Bryssel 13.9.2017

COM(2017) 472 final

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen Australian kanssa vapaakauppasopimuksen tekemiseksi

{SWD(2017) 292}
{SWD(2017) 293}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA 

·Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unionilla (EU) on Australian kanssa yhteisiin demokratian ja ihmisoikeuksien arvoihin perustuvat erinomaiset poliittiset suhteet ja kehittyneet kauppa- ja investointisuhteet. Australia on tehnyt useita vapaakauppasopimuksia (FTA) muiden maiden kanssa. EU:lla ei ole kahdenvälistä vapaakauppasopimusta Australian kanssa, minkä vuoksi EU:n yrityksillä on suhteellisesti epäsuotuisammat edellytykset päästä Australian markkinoille.

Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimivan komission varapuheenjohtajan ja Australian ulkoministerin 22. huhtikuuta 2015 antamassa yhteisessä julkilausumassa 1 korostettiin, että nykyisiä kahdenvälisiä kauppa- ja investointisuhteita on vahvistettava. Tätä seurasi EU:n ja Australian johtajien 15. marraskuuta 2015 antama yhteinen julkilausuma 2 , jossa sovittiin valmistelujen aloittamisesta vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen käynnistämiseksi.

Ehdotuksen päätarkoituksena on luoda suotuisammat olosuhteet kaupan ja investointien lisäämiseksi entisestään EU:n ja Australian välillä. Ehdotuksen yleisiin tavoitteisiin kuuluu

·älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistäminen kaupankäyntiä laajentamalla,

·työpaikkojen ja työllistymismahdollisuuksien luominen sekä hyvinvoinnin lisääminen,

·kuluttajille koituvien etujen lisääminen,

·Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen maailmanmarkkinoilla ja

·yhteistyön tehostaminen samanmielisten kumppaneiden kanssa kauppaan liittyvissä kysymyksissä.

Tämä on myös linjassa komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” 3 kanssa. Tiedonannossa korostetaan tarvetta viedä eteenpäin EU:n kahdenvälisiä suhteita työpaikkojen ja kasvun aikaan saamiseksi kaupan ja investointien esteiden laajamittaisen poistamisen ansiosta. Samalla on turvattava korkeatasoinen sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu sekä edistettävä muita kauppaan liittyviä poliittisia tavoitteita, kuten kestävää kehitystä ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) erityistarpeita.

Tiedonannossa ”Kaikkien kauppa” korostetaan, että ”Australia ja Uusi-Seelanti ovat Euroopan läheisiä kumppaneita, jakavat eurooppalaiset arvot ja näkökannat monissa aiheissa ja ovat merkittävässä asemassa Aasian ja Tyynenmeren alueella ja monenvälisissä puitteissa. Vahvemmat taloudelliset siteet näihin maihin tarjoavat myös vankan perustan syvemmälle integraatiolle laajempien Aasian ja Tyynenmeren alueen arvoketjujen kanssa. Näiden suhteiden vahvistaminen olisikin asetettava etusijalle”.

Tavoitteet ovat niin ikään yhdenmukaisia neuvoston 21. marraskuuta 2014 kaupasta antamien päätelmien 4 kanssa, joissa korostettiin, että tavara- ja palvelukauppa sekä investoinnit voivat edistää huomattavasti niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka sisältyvät keskeisinä unionin strategiseen ohjelmaan muutoksen aikoina. Päätelmissä todettiin myös, että EU:n kahdenvälisen kaupan toimintasuunnitelman konkreettisen edistymisen pohjalta olisi pyrittävä jatkamaan sopimuksia keskeisten kumppaneiden kanssa. Tämä tavoite vastaa myös neuvoston 27. marraskuuta 2015 kaupasta ja investoinneista antamia päätelmiä 5 , jossa tuettiin kunnianhimoisten, kattavien ja molempia osapuolia hyödyttävien kahdenvälisten kauppa- ja investointisopimusten tekemistä ja kehotettiin komissiota tekemään työtä Aasian ja Tyynenmeren alueen kumppaneiden kanssa käytävien neuvottelujen edistämiseksi.

·Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Edellä esitetyt tavoitteet ovat täysin yhdenmukaisia Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) kanssa, jonka mukaan EU:n tulisi kannustaa kaikkien maiden yhdentymistä maailmantalouteen, muun muassa poistamalla asteittain kansainvälisen kaupan esteitä 6 .

Tavoitteet ovat myös tiedonannon ”Eurooppa 2020 – EU:n älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” 7 mukaisia, jossa esitettiin, että Euroopan kauppastrategiaan sisältyisi ”ehdotuksia korkean tason strategisen vuoropuhelun käymiseksi keskeisten kumppanien kanssa, jotta voidaan keskustella strategisista kysymyksistä, joita ovat esimerkiksi markkinoille pääsy, sääntely, maailmantalouden epätasapaino, energia ja ilmastonmuutos, raaka-aineiden saatavuus, maailmanlaajuinen köyhyys, koulutus ja kehitys”.

Tavoitteet ovat lisäksi täysin yhdenmukaisia Euroopan komission tiedonannoissa "Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite” (Small Business Act) 8 (2008) ja ”Pieni yritys, suuri maailma” 9 (2011) esitettyjen tavoitteiden kanssa. Pk-yritysten taloudellisen toiminnan tukeminen EU:n ulkopuolella sisältyy myös unionin yleiseen kilpailukykystrategiaan, joka on esitetty tiedonannossa ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” 10 (2014).

Tavoitteissa noudatetaan myös SEU-sopimuksessa vahvistettuja periaatteita, joiden mukaan EU:n politiikkojen ja toimien tulisi ”lujittaa ja tukea ihmisoikeuksia 11 ” ja ”osallistua kansainvälisten toimenpiteiden kehittämiseen ympäristön laadun ja maapallon luonnonvarojen kestävän hoidon ylläpitämiseksi” 12 .

Tavoitteet ovat EU:n muiden politiikkojen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisia.

Niissä otetaan huomioon Junckerin komission prioriteetit, joiden mukaan Eurooppa on saatava jälleen kasvuun ja työpaikkoja on lisättävä ottamatta uutta velkaa. Tavoitteet ovat niin ikään investointisuunnitelman (Euroopan strategisten investointien rahaston) 13 sekä komission vuoden 2017 työohjelmassa esitettyjen erityistavoitteiden 14 mukaisia.

Tämä suositus koskee sopimusta, jonka tarkoitus on kattaa tavara- ja palvelukauppa, julkiset hankinnat sekä suorat ulkomaiset investoinnit ja johon sisältyy myös esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksien käsittelyä koskevia täydentäviä sääntöjä.

·Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Yhdenmukaisuutta muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa selvitetään edellä kohdassa ”Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa”.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

·Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 218 artiklan 3 ja 4 kohta.

·Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla. Yhteinen kauppapolitiikka on yksi aloista, jotka kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan SEUT-sopimuksen 3 artiklan mukaisesti. Tähän politiikkaan kuuluu kauppasopimuksista neuvotteleminen muun muassa SEUT-sopimuksen 207 artiklan mukaisesti.

·Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on harkittu kaikkia kohtuullisia toimintavaihtoehtoja kyseisten toimenpiteiden todennäköisen vaikuttavuuden arvioimiseksi, kuten vaikutustenarviointiraportissa yksityiskohtaisesti kuvataan.

·Toimintatavan valinta

Euroopan unionin neuvoston päätös.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

·Voimassaolevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta.

·Sidosryhmien kuuleminen

Komissio oli aktiivisesti yhteydessä sidosryhmiin ja toteutti kattavan julkisen verkkokuulemisen 15 kerätäkseen yksityiskohtaisia näkemyksiä EU:n ja Australian tulevista kauppa- ja taloussuhteista 16 .

Julkinen kuuleminen alkoi 11. maaliskuuta ja päättyi 3. kesäkuuta 2016. Se käynnistettiin kauppapolitiikan pääosaston verkkosivuilla ja julkaistiin EU Survey -sivustolla, joka on komission julkisten kuulemisten verkkosivusto. Osallistujia oli niin EU:sta kuin EU:n ulkopuolelta, ja heille esitettiin kysymyksiä monenlaisista EU:n ja Australian väliseen kauppaan ja investointeihin liittyvistä aiheista.

Komissio sai 108 vastausta eri tahoilta. Tiivistelmä vastauksista sisältyy vaikutustenarviointiraporttiin. Yksittäiset vastaukset julkaistiin, ellei vastaaja ollut toisin pyytänyt.

·Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ulkopuolisen konsultin tehtäväksi annettiin ennakkoanalyysin tekeminen vapaakauppasopimuksen suunniteltujen skenaarioiden mahdollisista vaikutuksista.

Komissio on myös ollut yhteydessä eri sidosryhmiin, jotka ovat esittäneet näkemyksiään tietyistä markkinoille pääsyn ja muista kaupan esteistä, joita ne ovat kohdanneet Australian kanssa ylläpitämissään kauppa- ja investointisuhteissa.

·Vaikutustenarvioinnit

Vaikka vaikutusten arvioinnin soveltamisala, joka kattoi kaupan, investoinnit ja muita seikkoja, oli laajempi kuin tämän suosituksen, sen tulokset pätevät tähän suositukseen.

Vaikutustenarviointiraportti ja siihen liittyvä tiivistelmä sekä sääntelyntarkastelulautakunnan tietyn varauksin antama myönteinen lausunto julkistetaan.

Nykyisen vaikutustenarvioinnin lisäksi vapaakauppasopimuksen mahdollisia taloudellisia, sosiaalisia, ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia tarkastellaan ulkopuolisten konsulttien suorittaman kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten riippumattoman arvioinnin avulla. Kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi tehdään rinnakkain vapaakauppasopimusneuvotteluiden kanssa, ja se perustuu laaja-alaiseen sidosryhmien, etenkin kansalaisyhteiskunnan, kuulemiseen. Kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi saatetaan päätökseen ennen vapaakauppasopimuksen parafointia, ja sen tulokset otetaan huomioon neuvotteluprosessissa.

·Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Pienten ja keskisuurten yritysten pitäisi vapaakauppasopimuksen ansiosta hyötyä kaupan vapauttamisen, paremman säädöskehyksen, parannettujen tullimenettelyjen sekä sääntelyn lisääntyneen läpinäkyvyyden tuomista uusista liiketoimintamahdollisuuksista. Vaikutustenarviointiraportti sisältää yksityiskohtaisia tietoja mahdollisista vaikutuksista sidosryhmiin ja talouden aloihin.

·Perusoikeudet

Vaikutustenarviointiraportissa käsitellään perusoikeuksia sosiaalisesta, ympäristön ja ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Vapaakauppasopimuksen pitäisi vakiintuneen EU:n käytännön mukaisesti sisältää kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva luku.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Vapaakauppasopimuksella on vain vähäinen kielteinen vaikutus EU:n talousarvion tullituloihin tullien poistamisen seurauksena. Välillisiä positiivisia vaikutuksia on odotettavissa arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon perustuvien tulojen kasvusta.

5.LISÄTIEDOT

·Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Vuonna 2015 annetussa ”Kaikkien kauppa” -tiedonannossa tehdyn sitoumuksen mukaisesti Australian kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen vaikutuksia arvioidaan perusteellisesti sen jälkeen, kun se on ollut voimassa riittävän kauan, jotta voidaan varmistaa merkityksellisten tietojen saatavuus. Vaikutustenarviointiraportti sisältää yksityiskohtaisia tietoja suunnitelluista seuranta- ja arviointijärjestelyistä.

·Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta.

   Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ei sovelleta.

·Menettelyihin liittyvät näkökohdat

Komissio neuvottelee EU:n puolesta.

SEUT-sopimuksen 218 artiklan 4 kohdan mukaisesti ehdotetaan, että Euroopan unionin neuvosto nimeää kauppapoliittisen komitean komiteaksi, jota on kuultava neuvottelujen aikana.

Euroopan parlamentille tiedotetaan kaikista menettelyn vaiheista SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

Komissio pitää myönteisenä sitä, että Euroopan unionin neuvoston jäsenet ovat yhä enemmän varhaisesta vaiheesta alkaen yhteydessä maidensa parlamentteihin kauppaneuvotteluista instituutioitaan koskevien käytäntöjen mukaisesti. Se kannustaa Euroopan unionin neuvoston jäseniä tekemään samoin tämän suosituksen kohdalla ottaen asianmukaisesti huomioon EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä annetun neuvoston päätöksen 2013/488/EU 17 .

Komissio tiedottaa Australialle EU:n sisäisistä avoimuussäännöistä sekä Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin mahdollisuudesta saada neuvotteluasiakirjoja.

Komissio julkaisee tämän suosituksen ja sen lisäyksen välittömästi suosituksen hyväksymisen jälkeen.

Komissio suosittelee, että neuvotteluohjeet julkaistaan välittömästi niiden hyväksymisen jälkeen.

Suositus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen Australian kanssa vapaakauppasopimuksen tekemiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 3 ja 4 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen,

sekä katsoo, että olisi aloitettava neuvottelut vapaakauppasopimuksen tekemisestä Australian kanssa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Komissiolle annetaan lupa aloittaa Euroopan unionin puolesta neuvottelut vapaakauppasopimuksen tekemiseksi Australian kanssa.

2 artikla

Neuvotteluohjeet ovat tämän päätöksen lisäyksessä.

3 artikla

Neuvottelut käydään kauppapoliittista komiteaa kuullen.

4 artikla

Tämä päätös ja sen lisäys julkaistaan välittömästi niiden hyväksymisen jälkeen.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu komissiolle.

Tehty Brysselissä

   Neuvoston puolesta

   Puheenjohtaja

(1) http://eeas.europa.eu/statements-eeas/2015/150422_04_en.htm
(2) http://europa.eu/rapid/press-release_STATEMENT-15-6088_en.htm
(3) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2015/october/tradoc_153846.pdf  
(4) http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/EN/foraff/145908.pdf  
(5) http://www.consilium.europa.eu/en/meetings/fac/2015/11/st14688_en15_pdf/
(6) SEU 21 artiklan 2 kohdan e alakohta.
(7) http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/COMPLET%20EN%20BARROSO%20%20%20007%20-%20Europe%202020%20-%20EN%20version.pdf  
(8) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX:52008DC0394
(9) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/ALL/?uri=CELEX:52011DC0702
(10) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52014DC0014
(11) SEU 21 artiklan 2 kohdan b alakohta.
(12) SEU 21 artiklan 2 kohdan f alakohta.
(13) http://ec.europa.eu/priorities/jobs-growth-investment/plan/index_en.htm
(14) https://ec.europa.eu/info/publications/work-programme-commission-key-documents-2017_fi
(15) http://trade.ec.europa.eu/consultations/index.cfm?consul_id=195
(16) Julkisessa verkkokuulemisessa konsultoitiin myös EU:n ja Uuden-Seelannin tulevista kauppa- ja taloussuhteista.
(17) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32013D0488  

Bryssel 13.9.2017

COM(2017) 472 final

LIITE

asiakirjaan

Suositus neuvoston päätökseksi

luvan antamisesta neuvottelujen aloittamiseen Australian kanssa vapaakauppasopimuksen tekemiseksi

{SWD(2017) 292}
{SWD(2017) 293}


LISÄYS

NEUVOTTELUOHJEET VAPAAKAUPPASOPIMUKSEN TEKEMISEKSI AUSTRALIAN KANSSA

A. SOPIMUKSEN LUONNE JA SOVELTAMISALA

Sopimuksen pitäisi sisältää ainoastaan kauppaa ja suoria ulkomaisia investointeja ja niihin liittyviä aloja koskevia määräyksiä, joita sovelletaan osapuolten välillä.

Sopimuksen pitäisi olla pitkälle tähtäävä, kattava ja täysin Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöjen ja velvoitteiden mukainen. Neuvottelut pitäisi käydä ja saattaa päätökseen WTO-sopimuksen mukaiset sitoumukset huomioon ottaen. Sopimuksen pitäisi olla erittäin kunnianhimoinen ja mentävä nykyisiä WTO-sopimuksen mukaisia sitoumuksia pidemmälle.

Sopimuksessa olisi määrättävä tavara- ja palvelukaupan sekä suorien ulkomaisten investointien asteittaisesta ja vastavuoroisesta vapauttamisesta. Sopimukseen sisältyy muita kauppaan liittyviä aloja koskevia sääntöjä, joilla edistetään, helpotetaan tai säännellään tällaista kauppaa ja suoria ulkomaisia investointeja. Kaikki sopimuksen mukaiset sitoumukset tehdään siinä tarkoituksessa, että niillä on välitön vaikutus kauppaan, tarvittaessa EU:n yhteisten sääntöjen soveltamisalan puitteissa.

Sopimukseen pitäisi kuulua velvoitteita aloilla, jotka kuuluvat molempien sopimuksen osapuolien kaikkien toimivaltaisten viranomaisten ja yksiköiden toimivaltaan.

B.    SOPIMUKSEN EHDOTETTU SISÄLTÖ

Johdanto-osa, yleiset periaatteet

Johdanto-osassa olisi palautettava mieliin, että kumppanuus Australian kanssa perustuu niihin yhteisiin periaatteisiin ja arvoihin, jotka on esitetty EU:n ja Australian välisessä puitesopimuksessa. Sopimuksen olisi oltava osa puitesopimuksessa kuvattuja kattavaa poliittista suhdetta ja institutionaalisia rakenteita 1 .

Sopimuksessa olisi kahdenvälisen kaupan ja suorien ulkomaisten investointien vapauttamista silmällä pitäen niin ikään viitattava muun muassa seuraaviin seikkoihin:

·EU:n ulkoisten toimien periaatteisiin ja tavoitteisiin;

·Osapuolet sitoutuvat kestävään kehitykseen ja siihen, että kansainvälinen kauppa myötävaikuttaa kestävän kehityksen taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja ympäristönäkökohtiin liittyvään puoleen, mihin kuuluvat muun muassa taloudellinen kehitys, köyhyyden vähentäminen, täysi ja tuottava työllisyys ja kelvolliset työolot kaikille sekä ympäristön ja luonnonvarojen suojelu ja säilyttäminen.

·Osapuolten sitoutumiseen noudattaa täysimääräisesti WTO-jäsenyydestä johtuvia oikeuksia ja velvoitteita;

·Osapuolten sitoutumiseen parantaa kuluttajien hyvinvointia korkeatasoisen kuluttajansuojan ja kuluttajien taloudellisen hyvinvoinnin takaavien politiikkojen avulla;

·Oikeuteen säännellä taloudellista toimintaa yleisen edun mukaisesti sellaisten lainmukaisten julkisten tavoitteiden toteuttamiseksi, kuten kansanterveyden suojaaminen ja edistäminen, sosiaalipalvelut, yleinen koulutus, turvallisuus, ympäristö, julkisen moraalin suoja, kuluttajansuoja ja sosiaaliturva, yksityisyydensuoja ja tietosuoja sekä kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen ja suojelu;

·Tavoitteeseen, jonka mukaan sopimuksen olisi luotava uudet taloussuhteiden puitteet osapuolten välille ja ennen kaikkea kaupan ja suorien ulkomaisten investointien kehittämistä varten;

·Kummankin osapuolen yhteiseen pyrkimykseen ottaa huomioon ne erityiset haasteet, joita pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset) on kaupan ja suorien ulkomaisten investointien kehittämisen edistämisessä;

·Osapuolten sitoutumiseen olla yhteydessä kaikkiin asian kannalta merkityksellisiin eturyhmiin, mukaan luettuina yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt/edustajat.

Tavoitteet

Sopimuksessa olisi vahvistettava yhteinen tavoite olennaisilta osin koko tavaroiden ja palveluiden kaupan ja suorien ulkomaisten investointien asteittaisesta ja vastavuoroisesta vapauttamisesta noudattaen täysimääräisesti WTO:n sääntöjä ja erityisesti tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen (GATT) XXIV artiklaa ja palvelukaupan yleissopimuksen (GATS) V artiklaa.

Sopimuksessa olisi taattava julkisten hankintojen osalta laajamittainen markkinoille pääsy sekä kauppaan liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet, maantieteelliset merkinnät mukaan luettuina, sekä lujitettava teknisistä ja sääntelykehyksistä käytävää vuoropuhelua ja niitä koskevaa yhteistyötä.

Sopimuksessa olisi tunnustettava, että kestävä kehitys on osapuolten perimmäinen tavoite, ja sopimuksella pitäisi pyrkiä varmistamaan ympäristö- ja sosiaalialalla tehtyjen kansainvälisten sopimusten ja standardien noudattaminen ja helpottamaan niiden noudattamista tarkoituksena edistää kauppaa. Kestävä kehitys olisi otettava huomioon kauttaaltaan koko sopimuksessa kattaen niin sosiaaliset kuin ympäristönäkökohdat. Sopimuksessa olisi taattava, että osapuolet eivät edistä kauppaa tai suoria ulkomaisia sijoituksia heikentämällä omaa ympäristö-, työ- tai työterveys- ja työturvallisuuslainsäädäntöään tai -standardejaan tai löysentämällä keskeisiä työelämän normeja tai lakeja, joilla pyritään suojaamaan ja edistämään kulttuurien moninaisuutta.

Tavarakauppa

Tuonti- ja vientitullit ja tullien ulkopuoliset toimenpiteet

Sopimuksen tavoitteena on varmistaa mahdollisimman laaja kaupan vapauttaminen. Sopimuksen olisi katettava olennaisilta osin koko osapuolten välinen tavarakauppa. Tullit olisi poistettava suurimmasta osasta tullinimikkeitä sopimuksen voimaantulopäivästä. Sopimuksen tavoitteena pitäisi olla tuontitullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen poistaminen molemman osapuolen osalta pääsääntöisesti enintään seitsemän vuoden kuluessa. Poikkeuksia olisi myönnettävä mahdollisimman vähän, ja erityismääräysten olisi katettava kaikista herkimmät tuotteet. Esimerkiksi eräille maataloustuotteille olisi harkittava tariffikiintiöitä, pidempiä siirtymäaikoja tai muita järjestelyjä.

Tullien vähentämisneuvottelut olisi käytävä EU:n neuvottelujen käynnistämispäivänä soveltamien kaikkia koskevien tullien ja Australian neuvottelujen käynnistämispäivänä soveltamien kaikkia koskevien tullien perusteella.

Kaikki viennin vientitullit, -verot tai vaikutukseltaan vastaavat toimet olisi kiellettävä eikä uusia saisi ottaa käyttöön.

Alkuperäsäännöt

Alkuperäsääntöjen ja hallinnollista yhteistyötä koskevien määräysten olisi oltava yksinkertaisia ja helpotettava kauppaa, ja niissä olisi otettava huomioon etuuskohteluun oikeuttavat alkuperää koskevat EU:n vakiosäännöt sekä EU:n tuottajien edut.

Petosten torjuntatoimet

Tehostettua hallinnollista yhteistyötä käsittelevässä sopimuksen lausekkeessa olisi esitettävä ne menettelyt ja asianmukaiset toimenpiteet, joita osapuolet voivat toteuttaa, jos havaitaan yhteistyön puuttumista tulliasioissa, säännönvastaisuuksia tai petoksia.

Hallinnollisten virheiden käsittely

Sopimukseen olisi myös sisällytettävä määräyksiä, joiden mukaan osapuolten on yhdessä tarkasteltava mahdollisuutta hyväksyä asianmukaisia toimenpiteitä siinä tapauksessa, että toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet virheitä etuuskohteluun oikeuttavien alkuperäsääntöjen soveltamisessa.

Tullimenettelyt ja kaupan helpottaminen

Sopimukseen pitäisi sisältyä määräyksiä osapuolten välisen kaupan helpottamisesta siten, että samalla varmistetaan tehokas valvonta. Tämän vuoksi sopimukseen pitäisi sisältyä tuontiin, vientiin ja kauttakuljetukseen liittyviä osapuolten sääntöjä, vaatimuksia, muodollisuuksia ja menettelyjä koskevia sitoumuksia.

Sopimuksella olisi edistettävä tullin ja muiden kauppaan liittyvien menettelyjen alalla annettujen kansainvälisten sääntöjen ja standardien tehokasta täytäntöönpanoa ja soveltamista, WTO:n määräykset ja WTO:n sopimus kaupan helpottamisesta, Maailman tullijärjestön välineet sekä tarkistettu Kioton yleissopimus mukaan luettuina.

Sopimukseen pitäisi sisältyä määräyksiä tiettyihin kumpaakin osapuolta kiinnostaviin aloihin liittyvien parhaiden käytänteiden ja kokemusten vaihdosta. Näihin aloihin voivat kuulua esimerkiksi sääntöjen ja menettelyjen modernisointi ja yksinkertaistaminen, standardoidut asiakirjat, tariffiin luokittelu, avoimuus, vastavuoroinen tunnustaminen ja järjestöjen välinen yhteistyö.

Sopimuksella olisi edistettävä lähentymistä kaupan helpottamisessa käyttäen tarvittaessa hyväksi asiaan liittyviä kansainvälisiä standardeja ja välineitä.

Sopimuksen olisi edistettävä tulliviranomaisten mahdollisuuksia varmistaa tehokkaasti ja tuloksellisesti teollis- ja tekijänoikeuksien noudattaminen kaikkien tullivalvonnassa olevien tavaroiden osalta.

Sopimuksen kaupan helpottamista koskevissa määräyksissä olisi otettava huomioon pk-yritysten haasteet pyrittäessä takaamaan kaikille talouden toimijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet.

Sopimuksella olisi pyrittävä vahvistamaan pöytäkirja keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta tulliasioissa. Pöytäkirja kattaisi avunannon tullin petostentorjuntatutkimuksissa (pyynnöstä annettava apu, oma-aloitteinen avunanto ja luottamuksellisuus mukaan luettuina).

Tullien ulkopuoliset kaupanesteet

Sopimuksessa olisi puututtava kauppaan liittyviin sääntelykysymyksiin ja tullien ulkopuolisiin esteisiin. Näin ollen sopimuksessa olisi kiellettävä kaikki kiellot, rajoitukset tai muut tullien ulkopuoliset kaupan esteet, joita ei voida perustella jäljempänä esitettävillä yleisillä poikkeuksilla ja jotka merkitsisivät sattumanvaraista syrjintää tai kaupan peiteltyä rajoittamista osapuolten välillä. Etusijalle olisi asetettava määräykset ja menettelyt, joilla varmistetaan perusteettomien tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistaminen. Sopimuksessa olisi määrättävä myös asianmukaisista menettelyistä tullien ulkopuolisten esteiden ja muiden tarpeettomien kaupan esteiden estämiseksi. Sopimuksessa olisi puututtava myös paikantamista koskeviin vaatimuksiin

Tuotekohtaiset tullien ulkopuoliset esteet olisi ratkaistava pyynnön ja tarjouksen pohjalta rinnan tariffimyönnytysten vaihdon kanssa. Ottaen huomioon, että on merkityksellistä edistää sopimuksen tavoitteita ja parantaa markkinoille pääsyä laajemmin kuin laaja-alaisten sääntöjen kautta tapahtuu, sopimukseen tulisi sisältyä alakohtaisia sitoumuksia tullien ulkopuolisten kaupan esteiden alalla.

Sopimuksessa olisi oltava valtion kaupallisia yrityksiä koskevia määräyksiä, jotta voidaan arvioida niiden mahdollisesti aiheuttamia kilpailun vääristymiä ja kaupan esteitä.

Tekniset määräykset, standardit ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt

Sen lisäksi, että osapuolet vahvistavat kaupan teknisiä esteitä koskevan WTO:n sopimuksen määräykset, niiden olisi lisäksi laadittava määräyksiä, joissa hyödynnetään ja täydennetään kyseisiä määräyksiä tavoitteena helpottaa pääsyä toistensa markkinoille.

Sopimuksen olisi sisällettävä erinäisiä yleisiä periaatteita (kuten suhteellisuusperiaate, perusteettomien rajoitusten kielto, avoimuus, syrjinnän kielto) sekä määräyksiä, joissa hyödynnetään ja täydennetään WTO-sääntöjä. Tavoitteena olisi oltava muun muassa avoimuuden lisääminen, hyvän sääntelykäytännön edistäminen, asianmukaisten kansainvälisten standardien hyväksyminen, pyrkimys yhteensopiviin ja johdonmukaisiin teknisiin määräyksiin kansainvälisten standardien avulla, testaus- ja varmentamisvaatimusten yksinkertaistaminen esimerkiksi soveltamalla vaatimustenmukaisuuden arviointiin riskilähtöistä lähestymistapaa (myös vaatimustenmukaisuusilmoituksen käyttö aloilla, joilla se on mahdollista ja asianmukaista) sekä määräykset, joilla pyritään saattamaan testausvaatimukset yhdenmukaisiksi useilla ensisijaisilla aloilla ja joilla edistetään akkreditoinnin käyttöä.

Sopimuksessa olisi oltava määräyksiä, joilla pyritään parantamaan tuojille ja viejille suunnattavaa tiedottamista.

Neuvotteluissa olisi käsiteltävä sopimuksen ja nykyisen vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen välistä suhdetta tarkoituksena tehostaa sopimuksen täytäntöönpanoa ja yhteistyötä.

Terveys- ja kasvinsuojelutoimet

Osapuolten olisi hyödynnettävä WTO:n sopimusta terveys- ja kasvinsuojelutoimista sekä täydennettävä sitä helpottaakseen pääsyä toistensa markkinoille siten, että samalla turvataan ihmisten, eläinten ja kasvien terveys. Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevän luvun olisi katettava sellaiset seikat kuten avoimuus, suhteellisuusperiaate, aiheettomat viivästykset, yhdenmukaistaminen, vastaavuuden ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden tunnustaminen, alueellistaminen, valvonta-, tarkastus- ja hyväksymismenettelyt, auditoinnit, tuontitarkastukset, kiireelliset toimenpiteet, laitosten hyväksyminen ilman ennakkotarkastusta, EU:n laajuisen lupajärjestelmän soveltamiseen pyrkiminen (yksi ainoa yksikkö), sääntely-yhteistyö, mikrobilääkeresistenssiä koskeva tehostettu yhteistyö sekä mekanismin luominen terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvien erityisten kauppaan liittyvien ongelmien nopeaksi ratkaisemiseksi.

Neuvotteluissa olisi seurattava neuvoston 20. helmikuuta 1995 antamia neuvotteluohjeita (neuvoston asiakirja nro 4976/95).

Eläinten hyvinvointi

Sopimuksessa olisi edistettävä eläinten hyvinvointia koskevaa jatkuvaa yhteistyötä ja tietojen vaihtoa tarkoituksena keskustella muun muassa eläinten hyvinvoinnin vastaavuutta koskevista osapuolten välisistä mahdollisista sitoumuksista.

Suojalausekkeet

Sopimuksessa olisi oltava suojatoimenpiteitä koskeva lauseke, jonka mukaan kumpi tahansa osapuoli voi toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä vuoden 1994 GATT-sopimuksen XIX artiklan täytäntöönpanoa koskevan WTO:n sopimuksen tai WTO:n suojalausekesopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa olisi niin ikään määrättävä, että tällaisilla suojatoimenpiteillä pitäisi olla mahdollisimman vähän kahdenvälistä kauppaa vääristäviä vaikutuksia.

Vapauttamissitoumusten maksimoimiseksi ja kaiken tarpeellisen suojan takaamiseksi niin, että herkkien alojen erityisyys otetaan huomioon, sopimukseen pitäisi periaatteessa sisältyä kahdenvälinen suojalauseke, jolla kumpi tahansa osapuoli voi lopettaa etuuskohtelun osittain tai kokonaan, jos jonkin tuotteen tuonti toisesta osapuolesta aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa sen omalle teollisuudelle.

Polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteet

Sopimuksessa olisi oltava polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteitä koskeva lauseke, jonka mukaan kumpi tahansa osapuoli voi toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä polkumyyntiä ja/tai tasoitustoimenpiteiden alaisia tukia vastaan vuoden 1994 GATT-sopimuksen VI artiklan täytäntöönpanoa koskevan WTO:n sopimuksen tai tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO:n sopimuksen mukaisesti. Sopimukseen pitäisi lisäksi sisältyä WTO:n tällä alalla antamia sääntöjä pidemmälle meneviä sitoumuksia EU:n sääntöjen ja aiempien sopimusten mukaisesti.

Sopimuksessa olisi tunnustettava, että niin sanotut vihreän laatikon maksut eivät vääristä kauppaa, eikä niihin siksi pitäisi kohdistaa polkumyynnin tai tukien vastaisia toimenpiteitä.

Palvelukauppa, suorat ulkomaiset investoinnit ja sähköinen kaupankäynti

GATS-sopimuksen V artiklan mukaisesti sopimuksen olisi katettava huomattavan monta alaa samoin kuin kaikki palvelumuodot. Sopimuksessa ei tulisi määrätä mistään ennakkopoikkeuksista sen soveltamisalasta lukuun ottamatta audiovisuaalialan palvelujen sekä julkista valtaa käytettäessä tarjottujen palvelujen ja suoritettujen toimien poissulkemista. Neuvotteluilla olisi pyrittävä palvelukaupan ja suorien ulkomaisten investointien asteittaiseen ja vastavuoroiseen vapauttamiseen poistamalla markkinoille pääsyn rajoitukset ja kansallinen kohtelu niin, että osapuolet ylittävät WTO-sitoumuksensa ja -tarjouksensa, joita ne tekivät palvelukauppasopimuksesta neuvoteltaessa. Sopimukseen pitäisi sisältyä suoriin ulkomaisiin investointeihin liittyviä suoritevaatimuksia koskevia sääntöjä.

Sopimuksessa olisi lisäksi oltava sääntelyjärjestelyjä. Siksi neuvotteluiden olisi katettava muun muassa seuraavat seikat:

·avoimuutta ja vastavuoroista tunnustamista koskevat määräykset;

·kansallista sääntelyä koskevat monialaiset määräykset, kuten lupiin, pätevyysvaatimuksiin ja menettelyihin sovellettavat puolueettomuuden ja menettelyjen asianmukaisuuden takaavat määräykset;

·erityisaloja, kuten televiestintäpalveluja, rahoituspalveluja, jakelupalveluja sekä kansainvälisiä meriliikennepalveluja, koskevat määräykset.

Koska kauppa digitalisoituu yhä enenevässä määrin, neuvottelujen tuloksena olisi oltava sääntöjä, jotka kattavat sähköisen kaupankäynnin ja rajatylittävät tietovirrat, sähköiset luottamus- ja todentamispalvelut sekä ei-toivotun suoramarkkinointiviestinnän, ja niissä olisi puututtava perustelemattomien datan sijaintia koskevien vaatimusten ongelmaan ilman, että neuvotellaan henkilötietosuojaa koskevista EU:n säännöistä tai heikennetään niitä

Sopimukseen voi sisältyä luonnollisten henkilöiden saapumista ja oleskelua liiketoimintaa varten koskevia menettelyihin liittyviä sitoumuksia osapuolten neljännessä toimitusmuodossa (mode 4) antamien sitoumusten mukaisesti. Sopimuksen ei kuitenkaan pitäisi millään tavalla estää osapuolia soveltamasta maahantuloa ja oleskelua koskevia kansallisia lakejaan, määräyksiään ja vaatimuksiaan edellyttäen, että ne eivät niitä soveltaessaan mitätöi tai heikennä sopimuksesta koituvaa hyötyä. EU:n nykyisiä työehtoja ja työntekijöiden oikeuksia koskevia lakeja, asetuksia ja muita määräyksiä olisi sovellettava edelleen.

Sopimuksessa olisi vahvistettava oikeus säännellä taloudellista toimintaa yleisen edun mukaisesti sellaisten lainmukaisten julkisten tavoitteiden toteuttamiseksi kuten kansanterveyden suojaaminen ja edistäminen, sosiaalipalvelut, yleinen koulutus, turvallisuus, ympäristö, julkisen moraalin suoja, kuluttajansuoja ja sosiaaliturva, yksityisyydensuoja ja tietosuoja sekä kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen ja suojelu. EU:n julkisten palvelujen korkea taso olisi säilytettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja etenkin yleistä etua koskevista palveluista tehdyn pöytäkirjan N:o 26 mukaisesti ja ottaen huomioon EU:n muun muassa GATS-sopimuksessa tekemät varaumat tällä alalla.

Pääoman liikkeet ja maksut

Sopimuksella olisi pyrittävä poistamaan sopimuksen perusteella vapautettuihin transaktioihin liittyvien juoksevien maksujen ja pääoman liikkeiden rajoitukset, ja siihen pitäisi sisältyä standstill-lauseke. Siihen pitäisi sisältyä suojalausekemääräyksiä ja poikkeusmääräyksiä (esimerkiksi EU:n talous- ja rahaliittoa sekä maksutasetta koskien), joiden olisi oltava pääoman vapaata liikkuvuutta koskevien SEUT-sopimuksen määräysten mukaisia.

Teollis- ja tekijänoikeudet

Sopimuksen olisi perustuttava teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyyn sopimukseen (TRIPS) ja täydennettävä sitä tarkoituksena varmistaa riittävä ja tehokas teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun ja noudattamisen taso.

Teollis- ja tekijänoikeuksia käsittelevän luvun olisi katettava sellaiset seikat kuten tekijänoikeus ja lähioikeudet, tavaramerkit, mallit, patentit, kasvinjalostajanoikeudet, julkistamattomat tiedot kauppasalaisuudet mukaan luettuina, maantieteelliset merkinnät sekä tehostettu täytäntöönpano. Sopimuksella pitäisi pyrkiä tehostamaan teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa myös digitaalisessa ympäristössä ja rajoilla (myös viennissä).

Sopimuksella pitäisi luoda asianmukaisia yhteistyömekanismeja osapuolten välille tukemaan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan luvun täytäntöönpanoa samoin kuin henkistä omaisuutta koskevaa säännöllistä vuoropuhelua molempien osapuolten lainsäädännöllistä edistymistä koskevan tiedon vaihtamiseksi sekä täytäntöönpanoa ja kuulemista suhteessa kolmansiin maihin koskevaa tietojen vaihtoa.

Maantieteelliset merkinnät

Sopimuksessa olisi määrättävä suorasta suojasta sopimalla maantieteellisten merkintöjen luettelosta (viinit, väkevät juomat, maataloustuotteet ja elintarvikkeet). Tällaisen suojan tason olisi oltava korkea, ja sen olisi perustuttava TRIPS-sopimuksen 23 artiklaan. Siihen pitäisi sisältyä aikaisempien vilpittömässä mielessä käytössä olleiden tavaramerkkien ottaminen käsiteltäväksi, niiden tehostettu täytäntöönpano ja samanaikainen esiintyminen, suoja myöhempää geneerisyyttä vastaan ja mahdollisuus lisätä luetteloon uusia maantieteellisiä merkintöjä. Sopimuksessa olisi käsiteltävä yksittäisiä aikaisempia oikeuksia koskevia seikkoja, jotka liittyvät esimerkiksi kasvilajikkeisiin, tavaramerkkeihin, rinnakkais- tai muihin laillisiin aikaisempiin käyttöihin. Lisäksi neuvotteluihin kuuluu järjestelyjä maantieteellisten merkintöjen suojaamiseksi kolmansien maiden markkinoilla.

Neuvotteluissa olisi selvitettävä sopimuksen ja nykyisen EU:n ja Australian välisen viinisopimuksen välinen suhde.

Julkiset hankinnat

Sopimuksella olisi pyrittävä saavuttamaan kattava ja nykyistä parempi pääsy julkisten hankintojen markkinoille niin, että otetaan huomioon Australian edistyminen WTO:n julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA) liittymisessä. Tähän pitäisi sisältyä kattavat ja molempien osapuolien hyväksyttävissä olevat sopimuksen piiriin kuuluvat hankinnat kaikilla hallinnon tasoilla, valtion omistamissa yrityksissä ja erityis- tai yksinoikeudet omaavissa yrityksissä sekä tavaroiden, palvelujen ja julkisten töiden hankinnat. Tällä tavoin osapuolet tunnustavat vastavuoroisesti hankintaympäristöjensä erityispiirteet ja herkkyydet. Olisi myös harkittava, pitäisikö sopimuksen kattaa sitoumukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen / käyttöoikeuksiin alaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Osapuolet tunnustavat kansallisen kohtelun periaatteen tärkeyden tarkoituksena taata vähintään yhtä suotuisa kohtelu kuin omalle alueelle sijoittuneille toimittajille ja palveluntarjoajille.

Menettelyihin liittyvien sitoumusten olisi perustuttava WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti laadittuihin sääntöihin, menettelyihin ja vaatimuksiin. Sitoumuksilla olisi varmistettava etenkin menettelyjen asianmukaisuus (johon kuuluu muun muassa tehokkaat tarkistusmekanismit) sekä sopimuksen piiriin kuuluvien hankintojen avoimuus. Olisi harkittava avoimuutta koskevia määräyksiä, joiden tarkoitus on selventää hankintasääntöjä ja avoinna olevista tarjouskilpailuista tiedottamista yritysten tiedonsaannin helpottamiseksi.

Kauppa ja kilpailu

Sopimukseen pitäisi sisältyä kilpailua koskevia määräyksiä, joissa käsitellään kilpailusääntöjä ja niiden täytäntöönpanoa.

Sopimuksen olisi sisällettävä tukia koskevia määräyksiä. Siinä olisi myös käsiteltävä valtion omistamia yrityksiä, nimettyjä monopoleja sekä yrityksiä, joille on myönnetty erityisoikeuksia tai etuoikeuksia.

Pienet ja keskisuuret yritykset

Sopimukseen pitäisi sisältyä erityinen pk-yrityksiä käsittelevä luku. Sopimuksella olisi tuettava pk-yrityksiä kaikkien sopimuksen tarjoamien kauppamahdollisuuksien hyödyntämisessä muun muassa markkinoille pääsyn vaatimuksia koskevien tiedonjakojärjestelyjen ja asianmukaisten institutionaalisten järjestelyjen avulla.

Kauppa ja kestävä kehitys

Sopimuksessa pitäisi olla kaupan työvoima- ja ympäristönäkökohtia koskevia määräyksiä sekä kaupan ja suorien ulkomaisten investointien näkökulmasta merkityksellistä kestävää kehitystä koskevia määräyksiä. Siihen pitäisi sisältyä määräyksiä, joilla edistetään kansainvälisellä tasolla sovittujen periaatteiden ja sääntöjen noudattamista ja niiden tehokasta täytäntöönpanoa. Tällaisia ovat muun muassa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeiset työelämän normit ja yleissopimukset sekä muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvät monenväliset ympäristösopimukset.

Sopimuksessa olisi vahvistettava osapuolten oikeus säännellä työvoima- ja ympäristökysymyksissä sisäisten sitoumustensa mukaisesti niiden pyrkiessä korkeatasoiseen suojeluun. Siihen pitäisi sisältyä määräyksiä työvoiman ja ympäristön suojelun tasosta, jota ei saa alittaa kaupan ja suorien ulkomaisten investointien kannustamiseksi. Tähän pitäisi sisältyä sitoumus, jonka mukaan kansallisesta työvoima- tai ympäristönsuojelulainsäädännöstä ei saisi poiketa tai sitä ei saisi jättää panematta täyteen.

Sopimuksella olisi edistettävä kaupan ja suorien ulkomaisten investointien nykyistä suurempaa myötävaikutusta kestävään kehitykseen. Näin ollen sopimuksella olisi pyrittävä muun muassa helpottamaan ympäristö- ja ilmastoystävällisten tuotteiden ja palvelujen kauppaa, edistettävä vapaaehtoisia kestävyyden takaavia järjestelmiä sekä yritysten yhteiskuntavastuuta ottaen huomioon kansainvälisesti tunnustetut välineet.

Sopimuksen pitäisi niin ikään sisältää sitoumuksia laillisesti saatujen ja kestävästi hoidettujen luonnonvarojen kaupan edistämiseksi etenkin luonnon monimuotoisuuteen, luonnonvaraiseen eläimistöön, metsätaloustuotteisiin ja kalastukseen liittyen, sekä katettava asiaankuuluvat kansainväliset välineet ja käytännöt. Siinä olisi myös edistettävä vähäpäästöistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kehitystä suosivaa kauppaa.

Sopimuksessa olisi oltava asianmukaisia määräyksiä edellä mainittujen määräysten tehokkaan täytäntöönpanon ja seuraamisen varmistamiseksi. Siinä olisi määrättävä niin ikään menettelyistä osapuolten välisten riitojen ratkaisemiseksi sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta.

Energia ja raaka-aineet

Sopimuksessa pitäisi olla määräyksiä, joissa käsitellään energian ja raaka-aineiden kauppaan ja suoriin ulkomaisiin investointeihin liittyviin näkökohtia. Sopimuksella olisi pyrittävä takaamaan avoin, läpinäkyvä, syrjimätön ja ennustettava liiketoimintaympäristö sekä pyrittävä rajoittamaan kilpailunvastaisia käytäntöjä. Sopimukseen pitäisi myös sisältyä sääntöjä, joilla tuetaan ja edistetään entisestään kauppaa ja suoria ulkomaisia investointeja uusiutuvien energialähteiden alalla. Sopimuksen olisi myös tehostettava yhteistyötä yllä mainituilla aloilla.

Määräysten avoimuus

Sopimukseen pitäisi sisältyä määräyksiä

·syrjimättömällä tavalla tapahtuvasta julkaisemisesta, soveltamisalaltaan yleisten toimenpide-ehdotusten julkiseksi saattaminen mukaan luettuna, soveltamisalaltaan yleisiin toimenpide-ehdotuksiin kohdistuvat kommentit mahdollistavan kohtuullisen ajan kuluessa.

·tiedusteluista ja yhteyspisteistä sekä mekanismeista, joiden avulla voidaan vastata ehdotettuja tai voimassaolevia toimia koskeviin osapuolten tiedusteluihin.

·hallinnollisista menettelyistä, jotka perustuvat lakiin, joka takaa, että soveltamisalaltaan yleisiä toimenpiteitä koskeva tieto saatetaan asianomaisten henkilöiden saataville ja että henkilöille, joita menettely koskee, annetaan kohtuullinen mahdollisuus esittää näkemyksiään ennen lopullista hallinnollista toimenpidettä, ja jotka ovat kyseisen lain mukaisia.

·asiamukaisista mahdollisuuksista saattaa hallinnollinen toimi uudelleentarkasteltavaksi tai hakea siihen muutosta sopimuksen kattamilla aloilla.

·korkeatasoisen säätelyn ja hyvän hallintokäytännön edistämisestä.

Sääntely-yhteistyö

Sopimukseen pitäisi sisältyä sääntelyn yhdenmukaisuuteen ja avoimuuteen liittyviä monialaisia kysymyksiä tehokkaiden, kustannustehokkaiden ja paremmin yhteensopivien säännösten kehittämiseksi ja täytäntöön panemiseksi tarkoituksena helpottaa kauppaa. Sopimukseen pitäisi sisältyä määräyksiä tietojenvaihdon edistämisestä, hyvän sääntelykäytännön tehostetusta käytöstä sekä tehostetusta sääntely-yhteistyöstä.

Tältä osin olisi tarkasteltava mahdollisuutta sisällyttää sopimukseen määräyksiä sääntely-yhteistyöstä tietyillä erityisaloilla, jotka eivät kuulu nykyisten puitteiden piiriin, ja mekanismeja, joilla voidaan poistaa mahdollisia esteitä sääntely-yhteistyön avulla.

Hallinnolliset ja loppumääräykset

Sopimuksen ja puitesopimuksen välille olisi luotava selkeät oikeudelliset ja institutionaaliset yhteydet. Tämän pitäisi varmistaa ulkoinen johdonmukaisuus erityisesti määräysten olemassaolon, soveltamisen, soveltamisen keskeyttämisen ja purkamisen osalta.

Sopimuksella olisi perustettava erityinen koordinointielin seuraamaan sopimuksen täytäntöönpanoa. Tarpeen mukaan voidaan perustaa erityisaloilla toimivia komiteoita tai työryhmiä, jotka toimisivat koordinointielimen puitteissa.

Riitojenratkaisu ja sovittelu

Sopimukseen pitäisi sisältyä tehokas, sitova ja nopeutettu riitojenratkaisujärjestelmä erityisesti paneelin kokoonpanon ja paneelimenettelyn osalta. Riitojenratkaisujärjestelmän olisi oltava läpinäkyvä, avoin ja innovatiivinen. Siihen pitäisi sisältyä joustavaa ja nopeaa sovittelujärjestelmää koskevia määräyksiä.

Yleiset poikkeukset

Sopimukseen tulisi sisältyä sopimuksen asianomaisiin kohtiin sovellettavia yleisiä poikkeuksia, jotka liittyvä muun muassa turvallisuuteen, maksu-taseeseen, toiminnan vakauden valvontaan ja verotukseen.

Todistusvoimaiset kielet

Sopimuksen, jonka pitäisi olla yhtä todistusvoimainen kaikilla EU:n virallisilla kielillä, olisi sisällettävä asiaa koskeva kielilauseke.

Muut asiat

Sopimuksessa olisi tunnustettava kuluttajansuoja-asioiden tärkeys, ja sen olisi tuettava tehokasta kuluttajansuojaa, myös digitaalisessa ympäristössä.

Sopimukseen voi sisältyä muita kauppa- ja taloussuhteeseen liittyviä määräyksiä, jos neuvottelujen kuluessa käy ilmi tämän olevan kummankin osapuolen edun mukaista. Määräykset edellyttävät komission suorittamaa analyysia ja kauppapoliittisen komitean ennakkokuulemista, ja niiden on oltava EU:n perussopimusten mukaisia.

(1) http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52016JC0051