11.4.2018   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 129/36

Esittelijä:

Roman HAKEN

1.1

Euroopan unioni on ryhtymässä käymään neuvotteluja vuoden 2020 jälkeisen ajan toimintapolitiikasta. Euroopan komissio ja jäsenvaltio aloittelevat keskusteluja tulevasta rahoituskehyksestä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja (ERI-rahastot) varten.

1.2

Miten Euroopan unioni pystyy lujittamaan siteitään jäsenvaltioihin ja voittamaan kansalaistensa luottamuksen takaisin (1)?

1.3

Ratkaisu voisi olla asianmukaisesti toteutettu paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden (CLLD) toimintamalli, joka mahdollistaa yhdennetyn paikallisen kehittämisen sekä kansalaisten ja heidän organisaatioidensa osallisuuden ruohonjuuritasolla. ETSK on vakuuttunut, että CLLD voisi tarjota monia etuja tuloksekkaana eurooppalaisena kehittämisvälineenä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittelee, että

1.4

muodostetaan selkeä näkemys CLLD:n useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan lähestymistavan pakollisesta täytäntöönpanosta Euroopan unionissa, jotta CLLD-toimintamallia varmasti sovelletaan kaikenlaisiin alueisiin: maaseutualueisiin (syrjä-, vuoristo- ja saarialueet mukaan luettuina), kaupunkialueisiin ja rannikkoalueisiin.

1.5

kehotetaan Euroopan komissiota tutkimaan ja analysoimaan seikkaperäisesti mahdollisuuksia perustaa EU-tasolle CLLD-vararahasto. Tästä riippumatta Euroopan komission täytyy huolehtia siitä, että jäsenvaltioilla on kansallinen CLLD-rahasto, jonka rahoittamiseen kaikki neljä ERI-rahastoa (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, EAKR, ESR ja EMKR) osallistuvat.

1.6

määritellään kaikkien ERI-rahastojen yhdenmukaistettu kehys ja laaditaan yksinkertaiset säännöt CLLD-rahaston täytäntöönpanolle EU:n tasolla.

1.7

tunnustetaan Leader-menetelmää vahvistavan CLLD:n antavan jäsenvaltioille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää alueitaan osallistavalla, kestävyysperiaatteiden mukaisella ja yhdennetyllä tavalla paikallisten sidosryhmien kumppaneina. Suuremman vaikutuksen aikaansaamiseksi rahoitusvaroja on oltava riittävästi CLLD:n täytäntöönpanemiseksi ohjelmakaudella 2021–2027. Sen vuoksi komitea kehottaa Euroopan komissiota vaatimaan jäsenvaltioita osoittamaan pakollisesti vähintään 15 prosenttia kunkin ERI-rahaston talousarviosta CLLD-rahastoa varten. Tämän tueksi täytyy lisäksi varata riittävä määrä jäsenvaltioiden omia resursseja.

1.8

vältetään väliaikoja ohjelmakausien lomassa ja varmistetaan suotuisampi aloitus kaudelle 2021–2027.

1.9

koska monimutkainen lainsäädäntökehys ja aikaa vievät menettelyt ovat lisänneet merkittävästi kaikkien CLLD:n toimijoiden hallinnollista taakkaa, yksinkertaistetaan CLLD:n oikeudellista kehystä, täytäntöönpanomenettelyjä ja sen mallia ohjelmakaudella 2021–2027 merkittävästi, jotta useista lähteistä rahoitettavan CLLD:n toteuttamista kyetään vastaisuudessa tehostamaan. Uuden poliittisen ja taloudellisen kontekstin turvin tulisi keventää hallinnollista taakkaa ja järjestää yksinkertainen kehys, jossa keskeistä ovat tarjoutuvat tilaisuudet ja luottamus. Esimerkiksi yleiskattavien tukien kehityksen yhteydessä on luotu yksinkertainen järjestelmä. Sen sijaan, että keskitytään estämään virheitä, tarvitaan säännöksiä, joilla kyetään todella tukemaan paikallisia toimintaryhmiä ja paikallisia edunsaajia (loppukäyttäjiä), kun nämä panevat täytäntöön paikallisia kehitysstrategioitaan ja -hankkeitaan.

1.10

mahdollistetaan tiivis vuoropuhelu kaikkien CLLD:n toimijoiden välillä EU:n tasolla ja valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla osana seuraavan ohjelmakauden valmistelua luottamuksen rakentamiseksi ja CLLD:n useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan integroidun toimintamallin täytäntöönpanoa varten. EU:n, kansalaisten ja yhteisöjen yhteyksiä on vahvistettava.

1.11

mahdollistetaan kaikkien CLLD-toimijoiden (viranomaisten, paikallisten toimintaryhmien, Leader- ja maaseutuverkostojen, maksajavirastojen yms.) jatkuva valmiuksien kehittäminen CLLD:n useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan lähestymistavan täytäntöönpanon yhteydessä.

1.12

hyödynnetään tietoteknisten ratkaisujen potentiaali, jotta kyetään yksinkertaistamaan ja automatisoimaan tiedonkeruuta valtakunnallisella ja paikallisella tasolla. Parhaita käytänteitä näiden järjestelmien hyödyntämisessä on tehtävä tunnetuksi hallintoviranomaisten ja paikallisten toimintaryhmien kesken (kuten vaikkapa Virossa tapahtuu). Tietoteknisiä järjestelmiä on kehitettävä aidosti kaikkien sidosryhmien myötävaikutuksella, ja ne pitää muokata edesauttamaan yleisstrategiana olevaa ERI-rahastojen yksinkertaistamista.

1.13

pidetään paikallisen kehittämisen strategiat muuttuvien paikallisten olosuhteiden mukaisina – ja mukautetaan ne muuttuviin paikallisoloihin (sosiaalinen yhteenkuuluvuus, muuttoliike, alueelliset klusterit, vihreä talous, ilmastonmuutos, älykkäät ratkaisut, teknologia ja niin edelleen) ja hyödynnetään uusien teknologioiden ja tietotekniikan vallankumousta.

1.14

Paikallisten toimintaryhmien tärkein arvo on myös kyky valita hyviä hankkeita, mikä liittyy niiden tehtävään alueellisina ja paikallisina dynamoina, myös alueiden ja valtioiden välisessä yhteistyössä. Paikallisten toimintaryhmien on työskenneltävä aktiivisina edistäjinä eri alojen välillä tempaamalla mukaan kaikki toimialojensa asiaankuuluvat sidosryhmät.

1.15

On tärkeää, että paikallisten toimintaryhmien saavutukset tuodaan selvästi todennettuina esiin. Lisäksi paikallisen kehittämisen strategioiden täytäntöönpanoa on arvioitava jatkuvasti. Painopistettä on siirrettävä tukikelpoisuuden tarkastamismekanismeista lähemmäs tulosten varmistamista sekä suorituskyvyn ja pitkäkestoisten vaikutusten arviointia.

1.16

EU:n tulevan paikalliskehityksen haasteet ovat paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet kaupunkien lähialueilla ja kaupunkialueilla. ETSK suosittaa, että kerätään tilastotietoa onnistuneista kokeiluhankkeista ja järjestetään tiedotus- ja motivointikampanjoita laajempaan käyttöön. Koulutusta tarvitaan kaupunkialueiden paikallistoimijoita ja julkishallintotahoja varten. EU:n kaupunkiagendan toteutuksessa on mahdollista hyödyntää kaupunkialueiden CLLD-hankkeita Urbact-ohjelmaan yhdistettynä.

2.1

Paikallisyhteisöjen omilla kehittämishankkeilla päivitetään iältään yli 26-vuotista Leader-menetelmää. Tärkeimmät erot koskevat tiiviimmin integroitua lähestymistapaa ja monipuolisempaa rahoitusmallia. Nyt myös eräät maaseutualueiden paikalliset toimintaryhmät voivat saada rahoitusta Euroopan aluekehitys-, sosiaali- ja kalatalousrahastoista. Kuluvasta ohjelmakaudesta (2014–2020) alkaen CLLD:n useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan lähestymistavan soveltaminen ulottuu myös kaupunkialueille.

2.2

Euroopan komission antamien tietojen mukaan kaksikymmentä jäsenvaltiota on omaksunut useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan lähestymistavan tällä ohjelmakaudella 2014–2020: Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta. Kahdeksan maata (Alankomaat, Belgia, Irlanti, Kroatia, Kypros, Luxemburg, Malta ja Viro) on päättänyt olla omaksumatta sitä tällä kaudella. Tuloksekkaiden neuvottelujen ansiosta muiden rahastojen osuus on lähes 50 prosenttia eräissä maissa (Portugali, Slovakia, Tšekin tasavalta ja Unkari). Useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan lähestymistavan käyttöönotto vaatii poliittista tahtoa ja ymmärrystä CLLD:n tuomista eduista valtiollisella tasolla ja tiivistä yhteistyötä ministeriöiden välillä. Euroopan komission tavoitteena on poistaa esteet rahastojen väliltä ja tehostaa siten synergiaa ja koheesiota alue- ja paikallistasolla.

2.3

Leader-lähestymistapaa on vahvistettu kaudelle 2014–2020. Kun tarkastellaan paikallisyhteisöjen tehtävää alueelliseen koheesioon ja Eurooppa 2020 -hankkeen strategisiin tavoitteisiin osallistumisessa, EU on päättänyt – Euroopan parlamentin päättäväisellä tuella – helpottaa ja vahvistaa CLLD:n käyttöä kaikentyyppisille alueille (maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueet) ja erilaisiin yhteisöjen tarpeisiin (eritoten sosiaaliset, kulttuuriset, ympäristöön ja talouteen liittyvät tarpeet). Kaudella 2014–2020 CLLD:n mukaiset aloitteet ovat tukikelpoisia kaikista Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) (lukuun ottamatta koheesiorahastoa) ja niihin sovelletaan yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädettyä yhteistä kehystä. Näin lisätään EU:n rahoituksen yhtenäisyyttä ja koordinointia ja tehostetaan sen käyttöä. Yhteisiä sääntöjä täydennetään rahastokohtaisilla seikoilla (esimerkiksi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahastotoimista vähintään viidessä prosentissa on noudatettava CLLD:n mukaista lähestymistapaa, mutta toisille rahastoille CLLD:n tukeminen on valinnaista). Pakollinen rahoitusvaatimus varmisti Leader-toimintalinjan menestyksekkään toteuttamisen.

2.4

Tällä ohjelmakaudella siihen on kytkeytynyt yhdennettyjen alueellisten investointien väline, jonka painopisteinä ovat laajat alueet (NUTS III -tason alueet, suurkaupunkialueet yms.) ja makrohankkeet. Järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta on mukana tässä prosessissa vähemmän tiiviisti kuin paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden mikrostrategiassa (2).

2.5

CLLD perustuu kolmeen toisiinsa kytkeytyvään seikkaan: paikallisiin toimintaryhmiin (julkisten ja yksityisten paikallisten sosioekonomisten etujen edustajat), yhdennetyn paikallisen kehittämisen strategioihin ja tarkasti määriteltyihin alueisiin. Kaikkiin kolmeen sovelletaan yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädettyjä erityisvaatimuksia – esimerkiksi, että kohdealueen väkiluvun on oltava 10 000–150 000 asukasta ja strategioiden on sisällettävä tavoitteet, analyysi tarpeista ja alueen potentiaalista sekä toiminta- ja rahoitussuunnitelmat.

2.6

ETSK on yllättynyt siitä, että 1990-luvulla Leader-ohjelma oli nykyistä yksinkertaisempi ja helpompi panna täytäntöön. Nyt käytettävissä on tietokoneet, internet, ohjelmistot ja matkapuhelimet, mutta työskentelystä on tullut todellisuudessa vaikeampaa. Sen vuoksi ETSK perää todellista yksinkertaistusta – muutoin tämä uusi ”teknobyrokratia” tuhoaa EU:n menestyksekkäitä välineitä.

3.1

CLLD:n useista lähteistä rahoittamiseen perustuva lähestymistapa antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden parantaa paikallisia ja alueellisia valmiuksia yhdennettyyn kehittämiseen. Käytännöt jäsenvaltioissa ovat osoittaneet, että yhdennetty paikallinen kehittäminen vaikuttaa moniin erilaisiin toimiin ja että sillä on suuri vaikutus paikallistalouksiin ja työpaikkojen luomiseen, erityisesti maatalouden alkutuotannon ulkopuolella.

3.2

Lisäksi yhdennetyllä paikallisella kehittämisellä on erittäin hyödyllinen vaikutus sosiaaliseen osallisuuteen, koska siihen osallistuu eri sidosryhmiä (eri tyyppisiä toimijoita eri ikäryhmistä ja kummankin sukupuolen edustajia). CLLD tarjoaa mahdollisuuden saada enemmän alueellisia ja paikallisia sidosryhmiä mukaan kuin oli mahdollista Leaderissa, johon oli käytettävissä vain Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta myönnettyä tukea. Aluekehityksen merkitys on CLLD:n myötä kasvamassa.

3.3

EU:n koheesiopolitiikalla pyritään saavuttamaan alueellista koheesiota, ja se on myös CLLD:n lähestymistavan tavoitteena. CLLD käsittää kaikentyyppisiä alueita eli maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueita, erilaisia yhteisöjen tarpeita (muun muassa sosiaalisia, kulttuurisia sekä ympäristöön ja talouteen liittyviä tarpeita) ja monipuolisia rahoitusmekanismeja (neljä ERI-rahastoa on mukana). Paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden mahdollistaminen kaikentyyppisillä alueilla auttaa rakentamaan yhteenkuuluvuutta maaseutu-, kaupunkeja ympäröivien ja kaupunkialueiden välillä, mikä helpottaa reuna-aluevaikutuksen torjumista tai sen pysäyttämistä.

3.4

CLLD:n metodologialla on tärkeä merkitys yhdennettyyn paikalliseen kehittämiseen kannustamisessa osiensa vuoksi: alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, alueisiin perustuvat paikallisen kehittämisen strategiat, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, innovointi, yhdennetty ja monialainen toimintamalli, verkottuminen ja yhteistyö sekä hajautettu hallinto. Jotta kyetään tukemaan paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden menetelmän asianmukaista täytäntöönpanoa, tarvitaan tietojen jakamista ja levittämistä ja itse menetelmän ja sen etujen tunnettuuden parantamista.

3.5

Yli 26 vuoden kokemus Leader-ohjelman täytäntöönpanosta on osoittanut, että Leader-ohjelman/CLLD:n metodologia toimii, että se on pohjaltaan kestävä ja tehokas tapa kehittää alueita ja että sillä on pitkäaikainen vaikutus paikalliseen kehittämiseen. CLLD:n potentiaali on nyt kehittynyt tiiviimmin yhdennetyn lähestymistavan turvin, eli se voidaan katsoa jopa tehokkaammaksi monipuolisen täytäntöönpanomallinsa ansiosta.

3.6

Tämä CLLD:n monipuolinen täytäntöönpanomalli auttaa jäsenvaltioita ja paikallisalueita vähentämään riskejä ja lisäämään avoimuutta.

3.7

ETSK tukee alhaalta ylöspäin suuntautuvaa päätöksentekoprosessia, joka takaa, että investoinnit ovat paikallisten alueiden todellisten tarpeiden ja potentiaalin mukaisia. CLLD:n on tarkoitus olla vielä joustavampi ja tukea kaikkia mahdollisia yhteisön tarpeita sekä mahdollistaa se, että paikallisväestö voi valita tärkeimmät kysymykset paikallisen kehittämisen strategiaansa.

3.8

Paikallisten toimijoiden osallistuminen ja valmiuksien kehittäminen on yksi CLLD:n metodologian suurimmista eduista. Yhdennetty paikallinen kehittäminen on paras tapa luoda yhteyksiä ja synergioita eri sidosryhmien ja paikallisen kehittämisen kysymysten välille.

3.9

ETSK on tyytyväinen siihen, että CLLD on prosessi, johon kuuluu paikallisväestön jatkuva osallistuminen ja koulutus. Siihen kuuluva tiiviimmin yhdennetty lähestymistapa antaa paikallisyhteisöille enemmän mahdollisuuksia kasvattaa valmiuksiaan ja osaamistaan. Maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueiden yhteydet tarkoittavat, että osallistujat voivat oppia toinen toisiltaan ja löytää vastauksia tärkeisiin haasteisiin osallistavalla tavalla. Jatkuva yhteistyö, verkottuminen ja koulutus edistävät hyvää hallintotapaa.

3.10

Vihreän talouden, sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden kitkemisen, muuttoliikekysymysten, alueellisten klusterien, maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueiden yhteyksien, älykkäiden ratkaisujen ja tietotekniikan merkitys paikallisen kehittämisen yhteydessä kasvaa. CLLD luo mahdollisuuksia kaikentyyppisten alueiden (maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueet) ja yhteisöjen yhteistyöhön näiden haasteiden parissa. Paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden yhteydessä sovellettava useita rahastoja kattava lähestymistapa on erittäin hyvä keino tukea ”älykkäiden kylien” konseptia kehittämällä valmiuksia, investoinnein, innovointia tukemalla ja verkottumalla sekä tarjoamalla innovatiivisia rahoitusvälineitä, joilla pystytään parantamaan palveluja ja infrastruktuureja (3).

3.11

ETSK toivoo, että EU:n rahoituksen ollessa yhtenäisempää ja paremmin koordinoitua paikallisten toimijoiden on helpompi suunnitella monialaisia strategioita, joita tuetaan rahastojen yhdistelmällä ja jotka sopivat paremmin seka-alueille (esim. maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueet). Useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan lähestymistavan strategioiden yksinkertaistamiseksi voidaan toistaiseksi määrittää ”päävastuullinen rahasto” kattamaan kaikki hallintokustannukset kansallisella tasolla. Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet kattava asetus ja yhtenäiset säännöt kaikille ERI-rahastoille EU:n tasolla olisi vielä tehokkaampi keino hallinnollisen rasitteen vähentämiseen.

3.12

ETSK on vakuuttunut siitä, että neljän ERI-rahaston kaikentyyppisten painopistealueiden ottaminen mukaan paikallisen kehittämisen strategioiden täytäntöönpanoon luo lukuisia etuja kaikenlaisille paikallisille toimintaryhmille (4).

3.13

Paikallisyhteisöjen omat kehittämishankkeet ovat Euroopasta juurensa juontava alhaalta ylöspäin suuntautuva lähestymistapa, joka voi auttaa tasapainottamaan EU:n vastaisia suuntauksia paikallisyhteisöissä edistämällä sosiaalista osallisuutta ja kestävää taloudellista kehitystä alueilla, missä sitä sovelletaan.

4.1

Heikko koheesio eri rahastojen välillä sekä heikko alueellinen koheesio, samoin kuin päätöksentekijöiden vähäinen ymmärrys CLLD:n eduista, ovat osoittautuneet suurimmiksi esteiksi valtakunnallisella tasolla. Eri rahastojen ja alueiden (maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueet) välille on ollut vaikeaa saada todellista synergiaa, koska rahastojen välillä on kansallisella tasolla vielä ”rajoja”. Jokaisella rahastolla on eri säännöt, hallintoviranomaisten yhteistyö on heikkoa ja koordinointi on puutteellista useimmissa maissa, joissa useista lähteistä rahoittamiseen perustuvaa CLLD:n lähestymistapaa pannaan täytäntöön. Vain Ruotsi panee tätä CLLD:n toimintamallia täytäntöön koko maassa, ja vain siellä kaikki neljä ERI-rahastoa ovat kaikentyyppisten alueiden (maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueet) paikallisten toimintaryhmien ulottuvilla.

4.2

Jäsenvaltiot eivät saa lisätä ylimääräisiä sääntöjä ja vaatimuksia, jotka estävät yksinkertaistamisen. Yksinkertaistamisen pitää olla todellista Euroopan unionin esittämien sääntöjen mukaisesti. Tähän tarvitaan koulutusta ja näiden mallien selkeää ymmärtämistä. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan Leader-hankkeissa ei ole sen enempää virheitä kuin muissakaan eri toimenpiteiden osina toteutettavissa hankkeissa.

4.3

Jäsenvaltioiden ei pitäisi muuttaa paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita välineeksi varata ennalta osoitettua rahoitusta osana kansallisten toimenpiteiden valikoimaa. Paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden olisi oltava ”laajakaistainen” kehittämisväline, joka käsittää määriteltyjä paikallisen tason toimenpiteitä.

4.4

Ohjelmakauden aloituksessa on ollut pitkiä viiveitä. Kaikki maat eivät ole pystyneet varmistamaan ohjelmakausien jatkuvuutta ja sujuvaa täytäntöönpanoa, mikä on aiheuttanut paljon epävarmuutta, motivaation puutetta ja kertyneen osaamisen häviämistä. Tätä on vältettävä jatkossa.

4.5

ETSK tietää, että luottamuksen puute CLLD:n toimijoiden välillä estää tämän menetelmän potentiaalin hyödyntämisen. Luottamusta on vahvistettava jatkuvasti. Jatkuva rankaiseminen täytäntöönpanon aikana heikentää luottamusta ja hyvää vuoropuhelua. Hallintoviranomaiset, mukaan luettuna maksajavirastot, voivat käyttää harkintavaltaa ja jättää langettamatta seuraamuksia, ja näin onkin tehtävä useammin.

4.6

Vielä ei ole hyödynnetty tosiasiallista potentiaalia yksinkertaistamiseen tietoteknisiä ratkaisuja kehittämällä. Kaikki CLLD:n toimijat eivät ole osallistuneet tietoteknisten välineiden kehittämisprosessiin, ja se on vaikeuttanut näiden järjestelmien käyttöä. Paikallisten toimintaryhmien käytännön osaamiseen on luotettava, kun toteutusta varten suunnitellaan tietoteknisiä välineitä. Hallintoviranomaisten kehittämien tietoteknisten alustojen on vastattava kaikkien CLLD:n toimijoiden tarpeita. Paikallisille toimintaryhmille on annettava joustavat ja avoimet alustat, jotta ne voivat panna paikallisen kehittämisen strategiansa täytäntöön toimialojensa erityispiirteiden mukaisesti. On vältettävä standardointia.

4.7

ETSK:n näkemyksen mukaan monilla jäsenvaltioilla on ristiriitoja odotusten, pyrkimysten ja rahallisten resurssien välillä. Jos pyritään saavuttamaan todellisia tuloksia, on myös sijoitettava tarpeeksi rahaa, jotta odotuksemme ovat realistisella pohjalla. Tällaisen vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan realismia, jotta CLLD:hen kohdennetaan kylliksi rahoitusvaroja kustakin ERI-rahastosta. Tästä on eräitä oikein hyviä esimerkkejä EU:ssa (esim. Saksin osavaltio 40 prosentilla maaseudun kehittämissuunnitelman varoista ja Asturias 17 prosentilla).

4.8

Vuoropuhelun puutteellisuus kaikkien CLLD:n toimijoiden välillä (hallintoviranomaiset, paikalliset toimintaryhmät, maksajavirastot, Leader-verkostot – kuten ELARD-järjestö ja kansalliset Leader- ja maaseutuverkostot) on lisännyt byrokratiaa ja viivästyttänyt huomattavasti ohjelmakauden aloittamista sekä varojen toimittamista hankkeen hakijoille. Eri viranomaisten ja ministeriöiden välillä tarvitaan tehokasta ja avointa koordinointia valtiollisella tasolla sekä tiivistä vuoropuhelua paikallisten toimintaryhmien kanssa. Euroopan komission ja paikallisten toimintaryhmien välistä suoraa vuoropuhelua on vahvistettava – ETSK voisi tarjota siihen apuaan.

4.9

Viranomaisten ja paikallisten toimintaryhmien valmiuksien kehittäminen on puutteellista CLLD:n useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan lähestymistavan täytäntöönpanon suhteen, ja tämä on todettu useimmissa jäsenvaltioissa. Yhteisymmärryksen luominen useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan CLLD:n soveltamisesta ja jatkuva oppiminen on mahdollistettava CLLD:n toimijoiden valmiuksien parantamiseksi. Kollegiaalista henkeä on vahvistettava. Paikallisten toimintaryhmien ja viranomaisten on oltava hyvin koulutettuja, ja heidät on saatava tutustumaan toistensa olosuhteisiin. Tämä voitaisiin toteuttaa järjestämällä paikallisten toimintaryhmien jäsenten, virkamiesten ja paikallisten sidosryhmien tiedonkeruumatkoja, koulutusta, henkilöstövaihtoa jne. ETSK ehdottaa, että tällainen ohjelma rahoitetaan Erasmus-ohjelmaa laajentamalla.

4.10

ETSK on vakuuttunut siitä, että CLLD:n useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan lähestymistavan ja mahdollisten täytäntöönpanomallien lisäarvoa ei ole tehty kyllin selväksi EU:n tasolla. Vielä ei ole tarkkaa näkemystä siitä, miten jäsenvaltioiden pitäisi todellisuudessa panna CLLD:n useista lähteistä rahoittamiseen perustuva toimintatapa täytäntöön. Jäsenvaltioille on tarjottava yksinkertaisia malleja, rakenteita ja hyviä käytäntöjä.

4.11

Paikallisten toimintaryhmien todellista potentiaalia omien alueidensa edistäjinä ei ole vielä hyödynnetty tarpeeksi. On luotava sellaiset olosuhteet, joissa paikalliset toimintaryhmät voivat keskittyä tehtäväänsä eli aktivoimaan alueita ja auttamaan parhaiden ideoiden kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. Tutkimukset osoittavat, että paikallisten toimintaryhmien tuki välittäjinä on tarpeen yhdennetyn paikallisen kehittämisen tukemisessa. Paikallisilla toimintaryhmillä on valmiudet toimia monialaisesti ja tuoda yhteen eri sidosryhmiä. Paikallisten toimintaryhmien tehtävänä ei ole pelkästään toimia rahoituksen lähteenä ja ylimääräisenä hallinnollisena tasona, vaan todellisena kehitysorganisaationa, joka panee alulle yhteistyöhankkeita ja mahdollistaa koulutuksen ja verkottumisen asiaankuuluvan rahoituksellisen ja organisatorisen tuen turvin.

4.12

Paikallisen kehittämisen strategioiden selkeitä ja yksinkertaisia arviointi- ja seurantamalleja ei yleensä ole. Arvioinnin on oltava osa yhteisön oppimisprosessia, ja sen vuoksi on hyvin tärkeää, että paikalliset toimintaryhmät keräävät tietoa ja arvioivat strategioidensa täytäntöönpanoa jatkuvasti. Olisi otettava käyttöön kehittyneitä tietotekniikkaratkaisuja tietojen keruuta ja analysointia varten osallistavien prosessien ja laadullisen analyysin ohella CLLD-periaatteiden mukaisesti. EU:n tasolla olisi investoitava yhdenmukaisiin seuranta- ja arviointivälineisiin paikallisyhteisöjen omia kehittämishankkeita varten. Ruotsissa on käytetty kerrontaan perustuvia tutkimusmenetelmiä hyvin tuloksin.

4.13

Hallintoviranomaisten vallan väärinkäyttöä on havaittu tietyissä jäsenvaltioissa, joissa Leader-ohjelman/CLLD:n toimijoiden välillä ei ollut vuoropuhelua eikä paikallisilla toimintaryhmillä ollut mahdollisuutta osallistua keskusteluihin tasavertaisena kumppanina. Lisäksi ETSK varoittaa sallimasta kuntia pääsemään määräävään asemaan ja toteuttamaan omia poliittisia ohjelmiaan CLLD-resurssien avulla. Paikallisille toimintaryhmille on taattava riippumattomuus työskentelyssä ja päätöksenteossa, ja niiden on oltava siinä vapaita kuntien virallisesta tai epävirallisesta vaikuttamisesta.

5.1

muodostetaan EU:n tason selkeä näkemys pakollisesta CLLD:n useiden rahoituslähteiden hyödyntämisperiaatteen toteuttamisesta, jotta voidaan tarjota yksinkertaisia malleja ja ohjeita mahdollisimman nopeasti ja esitellä hyviä käytäntöjä CLLD:n useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan toimintamallin täytäntöönpanemiseksi jäsenvaltioissa niin pian kuin mahdollista (2018).

5.2

kaadetaan raja-aitoja tutkimalla ja analysoimalla seikkaperäisesti mahdollisuuksia perustaa EU-tasolle CLLD-vararahasto. Tästä riippumatta Euroopan komission täytyy huolehtia siitä, että jäsenvaltioilla on kansallinen CLLD-rahasto.

5.3

määritetään yhdenmukaistettu kehys kaikille ERI-rahastoille ja laaditaan yksinkertaiset säännöt CLLD-rahaston täytäntöönpanolle EU:n tasolla.

5.4

edellytetään sellaisen erityisen CLLD:n rahoituslähteen (CLLD-rahaston) suunnittelemista, johon kaikki neljä ERI-rahastoa osallistuvat ja joka vastaa maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueiden eri rahastojen kaikkia painopistealueita kansallisella tasolla (vrt. jäljempänä ehdotettu malli).

5.5

vaaditaan jäsenvaltioita osoittamaan vähintään 15 prosenttia jokaisesta ERI-rahaston talousarviosta CLLD-rahastoa varten ja varaamaan riittävät kansalliset resurssit.

5.6

vahvistetaan vuoropuhelua kaikkien CLLD:n toimijoiden välillä kaikilla tasoilla (EU:n tasolla sekä valtiollisella, alueellisella ja paikallistasolla).

5.7

etsitään mieliinpainuvampi ja hyväksyttävämpi nimi. Esimerkiksi Leader olisi välineelle hyvä nimi menestyksekkään historiansa ansiosta.

5.8

jaetaan hyviä käytänteitä uuden CLLD:n soveltamisesta kaupunkialueilla yhdestä ja samasta osoitteesta käsin, jotta sitä ei ole tarpeen etsiä kustakin pääosastosta erikseen (esimerkki: www.clld-u.eu).

5.9

varmistetaan CLLD:n useista lähteistä rahoittamiseen perustuvan lähestymistavan soveltaminen kaikentyyppisten alueiden suhteen (maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueet) ja hyödynnetään yhdennetyn paikallisen kehittämisen etuja.

5.10

osoitetaan vähintään 15 prosenttia jokaisesta ERI-rahaston talousarviosta kansallista CLLD-rahastoa varten ja varataan riittävät kansalliset resurssit, jotta varmistetaan menetelmän tosiasiallisen potentiaalin toteuttaminen.

5.11

perustetaan paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden toimenpideohjelma rahastotoimien toteuttamiseksi yhdennetyn paikallisen kehittämisen tukemiseksi maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueilla. Kunkin jäsenvaltion CLLD-rahasto tulisi varata ennakolta paikallisissa kehittämisstrategioissa määritettyihin kohteisiin tekemättä eroa tai rajausta ERI-rahastojen välillä. Paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden rahastoa olisi hyödynnettävä hajautetusti paikallisten toimintaryhmien kautta, jotta strategiat vastaavat paikallisia tarpeita ja haasteita.

5.12

perustetaan yksi ainoa hallintoelin paikallisyhteisöjen omien kehittämishankkeiden täytäntöönpanoa varten kansalliselle tasolle.

5.13

vältetään väliaikoja ohjelmakausien välillä ja varmistetaan sujuva aloitus ohjelmakaudelle 2021–2027.

5.14

mahdollistetaan tiivis vuoropuhelu kaikkien CLLD:n kansallisen tason toimijoiden ja paikallisten toimintaryhmien välillä CLLD:n kansallisen tason toimenpideohjelman suunnittelua varten.

5.15

mahdollistetaan viranomaisten ja paikallisten toimintaryhmien jatkuva valmiuksien kehittäminen.

5.16

hyödynnetään kokonaisvaltaisten tietoteknisten järjestelmien kehittämiseen liittyvä potentiaali CLLD:n toteutusprosessin helpottamiseksi. Kaikkien CLLD:n toimijoiden on osallistuttava tietoteknisten välineiden kehittämisprosessiin, ja kaikkien toimijoiden pitää pystyä hyötymään kehitetyistä tietoteknisistä ratkaisuista.

5.17

jatketaan suurilla alueilla ja makrohankkeissa käytettävään yhdennettyjen alueellisten investointien (ITI) välineeseen liittyvää yhteistyötä.

5.18

laaditaan kampanja, jossa CLLD esitetään synergiavälineenä – tavoitteina tehokkuus, kumppanuus, toissijaisuusperiaatteen toteutuminen ja taloudellinen tuki.

5.19

varmistetaan yhdennetyn paikallisen kehittämisen todellinen lisäarvo ja kustannustason kohtuullisuus ja hyödynnetään alueellista koheesiota, joka luo synergiaa ja auttaa käyttämään uusia resursseja ja mahdollisuuksia.

5.20

tarvittaessa ja jotta voitaisiin tehostaa ja lisätä yhteenkuuluvuutta alueiden kesken sekä kasvattaa paikallisten toimintaryhmien hallinnollisia valmiuksia pohditaan vakavasti kaikkien erityyppisten alueiden (maaseutu-, kaupunki- ja rannikkoalueet) sisällyttämistä yhteen ja samaan paikalliseen toimintaryhmään tai vahvojen yhteyksien luomista paikallisiin kehittämisstrategioihin erityyppisillä alueilla. Samalla on huolehdittava siitä, etteivät paikalliset toimintaryhmät kasva liian suuriksi ja menetä yhteyksiään ruohonjuuritason.

5.21

pidetään paikalliseen kehittämiseen osallistavat strategiat muuttuvien asuin- ja työolojen ja -ehtojen mukaisina – ja mukautetaan ne vallitseviin oloihin – mukaan luettuna kaikki asiaankuuluvat näkökohdat (sosiaalinen yhteenkuuluvuus, köyhyyden vähentäminen, muuttoliike, alueelliset klusterit, vihreä talous, ilmastonmuutos, älykkäät ratkaisut, teknologia yms.) ja hyödynnetään uusien teknologioiden ja tietotekniikan vallankumousta.

5.22

toimitaan aktiivisena edistäjänä eri alojen välillä mobilisoimalla kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät paikallisen toimintaryhmän alueella. Erityistä huomiota tulee kiinnittää suunnitteluun, ja on syytä toteuttaa osallistavia prosesseja.

5.23

osallistutaan aktiivisesti alueiden ja valtioiden väliseen yhteistyöhön.

5.24

mahdollistetaan paikallisten toimijoiden jatkuva koulutus, verkottuminen ja yhteistyö sekä paikallisen toimintaryhmän henkilöstön valmiuksien kehittäminen.

5.25

organisoidaan paikallisen kehittämisen strategioiden täytäntöönpanon jatkuva arvioiminen ja etsitään tapoja, joilla yhteisöt pystytään saamaan mukaan tähän arviointiprosessiin.