Rajatylittäviä pakettipalveluja koskeva vaikutusten arviointi

A. Toimien tarve

Miksi? Mikä on ongelma?

Sähköistä kauppaa harjoittavien vähittäismyyjien ja etenkin syrjäseudulla asuvien kuluttajien sekä pk-yritysten rajatylittävistä pakettipalveluista maksamat korkeat hinnat muodostavat esteen rajatylittävälle sähköiselle kaupalle. Korkeat hinnat johtuvat suhteellisen suurista markkinoillepääsyn esteistä, jotka voivat rajoittaa maantieteellisesti laajan kilpailun kehittymistä, ja siitä, että pienillä toimijoilla on pienet lähetysmäärät, mikä heikentää heidän neuvotteluvoimaansa, ja siksi pienten sähköistä kauppaa harjoittavien vähittäismyyjien ja yksityisten maksamat hinnat ovat korkeampia ja jakeluvaihtoehtoja on vähemmän. Lisäksi monilla kansallisilla sääntelyviranomaisilla on rajalliset valtuudet seurata rajatylittäviä pakettipalvelumarkkinoita, minkä vuoksi mahdollisten markkinahäiriöiden ja muiden sääntelyongelmien yksilöimiseksi tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla. Vähittäismyyjillä ja kuluttajilla ei myöskään ole tietoa saatavilla olevista jakeluvaihtoehdoista. Jäsenvaltioiden yleispalveluvelvoitteen laajuudessa on eroja, eikä postipalveludirektiivi (97/67/EY) 1 yksin riitä varmistamaan sähköisessä kaupassa käytettävien palvelujen kohtuuhintaisuutta.

Mihin aloitteella pyritään?

Tavoitteena on tehdä viranomaisvalvonnasta tehokkaampaa, parantaa erilaisten rajatylittävien jakelupalvelujen saatavuuden ja hintojen avoimuutta sekä kannustaa kilpailuun. Näin pyritään alentamaan yksittäisten kuluttajien ja pienten sähköistä kauppaa harjoittavien vähittäismyyjien maksamia rajatylittävien pakettien hintoja etenkin syrjäseuduilla. Rajatylittävien jakelupalvelujen laatua tarkastellaan erikseen.

Mikä on EU:n tason toiminnasta saatava lisäarvo? 

EU:n tasolla ei ole yhdenmukaistettua lähestymistapaa, ja on epätodennäköistä, että kansallisilla toimilla voitaisiin yksin ratkaista edellä mainitut rajatylittävät ongelmat. Nykyiseen sääntelykehykseen (etenkin postipalveludirektiiviin) liittyvät erilaiset lähestymistavat tai tulkinnat ovat johtaneet eroihin eri jäsenvaltioissa toimivien jakelijoiden toimintaedellytyksissä ja niiden pk-yritysten ja kansalaisten suojelun tasossa, jotka pyrkivät hyödyntämään (digitaalisia) sisämarkkinoita. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät voi poistaa tehokkaasti sisämarkkinoiden esteitä, sillä Euroopan laajuiset jakeluverkostot ulottuvat useille eri lainkäyttöalueille.

B. Ratkaisut

Mitä lainsäädännöllisiä ja muunlaisia toimintavaihtoehtoja on harkittu? Onko jokin vaihtoehto asetettu etusijalle? Miksi?

On harkittu hinnoittelun avoimuuteen ja sääntelyvaltaan liittyviä eri toimintavaihtoehtoja. Ensisijainen vaihtoehto on:

(1) Avoimuuden lisääminen julkaisemalla rajatylittävien jakelijoiden valikoitujen tuotteiden hinnat komission Europa-verkkosivuston erillisessä osiossa ja vaatimalla kansallisia sääntelyviranomaisia arvioimaan niiden kohtuuhintaisuutta.

(2) Viranomaisvalvonnan parantaminen selventämällä, että kaikkien (tietyn suuruusluokan ylittävien) jakelijoiden on toimitettava kansallisille sääntelyviranomaisille perustilastotiedot.

(3) Kilpailuun kannustaminen vaatimalla rajatylittävien verkostojen ja kansallisten postialan toimijoiden monenvälisten hintasopimusten asettamista kolmansien osapuolten saataville.

Muita tarkasteltuja ja hylättyjä vaihtoehtoja olivat erikseen neuvoteltujen hintojen ja/tai sähköistä kauppaa harjoittavien vähittäismyyjien jakelijoille maksamien hintojen avoimuuden parantaminen sekä hintamuutoksia koskevien ennakkoilmoitusten antaminen (sääntelyviranomaisille).

Itsenäinen asetus mahdollistaa kohdennettujen ja suoraan sovellettavien sääntöjen nopean täytäntöönpanon ja vähentää sääntelyn hajanaisuutta. Yhdenmukaisilla säännöillä parannettaisiin kaikkien markkinatoimijoiden oikeusvarmuutta. Muilla kuin lainsäädännöllisillä toimenpiteillä, kuten vuoden 2013 etenemissuunnitelmalla pakettitoimitusten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi 2 , ei ole toistaiseksi parannettu kohtuuhintaisuutta tai viranomaisvalvontaa. Joillakin markkinoiden osa-alueilla nopeasti tapahtuneiden muutosten ja markkinoita koskevien vähäisten tietojen vuoksi hintasäännöstelyä ei ehdoteta.

Kuka kannattaa mitäkin vaihtoehtoa?

Vähittäismyyjät ja kuluttajat kannattavat hintojen alentamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Postialan toimijat vastustavat sääntelytoimia, sillä ne pitävät markkinoita kilpailukykyisinä. Pikalähetysalan toimijat toivovat sääntelykehysten yhdenmukaistamista mutta arvostelevat kansallisten sääntelyviranomaisten valvonnan lisäämistä. Kansalliset sääntelyviranomaiset tunnustavat, että nykyiset markkinatiedot ovat puutteellisia, mutta suhtautuvat varovaisesti uuteen toimivaltaan antaa ennakkoratkaisuja. Euroopan parlamentti on vaatinut tasapainoista ja hyvin kohdennettua toimenpidettä. Jäsenvaltiot eivät halua hintasääntelyä.

C. Parhaaksi arvioidun vaihtoehdon vaikutukset

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta etuja? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset edut?

Kun kansallisilla sääntelyviranomaisilla on paremmat tiedot markkinoista, ne voivat paremmin valvoa markkinoita ja seurata markkinoiden kehitystä. Hintasivuston ja kansallisten sääntelyviranomaisten toteuttamien kohtuuhintaisuuden arviointien avulla kiinnitetään huomiota (liian) korkeisiin hintoihin ja luodaan paineita kohtuullistaa hintoja. Tämä hyödyttäisi etenkin pieniä sähköistä kauppaa harjoittavia vähittäismyyjiä ja kuluttajia. Jakelijat hyötyisivät rajatylittävien jakelupalvelujen kysynnän kasvusta. Sallimalla osallistuminen monenvälisiin sopimuksiin helpotetaan jakelijoiden markkinoillepääsyä ja vähennetään kansallisten postialan toimijoiden kustannuksia.

Onko parhaaksi arvioidusta vaihtoehdosta kustannuksia? Jos on, mitkä ovat sen pääasialliset kustannukset?

EU:n standardikustannusmallin ja komission tilastointiin liittyvän kokemuksen perusteella kustannusten arvioidaan olevan alle 500 000 euroa (sääntelyviranomaisten kustannukset ovat 221 000 euroa, kansallisten postialan toimijoiden 20 000 euroa ja muiden jakelijoiden 170 000 euroa).

Mitkä ovat vaikutukset yrityksiin, muun muassa pk-yrityksiin ja mikroyrityksiin?

Ehdotuksella pyritään alentamaan jakeluhintoja, jotta pienet sähköistä kauppaa harjoittavat vähittäismyyjät voivat kasvattaa myyntiään. Jakelijat, joilla on alle 50 työntekijää ja jotka ovat sijoittautuneet vain yhteen jäsenvaltioon, vapautettaisiin vaatimuksesta toimittaa tietoa kansallisille sääntelyviranomaisille.

Kohdistuuko kansallisiin talousarvioihin ja viranomaisiin merkittäviä vaikutuksia? 

Jäsenvaltioille saattaa aiheutua lisäkustannuksia, jos kansallisia sääntelyviranomaisia rahoitetaan kansallisista talousarvioista ja jos ne tarvitsevat lisävaroja.

Onko muita merkittäviä vaikutuksia? 

Ei. Kolmansien maiden jakelijoiden, jotka haluavat tarjota palveluja EU:ssa, on noudatettava samoja sääntöjä.

D. Seuranta

Milloin politiikkaa tarkastellaan uudelleen?

Asetusta tarkastellaan uudelleen kaksi vuotta sen hyväksynnän jälkeen laadittavassa raportissa, jossa seurataan myös muiden pakettipalvelujen sisämarkkinoiden toteuttamiseen tähtäävien aloitteiden edistymistä.