EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 1.2.2017
COM(2017) 53 final
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE, ALUEIDEN KOMITEALLE JA EUROOPAN INVESTOINTIPANKILLE
Energiaunionin toinen tilannekatsaus
I. Johdanto
Vuosi 2016 oli energiaunionin kannalta tärkeä täytäntöönpanon vuosi. Tuolloin visio energiaunionia koskevasta puitestrategiasta 1 saatettiin konkreettisiksi lainsäädäntöaloitteiksi ja muiksi aloitteiksi, mistä viimeisin esimerkki on 30. marraskuuta 2016 esitetty paketti ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille”. Seuraavaksi vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva strategia 2 muunnetaan konkreettisiksi aloitteiksi komission vuoden 2017 työohjelman 3 mukaisesti. Nopean energiakäänteen varmistamiseksi käytännössä on tärkeää, että lainsäätäjät pyrkivät ehdotettujen aloitteiden hyväksymiseen viipymättä ja EU:n lainsäädäntöprioriteetteja vuodelle 2017 koskevan kolmen toimielimen yhteisen lausuman 4 mukaisesti.
Energiaunioni on EU:n ensisijainen hanke, joka on yksi kymmenestä Junckerin komission poliittisesta painopisteestä 5 , ja jossa seuraavat viisi ulottuvuutta liittyvät läheisesti toisiinsa: energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus; täysin yhdentyneet EU:n energiamarkkinat; energiatehokkuus hillitsemässä kysyntää; vähähiiliseen talouteen siirtyminen; sekä tutkimus, innovointi ja kilpailukyky. Edistystä on saavutettu näissä kaikissa.
Energiaunioni on osa Bratislavan julistuksessa 6 EU:lle vahvistettua myönteistä toimintasuunnitelmaa, eikä sitä voida erottaa muista EU:n tärkeistä poliittisista toimintalinjoista. Se edistää kestävän kehityksen tavoitteiden 7 saavuttamista ja kiertotalouden toimintasuunnitelman 8 täytäntöönpanoa, ja se on tiiviissä vuorovaikutuksessa pääomamarkkinaunionin, digitaalisten sisämarkkinoiden, Euroopan uuden osaamisohjelman, Euroopan investointiohjelman ja turvallisuusunionin kanssa. Energiaunionin toimintaohjelman tavoitteena on tarkastella olemassa olevaa lainsäädäntöä ja varmistaa, että se säilyy tarkoituksenmukaisena, mikä edistää myös sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan komission ohjelman (REFIT) toteutusta.
Energiaunioni tarkastelee muutakin kuin pelkästään energia- ja ilmastoasioita. Se pyrkii nopeuttamaan Euroopan koko talouden nykyaikaistamista vähähiiliseksi ja energia- ja resurssitehokkaaksi taloudeksi yhteiskunnan kannalta tasapuolisella tavalla. Sen perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että Euroopan kuluttajat, työntekijät ja yritykset voivat hyötyä siitä. Eurooppalaisten yritysten tulisi panostaa tarvittaviin investointeihin, koska ne saisivat silloin edelläkävijöinä etua uusista teknologioista ja liiketoimintamalleista. Uudenaikaisempaan ja vähähiilisempään talouteen siirtymiseen liittyy siten paljon mahdollisuuksia liiketoiminnalle.
Tämä edellyttää myös vahvaa ulkoista ulottuvuutta. Nopeasti muuttuvassa geopoliittisessa ympäristössä energiaunionin onnistuminen on keskeisen tärkeää pitkän aikavälin talousintressien sekä Euroopan ja sen kansalaisten hyvinvoinnin suojaamiseksi 9 . Sisäistä strategiaa koskevaa työtä on sen vuoksi täydennetty vahvistetulla energiadiplomatialla, jonka avulla on tarkoitus parantaa energiatoimitusten varmuutta, laajentaa Euroopan vähähiilisten teknologiaratkaisujen vientiä ja lisätä teollisuuden kilpailukykyä. Yleisemmin ottaen energiadiplomatian pitäisi epävakaisemmassa maailmassa lisätä Euroopan ja sen kansainvälisten kumppaneiden liikkumavaraa. Euroopalla on vankka potentiaali osoittaa tässä globaalia johtajuutta.
Vahva ulkoinen ulottuvuus sisältää tehokkaan ilmastodiplomatian, joka toimii suunnannäyttäjänä siirryttäessä puhtaan energian käyttöön maailmanlaajuisesti ja jolla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti kestävän energian varmistamista kaikille. Pariisin sopimus 10 hyväksyttiin joulukuussa 2015, jonka jälkeen Euroopan unioni ratifioi sen nopeasti. Tämä mahdollisti ensimmäisen yleismaailmallisen, laillisesti sitovan globaalin ilmastosopimuksen voimaantulon 4. marraskuuta 2016.
Vuonna 2016 Euroopan unioni osoitti, että se on myös edelläkävijä Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa omalla alueellaan. Komissio on hyväksynyt kaikki tarvittavat lainsäädäntöehdotukset, jotta Euroopan unioni voi täyttää sopimuksen mukaiset kunnianhimoiset sitoumuksensa. Kyseiset ehdotukset ja niihin liittyvät toimenpiteet edistävät perustavanlaatuisella tavalla komission yleistä toimintaohjelmaa, jolla se pyrkii luomaan työpaikkoja, kasvua ja investointeja.
Samanaikaisesti komission ehdotuksilla olisi varmistettava, että siirtymä on jatkossakin kohtuuhintainen Euroopan kansalaisille ja yrityksille ja että se johtaa uusiin työpaikkoihin, taitoihin ja mahdollisuuksiin, lisää kasvua ja varmistaa korkean elämänlaadun Euroopan unionissa. Tätä myös nuoret eurooppalaiset odottavat Euroopan unionilta.
Edellä sanottu huomioon ottaen nyt on vuoro keskittyä täytäntöönpanoon. Lainsäädäntöaloitteista olisi päästävä yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa, olemassa olevaa lainsäädäntöä olisi pantava täytäntöön ja perustamissopimuksen kilpailu- ja valtiontukisääntöjä olisi noudatettava tiukasti. Samaan aikaan olisi jatkettava ja vahvistettava muita kuin lainsäädäntötoimia unionin tasolla sekä kansallisella ja paikallisella tasolla.
II. Suuntaukset ja toimintapoliittiset huomiot
Sen jälkeen, kun ensimmäinen energiaunionin tilaa koskeva katsaus julkaistiin marraskuussa 2015 11 , vähähiiliseen talouteen siirtymistä koskevat suuntaukset jatkuivat Euroopan unionissa ja myös vahvistuivat 12 . Kansallisella tasolla vuonna 2016 tapahtunutta kehitystä koskevat tärkeimmät huomiot on esitetty tiivistettyinä liitteessä 2 olevissa toimintapoliittisissa huomioissa. Komissio aikoo toteuttaa niiden pohjalta vuonna 2017 syvällisemmän analyysin jäsenvaltioiden toimintapolitiikoista.
Euroopan unioni kokonaisuudessaan on edelleen edistynyt energiaunionin tavoitteiden saavuttamisessa erityisesti vuodelle 2020 asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden osalta. Energiankulutus on jo vähentynyt huomattavasti Euroopan unionissa. Jos jäsenvaltiot jatkavat ponnistelujaan, Euroopan unionilla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa vuoden 2020 energiatehokkuustavoitteensa 13 .
Kuvio 1: Primäärienergian kulutus ja BKT:n kehitys 14
Vuonna 2015 Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöt olivat 22 prosenttia alle vuoden 1990 tason 15 . Päästöt ovat edelleen vähenemässä huolimatta tilapäisestä vähäisestä kasvusta vuonna 2015 16 . Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään kuuluvien alojen päästöt vähenivät edelleen vuonna 2015 17 .
Euroopan unioni on myös saavuttamassa tavoitteet uusiutuvan energian alalla. Vuoden 2014 tietojen perusteella uusiutuvan energian osuus nousi 16 prosenttiin Euroopan unionin energian kokonaisloppukulutuksesta 18 . Koska kehityspolku jyrkentyy mitä lähemmäksi vuotta 2020 tullaan, ponnisteluja olisi vielä jatkettava.
Kuvio 2: Uusiutuvan energian osuus Euroopan unionissa verrattuna uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin ja uusiutuvia energialähteitä koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien kehityspolkuun 19
Toinen merkittävä suuntaus on se, että Euroopan unioni on edelleen pystynyt pitämään talouskasvunsa erillään kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta. Vuosina 1990–2015 Euroopan unionin yhteenlaskettu bruttokansantuote kasvoi 50 prosentilla ja päästöt laskivat 22 prosentilla. Nykysuuntausten ja ennusteiden mukaan talouskasvun irtautuminen päästöjen kasvusta tulee jatkumaan.
Kuvio 3: Aiemmat ja ennustetut muutokset BKT:ssä (reaalimuutos), kasvihuonekaasupäästöissä (GHG) ja talouden päästöintensiteetissä (päästöjen ja BKT:n suhde) Indeksi (1990=100) 20
Euroopan unioni on jo vähentänyt merkittävästi taloutensa kasvihuonekaasuintensiteettiä. Se on tällä hetkellä yksi kasvihuonekaasupäästöjen kannalta tehokkaimmista suurista talouksista ja se pyrkii olemaan tehokkain G20-ryhmän talouksista vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden täytäntöönpanon kautta. Muutkin alueet ovat vähentämässä huomattavasti kasvihuonekaasuintensiteettiään Pariisin sopimuksen mukaisten ilmastosuunnitelmiensa perusteella. Jos Eurooppa haluaa säilyttää johtavan asemansa maailmassa, itsetyytyväisyyteen ei myönteisistä suuntauksista huolimatta ole aikaa.
Kuvio 4: Kasvihuonekaasupäästöintensiteetti (MtCO2-ekv/miljardia Yhdysvaltain dollaria) 21
III. Kehityksen ja haasteiden arviointi
Siirtyminen uudenaikaiseen ja vähähiiliseen talouteen
Energiaunionin puitestrategiassa esitetään tavoite luopua fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuvasta taloudesta. Vähähiilisen talouden edistäminen Euroopassa on jo hyvässä vauhdissa. Lainsäädäntövallan käyttäjät sopivat ennätyksellisen nopeassa tahdissa siitä, että Euroopan unioni ratifioi Pariisin sopimuksen. Euroopan unionin sitoumusten täytäntöönpanemiseksi komissio hyväksyi tarvittavat ehdotukset vuoden 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteita varten Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän 22 osalta jo heinäkuussa 2015, ja heinäkuussa 2016 päästökauppajärjestelmän ulkopuolisten alojen 23 osalta kattaen myös maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden 24 . Seuraavaksi huomio kääntyy Euroopan unionin osallistumiseen vuonna 2018 ensimmäiseen taustoittavaan vuoropuheluun, jossa osapuolet tarkastelevat yhteistä tavoitettaan ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanossa saavutettua edistystä.
Komissio esitti vuonna 2016 myös eurooppalaisen vähäpäästöisen liikkuvuuden strategian, jolla on yhtä selkeä tavoite: vuosisadan puoleenväliin mennessä liikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen on oltava vähintään 60 prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 1990 ja niiden on oltava vakaasti laskussa kohti nollatasoa. Samalla on kuitenkin varmistettava ihmisten ja tavaroiden liikkuvuustarpeet sekä maailmanlaajuiset yhteydet. Kansanterveyttä vahingoittavia ja ilmanlaatua pilaavia liikenteen aiheuttamia päästöjä olisi myös viipymättä vähennettävä jyrkästi. Komissio keskittyi erityisesti tieliikenteeseen, joka on vastuussa yli 70 prosentista liikenteestä aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.
Heti Pariisin sopimuksen voimaantulon jälkeen komissio hyväksyi puhtaan energian säädöspaketin, jossa vahvistetaan lainsäädännölliset puitteet vuoden 2020 jälkeiselle kaudelle ja kannustetaan voimakkaasti siirtymistä puhtaampaan talouteen. Samoihin aikoihin hyväksyttiin tarkistettu kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi 25 . Asettamalla tiukemmat päästörajat tärkeimmille ilmansaastuttajille Euroopan unioni edistää kansalaisten terveyttä ja ehkäisee ennenaikaisia kuolemantapauksia sekä samalla vähentää päästöistä yhteiskunnalle aiheutuvia mittavia taloudellisia kustannuksia 26 . Nykyaikaiseen talouteen kuuluu se, että kansalaiset hyötyvät investoinneista terveyteen.
Kehitys kohti innovatiivista energia- ja resurssitehokasta taloutta
Komissio lunasti lupauksensa käsitellä energiatehokkuutta itsenäisenä energialähteenä. Komissio ehdotti Euroopan unionin tason sitovaa 30 prosentin tavoitetta energiatehokkuuden parantamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Useilla energiatehokkuutta koskevilla liitännäisaloitteilla varmistetaan se, että tavoite voidaan saavuttaa kustannustehokkaasti mukauttamalla asiaa koskeva lainsäädäntö vuoden 2030 tilanteeseen ja poistamalla monet esteet, jotka jarruttavat investointeja energiatehokkuuteen ja erityisesti rakennusten kunnostamiseen.
Uudenaikaisen talouden olisi oltava tehokas energian käytön suhteen, ja sen olisi myös käytettävä tehokkaasti resursseja niiden koko elinkaaren ajan. Energiakäänteen olisi edettävä samanaikaisesti kiertotalouteen siirtymisen kanssa, sillä huomattavia energian säästöjä voidaan saavuttaa ehkäisemällä tehokkaammin jätteiden syntymistä ja kierrätyksen avulla. Kuten äskettäin annetussa tiedonannossa jätteiden energiakäytöstä 27 todettiin, ottaen huomioon jätehierarkian periaate jätteestä talteen otetun energian määrä saattaisi nousta 29 prosentilla, jos todennetut tekniikat ja tukitoimenpiteet pannaan täytäntöön asianmukaisesti osana toimia, joilla pyritään energiaunionia koskevan puitestrategian ja Pariisin sopimuksen tavoitteisiin. Eurooppa on johtavassa asemassa vihreiden teknologioiden alalla. Ympäristöhyödykkeiden ja -palvelujen tuotos BKT-yksikköä kohti on noussut yli 50 prosenttia viime vuosikymmenen aikana ja vihreään talouteen liittyvä työllisyys on kasvanut yli neljään miljoonaan kokoaikaiseen työpaikkaan. Myös tällä alalla on olemassa kaupallisesti merkittävää ja todennettua taloudellista potentiaalia.
Euroopan talouden uudistaminen edellyttää toimivaa kilpailua ja vakaata energiamarkkinoiden sääntelykehystä innovoinnin kannustamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Tiedonannossa ”Nopeampaan puhtaan energian innovointiin” 28 esitellään Euroopan unionin strategia, jonka tavoitteena on saada eurooppalaiset vakiintuneet ja uudet yritykset lisäämään tutkimusta ja innovointia puhtaiden energiaratkaisujen alalla, ja jolla varmistetaan, että niiden tulokset tuodaan nopeasti ja menestyksekkäästi markkinoille. Strategisen energiateknologiasuunnitelman (SET-suunnitelman) kaikilla painopistealueilla saavutettiin huomattavaa edistystä 29 tavoitteena integroida kustannustehokkaat vähähiiliset teknologiat osaksi energiajärjestelmää.
Puhtaiden energiateknologioiden tutkimukselle ja innovoinnille antamansa vahvan tuen pohjalta Euroopan unioni liittyi myös globaaliin Mission Innovation -aloitteeseen 30 . Euroopan unioni pyrkii johtavana toimijana varmistamaan tiiviissä yhteistyössä sijoittajien kanssa, että tämän aloitteen tuloksilla on muutosvaikutuksia. Parannetut lisäindikaattorit, jotka koskevat esimerkiksi puhtaiden energiateknologioiden tuontia, vientiä ja markkinaosuuksia, johtavat Euroopan unionin globaalin suorituskyvyn ja kilpailukyvyn parempaan arviointiin tällä alalla ja tutkimusta ja innovointia koskevien tavoitteiden päivittämiseen. Sen vuoksi komissio työskentelee jäsenvaltioiden, teollisuuden, tutkimus- ja innovointiyhteisön ja muiden sidosryhmien kanssa puhtaan energian teollisuuden kilpailukykyfoorumin puitteissa, joka on suunniteltu kutsuttavaksi koolle ennen tämän vuoden loppua. Toimintaa on määrä koordinoida tiiviisti jo olemassa olevien foorumien kanssa.
Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
Energiaunionin olisi tarjottava konkreettisia etuja kuluttajille, jotka ovat keskeisen tärkeitä energiakäänteen kannalta. Yhä useammat kuluttajat toimivat aktiivisesti energiamarkkinoilla, mistä esimerkkinä voidaan mainita yksityiskotien lisääntyvä aurinkosähkökapasiteetti, uusiutuvaa energiaa tuottavien osuuskuntien kasvanut määrä ja sähkön- ja kaasuntoimittajien korkeammat vaihtamisprosentit. Niitä monia kuluttajia, joilla ei vielä ole mahdollisuutta osallistua, olisi kuitenkin vielä tuettava.
Kuten energian hintoja ja kustannuksia koskevassa raportissa 31 todetaan, vähittäismarkkinoilla hinnat ovat nousseet viime vuosina huolimatta alemmista tukkuhinnoista. Sähkömarkkinoiden suunnittelua koskevat ehdotukset 32 ja uusi uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi 33 antavat kuluttajille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti markkinoille, ja niissä vahvistetaan lisätoimenpiteitä heikossa asemassa olevien kuluttajien suojelemiseksi, irtikytkemisten välttämiseksi ja energiaköyhyyden ratkaisemiseksi Euroopan unionissa. Tiukalla kilpailusääntöjen täytäntöönpanolla kuluttajien hyvinvointia lisätään, kun hinnat alenevat ja valinnanvara ja innovoinnit lisääntyvät.
Komissio aikoo käynnistää vuonna 2017 tiedotuskampanjan kannustaakseen kuluttajia osallistumaan energiamarkkinoiden kehitykseen ja hyötymään siitä. Kampanjalla pyritään tuomaan esiin energiatehokkuuden ja energiantoimittajien vaihtamisen etuja. Kampanja aloitetaan pilottihankkeena useissa jäsenvaltioissa ja se voidaan aloittaa muissakin jäsenvaltioissa sitten, kun pilotin tulokset ovat saatavilla.
Lisäksi energiaköyhyyden seurantakeskus käynnistää toimintansa vuoden 2017 lopussa, mikä auttaa jäsenvaltioita seuraamaan energiaköyhyyden kehittymistä ja ottamaan käyttöön toimenpiteitä tämän kasvavan ongelman ratkaisemiseksi. Seurantakeskuksen tavoitteena on tuottaa energiaköyhyyttä koskevia tilastoja, toimia keskuksena hyvien käytäntöjen jakamiseksi tärkeimmille sidosryhmille ja antaa tietoja energiaköyhyydestä suurelle yleisölle.
Siirtymisen puhtaaseen energiaan olisi tapahduttava tasapuolisella tavalla ja siinä olisi otettava huomioon sen muutosvaikutus sidosryhmiin kuten teollisuuteen ja työntekijöihin. Komissio selvittää sen vuoksi, kuinka se voisi kilpailusääntöjä noudattaen optimoida tukensa rakenteelliselle siirtymälle kivihiili- ja hiilidioksidi-intensiivisillä alueilla. Sen vuoksi komissio aikoo toimia yhdessä kyseisten alueiden sidosryhmien kanssa Euroopan unionin tuen kohdentamiseksi tehokkaammin. Se kannustaa hyvien käytäntöjen vaihtoon ja keskusteluihin alan etenemissuunnitelmista ja uudelleenkoulutustarpeista sekä edistää synergioita ja yhteistyötä.
Tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava energiaunionin infrastruktuuri
Kestävä infrastruktuuri on energiaunionin selkäranka. Viime vuonna toteutettiin tärkeitä yhteenliittämishankkeita ja alueellista yhteistyötä lujitettiin huomattavasti.
Uusia yhdysputkia koskeva työ käynnistettiin, esimerkkinä Trans Adriatic Pipeline (TAP) -hanke osana eteläistä kaasukäytävää. Rahoitussopimuksia allekirjoitettiin, esimerkkinä avustussopimus Verkkojen Eurooppa -välineestä rahoitettavasta 187 miljoonan euron investoinnista Balticconnector-kaasuputkihankkeeseen Suomen ja Viron välillä, ja 179 miljoonan euron avustussopimus Bulgarian, Romanian, Unkarin ja Itävallan kautta kulkevaan BRUA-kaasuputkihankkeeseen 34 . Keskisen Itä-Euroopan ja Kaakkois-Euroopan kaasuyhteenliitäntöjen korkean tason työryhmän toimeksiantoa olisi laajennettava koskemaan sähköä, uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta.
Pohjanmeren maiden energia-alan yhteistyötä varten perustettiin uusi korkean tason ryhmä 35 , joka keskittyy merituulivoiman integroinnin parantamiseen ja yhteenliitäntöjen tehostamiseen. Merituulivoimahankkeiden osalta tarjoukset olivat vuonna 2016 ennätyksellisen alhaisia, mikä osoitti myös merituulivoiman hintojen alentuneen ja offshore-tuotannosta saatavan sähkön halventuneen 36 .
Uudet nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalit Świnoujściessa (Puolassa) 37 , Dunkerquessa (Ranskassa) ja Porissa (Suomessa) ovat aloittaneet toimintansa viime kuukausina ja tarjoavat uusia markkinamahdollisuuksia sekä parantavat myös jäsenvaltioiden ja niiden naapureiden kaasun toimitusvarmuutta. Itäinen Välimeri on myös lupaava kaasutoimitusten lähde Euroopan unionille. Näin monipuolistamismahdollisuudet lisääntyvät ja tuontiriippuvuus yhdestä ainoasta energiantoimittajasta vähenee, mikä on energiaunionin keskeinen tavoite.
Puuttuvan tai liian vähän käytetyn infrastruktuurin vuoksi pullonkauloja on silti olemassa. Yhteenliitäntöjä ja tarvittaessa sisäisiä siirtojohtoja tarvitaan edelleen Lounais-Euroopan ja Pohjois- ja Itä-Euroopan (esim. Saksan, Puolan ja Tšekin) sisäisten sähkömarkkinoiden integroimiseksi lisää, ja kyseisten yhteenliitäntöjen hallinnointia on parannettava. Toimia Baltian maiden sähköjärjestelmien synkronoimiseksi Euroopan unionin sähköjärjestelmän kanssa olisi jatkettava. Vuotta 2030 koskevalla sähköverkkojen 15 prosentin yhteenliitäntätavoitteella varmistettaisiin se, että Euroopan unioni pystyy hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla uusiutuvia energialähteitään ja varmistamaan toimitusvarmuuden ja markkinoiden yhdentymisen edellyttäen, että tämä kapasiteetti on markkinoiden käytettävissä.
Infrastruktuuria koskevia toimia olisi tehostettava vuonna 2017. Kolmannessa luettelossa yhteistä etua koskevista hankkeista pyritään tunnistamaan kiireellisimmät hankkeet, joita tarvitaan markkinoiden yhdentymisen, kestävyyden, toimitusvarmuuden ja kilpailun varmistamiseksi. Uuteen luetteloon olisi liitettävä energiainfrastruktuuria koskeva tiedonanto. Seuraavassa energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa tarkastellaan niitä yhteistä etua koskevia hankkeita, joissa ei ole edistytty riittävästi. Tarkoituksena on varmistaa, ettei mikään jäsenvaltio jää energiankäännekehityksestä jälkeen. Ennen uuden infrastruktuurin rakentamista siirtoverkonhaltijoiden olisi asetettava olemassa oleva infrastruktuuri täysin markkinatoimijoiden käyttöön, ja markkinasäännöillä olisi edistettävä infrastruktuurin tehokasta käyttöä.
Koska jäsenvaltioiden resurssit ovat rajalliset, julkisia varoja olisi käytettävä älykkäästi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden tuki energiainfrastruktuurille sen laajimmassa merkityksessä on energiaunionin periaatteiden mukaista. Tukea olisi annettava ainoastaan Euroopan unionin pitkän aikavälin energiapolitiikan mukaisesti välttäen varojen menetystä ja hiililukkiutumaa 38 . Toimia olisi tehostettava liikenteen puhtaan energian infrastruktuurin kehittämiseksi.
Energian ja liikenteen alojen elintärkeän infrastruktuurin suojaaminen on aihe, jonka merkitys kasvaa koko ajan ottaen huomioon viimeaikaiset terrori-iskut ja muut geopoliittiset uhkat. Tarpeiden arvioimiseksi ja elintärkeän infrastruktuurin suojan parantamiseksi on jo pantu täytäntöön lainsäädäntöä 39 . Energia-alan tulevassa työskentelyssä olisi keskityttävä laitosten fyysisen suojelun vahvistamiseen sekä palveluiden jatkumisen varmistamiseen. Energia-alan digitalisointi kasvattaa sen alttiutta kyberhyökkäyksille ja lisää tarvetta tiukoille tietosuojasäännöille. Asiantuntijaryhmä analysoi energia-alan kyberturvallisuustarpeita, jotta verkko- ja tietoturvadirektiivi 40 voidaan panna täytäntöön ja energiaunionin ja digitaalisten sisämarkkinoiden välistä synergiaa voidaan edistää. Tämä on myös ratkaisevan tärkeää kuluttajien näkökulmasta.
Investointihaaste
Ajanjaksolla 2020–2030 tarvitaan vuosittain noin 379 miljardin euron investoinnit, jotta vuoden 2030 Euroopan unionin ilmasto- ja energiatavoitteet voidaan saavuttaa 41 . Sen vuoksi investointitoimia on tehostettava vuonna 2017 käyttäen kaikkia saatavilla olevia välineitä johdonmukaisella tavalla.
Euroopan strategisten investointien rahastolla on tässä edelleen ratkaisevan tärkeä rooli, sillä se auttaa yksityisen rahoituksen hankkimisessa. Euroopan strategisten investointien rahastosta tuetuista investoinneista yli 20 prosenttia on tähän mennessä liittynyt energia-alaan. Laajentaessaan rahastoa komissio ehdotti, että rahaston infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan hankkeista ainakin 40:n prosentin olisi edistettävä ilmasto-, energia- ja ympäristöalan toimia Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti 42 . Euroopan strategisten investointien rahaston käyttö yhdessä muiden Euroopan unionin rahastojen ja rahoitusvälineiden kanssa lisää mahdollisuuksia suuririskisten investointien rahoitukseen tulevaisuudessa 43 .
Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI) tarjoavat myös merkittävää tukea eri hankkeiden kautta. Vuosina 2014–2020 tuki on kansallisen julkisen ja yksityisen osarahoituksen kanssa yhteensä noin 98 miljardia euroa. Investoinnit tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 -ohjelman sekä energia-alan demonstraatiohankkeille suunnatun InnovFin-rahoitusvälineen 44 kautta ovat myös merkittävässä asemassa kehitettäessä puhtaita energiaratkaisuja. Huipputeknologiaa tukeneet tutkimus- ja innovaatiohankkeet tuottivat jo vuonna 2016 merkittäviä tuloksia aurinkosähkön, vety-ratkaisujen ja päästöttömien polttokennobussien aloilla 45 .
Käyttöön otetaan lisää rahoitusvälineitä. Komissio ehdotti Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle tekemässään ehdotuksessa innovaatiorahaston perustamista tukemaan innovointia energia-alalla ja teollisuudessa. Rahaston soveltamisalan määrittelemiseksi komissio aikoo aloittaa vuonna 2017 alakohtaiset asiantuntijatapaamiset, joihin osallistuu energiaintensiivisen teollisuuden edustajia, uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden toteuttajia, innovaattoreita ja sijoittajia. Lisäksi ehdotukseen sisältyy uudistamisrahaston perustaminen alhaisemman tulotason jäsenvaltioiden energiajärjestelmien uudistamista varten.
Erityistä huomiota kiinnitetään vuonna 2017 ”Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille” -aloitteen 46 toteuttamiseen yhteistyössä Euroopan investointipankin ja jäsenvaltioiden kanssa. Aloitteen yksi osa on joustavien rahoitusjärjestelyjen kehittäminen rakennusten kunnostamisen vauhdittamiseksi. On myös yhtä tärkeää poistaa kunnostamista hidastavia esteitä. Komissio analysoi sen vuoksi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa julkisen tilinpidon sääntöjen vaikutusta energiatehokkuussopimusten markkinoihin. Se suunnittelee päivittävänsä tällaisten kumppanuuksien tilastokohtelua koskevan oppaan ennen loppukevättä 2017.
Rahoituksen olisi oltava kestävällä pohjalla. Kestävää taloutta käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä 47 suunnittelee kyseistä tavoitetta silmällä pitäen esittävänsä vuonna 2017 komissiolle poliittisia suosituksia, joiden tavoitteena on helpottaa julkisen ja yksityisen pääoman käyttöä kestäviin investointeihin ja minimoida mahdollisia riskejä, joita Euroopan unionin rahoitusjärjestelmään voi kohdistua hiili-intensiivisen varallisuuden vuoksi.
Saman logiikan mukaisesti julkisista varoista ei pitäisi tukea teknologioita ja resursseja, jotka ovat häviämässä tai jotka ehkä eivät ole kestäviä pitkällä aikavälillä. Puhtaan energian säädöspaketissa tehtiin selväksi, että Euroopan unioni on tehostamassa toimiaan fossiilisille polttoaineille annettavien tukien poistamiseksi. Energiaunionin tilaa koskevissa tulevissa raporteissa seurataan kyseisen, G7- ja G20 -ryhmän puitteissa tehdyn sitoumuksen kehitystä.
Energiaunionin vahva ulkoinen ulottuvuus
Muuttuva kansainvälinen ympäristö aiheuttaa uusia haasteita, mutta se tuo myös uusia mahdollisuuksia. Euroopan unionilla on energiantuojana huomattava intressi varmistaa hyvin toimivat ja sääntöihin perustuvat kansainväliset energiamarkkinat, ja se toimii aktiivisesti hallinnon vahvistamiseksi monenvälisillä foorumeilla kuten G7- ja G20 -ryhmissä ja kansainvälisessä energiajärjestössä. Euroopan unioni toimii myös alueellisella ja kahdenvälisellä tasolla edistääkseen energiamarkkinoiden toimintaa, yhdentymistä ja uudistusta, kuten energiayhteisön uudistusprosessia tai uudistettua vuoropuhelua Algerian kanssa. Se edistää myös strategisesti tärkeitä monipuolistamishankkeita, kuten eteläistä kaasukäytävää. Euroopan laajentumis- ja naapurialueilla komissio on käynnistänyt kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa yhteisen aloitteen edistääkseen energia-alan uudistuksia ja lisätäkseen julkisia ja yksityisiä investointeja rakennusten energiatehokkuuteen 48 .
Euroopan unioni pyrki edelleen edistämään energia-alan uudistuksia Ukrainassa. Kaasumarkkinoilla tapahtui konkreettista edistystä, ja energiatehokkuuden parantamiseksi tehtiin tärkeitä päätöksiä. Komissio järjesti useita kahden- ja kolmenvälisiä kokouksia Venäjän ja Ukrainan kanssa varmistaakseen vakaat kotimaiset toimitukset Ukrainaan ja kaasutoimitukset Venäjältä Ukrainan kautta Euroopan unioniin. Uudistuksia on jatkettava myös sähköalalla.
Tärkeä saavutus oli Euroopan parlamentin ja neuvoston välinen poliittinen yhteisymmärrys energiaan liittyviä hallitustenvälisiä sopimuksia koskevasta ehdotuksesta 49 , joka oli osa helmikuussa 2016 annettua toimitusvarmuutta koskevaa pakettia. Tämä johtaa suurempaan avoimuuteen ja siihen, että hallitustenväliset sopimukset ovat unionin oikeuden kanssa yhdenmukaisia. Edistystä on tapahtunut myös kaasun toimitusvarmuutta koskevan lainsäädäntöehdotuksen 50 osalta: Euroopan parlamentti on antanut asiaan kantansa ja energianeuvosto antoi poliittisen linjauksen joulukuun 2016 alussa.
Euroopan unionin on johdettava puhtaaseen energiaan siirtymistä maailmanlaajuisesti. Puhtaan teknologian maailmanmarkkinoiden avautuessa ennennäkemättömässä laajuudessa Euroopan unioni käyttää ulkoisia strategioitaan jakaakseen kokemuksiaan alalla ja valtavirtaistaakseen siirtymistä vähähiiliseen talouteen ensinnäkin kehittämällä vahvoja kumppanuuksia maiden ja alueiden kanssa.
Näin on erityisesti Afrikassa sekä naapurimaissa energiayhteisön välityksellä. Asian tärkeys tunnustettiin myös globaalistrategiassa 51 , jossa on nimenomaan vaadittu tehokkaampien synergioiden rakentamista energia- ja ilmastodiplomatioiden välille. Ilmastopolitiikan alalla esimerkiksi yhteistyö Kiinan kanssa päästöoikeuksien kaupan alalla toimii hyvin, ja molemmat osapuolet sopivat tiivistävänsä yhteistyötään lisää toisen kahdenvälisen hankkeen kautta, jonka tavoitteena on tukea vuonna 2017 toimintansa aloittavan maanlaajuisen päästökauppajärjestelmän täytäntöönpanoa Kiinassa.
Kansainvälinen yhteistyö ilmastonmuutoksen torjumiseksi johti kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön puitteissa vuonna 2016 tehtyyn sopimukseen kansainvälisen ilmailun nopeasti kasvavien päästöjen hillitsemiseksi. Sopimuksen myötä komissio aikoo lähiaikoina tehdä lainsäädäntöehdotuksen Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän soveltamisalasta ilmailun osalta. Lisäksi kansainvälinen diplomatia johti siihen, että Montrealin pöytäkirjaan hyväksyttiin Kigalin tarkistus, joka koskee ilmaston lämpenemistä lisäävien fluorihiilivetyjen maailmanlaajuista vähentämistä, ja kansainvälisen merenkulkujärjestön puitteissa tehtiin sopimus päästöjen vähentämisestä kansainvälisellä meriliikennealalla. Näillä oikea-aikaisilla toimilla edistetään ilmastonmuutoksen torjumista nopeasti kasvavilla päästöaloilla.
Vuonna 2016 vahvistettiin myös Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä energianeuvostoa, joka on edelleen paras esimerkki korkean tason kahdenvälisestä yhteistyöstä energia- ja ilmastokysymyksissä, energiaturvallisuus, energiapolitiikka ja energiateknologioiden kehitys ja käyttöönotto mukaan lukien.
Afrikka on ja tulee jatkossakin olemaan etuoikeutettu kumppani Euroopan unionille. Miljoonilla afrikkalaisilla ei ole vielä mahdollisuutta käyttää nykyaikaisia energiamuotoja. Kestävän energian yleinen saatavuus on kuitenkin keskeisen tärkeää vaadittavan talouskasvun kannalta ja asianmukaisten työolojen luomiseksi, myös naisille ja nuorille. Euroopan unionin ja Afrikan yhteinen strateginen kumppanuus tarjoaa puitteet näiden kahden mantereen yhteistyölle. Euroopan unioni kannattaa myös voimakkaasti Afrikan uusiutuvaa energiaa koskevaa aloitetta 52 , joka käynnistettiin vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksessa. Se on afrikkalaisjohtoinen aloite, jonka tavoitteena on kasvattaa Afrikan uusiutuvan energian kapasiteettia. Energia on myös keskeisellä sijalla uuden Euroopan ulkoisen investointiohjelman ja muiden jo olemassa olevien välineiden kautta tehtävissä investoinneissa 53 .
Maailmanlaajuisen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen puitteissa kaupungit ja alueet tukevat ja vahvistavat Euroopan unionin aktiivista energia- ja ilmastodiplomatiaa. Euroopan unionin kaupunginjohtajien ilmastosopimuksen ja Compact of Mayors -aloitteen välinen liittymä aloittaa toimintansa vuonna 2017 ja se kokoaa yhteen yli 7 100 kaupunkia kuudella eri mantereella. Samoin Habitat III -konferenssissa hyväksytyn uuden kaupunkikehitysohjelman täytäntöönpano on edelleen yksi Euroopan unionin ensisijaisista tavoitteista, kun otetaan huomioon muun muassa sen laajempi kestävän kehityksen ulottuvuus.
IV. UUSI ENERGIAUNIONIKIERROS TYÖPAIKKOJEN, KASVUN JA INVESTOINTIEN LISÄÄMISEKSI
Jotta voidaan tukea puhtaaseen energiaan siirtymistä ja Euroopan talouden uudenaikaistamista, täytäntöönpano on aloitettava viipymättä. 54 Sitä silmällä pitäen komissio käynnistää toisen energiaunionikierroksen. Se on hyvä tilaisuus tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa ja poistaa esteitä yhdessä. Sen vuoksi kierros on kohdistettu jäsenvaltioiden erityistarpeisiin, kuten tukemaan hiili-intensiivisten alueiden siirtymää tai energiakäännettä saarilla 55 . Se tuo myös energiaunionin lähemmäksi Euroopan kansalaisia vuoropuhelun kautta, jota käydään yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja erityisesti Euroopan nuorison kanssa. Onnistuakseen Eurooppa tarvitsee täysin sitoutuneen nuoren sukupolven, jolla on asianmukaiset taidot ja joka on vakuuttunut energiakäänteen tarpeellisuudesta.
Täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti kierroksella keskitytään erityisesti yhdennettyihin kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja paikallistason toimiin.
Hallinto ja suunnitelmat onnistuneen energiaunionin toteuttamiseksi käytännössä
Osana puhdasta energiaa koskevaa pakettia komissio ehdotti uutta energiaunionin hallintojärjestelmää 56 , joka perustuu sen täytäntöönpanon yksinkertaisempaan suunnitteluun, raportointiin ja seurantaan. Useimmat energiaunionia koskevat ehdotukset on jo tehty ja jäsenvaltioilla on tiedossaan kaikki keskeiset tekijät voidakseen aloittaa yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmiensa valmistelun. Suunnitelmat ovat jäsenvaltioille keskeinen väline, joilla ne voivat taata yrityksille, työntekijöille ja sijoittajille varmuuden ja ennustettavuuden, ja helpottaa paljon kaivattuja investointeja vähähiiliseen talouteen.
Useimpien Euroopan unionin jäsenvaltioiden on vielä aloitettava kansallisten suunnitelmiensa laatiminen. Jotta sitoumus suunnitelmien saamisesta valmiiksi hyvissä ajoin ennen vuotta 2021 voitaisiin täyttää neuvostossa sovitun mukaisesti 57 , työtä olisi vauhditettava. Vaikka se tulee olemaan haasteellista, komissio kehottaa jäsenvaltioita esittämään luonnoksensa 1. tammikuuta 2018 mennessä. Kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia käsittelevä tekninen työryhmä antaa edelleen tukea jäsenvaltioille. Ollakseen osallistavia suunnitelmaluonnosten olisi perustuttava sijoittajien, työmarkkinaosapuolten, paikallis- ja alueviranomaisten (myös erityistarpeita omaavien) ja jäsenvaltioiden muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa käytyihin keskusteluihin. Alueellinen yhteistyö jo varhaisessa vaiheessa on suunnitelmien toteuttamisen kannalta avainasemassa. Kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia olisi laadittava mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti ilman pilaantumisen valvontaohjelmien kanssa, jotta varmistetaan synergiat ja vähennetään kustannuksia, sillä suunnitelmissa nojaudutaan suurelta osin samankaltaisiin toimenpiteisiin ja toimiin.
Paikallistason merkitys energiaunionin toteuttamisessa
Kaupungit ja maaseutualueet ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan talouden uudistamisen ja hiilestä irtautumisen kannalta. Kaupunkialueet ovat merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde ja kaupunkien energiankulutus tuottaa noin kolme neljäsosaa maailman hiilipäästöistä. Kaupungit ja maaseutualueet ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Samaan aikaan maaseutualueet, jotka ovat biotalouden uusiutuvien energialähteiden toimittajia, ja kaupungit, jotka ovat innovoinnin ja kasvun keskuksia sekä talouskehityksen moottoreita, ovat lisääntyvässä määrin myös osa ongelman ratkaisua. Kaupunkien osuus kaikista julkisista menoista on lähes neljäsosa ja julkisista investoinneista lähes puolet 58 . Kaupungit tuottavat 68 prosenttia Euroopan unionin bruttokansantuotteesta ja 62 prosenttia työpaikoista, ne ovat keskeisessä roolissa pyrittäessä erottamaan kasvihuonekaasupäästöt ja resurssien kulutus talouskasvusta 59 ja ne auttavat kansallisia talouksia muuttumaan osaamiseen perustuviksi ja kilpailukykyisiksi. Euroopan talouden uudistaminen alkaa tästä.
Kaupunkeja koskevan EU:n toimintaohjelman perustamisesta annetun Amsterdamin julkilausuman hyväksyminen, Euroopan alueiden ja kuntien huippukokous Bratislavassa ja kunnille tarkoitetun keskitetyn asiointipisteen käyttöönotto antoivat vahvan sysäyksen kaupunkeja koskevalle toiminnalle. Kaupunkeja koskeva EU:n toimintaohjelma pannaan täytäntöön kumppanuuksien kautta useilla eri aloilla, joilla on suora vaikutus Euroopan talouteen. Kumppanuuksiin osallistuvat komissio, jäsenvaltiot, kaupungit ja asianomaiset sidosryhmät.
Kaikkialla Euroopan unionissa käynnistetään kaupunkeja koskevia hankkeita, joissa etsitään synergioita eri alojen, kuten energian, liikkuvuuden, digitaalisen alan, veden, ilman ja jätehuollon sekä kiertotalouden välillä. Menestyksekkäät hankkeet, kuten älykkäitä kaupunkeja koskevat hankkeet, tuottavat säästöjä kansalaisille ja teollisuudelle, parantavat ilmanlaatua ja luovat paikallisia työpaikkoja. Energiaunionikierros on oikea-aikainen tilaisuus tuoda esiin tällaisia hankkeita, jotta niitä voidaan laajentaa ja toisintaa kaikkialla Euroopassa sekä linkittää ne paremmin Euroopan investointiohjelmaan.
V. Päätelmät
Euroopan komissio on vahvasti sitoutunut jatkamaan työtään sellaisten hankkeiden osalta, joilla on todellista eurooppalaista lisäarvoa ja jotka tuovat konkreettista hyötyä Euroopan kansalaisille. Euroopan talouden uudistaminen on tällainen hanke, ja se on energiaunionin perimmäinen tavoite. Jotta komission vuosina 2015 ja 2016 esittämät energiaunionia koskevat lainsäädäntöehdotukset voitaisiin hyväksyä, niitä on käsiteltävä kiireellisesti kolmen toimielimen EU:n lainsäädäntöprioriteeteista vuodelle 2017 antaman yhteisen lausuman mukaisesti.
On tärkeää säilyttää energiaunionia koskevien ehdotusten yleinen johdonmukaisuus ja kunnianhimoisuus sekä energiaunionia koskevan hankkeen poliittinen liikevoima. Edistystä olisi sen vuoksi tarkasteltava säännöllisesti poliittisemmalla tasolla, myös Eurooppa-neuvostossa. Bratislavan julistuksen mukaisesti Eurooppa-neuvosto käsittelee energia- ja ilmastokysymyksiä tarvittaessa uudelleen.
Yhtä tärkeää kuin lainsäädäntöasioissa edistyminen on vauhdittaa energiaunionin kehittämistä helpottavien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja varmistaa voimassa olevien sääntöjen täysimääräinen noudattaminen. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on tehostettava esimerkiksi energia- ja ilmastodiplomatian prioriteettien täytäntöönpanoa ja kehitettävä niiden välisiä synergioita sekä perustettava ennen vuoden loppua investointijärjestelyjä, jotka helpottavat energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien hankkeiden rahoitusta.
Kyseisten ja muiden toimenpiteiden täytäntöönpano on tarpeen, jotta käytännön edistystä voidaan saavuttaa jo nyt työpaikkojen, kasvun ja investointien lisäämiseksi. Vasta sen jälkeen, kun konkreettista edistymistä käytännössä on tapahtunut, puhtaaseen energiaan siirtymisen monet edut tulevat näkyville jäsenvaltioissa, alueilla ja yhteisöissä, mikä on energiaunionin onnistumisen tärkein edellytys.
-
(1)
COM (2015) 80.
-
(2)
COM (2016) 501.
-
(3)
COM (2016) 710.
-
(4)
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016C1224(01)&from=EN.
-
(5)
https://ec.europa.eu/priorities/sites/beta-political/files/juncker-political-guidelines-speech_en_0.pdf ; Ks. myös Eurooppa-neuvoston asiakirja ”Unionin strateginen ohjelma muutoksen aikoina”, Eurooppa-neuvoston 26. ja 27. kesäkuuta 2014 antamien päätelmien liite I .
-
(6)
Syyskuun 16 päivänä 2016 pidetyssä Bratislavan huippukokouksessa, jossa 27 jäsenvaltiota tarkasteli Euroopan unionin nykytilaa ja yhteistä tulevaisuutta, annettu julistus ja etenemissuunnitelma.
-
(7)
Tiedonanto ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi”, COM(2016) 739.
-
(8)
Tiedonanto ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” COM(2015) 614.
-
(9)
Muun muassa tiedonannon ”Yhteinen kehys hybridiuhkien torjumiseksi” JOIN(2016) 18 mukaisesti.
-
(10)
Ks. http://unfccc.int/files/essential_background/convention/application/pdf/english_paris_agreement.pdf .
-
(11)
COM (2015) 572.
-
(12)
Ks. komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka koskee energiaunionin tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuvan edistymisen seuraamista ja sitä koskevia avainindikaattoreita (SWD(2017) 32), ja Euroopan ympäristökeskuksen kertomus suuntauksista ja ennusteista vuodeksi 2016 Euroopan ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa (http://www.eea.europa.eu/publications/trends-and-projections-in-europe).
-
(13)
COM (2017) 56. Euroopan unioni on jo saavuttanut vuoden 2020 energianloppukulutustavoitteen. Vuonna 2014 unionin primäärienergiankulutus oli ainoastaan 1,6 prosenttia yli sen vuoden 2020 primäärienergian kulutustavoitteen.
-
(14)
Eurostat.
-
(15)
Vuotta 2015 koskevan likimääräisen inventaarion mukaisesti.
-
(16)
COM (2016) 707.
-
(17)
COM (2017) 48.
-
(18)
COM (2017) 57.
-
(19)
Öko-Institutin uusiutuvaa energiaa koskeva raportti, julkaistu komission verkkosivulla (http://ec.europa.eu/energy/en/studies).
-
(20)
Euroopan komissio, Euroopan ympäristökeskus
-
(21)
Lähde: ”The Emissions Gap Report 2016–2030” -raportin suuntaukset ja tavoitteet. UNEP, marraskuu 2016. INDC = suunniteltu kansallisesti määritelty panos. Yhdysvaltain laskettu panos on vuodelle 2025. Mihinkään suunniteltuihin kansallisesti määriteltyihin panoksiin ei liity ehtoja paitsi Indonesian, Etelä-Afrikan, Argentiinan, Intian ja Meksikon osalta.
-
(22)
COM (2015) 337.
-
(23)
COM (2016) 482.
-
(24)
COM (2016) 479.
-
(25)
Direktiivi (EU) 2016/2284 tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä.
-
(26)
Arvion mukaan vuonna 2013 Euroopan unionissa kuoli yli 450 000 henkeä ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia. Hengityselinten sairauksista johtuvista menetetyistä työpäivistä ja alentuneesta tuottavuudesta aiheutui 15 miljardin euron välittömät taloudelliset vahingot ja 4 miljardin euron sairaanhoitokulut. Ks. Euroopan ympäristöviraston vuoden 2016 raportti ”Air Quality in Europe”: http://www.eea.europa.eu/publications/air-quality-in-europe-2016
-
(27)
COM (2017) 34.
-
(28)
COM (2016) 763.
-
(29)
Ks: https://ec.europa.eu/energy/sites/ener/files/documents/set-plan_progress_2016.pdf
-
(30)
Maailmanlaajuisen Mission Innovation -aloitteen perustivat 22:n maan hallitukset, jotka sitoutuivat viidessä vuodessa kaksinkertaistamaan investointinsa julkiseen puhtaan energian tutkimukseen ja kehitykseen.
-
(31)
COM (2016) 769.
-
(32)
Ks. erityisesti COM(2016) 864 (sähködirektiivi) ja COM(2016) 861 (sähköasetus).
-
(33)
COM (2016) 767.
-
(34)
Verkkojen Eurooppa -välineestä on sen perustamisvuodesta 2014 lähtien myönnetty rahoitusta 75 toimelle, joiden arvo on yhteensä 1,2 miljardia euroa, sekä avustusta 12:lle hankkeelle.
-
(35)
https://ec.europa.eu/energy/en/news/north-seas-countries-agree-closer-energy-cooperation .
-
(36)
Esim. 64 euroa/MWh (Tanska) ja 54,50 euroa/MWh (Alankomaat).
-
(37)
223 miljoonan euron yhteisrahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta.
-
(38)
Ks. Euroopan ympäristöviraston raportti 19/2016 varojen menetyksestä energia-alalla. ”Transforming the EU power sector: avoiding a carbon lock-in”.
-
(39)
Neuvoston direktiivi 2008/114/EY Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista.
-
(40)
Direktiivi (EU) 2016/1148 toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa.
-
(41)
Vaikutusten arviointi energiatehokkuudesta annetun direktiivin muuttamisesta, SWD(2016) 405 (investointeja koskevat luvut liikennettä lukuun ottamatta).
-
(42)
Tähän mennessä noin puolet kaikista infrastruktuuri- ja innovointi-ikkunan hyväksytyistä liiketoimista on liittynyt energia- ja ilmastoalaan. The Investment Plan for Europe, State of Play, toukokuu 2016. Ks. myös tiedonanto ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet”, COM(2016) 359.
-
(43)
Tähän sisältyy helmikuussa Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa toteutettava monialainen ehdotuspyyntö, jonka määrärahat ovat 150 miljoonaa euroa.
-
(44)
http://www.eib.org/products/blending/innovfin/products/energy-demo-projects.htm.
-
(45)
Aurinkosähkön alalla R2M-Si -hankkeen spin-off-yritys on siirtymässä demonstroinnista erittäin tehokkaiden aurinkokennomoduulien ensituotantoon. Polttokenno- ja vetyteknologian alan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden johdosta otettiin käyttöön ensimmäinen yleisessä käytössä oleva vetytankkausasema Belgiassa, maailman ensimmäinen 2MW:n PEM-polttokennovoimala ja ensimmäiset noin 140 päästöttömästä polttokennobussista ympäri Eurooppaa.
-
(46)
Asiakirjan COM(2016) 860 liite 1.
-
(47)
Komission päätös, 28.10.2016 (C (2016) 6912).
-
(48)
https://ec.europa.eu/commission/2014-2019/hahn/announcements/1st-high-level-meeting-enhanced-cooperation-enlargement-and-neighbourhood-regions-europe_en.
-
(49)
COM (2016) 53.
-
(50)
COM (2016) 52.
-
(51)
Tiedonanto ”Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe – A Global Strategy for the European Union’s foreign and Security Policy”, http://www.eeas.europa.eu/top_stories/pdf/eugs_review_web.pdf
-
(52)
http://www.arei.org/.
-
(53)
Tiedonanto ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma”, COM(2016) 581.
-
(54)
Asiakirjan COM(2016) 860 liitteet 1 ja 2.
-
(55)
Vuonna 2017 komissio aikoo käynnistää prosessin Euroopan saarten yhteistyötä varten, jotta voidaan vauhdittaa parhaan käytettävissä olevan teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa saarilla ja saarialueilla.
-
(56)
COM (2016) 759.
-
(57)
Neuvoston päätelmät energiaunionin hallinnosta, 26.11.2015.
-
(58)
Raportti ”The State of European Cities 2016 – Cities leading the way to a better future”, SWD(2016) 325, http://ec.europa.eu/regional_policy/sources/policy/themes/cities-report/state_eu_cities2016_en.pdf .
-
(59)
Ks. UNEPin raportti talouskasvun ja ympäristövaikutusten välisen kytköksen purkamisesta kaupunkitasolla, http://www.unep.org/resourcepanel/Publications/City-Leveldecoupling/tabid/106135/Default.aspx .