EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 16.1.2018

COM(2018) 33 final

2018/0012(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista sekä direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta ja direktiivien 2009/16/EY ja 2010/65/EU muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2018) 21 final}
{SWD(2018) 22 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

·Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Alusten jätepäästöt ovat meriympäristölle yhä suurempi uhka, joka tulee kalliiksi ympäristön lisäksi myös taloudelle. Merien roskaantuminen on viime aikoina noussut huolenaiheeksi, sillä yhä useammat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että sillä on tuhoisia vaikutuksia meren ekosysteemeihin ja ihmisten terveyteen. Vaikka enemmistö merien roskaantumisen lähteistä sijaitsee maissa, myös merenkulku on tässä yhteydessä merkittävässä asemassa, sillä aluksista pääsee mereen huomattavia määriä kotitalousjätettä ja toiminnallista jätettä. Erityistä huolta aiheuttavat varsinkin suurten matkustaja-alusten käymäläjätevesipäästöjen aiheuttama rehevöityminen tietyillä merialueilla, kuten Itämerellä, ja öljypitoisten jätepäästöjen vaikutukset meren eliöstöön ja luontotyyppeihin.

Syitä laittomille jätepäästöille löytyy sekä itse aluksista (esimerkiksi huonot jätehuoltokäytännöt) että maista (esimerkiksi riittävien laitteiden puute aluksilta peräisin olevan jätteen vastaanottamiseksi satamissa).

Direktiivillä 2000/59/EY 1 säännellään maissa tapahtuvia toimintoja. Sillä varmistetaan, että satamissa on saatavilla jätteen vastaanottolaitteita ja että jäte toimitetaan niihin. Mainitulla direktiivillä pannaan täytäntöön kansainväliset normit eli MARPOL-yleissopimuksen normit 2 . Direktiivissä keskitytään kuitenkin satamissa tapahtuviin toimintoihin, kun taas MARPOL-yleissopimuksessa keskitytään etupäässä merellä tapahtuviin toimintoihin. Direktiivillä säännellään oikeudellisia, käytännön ja taloudellisia vastuita maissa ja merellä tapahtuvien toimintojen rajapinnalla. Tällä tavoin direktiivillä yhdenmukaistetaan säännökset MARPOL-yleissopimuksen kanssa ja täydennetään sitä. Vaikka MARPOL-yleissopimus tarjoaa kattavan kehyksen aluksista peräisin olevien erilaisten pilaavien aineiden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi, siihen ei sisälly tehokasta mekanismia täytäntöönpanon valvomiseksi. MARPOL-yleissopimuksesta johtuvien tärkeimpien käsitteiden ja velvoitteiden sisällyttäminen EU:n lainsäädäntöön tarkoittaa sitä, että niiden täytäntöönpanoa voidaan valvoa tehokkaasti EU:n oikeusjärjestelmän avulla.

Voimassa oleva direktiivi annettiin vuonna 2000 eli noin 17 vuotta sitten. Tilanne on muuttunut tässä ajassa merkittävästi, joten direktiiviä on syytä tarkistaa perusteellisesti. Sitä paitsi MARPOL-yleissopimusta on muutettu useaan otteeseen tänä aikana. Voimassa olevan direktiivin soveltamisala ja määritelmät eivät siksi enää ole linjassa kansainvälisen kehyksen kanssa. Tämän seurauksena jäsenvaltiot tukeutuvat entistä enemmän MARPOL-kehykseen, mikä tekee direktiivin täytäntöönpanosta ja sen valvonnasta ongelmallista. Lisäksi jäsenvaltiot tulkitsevat eri lailla direktiivin keskeisiä käsitteitä, mikä aiheuttaa epäselvyyttä asianomaisten osapuolten (aluksista vastaavat, satamista vastaavat ja palveluntarjoajat) keskuudessa.

Tarkistamisen kautta pyritään vähentämään jätteen pääsemistä mereen ja siten nostamaan meriympäristön suojelun tasoa sekä vähentämään hallinnollista taakkaa ja päivittämään sääntelykehystä satamien meriliikennetoimintojen tehostamiseksi. Koska ehdotus on osa sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevaa ohjelmaa (REFIT), siinä on tarkoitus noudattaa yksinkertaistamista ja selkeyttämistä koskevia REFIT-periaatteita.

Selkeyden vuoksi ehdotuksella kumotaan voimassa oleva direktiivi ja korvataan se yhdellä uudella direktiivillä. Ehdotus sisältää myös joitakin täydentäviä muutoksia satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta annettuun direktiiviin 2009/16/EY 3 ja direktiiviin 2010/65/EU 4 .

·Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

·Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

·Oikeusperusta

·Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

·Suhteellisuusperiaate

–jätteen ennakkoilmoitukseen ja jätetositteeseen sisältyvien tietojen raportoimista vaaditaan ainoastaan vähintään 45 metrin pituisilta aluksilta direktiivin 2002/59/EY mukaisesti

–20 prosentin tarkastustavoitetta sovelletaan ainoastaan sellaisiin kalastus- ja huvialuksiin, joiden bruttovetoisuus on yli 100 tonnia, niiden IMOn vaatimusten mukaisesti, joiden mukaan aluksella on säilytettävä jätehuoltosuunnitelma

–kauppa-aluksia tarkastetaan osana satamavaltioiden suorittamaa valvontaa riskiperusteisesti, minkä odotetaan tekevän järjestelmästä tehokkaamman ja toimivamman.

·Toimintatavan valinta

Selkeän ja johdonmukaisen lainvalmistelun kannalta sopivimpana oikeudellisena ratkaisuna pidettiin ehdotusta yhden ainoan direktiivin antamisesta. Toinen vaihtoehto eli tarkistusten esittäminen voimassa olevaan direktiiviin hylättiin, koska se olisi edellyttänyt lukuisia muutoksia. Myös ehdotus uuden asetuksen antamisesta hylättiin. Asetus ei olisi antanut jäsenvaltioille riittävästi liikkumavaraa päättää siitä, mitkä ovat parhaat täytäntöönpanotoimet eri jäsenvaltioiden satamia varten. Eri jäsenvaltioiden satamat eroavat toisistaan suuresti kokonsa, sijaintinsa sekä omistajuus- ja hallintorakenteensa puolesta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

·Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

·direktiivi ei ole täysin sopusoinnussa asiaa koskevien EU:n toimintalinjojen kanssa; esimerkiksi EU:n jätelainsäädäntöä ja sen keskeisiä periaatteita ei ole kaikilta osin pantu täytäntöön satamissa

·kansainväliseen oikeudelliseen kehykseen (MARPOL) tehtyjä merkittäviä muutoksia ei ole sisällytetty osaksi direktiiviä

·satamaan toimitetun jätteen järjestelmällisen kirjaamisen puute ja riittämätön tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä ovat heikentäneet direktiivin seurantaa ja täytäntöönpanon valvontaa, mikä on luonut suuren tietoaukon jätevirroista EU:n satamissa.

·Sidosryhmien kuuleminen

·Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

·Vaikutustenarviointi

1)Tarkistamisen laajuus, lainsäädäntömuutosten määrä ja ei-sitovien ohjeiden laatiminen.

2)Jätteiden pakollista toimittamista koskevan vaatimuksen laajuus. Yhdenmukaistetaan säännökset MARPOL-yleissopimuksen jätepäästönormien kanssa tai otetaan käyttöön jätteetön järjestelmä eli toimitetaan satamiin kaikki jäte. Otetaan huomioon vaikutukset myös muihin näkökohtiin, kuten kustannusten kattamiseen käytettävien järjestelmien soveltamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan.

3)Mahdollisuus ehkäistä aluksilta peräisin olevan jätteen (pääosin kiinteän jätteen) aiheuttamaa merien roskaantumista.

4)Mahdollisuus vähentää hallinnollista rasitetta ja yksinkertaistaa järjestelmää REFIT-ohjelman tavoitteiden mukaisesti.

·tuottavan myönteisiä ympäristövaikutuksia, koska sen tulisi vähentää öljypitoisen jätteen, käymäläjätevesien, kiinteän jätteen ja puhdistusjätteen päästöjä mereen olennaisesti

·edistävän kiertotaloutta merkittävästi sellaisin erityistoimenpitein, joilla vähennetään merien roskaantumista, mukaan lukien kalastuksesta ja virkistyskalastuksesta peräisin oleva jäte, ja parannetaan jätehuoltokäytäntöjä satamassa

·vähentävän sääntöjen noudattamisen valvontaan liittyviä kustannuksia ja alentavan huomattavasti hallintokustannuksia

·lisäävän työllisyyttä erityisesti jätteenkäsittelyn alalla ja matkailualalla rannikkoalueilla

·lisäävään sekä aluksilla että maissa ympäristötietoisuutta merien roskien ongelmasta.

–Selvennettiin sitä, että direktiivillä pyritään saattamaan MARPOL-yleissopimuksen asiaa koskevat velvoitteet osaksi unionin lainsäädäntöä satamaperusteisesti. Direktiivillä pyritään paitsi valvomaan vaatimusten täytäntöönpanoa EU:n oikeuskehyksessä myös tuottamaan lisäarvoa täytäntöönpanotoimille jäsenvaltioissa. Tässä yhteydessä voidaan mainita erityisesti jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelmat, kustannusten kattamiseen käytettävät järjestelmät satamissa ja vapautukset, joita sovelletaan säännöllisessä liikenteessä oleviin aluksiin. Laadittiin taulukko, jossa vertaillaan kahta eri välinettä, ja annettiin yleiskatsaus MARPOL-yleissopimuksen tärkeimmistä muutoksista viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana.

–Laadittiin taulukko, jossa vertaillaan eri toimintavaihtoehtoja MARPOL-yleissopimuksen suhteen. Selvennettiin sitä, että parhaaksi arvioitu vaihtoehto ei tarkoita täysimääräistä yhdenmukaistamista MARPOL-yleissopimuksen kanssa. Tarkoituksena ei ole vetäytyä perustavanlaatuisista velvoitteista, jotka osoittautuivat direktiivin jälkiarvioinnissa (REFIT) erittäin merkityksellisiksi ja hyödyllisiksi. Lisäksi selvennettiin kunkin vaihtoehdon oikeasuhteisuutta ja sitä, että parhaaksi arvioidussa vaihtoehdossa pienempien alusten eli kalastus- ja huvialusten asema määritellään uudelleen eriytetysti bruttovetoisuuden ja suurimman pituuden perusteella.

–Lisätoimia toteutettiin, jotta satamilta saatiin määrällisiä tietoja parhaaksi arvioituun vaihtoehtoon sisältyvien tiettyjen keskeisten velvoitteiden suhteen. Koska nämä tiedot ovat kaupallisesti arkaluonteisia, satamilta saatu palaute koostui pääasiassa noudattamis- ja investointikustannusten laadullisesta kuvauksesta.

·Alueellinen vaikutustenarviointi

Ehdotetulla tarkistuksella on merkittävä alueellinen ulottuvuus, sillä EU:lla on useita eri merialueita ja satamilla on omat paikalliset erityispiirteensä. Tästä syystä tehtiin alueellinen vaikutustenarviointi. Siinä tuotiin esiin erityishaasteet, joita pienillä saarilla ja syrjäisillä alueilla sijaitseville satamille saattaa aiheutua satamassa olevia vastaanottolaitteita koskevan järjestelmän täytäntöönpanon yhteydessä. Siinä todettiin myös, että uusi direktiivi voi hyödyttää näitä alueita, erityisesti matkailun kehittämisen, työllisyyden ja hallinnon suhteen. Alueellisista eroista huolimatta alueellinen vaikutustenarviointi osoitti, että direktiivin avainnäkökohtien yhdenmukaistamisesta on suurta kysyntää. Alueellisen vaikutustenarvioinnin tulokset on esitetty lyhyesti tiivistelmäraportissa, joka on liitetty komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan direktiiviehdotuksen oheen.

·Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

·Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia perusoikeuksien suojeluun.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

·Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

·Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

6.Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

·jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelmien hyväksyminen

·kustannusten kattamiseen käytettävän järjestelmän kehittäminen ja toiminta

·tietojen pakollinen raportoiminen jätteen ennakkoilmoituksesta ja jätetositteesta

·tarkastusjärjestelmä

·säännöllisessä liikenteessä oleviin aluksiin sovellettavat vapautukset.

Ehdotetulla direktiivillä käyttöön otettavat tärkeimmät muutokset esitetään jäljempänä.

Täytäntöönpanon valvonnan osalta direktiivissä säädetään, että vähintään 20 prosenttia kaikista kalastus- ja huvialuksista, joiden bruttovetoisuus on yli 100 tonnia ja jotka käyvät vuosittain jäsenvaltion satamissa, on tarkastettava. Tämä raja-arvo vastaa MARPOL-sääntöä, jonka mukaan aluksilla, joiden bruttovetoisuus on yli 100 tonnia, on säilytettävä jätepäiväkirjaa.

2018/0012 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista sekä direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta ja direktiivien 2009/16/EY ja 2010/65/EU muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 18 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 19 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unionin meripolitiikan tavoitteena on turvallisuuden ja ympäristönsuojelun korkea taso. Se voidaan saavuttaa noudattamalla kansainvälisiä yleissopimuksia, säännöstöjä ja päätöslauselmia samalla kun säilytetään Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukainen merenkulun vapaus.

(2)Aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyssä kansainvälisessä yleissopimuksessa, jäljempänä ’Marpol-yleissopimus’, määrätään paitsi yleisistä kielloista, jotka koskevat aluksista mereen laskettavia päästöjä, myös ehdoista, joiden nojalla tietyntyyppiset jätteet voidaan päästää meriympäristöön. Marpol-yleissopimuksessa vaaditaan jäsenvaltioita varmistamaan, että satamissa on riittävät jätteiden vastaanottolaitteet.

(3)Unioni on tukenut Marpol-yleissopimuksen täytäntöönpanoa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/59/EY 20 satamaperusteista lähestymistapaa käyttäen. Direktiivin 2000/59/EY tarkoituksena on meriliikenteen kitkatonta sujumista ja meriympäristön suojelua koskevien näkökohtien yhteensovittaminen.

(4)Kahden viime vuosikymmenen aikana Marpol-yleissopimukseen ja sen liitteisiin on tehty merkittäviä muutoksia, joilla on tiukennettu aluksilta mereen laskettavia päästöjä koskevia määräyksiä ja kieltoja.

(5)Marpol-yleissopimuksen liitteessä VI vahvistetaan päästömääräykset uusille jätelajeille, erityisesti pakokaasujen puhdistusjärjestelmien jäämille, jotka koostuvat sekä lietteestä että poistovesistä. Nämä jätelajit olisi sisällytettävä direktiivin soveltamisalaan.

(6)Vuoden 2014 huhtikuun 15 päivänä Kansainvälinen merenkulkujärjestö, jäljempänä ’IMO’, hyväksyi satamassa olevien vastaanottolaitteiden palveluntarjoajille ja käyttäjille tarkoitetun ohjekoosteen (MEPC.1/Circ. 834), joka kattaa jäteilmoituksen ja jätetositteen lomakemallit sekä vastaanottolaitteiden väitetyistä puutteista ilmoittamisen.

(7)Tästä sääntelyssä tapahtuneesta kehityksestä huolimatta jätteitä lasketaan edelleen mereen. Tämä johtuu monista eri tekijöistä. Satamissa ei aina ole saatavilla riittäviä vastaanottolaitteita, ja täytäntöönpanon valvonta on usein riittämätöntä. Myöskään jätteiden maihin tuomiselle ei ole riittäviä kannustimia.

(8)Direktiivin 2000/59/EY voimaantulon jälkeen jätteitä on toimitettu satamassa oleviin vastaanottolaitteisiin aiempaa enemmän. Direktiivi on näin ollen vähentänyt merkittävästi jätteiden mereen laskemista, mikä käy ilmi direktiivin REFIT-arvioinnista.

(9)REFIT-arviointi on toisaalta osoittanut myös, että direktiivi 2000/59/EY ei ole ollut vaikutuksiltaan täysin kattava, sillä siinä on epäjohdonmukaisuuksia Marpol-kehykseen nähden. Lisäksi jäsenvaltiot ovat tulkinneet eri tavoin direktiivin keskeiset käsitteet, kuten laitteiden riittävyys, jätteiden ennakkoilmoitukset, jätteiden pakollinen toimittaminen satamassa oleviin vastaanottolaitteisiin ja säännöllisessä liikenteessä oleviin aluksiin sovellettavat vapautukset. Arvioinnissa todettiin, että kyseisiä käsitteitä olisi selkeytettävä ja yhdenmukaistettava Marpol-yleissopimuksen käsitteiden kanssa, jottei satamille ja satamien käyttäjille aiheudu tarpeetonta hallinnollista taakkaa.

(10)Direktiivi on keskeinen myös niiden ympäristöalan tärkeimpien säädösten ja periaatteiden soveltamisen kannalta, jotka koskevat satamia ja aluksilta peräisin olevan jätteen jätehuoltoa. Tässä suhteessa erityisen tärkeitä välineitä ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY 21 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY 22 .

(11)Direktiivissä 2008/98/EY vahvistetaan tärkeimmät jätehuollon periaatteet, mukaan lukien ”aiheuttamisperiaate” ja jätehierarkia. Siinä painotetaan jätteen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä muiden jätteen hyödyntämisen ja loppukäsittelyn muotojen sijaan ja edellytetään jätteen erilliskeräysjärjestelmien perustamista. Näitä velvoitteita sovelletaan myös aluksista peräisin olevan jätteen jätehuoltoon.

(12)Aluksilta peräisin olevan jätteen, mukaan lukien ajelehtivat kalastusvälineet, erilliskeräys on tarpeen sen varmistamiseksi, että se hyödynnetään jätehuoltoketjun loppupäässä. Kiinteä jäte erotellaan usein aluksilla kansainvälisten sääntöjen ja standardien mukaisesti. Unionin lainsäädännöllä olisi varmistettava, että tätä aluksilla tapahtuvaa jätteen erottelua ei tee turhaksi se, että satamista puuttuvat erilliskeräystä koskevat järjestelyt.

(13)Vaikka suurin osa mereen joutuvista roskista on peräisin maalla tapahtuvasta toiminnasta, myös merenkulkualalla, kalastus ja virkistyskalastus mukaan luettuina, on suuri vastuu suoraan mereen päätyvästä kiinteästä jätteestä, kuten muovista ja ajelehtivista kalastusvälineistä.

(14)Komission kiertotaloutta koskevassa strategiassa 23 on asetettu tavoite vähentää meren roskaantumista 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Strategiassa tunnustetaan myös direktiivin 2000/59/EY erityinen rooli tässä suhteessa varmistamalla, että satamissa on saatavilla riittävät jätteiden vastaanottolaitteet, ja laatimalla sopivia kannustimia ja valvomalla jätteiden toimitusta satamiin.

(15)Satamassa olevia vastaanottolaitteita voidaan pitää riittävinä, jos ne täyttävät satamaa yleensä käyttävien alusten tarpeet aiheuttamatta niille kohtuutonta viivästystä. Riittävyyden käsite liittyy sekä siihen, minkälaiset ovat laitteiden käyttöolosuhteet käyttäjien tarpeisiin nähden, että laitteiden ympäristönäkökohtien hallintaan unionin jätelainsäädännön mukaisesti.

(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 24 edellytetään, että kansainvälinen ruokajäte, mukaan lukien unionin satamissa käyvistä aluksista peräisin oleva jäte, joka on mahdollisesti aluksella ollut kosketuksissa eläimistä saatavien sivutuotteiden kanssa, on poltettava tai hävitettävä hautaamalla hyväksytylle kaatopaikalle. Jotta tämä vaatimus ei rajoittaisi aluksista peräisin olevien jätteiden myöhempää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, jätteet olisi pakkausjätteen tai muuntyyppisen jätteen mahdollisen kontaminaation välttämiseksi pyrittävä erottelemaan paremmin aluksilla.

(17)Satamassa olevien vastaanottolaitteiden riittävyyden varmistamiseksi on erittäin tärkeää kehittää jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelma ja arvioida sitä uudelleen kaikkia asianomaisia sataman käyttäjiä kuullen. Käytännön järjestelyihin liittyvistä syistä saman alueen naapurisatamat voivat hyötyä siitä, että ne kehittävät yhteisen suunnitelman, jossa käsitellään yhteisen hallinnollisen kehyksen ohella kunkin suunnitelmaan kuuluvan sataman vastaanottolaitteiden saatavuutta.

(18)Jotta merten roskaantumiseen voidaan puuttua tehokkaasti, on erittäin tärkeää tarjota sopivat kannustimet jätteiden ja erityisesti kiinteän jätteen toimittamiseksi satamassa oleviin vastaanottolaitteisiin. Tämä voidaan saavuttaa kustannusten kattamiseen käytettävän järjestelmän avulla, jonka edellytyksenä on sellaisen välillisen maksun soveltaminen, joka on suoritettava riippumatta siitä, toimitetaanko jätteitä vai ei, ja joka oikeuttaa jätteen toimitukseen ilman muita suoria kustannuksia. Kyseistä järjestelmää olisi sovellettava myös kalastuksen ja virkistyskalastuksen alalla, koska myös ne lisäävät osaltaan merten roskaantumista.

(19)Ympäristöystävällisten alusten käsitettä (”Green Ship”) olisi kehitettävä edelleen jätehuoltoon liittyvissä näkökohdissa, jotta voidaan ottaa käyttöön tehokas palkitsemisjärjestelmä niitä aluksia varten, jotka vähentävät aluksella syntyvää jätettä.

(20)Lastijäämät ovat edelleen lastin omistajan omaisuutta sen jälkeen, kun lasti on purettu satamaterminaalissa, ja niillä on usein taloudellista arvoa. Tästä syystä lastijäämiä ei pitäisi sisällyttää kustannusten kattamiseen käytettävään järjestelmään eikä niihin pitäisi soveltaa edellä mainittua välillistä maksua, vaan vastaanottolaitteiden käyttäjän olisi suoritettava lastijäämien toimittamisesta aiheutuva maksu asianomaisten osapuolten välisissä sopimusjärjestelyissä tai muissa paikallisissa järjestelyissä määritellyn mukaisesti.

(21)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/352 25 säädetään satamassa olevien vastaanottolaitteiden tarjoamisesta asetuksen soveltamisalaan kuuluvana palveluna. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat satamapalvelujen käyttöön liittyvän maksurakenteen avoimuutta, sataman käyttäjien kuulemista ja valitusmenettelyjen käsittelyä. Direktiivi on asetusta (EU) 2017/352 tiukempi, sillä siinä säädetään yksityiskohtaisemmista vaatimuksista kustannusrakenteen avoimuuden takaamiseksi ja aluksista peräisin olevan jätteen vastaanottolaitteita satamissa koskevan kustannusten kattamisjärjestelmän suunnittelua ja käyttöä varten.

(22)Toimituskannustimien lisäksi erityisen tärkeää on toimitusvelvoitteen tehokas valvonta, jossa olisi noudatettava direktiivin 2009/16/EY 26 mukaista riskiperusteista lähestymistapaa, mikä ei enää ole linjassa direktiivin 2000/59/EY soveltamisalaan kuuluviin aluksiin sovellettavan 25 prosentin tarkastustavoitteen kanssa.

(23)Yksi pakollisen toimitusvelvoitteen tehokkaan valvonnan suurimpia esteitä on ollut se, että jäsenvaltiot ovat tulkinneet ja panneet täytäntöön aluksella olevan varastotilan riittävyyttä koskevan poikkeuksen eri tavoin. Sen välttämiseksi, että kyseisen vapautuksen soveltaminen heikentää direktiivin päätavoitetta, sitä olisi täsmennettävä erityisesti seuraavan käyntisataman osalta, ja riittävän varastotilan käsite olisi määriteltävä yhdenmukaisesti unionin satamissa yhteisiin menetelmiin ja kriteereihin perustuen.

(24)Seurantaa ja valvontaa olisi helpotettava sähköisen raportoinnin ja tietojenvaihdon järjestelmän avulla. Tätä varten direktiivillä 2000/59/EY perustettua tieto- ja valvontajärjestelmää olisi kehitettävä edelleen ja sen toiminnan olisi jatkossakin perustuttava olemassa oleviin sähköisiin tietojärjestelmiin, erityisesti SafeSeaNet-järjestelmään (unionin merenkulun tiedonvaihtojärjestelmä) ja THETIS-tarkastustietokantaan. Järjestelmän olisi sisällettävä myös tiedot eri satamissa saatavilla olevista jätteiden vastaanottolaitteista.

(25)Marpol-yleissopimus velvoittaa sopimuspuolia pitämään niiden satamissa olevia vastaanottolaitteita koskevat tiedot ajan tasalla ja ilmoittamaan kyseiset tiedot IMOlle. Tätä varten IMO on perustanut satamien vastaanottolaitteita koskevan tietokannan, joka on osa sen GISIS-järjestelmää (Global Integrated Shipping Information System). Jos jäsenvaltiot ilmoittaisivat edellä mainitut tiedot direktiivillä perustettuun tieto-, seuranta- ja valvontajärjestelmään, joka välittää tiedot sen jälkeen GISIS-järjestelmään, niiden ei enää tarvitsisi ilmoittaa tietoja erikseen IMOlle.

(26)Lisäksi on yhdenmukaistettava vapautusjärjestelmää, joka koskee usein ja säännöllisesti satamissa käyviä säännöllistä liikennettä harjoittavia aluksia, erityisesti selkeyttämällä käytettyjä ilmaisuja ja vapautusten ehtoja. REFIT-arvioinnista ja vaikutustenarvioinnista käy ilmi, että puutteet ehtojen yhdenmukaistamisessa ja vapautusten soveltamisessa ovat aiheuttaneet tarpeetonta hallinnollista rasitetta aluksille ja satamille.

(27)Komissio on saanut arvokasta ohjausta ja asiantuntemusta satamissa olevia vastaanottolaitteita käsittelevältä alakomitealta, joka kuuluu Euroopan kestävän meriliikenteen foorumin alaisuuteen ja johon kuuluu useita asiantuntijoita alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ja aluksilta peräisin olevan jätteen jätehuollon alalta. Olisi toivottavaa, että komitea säilyy erillisenä asiantuntijaryhmänä, jossa vaihdetaan kokemuksia direktiivin täytäntöönpanosta.

(28)Komissiolle siirretyt valtuudet panna täytäntöön direktiivi 2000/59/EY olisi saatettava ajan tasalle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) mukaisesti.

(29)Täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä komissiolle, jotta voidaan tarjota menetelmä riittävään varastotilaan perustuvan poikkeuksen soveltamiselle ja kehittää edelleen tällä direktiivillä perustettua tieto-, seuranta- ja valvontajärjestelmää. Täytäntöönpanosäädökset olisi hyväksyttävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(30)Kansainvälisellä tasolla tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi ja ympäristön kannalta kestävien jätehuoltokäytäntöjen edistämiseksi aluksilla komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä tämän direktiivin muuttamiseksi, jotta voidaan saattaa ajan tasalle viittaukset kansainvälisiin välineisiin ja liitteet sekä tehdä muutoksia kansainvälisiä välineitä koskeviin viittauksiin, jotta voidaan tarvittaessa estää kyseisiin kansainvälisiin välineisiin tehtyjen muutosten soveltaminen tämän direktiivin mukaisiin tarkoituksiin, sekä yhteisten perusteiden kehittämiseksi ympäristöystävällisten alusten määrittämiseksi, jotta kyseisille aluksille voidaan myöntää alennettu jätemaksu. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(31)Jäsenvaltiot eivät voi yksipuolisin toimin riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta – meriympäristön suojeleminen mereen pääseviltä jätteiltä – vaan se voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(32)Unionin satamien välillä on alueellisia eroja, mikä käy ilmi myös alueellisesta vaikutustenarvioinnista. Satamat eroavat toisistaan maantieteellisen sijainnin, koon, hallinnollisten järjestelyjen ja omistusjärjestelyjen mukaan, ja niitä määrittää myös se, minkätyyppisiä aluksia niissä yleensä käy. Lisäksi jätehuoltojärjestelmät kuvastavat eroja kunnallisella tasolla ja jätehuoltoketjun loppupäässä.

(33)Direktiivi 2000/59/EY olisi sen vuoksi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 jakso: Yleiset säännökset

1 artikla
Kohde

Tämän direktiivin tavoitteena on suojella meriympäristöä kielteisiltä vaikutuksilta, joita aiheutuu unionissa sijaitsevia satamia käyttäviltä aluksilta peräisin olevan jätteen mereen päästämisestä, ja varmistaa samalla meriliikenteen sujuva toiminta parantamalla riittävien vastaanottolaitteiden saatavuutta satamissa ja jätteen toimitusta kyseisiin laitteisiin.

2 artikla
Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

a)’aluksella’ mitä tahansa meriympäristössä toimivaa merialusta, mukaan lukien kalastusalukset ja huvialukset, joita ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin, kantosiipialukset, ilmatyynyalukset, vedenalaiset ja kelluvat alukset;

b)’Marpol-yleissopimuksella’ alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehtyä kansainvälistä yleissopimusta, sellaisena kuin se kulloinkin on voimassa;

c)’aluksilta peräisin olevalla jätteellä’ kaikkia sellaisia Marpol-yleissopimuksen liitteiden I, II, IV, V ja VI soveltamisalaan kuuluvia jätteitä, mukaan lukien lastijäämät, joita syntyy aluksen matkan tai lastaus-, purkamis- ja puhdistustoimien aikana, tai jätteitä, jotka kertyvät verkkoihin kalastustoimien aikana;

d)’lastijäämillä’ aluksen kannella tai lastitilassa olevia lastin jäännöksiä, jotka jäävät jäljelle lastauksen ja purkamisen jälkeen, mukaan lukien lastauksen ja purkamisen ylijäämät tai valumat, riippumatta siitä, ovatko ne märkiä, kuivia vai pesuveteen kulkeutuneita, pois lukien kannelle lakaisun jälkeen jäänyt lastipöly ja aluksen ulkopintojen pöly;

e) ’satamassa olevilla vastaanottolaitteilla’ kaikenlaisia kiinteitä, kelluvia tai liikkuvia laitteita, jotka pystyvät ottamaan vastaan aluksista peräisin olevat jätteet;

f)’kalastusaluksella’ mitä tahansa kalojen tai meren muiden elollisten luonnonvarojen pyyntiin varustettua tai siihen kaupallisesti käytettävää alusta;

g)’huvialuksella’ minkätyyppistä tahansa urheilukäyttöön tai vapaa-aikaan tarkoitettua alusta, jonka rungon pituus on vähintään 2,5 metriä ja jota ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin, riippumatta sen käyttövoimasta;

h)’kotimaanliikenteen aluksella’ jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa alusta, jota käytetään vain kotimaanmatkoilla kyseisessä jäsenvaltiossa;

i)’kotimaanmatkalla’ matkaa merialueilla jäsenvaltion satamasta tämän jäsenvaltion samaan tai toiseen satamaan;

j)’satamalla’ paikkaa tai maantieteellistä aluetta, jonka kunnostustyöt ja välineistö mahdollistavat alusten vastaanottamisen, mukaan lukien sataman toimivaltaan kuuluva ankkurointialue;

k)’ruokajätteellä’ kaikkea ravintoloista, pitopalveluista ja keittiöistä peräisin olevaa jäteruokaa, mukaan lukien käytetty ruokaöljy;

l)’riittävillä varastotiloilla’ riittävää tilaa jätteen varastoimiseksi aluksella lähtöhetkestä seuraavaan käyntisatamaan saakka, mukaan lukien jäte, joka todennäköisesti syntyy matkan aikana;

m)’säännöllisellä liikenteellä’ liikennettä, joka perustuu julkaistuun tai suunniteltuun luetteloon lähtö- ja saapumisajoista yksilöityjen satamien välillä tai toistuviin liikennöintiaikoihin, jotka muodostavat aikataulun;

n)’säännöllisillä satamakäynneillä’ saman aluksen toistuvia saman kaavan mukaan tekemiä matkoja yksilöityjen satamien välillä tai sellaisten matkojen sarjaa, jotka alkavat samasta satamasta kuin mihin ne päättyvät ilman, että alus käy välillä muussa satamassa;

o)’usein tehtävillä satamakäynneillä’ aluksen käyntejä samaan satamaan vähintään kerran kahdessa viikossa;

p)’GISIS-järjestelmällä’ Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) luomaa tietokantaa Global Integrated Ship Information System.

Edellä c ja d alakohdassa määriteltyä ’aluksilta peräisin olevaa jätettä’ pidetään direktiivin 2008/98/EY 27 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna jätteenä.

3 artikla
Soveltamisala

Tätä direktiiviä sovelletaan

a)kaikkiin aluksiin, jotka käyvät tai harjoittavat toimintaa jonkin jäsenvaltion satamassa, riippumatta siitä, minkä lipun alla ne purjehtivat, lukuun ottamatta sota-aluksia, sotalaivaston apualuksia tai muita aluksia, jotka ovat valtion omistuksessa tai käytössä ja joita sillä hetkellä käytetään vain valtion muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin;

b)kaikkiin jäsenvaltioiden satamiin, joissa yleensä käy a alakohdan mukaiseen soveltamisalaan kuuluvia aluksia.

Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että alukset, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, mahdollisuuksien mukaan toimittavat jätteensä tämän direktiivin mukaisella tavalla.

2 jakso: Riittävien satamassa olevien vastaanottolaitteiden asettaminen saataville

4 artikla
Satamassa olevat vastaanottolaitteet

1.Jäsenvaltioiden on taattava, että satamissa on saatavilla vastaanottolaitteita, jotka ovat riittäviä vastaamaan satamaa tavanomaisesti käyttävien alusten tarpeisiin aiheuttamatta niille kohtuutonta viivästystä.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)satamassa olevat vastaanottolaitteet pystyvät ottamaan vastaan kyseistä satamaa tavanomaisesti käyttävistä aluksista peräisin olevat jätelajit ja -määrät, ottaen huomioon sataman käyttäjien toiminnalliset tarpeet, sataman koon ja maantieteellisen sijainnin, satamassa käyvien alusten tyypin ja 9 artiklassa säädetyt vapautukset;

b)satamassa olevien vastaanottolaitteiden käyttöön liittyvät muodollisuudet ovat yksinkertaisia ja nopeita, jottei aluksille aiheudu tarpeettomia viivästyksiä, ja että jätteiden toimituksesta perittävät maksut eivät muodosta aluksille estettä käyttää laitteita;

c)satamassa olevien vastaanottolaitteiden avulla aluksen jätteiden jätehuolto voidaan järjestää ympäristön kannalta asianmukaisella tavalla direktiivin 2008/98/EY ja muun asiaankuuluvan unionin jätelainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltioiden on säädettävä aluksista peräisin olevan jätteen erilliskeräyksestä satamissa unionin jätelainsäädännön ja erityisesti direktiivien 2008/98/EY, 2012/19/EU ja 2006/66/EY mukaisesti. Edellä olevaa c alakohtaa sovelletaan rajoittamatta asetuksessa (EY) N:o 1069/2009 vahvistettuja tiukempia vaatimuksia, jotka koskevat kansainvälisestä liikenteestä peräisin olevan ruokajätteen jätehuoltoa.

3.Jäsenvaltioiden on käytettävä IMOn vahvistamia lomakkeita ja menettelyjä ilmoittaessaan satamavaltion viranomaisille satamassa olevien vastaanottolaitteiden väitetyistä puutteista.

Kaikki tämän ilmoittamismenettelyn välityksellä saadut tiedot on siirrettävä sähköisesti myös siihen tieto-, seuranta- ja valvontajärjestelmän osaan, johon viitataan tämän direktiivin 14 artiklassa.

4.Jäsenvaltioiden on tutkittava kaikki ilmoitukset väitetyistä puutteista ja varmistettava, että mikä tahansa osapuoli, joka osallistuu aluksista peräisin olevan jätteen toimitukseen tai vastaanottoon, voi vaatia korvausta vahingoista, jotka ovat aiheutuneet tarpeettomista viivytyksistä.

5 artikla
Jätteiden vastaanotto- ja käsittelysuunnitelmat

1.Kussakin satamassa on otettava käyttöön ja pantava täytäntöön asianmukainen jätteiden vastaanotto- ja käsittelysuunnitelma asianomaisia osapuolia, erityisesti sataman käyttäjiä tai sataman käyttäjien edustajia, kuullen. Kuulemisia olisi järjestettävä sekä suunnitelmien laatimisen alkuvaiheessa että niiden hyväksymisen jälkeen, erityisesti jos on tehty merkittäviä muutoksia 4, 6 ja 7 artiklan vaatimusten osalta. Suunnitelmien laatimista koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset on esitetty liitteessä 1.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat jätteiden vastaanotto- ja käsittelysuunnitelmista peräisin olevat tiedot, jotka koskevat riittävien vastaanottolaitteiden saatavuutta jäsenvaltioiden satamissa ja asiaan liittyviä kustannuksia, ilmoitetaan selkeästi alusten liikenteenharjoittajille ja julkistetaan joko satamien verkkosivustoilla tai painetussa muodossa:

a)satamassa olevien vastaanottolaitteiden sijainti kunkin laituripaikan osalta,

b)luettelo aluksilta peräisin olevasta jätteestä, jonka jätehuollosta satama tavanomaisesti vastaa,

c)luettelo yhteyspisteistä, palvelujen toimittajista ja tarjolla olevista palveluista,

d)kuvaus jätteentoimitusmenettelyistä,

e)kuvaus kustannusten kattamiseen käytettävistä järjestelmistä ja

f)kuvaus menettelyistä, joilla ilmoitetaan väitetyistä puutteista satamassa olevissa vastaanottolaitteissa.

Nämä tiedot on direktiivin 2002/59/EY mukaisesti ilmoitettava sähköisesti myös siinä tieto-, seuranta- ja valvontajärjestelmän osassa, johon viitataan tämän direktiivin 14 artiklassa.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut jätteiden vastaanotto- ja käsittelysuunnitelmat voidaan tehokkuussyistä laatia myös kahden tai useamman samalla alueella sijaitsevan naapurisataman yhteistyönä kunkin sataman antaessa siihen asianmukaisen panoksensa edellyttäen, että vastaanottolaitteiden tarve ja saatavuus määritetään kunkin sataman osalta erikseen.

4.Jäsenvaltioiden on arvioitava ja hyväksyttävä jätteiden vastaanotto- ja käsittelysuunnitelma, valvottava sen täytäntöönpanoa ja huolehdittava siitä, että se hyväksytetään uudelleen vähintään joka kolmas vuosi hyväksynnän tai uudelleenhyväksynnän jälkeen ja aina, kun sataman toiminta muuttuu merkittävästi. Näitä muutoksia ovat muun muassa rakenteelliset muutokset satamaan suuntautuvassa liikenteessä, uuden infrastruktuurin kehittäminen, muutokset satamassa olevien vastaanottolaitteiden kysynnässä ja tarjonnassa sekä uudet tekniikat jätteiden käsittelemiseksi aluksella.

3 jakso
Aluksilta peräisin olevan jätteen toimittaminen

6 artikla
Jätteiden ennakkoilmoitukset

1.Sellaisen aluksen liikenteenharjoittajan, asiamiehen tai päällikön, joka kuuluu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY 28 soveltamisalaan, lukuun ottamatta kalastusaluksia tai alle 45 metrin mittaisia huvialuksia, ja on matkalla EU:ssa sijaitsevaan satamaan, on täytettävä tarkasti liitteessä 2 oleva lomake ja ilmoitettava kyseiset tiedot sataman sijaintijäsenvaltion tätä tarkoitusta varten nimeämälle viranomaiselle tai laitokselle

a)vähintään 24 tuntia ennen saapumista, jos käyntisatama on tiedossa,

b)heti kun käyntisatama on tiedossa, jos se ei ole tiedossa viimeistään 24 tuntia ennen saapumista,

c)viimeistään lähdettäessä edellisestä satamasta, jos matkan kesto on alle 24 tuntia.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on direktiivien 2010/65/EU ja 2002/59/EY mukaisesti ilmoitettava sähköisesti myös siinä tieto-, seuranta- ja valvontajärjestelmän osassa, johon viitataan tämän direktiivin 14 artiklassa.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on säilytettävä aluksella vähintään seuraavaan käyntisatamaan asti ja ne on pyynnöstä esitettävä jäsenvaltioiden asiasta vastaaville viranomaisille.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan nojalla ilmoitetut tiedot tarkastetaan asianmukaisesti ja jaetaan asiasta vastaaville valvontaviranomaisille viipymättä.

7 artikla
Aluksilta peräisin olevan jätteen toimittaminen

1.Unionin satamassa käyvän aluksen päällikön on ennen satamasta lähtöä toimitettava kaikki aluksella oleva jäte satamassa olevaan vastaanottolaitteeseen Marpol-yleissopimuksen asiaankuuluvien päästönormien mukaisesti.

2.Sen sataman jätehuollon palveluntarjoajan tai viranomaisen, johon jäte on toimitettu, on täytettävä tarkasti liitteessä 3 oleva lomake ja annettava alukselle vastaanottotosite.

Tätä vaatimusta ei sovelleta pienissä miehittämättömissä satamissa tai syrjäisissä satamissa edellyttäen, että jäsenvaltio, jossa kyseinen satama sijaitsee, on ilmoittanut tiedot sähköisesti siinä tieto-, seuranta- ja valvontajärjestelmän osassa, johon viitataan tämän direktiivin 14 artiklassa.

3.Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/59/EY soveltamisalaan kuuluvan aluksen liikenteenharjoittajan, asiamiehen tai päällikön on ennen lähtöä ilmoitettava jätteen vastaanottoilmoitukseen sisältyvät tiedot sähköisesti siinä tieto-, seuranta- ja valvontajärjestelmän osassa, johon viitataan tämän direktiivin 14 artiklassa, direktiivien 2010/65/EU ja 2002/59/EY mukaisesti.

4.Edellä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on säilytettävä aluksella vähintään kahden vuoden ajan ja esitettävä pyynnöstä jäsenvaltioiden viranomaisille.

5.Sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista alus saa jatkaa matkaansa seuraavaan käyntisatamaan toimittamatta jätteitä, jos

a)alus on ankkuripaikassa alle 24 tuntia tai sääolosuhteet ovat epäsuotuisat;

b)liitteiden 2 ja 3 mukaisesti toimitetut tiedot osoittavat, että aluksella on riittävä erillinen varastotila kaikelle jätteelle, jota on kertynyt ja kertyy aluksen aiotun matkan aikana ennen seuraavaan käyntisatamaan saapumista.

6.Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset riittävään erilliseen varastotilaan perustuvan poikkeuksen täytäntöönpanolle, komissiolle on siirrettävä täytäntöönpanovalta määrittää menetelmät, joilla lasketaan aluksen riittävä erillinen varastotila. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.Jos seuraava käyntisatama sijaitsee unionin ulkopuolella tai on perusteltua aihetta olettaa, että seuraavassa käyntisatamassa ei ole saatavilla riittäviä vastaanottolaitteita, tai jos kyseinen satama ei ole tiedossa, jäsenvaltion on vaadittava alusta toimittamaan jätteensä satamaan ennen lähtöä.

8.Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan rajoittamatta kuitenkaan sellaisten aluksia koskevien tiukempien vaatimusten soveltamista, jotka on hyväksytty kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

8 artikla
Kustannusten kattamiseen käytettävät järjestelmät

1.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kustannukset, jotka aiheutuvat aluksista peräisin olevan jätteen, lukuun ottamatta lastijäämiä, vastaanottoon ja käsittelyyn tarkoitettujen satamassa olevien vastaanottolaitteiden käytöstä, katetaan aluksilta kerättävillä maksuilla. Mainittuihin kustannuksiin sisältyvät liitteessä 4 luetellut tekijät.

2.Kustannusten kattamiseen käytettävillä järjestelmillä ei saa kannustaa aluksia päästämään jätteitään mereen. Tätä varten jäsenvaltioiden on noudatettava kustannusten kattamiseen käytettävien järjestelmien suunnittelussa ja käytössä satamissa seuraavia periaatteita:

a)osa aluksilta perittävästä maksusta on välillinen maksu, joka on suoritettava riippumatta siitä, toimitetaanko sataman vastaanottolaitteisiin jätteitä;

b)välillinen maksu kattaa välilliset hallintokustannukset ja huomattavan osan suorista toimintakustannuksista liitteessä 4 määritellyn mukaisesti. Huomattava osa suorista toimintakustannuksista on vähintään 30 prosenttia jätteen tosiasialliseen toimittamiseen liittyvistä vuosittaisista suorista kokonaiskustannuksista;

c)jotta luotaisiin mahdollisimman suuri kannustin Marpol-yleissopimuksen liitteen V mukaiselle jätteiden toimittamiselle, mukaan lukien verkkoihin kalastustoimien aikana kerääntynyt jäte, aluksilta perittävän välillisen maksun on katettava kaikki satamassa oleviin vastaanottolaitteisiin liittyvät kustannukset kyseisen jätteen osalta, jotta voidaan taata oikeus jätteen toimittamiseen ilman muita suoria maksuja;

d)välillinen maksu ei kata pakokaasujen puhdistusjärjestelmistä peräisin olevaa jätettä, johon liittyvät kustannukset katetaan toimitetun jätteen lajien ja määrien perusteella.

3.Se osa kustannuksista, jota mahdollisesti ei kateta b alakohdassa tarkoitetulla maksulla, katetaan aluksen tosiasiallisesti toimittaman jätteen lajien ja määrien perusteella.

4.Maksut voivat vaihdella muun muassa aluksen luokan, tyypin ja koon, aluksen harjoittaman liikenteen sekä tavanomaisten aukioloaikojen ulkopuolella tarjottujen satamapalvelujen mukaan.

5.Maksuja alennetaan, jos alus on suunniteltu, varusteltu ja toimii siten, että sen voidaan osoittaa tuottavan vähemmän jätettä ja huolehtivan jätteestään kestävällä ja ympäristöystävällisellä tavalla. Komissiolle annetaan 19 artiklan mukaisesti valta täsmentää delegoiduilla säädöksillä perusteet sen määrittämiseksi, täyttääkö alus tässä kohdassa esitetyt aluksella olevaa jätehuoltoa koskevat vaatimukset.

6.Maksujen suuruus ja laskentaperusteet on annettava tiedoksi sataman käyttäjille sen varmistamiseksi, että maksut ovat kohtuullisia, läpinäkyviä ja syrjimättömiä ja että ne vastaavat saataville asetettuihin ja mahdollisesti käytettyihin laitteisiin ja palveluihin liittyviä kustannuksia.

9 artikla
Vapautukset

1.Jäsenvaltiot voivat vapauttaa niiden satamissa käyvät alukset 6 artiklan, 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan mukaisista velvoitteista, jos on riittävät todisteet siitä, että

a)alus on säännöllisessä liikenteessä ja käy satamissa usein ja säännöllisesti,

b)käytössä on järjestely sen varmistamiseksi, että jäte toimitetaan ja maksut suoritetaan johonkin aluksen reitin varrella olevaan satamaan,

c)edellä b alakohdassa tarkoitetusta järjestelystä on todisteena sataman tai jäteurakoitsijan kanssa allekirjoitettu sopimus, tositteet jätetoimituksista ja vahvistus siitä, että järjestely on kaikkien aluksen reitillä olevien satamien hyväksymä. Järjestely jätteen toimittamisesta ja maksun suorittamisesta on tehtävä unionissa sijaitsevassa satamassa, jotta tämän kohdan mukainen riittävien todisteiden vaatimus täyttyy.

2.Jos vapautus myönnetään, jäsenvaltio, jossa satama sijaitsee, antaa liitteessä 5 olevan mallin mukaisen vapautustodistuksen, jossa vahvistetaan, että alus täyttää vapautuksen soveltamisen kannalta tarvittavat edellytykset ja vaatimukset, ja ilmoitetaan vapautuksen kesto.

3.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava vapautustodistuksen tiedot sähköisesti siinä tieto-, seuranta- ja valvontajärjestelmän osassa, johon viitataan tämän direktiivin 14 artiklassa, direktiivin 2002/59/EY mukaisesti.

4.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimitus- ja maksujärjestelyjä, jotka on otettu käyttöön niiden satamissa käyvien vapautuksen saaneiden alusten osalta, seurataan ja valvotaan tosiasiassa.

4 jakso: Täytäntöönpanon valvonta

10 artikla
Tarkastukset

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen alus voidaan tarkastaa sen todentamiseksi, noudattaako se tämän direktiivin vaatimuksia.

11 artikla
Satamavaltioiden suorittamat tarkastukset

Direktiivin 2009/16/EY soveltamisalaan kuuluvien alusten tarkastukset suoritetaan kyseisen direktiivin mukaisesti siten, että kunkin tarkastuksen yhteydessä todennetaan, täyttääkö alus 6, 7 ja 9 artiklassa asetetut vaatimukset.

12 artikla
Muut kuin satamavaltioiden suorittamaan valvontaan sisältyvät tarkastukset

1.Direktiivin 2009/16/EY soveltamisalan ulkopuolelle jäävien alusten tarkastuksissa jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkastuksia tehdään vähintään 20 prosentille yksittäisten alusten kokonaismäärästä kussakin seuraavista luokista:

a)kotimaanliikenteen alukset, jotka purjehtivat asianomaisen jäsenvaltion lipun alla, joiden bruttovetoisuus on vähintään 100 tonnia ja jotka käyvät asianomaisessa jäsenvaltiossa vuosittain,

b)kalastusalukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään 100 tonnia ja jotka käyvät asianomaisessa jäsenvaltiossa vuosittain,

c)huvialukset, joiden bruttovetoisuus on vähintään 100 tonnia ja jotka käyvät asianomaisessa jäsenvaltiossa vuosittain.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten tulokset on tallennettava siihen tieto-, seuranta- ja valvontajärjestelmän osaan, johon viitataan tämän direktiivin 15 artiklassa.

3.Jäsenvaltioiden on vahvistettava tarkastusmenettelyt kalastusaluksille, joiden bruttovetoisuus on alle 100 tonnia, ja huvialuksille, joiden bruttovetoisuus on alle 100 tonnia, sen varmistamiseksi, että tämän direktiivin sovellettavia vaatimuksia noudatetaan.

4.Jos jäsenvaltion asiasta vastaava viranomainen ei ole tyytyväinen tarkastuksen tuloksiin, sen on varmistettava, ettei alus lähde satamasta ennen kuin se on toimittanut jätteensä satamassa oleviin vastaanottolaitteisiin 7 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklassa tarkoitettujen seuraamusten soveltamista.

13 artikla
Tieto-, seuranta- ja valvontajärjestelmä

Direktiivin täytäntöönpanoa ja sen valvontaa on helpotettava sähköisellä raportoinnilla ja jäsenvaltioiden välisellä tietojenvaihdolla 14 ja 15 artiklan mukaisesti.

14 artikla
Raportointi ja tietojenvaihto

1.Raportoinnin ja tietojenvaihdon on perustuttava 22 a artiklan 3 kohdassa ja direktiivin 2002/59/EY liitteessä III tarkoitettuun unionin merenkulun tiedonvaihtojärjestelmään (SafeSeaNet-järjestelmä).

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuraavat tiedot ilmoitetaan sähköisesti ja kohtuullisessa ajassa direktiivin 2010/65/EY mukaisesti:

a)tiedot jokaisen sellaisen aluksen tosiasiallisesta saapumis- ja lähtöajasta, joka kuuluu direktiivin 2002/59/EY soveltamisalaan ja käy EU:n satamassa, sekä asianomaisen sataman tunniste;

b)tiedot jäteilmoituksesta, sellaisena kuin se esitetään liitteessä 2;

c)tiedot jätetositteesta, sellaisena kuin se esitetään liitteessä 3;

d)tiedot vapautustodistuksesta, sellaisena kuin se esitetään liitteessä 5.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava siinä määrin kuin mahdollista, että myös kalastusalukset ja huvialukset, joiden bruttovetoisuus on yli 100 tonnia ja jotka käyvät unionin satamassa, ilmoittavat tiedot tosiasiallisesta saapumis- ja lähtöajasta.

4.Tämän jälkeen komissio siirtää edellä 4 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan tarkoituksissa ilmoitetut tiedot satamassa olevia vastaanottolaitteita koskevaan tietokantaan, joka on osa IMOn GISIS-järjestelmää.

15 artikla
Tarkastusten kirjaaminen

1.Komissio kehittää, pitää yllä ja päivittää tarkastustietokantaa, johon kaikki jäsenvaltiot liitetään ja johon sisällytetään kaikki tässä direktiivissä säädetyn tarkastusjärjestelmän täytäntöönpanon edellyttämät tiedot. Tietokanta perustuu direktiivin 2009/16/EY 24 artiklassa tarkoitettuun tarkastustietokantaan, ja siinä on samankaltaisia toimintoja kuin mainitussa tarkastustietokannassa.

2.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin mukaisiin tarkastuksiin liittyvät tiedot, mukaan lukien tiedot noudattamatta jättämisistä ja asetetuista liikkeellelähtökielloista, siirretään tarkastustietokantaan viipymättä heti, kun tarkastuskertomus on saatu valmiiksi, liikkeellelähtökielto on peruutettu tai vapautus on myönnetty.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tarkastustietokantaan siirretyt tiedot validoidaan 72 tunnin kuluessa.

4.Komissio varmistaa, että tarkastustietokannasta on mahdollista hakea kaikkia jäsenvaltioiden ilmoittamia asiaankuuluvia tietoja direktiivin täytäntöönpanon seurantaa varten.

5.Jäsenvaltioiden on voitava tutustua kirjattuihin tietoihin milloin tahansa.

16 artikla
Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on annettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

5 jakso: Loppusäännökset

17 artikla
Kokemustenvaihto

Komissio järjestää tämän direktiivin soveltamisesta unionin satamissa kokemustenvaihtoa jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten ja asiantuntijoiden, myös yksityisen sektorin asiantuntijoiden, välillä.

18 artikla
Muutosmenettely

1.Komissiolle annetaan 19 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän direktiivin liitteitä ja viittauksia IMOn välineisiin, siinä määrin kuin on tarpeen saattaa ne unionin oikeuden mukaisiksi tai ottaa huomioon kansainvälisellä tasolla, erityisesti IMOssa, tapahtunut kehitys.

2.Liitteitä voidaan muuttaa myös silloin, kun on tarpeen parantaa tässä direktiivissä vahvistettuja, erityisesti sen 6, 7 ja 9 artiklassa säädettyjä, täytäntöönpano- ja seurantajärjestelyjä, jotta voidaan varmistaa jätteiden tosiasiallinen ilmoittaminen ja toimittaminen sekä vapautusten asianmukainen soveltaminen.

3.Poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos se on komission soveltuvan analyysin perusteella asianmukaisesti perusteltua ja jotta voidaan välttää vakava ja ei-hyväksyttävä meriturvallisuuteen, terveyteen, alusten asumis- tai työoloihin tai meriympäristöön kohdistuva uhka taikka yhteensopimattomuus unionin merilainsäädännön kanssa, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin muuttamiseksi niin, ettei tätä direktiiviä sovellettaessa oteta huomioon Marpol-yleissopimukseen tehtyä muutosta.

4.Nämä delegoidut säädökset on hyväksyttävä vähintään kolme kuukautta ennen asianomaisen muutoksen hiljaiselle hyväksymiselle kansainvälisesti asetetun määräajan päättymistä tai päivää, jona tämän muutoksen on tarkoitus tulla voimaan. Jäsenvaltioiden on ennen delegoidun säädöksen voimaantuloa pidättäydyttävä tekemästä aloitteita muutoksen sisällyttämiseksi kansalliseen lainsäädäntöönsä tai sen soveltamiseksi kyseessä olevaan kansainväliseen oikeudelliseen asiakirjaan.

19 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään 8 artiklan 5 kohdassa, 18 artiklan 1 kohdassa, 18 artiklan 2 kohdassa sekä 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi [voimaantulopäivä] alkaen. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

2.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

3.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.Delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

20 artikla
Komitea

1.Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 2099/2002 perustettu meriturvallisuutta ja alusten aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemistä käsittelevä komitea (COSS-komitea). Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

21 artikla
Direktiivin 2009/16/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2009/16/EY seuraavasti:

1)Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)Lisätään 1 kohtaan d alakohta seuraavasti:

d)”todentaa, noudattaako alus soveltuvin osin aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista annetun direktiivin 201X/XX/EU 6, 7 ja 9 artiklan säännöksiä.”

b)Lisätään 3 kohdan ensimmäisen alakohdan loppuun seuraava ilmaisu:

”tai direktiivin 201X/XX/EU vaatimuksia.”

c)Lisätään kohta seuraavasti:

4)”Jos tarkastaja ei 1 kohdan d alakohdassa tai 3 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen jälkeen ole vakuuttunut siitä, että alus on noudattanut direktiivin 201X/XX/EU vaatimuksia, alus ei saa lähteä satamasta ennen kuin se on toimittanut jätteensä satamassa oleviin vastaanottolaitteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 201X/XX/EU 16 artiklassa tarkoitettujen seuraamusten soveltamista.”

2)Lisätään liitteessä I olevan II kohdan 2B alakohdassa olevan, ennalta arvaamattomia tekijöitä koskevan luettelon loppuun luetelmakohta seuraavasti:

–”Alus ei ilmoitusten mukaan ole noudattanut velvoitetta toimittaa jätteitään direktiivin 201X/XX/EU 7 artiklan mukaisesti tai aluksesta direktiivin 201X/XX/EU 6 artiklan mukaisesti ilmoitetut tiedot antavat todisteita siitä, ettei alus noudata direktiivin 201X/XX/EU vaatimuksia.”

3)Lisätään liitteeseen IV kohdat seuraavasti:

51)Jäljennös jätteen ennakkoilmoituksista, joita säilytetään aluksella direktiivin 201X/XX/EU 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti

52)Jätteen toimittamista koskevan tositteen vakiomallit, jotka on annettu direktiivin 201X/XX/EU 7 artiklan mukaisesti.

53)Vapautustodistus, joka on annettu direktiivin 201X/XX/EU 9 artiklan mukaisesti.

22 artikla
Direktiivin 2010/65/EU muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2010/65/EU seuraavasti:

Muutetaan liitteessä olevassa A kohdassa olevaa 4 kohtaa seuraavasti:

”4. Ilmoitus aluksilta peräisin olevasta jätteestä, mukaan lukien jäämät

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 201X/XX/EU 6 ja 7 artikla.”

23 artikla
Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2000/59/EY.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin.

24 artikla
Uudelleentarkastelu

Komissio arvio tämän direktiivin toimintaa ja toimittaa arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään seitsemän vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta.

25 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

26 artikla
Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

27 artikla
Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa (EYVL L 332, 28.12.2000, s. 81).

(2)    Kansainvälinen yleissopimus aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä (konsolidoitu versio).

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57).

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/65/EU, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, jäsenvaltioiden satamiin saapuvia ja/tai satamista lähteviä aluksia koskevista ilmoitusmuodollisuuksista (EUVL L 283, 29.10.2010, s. 1).

(5)    KOM(2009) 8, EU:n meriliikennepolitiikka vuoteen 2018 saakka: strategiset tavoitteet ja suositukset.

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/352, annettu 15 päivänä helmikuuta 2017, satamapalvelujen tarjoamisen puitteista ja satamien rahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 57, 3.3.2017, s. 1–18).

(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19–40).

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3–30).

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/33/EY, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2005, direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 59).

(10)    COM(2015) 614 final – Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma.

(11)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD (2018) 16.

(12)    Ks. sidosryhmien kuulemisen tiivistelmäraportti, liite 2, sivu 7. 

(13)    Analytical models used in preparing the Impact Assessment, liite 4, sivu 23.

(14)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, vaikutustenarviointi, sivu 60 (noudattamiskustannukset) ja sivu 73 (päätelmä). 

(15)    Lausunto vaikutustenarvioinnista/aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa, 23. kesäkuuta 2017, http://ec.europa.eu/transparency/regdoc/[....].

(16)    Ks. EMSAn verkkosivuilla oleva Methodology for visits to Member States, http://emsa.europa.eu/implementation-tasks/visits-and-inspections/items.html?cid=89&id=3065

(17)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja, vaikutustenarviointi, luku 5.2.5, sivu 46.

(18)    EUVL C , , s. .

(19)    EUVL C , , s. .

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/59/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, aluksella syntyvän jätteen ja lastijäämien vastaanottolaitteista satamissa (EYVL L 332, 28.12.2000, s. 81).

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(23)    Komission tiedonanto COM(2015) 614 final: Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma, 5.1. kohta.

(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).

(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/352, annettu 15 päivänä helmikuuta 2017, satamapalvelujen tarjoamisen puitteista ja satamien rahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 57, 3.3.2017, s. 1).

(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/16/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (EUVL L 131, 28.5.2009, s. 57).

(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3–30).

(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 10).

EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg16.1.2018

COM(2018) 33 final

LIITTEET

asiakirjaan

ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetuista satamassa olevista vastaanottolaitteista sekä direktiivin 2000/59/EY kumoamisesta ja direktiivien 2009/16/EY ja 2010/65/EU muuttamisesta

{SWD(2018) 21 final}

{SWD(2018) 22 final}

LIITE 1

JÄTTEEN VASTAANOTTO- JA -KÄSITTELYSUUNNITELMIA KOSKEVAT VAATIMUKSET SATAMIEN OSALTA

Suunnitelmien on katettava kaikki jätelajit, jotka ovat peräisin satamassa tavanomaisesti käyviltä aluksilta. Ne on laadittava sataman koon ja siellä käyvien alustyyppien mukaan.

Suunnitelmiin on sisällyttävä

a) arvio siitä, millaiset vastaanottolaitteet satamassa olisi oltava saatavilla ottaen huomioon satamassa tavanomaisesti käyvien alusten tarpeet,

b) kuvaus satamassa olevien vastaanottolaitteiden tyypistä ja kapasiteetista,

c) kuvaus aluksilta peräisin olevan jätteen vastaanotto- ja keräysmenettelyistä,

d) kuvaus kustannusten kattamiseen käytettävästä järjestelmästä,

e) kuvaus menettelystä, jolla ilmoitetaan satamassa olevien vastaanottolaitteiden väitetyistä puutteista,

f) kuvaus menettelystä, jota noudatetaan sataman käyttäjien, jäteurakoitsijoiden, terminaalinhoitajien ja muiden asianomaisten osapuolten kanssa käytävissä neuvotteluissa sekä

g) yleiskuva aluksilta vastaanotetun ja laitteissa käsitellyn jätteen lajeista ja määristä.

Suunnitelmiin voi sisältyä myös

a) yhteenveto merkityksellisestä kansallisesta lainsäädännöstä sekä sellaisista menettelyistä ja muodollisuuksista, jotka liittyvät jätteen toimittamiseen satamassa oleviin vastaanottolaitteisiin,

b) tietoja yhteyspisteestä satamassa, c) kuvaus satamassa mahdollisesti olevista erityisten jätevirtojen esikäsittelylaitteista ja -prosesseista,

d) kuvaus menetelmistä, joilla satamassa olevien vastaanottolaitteiden tosiasiallista käyttöä seurataan,

e) kuvaus menetelmistä, joilla alusten toimittaman jätteen määrät kirjataan, sekä

f) kuvaus siitä, miten eri jätevirtojen jätehuolto järjestetään satamassa.

Jätteen vastaanottoa, keräämistä, varastointia, käsittelyä ja hävittämistä koskevien menettelyjen olisi oltava kauttaaltaan sellaisen ympäristönhoitojärjestelmän mukaisia, jolla pyritään asteittain vähentämään näiden toimien ympäristövaikutuksia. Menettelyjen oletetaan olevan järjestelmän mukaisia, jos ne täyttävät organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 vaatimukset.

LIITE 2

JÄTTEEN TOIMITTAMISTA SATAMASSA OLEVIIN VASTAANOTTOLAITTEISIIN

KOSKEVAN ENNAKKOILMOITUKSEN VAKIOMALLI

Ilmoitus jätteen toimittamisesta seuraavaan satamaan:    (lisää direktiivin XXXX/XX/EU 6 artiklassa tarkoitetun määräsataman nimi)

Tätä lomaketta on säilytettävä aluksella yhdessä asiaa koskevan öljy-, lasti- tai jätepäiväkirjan kanssa Marpol-yleissopimuksen mukaisesti.

1.    ALUKSEN TIEDOT

1.1	Aluksen nimi:			1.5 Omistaja tai käyttäjä:
1.2	IMO-numero			1.6 Numero- tai kirjaintunnus:
1.3	Bruttovetoisuus:			1.7 Lippuvaltio:
1.4	Alustyyppi:	☐Öljysäiliöalus _ ☐Muu lastialus	☐ Kemikaalisäiliöalus ☐ Matkustaja-alus		☐ Irtolastialus ☐ Ro-ro-alus	☐Konttialus ☐Muu (täsmennä)

2.    SATAMAN JA MATKAN TIEDOT

2.1 Sijainti/terminaalin nimi:	2.6 Satama, johon jätettä toimitettiin edellisen kerran:
2.2 Saapumispäivä ja -aika:	2.7 Edellisen toimituksen päivä:
2.3 Lähtöpäivä ja -aika:	2.8 Seuraava toimitussatama:
2.4 Edellinen satama ja maa:	2.9 Lomakkeen lähettäjä (jos muu kuin aluksen päällikkö):
2.5 Seuraava satama ja maa (jos tiedossa):

3.    JÄTELAJI JA -MÄÄRÄ SEKÄ VARASTOTILA

Jätelaji	Toimitettava jätemäärä (m3)		Varastotilan enimmäiskapasiteetti (m3)	Aluksella säilytettävän jätteen määrä (m3)	Satama, johon jäljellä oleva jäte toimitetaan	Ilmoituksen teon ja seuraavan satamakäynnin välillä syntyvän jätteen arvioitu määrä  (m3)
MARPOL-yleissopimuksen liite I – öljy
Öljyinen pilssivesi
Öljyiset jäämät (liete)
Öljyiset säiliöiden pesuvedet
Säiliöiden puhdistuksesta aiheutuva karsta ja liete
Muu (täsmennä)
MARPOL-yleissopimuksen liite II – haitalliset nestemäiset aineet 1
Luokan X aine
Luokan Y aine
Luokan Z aine
Muut aineet (OS)
MARPOL-yleissopimuksen liite IV – käymäläjätevesi
MARPOL-yleissopimuksen liite V – kiinteä jäte
Muovit
Elintarvikejäte
Kotitalousjäte (esim. paperituotteet, lumput, lasi, metalli, pullot, astiat jne.)
Ruokaöljy
Jätteenpolttouunin tuhka
Lastijäämät 2
Aluksen toiminnasta aiheutuva jäte
Eläinten ruhot
Pyydykset
MARPOL-yleissopimuksen liite VI – ilman pilaantumiseen liittyvät
Otsonikerrosta heikentävät aineet ja tällaisia aineita sisältävät varusteet 3
Pakokaasujen puhdistusjäte

Huomautukset

1.Näitä tietoja käytetään satamavaltion suorittamassa valvonnassa ja muissa tarkastuksissa.

2.Tämä lomake on täytettävä, jollei alukseen sovelleta direktiivin XXXX/XXXX/EU 9 artiklan mukaista vapautusta.

LIITE 3

JÄTTEEN TOIMITTAMISTA KOSKEVAN TOSITTEEN VAKIOMALLI

Vastaanottolaitteiden tarjoajan nimetty edustaja antaa jäljempänä esitetyn lomakkeen jätteensä direktiivin XXXX/XX/EU 7 artiklan mukaisesti toimittaneen aluksen päällikölle.

Lomaketta on säilytettävä aluksella yhdessä asiaa koskevan öljy-, lasti- tai jätepäiväkirjan kanssa Marpol-yleissopimuksen mukaisesti.

1.Vastaanottolaitteiden ja sataman tiedot

1.1.Sijainti/terminaalin nimi:

1.2.Vastaanottolaitteiden tarjoaja(t)

1.3.Käsittelylaitteiden tarjoaja(t) – jos muu(t) kuin edellä:

1.4.Jätteen toimittamisen päivämäärä ja kellonaika – mistä: mihin:

2.Aluksen tiedot

2.1.Aluksen nimi:	2.5. Omistaja tai liikenteenharjoittaja:
2.2.IMO-numero	2.6. Tunnusnumero tai tunnuskirjaimet:
2.3.Bruttovetoisuus:	2.7. Lippuvaltio:
2.4.Alustyyppi: ☐ Öljysäiliöalus ☐Kemikaalisäiliöalus ☐Irtolastialus ☐ Konttialus ☐Muu lastialus ☐Matkustaja-alus ☐Ro-ro-alus ☐Muu (täsmennä)

3.VASTAANOTETUN JÄTTEEN LAJI JA MÄÄRÄ

MARPOL-yleissopimuksen liite I – öljy	Määrä (m3)		MARPOL-yleissopimuksen liite V – kiinteä jäte	Määrä (m3)
Öljyinen pilssivesi			A. Muovit
Öljyiset jäämät (liete)			B. Elintarvikejäte
Öljyiset säiliöiden pesuvedet			C. Kotitalousjäte (esim. paperituotteet, lumput, lasi, metalli, pullot, astiat jne.)
Likainen painolastivesi			D. Ruokaöljy
Säiliöiden puhdistuksesta aiheutuva karsta ja liete			E. Jätteenpolttouunin tuhka
Muu (täsmennä)			F. Aluksen toiminnasta aiheutuva jäte
MARPOL-yleissopimuksen liite II – haitalliset nestemäiset aineet	Määrä (m3)/nimi5		G. Lastijäämät6
Luokan X aine			H. Eläinten ruho(t)
Luokan Y aine			I. Pyydykset
Luokan Z aine			MARPOL-yleissopimuksen liite VI – ilman pilaantumiseen liittyvät	Määrä (m3)
Muut aineet (OS)			Otsonikerrosta heikentävät aineet ja tällaisia aineita sisältävät varusteet
MARPOL-yleissopimuksen liite IV – käymäläjätevesi	Määrä (m3)		Pakokaasujen puhdistusjäte

5    Ilmoita haitallisten nestemäisten aineiden kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi

6    Ilmoita kuivalastin kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi

LIITE 4

Satamassa oleviin vastaanottolaitteisiin liittyvien toiminta- ja hallintokustannusten luokat

Suorat kustannukset Toimintakustannukset, jotka aiheutuvat aluksilta peräisin olevan jätteen tosiasiallisesta toimittamisesta, mukaan lukien jäljempänä luetellut kustannuserät

Välilliset kustannukset Hallintokustannukset, jotka aiheutuvat satamassa olevan järjestelmän hallinnoinnista, mukaan lukien jäljempänä luetellut kustannuserät

·Infrastruktuurin tarjoaminen satamassa olevia vastaanottolaitteita varten, mukaan lukien säiliöt, tankit, prosessointivälineistö, proomut, kuorma-autot, jätteen vastaanottolaitteisto, käsittelylaitteisto; ·Käyttöoikeudet, jotka perustuvat sopimukseen, joka on tehty alueen vuokraamiseksi, tapauksen mukaan, tai satamassa olevien vastaanottolaitteiden käytön kannalta välttämättömän välineistön vuokraamiseksi; ·Satamassa olevien vastaanottolaitteiden tosiasiallinen käyttö: aluksilta peräisin olevan jätteen kerääminen, jätteen kuljettaminen pois satamassa olevista vastaanottolaitteista loppukäsittelyä varten, satamassa olevien vastaanottolaitteiden huolto ja puhdistaminen, henkilöstökulut, mukaan lukien ylityökulut, sähkö, jäteanalyysit ja vakuutukset; ·Aluksilta peräisin olevan jätteen uudelleenkäyttö, kierrätys tai hävittäminen, mukaan lukien jätteen erilliskeräys; ·Hallinnointi: laskutus, jätteen toimittamista koskevien tositteiden antaminen alukselle ja raportointi.

·Jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen, mukaan lukien suunnitelman mahdolliset auditoinnit ja täytäntöönpano; ·Jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelman päivittäminen, mukaan lukien työvoima- ja konsultointikustannukset tapauksen mukaan; ·Kuulemismenettelyjen järjestäminen jätteen vastaanotto- ja käsittelysuunnitelman (uudelleen)arviointia varten; ·Ilmoitusjärjestelmien ja kustannusten kattamiseen käytettävien järjestelmien hallinnointi, mukaan lukien maksujen alentaminen ympäristöystävällisten alusten osalta, tietotekniikkajärjestelmien tarjoaminen satamatasolla, tilastolliset analyysit ja asiaan liittyvät työvoimakustannukset; ·Julkisten hankintamenettelyjen järjestäminen ja tarvittavien toimilupien myöntäminen satamassa olevien vastaanottolaitteiden tarjoamista varten; ·Tiedottaminen sataman käyttäjille (esitelehtisten jakelu, kylttien ja julisteiden esillepano satamassa tai tietojen julkaiseminen sataman verkkosivuilla) ja tietojen sähköinen raportointi 5 artiklan mukaisesti. . ·Muut hallintokulut: vapautusten ja tietojen sähköisen raportoinnin seuranta 9 artiklan mukaisesti.

LIITE 5

Vapautustodistus

DIREKTIIVIN 9 ARTIKLASSA TARKOITETTU VAPAUTUSTODISTUS,

JOKA KOSKEE DIREKTIIVIN XXXX/XX/EY

6, 7 JA 8 ARTIKLASSA SÄÄDETTYJÄ VAATIMUKSIA JA JOTA SOVELLETAAN

SATAMASSA / SATAMISSA [LISÄÄ SATAMAN NIMI / SATAMIEN NIMET] SEURAAVASSA JÄSENVALTIOSSA: [LISÄÄ JÄSENVALTION NIMI] 4  

Aluksen nimi Tunnusnumero tai tunnuskirjaimet Lippuvaltio

[lisää aluksen nimi] [lisää IMO-numero]    [lisää lippuvaltion nimi]

           

on säännöllisessä liikenteessä ja käy usein ja säännöllisesti aikataulun tai ennalta määrätyn reitin mukaisesti [lisää jäsenvaltion nimi] seuraavassa satamassa / seuraavissa satamissa:

[ ]

ja käy vähintään kerran kahdessa viikossa seuraavissa satamissa:

[ ]

ja on tehnyt järjestelyn maksun suorittamiseksi ja jätteen toimittamiseksi seuraavaan satamaan tai kolmannelle osapuolelle seuraavassa satamassa:

[ ]

ja vapautetaan näin ollen [lisää asiaa koskeva säännös kansallisessa lainsäädännössä] mukaisesti vaatimuksista, jotka koskevat aluksilta peräisin olevan jätteen pakollista toimittamista jätteen ennakkoilmoitusta ja pakollisen maksun maksamista, seuraavassa satamassa (seuraavissa satamissa):

[ ]

Tämä todistus on voimassa [lisää päivämäärä] saakka, elleivät todistuksen myöntämisen perusteet muutu ennen kyseistä päivämäärää.

Paikka ja aika                

   ……………………………………

   Nimi
   Asema

(1)    Ilmoita haitallisten nestemäisten aineiden kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi

(2)    Voivat olla arvioita. Ilmoita kuivalastin kuljetuksessa käytettävä virallinen nimi.

(3)    Aluksella tehtävistä tavanomaisista huoltotoimenpiteistä aiheutuva jäte

(4)    Tarpeeton poistetaan