus jaetaan neljälle vuodelle. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja lakisääteiset tulojen lisäykset otetaan huomioon. Meno- ja tulopuolen kertaluonteiset toimenpiteet kuittaavat toisensa.