EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 8.3.2018

COM(2018) 97 final

KOMISSION TIEDONANTO

Kestävän kasvun rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma

Tausta     

Hallitukset ympäri maailman ohjasivat planeettamme ja taloutemme kestävämmän kehityksen tielle hyväksymällä Pariisin ilmastosopimuksen 1 ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030) 2 vuonna 2015. Agenda 2030 ‑toimintaohjelmaan sisältyy 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Nämä tavoitteet ohjaavat meitä seuraavien 15 vuoden aikana, jotta tulevaisuutemme olisi vakaa, maapallomme hyvinvoiva, yhteiskuntamme oikeudenmukaiset, osallistavat ja selviytymiskykyiset ja taloutemme vauraat. Yhteensä 195 maata hyväksyi joulukuussa 2015 Pariisin sopimuksen, joka on kaikkien aikojen ensimmäinen universaali, maailmanlaajuinen ilmastosopimus, jolla edistetään sopeutumista ilmastonmuutokseen, parannetaan kykyä sietää ilmastonmuutosta sekä rajoitetaan ilmaston lämpenemistä selvästi alle kahteen asteeseen.

Kestävyyden edistäminen ja siirtyminen vähähiiliseen, resurssitehokkaampaan ja kiertotalouden tunnusmerkit täyttävään talouteen ovat keskeisiä tekijöitä EU:n talouden pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamisessa. Kestävyys on jo pitkään ollut Eurooppa-hankkeen ytimessä, ja sen sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät ulottuvuudet tunnustetaan EU:n perussopimuksissa 3 . EU on sitoutunut edistämään nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeet täyttävää kehitystä ja luomaan samalla uusia työllistämis- ja investointimahdollisuuksia sekä huolehtimaan talouskasvusta. Monet komission painopisteistä 4 vuosille 2014–2020 otetaan huomioon unionin energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja pyrittäessä kohti YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. Komissio valmistelee myös keskusteluasiakirjan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä” ja on käynnistänyt sidosryhmäfoorumin, jolla voidaan vaihtaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen liittyviä parhaita käytäntöjä.

Kun joudumme yhä selvemmin kohtaaman ilmastonmuutoksen ja ehtyvien luonnonvarojen tuhoisat ja odottamattomat seuraukset, tarvitaan kiireellisiä toimia toimintapolitiikkojen mukauttamiseksi uuteen todellisuuteen. Rahoitusjärjestelmä on tässä keskeisessä asemassa. Rahoitusjärjestelmää uudistetaan parhaillaan rahoituskriisistä saatujen opetusten perusteella. Rahoitusjärjestelmä voikin olla osa ratkaisua edetessämme kohti vihreämpää ja kestävämpää taloutta. Yksityisen pääoman suuntaaminen kestävämpiin investointeihin edellyttää kokonaisvaltaista muutosta rahoitusjärjestelmän toimintaan. Tämä on välttämätöntä, jos EU haluaa luoda kestävämpää talouskasvua, varmistaa rahoitusjärjestelmän vakauden ja lisätä talouden läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Tämä ajattelutapa on myös EU:n pääomamarkkinaunionihankkeen ytimessä 5 .

Vuoden 2016 lopussa komissio perusti korkean tason asiantuntijaryhmän tarkastelemaan kestävää rahoitusta. Asiantuntijaryhmä julkisti 31. tammikuuta 2018 loppuraporttinsa 6 , jossa se esitti kattavan näkemyksensä siitä, miten EU:n kestävän rahoituksen strategia tulisi laatia. Raportissa esitetään kaksi kestävän rahoituksen kiireellistä ja välttämätöntä periaatetta: 1) vahvistetaan rahoituksen osuutta kestävän ja osallistavan kasvun edistämisessä rahoittamalla yhteiskunnan pitkän aikavälin tarpeita; 2) lujitetaan rahoitusvakautta sisällyttämällä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-kriteerit) investointipäätösten tekoon. Raportissa esitetään kahdeksan keskeistä suositusta, useita monialaisia suosituksia ja rahoitusjärjestelmän tietyille aloille kohdennettuja toimia. Tämän raportin lähtökohtana ovat asiantuntijaryhmän EU:n kestävän rahoituksen strategiaa koskevat suositukset.

1Kestävän rahoituksen avulla kohti kestävämpää maailmaa

Rahoitusala tukee taloutta rahoittamalla taloudellista toimintaa ja luo sitä kautta työpaikkoja ja kasvua. Investointipäätösten taustalla on yleensä useita tekijöitä, mutta yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä näkökohtia ei usein oteta riittävästi huomioon, sillä niihin liittyvät riskit toteutuvat pidemmällä aikavälillä. On tärkeää tunnustaa, että pitkän aikavälin kestävyyden huomioiminen on taloudellisesti järkevää eikä välttämättä pienennä sijoittajien saamia tuottoja.

”Kestävällä rahoituksella” tarkoitetaan yleisesti yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvien näkökohtien huomioon ottamista investointeja koskevassa päätöksenteossa, mikä toisi lisää investointeja pitkäjänteiseen ja kestävään toimintaan. Ympäristönäkökohdilla viitataan etenkin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä yleisesti ympäristöseikkoihin 7 ja niihin liittyviin riskeihin (esim. luonnonkatastrofit 8 ). Sosiaalisilla näkökohdilla voidaan viitata eriarvoisuuteen, osallisuuteen, työsuhteisiin tai inhimilliseen pääomaan ja yhteisöihin tehtäviin investointeihin. Ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat ovat usein sidoksissa toisiinsa, sillä etenkin ilmastomuutos voi pahentaa eriarvoisuutta entisestään. Julkisen ja yksityisen sektorin hallinnoinnin (ja siihen sisältyvien johdon rakenteen, työntekijäsuhteiden ja johtajien palkkojen) merkitys on ratkaiseva sen varmistamisessa, että ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat otetaan huomioon päätöksenteossa 9 . 

Tämä kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma on osa laajempaa toimintakokonaisuutta, jolla pyritään luomaan yhteys rahoituksen sekä Euroopan ja maailmantalouden tarpeiden välille planeettamme ja yhteiskuntamme hyväksi. Toimintasuunnitelmalla pyritään erityisesti

1.ohjaamaan pääomavirrat kestäviin investointeihin kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi;

2.hallitsemaan rahoitusriskejä, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksesta, luonnonvarojen ehtymisestä, ympäristön pilaantumisesta ja yhteiskunnallisista ongelmista; ja

3.suosimaan taloudellisessa ja rahoitustoiminnassa läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

1.1 Edistetään kestävämpää taloutta ohjaamalla pääomavirrat kestäviin investointeihin

Investointien tämänhetkinen määrä ei riitä tukemaan kestävää talousjärjestelmää, jossa huomioidaan ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät näkökohdat. Euroopassa on kurottava umpeen vuotuinen lähes 180 miljardin euron investointivaje, jotta EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä 10 . Euroopan investointipankin arvioiden mukaan investointien vuotuinen kokonaisvaje liikenteen, energian ja resurssienhallinnan infrastruktuurin alalla on kasvanut vuotuiseen tyrmistyttävään 270 miljardiin euroon 11 . Yksi investointivajeen taustatekijöistä on sijoittajien epätietoisuus siitä, mikä on kestävä investointi. Selkeyden puute estää myös investointeja sosiaaliseen infrastruktuuriin, jota tarvitaan eriarvoisuuteen ja osallisuuteen liittyviin haasteisiin puuttumiseksi.

Siirtymällä Euroopassa vihreämpään ja sopeutumiskykyisempään kiertotalouteen pienennetään ympäristöjalanjälkeämme maapallolla ja vähennetään olemassa olevaa eriarvoisuutta. Samalla parannetaan kilpailukykyä, kun tuotantoprosessit tehostuvat ja resurssien käytöstä ja hallinnasta aiheutuvat kustannukset vähenevät.

EU on sitoutunut tähän siirtymään ja luvannut käyttää ilmastonmuutokseen välittömästi liittyviin toimiin vähintään 20 prosenttia talousarviostaan 12 . Esimerkiksi jo vuonna 2017 lähes kolmannes Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) liikkeelle saamista investoinneista ohjattiin energiaan, ympäristöön ja resurssitehokkuuteen liittyviin hankkeisiin sekä yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin. ESIR 2.0:n myötä rahaston toimintakautta jatketaan vuoden 2020 loppuun ja investointitavoite nostetaan 500 miljardiin euroon. Vähintään 40 prosenttia ESIR-rahoituksesta ohjataan ilmastotoimia tukeviin infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin. On selvää, että tarvitaan lisätoimia, jotta investointeja voidaan ohjata vieläkin enemmän kestäville aloille.

1.2Sisällytetään kestävyys riskinhallintaan

Sisällyttämällä ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät tavoitteet rahoituspäätösten tekoon pyritään hillitsemään ympäristöriskien ja sosiaalisten riskien taloudellisia vaikutuksia. Esimerkiksi maapallon lämpötilan nousu kahdella asteella voisi horjuttaa Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmää.

Ympäristö- ja ilmastoriskejä ei tällä hetkellä aina oteta riittävästi huomioon rahoitusalalla. Säätilaan liittyvien luonnonkatastrofien yleistyessä vakuutusyhtiöiden on varauduttava aiempaa suurempiin kustannuksiin. Pankkeja uhkaavat suuret taloudelliset tappiot, kun kannattavuus heikkenee niissä yrityksissä, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa eniten tai jotka ovat voimakkaasti riippuvaisia ehtyvistä luonnonvaroista. Säätilaan liittyvien luonnonkatastrofien määrä kasvoi 46 prosenttia vuosina 2000–2016 13 . Äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamat taloudelliset tappiot puolestaan olivat vuonna 2016 maailmanlaajuisesti 117 miljardia euroa 14 ja kasvoivat 86 prosenttia vuodesta 2007. Suuntaus on huolestuttava, sillä lähes 50 prosenttia euroalueen pankkien riskialttiudesta liittyy suoraan tai epäsuorasti ilmastonmuutokseen 15 . Muiden ympäristökysymysten tunnustetaan yhä useammin olevan uhka nykyisille liiketoimintamalleille 16 .

Sosiaalisilla tekijöillä, kuten huonoilla työoloilla ja kasvavalla eriarvoisuudella, voi olla rahoituslaitoksille konkreettisia seurauksia, kuten oikeudellisia riskejä. Niiden yritysten, jotka eivät esimerkiksi noudata kansainvälisiä työnormeja, maine tahraantuu. Oikeudelliset ja maineeseen kohdistuvat vahingot saattavat hyvin johtaa taloudellisiin menetyksiin. Samoin tuloerojen kasvu voi haitata pitkäjänteistä ja vakaata kasvua: Kansainvälisen valuuttarahaston tekemän tutkimuksen mukaan eriarvoisuuden lisääntyminen on yhteydessä heikkoon kasvuun 17 .

1.3 Suositaan läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä 

Markkinaosapuolten toiminnan läpinäkyvyys on ratkaisevan tärkeää rahoitusjärjestelmän toimivuuden kannalta. Yrityksiltä edellytetään läpinäkyvyyttä kestävyysasioissa, jotta rahoitusmarkkinoiden toimijat pystyvät kunnolla arvioimaan yritysten pitkän aikavälin arvonmuodostusta ja kestävyyteen liittyvien riskien hallintaa. Yritysten raportointi on tehotonta, jos pitkän aikavälin riskit eivät ole täysin läpinäkyviä eikä niitä siksi voida ottaa huomioon. Yritysten läpinäkyvyys kestävyysasioissa paitsi varmistaa markkinaosapuolten tiedonsaannin myös ohjaa osaltaan yritysten toimintaa kestävämpään ja pitkäjänteisempään suuntaan.

Läpinäkyvyyden lisääminen innovatiivisen teknologian avulla antaa kansalaisille mahdollisuuden vertailla yritysten tulosta kestävän kehityksen alalla ja tarjoaa vähittäissijoittajille mahdollisuuden tehdä vankempaan tietoon perustuvia sijoituspäätöksiä. Komissio pitää tältä osin tervetulleina yksityisiä julkistamisaloitteita, joilla edistetään kestävää rahoitusta koskevien tietojen helppoa saatavuutta, ja kannustaa niihin.

Kestävyys ja pitkäjänteisyys kulkevat käsi kädessä. Pitkäjänteisyydellä tarkoitetaan päätöksentekoa, johon liittyy pitkän aikavälin tavoitteita tai seurauksia. Investoiminen ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviin tavoitteisiin edellyttää pitkän aikavälin suunnittelua. Nykyiset markkinakäytännöt kuitenkin keskittyvät lähinnä lyhyen aikavälin tuoton tavoitteluun. Siksi kestävyyttä on pyrittävä edistämään ennen kaikkea vähentämällä rahoitukseen ja talouteen liittyvään päätöksentekoon kohdistuvaa liiallista lyhyen aikavälin painetta. Erityisesti lisäämällä läpinäkyvyyttä niin yrityssijoittajat kuin vähittäissijoittajat pystyvät tekemään kattavampaan tietoon perustuvia ja vastuullisempia sijoituspäätöksiä.

2Edistetään kestävämpää taloutta ohjaamalla pääomavirrat kestäviin investointeihin

2.1Kestävän toiminnan yhtenäinen luokitusjärjestelmä 

Pääomavirtojen ohjaaminen enemmässä määrin kestävämpään taloudelliseen toimintaan edellyttää yhteisymmärrystä siitä, mitä ”kestävyys” on. EU:n tason yhtenäinen luokitusjärjestelmä selkeyttää kestävyyden kriteerejä. Luokitusjärjestelmä on tässä vaiheessa tämän toimintasuunnitelman toimista tärkein ja kiireellisin. Sijoittajien tiedonsaanti helpottuu, kun laaditaan selkeät ohjeet siitä, millaisen toiminnan katsotaan osaltaan hillitsevän ilmastonmuutosta ja helpottavan siihen sopeutumista sekä edistävän yhteiskunnallisia ja ympäristötavoitteita. Luokitusjärjestelmän avulla saadaan valintakriteereihin, kynnysarvoihin ja metriikkaan perustuvaa yksityiskohtaista tietoa olennaisilta aloilta ja olennaisesta toiminnasta. Tämä on tärkeä askel, jolla tuetaan pääomavirtojen ohjaamista rahoitusta tarvitseville kestäville aloille. EU:n luokitusjärjestelmä sisällytetään asteittain EU:n lainsäädäntöön oikeusvarmuuden lisäämiseksi.

Koska tällaisen luokitusjärjestelmän kehittäminen on luonteeltaan monimutkainen ja tekninen prosessi, ilmasto-, ympäristö- ja yhteiskunnalliset näkökohdat kattavan täysimittaisen EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän käyttöönotto vie aikaa. Lisäksi on jatkuvasti seurattava EU:n poliittisten tavoitteiden ja muiden näkökohtien, kuten markkinoiden sekä ympäristökysymysten ja tekniikan, kehittymistä. Siksi komissio ehdottaa vaiheittaista etenemistä, joka aloitetaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä tiettyä ympäristötoimintaa koskevalla luokitusjärjestelmällä. Toisessa vaiheessa luokitus kattaa jäljellä olevat ympäristöön ja yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvät näkökohdat, ja siinä otetaan huomioon, ettei yksi kestävyyden näkökulma saa lisätä muita asiaan liittyviä riskejä tai haitata tavoitteita.

Toimi 1: Laaditaan EU:n luokitusjärjestelmä kestävälle toiminnalle 1. Komissio esittää tekemänsä vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella vuoden 2018 toisella neljänneksellä lainsäädäntöehdotuksen, jolla varmistetaan ilmastonmuutoksen, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää toimintaa koskevan EU:n luokitusjärjestelmän vaiheittainen kehittäminen. Tässä tukeudutaan mahdollisuuksien mukaan jo tehtyihin selvityksiin. Tavoitteena on sisällyttää tuleva EU:n kestävyysluokitusjärjestelmä EU:n lainsäädäntöön ja laatia ohjeet luokitusjärjestelmän käyttöön eri alueilla (esim. standardien, merkintöjen, vakavaraisuusvaatimusten vihreän tukikertoimen ja kestävyyden vertailuarvojen yhteydessä). Ehdotukseen sisältyy välineet, joiden avulla voidaan luoda tällainen luokitusjärjestelmä ja päivittää sitä säännöllisesti. 2. Tätä välittömästi seuraavassa välivaiheessa komissio perustaa lisäksi kestävää rahoitusta käsittelevän teknisen asiantuntijaryhmän. Kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien laajan kuulemisen pohjalta asiantuntijaryhmää pyydetään vuoden 2019 ensimmäiseen neljännekseen mennessä julkistamaan raporttinsa ja esittämään siinä ensimmäisen erityisesti ilmastonmuutosta hillitsevään toimintaan keskittyvän luokitusjärjestelmän. Luokitusjärjestelmä laajennetaan kattamaan ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävä ja muu ympäristötoiminta vuoden 2019 toiseen neljännekseen mennessä. Komissio hyödyntää näitä raportteja EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän vaiheittaisessa kehittämisessä. Siihen saakka raportit toimivat ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvään toimintaan kohdistuvien investointien ensimmäisenä vertailukohtana.

2.2 Standardit ja merkinnät kestäville rahoitustuotteille

EU:n kestävyysluokitusjärjestelmään pohjautuvat EU:n standardit ja merkinnät kestäville rahoitustuotteille suojaisivat kestävien rahoitusmarkkinoiden luotettavuutta ja helpottaisivat kiinnostuneiden sijoittajien pääsyä näille markkinoille. Esimerkiksi vihreiden joukkovelkakirjojen avulla yksiköt (esim. yritykset, pankit ja valtion organisaatiot) voivat lainata rahaa sijoittajilta vihreiden hankkeiden tai omaisuuden tai vihreän liiketoiminnan rahoittamiseen tai jälleenrahoittamiseen. Vaikka vihreiden joukkovelkakirjojen markkinat kasvavat nopeasti, niiden osuus jää edelleen alle yhteen prosenttiin maailmanlaajuisesta joukkovelkakirjojen kokonaislainakannasta 18 . Nykyisten parhaiden käytäntöjen pohjalta markkinaosapuolten käyttöön laadittava EU:n standardi auttaisi ohjaamaan aiempaa enemmän investointeja vihreisiin hankkeisiin ja tarjoaisi pohjan rahoitustuotteiden luotettavan merkintäjärjestelmän kehittämiseen.

Merkintäjärjestelmät voivat olla erityisen hyödyllisiä vähittäissijoittajille, jotka haluaisivat sijoittaa varojaan kestävään toimintaan. Merkintäjärjestelmien asteittainen sisällyttäminen välineisiin tekisi valinnasta helpompaa vähittäissijoittajille. Tällaisia välineitä voisivat olla esimerkiksi vertailuun keskittyvät verkkosivustot tai rahoitussuunnittelupalvelut, joita kehitetään parhaillaan kuluttajille tarkoitettuja rahoituspalveluja koskevan komission toimintasuunnitelman puitteissa. Selvitysten mukaan yhä useampi vähittäissijoittaja haluaa ottaa sijoitustoiminnassaan huomioon ilmasto-, ympäristö- ja yhteiskunnalliset näkökohdat. 19 Merkintöjen puuttuminen rahoitustuotteista voi kuitenkin estää sijoittajia ohjaamasta varojaan suoraan kestäviin sijoituksiin. Komissio katsoo, että vapaaehtoisen EU:n laajuisen merkintäjärjestelmän luomisessa olisi mahdollista hyödyntää EU-ympäristömerkkiasetusta. Vähittäissijoittajille tarjottaville rahoitustuotteille (kuten vähittäismarkkinoille tarkoitetuille paketoiduille ja vakuutusmuotoisille sijoitustuotteille) olisi määritettävä merkinnän myöntämisperusteet. Komissio harkitsee myös, mitä hyötyä voisi olla sosiaalisesti vastuullisia rahoitustuotteita (SRI) 20 koskevasta merkintäjärjestelmästä. Tällöin se ottaa huomioon eurooppalaisten yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneiden rahastojen kokemukset.

Toimi 2: Laaditaan standardit ja merkinnät vihreille rahoitustuotteille 1. Ensimmäisessä vaiheessa komission asettama kestävän rahoituksen korkean tason asiantuntijaryhmä laatii vuoden 2019 toiseen neljännekseen mennessä julkisen kuulemisen tulosten perusteella raportin vihreitä joukkovelkakirjoja koskevasta EU:n standardista, joka pohjautuu nykyisiin parhaisiin käytäntöihin. 2. Komissio määrittää vuoden 2019 toiseen neljännekseen mennessä esiteasetuksen sääntelykehyksen puitteissa vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuesitteiden sisällön, josta potentiaaliset sijoittajat saavat tarvittavat lisätiedot. 3. Komissio tutkii, voitaisiinko tietyissä rahoitustuotteissa käyttää EU-ympäristömerkkiä, kun EU:n kestävyysluokitus on hyväksytty.

2.3Helpotetaan investoimista kestäviin hankkeisiin

Kestävämpään talousmalliin siirtyminen edellyttää yksityisen pääoman hankkimista kestäviin hankkeisiin, etenkin infrastruktuuriin. OECD:n mukaan infrastruktuurin tuottamien päästöjen osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on noin 60 prosenttia 21 . Kestävään infrastruktuuriin tarvitaan investointeja, minkä vuoksi onkin keskeistä jatkaa työtä sopivien toimintakehysten kehittämiseksi, jotta julkisen rahoituksen rinnalle saadaan lisää yksityissijoituksia.

Valmiudet kehittää ja panna täytäntöön hankkeita kuitenkin vaihtelevat suuresti eri puolilla EU:ta ja eri aloilla. Neuvontaa ja teknistä apua lisäämällä kestäviä hankkeita saataisiin vireille enemmän. Laajamittaisten infrastruktuurihankkeiden lisäksi siirtyminen puhtaaseen energiaan edellyttää myös riittävää rahoitusta pienimuotoisempiin, hajautettuihin hankkeisiin 22 .

Avustusten 23 lisäksi komissio on Euroopan investointiohjelman osana lisännyt merkittävästi teknistä ja rahoitustukeaan kestävän infrastruktuurien investointeihin, etenkin ESIR-rahaston ja Euroopan investointineuvontakeskuksen kautta. ESIR-rahasto on osoittautunut erittäin tärkeäksi yksityissijoitusten houkuttelemisessa eri puolilla EU:ta toteutettaviin strategisiin hankkeisiin. Rahaston kautta on saatu liikkeelle yhteensä lähes 265 miljardin euron investoinnit 24 . ESIR-rahaston onnistunutta ensimmäistä viisivuotiskautta jatkettiin äskettäin vuoden 2020 loppuun saakka (ESIR 2.0), ja sen investointitavoite nostettiin 500 miljardiin euroon. ESIR 2.0 keskittyy myös entistä voimakkaammin kestäviin hankkeisiin, sillä vähintään 40 prosenttia ESIR-rahoituksesta ohjataan ilmastotoimia tukeviin infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin. Euroopan investointineuvontakeskus tarjoaa EU:n alueella keskitetysti tukea investointihankkeisiin. ESIR 2.0:ssa sen antamaa alueellista ja paikallista neuvontaa lisätään sellaisten hankkeiden edistämiseksi, joiden ilmasto- ympäristö- ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat suotuisat.

Samaan aikaan EU:n ulkoisella investointiohjelmalla edistetään kestäviä investointeja kumppanimaissa – aluksi Afrikassa ja EU:n naapuruusmaissa. Ulkoisella investointiohjelmalla uskotaan saatavan yli 44 miljardin euron arvosta investointeja vuoteen 2020 mennessä mobilisoimalla julkista ja yksityistä rahoitusta Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR) kautta, tarjoamalla hankkeille teknistä apua ja tukemalla suotuisaa investointi- ja liiketoimintailmapiiriä. Kestävä kehitys on otettava huomioon suunnittelussa, ja kaikissa hankkeissa on oltava selkeä kestävän kehityksen ulottuvuus. Tämä tarkoittaa, että niillä tuetaan esimerkiksi kestävää maataloutta ja liitettävyyttä sekä ihmisarvoisten työpaikkojen luomista.

Komissio on esittänyt unionin johtajien kokouksessa keskusteltavaksi vuoden 2020 jälkeiseen monivuotiseen rahoituskehykseen vaihtoehtoa, jossa perustettaisiin yksi ainoa investointirahasto, johon yhdistettäisiin kaikki EU:n markkinapohjaiset välineet. Näin voitaisiin parantaa entisestään investointeja tukevien EU:n välineiden tehokkuutta 25 . Hyvin toimineen ESIR-rahaston ensimmäisen kauden jälkeen tällaisesta keskitetystä rahastosta voitaisiin tarjota rahoitustukea ja teknistä neuvontaa yksityissijoitusten houkuttelemiseksi muun muassa kestävään infrastruktuuriin. Talousarviosta saadun takauksen turvin yhdestä investointirahastosta voitaisiin tukea investointiprioriteettien mukaisia kohteita. Samalla sujuvoitettaisiin sijoittajien, tuensaajien, komission, täytäntöönpanosta vastaavien kumppanien (kuten Euroopan investointipankin ja kansallisten kehityspankkien) sekä potentiaalisten uusien kumppanien (kuten säätiöiden ja avustusjärjestöjen) välistä vuorovaikutusta. Euroopan investointineuvontakeskuksen tekemää työtä voitaisiin jatkaa tarjoamalla tukea myös hankkeiden kehittämiseen ja lisäämällä siten valmiuksia kestävien hankkeiden kehittämiseen.

Toimi 3: Helpotetaan investoimista kestäviin hankkeisiin Parhaillaan on käynnissä työ neuvontavalmiuksien vahvistamiseksi muun muassa kestävien infrastruktuurihankkeiden kehittämistä varten. Tämän työn pohjalta komissio ryhtyy lisätoimiin lisätäkseen EU:ssa ja kumppanimaissa käytettävien kestävän investoinnin tukivälineiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

2.4Kestävyysnäkökohdat rahoitusneuvonnassa

Neuvontaa antavat sijoitusyritykset ja vakuutuksia tarjoavat yritykset ovat keskeisessä asemassa, kun rahoitusjärjestelmää ohjataan kestävämpään suuntaan. Näillä edustajilla on velvollisuus arvioida asiakkaan sijoitustavoitteet ja riskinsietokyky, jotta hänelle voidaan suositella hänelle soveltuvia rahoitusvälineitä tai vakuutustuotteita. Neuvontaa annettaessa ei usein kuitenkaan oteta riittävästi huomioon sijoittajien ja edunsaajien näkemyksiä kestävyydestä. 

Direktiivissä rahoitusvälineiden markkinoista (MiFID II) ja direktiivissä vakuutusten tarjoamisesta (IDD) vaaditaan sijoitusyrityksiä ja vakuutusedustajia tarjoamaan neuvontaa antaessaan asiakkaiden tarpeisiin ”soveltuvia” tuotteita. Tästä syystä näiden yritysten tulisi selvittää asiakkaidensa mieltymykset (esim. ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallinnointiin liittyvät näkökohdat) ja ottaa ne huomioon arvioidessaan näille suositeltavia rahoitusvälineitä tai vakuutustuotteita eli tuotteen valintaprosessissa ja soveltuvuusarvioinnissa.

Toimi 4: Sisällytetään kestävyys rahoitusneuvontaan Komissio tarkistaa tekemänsä vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella MiFID II ‑direktiiviä ja IDD-direktiiviä koskevia delegoituja säädöksiä vuoden 2018 toisella neljänneksellä varmistaakseen, että soveltuvuusarvioinnissa otetaan huomioon kestävyysnäkökohdat. Näiden delegoitujen säädösten pohjalta komissio pyytää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista (EAMV) sisällyttämään kestävyysmieltymyksiä koskevat määräykset soveltuvuusarviointia koskeviin ohjeisiinsa ja päivittämään ohjeet vuoden 2018 neljänteen neljännekseen mennessä.

2.5Kestävyyden vertailuarvot

Vertailuarvot ovat indeksejä, joilla on keskeinen asema rahoitusjärjestelmässä rahoitusvälineiden ja muiden olennaisten omaisuuserien hinnanmuodostuksessa. Vertailuarvot ovat sijoittajille hyödyllisiä välineitä, sillä niiden avulla voidaan seurata ja mitata omaisuuserien tuloksellisuutta ja sijoittaa omaisuuserät sen mukaan.

Perinteiset vertailuarvot kuvaavat nykytilaa ja siinä käytettyjä menetelmiä ja siten kuvaavat kestävyystavoitteita vain rajallisesti. Siksi ne eivät sovellu kestävien investointien tuloksellisuuden mittaamiseen. Indeksin tarjoajat ovatkin kehittäneet kestävyystavoitteita kuvaavia ESG-vertailuarvoja. Läpinäkyvyyden puute tässä työssä käytettyjen menetelmien osalta on kuitenkin vaikuttanut vertailuarvojen luotettavuuteen. Kestävyysindeksien laadintaan tarvitaan luotettavampia ja läpinäkyvämpiä menetelmiä viherpesun riskin vähentämiseksi 26 . Esimerkiksi vähähiilisyyden vertailuarvojen kohdalla luotettavan menetelmän tulisi olla Pariisin sopimukseen sisältyvien tavoitteiden mukainen, jotta vähähiilisyyttä edistävien rahastojen tuloksellisuuden arviointia voitaisiin parantaa.

Toimi 5: Kehitetään kestävyyden vertailuarvoja Komissio aikoo vuoden 2018 toiseen neljännekseen mennessä i) hyväksyä vertailuarvoasetuksen puitteissa delegoidut säädökset vertailuarvojen menetelmien ja ominaisuuksien läpinäkyvyydestä, jotta vertailuarvojen käyttäjät voivat paremmin arvioida kestävyyden vertailuarvojen laatua; ja ii) esittää tekemänsä vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella aloitteen vähähiilisten tuotteiden liikkeeseenlaskijoita koskevien vertailuarvojen yhdenmukaistamiseksi menetelmällä, joka perustuu luotettavaan hiilipäästöjen vaikutusten laskentaan, ja joka voitaisiin ottaa käyttöön, kun ilmastoluokitusjärjestelmä on voimassa. Komission tekninen asiantuntijaryhmä julkistaa vuoden 2019 toiseen neljännekseen mennessä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien laajan kuulemisen pohjalta raportin vähähiilisyyden vertailuarvojen ominaisuuksista ja menetelmistä.

3Sisällytetään kestävyys riskinhallintaan

3.1Kestävyys markkinatutkimuksessa ja luottoluokituksissa 

Viime vuosina markkinatutkimusten tarjoajat ja kestävyysluokituslaitokset ovat tehostaneet toimiaan arvioidakseen yritysten suorituskykyä ympäristö-, hallinnointi- ja yhteiskunnallista näkökohdista sekä niiden kykyä hallita kestävyysriskejä. Tällaiset arvioinnit edistävät osaltaan pääoman ohjaamista kestävämpään suuntaan ja parantavat liikkeeseenlaskijoiden ja sijoittajien välistä tiedonkulkua. Koska yritysten kestävyyttä koskevan suorituskyvyn arviointiin ei ole saatavilla yleisesti hyväksyttyjä markkinastandardeja, tutkimusten tarjoajien käyttämien menetelmien läpinäkyvyys on erityisen tärkeää. Kestävyyttä koskevan tutkimuksen tarjoajat keskittyvät suurimpiin liikkeeseenlaskijoihin, minkä osa sidosryhmistä katsoo antavan pienempien liikkeeseenlaskijoiden houkuttelevuudesta negatiivisen kuvan yhteisösijoittajille.

Luottoluokitukset ovat myös tärkeä osa toimivia rahoitusmarkkinoita, sillä ne tarjoavat sijoittajille arvioita yritysten ja julkisyhteisöjen luottokelpoisuudesta. Luottoluokituslaitokset toimivat erittäin keskittyneillä markkinoilla ja laativat luottoluokituksensa saatavilla olevien olennaisten tietojen perusteella. On kuitenkin epäselvää, missä määrin kestävyystekijät otetaan huomioon. Komissio seuraa luottoluokitusmarkkinoiden kehitystä ja panee merkille tarpeen lisätä ymmärrystä ja läpinäkyvyyttä sen suhteen, miten luottoluokituslaitokset ottavat kestävyystekijät huomioon. Komissio kehottaa EAMV:tä edistämään ratkaisuja, joilla varmistetaan, että luottoluokituslaitokset ottavat kestävyyden ja pitkän aikavälin riskit täysimääräisinä huomioon. Komissio aikoo myös edelleen jatkaa näiden kysymysten käsittelyä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien se mahdollisuus, että syntyisi tähän tavoitteeseen pyrkiviä uusia luottoluokituslaitoksia.

Toimi 6: Sisällytetään kestävyys aiempaa tehokkaammin luottoluokituksiin ja markkinaselvityksiin 1.Vuoden 2018 toisesta neljänneksestä alkaen komissio on yhteydessä kaikkiin asiaankuuluviin sidosryhmiin selvittääkseen mahdollisia hyötyä luottoluokituslaitoksia koskevan asetuksen tarkistamisen mahdollisia hyötyjä siltä osin, että luottoluokituslaitosten tehtäväksi tulisi kestävyystekijöiden yksityiskohtainen ja oikeasuhteinen sisällyttäminen arviointeihin, jotta pienempien toimijoiden mahdollisuus päästä markkinoille säilyy. Komission yksiköt raportoivat asian edistymisestä vuoden 2019 kolmanteen neljännekseen mennessä. 2.Komissio kehottaa EAMV:tä i) arvioimaan luottoluokitusmarkkinoiden nykyisiä käytäntöjä vuoden 2019 toiseen neljännekseen mennessä ja analysoimaan, missä määrin ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon; ii) sisällyttämään ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät kestävyystiedot luottoluokituslaitosten julkistamisvelvollisuutta koskeviin ohjeisiinsa vuoden 2019 toiseen neljännekseen mennessä ja harkitsemaan tarvittaessa täydentäviä ohjeita tai toimenpiteitä. 3.Komissio toteuttaa kattavan kestävyysluokitusta ja -tutkimusta koskevan selvityksen vuoden 2019 toiseen neljännekseen mennessä. Se analysoi menetelmiä ja tutkii näkökohtia, kuten kestävyysluokitusten ja markkinatutkimuspalvelujen markkinarakennetta, kestävyystutkimukseen sisältyvien arviointien ja pisteytysten syvyyttä ja kattavuutta sekä näitä tutkimuksia ja pisteytyksiä tarjoavien tahojen riippumattomuutta. Tutkimuksessa selvitetään myös mahdollisia toimia, joilla edistettäisiin kestävyysluokitus- ja markkinatutkimustoimintaa.

3.2 Yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien kestävyyttä koskevat velvollisuudet 

Useissa EU:n säädöksissä 27 vaaditaan yhteisösijoittajia ja omaisuudenhoitajia toimimaan lopullisten sijoittajien tai edunsaajien edun mukaisesti. Tällaisia vaatimuksia kutsutaan yleisesti ”luottamusvelvollisuudeksi”. Koska EU:n nykyisissä säännöissä yhteisösijoittajia ja omaisuudenhoitajia ei selkeästi velvoiteta ottamaan kestävyystekijöitä ja -riskejä huomioon sijoituspäätösprosessissa, tai eri aloilla sovellettavat säännöt eivät ole näiltä osin keskenään yhdenmukaisia.

On näyttöä siitä, että yhteisösijoittajat ja omaisuudenhoitajat eivät edelleenkään ota kestävyystekijöitä ja -riskejä järjestelmällisesti huomioon sijoitusprosessissa. Yhteisösijoittajat ja omaisuudenhoitajat eivät myöskään esitä riittävästi tietoa asiakkailleen siitä, ottavatko ne kestävyystekijät huomioon päätöksenteossaan ja millä tavoin. Lopulliset sijoittajat eivät siis välttämättä saa tarvitsemiaan täydellisiä tietoja halutessaan ottaa kestävyystekijät huomioon sijoituspäätöksissään. Sen seurauksena sijoittajat eivät ota riittävästi huomioon kestävyysriskien vaikutusta arvioidessaan sijoitustensa pitkän aikavälin tuloksellisuutta.

Toimi 7: Selkeytetään yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien velvollisuuksia Komissio esittää tekemänsä vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella lainsäädäntöehdotuksen yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien kestävyysnäkökohtiin liittyvien velvollisuuksien selkeyttämisestä vuoden 2018 toiseen neljännekseen mennessä. Ehdotuksen tarkoituksena on i) velvoittaa selkeästi yhteisösijoittajat ja omaisuudenhoitajat sisällyttämään kestävyysnäkökohdat sijoittamista koskevaan päätöksentekoprosessiin ja ii) lisätä läpinäkyvyyttä lopullisille sijoittajille siitä, miten yhteisösijoittajat ja omaisuudenhoitajat ottavat kestävyystekijät huomioon sijoituspäätöksissään, etenkin kestävyyttä koskevan riskialttiuden osalta.

3.3Vakavaraisuusvaatimukset pankeille ja vakuutusyrityksille 

Pankit, vakuutusyritykset ja eläkerahastot ovat Euroopan taloudessa ulkoisen rahoituksen pääasiallinen lähde ja merkittävä säästämisen ja investoinnin kanava. Siksi ne voisivat järjestää tarvittavan investointien kriittisen massan, jolla kurotaan umpeen vaje ja voidaan siirtyä kestävämpään talouteen. Pankit, vakuutusyritykset ja eläkerahastot voivat kuitenkin myös olla alttiita riskeille, jotka liittyvät kestämättömään talouskehitykseen. Esimerkiksi joidenkin arvioiden mukaan ainakin puolet pankkien omaisuuseristä euroalueella 28 on tällä hetkellä alttiita ilmastonmuutokseen liittyville riskeille. Rahoitusvakautta koskevien riskien olemassaolon ovat todenneet myös makrovakausvalvonnasta vastaavat tahot 29 .

Tämä edellyttää ilmastoon ja muihin ympäristötekijöihin liittyvien riskien tehokkaampaa huomioimista vakavaraisuussääntelyssä. Tarvitaan myös huolellista kalibrointia, joka ei vaaranna EU:n nykyisen vakavaraisuussääntelyn luotettavuutta ja tehokkuutta tai sen riskiperusteista luonnetta. Komissio arvioi EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän kehittämisen pohjalta, voitaisiinko asiaankuuluvia pääomavaatimuksia lisätä heijastamaan paremmin pankkien ja vakuutusyritysten kestäviin omaisuuseriin liittyvää riskiä. Tällainen tukeva tekijä olisi otettava käyttöön vaiheittain EU:n luokitusjärjestelmän kehityksen mukaan. Komissio ottaa esimerkiksi kalibroinnissa huomioon kaikki käytettävissä olevat todisteet energiatehokkuussäästöjen ja asuntolainojen maksamisen välisestä yhteydestä 30 .

Joulukuussa 2017 esittämässään Baselin suosituksia koskevassa analyysissä komissio kiinnittää erityistä huomiota eurooppalaisten pankkien luotonantoon, investointeihin ja muuhun kestävän rahoituksen kannalta kriittiseen toimintaan mahdollisesti kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin.

Toimi 8: Sisällytetään kestävyys vakavaraisuusvaatimuksiin 1.Komissio selvittää mahdollisuutta sisällyttää ilmastoon ja muihin ympäristötekijöihin liittyvät riskit yhteisöjen riskinhallintapolitiikkoihin ja mahdollisesti kalibroida pankkien pääomavaatimuksia osana vakavaraisuusasetusta ja -direktiiviä. Tavoitteena on ottaa huomioon tällaiset tekijät, jos se on riskiperusteisesta näkökulmasta perusteltua vakausjärjestelmän johdonmukaisuuden ja tehokkuuden sekä rahoitusvakauden turvaamiseksi. Pankkien vakausriskialttiutta koskevaan tietoon ja arviointiin perustuvan pääomavaatimusten uudelleenkalibroinnin olisi perustuttava tulevaan kestävää toimintaa koskevaan EU:n luokitusjärjestelmään ja oltava sen kanssa yhdenmukainen (ks. toimi 1). 2.Komissio pyytää vuoden 2018 kolmannella neljänneksellä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkevakuutusviranomaista (EVLEV) antamaan lausunnon vakuutusyrityksiin sovellettavien kestäviä sijoituksia koskevien vakavaraisuussääntöjen vaikutuksista, erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta. Komissio ottaa lausunnon huomioon raportissaan, joka sen on Solvenssi II ‑direktiivin mukaisesti määrä toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1. tammikuuta 2021 mennessä 31 .

4Suositaan läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä 

4.1Tietojen julkistaminen ja tilinpito 

Kestävyyskysymyksiä koskevan yritysraportoinnin ansiosta sijoittajat ja sidosryhmät pystyvät arvioimaan yritysten pitkän aikavälin arvonmuodostusta ja kestävyyteen liittyvien riskien hallintaa. Vuodesta 2018 lähtien muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevassa EU:n direktiivissä on vaadittu suuria yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä julkistamaan olennaiset tiedot keskeisistä ympäristö-, hallinnointi- ja yhteiskunnallista näkökohdista ja siitä, miten näistä aiheutuvia riskejä hallitaan 32 . Direktiivin mukaan yritykset voivat raportoida kestävyyttä koskevista tiedoista joustavasti. Jatkossa on löydettävä asianmukainen tasapaino joustavuuden ja standardoinnin välille sellaisten tietojen julkistamisen osalta, joita tarvitaan sijoituspäätöksissä. Rahoitusala hyötyy julkistamisesta siten, että yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien toiminnan läpinäkyvyyttä lisätään esimerkiksi sen osalta, millä tavoin ne ottavat huomioon kestävyysriskit ja alttiuden ilmastoon liittyville riskeille.

Yhä enemmän huolta herättää myös se, että nykyiset tilinpitosäännöt eivät tue kestävyyden huomioon ottamista sijoituksia koskevassa päätöksenteossa. Kansainvälisistä tilinpäätösstandardeista (IFRS 9) 6. lokakuuta 2016 antamassaan päätöslauselmassa 33 Euroopan parlamentti esitti huolensa uuden rahoitusvälineitä koskevan tilinpäätösstandardin (IFRS 9) mahdollisista vaikutuksista pitkän aikavälin sijoituksiin. Komissio tiedostaa, että on tärkeää varmistaa, etteivät tilinpäätösstandardit suoraan tai epäsuorasti vähennä pitkän aikavälin investointeja. Tässä yhteydessä on syytä harkita, voisiko IFRS-standardien hyväksyminen lisätä joustavuutta sellaisiin tilanteisiin, joissa erityismukautukset edistäisivät pitkän aikavälin investointeja.

Toimi 9: Vaaditaan yrityksiltä enemmän kestävyystietoja ja tietoja tilinpäätösnormistostaan 1.Komissio on käynnistämässä yritysraportointia koskevan EU:n lainsäädännön toimivuustarkastuksen, joka kattaa myös muiden kuin taloudellisten tietojen julkistamista koskevan direktiivin. Tarkastuksessa arvioidaan julkisesti noteerattuja ja noteeraamattomia yhtiöitä koskevien vaatimusten tarkoituksenmukaisuutta. Tarkastuksessa arvioidaan myös kestävyyttä koskevia raportointivaatimuksia ja digitaalisen raportoinnin mahdollisuuksia. Komissio käynnistää asiaa koskevan julkisen kuulemisen vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä. Toimivuustarkastuksen päätelmät julkistetaan vuoden 2019 toisella neljänneksellä. Komissio hyödyntää toimivuustarkastusta tulevissa lainsäädäntötoimissaan. 2.Komissio tarkistaa muita kuin taloudellisia tietoja koskevat ohjeet vuoden 2019 toiseen neljännekseen mennessä. Kestävää rahoitusta käsittelevän komission teknisen asiantuntijaryhmän kehittämän metriikan pohjalta tarkistetuista ohjeista yritykset saavat lisäopastusta ilmastoon liittyvien tietojen julkistamiseen finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän (FSB) yhteyteen perustetun ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista käsittelevän työryhmän (TCFD) 34 suositusten ja uuden luokitusjärjestelmän (ks. toimi 1) puitteissa kehitetyn ilmastoon liittyvän metriikan mukaisesti. Ohjeiden tarkistuksessa niihin sisällytetään muita yhteiskunnallisia ja ympäristötekijöitä. 3.Osaksi Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavaa ryhmää (European Financial Reporting Advisory Group, EFRAG) perustetaan vuoden 2018 kolmanteen neljännekseen mennessä yritysraportoinnin kysymyksiin keskittyvä eurooppalainen Corporate Reporting Lab, jonka tehtävänä on edistää innovointia ja parhaiden käytäntöjen kehittämistä esimerkiksi ympäristötilinpitoon. Tällä foorumilla yritykset ja sijoittajat voivat jakaa parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät kestävyysraportointiin, kuten ilmastoon liittyvien tietojen julkistamiseen TCFD:n laatimien suositusten mukaisesti. 4.Komission lainsäädäntöehdotukseen sisältyvän toimen 7 mukaisen julkistamisvelvollisuuden osalta yhteisösijoittajia ja omaisuudenhoitajia kehotetaan esittämään tiedot siitä, millä tavoin ne huomioivat kestävyystekijät strategiassaan ja sijoituspäätöksissään, etenkin ilmastonmuutokseen liittyvän riskialttiuden osalta. 5.Komissio pyytää tarvittaessa EFRAGia arvioimaan uusien tai tarkistettujen IFRS-standardien vaikutuksia kestäviin investointeihin 35 . Komissio pyytää EFRAGia myös selvittämään mahdollisia vaihtoehtoisia tilinpidon menettelytapoja oman pääoman ehtoisia ja luonteisia rahoitusvälineitä sisältävien sijoitussalkkujen käypään arvoon arvostamiseen. Komissio ottaa huomioon EFRAGin meneillään olevan työn ja raportoi vuoden 2018 neljännellä neljänneksellä IFRS 9 ‑standardin vaikutuksista pitkän aikavälin sijoituksiin ja selvittää, miten standardia voitaisiin parantaa oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden osalta. 6.Yritysraportointia koskevan EU:n lainsäädännön toimivuustarkastuksen yhteydessä komissio arvioi myös kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamista koskevan asetuksen asiaa koskevia näkökohtia. Komissio selvittää erityisesti mahdollisuuksia mukauttaa IFRS-standardeja niiden hyväksymisprosessissa niiltä osin, kun ne eivät edistä Euroopan yleistä etua (esim. jos standardit saattaisivat estää pitkän aikavälin investointitavoitteita toteutumasta).

4.2 Yritysten hallinnointi ja pääomamarkkinoiden liiallinen lyhytjänteisyys 

Yritysten hallinnoinnilla voidaan edistää merkittävästi kestävämpään talouteen siirtymistä. Sen avulla yritys voi ottaa tarvittavat strategiset edistysaskeleet uusien teknologioiden kehittämiseksi, liiketoimintamallien lujittamiseksi ja suorituskyvyn parantamiseksi. Näin yritykset voisivat parantaa riskinhallintakäytäntöjään ja kilpailukykyään ja sitä kautta luoda työpaikkoja ja vauhdittaa innovointia. Monilla yrityksillä on jo hallinnointistrategia, mutta niiden keskinäinen vertailu ei aina ole helppoa.

Useiden eurooppalaisten yritysten hyvistä yrityksistä huolimatta liiallinen lyhyen aikavälin markkinapaine voi estää yrityksiä toteuttamasta päätöksenteossaan pitkäjänteisyyttä. Yritysten johtajat saattavat keskittyä liikaa lyhyen aikavälin taloudelliseen tulokseen ja jättää huomiotta yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvien kestävyysnäkökohtien mukanaan tuomat mahdollisuudet ja riskit. Sen seurauksena pääomamarkkinoiden tuomat paineet ja yritysten kannustimet voivat pitkällä aikavälillä saattaa yrityksen tarpeettomasti alttiiksi kestävyysriskeille. Komissio on yhteydessä kaikkiin asiaankuuluviin sidosryhmiin analysoidakseen tilannetta tarkemmin.

Toimi 10: Edistetään yritysten kestävämpää hallinnointia ja hillitään pääomamarkkinoiden lyhytjänteisyyttä 1.Kestäville investoinneille suotuisamman hallinnoinnin edistämiseksi komissio toteuttaa vuoden 2019 toiseen neljännekseen mennessä yhdessä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa analyysejä ja kuulemisia, joissa se arvioi, i) onko tarpeen pyytää yritysten hallituksia laatimaan ja julkistaman kestävyysstrategia, johon sisältyisi koko toimitusketjun kattava asianmukainen due diligence ‑selvitys sekä mitattavat kestävyystavoitteet; ja ii) onko tarpeen selkeyttää sääntöjä, joilla varmistetaan, että johtajat toimivat yhtiön pitkän aikavälin etujen mukaisesti.  2.Komissio kehottaa Euroopan valvontaviranomaisia keräämään vuoden 2019 ensimmäiseen neljännekseen mennessä näyttöä pääomamarkkinoiden yhtiöihin kohdistamasta liiallisesta lyhyen aikavälin paineesta ja harkitsemaan tarvittaessa näytön pohjalta lisätoimia. Tarkemmin sanottuna komissio pyytää EAMV:tä keräämään tietoa pääomamarkkinoiden liiallisesta lyhytjänteisyydestä, joka kattaa muun muassa tiedot seuraavista: i) salkun kiertonopeus ja omaisuudenhoitajien omistusosuusjaksot; ii) pääomamarkkinoiden mahdolliset käytännöt, jotka luovat liiallista lyhyen aikavälin painetta reaalitalouteen.

5Toimintasuunnitelman täytäntöönpano

Rohkeilla ja kunnianhimoisilla toimintapolitiikoilla kyetään vastaamaan ilmastonmuutokseen, ympäristön pilaantumiseen, luonnonvarojen ehtymiseen ja yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviin haasteisiin vain, jos ne toteutetaan oikeassa aika- ja tärkeysjärjestyksessä.

Tässä toimintasuunnitelmassa korostetaan erityisesti EU:n luokitusjärjestelmän kehittämisen merkitystä ja kiireellisyyttä. Luokitusjärjestelmä toisi yhtenäiset määritelmät ja mahdollistaisi kestäviä investointeja koskevien tietojen luotettavuuden ja vertailukelpoisuuden. Luokitusjärjestelmän kehittäminen on edellytys muille toimille, kuten standardeille, merkinnöille, vakavaraisuusvaatimusten kalibroinnille ja vähähiilisyyden vertailuarvojen käytölle. Lisäksi EU:n luokitusjärjestelmä täydentää muiden toimien, kuten yritysten julkistamisvelvollisuutta ja rahoitusneuvonnan tarjoamista koskevien toimien, täytäntöönpanoa 36 . Vaikka luokitusjärjestelmän kehittämistyö aloitetaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä, luokitusjärjestelmää laajennetaan vähitellen myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja muihin ympäristökysymyksiin ja myöhemmin myös yhteiskunnalliseen kestävyyteen. Valittu lähestymistapa heijastaa sitä, että ilmastonmuutokseen vastaaminen ja pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen edellyttävät kiireellisiä toimia.

Täytäntöönpanostrategiassa lainsäädännölliset toimet ja muut toimet yhdistetään uusiin toimenpiteisiin ja olemassa oleviin sääntöihin huolellisesti kohdennettuihin muutoksiin. Lainsäädännöllisten toimenpiteiden lisäksi muilla toimilla varmistettaisiin mukautettavuus ja kevennettäisiin hallinnollista taakkaa 37 . Komissio varmistaa, että rahoituspalveluja koskevan lainsäädännön olennaiset vaikutukset kestävyyteen arvioidaan asianmukaisesti vaikutustenarvioinneissa, julkisissa kuulemisissa ja jälkiarvioinneissa paremman sääntelyn suuntaviivojen ja välineistön mukaisesti 38 .

Toimintasuunnitelman sujuva täytäntöönpano ja sen kolmen päätavoitteen toteutumisen seuraaminen edellyttävät asianmukaista teknistä tukea ja vankkoja hallintorakenteita, sillä kaikilla kestävän kehityksen aloilla tarvitaan asiantuntemusta.

Lyhyellä aikavälillä toimintasuunnitelmassa kehotetaan Euroopan valvontaviranomaisia antaman suoraa tukea sen täytäntöönpanossa hoitamalla määrättyjä tehtäviä strategian mukaisesti. Euroopan valvontaviranomaisten tulisi erityisesti neuvoa, miten kestävyysnäkökohdat otetaan tehokkaasti huomioon EU:n rahoituspalveluja koskevassa lainsäädännössä, ja auttaa tunnistamaan olemassa olevia puutteita. Valvontaviranomaisten tulisi myös edistää lähentymistä kestävyysnäkökohtien sisällyttämisessä EU:n lainsäädäntöön. Komissio arvioi valvontaviranomaisten tulevaisuuden resurssitarvetta vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä. Lyhyellä aikavälillä valvontaviranomaisten tulisi olla aktiivisesti mukana tunnistamassa niitä riskejä, joita kestävyystekijät muodostavat rahoitusvakaudelle, ja niistä raportoimisessa. Tämä voitaisiin toteuttaa kehittämällä EU:n yhteinen olennaisten skenaarioiden analyysimenetelmä, jonka pohjalta voitaisiin myöhemmin kehittää ilmasto- ja ympäristöasioiden stressitesti.

Pitkällä aikavälillä on huomioitava uuden luokitusjärjestelmän vaikutukset tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon. Jotta täytäntöönpanoa voidaan mukauttaa ajan kuluessa, komissio harkitsee vakaampaa hallinnointirakennetta, joka voitaisiin ottaa käyttöön, kun luokitusjärjestelmän lainsäädäntökehys on voimassa. Tämä hallinnointirakenne olisi julkisten ja yksityisten organisaatioiden yhteinen foorumi, joka kokoaisi yhteen asiantuntijat ja markkinaosapuolet sekä julkisen sektorin elimet (mm. Euroopan valvontaviranomaiset, Euroopan ympäristökeskus, Euroopan investointipankki ja Eurostat). Foorumi seuraisi erityisesti keskeisiä kehityssuuntia ja varmistaisi siten EU:n kestävyysluokitusjärjestelmän vaiheittaisen laajentamisen ja mukauttamisen. Pidemmällä aikavälillä se voisi myös hoitaa tarpeen mukaan muita tehtäviä, jotta päästäisiin tässä toimintasuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Foorumi voi myös toimia komission neuvonantajana tulevissa kestävää rahoitusta koskevissa toimissa sekä poliittisten päättäjien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien keskeisenä keskustelufoorumina. Foorumi voisi tietoisuutta lisäämällä ja tulevaa työtä helpottamalla varmistaa, että kestävyys on pysyvästi asialistalla politiikan suunnittelussa.

6Tulevat toimet

Tämä toimintasuunnitelma on merkittävässä asemassa pyrkiessämme kohti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja niitä kestävän kehityksen tavoitteita, jotka esitetään komission tiedonannossa ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi – Kestävyyttä edistävät EU:n toimet”. Puheessaan unionin tilasta vuonna 2017 puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nosti esiin Euroopan tahdon toimia tiennäyttäjänä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Yhdysvaltojen ilmoitettua päätöksestään vetäytyä vuoden 2015 Pariisin sopimuksesta tarvitaan entistäkin enemmän maailmanlaajuista suunnannäyttäjää matkalla kohti kestävää kehitystä. Euroopalla on hyvät valmiudet astua näihin saappaisiin ja tulla esimerkiksi vähähiiliseen teknologiaan kohdistuvia kestäviä investointeja houkuttelevaksi kohteeksi.

Komissio tiedostaa rahoitusalan keskeisen aseman perustavanlaatuisten yhteiskunnallisten ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, sillä muutokseen tarvitaan paljon yksityistä pääomaa. Komissio pyrkii myös minimoimaan yhteiskunnallisista ja ympäristöasioista aiheutuvien uusien rahoitusvakausriskien vaikutukset rahoitusjärjestelmään ja kansalaisiin, joihin ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset kohdistuvat. Tämä auttaisi eurooppalaisia yrityksiä säilyttämään kilpailukykynsä muuttuvassa maailmantaloudessa.

Euroopan unioni ei kuitenkaan pysty yksin toteuttamaan pitkäkestoista muutosta. Koko maailman on osallistuttava toimintaan koordinoidusti. Komissio esittää tässä toimintasuunnitelmassa kestävän rahoituspolitiikan vertailuarvon ja kehottaa muita toimijoita (kuten jäsenvaltioita, 39 valvontaelimiä, yksityissektoria ja suuria EU:n ulkopuolisia valtioita) ryhtymään määrätietoisiin toimiin muutoksen edistämiseksi ja johtamiseksi omalla alueellaan. Keskustelua voidaan jatkaa tämän toimintasuunnitelman pohjalta kansainvälisillä foorumeilla ja näin edistää uudenlaista lähestymistapaa rahoitusjärjestelmien kestävämpään hallinnointiin. Komissio vie toimintasuunnitelmassa avaamaansa keskustelua eteenpäin nykyisillä foorumeilla, kuten finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmässä, G20:ssä, G7:ssä, YK:ssa ja kansainvälissä arvopaperimarkkinavalvojien yhteisössä (IOSCO).

Komissio raportoi toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta vuonna 2019. Tässä toimintasuunnitelmassa esitetty strategia on ensimmäinen tärkeä askel kohti kestävää toimintaa. Sitä on kuitenkin täydennettävä muilla aloilla 40 toteutettavilla toimenpiteillä. Sen täysimääräinen toteutuminen edellyttää kaikkien olennaisten toimijoiden yhteisiä ponnistuksia.

Liite I – EU:n luokitusjärjestelmä toimintasuunnitelmassa

Liite II - Täytäntöönpanon aikataulu

Liite III – Tässä toimintasuunnitelmassa esitettyjä aloitteita koskeva työsuunnitelma 

Tässä liitteessä esitetään yleiskatsaus toimintasuunnitelmaan sisältyvistä aloitteista. Seuraavissa taulukoissa esitetään, onko kyseessä lainsäädännöllinen toimenpide (L), toisen tason toimenpide (L2) vai muu kuin lainsäädännöllinen toimenpide (NL) silloin, kun toimenpiteen muoto on jo määritetty.

1. LAADITAAN EU:N LUOKITUSJÄRJESTELMÄ KESTÄVÄLLE TOIMINNALLE
Vaikutustenarvioinnin tuloksiin perustuva komission lainsäädäntöehdotus ilmastonmuutokseen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvää toimintaa koskevan EU:n luokitusjärjestelmän kehittämiseksi	(L)	Q2 2018
Komission teknisen asiantuntijaryhmän raportti, jossa esitetään ilmastonmuutosta hillitsevän toiminnan luokitusjärjestelmä	(NL)	Q1 2019
Komission teknisen asiantuntijaryhmän raportti, jossa esitetään ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävän ja muun ympäristötoiminnan luokitusjärjestelmä	(NL)	Q2 2019

2. LAADITAAN STANDARDIT JA MERKINNÄT VIHREILLE RAHOITUSTUOTTEILLE
Komission teknisen asiantuntijaryhmän raportti vihreitä joukkovelkakirjoja koskevista standardeista	(NL)	Q2 2019
Komission delegoitu säädös vihreiden joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuesitteiden sisällöstä	(L2)	Q2 2019
Arviointi EU:n ympäristömerkin käytöstä rahoitustuotteissa	(NL)	Alk. Q2 2018

3. HELPOTETAAN INVESTOIMISTA KESTÄVIIN HANKKEISIIN

Parhaillaan on käynnissä työ neuvontavalmiuksien vahvistamiseksi muun muassa kestävien infrastruktuurihankkeiden kehittämistä varten. Tämän työn pohjalta komissio ryhtyy lisätoimiin lisätäkseen EU:ssa ja kumppanimaissa käytettävien kestävän investoinnin tukivälineiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

4. SISÄLLYTETÄÄN KESTÄVYYS SIJOITUSNEUVONTAAN
Vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella soveltuvuusarviointia koskevat komission delegoidut säädökset (MiFID ja IDD)	(L2)	Q2 2018
EAMV sisällyttää kestävyysmieltymyksiä koskevat määräykset soveltuvuusarviointia koskeviin ohjeisiinsa.	(NL)	Q4 2018

5. KEHITETÄÄN KESTÄVYYDEN VERTAILUARVOJA
Komission delegoidut säädökset vertailuarvojen menetelmien ja ominaisuuksien läpinäkyvyydestä sekä vertailuarvojen ominaisuuksista	(L2)	Q2 2018
Vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella esitetään aloite vähähiilisyyttä edistävien tuotteiden liikkeeseenlaskijoita koskeville vertailuarvoille vahvistettavasta luokasta	(L/NL)	Q2 2018
Komission teknisen asiantuntijaryhmän raportti vähähiilisyyden vertailuarvojen ominaisuuksista ja menetelmistä	(NL)	Q2 2019

6. SISÄLLYTETÄÄN KESTÄVYYS AIEMPAA TEHOKKAAMMIN LUOTTOLUOKITUKSIIN JA SELVITYKSIIN
Komission yksiköt raportoivat luottoluokituslaitoksiin liittyvien toimien edistymisestä.	(NL)	Q3 2019
EAMV arvioi luottoluokitusmarkkinoiden nykyisiä käytäntöjä; EAMV sisällyttää ESG-tiedot luottoluokituslaitosten julkistamisvelvollisuutta koskeviin ohjeisiinsa.	(NL)	Q2 2019
Kestävyysluokitusta ja -tutkimusta koskeva selvitys	(NL)	Q2 2019

7. SELKEYTETÄÄN YHTEISÖSIJOITTAJIEN JA OMAISUUDENHOITAJIEN VELVOLLISUUKSIA
Komissio esittää tekemänsä vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella lainsäädäntöehdotuksen yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien kestävyysnäkökohtiin liittyvien velvollisuuksien selkeyttämiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi lopullisille sijoittajille muun muassa yhteisösijoittajien ja omaisuudenhoitajien strategian ja ilmastonmuutokseen liittyvän riskialttiuden osalta.	(L)	Q2 2018

8. SISÄLLYTETÄÄN KESTÄVYYS VAKAVARAISUUSVAATIMUKSIIN
Edistetään työtä ilmastoriskien sisällyttämiseksi yhteisöjen riskinhallintapolitiikkoihin ja pankkien pääomavaatimusten mahdolliseen kalibrointiin vakavaraisuusasetuksessa ja ‑direktiivissä, jotta niissä otetaan huomioon ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja samalla turvataan rahoitusvakaus ja varmistetaan yhdenmukaisuus EU:n luokitusjärjestelmän kanssa.	Asiasta keskustellaan parhaillaan käynnissä olevassa lainsäädäntömenettelyssä	2018–2019
Komissio pyytää Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaista arvioimaan vakuutusyritysten vakavaraisuussääntöjen vaikutusta kestäviin investointeihin.	(NL)	Q3 2018

9. VAADITAAN YRITYKSILTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYSTIETOJA JA TIETOJA TILINPÄÄTÖSNORMISTOSTAAN
Yritysraportointia koskevan toimivuustarkastuksen päätelmät julkaistaan. Komissio hyödyntää toimivuustarkastusta tulevissa lainsäädäntötoimissaan.	(NL)	Q2 2019
Muita kuin taloudellisia tietoja koskevat viitteelliset ohjeet tarkistetaan ilmastoon liittyvien tietojen osalta.	(NL)	Q2 2019
Vaikutustenarvioinnin perusteella esitetään ehdotus, jossa yhteisösijoittajia ja omaisuudenhoitajia kehotetaan esittämään tiedot siitä, millä tavoin ne huomioivat kestävyystekijät sijoituspäätöksissään (osana toimen 7 yhteydessä ennakoitavaa ehdotusta).	(L)	Q2 2018
Perustetaan yritysraportoinnin kysymyksiin keskittyvä eurooppalainen Corporate Reporting Lab EFRAGin osaksi	(NL)	Q3 2018
Komissio pyytää järjestelmällisesti EFRAGia arvioimaan hyväksyntää koskevissa neuvoissaan uusien tai tarkistettujen IFRS-standardien mahdollisia vaikutuksia kestäviin investointeihin	(NL)	Q1 2018
Komissio pyytää EFRAGia selvittämään luotettavia tilinpidon menettelytapoja oman pääoman ehtoisia ja luonteisia rahoitusvälineitä sisältävien sijoitussalkkujen käypään arvoon arvostamiseen.	(NL)	Q2 2018
Komission raportti IFRS 9 -standardin vaikutuksista pitkän aikavälin sijoituksiin	(NL)	Q4 2018

10. EDISTETÄÄN YRITYSTEN KESTÄVÄMPÄÄ HALLINNOINTIA JA HILLITÄÄN PÄÄOMAMARKKINOIDEN LYHYTJÄNTEISYYTTÄ
Kartoitetaan tapoja edistää kestäville investoineille suotuisampaa hallinnointia	(NL)	Q2 2019
Euroopan valvontaviranomaiset keräävät näyttöä pääomamarkkinoiden yhtiöihin kohdistamasta lyhyen aikavälin paineesta ja harkitsevat näytön pohjalta lisätoimia	(NL)	Q1 2019

Liite IV – Toimet infograafina

 

(1)

Katso joulukuussa 2015 hyväksytyt päätelmät:  http://unfccc.int/paris_agreement/items/9485.php  (englanniksi)

(2)

  https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld

(3)

 Katso esim. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 3 artiklan 3 kohta sekä yhteiskunnallisten ja ympäristöön liittyvien kysymysten merkitys kansainvälisessä yhteistyössä (SEU-sopimuksen 21 artikla).

(4)

 Painopisteisiin kuuluvat puhtaan ilman toimenpidepaketti ( http://ec.europa.eu/environment/air/clean_air/index.htm ), kiertotalouspaketti ( http://ec.europa.eu/environment/circular-economy/implementation_report.pdf ), energiaunionistrategia ( http://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:1bd46c90-bdd4-11e4-bbe1-01aa75ed71a1.0001.03/DOC_1&format=PDF ) Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -paketti mukaan luettuna, EU:n strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ( https://ec.europa.eu/clima/policies/adaptation/what_en ), uusi osaamisohjelma Euroopalle ( http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:52016DC0381&from=EN ), Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ( https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_en ), ”sinisen talouden rahoitusperiaatteiden” kehittäminen ja Euroopan investointiohjelma ( https://ec.europa.eu/commission/priorities/jobs-growth-and-investment/investment-plan-europe-juncker-plan_en ).

(5)

  https://ec.europa.eu/info/publications/mid-term-review-capital-markets-union-action-plan_fi

(6)

  https://ec.europa.eu/info/publications/180131-sustainable-finance-report_fi

(7)

 Näihin kuuluvat esim. ilman ja veden saastuminen, luonnonvarojen ehtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.

(8)

 Yhdessä neljästä painopisteestä katastrofiriskien vähentämistä koskevassa Sendain kehyksessä keskitytään katastrofiriskien vähentämiseen tehtäviin investointeihin selviytymiskyvyn parantamiseksi.

(9)

 Hallinto on väline, jonka avulla yhteiskunnalliset ja ympäristötavoitteet voidaan sisällyttää julkisen ja yksityisen sektorin investointipäätösten tekoon. Esimerkkejä välineistä, joilla varmistetaan yrityksen sidosryhmien (johdon, työntekijöiden, osakkeenomistajien jne.) keskinäinen tasa-arvo, ovat johtajien palkkausta koskevat säännöt tai kannustimet osakkeenomistajien oikeuksien suojaamiseksi johdon väärinkäytöksiltä. Kun torjutaan eriarvoisuutta yrityksessä, edistetään hallinnollisin keinoin yhteiskunnallista tavoitetta.

(10)

 Vuotuisen investointivajeen arvio kaudelle 2021–2030 perustuu PRIMES-mallilla laadittuihin ennusteisiin, joita Euroopan komissio sovelsi vaikutustenarvioinnissaan ehdotuksesta energiatehokkuusdirektiiviksi (2016), http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?qid=1483696687107&uri=CELEX:52016SC0405 .  

(11)

 Ks. EIP, 'Restoring EU competitiveness', 2016. Arvio sisältää vuoteen 2020 asti investoinnit liikenteen ja logistiikan uudistamiseen, energiaverkkojen ajanmukaistamiseen, energiasäästöjen lisäämiseen, uusiutuviin energialähteisiin sekä resurssienhallinnan (mm. vesienhallinnan ja jätehuollon) parantamiseen.

(12)

 Euroopan komissio, Ilmastotoimet, https://ec.europa.eu/clima/policies/budget_fi

(13)

Lancet Report 2017, s.7.

(14)

129 miljardia Yhdysvaltain dollaria, Lancet Report 2017; b Ostry ym., 2014: https://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2014/sdn1402.pdf

(15)

Battiston, S., A. Mandel, I. Monasterolo, F. Schutze, ja G. Visentin, “A climate stresstest of the financial system,” Nat. Clim. Chang., nide 7, nro 4, s. 283–288, huhtikuu 2017.

(16)

 Maailman talousfoorumi katsoi vuonna 2018, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, ekosysteemien luhistuminen ja vesivarojen ehtyminen kuuluvat kymmenen suurimman maailmanlaajuisen riskin joukkoon (Global Risks Report 2018).

(17)

 Ostry ym., 2014: https://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2014/sdn1402.pdf

(18)

G20 Green Finance Study Group, G20 Green Finance Synthesis Report, 2016.

(19)

Esim. ”The French and SRI: Results of the 8th National Survey run by Ipsos for Vigeo Eiris and the FIR”; Natixis Gobal Asset Management, ”Mind Shift – Getting past the screens of responsible investing”, 2017; ja Schroders. 2017. ”Global perspectives on sustainable investing”.

(20)

 Sosiaalisesti vastuulliset investointirahastot tai kestävät ja vastuulliset investointirahastot ovat rahastoja, joissa ympäristötekijät sekä yhteiskunnalliset ja hallinnolliset tekijät otetaan huomioon investointeja koskevassa päätöksentekoprosessissa.

(21)

 OECD, Investing in Climate, Investing and Growth, 2017.

(22)

 Tämä koskee erityisesti energiatehokkuuden parantamista esimerkiksi rakennuksissa ja uusiutuvan energian käyttöönottoa. Komissio on ehdottanut tällaisia investointeja edistäviä toimia Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -paketissa.

(23)

 Esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -väline.

(24)

Helmikuusta 2018.

(25)

 Komission tiedonanto ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen” – Euroopan komission panos epäviralliseen johtajien kokoukseen 23. helmikuuta 2018.

(26)

 Viherpesussa yrityksen tuotteet, toiminta tai toimintaperiaatteet esitetään ympäristömyönteisinä, vaikka ne eivät ole sellaisia.

(27)

 Muun muassa Solvenssi II, IORP II, UCITS, AIFMD ja MiFID II.

(28)

Battiston ym.; kattavampi lähdeluettelo: ESRB (2016) Too late, too sudden: https://www.esrb.europa.eu/pub/pdf/asc/Reports_ASC_6_1602.pdf .

(29)

 ESRB (2016) Too late, too sudden: https://www.esrb.europa.eu/pub/pdf/asc/Reports_ASC_6_1602.pdf .

(30)

 Monista markkina-aloitteista aletaan saada merkityksellisiä tietoja kestävien investointien perusteellisempaa riskinarviointia varten. Esimerkiksi EU:n rahoittama EeMAP pyrkii osoittamaan korrelaation rakennusten energiatehokkuuden ja asuntolainojen maksamisen välillä.

(31)

 Vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta 25 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY 77 f ja 111 artikla.

(32)

Tämä koskee tilivuoden 2017 perusteella säännellyillä markkinoilla julkisesti noteerattuja yli 500 työntekijän suuryrityksiä sekä noteeraamattomia pankkeja ja vakuutusyrityksiä.

(33)

  http://www.europarl.europa.eu/oeil-mobile/fiche-procedure/2016/2898(RSP)

(34)

  https://www.fsb-tcfd.org/

(35)

 Tämä tehdään EFRAGin suorittaman yleisen edun vaatimuksen analyysin yhteydessä.

(36)

Liitteessä I kuvataan EU:n luokitusjärjestelmän keskeinen merkitys tässä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimien toteuttamisessa.

(37)

Liitteessä II tarkennetaan tässä toimintasuunnitelmassa esitettyjen keskeisten toimenpiteiden aikataulua ja toteutusjärjestystä.

(38)

  https://ec.europa.eu/info/better-regulation-guidelines-and-toolbox_fi

(39)

 Komissio perustaa erityisen kestävää rahoitusta käsittelevän jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmän.

(40)

 Esimerkiksi ympäristö (mukaan luettuna luonnon pääoma), sosiaaliset ulottuvuudet, meren luonnonvarat ja maatalous.