Toistaiseksi ei ole laadittu yleiskatsausta, jossa käsiteltäisiin kattavasti kaikkien unionin tekemien vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa. Vuotuinen kertomus kattaa kuitenkin osan niistä. 2 Tämä kertomus perustuu nykyisiin käytäntöihin. Tavoitteena on antaa kattava kuva tilanteesta sekä seurata unionin toimia vapaakauppasopimusten soveltamiseksi ja välittää niitä koskevaa tietoa myös jatkossa.

1.2.Kertomuksen rakenne

Tässä kertomuksessa esitellään lyhyesti tärkeimmät havainnot voimassa olevista EU:n vapaakauppasopimuksista. Kertomuksessa jaetaan vapaakauppasopimukset seuraaviin ryhmiin:

·uuden sukupolven vapaakauppasopimukset

·pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet

·talouskumppanuussopimukset

·ensimmäisen sukupolven vapaakauppasopimukset.

Kertomus sisältää myös

·esimerkkitapauksia yrityksistä – erityisesti pienistä yrityksistä – jotka ovat hyötyneet EU:n vapaakauppasopimuksista

·osion, jossa käsitellään EU:n tekemien vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten täytäntöönpanoa

·selvityksen vapaakauppasopimusten vaikutusta koskevista komission jälkiarvioinneista

·osion, jossa käsitellään uusien vapaakauppasopimusten tulevan täytäntöönpanon valmistelutoimia.

Tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa käsitellään yksityiskohtaisemmin yksittäisiä vuosikertomuksia pitkälle menevistä ja laaja-alaisista vapaakauppa-alueista Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa sekä annetaan tietoa ensimmäisen sukupolven vapaakauppasopimuksista ja talouskumppanuussopimuksista.

Komissio odottaa suurella mielenkiinnolla keskustelua tämän kertomuksen johtopäätöksistä ja kehottaa kaikkia asianomaisia osallistumaan siihen.

2.Uuden sukupolven vapaakauppasopimukset – Etelä-Korea, Kolumbia ja Peru ja Keski-Amerikka

Uuden sukupolven vapaakauppasopimuksilla tarkoitetaan tässä kertomuksessa vapaakauppasopimuksia, joista alettiin neuvotella vuonna 2006 sen jälkeen, kun komissio oli ilmoittanut ”Globaali Eurooppa” ‑tiedonannossa 3 aikomuksestaan aloittaa neuvottelut kattavien vapaakauppasopimuksien tekemiseksi tiettyjen kolmansien maiden kanssa. Voimassa olevista sopimuksista tähän ryhmään kuuluvat Etelä-Korean (Korea), Kolumbian ja Perun sekä Keski-Amerikan kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset.

2.1.Kauppavirrat

Etelä-Korean kanssa tehtyä vapaakauppasopimusta voidaan pitää eurooppalaisen viennin menestystarinana kaupan kehittymisen näkökulmasta.

2.1.1.Etelä-Korea

EU:n vienti Etelä-Koreaan on kasvanut 59,2 prosenttia vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen 4 . Vuonna 2010 EU:n kauppatase oli 11,6 miljardia euroa alijäämäinen, mutta vuonna 2016 se oli 3,1 miljardia euroa ylijäämäinen.

Vuonna 2016 EU:n vienti kuitenkin laski 6,9 prosenttia – ensimmäistä kertaa vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen. EU:n vienti laski erityisesti koneiden ja laitteiden (8,2 prosenttia) ja kuljetusvälineiden (6,4 prosenttia) osalta. Kyseisten kahden sektorin osuus EU:n viennistä Etelä-Koreaan on yli 50 prosenttia.

Tuonti Etelä-Koreasta on pysynyt kokonaisuudessaan suhteellisen vakaana. Vuonna 2016 tuonti Etelä-Koreasta kuitenkin laski 2,2 prosenttia. Koneiden ja laitteiden sekä liikennevälineiden tuonti Etelä-Koreasta laski 4,9 prosenttia.

EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen näkökulmasta erityisen tärkeä ala on ollut moottoriajoneuvot, joiden vienti EU:sta on vetänyt erinomaisesti.

Moottoriajoneuvojen vienti EU:sta on kasvanut 244 prosenttia vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen, ja kyseisten tuotteiden osuus EU:n kokonaisviennistä Etelä-Koreaan on 13 prosenttia.

Moottoriajoneuvojen tuonti Etelä-Koreasta EU:hun on kasvanut 53 prosenttia, ja kyseisen alan osuus Etelä-Korean kokonaistuonnista EU:hun on 10 prosenttia.

Vuonna 2016 moottoriajoneuvojen vienti EU:sta Etelä-Koreaan kuitenkin laski 7,5 prosenttia (osaksi dieselmoottoreihin liittyneen skandaalin takia) ja tuonti laski 9 prosenttia.

EU:n kokonaisviennin lasku johtui myös siitä, että öljyn vienti Yhdistyneestä kuningaskunnasta väheni (Iranin pakotteiden poistamisen takia) ja ilma-aluksia on toimitettu vähemmän (toimituksia on suunnitteilla enemmän tuleville vuosille).

Viennin ansiosta itävaltalainen kiipeilyvarusteiden valmistaja saavutti huipputuloksen

EU:n ja Etelä-Korean välisellä kauppasopimuksella poistettiin tullit, mikä auttoi AustriAlpin-yhtiötä aloittamaan liiketoiminnan Etelä-Koreassa ja vahvistamaan asemaansa sekä Aasiassa että maailmanmarkkinoilla. Suurelta osin EU:n kauppasopimusten ansiosta kyseisen kiipeilyvarustevalmistajan tuotteista menee nykyisin vientiin noin 80 prosenttia.

AustriAlpin-yhtiöllä on alle 100 työntekijää, ja vuonna 2015 sen kokonaismyynti oli 8,5 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli 7,1 miljoonaa euroa.

Ranskalainen luomukosmetiikan valmistaja menestyksekäs Etelä-Koreassa

Laboratoire Soniam tuottaa kasviuutteita kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Tämä pienyritys on hyötynyt EU:n ja Etelä-Korean välisestä kauppasopimuksesta, koska aiempaa alhaisempien tullitariffien ansiosta se on voinut myydä tuotteitaan houkuttelevammilla hinnoilla.

Luomutuotteille myönnettävän Ecocert-sertifioinnin ja ”Made in France” ‑merkin vauhdittamana Soniamin vienti Etelä-Koreaan kasvoi 20 prosenttia vuonna 2016.

2.1.2.Kolumbia ja Peru

EU on Kolumbian toiseksi suurin ja Perun kolmanneksi suurin kauppakumppani. Kahdenvälinen kauppa EU:n ja Kolumbian välillä on laskenut 23,5 prosenttia ja EU:n ja Perun välillä 11 prosenttia vapaakauppasopimusten voimaantulon jälkeen 5 . Tämän voidaan katsoa johtuvan lähinnä Latinalaisessa Amerikassa vallitsevasta talouden taantumasta sekä hyödykkeiden hinnan laskemisesta maailmanmarkkinoilla, jotka ovat vaikuttaneet kummankin maan vientiin.

Vapaakauppasopimuksella on kuitenkin ollut vakauttava vaikutus: samalla ajanjaksolla näiden kahden maan kauppa muun maailman kanssa väheni (noin 36 prosenttia Kolumbian ja 18 prosenttia Perun osalta) enemmän kuin niiden kauppa EU:n kanssa. Voidaan olettaa, että ilman vapaakauppasopimuksia niiden EU:n kanssa käymä kauppa olisi supistunut vielä enemmän.

Vienti EU:sta Kolumbiaan kasvoi 18 prosenttia vapaakauppasopimuksen voimaantuloa seuranneiden kahden vuoden aikana mutta supistui 17 prosenttia vuonna 2016 heikon kysynnän vuoksi. Tuonti Kolumbiasta EU:hun on laskenut 37,5 prosenttia vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen.

Vuoden 2016 loppuun tultaessa vienti EU:sta Peruun oli kasvanut 4 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Tuonti oli sen sijaan laskenut 4 prosenttia.

Huolimatta siitä, että kaupan kehitys on ollut kaiken kaikkiaan vaatimatonta, maataloustuotteiden vienti EU:sta kyseisille markkinoille kasvoi merkittävästi: vienti Kolumbiaan kasvoi 82 prosenttia ja Peruun 73 prosenttia. Sama koskee myös tuontia Kolumbiasta ja Perusta EU:hun, sillä tuonti Kolumbiasta kasvoi 33 prosenttia (kahvin tuonti kasvoi 45 prosenttia) ja tuonti Perusta 19 prosenttia (hedelmien tuonti kasvoi 120 prosenttia, kalan ja nilviäisten tuonti 30 prosenttia ja kaakaon tuonti 226 prosenttia).

Raaka-aineiden ja mineraalien tuonti kummastakin maasta laski samalla ajanjaksolla.

Luxemburgilaista olutta kolumbialaisissa baareissa

EU:n kauppasopimus Kolumbian ja Perun kanssa auttoi Bofferding-oluestaan tunnettua luxemburgilaista Brasserie Nationale ‑panimoa aloittamaan tuotteidensa viennin Kolumbiaan, jossa markkinat ovat sata kertaa suuremmat kuin Luxemburgin markkinat. Kauppasopimuksen ansiosta yhtiö voi sopia kaikista vientivaatimuksista suoraan eikä sen tarvitse turvautua asiantuntijoihin tai käyttää neuvotteluissa välikäsiä lähettääkseen kontin Kolumbiaan.

Vahva Kolumbian-vienti vauhditti panimon kasvua, ja se vie nykyisin 34 000 hehtolitraa olutta vuosittain.

Itävaltalainen viini saavuttaa suosiota Andien alueella

Rainer Wess ‑viininvalmistamo sijaitsee Wachaun laaksossa Itävallassa. Se on valmistanut viiniä vuodesta 2003 lähtien, ja 65 prosenttia sen tuotannosta menee vientiin yli kahteenkymmeneen maahan.

Rainer Wess on hyötynyt EU:n Kolumbian ja Perun kanssa tekemästä kauppasopimuksesta, jolla alennettiin tullitariffeja ja kevennettiin hallinnollista taakkaa. Sen valmistaman viinin suosio on kasvussa joissakin Perun pääkaupungin Liman parhaista ravintoloista.

2.1.3.Keski-Amerikka

EU:n ja Keski-Amerikan tekemän vapaakauppasopimuksen 6 ansiosta niiden välinen kauppa on kasvanut. EU:n vienti Keski-Amerikkaan on lisääntynyt 22 prosenttia ja tuonti viidestä Keski-Amerikan valtiosta on kasvanut 18,3 prosenttia.

Ainut poikkeus on Costa Rica, joka on kärsinyt maan suurimman IT-komponentteja vievän yrityksen siirrettyä toimintonsa Aasiaan. Siirron seurauksena toimisto- ja televiestintälaitteiden vienti Costa Ricasta väheni lähes 94 prosenttia vuonna 2015. Costa Rican vienti EU:hun supistui kyseisenä vuonna 40 prosenttia, minkä seurauksena EU:n ja Keski-Amerikan välinen kokonaiskauppa painui miinukselle ollen -0,78 prosenttia.

EU:n viennin pääkohde Keski-Amerikassa on Costa Rica (25 prosenttia). Sitä seuraavat Panama (24 prosenttia) ja Guatemala (22 prosenttia).

Belgialainen kahvinpaahtimo luo kumppanuuksia eri puolilla maailmaa

Vuonna 2001 perustettu belgialainen kahvinpaahtimo OR on pyrkinyt alusta asti laajentumaan kansainvälisille markkinoille sillä ajatuksella, että parhaat kahvipavut saadaan suoraan viljelijöiltä.

EU:n ja Keski- ja Etelä-Amerikan maiden välisten kauppasopimusten ansiosta eurooppalaisten yritysten on aiempaa helpompi hankkia kahvia kyseiseltä alueelta. Kauppasopimukset ovat hyödyttäneet myös paikallisväestöä, koska niissä edellytetään, että kyseisten maiden vientiyritykset noudattavat työehtoja ja ympäristönsuojelua koskevia EU:n standardeja.

2.2.Tariffikiintiöt

Tariffikiintiöiden soveltamisalaan kuuluvista tavaroista peritään alhaisempia tuontitulleja ennalta sovitun määrän osalta. Sovitun määrän ylittävältä osalta peritään korkeampi tuontitulli.

2.2.1.Kolumbia ja Peru

Sekä Kolumbia että Peru käyttävät tariffikiintiöitään sokeriin. Peru käyttää myös koko ajan enemmän kiintiöitä maissiin ja valkosipuliin, mutta muiden tuotteiden osalta tariffikiintiöiden käyttö on vähäistä.

EU käytti suuren osan sopimuksessa vahvistetuista tariffikiintiöistään. Joidenkin tuotteiden osalta tariffikiintiöitä käytettiin kuitenkin hyvin vähän. Esimerkkinä voidaan mainita juusto, jolle vahvistetusta kokonaiskiintiöstä käytettiin vain 7,9 prosenttia Kolumbiaan ja 4,3 prosenttia Peruun kohdistuneesta viennistä, sekä sokerimakeiset, joiden kokonaiskiintiöstä käytettiin vain 3,8 prosenttia Kolumbiaan suuntautuvan viennin osalta.

2.2.2.Keski-Amerikka

Keski-Amerikka käytti tariffikiintiöitään vain sokeriin ja rommiin ja jätti muut kiintiöt käyttämättä.

EU sai tariffikiintiöt neljälle tuotteelle, mutta niiden käyttö on ollut vähäistä: suolatun kinkun kokonaiskiintiöstä käytettiin 26 prosenttia, maitojauheen kokonaiskiintiöstä käytettiin 14 prosenttia, juuston kokonaiskiintiöstä käytettiin 44 prosenttia ja porsaanlihan kokonaiskiintiöstä vain 4,9 prosenttia.

2.3.Tullietuuksien käyttöaste

Tullietuuksien käyttöaste osoittaa, missä määrin yritykset käyttävät EU:n vapaakauppasopimuksissa vahvistettuja tullietuuksia.

Siinä huomioidaan tullietuuksiin oikeutettujen tuotteiden kokonaistuonti kumppanimaasta EU:hun (ja päinvastoin). Se osoittaa kokonaistuonnin osuuden, johon alennettuja tariffeja tosiasiassa käytettiin 7 .

Vapaakauppasopimusten tehokkuutta voidaan mitata arvioimalla sitä, missä määrin EU:n vientiyritykset käyttävät vapaakauppasopimuksissa vahvistettuja tullietuuksia.

2.3.1.Etelä-Korea

EU:n Etelä-Koreaan kohdistuvassa viennissä tullietuuksien käyttöaste oli 71 prosenttia vuonna 2016, mikä on toistaiseksi korkein saavutettu luku. Vastaava luku oli 68 prosenttia vuonna 2015 ja 65 prosenttia vuosina 2014 ja 2013. Tullietuuksien käyttöaste oli maataloustuotteiden kaupassa teollisuustuotteiden kauppaa korkeampi (86 prosenttia vs. 64 prosenttia). Eniten tullietuuksia käytettiin kuljetusvälineiden sekä elävien eläinten ja eläintuotteiden viennissä (käyttöaste 93 prosenttia). EU:sta vietyjen mineraalituotteiden, helmien ja jalokivien, epäjalojen metallien sekä koneiden osalta alennettujen tullimaksujen käyttö jäi alle 50 prosentin.

Vuonna 2016 korealaiset vientiyritykset käyttivät 87 prosenttia niille myönnetyistä tullietuuksista. Tullietuuksien käyttöaste oli yli 90 prosenttia mineraalituotteiden, kuljetusvälineiden sekä muovin ja kumin viennissä, 9 prosenttia puun viennissä ja 34 prosenttia helmien viennissä. Koneiden viennissä Etelä-Koreasta EU:hun käytettiin alennettuja tariffeja huomattavasti enemmän kuin EU:sta Etelä-Koreaan suuntautuvassa viennissä (tullietuuksien käyttöasteet 72 prosenttia ja 48 prosenttia).

2.3.2.Kolumbia ja Peru

Kolumbiassa laadittujen tilastojen mukaan tullietuuksien käyttöaste EU:n Kolumbiaan suuntautuvassa viennissä oli 70,6 prosenttia vuonna 2016 (kun se oli 50,7 prosenttia vuonna 2014). Perusta ei ole saatavilla tietoja.

Kolumbiasta ja Perusta EU:n markkinoille suuntautuvassa viennissä tullietuuskohtelua sovelletaan yli 95 prosenttiin etuuskohteluun oikeutetusta viennistä.

2.3.3.Keski-Amerikka

Keski-Amerikasta oli saatavilla tilastoja vain EU:n Costa Ricaan suuntautuvasta viennistä. Niiden mukaan vapaakauppasopimukseen perustuvia tullietuuksia hyödynnettiin vain 16,6 prosentissa etuuskohteluun oikeutetusta viennistä EU:sta Costa Ricaan.

Costa Rican viennissä EU:hun käyttöaste oli 92 prosenttia.

2.4.Palvelut ja sijoitukset

2.4.1.Etelä-Korea

Palvelujen vienti EU:sta Etelä-Koreaan on kasvanut 49 prosenttia vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen, vaikkakin vienti supistui 7 prosenttia vuonna 2015. Palvelujen tuonti Etelä-Koreasta on sekin kasvanut kokonaisuudessaan 32 prosenttia; vuonna 2015 kasvua oli 7,3 prosenttia.

Vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen EU:sta Etelä-Koreaan tehtyjen sijoitusten kanta on kasvanut 32,8 prosenttia ja Etelä-Koreasta EU:hun tehtyjen sijoitusten kanta on kasvanut 60 prosenttia. EU:sta Etelä-Koreaan tehtyjen sijoitusten kanta (49,7 miljardia euroa vuonna 2015) on noin 2,5-kertainen suhteessa Etelä-Koreasta EU:hun tehtyjen sijoitusten kantaan (20,9 miljardia euroa vuonna 2016).

2.4.2.Kolumbia ja Peru

Latinalaisen Amerikan maissa on tapahtunut hienoista kehitystä. Palvelujen vienti EU:sta Kolumbiaan pysyi vakaana ja kasvoi Perun osalta 11 prosenttia. Tuonti Kolumbiasta kasvoi 3 prosenttia, mutta tuonti Perusta laski 6 prosenttia.

EU:n sijoitusten kanta kasvoi Kolumbiassa 4 prosenttia ja Perussa 15 prosenttia. EU on suurin ulkomainen sijoittaja kummassakin maassa.

2.4.3.Keski-Amerikka

Palvelujen kokonaiskauppa EU:sta Keski-Amerikkaan supistui 3 prosenttia. Palvelujen viennissä ja tuonnissa oli Keski-Amerikan maiden välillä suurta vaihtelua; Costa Rican ja Panaman osalta sekä palvelujen vienti että tuonti lisääntyivät.

Panama on Keski-Amerikassa EU:n suurin kauppakumppani palvelujen alalla (osuus 53 prosenttia). Sitä seuraavat Costa Rica (21 prosenttia) ja Guatemala (13 prosenttia).

2.5.Täytäntöönpanoelimet

Uuden sukupolven vapaakauppasopimukset sisältävät kattavan täytäntöönpanoelinten rakenteen. Lukuisat alakomiteat ja työryhmät kokoontuvat vuosittain ja raportoivat kauppakomitealle (Keski-Amerikan tapauksessa assosiaatiokomitealle). Kauppakomiteat kokoontuvat usein ministeritasolla, ja niissä käsitellään kaupan kehittymistä eri alueilla sekä keskustellaan vapaakauppasopimusten täytäntöönpanossa ilmenneistä ongelmista ja pyritään löytämään niihin ratkaisuja.

2.5.1.Etelä-Korea

EU:n ja Etelä-Korean välisessä kauppakomiteassa käsiteltiin tällä raportointijaksolla pääasiassa terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyviä kysymyksiä, kuten naudanlihan pääsyä markkinoille ja porsaanlihan viennin alueellistamista, mutta niihin ei ole vielä löydetty ratkaisua. Eläinten hyvinvoinnin alalla yhteistyö Etelä-Korean kanssa on toisaalta ollut esimerkillisen hyvää. Terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevissa asioissa Etelä-Koreassa saatu kokemus osoittaa, että vapaakauppasopimuksiin on tärkeää sisällyttää selkeät ja yksityiskohtaiset luvut terveys- ja kasvinsuojelutoimista.

Teollis- ja tekijänoikeuksien suojelun osalta yhä ratkaisematta on julkisen esittämisen oikeuksiin liittyvä kysymys. Sama koskee uusien suojattujen maantieteellisten merkintöjen sisällyttämistä vapaakauppasopimukseen, missä ei ole vielä onnistuttu huolimatta siitä, että EU on pyytänyt sitä vuodesta 2014 lähtien.

Kaupasta ja kestävästä kehityksestä keskusteltiin myös paljon, ja keskustelujen painopisteenä oli Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusten ratifiointi ja täytäntöönpano sekä työntekijöiden oikeuksien suojaaminen Etelä-Koreassa. Valitettavasti keskustelut eivät ole vielä johtaneet havaittujen ongelmien korjaamiseen.

Vapaakauppasopimus sisältää myös selkeitä avoimuusmääräyksiä julkisista hankinnoista, jotta voitaisiin valvoa EU:n yritysten todellista pääsyä Etelä-Korean markkinoille. Etelä-Korea ei kuitenkaan ole vielä toimittanut tietoja EU:n yritysten kanssa tehdyistä julkisista hankintasopimuksista. Tästä on tarkoitus keskustella julkisia hankintoja käsittelevän työryhmän tulevissa kokouksissa.

2.5.2.Kolumbia ja Peru

Kolumbia edistyi vuonna 2016 huomattavasti terveys- ja kasvinsuojelutoimissa (esim. ottamalla käyttöön yhden yksikön lähestymistavan ja väliaikaisia luetteloita koskevan menettelyn) sekä alkoholijuomiin kohdistuneen syrjintäjärjestelyn poistamisessa hyväksymällä uuden lain, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2017. Vuonna 2016 alkoholijuomia vietiin EU:sta Kolumbiaan 43,7 miljoonan euron arvosta, ja niiden osuus maataloustuotteiden kokonaisviennistä EU:sta Kolumbiaan oli 12 prosenttia. Myös Peru edistyi terveys- ja kasvinsuojelutoimissa, mutta edistys ei ole vielä riittävää.

Alueellistamisen periaate vahvistettiin terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevassa luvussa, ja sekä Kolumbia että Peru soveltavat sitä EU:sta tuotuihin tuotteisiin.

Keskusteluissa pääsystä keskushallintoa alemman tason julkisten hankintojen markkinoille Kolumbiassa edettiin myönteiseen suuntaan.

Perun kanssa on edelleen ongelmia, jotka liittyvät tuontialkoholiin kohdistuvaan syrjivään kohteluun sekä julkisen esittämisen oikeuksiin.

Maantieteellisten merkintöjen täytäntöönpano aiheuttaa edelleen huolta kummassakin maassa. Ratkaisematta on myös kysymys suorasta lähettämisestä, jonka osalta EU haluaa jatkaa vapaakauppasopimuksen mukaisten tullietuuksien soveltamista kauttakulussa oleviin, useaan erään jaettuihin lähetyksiin.

2.5.3.Keski-Amerikka

Keski-Amerikassa tärkeimmät kysymykset liittyvät seuraaviin aloihin:

·maantieteellisten merkintöjen täytäntöönpano (erityisesti Guatemalassa ja Hondurasissa)

·julkiset hankinnat (Panamassa)

·olueen kohdistuva syrjivä verokohtelu (Costa Rica)

·alueellista yhdentymistä koskevien sitoumusten toteuttaminen tiettyjen teknisten määräysten osalta.

3.Pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet – Ukraina, Moldova ja Georgia

Ukraina, Moldovan tasavalta (Moldova) ja Georgia tekivät assosiaatiosopimukset EU:n kanssa. Kyseisillä sopimuksilla syvennetään poliittista assosiaatiota ja pyritään vähitellen taloudelliseen yhdentymiseen EU:n ja kyseisten itäisten kumppanien kanssa.

Pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet muodostavat assosiaatiosopimusten talouspilarin, ja niissä vahvistetaan edellytykset talous- ja kauppasuhteiden tiivistämiselle. Niillä pyritään asteittain lähentämään kumppanimaiden lainsäädäntöä EU:n lainsäädännön kanssa.

Pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden tarkoituksena on luoda uusi kehys sekä vauhdittaa kauppaa ja sijoituksia kyseisten kumppanimaiden kanssa ja edistää niiden talouksien uudelleenjärjestelyä, uudistamista ja eriyttämistä. Koska tavoitteena on asteittainen yhdentyminen EU:n sisämarkkinoille, pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet ovat uuden sukupolven vapaakauppasopimuksia kattavampia ja edustavat uuden tyyppistä kauppasopimusta.

Pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet käsittävät pääasiassa kaksi osaa:

1) vastavuoroinen markkinoiden avaaminen asteittain (tullitariffien poistaminen tai alentaminen sekä tullien ulkopuolisten kaupan esteiden poistaminen) kummankin osapuolen taholta jossakin määrin epäsymmetrisesti itäisten kumppanimaiden eduksi sekä

2) perusteellinen sääntelyn lähentäminen EU:n lainsäädännön kanssa kauppaan liittyvillä aloilla.

3.1.Kauppavirrat

EU on kaikkien kolmen maan tärkein kauppakumppani, ja vuonna 2016 sen osuus kokonaiskaupasta oli 55 prosenttia Moldovassa, 41 prosenttia Ukrainassa ja 30 prosenttia Georgiassa. EU:n kauppatase on kaikkien näiden maiden osalta positiivinen.

3.1.1.Ukraina

EU:n vienti Ukrainaan kasvoi 17,6 prosenttia ja tuonti Ukrainasta EU:hun kasvoi 1,9 prosenttia vuonna 2016, jona pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta alettiin toteuttaa 8 . Tämä johtuu suurelta osin siitä, että Ukrainan talous on elpynyt vähitellen vuonna 2015 koetun taantuman jälkeen. Vuonna 2015 Ukrainan BKT supistui 9,9 prosenttia ja suorien ulkomaisten sijoitusten nettomäärä laski 3 miljardiin euroon, kun se oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2012.

3.1.2.Moldova

Vienti EU:sta Moldovaan laski 13 prosenttia vuosina 2014–2016 kotimaisen kysynnän laskun, maan sisäisten ongelmien (pankkisektorin petokset) sekä alueen talousvaikeuksien vuoksi. Tuonti Moldovasta EU:hun kasvoi samalla ajanjaksolla 13,5 prosenttia; eniten kasvoi maataloustuotteiden, koneiden, huonekalujen ja vaatteiden tuonti.

3.1.3.Georgia

Vienti EU:sta Georgiaan kasvoi 2,8 prosenttia vuosina 2014–2016, mutta tuonti Georgiasta EU:hun laski 16,4 prosenttia. Perushyödykkeiden maailmanmarkkinahintojen aleneminen oli yksi tärkeimmistä syistä sille, että Georgian viennin arvo laski, koska Georgiasta viedään pääasiassa raaka-aineita ja puolivalmiita tuotteita. Määrissä katsottuna maan vienti on kuitenkin pysynyt vakaana.

EU:n maanmittaus- ja topografia-alalla hyödynnetään ukrainalaisia miehittämättömiä ilma-aluksia ja myynnin jälkeisistä palveluja

Kiovassa sijaitseva yritys Drone.ua valmistaa miehittämättömiä ilma-aluksia, jotka myydään Eurooppaan. Se on perustanut Liettuaan UAV.tools-nimisen yhteisyrityksen levittääkseen kehittämäänsä teknologiaa 15:een Euroopan maahan. Se aikoo pian avata konttorit Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Moldovassa.

Ilma-alusten viennin lisäksi kyseinen yritys tarjoaa teknistä tukea, koulutusta ja tietojenkäsittelypalveluita. Ukrainassa sen valmistamia miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään maataloudessa, mutta EU:ssa niitä käytetään yleensä maanmittauksen ja topografian alalla.

Ukraina vahvistaa asemiaan Euroopassa eläinten ravitsemuksen alalla

Toukokuussa 2017 ukrainalainen yritys Kormotech LLC nousi 50 suurimman eläinruokavalmistajan joukkoon maailmassa ja Euroopassa (kyseisellä listalla on vain kolme yritystä Keski- ja Itä-Euroopasta).

Pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen ansiosta yrityksen tuotteet (kissan- ja koiranruoat) ovat saaneet jalansijaa uusilla markkinoilla EU:ssa, koska tuotantolaitokset täyttävät nyt eurooppalaiset elintarviketurvallisuus- ja laatustandardit. Kormotech LLC tuottaa vuosittain 16 000 tonnia märkää ja 30 000 tonnia kuivaa eläimille tarkoitettua valmisruokaa ja vie sitä 15:een maahan.

3.2.Tariffikiintiöt

Mikään näistä kolmesta pitkälle menevään ja laaja-alaiseen vapaakauppa-alueeseen kuuluvasta kumppanimaasta ei käyttänyt maataloustuotteille vahvistettuja tariffikiintiöitään kokonaan, mikä johtuu siitä, etteivät ne täytä EU:n terveys- ja kasvinsuojeluvaatimuksia.

Ukraina käytti 36 tariffikiintiöstään kokonaan 11.

Moldova käytti kuudelle tuoteryhmälle vahvistetuista tariffikiintiöistään kaksi.

Georgialle oli myönnetty alennettujen tullien tariffikiintiö vain tuoreelle ja jäähdytetylle valkosipulille, eikä sitä käytetty.

3.3.Tullietuuksien käyttöaste

Tullietuuksien käyttöasteet ovat tiedossa ainoastaan itäisten kumppanimaiden EU:hun suuntautuvasta viennistä. Ne ovat hyvin korkeat: Georgian osalta noin 80 prosenttia ja Ukrainan ja Moldovan osalta noin 90 prosenttia.

3.4.Palvelut ja sijoitukset

Palvelujen vienti EU:sta Moldovaan kasvoi 3 prosenttia ja tuonti Moldovasta EU:hun kasvoi 17 prosenttia vuosina 2014–2015. Georgian ja EU:n välinen vienti ja tuonti pysyivät vakaana.

Investointien virta EU:n ja Moldovan välillä kasvoi molempiin suuntiin (EU:n investoinnit Moldovaan kasvoivat 127 prosenttia ja Moldovan investoinnit EU:hun 67 prosenttia). Absoluuttisina lukuina sijoitusten arvo on kuitenkin edelleen hyvin pieni. Georgian ja EU:n välisten investointien virta pysyi vakaana 9 .

3.5.Täytäntöönpanoelimet

Sääntelyn lähentäminen on tärkein osatekijä pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden täytäntöönpanossa. Se oli myös keskeisessä asemassa täytäntöönpanoelinten kokouksissa. Täytäntöönpanoelimiä ovat kauppaan liittyvien kysymysten kokoonpanossa oleva assosiaatiokomitea sekä neljä alakohtaista alakomiteaa, joista jokainen käsittelee yhtä seuraavista aiheista:

·tullikysymykset

·maantieteelliset merkinnät

·terveys- ja kasvinsuojelutoimet

·kauppa ja kestävä kehitys.

Kasvinsuojelutoimien alalla EU ja Moldova hyväksyivät yhdessä kattavan strategian ja Georgiaa varten laadittiin lainsäädäntöä koskeva etenemissuunnitelma. Ukrainan kanssa on tarkoitus hyväksyä virallinen terveys- ja kasvinsuojelutoimien strategia vuoden 2017 jälkipuoliskolla. Kyseiset asiakirjat sisällytetään assosiaatiosopimuksiin tai pitkälle meneviin ja laaja-alaisiin vapaakauppasopimuksiin, ja niiden tarkoituksena on ohjata kumppanimaita lainsäädännön lähentämisessä ja institutionaalisten valmiuksien parantamisessa tulevina vuosina.

Vastaavanlaisia uudistussuunnitelmia hyväksyttiin myös teknisten määräysten ja standardien alalla. Näillä aloilla on kuitenkin vahvistettava hallinnollisia valmiuksia kaikissa kolmessa maassa, jotta ne voivat täyttää tulevat tehtävänsä ja varmistaa lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon ja soveltamisen.

Kaikissa maissa on valmisteltu kattavat uudistusstrategiat julkisia hankintoja varten. On myös todettava, että Moldova ja Ukraina liittyivät Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen vuonna 2016.

Kaupan esteistä todettakoon, että Ukraina sovelsi (heinäkuun 2016 ja heinäkuun 2017 välisenä aikana) vientitulleja metalliromuun ja että se soveltaa edelleen puutavaran vientikieltoa vastoin pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen ja WTO:n periaatteita. EU:n maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta Georgiassa voidaan todeta, että osapuolet ponnistelivat merkittävästi sellaisten nimikkeiden poistamiseksi markkinoilta, jotka ovat vaarassa tulla sekoitetuksi EU:ssa suojattujen maantieteellisten merkintöjen kanssa. Moldovassa ilmeni ongelmia joidenkin EU:n maantieteellisten merkintöjen, kuten Proseccon, suojaamisessa, ja avoimuuden puute sekä syrjivät toimenpiteet vaikuttavat edelleen haitallisesti sähkönjakelusektoriin. Näiden kaupanesteiden poistamisesta on keskusteltu sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanoelimissä että poliittisella tasolla.

Sääntelyn lähentäminen ja institutionaalisten valmiuksien parantaminen edellyttävät jatkossakin toimenpiteitä sekä kumppanimaiden viranomaisilta että EU:lta. Tämä on edellytyksenä pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden tehokkaalle täytäntöönpanolle sekä EU:n ja kumppanimaiden välisen kaupan edistämiselle.

EU antaa rahallista ja teknistä tukea uudistuksiin ja hallinnollisten valmiuksien parantamiseen kaupan alalla esimerkiksi seuraaviin kohteisiin:

·teknisten kaupanesteiden poistaminen (yhdenmukaistamalla standardointi- ja metrologiainfrastruktuurit) vaatimustenmukaisuuden arviointijärjestelmä (mukaan luettuna arviointielinten akkreditointi ja EU:n standardeja koskeva markkinavalvontajärjestelmä)

·kilpailusääntöjen käyttöönotto (myös valtiontukien alalla)

·terveys- ja kasvinsuojelutoimien lähentäminen EU:n järjestelmän kanssa (erityisesti institutionaalisten valmiuksien parantaminen elintarviketurvallisuuden valvonnassa)

·teollis- ja tekijänoikeuksien suojaaminen ja noudattaminen

·julkisiin hankintoihin liittyvien järjestelmien yhtenäistäminen markkinoiden vastavuoroista avaamista varten

·tuottajajärjestöjen toiminnan edistäminen ja arvoketjujen optimointi

·pk-yritysten kehittäminen.

Pk-yritysten kehittämiseksi kaikki kolme maata saavat tukea pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen alaisesta pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvälineestä (yhteensä 200 miljoonaa euroa).

4.Talouskumppanuussopimukset – Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtiot

Talouskumppanuussopimusten määrä kasvoi seitsemään vuonna 2016, ja ne kattavat nyt 28 maata seuraavilla alueilla:

·Karibia, Tyynimeri sekä itäisen ja eteläisen Afrikan alue

·Kamerun Keski-Afrikassa

·eteläisen Afrikan kehitysyhteisön talouskumppanuussopimusryhmä

·Ghana ja Norsunluurannikko Länsi-Afrikassa.

4.1.Sopimusten nykytilanne

4.1.1.Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (SADC)

Vuonna 2016 saavutettiin yksi virstanpylväs, kun EU allekirjoitti talouskumppanuussopimuksen kuuden eteläisen Afrikan kehitysyhteisöön kuuluvan maan kanssa. Sopimusta alettiin soveltaa väliaikaisesti lokakuussa 2016. Perinteisten kauppaa koskevien määräysten lisäksi kuusi SADC-maata (Botswana, Etelä-Afrikka, Lesotho, Mosambik, Namibia ja Swazimaa) ja EU sitoutuivat kumppanuuteen, jossa painotetaan kestävää kehitystä sekä sosiaalisten normien ja ympäristönormien noudattamista.

Sopimuksella tuetaan suoraan alueen taloudellista yhdentymistä edistämällä noiden kuuden maan suhteiden tiivistämistä. Vuonna 2016 sopimus oli ratifioimatta ja panematta täytäntöön vain Mosambikissa (seitsemäs SADC-maa).

4.1.2.Länsi-Afrikka

Länsi-Afrikan kanssa tehdyn talouskumppanuussopimuksen väliaikaista soveltamista ei ole voitu aloittaa, koska alueen 16 maasta kolme ei ole vielä allekirjoittanut sitä. Tällä välin kaksi alueen maista, Norsunluurannikko ja Ghana, on allekirjoittanut ja ratifioinut erilliset talouskumppanuussopimukset 10 . Norsunluurannikon kanssa tehtyä talouskumppanuussopimusta alettiin soveltaa syyskuussa 2016, ja Euroopan parlamentti antoi 1. joulukuuta 2016 hyväksyntänsä Ghanan kanssa tehdyn sopimuksen väliaikaiselle soveltamiselle.

4.1.3.Itä-Afrikan yhteisö (EAC)

Viidestä maasta vielä kolmen on allekirjoitettava sopimus ennen kuin Euroopan parlamentti voi antaa sille hyväksyntänsä ja sopimuksen väliaikainen soveltaminen voi alkaa.

4.2.Kauppavirrat

Kaupan kehitys on ollut epätasaista tässä kertomuksessa käsiteltyjen talouskumppanuussopimusmaiden (Cariforum Karibian alueella, Tyynimeri, itäisen ja eteläisen Afrikan kumppanimaat ja Kamerun) välillä. Jotkut maat, kuten Kamerun ja Fidži, eivät ole soveltaneet talouskumppanuussopimuksia vielä riittävän kauan, jotta niiden tilanteesta voitaisiin tehdä varmoja johtopäätöksiä. Muiden alueen maiden osalta kaksisuuntaisessa kaupassa on ollut viime vuosina vaihteluita, joita voidaan selittää osaksi talouskumppanuusmaiden vientiin vaikuttaneilla perushyödykkeiden hintojen muutoksilla.

Joidenkin maiden vienti EU:hun on lisääntynyt jatkuvasti. Esimerkkinä voidaan mainita Madagaskar ja Dominikaaninen tasavalta.

Karibiaa lukuun ottamatta kaikkien AKT-alueella sijaitsevien talouskumppanuusmaiden kauppatase EU:n kanssa on positiivinen.

Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta vienti Karibian alueelta EU:hun on laskenut vuodesta 2013 lähtien. Vuonna 2016 vienti supistui 23 prosenttia, mikä johtui Trinidadin ja Tobagon vientisektoria ravistelleesta perushyödykkeiden hintojen laskusta.

4.3.Sijoitukset

EU:n sijoitukset talouskumppanuussopimuksia soveltaville alueille ovat lisääntyneet lukuun ottamatta Cariforumia, jonka alueella EU:n sijoitukset ovat pysyneet vakaana. Cariforum-maiden sijoitukset EU:hun ovat lisääntyneet.

Madagaskarilaisia tekstiilejä EU:n kuluttajille

Madagaskarin tekstiili- ja vaatetussektori on hyötynyt talouskumppanuussopimuksesta, koska sen ansiosta kyseisiä tuotteita on voitu tuoda EU:hun tullitta ilman kiintiöitä ja koska alkuperäsäännöt ovat aiempaa paremmat. Talouskumppanuussopimuksen tultua voimaan vuonna 2012 Madagaskarin vienti EU:hun on kasvanut melkein 15 prosenttia vuosittain. Tekstiili- ja vaatetusala oli Madagaskarin tärkein vientisektori vuonna 2015, jolloin kyseisten tuotteiden viennin arvo oli yli 300 miljoonaa euroa eli lähes kolmannes Madagaskarin kokonaisviennistä EU:hun.

Yksi hyötyjistä on paikallinen tekstiilialan yritys Epsilon. Sen henkilöstömäärä on kasvanut sadasta työntekijästä 2 000:een. Talouskumppanuussopimus on myös osaltaan parantanut työntekijöiden ja heidän perheidensä elinoloja.

4.4.EU:n tuki talouskumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa

On tärkeää kehittää valvontamekanismeja, joiden avulla voidaan seurata talouskumppanuussopimusten toimivuutta ja vaikutusta sekä varmistaa, että kehitysyhteistyö ja kauppaan liittyvä tuki edesauttavat talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanoa.

Useat talouskumppanuussopimukset sisältävät taloutta ja kehitysyhteistyötä koskevia lukuja, joiden mukaisesti EU sitoutuu tekemään yhteistyötä asianomaisten maiden kanssa antamalla niille pääasiassa rahallista ja teknistä tukea.

EU on yhteensovittanut talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanon kehityspolitiikan, kehitysyhteistyön ja kauppaa tukevan kehitysavun kanssa keskusteltuaan asiasta kansallisten toimivaltaisten viranomaisten sekä yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

Ne ovat laatineet yhdessä talouskumppanuussopimusten kansallisia täytäntöönpanosuunnitelmia. Niiden avulla pyritään määrittämään maiden tarpeet seuraavilla aloilla:

·talouskumppanuussopimusten noudattaminen, hallinnointi ja valvonta

·talouskumppanuussopimuksia koskeva viestintä

·liiketoimintaympäristön parantaminen, jotta maat ja yritykset voivat saada sopimuksista täyden hyödyn.

Tähän liittyy tarvittavien uudistusten tekeminen, jotta voidaan

·edistää kasvua, talouden monipuolistamista ja paikallisen lisäarvon syntymistä

·houkutella investointeja

·tukea uusien työpaikkojen luomista.

Tällä perusteella EU määrittää tarpeet ja tutkii yhteyksiä mahdollisten rahoituslähteiden välillä. Rahoitus voi olla peräisin muun muassa seuraavista lähteistä:

·EU:n erilaiset kehitysapuvälineet, joita toteutetaan kansallisella ja alueellisella tasolla sekä AKT:n sisäisesti

·EU:n jäsenvaltiot

·Euroopan investointipankki

·muut kehitysapua tarjoavat rahoituslaitokset ja mahdolliset avunantajat.

Talouskumppanuussopimusten kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat auttavat joka tapauksessa löytämään ratkaisuja talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanossa ilmenneisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, jolloin ne ovat johdonmukaisia ja niiden vaikutus on suurempi.

4.5.Kehitysapu

Talouskumppanuussopimuksia soveltaville alueille ja maille myönnetään niille kohdennettua kehitysapua. Sillä täydennetään muista EU:n rahoituslähteistä annettavaa tukea, joka kohdistuu epäsuoremmin talouskumppanuussopimuksiin liittyviin tarpeisiin.

Karibian alueelle myönnettiin 11:n Euroopan kehitysrahaston alaiseen Cariforumin alueohjelmaan yli 100 miljoonaa euroa alueellisen yhteistyön ja yhdentymishankkeiden edistämiseksi.

Tyynenmeren alueelle myönnettiin 50 miljoonaa euroa alueellista määrärahaa, jonka ensisijaisiksi kohteiksi määritettiin alueellinen kauppa, liiketoimintaympäristö ja yksityisen sektorin osallistaminen.

Itäisen ja eteläisen Afrikan alueen neljälle talouskumppanuusmaalle myönnettiin kullekin 10 miljoonaa euroa Itä- ja Keski-Afrikan alueohjelmasta.

Länsi-Afrikan alueella valmisteltiin rahoituksen myöntämistä alueellisen kilpailukyvyn ohjelmasta Ghanalle ja Norsunluurannikolle. Rahoitus kohdistuu talouskumppanuussopimusten täytäntöönpanoa koskeviin erityistoimiin.

Keski-Afrikassa Kamerunissa on tutkittu mahdollisia tapoja käyttää alueelliseen yhdentymiseen tarkoitetut alueelliset määrärahat, joiden määrä on 211 miljoonaa euroa.

EU on pyrkinyt edistämään erityisesti elintarvikealan kauppaa ja investointeja AKT-valtioissa, jotta kyseiset valtiot voisivat hyötyä talouskumppanuussopimuksista.

4.6.Institutionaaliset toimet

Tämän kertomuksen kohteena olevien talouskumppanuussopimusten puitteissa toteutettiin merkittäviä institutionaalisia toimia.

·Cariforumin, Kamerunin sekä itäisen ja keskisen Afrikan talouskumppanuussopimusten hallintoelimet pitivät vuosikokouksensa.

·Kansalaisyhteiskunnan edustajat tapasivat Cariforumin ja EU:n talouskumppanuussopimusta käsittelevän neuvoa-antavan komitean toisessa kokouksessa (joka pidettiin Brysselissä huhtikuussa 2016).

Tarkempaa tietoa edellä mainituista kokouksista esitetään tämän kertomuksen liitteenä olevassa komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

5.Ensimmäisen sukupolven vapaakauppasopimukset

EU:n ensimmäisen sukupolven vapaakauppasopimukset on tehty ennen vuonna 2006 annettua ”Globaali Eurooppa” ‑tiedonantoa. Kyseiset vapaakauppasopimukset kattavat yleensä vain tavarakaupan, mutta maataloustuotteet on usein sisällytetty niiden soveltamisalaan myöhemmässä vaiheessa.

Tähän ryhmään kuuluvat vapaakauppasopimukset eroavat toisistaan melko paljon. Niitä ovat seuraavat:

·tulliliitto Turkin kanssa

·Islannin, Norjan 11 ja Sveitsin kanssa 1970-luvulla tehdyt vapaakauppasopimukset

·vapaakauppasopimukset Färsaarten, Meksikon, Chilen ja Etelä-Afrikan kanssa

·vapaakauppasopimukset EU:n Välimeren alueen kumppanimaiden 12 kanssa osana 1990-luvulla tehtyjä assosiaatiosopimuksia 13 .

Suurin osa näistä vapaakauppasopimuksista on tarkoitus muuttaa kattaviksi vapaakauppasopimuksiksi, jotka vastaisivat paremmin monitahoista kaupankäyntiä, jota nykyään käydään EU:n ja sen kumppaneiden välillä. Meksikon kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja vapaakauppasopimuksen muuttamisesta kattavaksi, ja vastaavat neuvottelut on aloitettu myös Marokon ja Tunisian kanssa. Turkin kanssa neuvotellaan tulliliiton ja Chilen kanssa vapaakauppasopimuksen nykyaikaistamisesta. Etelä-Afrikan kanssa tehty vapaakauppasopimus on korvattu SADC:n kanssa tehdyllä vapaakauppasopimuksella.

Perinteisen italialaisen pastan vienti Etelä-Afrikkaan

Calabrialainen perheyritys Pasta Astorino valmistaa ja myy pastaa sekä Italiassa että sen ulkopuolella. EU:n ja Etelä-Afrikan välinen kauppasopimus tuli voimaan vuonna 2000. Tämän seurauksena pastan vienti Euroopasta Etelä-Afrikkaan kasvoi merkittävästi sekä arvossa (43 prosenttia) että määrässä (67 prosenttia).

EU:n ja Etelä-Afrikan välisen kauppasopimuksen ansiosta Pasta Astorinon oli mahdollista käynnistää liiketoiminta Etelä-Afrikassa, ja vuonna 2015 se vei sinne tonnin pastaa. Myös Pasta Astorinon paikalliset toimittajat ovat hyötyneet EU:n kanssa tehdystä kauppasopimuksesta.

5.1.Kauppavirrat

Kaupan kehitys on ollut yleisesti ottaen positiivista, koska kahdensuuntainen kauppa on kasvanut kaikkien maiden kanssa vapaakauppasopimusten voimaantulosta lähtien.

5.1.1.Sveitsi

Sveitsi on yksi EU:n suurimmista kauppakumppaneista, ja sekä vienti että tuonti EU:n ja Sveitsin välillä ovat kasvaneet 96 prosenttia vuoden 2002 jälkeen.

5.1.2.Turkki

Turkki on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani. Tulliliiton soveltamiskaudella vienti EU:sta Turkkiin on kasvanut 185 prosenttia ja tuonti Turkista EU:hun 160 prosenttia. EU:n vienti Turkkiin on pysynyt vakaana vuodesta 2014 lähtien, kun taas tuonti on jatkanut kasvuaan. Tämän johdosta EU:n kauppatase on supistunut 20 miljardista eurosta 10 miljardiin euroon.

5.1.3.Chile

Vuoden 2002 jälkeen EU:n vienti Chileen on kasvanut 170 prosenttia eli kolme kertaa enemmän kuin tuonti, joka on kasvanut 50 prosenttia samalla ajanjaksolla. Chile on kuitenkin tehnyt vapaakauppasopimuksia myös useiden muiden kauppakumppanien kanssa EU:n ja Chilen välisen vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen, minkä takia EU on vähitellen menettänyt markkinaosuuksiaan Chilessä muille kauppakumppaneille 14 .

Itävaltalaisen taikinan vienti Meksikoon

Backaldrin on leivonta-aineita valmistava perheyritys, joka sijaitsee Astenissa Ylä-Itävallan osavaltiossa. Kyseinen yritys on kehittänyt Kornspitz-viljasämpylän ja vie tuotteitaan yli 100 maahan. EU:n ja Meksikon välillä vuonna 2001 tehdyn kauppasopimuksen ansiosta Backaldrin pääsi Meksikon markkinoille.

Backaldrinin tuotannosta menee nykyään vientiin 80 prosenttia, ja kansainvälisen menestyksen ansiosta se on voinut jatkuvasti investoida ja luoda uusia työpaikkoja. Backaldrin perusti vuonna 2013 innovointi- ja teknologiakeskuksen, ja se ennakoi lähitulevaisuudessa luovansa 50 uutta työpaikkaa korkean osaamisen työntekijöille.

5.1.4.Välimeren alueen maat

Välimeren alueen maiden kanssa tehdyissä sopimuksissa määrätään kaikkien teollisuustuotteiden ja vaihtelevassa määrin maataloustuotteiden, jalostettujen maataloustuotteiden ja kalataloustuotteiden kaupan vastavuoroisesta vapauttamisesta.

Nämä sopimukset ovat yleensä osittain epäsymmetrisiä, koska niissä määrätään pitkistä siirtymäkausista ja/tai vähäisemmästä vapauttamisesta maataloustuotteiden kaupassa. Tämä hyödyttää Välimeren alueen kumppanimaita, ja ensisijaisena tavoitteena on alueen kehittäminen ja parempi yhdentyminen EU:n markkinoille.

EU on tärkein kauppakumppani suurimmalle osalle kyseisen alueen kumppanimaista. Välimeren alueen maat ovat hyvin riippuvaisia EU:sta sekä tuonnin että viennin alalla.

Kauppa on lisääntynyt kummankin osapuolen näkökulmasta, mutta useimmissa maissa EU:n vienti kasvoi tuontia nopeammin. Poikkeuksena ovat Marokko ja Tunisia, joiden tuonti EU:hun on kasvanut enemmän kuin vienti EU:sta kyseisten maiden markkinoille sopimusten voimaantulon jälkeen. Rakenteellisissa uudistuksissa ja talouden monipuolistamisessa eniten edistyneiden maiden, kuten Israelin, Marokon ja Tunisian, kauppataseen alijäämä on jonkin verran pienempi ja vakaampi kuin muissa maissa.

Algeria on myös erityistapaus, sillä kivennäispolttoaineet muodostavat yli 90 prosenttia sen viennistä. Niiden ansiosta Algerian vuotuinen kauppatase oli ylijäämäinen vuoteen 2012 asti. Vuodesta 2012 lähtien kivennäispolttoaineiden viennin arvo on kuitenkin laskenut huomattavasti öljyn maailmanmarkkinahinnan pudottua. Algerian kauppatase EU:n kanssa on ollut alijäämäinen vuodesta 2015 lähtien.

Espanjalaisia keksejä viedään Algeriaan aiempaa enemmän

Galletas Gullón on yksi Euroopan johtavista keksinvalmistajista. Se vie tuotteitaan yli 100 maahan. Suojatullit alenivat EU:n ja Algerian välisen kauppasopimuksen tultua voimaan vuonna 2005. Aiemmin ne olivat olleet jopa 30 prosenttia. Tämän ansiosta Galletas Gullónin kaltaisten eurooppalaisten yritysten on nykyään helpompi viedä tuotteitaan Algeriaan.

Viimeisten viiden vuoden aikana Galletas Gullónin myynti Algeriaan on kasvanut 36 prosenttia, ja sen arvo oli 2 miljoonaa euroa vuonna 2015. Jatkuva kysyntä on varmistanut sen, että Galletas Gullón on nykyisin Algerian suurin keksientuoja, mikä ei yrityksen mukaan olisi ollut mahdollista ilman vapaakauppasopimusta.

5.2.Tariffikiintiöt

Yleensä ottaen tariffikiintiöitä ei käytetä paljon tai niitä käytetään vain hyvin harvojen tuotteiden osalta. Poikkeuksen tekee Israel, joka käyttää tariffikiintiönsä lähes kokonaan. EU:n sääntelyvaatimusten ja normien takia monilla Välimeren alueen kumppanimailla on vaikeuksia viedä tuotteitaan EU:n markkinoille. Useiden kumppanimaiden sääntely-ympäristö ei täytä EU:n vaatimuksia.

Alueen epävakaus on vaikuttanut Välimeren kumppanimaiden talouksiin. Näitä maita koskevista ongelmista voidaan mainita esimerkiksi seuraavat:

·perinteisten kauppareittien sulkeminen

·vaikea poliittinen tilanne

·pakolaisten suuri määrä alueella

·vaikeus houkutella ulkomaisia sijoituksia epävakaassa tilanteessa.

Syyrian pakolaiskriisin vaikutukset ovat kohdistuneet erityisen voimakkaasti pieniin ja hauraisiin talouksiin, kuten Jordaniaan ja Libanoniin. EU tutkii keinoja lisätä taloudellista yhteistyötä ja kauppaan liittyvää tukea sen varmistamiseksi, että Välimeren alueen maat saavat enemmän hyötyä kaupan vapauttamisesta EU:n kanssa. Yhtenä esimerkkinä EU:n halusta reagoida Välimeren alueen kumppanimaiden erityisiin haasteisiin on heinäkuussa 2016 Jordaniassa käynnistetty alkuperämaasääntöjen yksinkertaistamisaloite, johon liittyy myös syyrialaisten pakolaisten työllistäminen.

5.3.Tullietuuksien käyttöaste

Tätä tietoa ei ole saatavilla kaikista EU:n viennin kohdemaista. Tiedossa olevat käyttöasteet ovat kuitenkin paljon alhaisemmat EU:n viennissä kuin vapaakauppakumppaneiden EU:hun suuntautuvassa tuonnissa. Tullietuuksien käyttöasteet vaihtelevat uuden sukupolven vapaakauppasopimuksia soveltavien kumppanimaiden välillä 96 prosentista (tuonti Tunisiasta ja Egyptistä) 66 prosenttiin (tuonti Norjasta). Keskiarvo on 84 prosenttia. EU:n viennissä tullietuuksien käyttöaste vaihtelee 74 prosentista (vienti Libanoniin ja Chileen) 23,5 prosenttiin (vienti Tunisiaan). Keskiarvo on 53 prosenttia.

5.4.Palvelut ja sijoitukset

EU on kaikissa asianomaisissa maissa suurin tai yksi suurimmista kumppaneista palvelukaupan ja sijoitusten alalla. Palvelukaupan ja sijoitusten kehitys on ollut yleisesti ottaen positiivista. Viime vuosien yleinen kehitys on kuitenkin vaikuttanut etenkin Välimeren alueella joidenkin maiden palvelukauppaan erityisesti matkailun alalla.

5.4.1.Chile

Palvelut eivät kuulu ensimmäisen sukupolven vapaakauppasopimusten soveltamisalaan Meksikoa ja Chileä lukuun ottamatta. Palvelujen vienti EU:sta Chileen kasvoi 27 prosenttia ja tuonti 29 prosenttia vuosina 2010–2015.

EU on Chilen tärkein sijoittaja, mutta EU:n Chileen suuntautuvat sijoitukset ovat vähentyneet viime vuosina, mikä johtuu mahdollisesti Chilen kaivosalan kriisistä.

5.4.2.Meksiko

Vuosina 2010–2015 palvelujen vienti EU:sta Meksikoon lisääntyi 54 prosenttia ja tuonti Meksikosta EU:hun lisääntyi 47 prosenttia.

EU:n Meksikoon suuntautuvan investointivirran vuotuinen keskiarvo on kolminkertaistunut vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen.

5.5.Täytäntöönpanoelimet

Ensimmäisen sukupolven vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoelinten rakenne ei ole yhtä kehittynyt kuin uudemmissa vapaakauppasopimuksissa, mutta tarkoituksena on pitää – ja tavallisesti pidetäänkin – vuosikokous, jossa arvioidaan tilanteen kehittymistä.

Pidetyissä kokouksissa käsiteltiin hyvin erilaisia kysymyksiä, jotka liittyvät kunkin kumppanimaan erityistilanteeseen. Useissa kokouksissa käsiteltiin seuraavia kaikille yhteisiä asioita:

·tullimenettelyjen kankeus

·maataloustuotteiden kauppaa koskevat rajoitukset

·farmaseuttiset tuotteet

·julkiset hankinnat

·suorien ulkomaisten sijoitusten rajoitukset.

Välimeren alueen maiden osalta keskusteltiin myös kauppaan liittyvästä tuesta kiinnittäen erityistä huomiota lainsäädännön lähentämiseen EU:n määräysten kanssa esimerkiksi terveys- ja kasvinsuojelutoimien, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin alalla.

6.Tarkempi katsaus kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin lukuihin

EU:n vapaakauppasopimukset sisältävät määräyksiä kestävästä kehityksestä. Esimerkkeinä voidaan mainita tärkeimpien kansainvälisten työ- ja ympäristönormien ja niihin liittyvien välineiden noudattaminen muun muassa puutavaran ja kalastuksen alalla sekä kestävän tuotannon ja yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen.

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa luvuissa mainittujen toimien luonne ja laajuus vaihtelevat kumppanimaasta toiseen ja riippuvat siitä, miten kauan kyseiset luvut ovat olleet voimassa.

Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten kauppaan liittyviä määräyksiä on alettu soveltaa vasta hiljattain. Näin ollen suuri osa vuonna 2016 tehdystä työstä liittyi erilaisten instituutioiden luomiseen kansalaisyhteiskunnan mekanismit mukaan luettuina sekä ensisijaisten toiminta-alueiden määrittämiseen.

6.1.Uuden sukupolven vapaakauppasopimuksiin liittyvät toimet

Etelä-Korean, Keski-Amerikan sekä Kolumbian ja Perun kanssa tehtyjä sopimuksia on sovellettu pisimpään. Seuraavassa luetellaan joitakin toimia, joita vuonna 2016 toteutettiin kyseisten sopimusten yhteydessä.

Työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 111 täytäntöönpanosta EU:ssa ja Etelä-Koreassa tehtiin vertaileva tutkimus (jonka yhteydessä järjestettiin myös työpajat Soulissa ja Brysselissä).

El Salvadorissa ja Guatemalassa on toteutettu ILO:n kanssa hankkeita, joilla on pyritty parantamaan ILO:n keskeisten yleissopimusten täytäntöönpanoa seuraavilla aloilla:

·yhdistymisvapaus

·työehtoneuvottelut ja syrjimättömyys

·lapsityövoima.

Kolumbian kanssa on käyty jatkuvaa vuoropuhelua luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) täytäntöönpanosta.

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanossa on edistytty vähitellen. Tämä on helpottanut ja edistänyt arvokkaalla tavalla säännöllistä ja kohdennettua vuoropuhelua EU:n kauppakumppanien kanssa merkittävistä kauppaan liittyvistä työ- ja ympäristökysymyksistä sekä edesauttanut kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien painopisteiden ja mahdollisuuksien määrittämistä.

6.2.Hallitusten väliset kokoukset kaupasta ja kestävästä kehityksestä

Tällä raportointijaksolla pidettiin kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevät hallitusten väliset kokoukset Keski-Amerikan, Kolumbian ja Perun, Etelä-Korean, Georgian sekä Moldovan kanssa.

Vuonna 2016 keskusteltiin seuraavista työvoimaa koskevista kysymyksistä:

·työsuojelutarkastukset (Kolumbia, Peru, Honduras, Moldova ja Georgia)

·työehtoneuvottelut (Kolumbia ja Guatemala)

·ammattiliittojen edustajiin kohdistuva väkivalta (Kolumbia)

·yhdistymisvapaus (El Salvador ja Panama)

·lapsityövoima (Kolumbia, El Salvador, Guatemala, Panama ja Georgia)

·kolmikantaneuvottelut 15 (Georgia)

·työterveys- ja turvallisuus (Kolumbia, Peru ja Moldova).

Ympäristön alalla keskusteltiin pääasiassa seuraavista asioista:

·CITES

oGeorgia ja Moldova

oKolumbian harjoittama krokotiilin- ja kaimaaninnahkojen kauppa

opuutavarakauppa (Dalbergia genus) Guatemalan ja Panaman kanssa

oPanaman hait ja rauskut.

·Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi

oteollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Costa Ricassa

oekosysteemien ennallistaminen, uudelleen metsittäminen ja metsäkadon torjunta (El Salvadorissa, Hondurasissa, Nicaraguassa ja Georgiassa)

obiologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (erityisesti Nagoyan pöytäkirja) Panaman ja Moldovan osalta.

6.3.Muut kokoukset

Hallitusten välisten kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevien kokousten yhteydessä järjestettiin hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien välisiä kokouksia, joihin osallistui myös työntekijöiden ja työnantajien edustajia. EU:n kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavat ryhmät pitivät kaikkien sopimusten osalta kokoukset, joissa keskusteltiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanosta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi sihteeristönsä kokousten käyttöön.

6.4.Nykytilanne ja haasteet

Sopimusten yleisenä tavoitteena on luoda kehys, joka mahdollistaa puuttumisen ongelmiin, joita saattaa ilmetä kaupallisten, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien tavoitteiden välisessä vuorovaikutuksessa.

Kauppaa ja kestävää kehitystä edistävän työn täyttä potentiaalia ei kuitenkaan ole vielä saavutettu 16 . Edelleen tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa työ- ja ympäristöpolitiikkaa ja pitää samalla kiinni kansainvälisistä sitoumuksista ja varmistaa korkea suojan taso.

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten toteuttaminen edellyttää pitkäaikaista yhteistyötä kauppakumppaneiden kanssa sekä toimien tiivistä yhteensovittamista eri tason viranomaisten välillä esimerkiksi työ- ja ympäristöpolitiikan alalla. Viranomaiset eivät aina näe tai ymmärrä kyseisen politiikan ja kansainvälisen kaupan välistä yhteyttä. Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan järjestöjen sekä työntekijöiden ja työnantajien edustajien kanssa on tärkeä osa tätä prosessia. Niille pitäisi antaa vielä suurempi rooli täytäntöönpanon valvonnassa.

Vuonna 2016 komissio toteutti toimia vapaakauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanon tehostamiseksi. Komissio pyrki lisäämään yhteistyötä yritysten ja muiden tärkeiden kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien kanssa sekä parantamaan toimien yhteensovittamista kansainvälisten järjestöjen, erityisesti ILO:n, kanssa.

Komission tavoitteena on parantaa esimerkiksi ILO:n ja monenvälisten ympäristösopimusten (MEA) tarjoamien kansainvälisten valvonta- ja seurantarakenteiden käyttöä ensisijaisena välineenä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten täytäntöönpanon tehokuutta arvioitaessa.

Komissio on myös teettänyt pilottitutkimuksia siitä, miten esimerkiksi työmarkkinaosapuolia kuulemalla voidaan arvioida keskeisten työnormien täytäntöönpanon nykytilannetta pilottimaissa (Kolumbia, Georgia ja Guatemala). Komissio aikoo laajentaa kyseisten tutkimusten alaa vuosina 2018–2019.

Komissio otti käyttöön mekanismin tiivistääkseen yhteistyötään EU:n jäsenvaltioiden kanssa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanossa kyseisiä asioita käsittelevän asiantuntijaryhmän kautta. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, mikä mahdollistaa tiedonvaihdon ja toimien yhteensovittamisen. Komission ja jäsenvaltioiden välistä kumppanuutta ja yhteistyötä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa asioissa on tarkoitus tehostaa vuosina 2017–2018.

7.Vapaakauppasopimusten vaikutuksen jälkiarviointi – Chile ja Meksiko

Tässä kertomuksessa esitellään vapaakauppasopimusten täytäntöönpanotilannetta vuonna 2016. Kertomuksessa on huomioitu vertailun vuoksi myös muutaman aiemman vuoden tiedot. Vapaakauppasopimusten vaikutusta analysoidaan kattavasti jälkiarvioinneissa. Jälkiarvioinnit on tehty tähän mennessä Chilen ja Meksikon kanssa tehdyistä vapaakauppasopimuksista 17 . Etelä-Korean kanssa tehtyä vapaakauppasopimusta koskeva analyysi valmistuu vuoden 2017 aikana. Parhaillaan on käynnissä myös yleinen tutkimus vapaakauppasopimusten vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin.

7.1.Chile

Chileä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että tullimaksujen alentamisella oli ollut merkittävä vaikutus kahdenvälisiin kauppavirtoihin. Simulaatiot osoittivat, että ilman vapaakauppasopimusta Chilen vienti EU:hun olisi ollut 20 prosenttia vähäisempää vuonna 2009 ja EU:n vienti Chileen ainakin 40 prosenttia vähäisempää vuonna 2010.

Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että EU:n osuus Chilen kokonaiskaupasta oli pienentynyt sopimuksen voimaantulon jälkeen, vaikka kahdenväliset kauppavirrat olivatkin kasvaneet huomattavasti. Voidaankin olettaa, että ilman vapaakauppasopimusta merkittävä osa EU:n vientiyrityksistä olisi syrjäytetty Chilen markkinoilta Chilen tehtyä useita vapaakauppasopimuksia muiden kumppaneiden kanssa.

Tutkimuksessa todettiin, että palvelujen vienti EU:sta Chileen oli kasvanut pidemmälle vapautetuilla aloilla nopeammin vapaakauppasopimuksen tultua voimaan kuin WTO:n GATS-sopimuksen 18 seurauksena. Palvelujen tuonti Chilestä EU:hun oli sekin melko vilkasta useilla aloilla, joilla vapaakauppasopimuksen sitoumukset ovat GATS-sopimusta laaja-alaisempia.

Jälkiarvioinnissa esiteltiin erilaisia vaikutuksia, joita sopimuksella oli luonnonvaroihin ja ympäristön pilaantumiseen. Ne olivat kuitenkin yleisesti ottaen vähäisiä. Lannoitteiden käytön lisääntyminen sekä molybdeenin, lohen, nilviäisten ja puutuotteiden viennin kasvu aiheuttivat vähäisessä määrin ilman ja veden saastumista. EU:n vaatimat tiukemmat ympäristönormit lievensivät näitä vaikutuksia jonkin verran.

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sopimuksen sosiaalista vaikutusta lähinnä Chilessä, ja sen mukaan vapaakauppasopimus ei johtanut ilmeisiin mukautuksista johtuviin sosiaalisiin kustannuksiin EU:ssa.

Maatalousalalla pientilat ovat saattaneet Chilessä menettää asemiaan suurempiin maatalousyrityksiin nähden. Yleisesti ottaen ne ovat kuitenkin hyötyneet, koska vapaakauppasopimuksen ansiosta maatalousalan kokonaistulot ovat nousseet ja markkinoille pääsyyn liittyvä eriarvoisuus maatalousalan ja muiden toimialojen välillä on kaventunut.

7.2.Meksiko

Meksikoa koskevassa analyysissa todettiin, että EU:n ja Meksikon kahdenvälinen tavarakauppa on lisääntynyt merkittävästi vapaakauppasopimuksen voimaantulon jälkeen etenkin muiden kuin maataloustuotteiden alalla.

Maataloustuotteiden vienti EU:sta Meksikoon kärsii yhä korkeista tullimaksuista ja merkittävistä terveys- ja kasvinsuojelutoimiin liittyvistä esteistä.

Vienti ja tuonti ovat molemmat yli kaksinkertaistuneet, joskin EU:n vienti Meksikoon on kasvanut hieman nopeammin kuin Meksikon vienti EU:hun. EU:n osuus Meksikon viennistä oli 3,8 prosenttia vuonna 1999 ja 4,9 prosenttia vuonna 2013. Meksikon osuus EU:n viennistä kasvoi 0,5 prosentista 0,7 prosenttiin.

Prosenteissa ilmaistuna Meksikon BKT:n arvioidaan olevan vapaakauppasopimuksen ansiosta 0,34 prosenttia suurempi ja EU:n BKT:n 0,01 prosenttia korkeampi. Vapaakauppasopimuksen epäsymmetrinen vaikutus johtuu siitä, että osapuolten sijoitus toistensa kauppakumppaneina on erilainen.

Kahdenvälisistä kauppavirroista voidaan todeta, että EU:n vienti Meksikoon näyttää kasvaneen 19 prosenttia, eli hieman enemmän kuin Meksikon vienti EU:hun, joka oli kasvanut arviolta 15 prosenttia.

Palvelukaupassa kahdenväliset kauppavirrat ovat kasvaneet merkittävästi, mutta muutokset ovat linjassa palvelukaupan yleisen kehityksen kanssa.

Suorien ulkomaisten sijoitusten virroissa näiden kumppanien välillä on ollut vaihtelua, mutta käyrä ei juuri poikkea suorien ulkomaisten sijoitusten virtojen yleisestä kehityksestä.

Vapaakauppasopimus ei vaikuttanut merkittävästi työllisyyteen, ihmisoikeuksiin tai köyhyyden ja eriarvoisuuden alalla tapahtuneisiin muutoksiin. Mahdolliset muutokset olivat hyvin pieniä ja myönteisiä.

Tutkimuksen perusteella ei voitu todeta selvää vaikutusta ympäristöön tai selkeää yhteyttä vapaakauppasopimuksen ja työntekijöiden oikeuksien, sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen vuoropuhelun välillä.

8.Vapaakauppasopimusten tehokkaan täytäntöönpanon valmistelu

Etelä-Korean sekä Kolumbian ja Perun kanssa tehtyjen vapaakauppasopimusten varhaisen vaiheen soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella komissio on oppinut, että vapaakauppasopimusten saumaton täytäntöönpano edellyttää kunnollista valmistelua. Komissio aikookin jatkossa aloittaa täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman laatimisen heti, kun neuvottelut ja muut EU:n puolelta tarvittavat vaiheet on saatu päätökseen. Etenemissuunnitelmaan kirjataan lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimet, jotka vapaakauppakumppanin on toteutettava täyttääkseen vapaakauppasopimuksessa vahvistetut sitoumuksensa.

Komissio sopii etenemissuunnitelman toteuttamisesta ja valvoo sitä kumppanimaiden kanssa sopimusten tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. Komissio on jo aloittanut täytäntöönpanoa koskevien etenemissuunnitelmien laatimisen Vietnamille ja Singaporelle. Kehittyviä ja vähiten kehittyneitä maita koskevissa etenemissuunnitelmissa luetellaan myös toimenpiteet, joilla näitä maita autetaan hyödyntämään paremmin EU:n kauppasopimusten tarjoamat mahdollisuudet tänä vuonna tehdyn, EU:n kauppaa tukevan kehitysavun strategiaa käsittelevän arvion mukaisesti.

Vapaakauppasopimuksia soveltavissa kumppanimaissa sijaitsevilla EU:n edustustoilla on keskeinen asema vapaakauppasopimusten täytäntöönpanossa. Niillä on parhaat mahdollisuudet seurata sellaisia maan sisäisiä muutoksia, jotka ovat merkityksellisiä vapaakauppasopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon näkökulmasta. Niillä on myös tiiviit yhteydet jäsenvaltioiden edustajiin, paikallisiin elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin sidosryhmiin, joiden kanssa perustetaan ”markkinoillepääsytiimejä” kaupanesteiden poistamisen seurantaa varten. Vapaakauppasopimusta soveltavissa maissa markkinoillepääsytiimit keskittyvät ensisijaisesti vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoon. EU:n edustustoilla on myös olennainen rooli täytäntöönpanoa koskevien etenemissuunnitelmien seurannassa.

Komissio pyrkii lisäksi osallistamaan muut toimielimet, jäsenvaltiot, yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt valmistelutyöhön, jolla varmistetaan vapaakauppasopimusten tehokas täytäntöönpano alusta lähtien.

9.Tietoisuuden lisääminen

Vapaakauppasopimuksia koskevan tietoisuuden puuttuminen on nimetty yhdeksi pääsyyksi sille, etteivät yritykset hyödynnä vapaakauppasopimuksia. Näin ollen komissio pyrkii lisäämään toimia tämän puutteen poistamiseksi seuraavasti:

·CETA-sopimuksesta 19 ja Vietnamin kanssa tehdystä vapaakauppasopimuksista 20 on laadittu kattavat tietopaketit

·Vientiyritysten menestystarinoita on kerätty yhteen ja niitä on julkaistu internetissä ja tiedotusvälineissä 21

·Lisäksi on laadittu suunnitelmia

ovapaakauppasopimuksiin liittyvän tiedottamisen edistämisestä EU:n markkinoille pääsyä koskevan tietokannan 22 kautta

omuiden käytössä olevien komission työkalujen ja verkostojen hyödyntämiseksi tehokkaammin vapaakauppasopimuksiin liittyvän tiedon levittämisessä.

Vuosina 2017–2018 on tarkoitus luoda uusia digitaalisia tiedotustyökaluja pk-yrityksiä varten.

Jäsenvaltioilla on komission ohella ratkaisevan tärkeä rooli edistettäessä vapaakauppasopimuksia koskevan tiedon levittämistä sidosryhmien keskuudessa. Tämä pätee erityisesti pk-yrityksiin, jotka usein tarvitsevat tietoa paikallisella kielellä ja eri alueilla.

Vuonna 2016 komissio aloitti – esimerkiksi markkinoille pääsyä käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa ja neuvoston kauppapoliittisessa komiteassa – jäsenvaltioiden ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa keskustelut siitä, miten voitaisiin parantaa yhteistyötä vapaakauppasopimusten täytäntöönpanossa. Erityisen tärkeänä pidettiin tiedotuksen lisäämistä sekä keskus- että paikallistasolla.

Keskusteluissa todettiin myös, että tiivis yhteistyö vapaakauppasopimusta soveltavissa kumppanimaissa sijaitsevien jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja EU:n edustustojen välillä oli keskeinen tekijä vapaakauppasopimusten tehokkaan täytäntöönpanon varmistamisessa.

Vuonna 2017 aiotaan jatkaa työtä jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin sekä elinkeinoelämän ja sen ulkopuolisten sidosryhmien kanssa parhaiden käytäntöjen määrittämiseksi.

10.Päätelmät

EU on tehnyt eri maiden kanssa lukuisia vapaakauppasopimuksia, jotka ovat laajuudeltaan ja tavoitteeltaan hyvin erilaisia.

Talouskumppanuussopimusten sekä pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden täytäntöönpano vaatii enemmän työtä kummaltakin puolelta. Tämän työn onnistuminen riippuu pitkälti edistymisestä seuraavilla aloilla:

·lainsäädännön lähentäminen ja institutionaalisten valmiuksien parantaminen pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden maissa

·täytäntöönpanovalmiuksien parantaminen talouskumppanuusmaissa.

Välimeren alueen maiden on yhä vaikeuksia viedä tuotteitaan EU:n markkinoille. Näin on siitäkin huolimatta, että niiden kanssa on sovellettu jo pitkään vapaakauppasopimuksia. Viime vuosien tapahtumat, kuten pakolaiskriisi, ovat aiheuttaneet lisähaasteita alueen vientivalmiuksien parantamiselle ja talouden monipuolistamiselle, jotka toimet kuitenkin auttaisivat kyseisiä kumppanimaita hyödyntämään paremmin vapaakauppasopimusten tarjoamat mahdollisuudet.

10.1.Kauppavirrat

Yleisesti ottaen tavarakauppa on lisääntynyt. Tämä koskee erityisesti EU:n vientiä. Joissain tapauksissa EU:n vienti supistui, mikä näyttää johtuvan pääasiassa asianomaisen kumppanimaan talouteen vaikuttaneista ulkoisista tekijöistä, ei niinkään vapaakauppasopimuksen toiminnasta sellaisenaan.

Maataloustuotteiden ja moottoriajoneuvojen vienti EU:sta uuden sukupolven vapaakauppasopimusta soveltaviin maihin kasvoi merkittävästi, mikä on hyvin myönteinen asia. Lisäksi kasvu ylitti alkuperäiset odotukset. EU:n yritykset ovat hyödyntäneet kattavasti vapaakauppasopimuksiin perustuvia tullietuuksia kyseisillä aloilla, mikä tarkoittaa, että vapaakauppasopimuksilla oli olennainen merkitys edellä mainitun kehityksen kannalta.

10.2.Tariffikiintiöt

Viennissä ja tuonnissa sovellettavien tariffikiintiöiden alalla on käyttämätöntä potentiaalia kaikkien kumppanimaiden kanssa, koska tariffikiintiöitä käytetään yleisesti ottaen vähän.

10.3.Tullietuuksien käyttöaste

Saatavilla olevien tietojen perusteella EU:n yritykset käyttävät tullietuuksia paljon vähemmän kuin kauppakumppanien yritykset. Komissio on tutkinut asiaa ja määrittänyt seuraavat kolme pääsyytä sille, että vapaakauppasopimuksia hyödynnetään niin vähän:

·vapaakauppasopimuksia koskevan tiedon puuttuminen

·vaikeus ymmärtää tuotekohtaisia sääntöjä

·etuuskohtelun saamiseksi vaadittujen asiakirjojen hankkimisen työläys.

Komissio on aloittanut toimet tietoisuuden lisäämiseksi. Komissio parantaa jatkuvasti verkkosivuillaan julkaistavaa tietoa sekä käytössä olevia työkaluja, kuten alkuperämerkintöjä koskevia ennakkopäätöksiä. Komissiossa on myös kehitteillä uuden tyyppisiä digitaalisia työkaluja ja oppaita, joiden tarkoituksena on tehostaa vapaakauppasopimuksia koskevaa tiedotusta sekä auttaa yrityksiä hyödyntämään kyseisiä sopimuksia.

Jäsenvaltioiden ja yritysmaailman kanssa tarvitaan tiivistä yhteistyötä, jotta edellä mainitut välineet voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja tieto saavuttaa mahdollisimman suuren joukon yrityksiä.

Se, ettei tullietuuksien käyttöasteesta EU:n viennissä ole saatavilla tietoa joidenkin kumppanimaiden osalta, muodostaa ongelman, jonka korjaaminen on ensisijaisen tärkeää. Tuleviin vapaakauppasopimuksiin aiotaan sisällyttää tiedonvaihtoa koskeva määräys, mutta ongelmana ovat jo voimassa olevat vapaakauppasopimukset. Ilman näitä tietoja ei voida seurata vapaakauppasopimusten käyttöä tai arvioida sellaisten tehostettujen toimien vaikutusta, joilla autetaan EU:n yrityksiä hyödyntämään vapaakauppasopimuksia. Kyseisten tietojen perusteella voitaisiin myös määrittää alat, joilla tullietuuksien käyttöaste on matala, jotta toteutettavat toimet voitaisiin kohdistaa erityisesti niihin.

10.4.Palvelut ja sijoitukset

Kaikki uuden sukupolven vapaakauppasopimukset sekä pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppasopimukset kattavat palvelut ja sijoitukset, mutta on vaikea hahmottaa vapaakauppasopimusten ja kyseisillä aloilla tapahtuneen kehityksen välistä yhteyttä. Tarvitaan enemmän aikaa, jotta todellinen vaikutus alkaa näkyä.

Chilen ja Meksikon kanssa tehdyistä vapaakauppasopimuksista voidaan todeta, että kaupan kehitys on positiivista.

10.5.Kauppa ja kestävä kehitys

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpano edellyttää toimia vapaakauppakumppanien sitouttamiseksi niihin. Positiivista kehitystä on kuitenkin jo nyt nähtävissä.

Seuraavaksi on yksilöitävä ensisijaiset toimet tuleville vuosille. Edelleen on haasteena päästä keskeisten kansainvälisten sopimusten ratifiointia pidemmälle ja varmistaa tehokas täytäntöönpano niin lainsäädännön alalla kuin käytännössä. Yhteistyön tehostaminen ILO:n ja muiden vastaavien kansainvälisten järjestöjen kanssa helpottaa tulevien seurantatoimien toteuttamista.

10.6.Avoimet kysymykset

Seuraavilla aloilla on edistytty:

·terveys- ja kasvinsuojelutoimet (Kolumbia, Peru, Moldova, Georgia ja Ukraina)

·alkoholijuomiin kohdistettu syrjivä järjestely (Kolumbia)

·tekniset määräykset ja standardit (Ukraina ja Georgia).

Seuraavilla aloilla on edelleen ongelmia:

·terveys- ja kasvinsuojelutoimet

·maataloustuotteiden kauppaa koskevat rajoitukset

·maantieteellisten merkintöjen täytäntöönpano

·julkiset hankinnat.

Jotta toimet voitaisiin keskittää markkinoiden avaamiseen, EU ja sen jäsenvaltiot hyväksyivät vuonna 2016 uuden terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevan strategian, joka sisältää markkinoillepääsyn painopisteet 20 kauppakumppanille. Niiden joukossa on maita, joiden kanssa EU on jo tehnyt vapaakauppasopimukset tai joiden kanssa neuvotellaan parhaillaan tällaisesta sopimuksesta. Tulevien ongelmien ehkäisemiseksi parhaillaan neuvoteltaviin vapaakauppasopimuksiin aiotaan kohdistaa lisätoimia 23 .

Mitä pidempään vapaakauppasopimusta on sovellettu, sitä tiukemmin EU:n pitäisi suhtautua vapaakauppasopimuksissa annettujen sitoumusten rikkomiseen. Vaikka EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus on ollut voimassa jo viisi vuotta,

·EU ei voi edelleenkään viedä naudanlihaa Etelä-Koreaan

·Etelä-Korea ei ole vieläkään hyväksynyt alueellistamisen periaatetta

·EU jatkaa yhä työtä Etelä-Korean kanssa laajentaakseen sopimukseen sisältyvää EU:n suojattujen maantieteellisten merkintöjen luetteloa.

Perussa sovelletaan yhä syrjivää verokohtelua alkoholijuomiin, vaikka sopimus on ollut voimassa kolme vuotta. Se eroaa tässä suhteessa Kolumbiasta, jossa on saavutettu edistystä kyseisellä alalla. Tämä ongelma olisi ratkaistava ensi tilassa.

10.7.Oikeudellinen täytäntöönpano

Vapaakauppasopimuksissa määrättyyn riitojenratkaisumenettelyyn ei ole turvauduttu, mutta EU pyysi WTO:ta perustamaan paneelin Kolumbian alkoholijuomiin kohdistaman syrjivän järjestelyn tarkastelua varten. Pyynnön seurauksena Kolumbia hyväksyi lain, joka tuli voimaan tammikuussa 2017 ja joka näyttää ratkaisseen kyseisen ongelman. EU seuraa lain täytäntöönpanoa.

Tämä osoittaa, että pelkkä oikeustoimien käynnistäminen voi joskus tuottaa nopeasti tulosta ilman, että on käytävä läpi koko prosessi. Komissio aikoo tarkastella oikeudellisten täytäntöönpanotoimien käyttämistä tapauksissa, joilla on erityisen tärkeä merkitys esimerkiksi talouden tai järjestelmän kannalta.

Liite 1 – Kertomuksen kohde ja käytetyt tiedot

Kohde

Kertomus käsittää vuoden 2006 jälkeen neuvotellut kattavat vapaakauppasopimukset (uuden sukupolven vapaakauppasopimukset) sekä ennen kyseistä vuotta tehdyt vanhemmat vapaakauppasopimukset, joiden soveltamisala on yleensä suppeampi (niin kutsutut ensimmäisen sukupolven vapaakauppasopimukset).

Talouskumppanuussopimuksia ja pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppa-alueita tarkastellaan erikseen, koska viimeksi mainituilla on erityisenä painopisteenä lainsäädännön lähentäminen ja ensin mainituilla kehitys.

Kaikki sopimukset on lueteltu liitteessä 2.

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja käsitellään myös erillisessä osiossa, joka kattaa kaikki niihin liittyviä määräyksiä sisältävät vapaakauppasopimukset.

Käytetyt tiedot

Kertomuksessaan käsitellään vuoden 2016 tilannetta niiden vapaakauppasopimusten osalta, joita oli sovellettu vähintään vuoden ajan vuoden 2016 loppuun mennessä. Seuraavat tiedot ovat peräisin Eurostatilta:

·tavarakauppaa koskevat tiedot vuodesta 2016 alkaen

·palveluja ja investointeja koskevat tiedot vuodelta 2015

·ensimmäisen sukupolven vapaakauppasopimuksia koskevat tiedot vuodesta 2002 alkaen, koska EU28:n tiedot ovat saatavilla siitä lähtien.

Keski-Amerikan kanssa tehdyn vapaakauppasopimuksen osalta on käytetty erilaisia tietoja, koska Eurostatilta saatujen tilastojen ja Keski-Amerikassa laadittujen tilastojen välillä on merkittäviä eroavaisuuksia. Kertomuksessa käsitellään vuosia 2015–2016, ja siinä on käytetty seuraavia tietoja:

·Eurostatin tiedot EU:hun suuntautuvasta tuonnista lokakuulta 2016

·Keski-Amerikasta saadut tilastot viennistä EU:hun kyseisellä ajanjaksolla.

Liite 2 – Yleiskatsaus tässä kertomuksessa käsiteltyihin vapaakauppasopimuksiin

Uuden sukupolven vapaakauppasopimukset

·EU:n ja Etelä-Korean välinen sopimus: sovellettu heinäkuusta 2011 lähtien.

·EU:n sekä Kolumbian ja Perun välinen sopimus: sovellettu Perun osalta maaliskuusta 2013 lähtien ja Kolumbian osalta elokuusta 2013 lähtien.

·EU:n ja Keski-Amerikan maiden välinen assosiaatiosopimus: sovellettu vuodesta 2013 lähtien 24 .

Pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet

·EU ja Georgia: sovellettu 1. syyskuuta 2014 alkaen; sopimus tuli täysimääräisesti voimaan 1. heinäkuuta 2016.

·EU ja Moldova: sovellettu 1. syyskuuta 2014 alkaen; sopimus tuli täysimääräisesti voimaan 1. heinäkuuta 2016.

·EU ja Ukraina: sovellettu 1. syyskuuta 2016 alkaen; sopimus tuli täysimääräisesti voimaan 1. syyskuuta 2017.

Talouskumppanuussopimukset

·EU:n ja Cariforumin välinen sopimus (Antigua ja Barbuda, Belize, Bahama, Barbados, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Grenada, Guyana, Jamaika, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Suriname sekä Trinidad ja Tobago): sovellettu 29. joulukuuta 2008 lähtien.

·EU:n ja Tyynenmeren valtioiden välinen sopimus (Fidži ja Papua-Uusi-Guinea): sovellettu Fidžin kanssa 28. heinäkuuta 2014 lähtien ja Papua-Uuden-Guinean kanssa 20. joulukuuta 2009 lähtien.

·EU:n ja itäisen ja eteläisen Afrikan maiden välinen sopimus (Madagaskar, Mauritius, Seychellit ja Zimbabwe): sovellettu 14. toukokuuta 2012 lähtien.

·EU:n ja Kamerunin (Keski-Afrikka) välinen sopimus: sovellettu 4. elokuuta 2014 lähtien.

Ensimmäisen sukupolven vapaakauppasopimukset

·EU:n Turkin välinen tulliliitto: Assosiaatiosopimus allekirjoitettiin vuonna 1963. Tulliliiton viimeinen vaihe saatiin päätökseen 1. tammikuuta 1996.

·EU:n ja Sveitsin välinen sopimus: sovellettu vuodesta 1972 lähtien.

·EU:n ja Norjan välinen sopimus: sovellettu 1. heinäkuuta 1973 lähtien.

·EU:n ja Algerian välinen sopimus: sovellettu 1. syyskuuta 2005 lähtien.

·EU:n ja Egyptin välinen sopimus: sovellettu 21. joulukuuta 2003 lähtien.

·EU:n ja Israelin välinen sopimus: sovellettu vuodesta 1996 lähtien.

·EU:n ja Jordanian välinen sopimus: sovellettu 1. toukokuuta 2002 lähtien.

·EU:n ja Libanonin välinen sopimus: sovellettu 1. maaliskuuta 2003 lähtien.

·EU:n ja Marokon välinen sopimus: sovellettu 1. maaliskuuta 2000 lähtien.

·EU:n ja Palestiinan välinen sopimus: sovellettu 1. heinäkuuta 1997 lähtien.

·EU:n ja Tunisian välinen sopimus: sovellettu 1. maaliskuuta 1998 lähtien.

·EU:n ja Etelä-Afrikan välinen kauppa-, kehitys- ja yhteistyösopimus: sovellettu 1. tammikuuta 2000 lähtien.

·EU:n ja Meksikon välinen kokonaissopimus: sovellettu lokakuusta 2000 lähtien.

·EU:n ja Chilen välinen assosiaatiosopimus: sovellettu 1. helmikuuta 2003 lähtien.

·EU:n ja Serbian välinen vakautus- ja assosiaatiosopimus: sovellettu 1. heinäkuuta 2008 lähtien.

Liite 3 – Etuusjärjestelyjen käyttöä koskevat tilastotiedot

Tässä kertomuksessa esitetyt tilastotiedot EU:n vapaakauppasopimusten tarjoamien etuusjärjestelyjen käytöstä tuojien keskuudessa perustuvat tuojamaan keräämiin hallinnollisiin tietoihin.

Ne osoittavat, missä määrin etuuskohtelun soveltamisalaan kuuluvassa tuonnissa hyödynnettiin käytettävissä olevia etuusjärjestelyjä (”hyödynnetyt etuusjärjestelyt”) suhteessa etuuskohteluun oikeutetusta kokonaistuonnista (”myönnetyt etuusjärjestelyt”). Vain sellaisten alojen tuonti on otettu huomioon, joille on myönnetty etuuskohtelu. Kyse on siis aloista, joilla myönnetyn etuuskohtelun mukainen tullimaksu on tavallisesti sovellettavaa suosituimmuustullia alhaisempi.

1.Etuuskohtelun käyttö vapaakauppasopimusta soveltavien kumppanimaiden tuonnissa EU:hun

Käytettävä tullijärjestelmä perustuu yhtenäiseen hallinnolliseen (tulli-)asiakirjaan. Kyseisessä asiakirjassa maahantuoja ilmoittaa, mitä järjestelmää kyseiseen tuontierään on sovellettava. Tätä tietoa verrataan Taric-tietokannan tietoihin etuuskohteluun oikeutetusta tuonnista. Ilmoitetut tiedot korjataan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan virheiden poistamiseksi.

Saadut tiedot ovat johdonmukaisia ja mahdollistavat vertailun eri kumppanimaiden, eri vuosien ja useimmissa tapauksissa myös eri tullinimikkeiden välillä. Osa virheistä jää kuitenkin huomaamatta (esimerkiksi lopullista käyttötarkoitusta koskevat ehdot), joten tuotekohtaisia tuloksia on tulkittava varovasti.

Ks. liite 4.

2.Etuuskohtelun käyttö vapaakauppasopimusta soveltaviin kumppanimaihin suuntautuvassa EU:n viennissä

Tilastotiedot etuuskohtelun käytöstä EU:n viennissä kolmansiin maihin perustuvat hallinnollisiin tietoihin, jotka on kerätty yksittäisistä tuojana olevista kolmansista maista. Näitä tietoja ei ole lähtökohtaisesti yhdenmukaistettu. Vertailu eri kumppanimaiden välillä tai EU:n tuonnin kanssa onkin ongelmallista, koska tietojen laatu on vaihtelevaa ja usein myös kyseenalaista.

Virheitä löytyy, ja ne liittyvät esimerkiksi siihen, että ilmoituksen mukaan tuonnissa pitäisi soveltaa etuusjärjestelyä, vaikka kyseessä on tullinimike, joka ei ole lainkaan oikeutettu etuusjärjestelyyn, tai ilmoitetun kokonaistuonnin määrä eroaa huomattavasti Eurostatin ilmoittaman viennin määrästä. Tietoja yhdenmukaistetaan jossain määrin jälkikäteen poistamalla sellaisten tullinimikkeiden kauppa, joihin ei kauppapolitiikan pääosaston ylläpitämän markkinoillepääsyä koskevan tietokannan mukaan sovelleta etuuskohtelua (esimerkiksi silloin, kun MFN=0).

Näin ollen EU:n viennistä saadut tiedot antavat tarkan kuvan vain siinä tapauksessa, että niiden perusteella verrataan etuuskohtelun käyttöä jossakin tietyssä maassa eri aikoina. Vertailu on jossain määrin mahdollista myös eri tuoteryhmien välillä. Aineiston perusteella ei pitäisi vertailla etuuskohtelun käyttöä eri maissa (EU:n tuonti mukaan luettuna).

Ks. liite 5.

Liite 4 – Etuuskohtelun käyttö EU:hun suuntautuvassa tuonnissa

Viejämaa	2013	2014	2015	2016
Albania	88 %	88 %	87 %	86 %
Algeria	95 %	94 %	97 %	95 %
Chile	93 %	94 %	95 %	95 %
Kolumbia	85 %	96 %	97 %	97 %
Costa Rica	89 %	96 %	96 %	97 %
Egypti	96 %	96 %	95 %	96 %
El Salvador	80 %	91 %	82 %	74 %
Georgia	86 %	78 %	83 %	80 %
Guatemala	89 %	94 %	95 %	95 %
Honduras	84 %	93 %	91 %	92 %
Israel	89 %	89 %	89 %	90 %
Jordania	76 %	79 %	79 %	68 %
Libanon	79 %	87 %	76 %	71 %
Meksiko	67 %	61 %	52 %	57 %
Moldova	89 %	89 %	91 %	88 %
Marokko	97 %	97 %	97 %	95 %
Nicaragua	90 %	96 %	94 %	94 %
Norja	74 %	72 %	71 %	66 %
Miehitetty palestiinalaisalue	71 %	78 %	78 %	81 %
Panama	70 %	81 %	70 %	61 %
Peru	95 %	97 %	98 %	97 %
Serbia	92 %	94 %	93 %	90 %
Etelä-Afrikka	91 %	91 %	85 %	79 %
Etelä-Korea	82 %	84 %	85 %	87 %
Sveitsi	92 %	91 %	86 %	83 %
Tunisia	95 %	95 %	95 %	96 %
Turkki	92 %	93 %	93 %	93 %
Ukraina	89 %	86 %	87 %	89 %
Keski-Afrikan (Kamerunin) kanssa tehty talouskumppanuussopimus	98 %	98 %	91 %	97 %
Itäisen ja eteläisen Afrikan maiden kanssa tehty talouskumppanuussopimus	96 %	96 %	97 %	97 %
Cariforumin kanssa tehty talouskumppanuussopimus	79 %	80 %	91 %	92 %
Keski-Amerikka 6	86 %	94 %	92 %	92 %

Liite 5 – Etuuskohtelun käyttö EU:n viennissä

Tuojamaa	2013	2014	2015	2016
Albania		73 %	76 %	80 %
Chile	78 %	78 %	76 %	74 %
Kolumbia		56 %	63 %	71 %
Costa Rica		18 %		38 %
Egypti			78 %	85 %
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia		90 %		90 %
Israel				89 %
Kosovo				44 %
Libanon	49 %	74 %	74 %
Meksiko		68 %
Montenegro	86 %	86 %	85 %	85 %
Marokko				52 %
Nicaragua	0 %	12 %	22 %
Peru		42 %
Serbia	89 %	90 %	89 %	90 %
Etelä-Korea	65 %	65 %	68 %	71 %
Sveitsi	80 %	80 %	78 %	79 %
Turkki				95 %

(1) Euroopan komission tiedonanto ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa”, COM(2015) 497 final. Samat asiat toistettiin komission asiakirjassa ”Kaikkien kauppa” ‑strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus”, COM(2017) 491 final.

(2)

Tämä raportointijakso kattaa EU:n vapaakauppasopimukset Etelä-Korean (ks. viimeisin vuosikertomus COM(2017) 614), Keski-Amerikan (ks. COM(2017) 160) ja Kolumbian ja Perun (ks. COM(2017) 585) kanssa.

(3) Euroopan komission asiakirja ”Globaali Eurooppa kilpailijana maailmassa – EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto”, KOM(2006) 567 lopullinen.

(4) EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus tuli voimaan heinäkuussa 2011.

(5) EU:n ja Perun välinen vapaakauppasopimus tuli voimaan maaliskuussa 2013 ja EU:n ja Kolumbian välinen vapaakauppasopimus elokuussa 2013.

(6) Vapaakauppasopimusta on sovellettu väliaikaisesti 1.8.2013 lähtien Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman kanssa, 1.10.2013 Costa Rican ja El Salvadorin kanssa ja 1.12.2013 Guatemalan kanssa. Näin ollen se kattaa kaikki kuusi kumppanimaata Keski-Amerikassa.

(7) Ks. yksityiskohtaisempi selvitys liitteessä 3.

(8) EU:n ja Ukrainan välistä pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta alettiin toteuttaa väliaikaisesti 1.1.2016. Pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppa-alueita alettiin toteuttaa Georgian ja Moldovan kanssa väliaikaisesti 1.9.2014.

(9) EU:n ja Ukrainan välisestä palvelukaupasta ei ole saatavilla tietoa pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen voimaantulon jälkeiseltä ajalta.

(10) Kummassakin erillisessä talouskumppanuussopimuksessa määrätään, että ne korvataan Länsi-Afrikan ja EU:n välisellä talouskumppanuussopimuksella, kun se tule voimaan.

(11) Islannin ja Norjan kanssa tehtiin vuonna 1992 sopimus Euroopan talousalueesta (ETA), jolla edistettiin tavaroiden, palvelujen, investointien ja henkilöiden liikkuvuutta kyseisellä alueella. Sitä ei käsitellä tässä kertomuksessa.

(12) Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Palestiina ja Tunisia.

(13) Ks. täydellinen luettelo, joka esitetään liitteessä 2.

(14) Säilyttääkseen markkina-asemansa Chilessä ja vahvistaakseen sitä EU tutkii parhaillaan Chilen kanssa mahdollisuutta neuvotella nykyisen sopimuksen nykyaikaistamisesta.

(15) Neuvottelut, joihin osallistuu yritysten , työntekijöiden ja valtion edustajia.

(16)

Komissio käy parhaillaan laajoja keskusteluja Euroopan parlamentin, neuvoston ja sidosryhmien kanssa tavoitteenaan tehostaa sopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien määräysten täytäntöönpanoa ja valvontaa. Komissio esitti 11.7.2017 epävirallisen asiakirjan, jonka pohjalta näitä keskusteluja käydään. Ks. http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/july/tradoc_155686.pdf

(17) ITAQA Sarl laati arvion Chilen kanssa tehdystä vapaakauppasopimuksesta vuonna 2012 ja Ecorys laati arvion Meksikon kanssa tehdystä vapaakauppasopimuksesta vuonna 2016. Lopulliset arviointiraportit ovat julkisesti saatavilla seuraavilla internet-sivuilla:http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2012/august/tradoc_149881.pdf jahttp://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/august/tradoc_156011.pdf

(18) Palvelukaupan yleissopimus.

(19)

http://ec.europa.eu/trade/policy/in-focus/ceta/

(20) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2016/june/tradoc_154622.pdf

(21) http://ec.europa.eu/trade/trade-policy-and-you/in-focus/exporters-stories/

(22) http://madb.europa.eu/madb/indexPubli.htm

(23) Komissio pyrkii esimerkiksi sisällyttämään kaikkiin uusiin vapaakauppasopimuksiin määräyksiä eläinten hyvinvoinnista ja mikrobilääkeresistenssistä. Tarkoituksena on varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n maataloustuotantoa koskevien normien ja kauppakumppanien soveltamien normien välillä.

(24) Vapaakauppasopimusta alettiin soveltaa väliaikaisesti 1.8. alkaen Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman kanssa, 1.10 alkaen Costa Rican ja El Salvadorin kanssa ja Guatemalan kanssa 1.12. alkaen.