PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Euroopan unioni on kahden viime vuoden aikana pyrkinyt löytämään vastauksia kolmeen erilliseen haasteeseen: muuttoliikkeen hallintaan, EU:n ulkorajojen yhdennettyyn valvontaan sekä terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaan. Jotta näihin haasteisiin voidaan vastata tehokkain toimenpitein ja luoda toimiva ja todellinen turvallisuusunioni, olennaisen tärkeässä asemassa on tehokas tiedonvaihto sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien EU:n virastojen välillä.

EU:n ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden maahanmuutto-, poliisi-, tulli- ja oikeusviranomaisten välisen tehokkaan yhteistyön menestyksekkäin väline on Schengenin tietojärjestelmä (SIS). Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, kuten poliisin, rajavartijoiden ja tullivirkailijoiden, on voitava saada korkealaatuista tietoa tarkastamistaan henkilöistä tai esineistä sekä selkeät ohjeet siitä, mitä kussakin tapauksessa on tehtävä. Laajamittainen SIS-tietojärjestelmä muodostaa Schengen-yhteistyön ydinosan, ja sillä on olennainen asema helpotettaessa ihmisten vapaata liikkuvuutta Schengen-alueella. Sen avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat tallentaa ja hakea tietoja etsintäkuulutetuista henkilöistä, henkilöistä, joilla ei ehkä ole oikeutta saapua EU:n alueelle tai oleskella siellä, kadonneista henkilöistä – erityisesti lapsista – ja esineistä, jotka on mahdollisesti varastettu tai kavallettu tai jotka ovat muutoin kadonneet. SIS-järjestelmässä on tiettyä henkilöä tai esinettä koskevien tietojen lisäksi selkeät ohjeet siitä, mitä toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä henkilön tai esineen löytyessä.

Komissio suoritti SIS-järjestelmän kattavan arvioinnin 1 vuonna 2016, kolme vuotta toisen sukupolven SIS-järjestelmän käyttöönoton jälkeen. Arviointi osoitti, että SIS-järjestelmän toiminta on ollut aidosti menestyksellistä. Vuonna 2015 kansalliset toimivaltaiset viranomaiset tekivät SIS-järjestelmässä lähes 2,9 miljardia hakua henkilöistä ja esineistä ja vaihtoivat yli 1,8 miljoonaa lisätietoa. Järjestelmän vaikuttavuutta ja tehokkuutta olisi kuitenkin edelleen lisättävä näiden myönteisten kokemusten perusteella, kuten komission työohjelmassa vuodeksi 2017 todettiin. Tätä varten komissio esittää ensimmäiset kolme ehdotusta, joilla mainitun arvioinnin perusteella parannetaan ja laajennetaan SIS-järjestelmän käyttöä. Samanaikaisesti se pyrkii edelleen lisäämään nykyisten ja tulevien lainvalvonta- ja rajavalvontajärjestelmien yhteentoimivuutta jatkaen näin tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän käynnissä olevaa työtä.

Nämä ehdotukset koskevat järjestelmän käyttöä a) rajaturvallisuuden ylläpitämisessä, b) poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä ja c) laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa. Ensimmäiset kaksi ehdotusta yhdessä muodostavat SIS-järjestelmän perustamisen, toiminnan ja käytön oikeusperustat. Ehdotus, joka koskee SIS-järjestelmän käyttöä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa, täydentää sen käyttöä rajaturvallisuuden ylläpitämisessä koskevaa ehdotusta ja sen sisältämiä säännöksiä. Sillä perustetaan uusi kuulutusluokka ja edistetään direktiivin 2008/115/EY 2 täytäntöönpanoa ja seurantaa.

Koska jäsenvaltioiden osallistuminen EU:n toimenpiteisiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella perustuu eriytettyyn yhdentymiseen, on tarpeen hyväksyä kolme erillistä säädöstä, jotka toimivat kuitenkin saumattomasti yhteen. Näin mahdollistetaan järjestelmän laaja toiminta ja käyttö.

Tämän rinnalla komissio pyrkii lisäämään ja parantamaan tiedonhallintaa EU:n tasolla, joten se käynnisti huhtikuussa 2016 pohdinnan vahvemmista ja älykkäämmistä tietojärjestelmistä rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi. 3 Kokonaistavoitteena on varmistaa, että toimivaltaisilla viranomaisilla on järjestelmällisesti käytettävissään tarvittavat tiedot eri tietojärjestelmistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komissio on tarkastellut olemassa olevaa tietoarkkitehtuuria havaitakseen tiedoissa olevat puutteet ja katvealueet, jotka johtuvat nykyisten järjestelmien toimintojen puutteista sekä EU:n tiedonhallinnan kokonaisarkkitehtuurin hajanaisuudesta. Komissio on perustanut tämän työn tueksi tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän, jonka alustavia havaintoja tietojen laadun ongelmista on hyödynnetty tässä ensimmäisessä ehdotuspaketissa. 4 Myös puheenjohtaja Junckerin syyskuussa 2016 pitämässä puheessa unionin tilasta todetaan, että on tärkeää korjata tiedonhallinnan puutteet ja parantaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja -kytkentää.

Tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän on tarkoitus esittää havaintonsa vuoden 2017 ensimmäisen puoliskon aikana, ja komissio harkitsee vuoden 2017 puolivälissä toisen ehdotuspaketin esittämistä niiden pohjalta SIS-järjestelmän yhteentoimivuuden parantamiseksi muiden tietojärjestelmien kanssa. Yhtä tärkeä osa tätä työtä on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 5 tarkistaminen. Myös siitä esitetään todennäköisesti erilliset komission ehdotukset vuoden 2017 aikana. Investoiminen nopeaan, tehokkaaseen ja laadukkaaseen tiedonvaihtoon ja tiedonhallintaan ja EU:n tietokantojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistaminen on tärkeä osa tämänhetkisiin turvallisuushaasteisiin vastaamista.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on parantaa ja laajentaa SIS-järjestelmän käyttöä velvoittamalla jäsenvaltioiden viranomaiset tallentamaan järjestelmään kaikki direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdyt palauttamispäätökset, jotta päätökset saisivat EU:n tasolla enemmän näkyvyyttä ja sitä kautta niiden täytäntöönpano tehostuisi. Ehdotuksella laajennetaan nykyisen SIS-järjestelmän soveltamisalaa ottamalla käyttöön uusi kuulutusluokka, joka koskee palauttamispäätöksiä.

Rajaturvallisuutta koskeva ehdotus sisältää jo säännöksiä, jotka koskevat direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen määrättyihin maahantulokieltoihin perustuvien kuulutusten tekemistä ja käsittelyä SIS-järjestelmässä. Näillä toimenpiteillä kehitetään Schengenin säännöstöä, koska niillä tuetaan tarkastuksia EU:n ulkorajoilla. Direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjä palauttamispäätöksiä koskevien kuulutusten tekeminen ja käsittely SIS-järjestelmässä tukee EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa, minkä vuoksi siitä säädetään erillisessä säädöksessä. Palauttamiseen liittyvä ehdotus perustuu rajaturvallisuutta koskevassa ehdotuksessa oleviin yleisiin säännöksiin SIS-järjestelmän perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä. Läheisten yhteyksien takia ehdotus olisi hyväksyttävä, sen olisi tultava voimaan ja sitä olisi sovellettava samaan aikaan rajaturvallisuutta koskevan ehdotuksen kanssa.

Ehdotus SIS-järjestelmän käytön laajentamisesta kattamaan laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten paluun seuranta tukee ja lujittaa Euroopan unionin toimia, joiden tavoitteena on yhdennetty, kestävä ja kokonaisvaltainen EU:n muuttoliikepolitiikka. Euroopan muuttoliikeagendan 6 mukaisesti keskeinen osa EU:n muuttoliikepolitiikkaa on palauttaa kotimaihinsa sellaiset laittomat muuttajat, joilla ei ole oikeutta oleskella EU:n alueella, noudattaen täysimääräisesti palauttamiskiellon periaatetta. EU:n palautusjärjestelmä ei kuitenkaan toimi riittävän sujuvasti ja tuloksellisesti. Eurostatin tilastojen mukaan laittomista muuttajista, joita on kehotettu poistumaan EU:n alueelta, on viime vuosina todellisuudessa poistunut vain noin 40 prosenttia. Vuonna 2015 poistumiskehotus annettiin 553 395:lle kolmansien maiden kansalaiselle, joista vain 226 800 noudatti kehotusta.

Tarve toteuttaa tehokkaita toimia laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi ja yhä useampien laittomien muuttajien palauttamiseksi kasvoi huomattavasti maahanmuutto- ja pakolaiskriisin kärjistyttyä vuonna 2015. Sen vuoksi komissio aikoo toteuttaa kaikki toimenpiteet, jotka mainitaan sen tiedonannossa Palauttamista koskeva EU:n toimintaohjelma 7 . Nämä toimenpiteet ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa kansalaisten luottamus EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä tarjota suojelun tarpeessa oleville riittävästi tukea. Samalla kun tavoitteena on toimivampi eurooppalainen järjestelmä laittomien muuttajien palauttamiseksi heidän kotimaihinsa, on tehostettava toimia suojelun tarpeessa olevien aseman turvaamiseksi.

EU:n palauttamispolitiikkaa voidaan tehostaa vain tekemällä yhteistyötä lähtömaiden kanssa. Sen vuoksi Eurooppa-neuvosto totesi kesäkuussa 2016, että EU:n on luotava ja toteutettava ripeästi kumppanuuskehys yhteistyölle yksittäisten lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa tehokkaiden kannustimien ja riittävien ehtojen pohjalta. Komissio osallistuu aktiivisesti näiden kumppanuuksien kehittämiseen. EU:n kyky palauttaa laittomia muuttajia vaatii kuitenkin muutakin kuin yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Laittomien muuttajien palauttamiseen liittyvät haasteet johtuvat osittain myös kansallisten palautusjärjestelmien sisäisistä esteistä ja erityisesti jäsenvaltioiden vaikeuksista panna palauttamispäätökset täytäntöön.

Komissio totesi tiedonannoissaan Palauttamista koskeva EU:n toimintaohjelma ja Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi 8 , että laaja-alaisia tietojärjestelmiä on hyödynnettävä paremmin tehokkaamman palautusjärjestelmän rakentamisessa. Eurooppa-neuvosto kehotti 25. ja 26. kesäkuuta 2015 pidetyn kokouksensa päätelmissä sisällyttämään palauttamispäätökset SIS-järjestelmään niiden täytäntöönpanon tehostamiseksi. 9 Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto toisti tämän kehotuksen päätelmissään 8. ja 9. lokakuuta 2015. 10

Tällä hetkellä ei ole olemassa koko EU:n laajuista järjestelmää, jonka kautta voitaisiin jakaa tietoa jäsenvaltioiden direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tekemistä palauttamispäätöksistä ja seurata sitä, ovatko ne kolmansien maiden kansalaiset, joille nämä päätökset on osoitettu, todellisuudessa poistuneet jäsenvaltioiden alueelta. Sen takia laittomien muuttajien on helppo välttää tai estää heitä koskevan palauttamispäätöksen täytäntöönpano yksinkertaisesti siirtymällä johonkin toiseen jäsenvaltioon. Jos jäsenvaltion viranomaiset ottavat laittoman muuttajan kiinni, he eivät tiedä, että jokin toinen jäsenvaltio on jo antanut kyseistä henkilöä koskevan palauttamispäätöksen direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen. Laittoman muuttajan kiinni ottaneen jäsenvaltion on sen takia käynnistettävä palauttamismenettely uudelleen. Tämä puolestaan pidentää laitonta oleskelua ja viivästyttää laittoman muuttajan palauttamista.

Tiedon puutteesta johtuva ongelma voidaan ratkaista parantamalla muiden jäsenvaltioiden tekemien palauttamispäätösten näkyvyyttä SIS-kuulutusten kautta sekä tarjoamalla mahdollisuus vaihtaa lisätietoja yhden kansallisen yhteyspisteen, kuten SIRENE-toimiston, kautta. Jos jäsenvaltioiden viranomaiset saavat enemmän tietoa henkilön yksilöllisestä tilanteesta, ne voivat toteuttaa asianmukaisimmat toimenpiteet nopeasti ja ajallaan. Tieto laittoman muuttajan kokonaistilanteesta voi esimerkiksi olla perusteena sille, että muuttajalle ei myönnetä aikaa palata vapaaehtoisesti tai että toteutetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää muuttajaa pakenemasta. Jos jäsenvaltiot olisivat paremmin tietoisia muiden jäsenvaltioiden direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tekemistä palauttamispäätöksistä, tämä edistäisi näiden päätösten vastavuoroista tunnustamista maahanmuuttoviranomaisten kesken EU:n oikeuden mukaisesti. 11 Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta hyödynnetään vain harvoin, koska tietoa ei ole tarpeeksi.

Jäsenvaltiot eivät usein myöskään tiedä, kuinka moni laiton muuttaja on noudattanut palauttamispäätöstä. Tämä koskee erityisesti niitä laittomia muuttajia, jotka poistuvat EU:n alueelta vapaaehtoisesti eivätkä esimerkiksi saa tukea vapaaehtoista paluuta varten tai joita ei poisteta maasta pakkotoimin. Jos direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdyt palauttamispäätökset tallennetaan järjestelmällisesti SIS-järjestelmään ja jos palauttamista koskevaan kuulutukseen saadun osuman jälkeen toteutetaan asianmukaiset toimet, SIS-järjestelmän avulla voidaan varmistaa palauttamispäätösten noudattaminen ja tarjota toimivaltaisten viranomaisten toiminnan tueksi enemmän tietoa. Kun kolmannen maan kansalainen, josta on tehty direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen palauttamispäätös, tarkastetaan hänen poistuessaan jäsenvaltioiden alueelta, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat raportoida henkilön poistumisesta ja vahvistaa, että paluuvelvollisuutta on noudatettu joko vapaaehtoisesti tai pakkotoimin.

Paluun vahvistaminen puolestaan vähentää viranomaisten tarvetta käyttää resursseja sellaisten laittomien muuttajien jäljittämiseen, jotka ovat tosiasiassa jo poistuneet EU:n alueelta. Jos kolmannen maan kansalaisen ei ole vahvistettu poistuneen jäsenvaltioiden alueelta ja jos SIS-järjestelmästä tulee ilmoitus, että vapaaehtoista paluuta varten määrätty ajanjakso on umpeutunut, viranomaiset ovat tietoisia siitä, että niiden on toteutettava toimenpiteitä kyseisen henkilön jäljittämiseksi, hänen poistamisekseen jäsenvaltioiden alueelta sekä maahantulokiellon määräämiseksi direktiivin 2008/115/EY 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Järjestelmä tarjoaa jäsenvaltioille lisäkeinon noudattaa velvollisuutta, jonka mukaan niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että palauttamispäätökset pannaan täytäntöön vaikuttavasti ja oikeasuhtaisesti noudattaen direktiivin 2008/115/EY 8 artiklan 1 kohtaa. Direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjen palauttamispäätösten noudattamisen tehokkaamman seurannan avulla voidaan havaita tapaukset, joissa päätöksiä ei ole noudatettu. Tämä auttaa todennäköisesti lisäämään palautusten ja maahantulokieltojen määrää.

SIS-järjestelmän avulla saadaan luotettavampia tietoja ja tilastoja direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjen palauttamispäätösten määrästä ja noudattamisasteesta.

Palauttamista haittaavat ennen kaikkea laittomien muuttajien tunnistamiseen liittyvät ongelmat sekä se, että palautettavilla henkilöillä ei ole kohteena olevien kolmansien maiden myöntämiä, voimassa olevia matkustusasiakirjoja. Laittomasti oleskelevilla kolmansien maiden kansalaisilla saattaa kiinniottohetkellä olla mukanaan henkilö- tai matkustusasiakirjat ja heidän osaltaan on ehkä käynnistetty jossakin jäsenvaltiossa palauttamismenettelyt. He saattavat kuitenkin hankkiutua tällaisista asiakirjoista myöhemmin eroon estääkseen palauttamisen tai voidakseen siirtyä sääntöjenvastaisesti johonkin toiseen jäsenvaltioon. Tällöin palauttamisen kohteena oleva kolmannelle maalle, jonka on tunnistettava johonkin toiseen jäsenvaltioon paennut muuttaja tai myönnettävä tälle voimassa oleva matkustusasiakirja, voi olla hyötyä tiedoista, jotka koskevat laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen ensimmäisenä kiinni ottaneen jäsenvaltion haltuun ottamaa henkilö- tai matkustusasiakirjaa. Sitä varten on voitava – tiukoin ehdoin – siirtää SIS-järjestelmässä olevia asiaankuuluvia tietoja kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille. Siirto on rajoitettava tietoihin, jotka ovat ehdottoman tarpeen muuttajan tunnistamiseksi ja uusien asiakirjojen hankkimiseksi, ja siirrossa on noudatettava luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen (EU) 2016/679 12 säännöksiä ja erityisesti asetuksen V lukua, jossa vahvistetaan henkilötietojen siirtoa kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille koskevat säännöt ja ehdot. Kun tietoja siirtävä jäsenvaltio ei ole itse tallentanut asiakirjaa koskevia tietoja SIS-kuulutukseen eikä siten ole kyseisten tietojen omistaja, tietojen siirtoon olisi pyydettävä etukäteen lupa tiedot SIS-järjestelmään alun perin tallentaneelta jäsenvaltiolta.

Tässä ehdotuksessa vahvistetaan myös kuulemismenettelyä koskevia sääntöjä. Kuulemismenettelyä on noudatettava silloin kun jäsenvaltiot havaitsevat, että jokin palauttamista koskeva kuulutus on ristiriidassa muiden jäsenvaltioiden tekemien päätösten kanssa, esimerkiksi kun asianomaisella henkilöllä on voimassa oleva oleskelulupa, tai kun jäsenvaltiot ovat aikeissa tehdä tällaisen kuulutuksen. Säännöillä on tarkoitus ehkäistä ja tarvittaessa ratkaista tällaisista tilanteista mahdollisesti aiheutuvat keskenään ristiriitaiset ohjeet. Samalla loppukäyttäjille tarjotaan selkeät ohjeet tällaisissa tilanteissa mahdollisesti toteutettavista toimenpiteistä sekä jäsenvaltioiden viranomaisille kuulutuksen mahdollisesta poistamisesta.

Suunniteltu järjestelmä toimii asianmukaisesti vain, jos maastalähdön yhteydessä tehdään järjestelmällisesti tarkastukset sen varmistamiseksi, että kaikkien asianomaisten kolmansien maiden kansalaisten voidaan todeta poistuneen jäsenvaltion alueelta. Ehdotuksella 13 asetuksen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) 14 muuttamisesta pyritään yhdenmukaistamaan velvollisuus tarkastaa järjestelmällisesti kaikki kolmansien maiden kansalaiset maahantulon ja maasta poistumisen yhteydessä tietokantoja käyttäen.

Koska toimiva valtioiden rajat ylittävä tietojenvaihto on luonteeltaan kansainvälinen haaste, eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden suositukset ovat erityisen kiinnostavia näiden ehdotusten kannalta, ja niitä olisi noudatettava, kun suunnitellaan tai toteutetaan digitaalisia julkisia palveluja. Eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita tarkistetaan parhaillaan, ja uusi versio hyväksytään piakkoin.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotus perustuu direktiivin 2008/115/EY säännöksiin ja on niiden mukainen. Direktiivissä vahvistetaan yhteiset vaatimukset ja menettelyt laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Tavoitteena on, että toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tekemiä palauttamispäätöksiä noudatetaan paremmin ja että ne saavat enemmän näkyvyyttä. Ehdotuksessa velvoitetaan tallentamaan tällaiset päätökset SIS-järjestelmään ja tuetaan siten päätösten täytäntöönpanoa.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tämä ehdotus liittyy läheisesti useisiin muihin unionin politiikkoihin ja komission säädösehdotuksiin:

(a)Toimiva EU:n palauttamispolitiikka, jolla edistetään ja tehostetaan EU:n järjestelmää sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi, joilla ei ole oikeutta oleskella jäsenvaltioiden alueella. Tällä ehdotuksella autetaan vähentämään EU:hun suuntautuvaan laittomaan muuttoliikkeeseen kannustavia tekijöitä, mikä on myös yksi Euroopan muuttoliikeagendan 15 tärkeimmistä tavoitteista.

(b)Eurodac-järjestelmä ja Dublin-järjestelmä, sillä palauttamispäätösten tallentaminen SIS-järjestelmään auttaa jäsenvaltioita seuraamaan, ovatko kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat poistuneet jäsenvaltioiden alueelta ja palanneet kolmanteen maahan palauttamispäätöksen mukaisesti. Lisäksi sillä täydennetään komission ehdotusta 16 , jolla Eurodac-järjestelmän käyttöä laajennetaan sellaisten laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tunnistamiseksi, jotka eivät hae turvapaikkaa ja saattavat liikkua EU:n alueella paljastumatta.

(c)Rajanylitystietojärjestelmä, sillä ehdotuksella täydennetään kyseistä järjestelmää koskevaa komission ehdotusta 17 sekä järjestelmän käyttöä sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden tunnistamiseen ja havaitsemiseen (myös jäsenvaltioiden alueella).

(d)ETIAS 18 , jonka yhteydessä ehdotettiin perusteellisen turvallisuusarvioinnin tekemistä viisumipakosta vapautetuille kolmansien maiden kansalaisille, jotka aikovat matkustaa EU:n alueella, ja myös näiden henkilöiden tietojen tarkistamista SIS-järjestelmästä.

(e)Schengenin rajasäännöstö, sillä tällä ehdotuksella täydennetään Schengenin rajasäännöstön muuttamista siltä osin kuin on kyse velvollisuudesta tarkastaa järjestelmällisesti kaikki kolmansien maiden kansalaiset maasta poistumisen yhteydessä tietokantoja käyttäen.

(f)Komission ehdotus Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 kumoamisesta, sillä tällä ehdotuksella täydennetään säännöksiä, jotka koskevat maahantulokieltojen tallentamista SIS-järjestelmään asianomaisen kolmannen maan kansalaisen paluun jälkeen.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteitä laittoman maahanmuuton ja luvattoman oleskelun aloilla, laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistaminen ja palauttaminen mukaan luettuina. Sen vuoksi kyseinen artikla on soveltuva oikeusperusta, kun on kyse SIS-järjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden palauttamisessa.

•Eriytetty yhdentyminen

Eriytetyn yhdentymisen osalta tässä ehdotuksessa noudatetaan vastaavaa järjestelmää kuin direktiivissä 2008/115/EY.

Perussopimuksiin liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 4 artiklan mukaan Tanska päättää kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se tämän asetuksen, jolla kehitetään Schengenin säännöstöä, osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin näkökulmasta palauttamisdirektiivi on sekamuotoinen, kuten sen johdanto-osan 26 ja 27 kappaleesta ilmenee. Tästä seuraa, että tähän ehdotukseen sovelletaan perussopimuksiin liitettyä, osaksi Euroopan unionia sisällytetystä Schengenin säännöstöstä tehtyä pöytäkirjaa N:o 19 sekä perussopimuksiin liitettyä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehtyä pöytäkirjaa N:o 21. Näistä jälkimmäisen, Schengenin säännöstöä koskemattoman pöytäkirjan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se sido niitä eikä sitä sovelleta niihin. Ne voivat kuitenkin ilmoittaa neuvostolle haluavansa osallistua tähän välineeseen.

Ehdotettu asetus sitoo Islantia, Norjaa, Sveitsiä ja Liechtensteinia näiden maiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyjen sopimusten perusteella.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotuksella pyritään luomaan järjestelmä, jonka kautta voidaan jakaa tietoa jäsenvaltioiden direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tekemistä palauttamispäätöksistä ja siten edistää päätösten täytäntöönpanoa ja sen seuraamista, noudattavatko laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset paluuvelvollisuutta. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta yksin. Tällä hetkellä ei ole olemassa järjestelmää, joka mahdollistaisi järjestelmällisen tietojenvaihdon jäsenvaltioiden direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tekemistä palauttamispäätöksistä. Jäsenvaltioiden viranomaiset eivät siten voi olla tietoisia muiden jäsenvaltioiden tekemistä, kolmansien maiden kansalaisia koskevista palauttamispäätöksistä myöskään siinä tapauksessa, että laittomat muuttajat otetaan kiinni heidän liikkuessaan laittomasti EU:n sisällä ja kulkiessa jäsenvaltioiden kautta. Sen vuoksi tämän ehdotuksen tavoite voidaan saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla.

•Suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaan unionin toiminnassa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esillä oleva EU:n toimenpide on toteutettava sellaisessa muodossa, että voidaan taata ehdotuksen tavoitteen toteutuminen ja sen mahdollisimman tehokas täytäntöönpano.

Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus helpottaa direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjen, laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevien palauttamispäätösten täytäntöönpanoa ja seurantaa, jotta voidaan varmistaa toimivampi ja onnistuneempi palauttamispolitiikka. Se tarjoaa jäsenvaltioille lisäkeinon noudattaa velvollisuutta, jonka mukaan niiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että palauttamispäätökset pannaan täytäntöön vaikuttavasti ja oikeasuhtaisesti noudattaen palauttamisdirektiivin 8 artiklan 1 kohtaa.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

•Toimintatavan valinta

Jäsenvaltioissa suoraan sovellettavien yhtenäisten ja yhdenmukaisten menettelyjen käyttöön ottamiseksi on asianmukaista laatia säädös asetuksen muodossa. Ehdotus koskee myös keskitetyn eurooppalaisen tietojärjestelmän käyttöä. Sen vuoksi myös järjestelmän käyttöä koskevat säännöt on vahvistettava asetuksessa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komissio teki SIS II -asetuksen 19 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS 20 mukaisesti kolmen vuoden kuluttua SIS II:n toiminnan aloittamisesta yleisarvioinnin SIS II -keskusjärjestelmän toiminnasta sekä kahden- tai monenvälisestä lisätietojen vaihdosta jäsenvaltioiden välillä. Arvioinnissa käsiteltiin erityisesti SIS II -asetuksen 24 artiklan soveltamista, sillä kyseisessä artiklassa vahvistetaan ehdot, jotka koskevat kuulutusten tekemistä kolmansien maiden kansalaisista jäsenvaltioon saapumisen ja siellä oleskelun epäämiseksi. Arviointiin perustuvat suositukset sisältyvät ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa sekä ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä.

Komissio antoi vuonna 2014 palauttamisdirektiivin 2008/115/EY 19 artiklan mukaisesti EU:n palauttamispolitiikkaa koskevan tiedonannon 21 , jossa tehdään selkoa kyseisen direktiivin soveltamisesta. Siinä todettiin, että SIS-järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä tehokkaammin palauttamispolitiikan alalla. Sen mukaan SIS II -järjestelmän uudelleentarkastelu tarjoaa tilaisuuden lisätä palauttamispolitiikan ja SIS II -järjestelmän keskinäistä johdonmukaisuutta. Samalla siinä ehdotetaan, että jäsenvaltiot velvoitettaisiin tekemään SIS-järjestelmään kuulutus kaikkien palauttamisdirektiivin mukaisesti annettujen maahantulokieltojen perusteella.

•Sidosryhmien kuuleminen

Komissio pyysi SIS-järjestelmän mahdollista käyttöä palauttamisessa koskevaa palautetta ja ehdotuksia asianomaisilta sidosryhmiltä, myös SISVIS-komitean jäseniltä ja palauttamisdirektiiviä käsittelevältä yhteyskomitealta. Keskustelua käytiin useissa SISVIS-komitean kokouksissa (10. toukokuuta 2016 ja 30. kesäkuuta 2016) ja palauttamisdirektiiviä käsittelevän yhteyskomitean kokouksissa (16. marraskuuta 2015, 18. maaliskuuta ja 20. kesäkuuta 2016). Helmikuun 5. päivänä 2016 järjestettiin näiden kahden komitean jäsenille yhteinen työpaja, johon osallistui myös joidenkin EU:n virastojen, kuten Euroopan unionin perusoikeusviraston, jäseniä.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio käynnisti lokakuussa 2015 ulkopuolisen selvityksen 22 , jonka avulla oli tarkoitus arvioida sellaisen EU:n laajuisen järjestelmän perustamisen toteutettavuutta sekä teknisiä ja käytännön vaikutuksia, joka koskisi direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjä palauttamispäätöksiä koskevien tietojen vaihtoa ja päätösten noudattamisen seurantaa ja joka luotaisiin SIS-järjestelmän yhteyteen. Selvitys valmistui huhtikuussa 2016.

•Vaikutustenarviointi

Vaikutusten arviointia ei tehty. Ehdotus kuitenkin perustuu edellä mainitun toteutettavuustutkimuksen tuloksiin.

Tutkimuksessa todettiin, että direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjen palauttamispäätösten tallentaminen SIS-järjestelmään kuulutusten muodossa olisi teknisesti mahdollista toteuttaa ja siitä olisi käytännön hyötyä erityisesti siten, että se lisäisi kyseisten tietojen näkyvyyttä jäsenvaltioissa ja tehostaisi jatkotoimia.

Näin voitaisiin auttaa viranomaisia seuraavissa toimissa:

–päätöksen täytäntöönpano siinä tapauksessa, että päätöstä ei ole noudatettu

–kunkin päätöksen seuranta sen osalta, onko paluuvelvollisuutta noudatettu

–sen varmistaminen, onko jäsenvaltion alueella laittomasti oleskelevasta kolmannen maan kansalaisesta tehty palauttamispäätös jossakin toisessa jäsenvaltiossa

–päätösten täytäntöönpano muiden jäsenvaltioiden puolesta

–laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tunnistaminen täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä koskevien tietojen perusteella

–tilastotietojen kerääminen sekä päätöksistä, joita on noudatettu, että päätöksistä, joita ei ole noudatettu.

Toisaalta tutkimuksessa todettiin myös, että tarvittavat tekniset ja operatiiviset muutokset vaikuttaisivat voimassa oleviin käytäntöihin, organisaatioon ja infrastruktuureihin. Direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjen palauttamispäätösten tallentamisella SIS-järjestelmään on muun muassa seuraavat vaikutukset: uudet/tarkistetut käytännön menettelyt, uudet tietoluokat palauttamista koskevissa kuulutuksissa sekä uudet SIS-toiminnot (esim. ilmoitus kuulutuksen tehneelle viranomaiselle, kun vapaaehtoista paluuta varten määrätty ajanjakso on umpeutunut). Näiden muutosten takia jäsenvaltioissa olisi luotava riittävät infrastruktuurit, jotta palauttamista koskevia kuulutuksia voidaan tehdä ja hallinnoida SIS-järjestelmässä. Lisäksi tarvitaan ylimääräistä tallennuskapasiteettia SIS-keskusjärjestelmässä.

Työmäärää koskevassa analyysissa todettiin, että kaikille toimijoille (erityisesti rajavartijoille ja poliiseille sekä viranomaisille, jotka tekevät palauttamispäätöksiä direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen) aiheutuisi lisätyötä siitä, että niiden olisi hallinnoitava palauttamista koskevia kuulutuksia sekä toteutettava jatkotoimia yhä useampien osumien osalta. Tutkimuksessa todettiin myös, että jäsenvaltioiden kesken olisi toteutettava eräitä yhdenmukaistamiseen tähtääviä vähimmäistoimia, kun on kyse ihmisistä, joista jokin toinen jäsenvaltio on jo tehnyt palauttamispäätöksen direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen.

•Perusoikeudet

Tällä ehdotuksella kehitetään olemassa olevaa järjestelmää. Sillä laajennetaan nykyisen SIS-järjestelmän soveltamisalaa ottamalla käyttöön uusi kuulutusluokka, joka koskee palauttamispäätöksiä. Sen vaikutus perusoikeuksiin on rajallinen, koska järjestelmä on jo osoittanut käytännössä toimivuutensa ja koska käytössä on jo merkittäviä ja vaikuttavia suojatoimia. Koska ehdotus kuitenkin koskee henkilötietojen käsittelyä, sillä saattaa olla vaikutuksia yksilön perusoikeuksiin. Asiaa on käsitelty ja suojatoimia on otettu käyttöön, jotta voidaan noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 8 artiklassa vahvistettujen periaatteita.

Tämä ehdotus täydentää rajaturvallisuutta koskevaa ehdotusta, joka muodostaa yhdessä poliisiyhteistyötä ja rikosasioissa tehtävää oikeudellista yhteistyötä koskevan ehdotuksen kanssa oikeusperustan SIS-järjestelmän perustamiselle, toiminnalle ja käytölle. Sen vuoksi rajaturvallisuutta koskevassa ehdotuksessa esitettyjä suojatoimia, jotka liittyvät perusoikeuksien suojeluun ja erityisesti tietosuojaan sekä rekisteröidyn oikeuksiin, sovelletaan myös tässä ehdotuksessa.

Käyttöön otetaan myös säännöksiä, joilla varmistetaan, että palauttamista koskevien kuulutusten pohjalta ei toteuteta toimenpiteitä direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen annettujen palauttamispäätösten täytäntöönpanemiseksi silloin, kun vapaaehtoista paluuta varten määrätty ajanjakso on edelleen kesken tai kun päätöksen soveltaminen on keskeytetty tai sen täytäntöönpanoa on lykätty (3 artiklan 2 ja 3 kohta).

Direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdystä palauttamispäätöksestä tallennetaan SIS-järjestelmään vain ne seikat, jotka ovat ehdottoman tarpeen, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tunnistaa kyseisen kolmannen maan kansalaisen, toteuttaa tarvittaessa palauttamisen sekä varmistaa, että paluuvelvollisuutta on noudatettu (4 artikla).

Tietoja säilytetään SIS-järjestelmässä vain niin kauan kuin on tarpeen palauttamista varten. Sen vuoksi päätöksen tehneen jäsenvaltion on poistettava tiedot heti kun se on vastaanottanut paluuta koskevan vahvistuksen (6 artikla), jos päätös ei enää ole voimassa, jos henkilö on saanut jonkin EU:n jäsenvaltion kansalaisuuden tai sellaisen valtion kansalaisuuden, jonka kansalaiset voivat liikkua vapaasti unionin alueella, tai jos kuulutuksen kohteena oleva henkilö voi todistaa poistuneensa jäsenvaltioiden alueelta direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdyn palauttamispäätöksen mukaisesti (7 artikla).

SIS-järjestelmää koskevat uudet säännökset lisäävät näkyvyyttä tilanteissa, joissa kolmannen maan kansalaisilla, joista jokin jäsenvaltio on tehnyt palauttamispäätöksen direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen, on jonkin toisen jäsenvaltion myöntämä lupa tai oikeus oleskeluun. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden viranomaisten on käynnistettävä kuulemismenettely. Palauttamista koskeva kuulutus on tarvittaessa poistettava (8 artikla).

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tällä ehdotuksella laajennetaan SIS-järjestelmän soveltamisalaa ottamalla käyttöön uusi kuulutusluokka, joka koskee direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjä palauttamispäätöksiä, sekä uudet toiminnot eli palauttamista koskevan kuulutuksen luominen, päivittäminen ja poistaminen. Lisäksi ehdotuksella otetaan käyttöön uusi toiminto, jolla kuulutuksen tehneille jäsenvaltioille ilmoitetaan automaattisesti, kun vapaaehtoista paluuta varten määrätty ajanjakso on umpeutunut niiden tekemien kuulutusten osalta.

Koska ehdotus täydentää muita ehdotuksia, sen talousarviovaikutuksista laaditaan erillinen rahoitusselvitys, jossa tarkastellaan ainoastaan tämän kuulutusluokan perustamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Tähän ehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä esitetään muutokset, jotka tarvitaan uuden kuulutusluokan käyttöönottoa varten. Arvioidut 3,6 miljoonan euron kustannukset sisältävät kulut, joita aiheutuu SIS-järjestelmän teknisestä päivittämisestä palauttamista varten. SIS-keskusjärjestelmän yleiseen kehittämiseen, viestintäinfrastruktuuriin ja kansallisten SIS-järjestelmien päivityksiin liittyviä kustannusarvioita ei ole otettu huomioon ehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä. Sen sijaan ne esitetään tarkemmin rahoitusselvityksessä, joka liittyy komission ehdotukseen asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa sekä komission ehdotukseen asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä.

Jäljellä olevat älykkäitä rajoja koskevat sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahat on tarkoitus kohdentaa uudelleen, jotta voidaan toteuttaa tässä ehdotuksessa esitetyt järjestelmäpäivitykset ja uudet toiminnot. Älykkäitä rajoja koskevan paketin täytäntöönpanon määrärahoista säädetään ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä annetussa asetuksessa 23 . Sen 5 artiklassa säädetään, että muuttovirtojen hallinnointia ulkorajoilla tukevien tietotekniikkajärjestelmien perustamista koskevan ohjelman täytäntöönpanoon 15 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti kohdennetaan 791 miljoonaa euroa. Edellä mainitusta 791 miljoonan euron määrästä 480 miljoonaa euroa varataan rajanylitystietojärjestelmän kehittämiseen ja 210 miljoonaa euroa matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) kehittämiseen. Osa jäljelle jäävistä määrärahoista käytetään tässä ehdotuksessa esitettyjen muutosten toteuttamiseen.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Sovelletaan tarkistamista ja seurantaa koskevia säännöksiä, jotka vahvistetaan Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamista, toimintaa ja käyttöä rajatarkastuksissa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksen 53 artiklan 7 ja 8 kohdassa.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Tässä ehdotuksessa vahvistetaan ehdot ja menettelyt SIS-järjestelmän käytölle sellaisten laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa, joista toimivaltaiset jäsenvaltioiden viranomaiset ovat tehneet palauttamispäätöksen direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen. Ehdotuksen mukaan kolmansien maiden kansalaisista, joista on tehty palauttamispäätös, on tallennettava tiedot kuulutuksen muodossa SIS-järjestelmään, jossa niitä voidaan käsitellä, sekä vaihdettava tällaisia kuulutuksia koskevia lisätietoja. SIS-järjestelmän käyttö palauttamisessa tukee maahanmuuttoviranomaisia jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten paluun seurannassa ja palautusten täytäntöönpanossa, ehkäisee ja torjuu osaltaan laitonta muuttoliikettä ja tehostaa tietojenvaihtoa ja yhteistyötä maahanmuuttoviranomaisten kesken.

Soveltamisala (1 artikla)

Järjestelmän tehokkaan toiminnan kannalta keskeistä on, että kaikki palauttamispäätökset, jotka jäsenvaltiot ovat tehneet direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen, tallennetaan SIS-järjestelmään. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi tehtävä kuulutukset, jotka koskevat a) direktiivin 2008/115/EY 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtyjä palauttamispäätöksiä, b) paluuvelvollisuuden sisältäviä, sellaisille laittomille muuttajille osoitettuja päätöksiä, joilta on evätty maahantulo jossakin rajanylityspaikassa tai jotka on otettu kiinni heidän ylittäessään laittomasti jäsenvaltion ulkorajan ja joille ei ole myönnetty lupaa oleskeluun (direktiivin 2008/115/EY 2 artiklan 2 kohdan a alakohta), sekä c) päätöksiä, joissa henkilö määrätään rikosoikeudellisena seuraamuksena palautettavaksi (direktiivin 2008/115/EY 2 artiklan 2 kohdan b alakohta).

Palauttamista koskevien kuulutusten tekeminen (3 artikla)

Ehdotuksen 3 artiklassa vahvistetaan SIS-järjestelmään tehtävien, palauttamista koskevien kuulutusten tarkoitus ja niihin sovellettavat säännöt. Kuulutusten tarkoituksena on antaa toimivaltaisille viranomaisille mahdollisuus varmistaa, että henkilö on noudattanut paluuvelvollisuutta, ja tukea direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjen palauttamispäätösten täytäntöönpanoa. Kuulutus olisi tehtävä heti kun päätös on osoitettu asianomaiselle laittomasti oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle, jotta voidaan suorittaa edellä mainittu varmistus. Kuulutuksessa olisi mainittava, jos käynnissä on vapaaehtoista paluuta varten määrätty ajanjakso tai jos päätöksen soveltaminen on keskeytetty tai maastapoistamista on lykätty.

Pakkotoimin tapahtuvan palauttamisen sijasta olisi suosittava vapaaehtoista paluuta, ja henkilölle olisi annettava direktiivin 2008/115/EY 7 artiklan mukaisesti aikaa poistua maasta vapaaehtoisesti, jos ei ole syytä olettaa, että vapaaehtoinen paluu vaarantaisi palauttamismenettelyjen tarkoituksen. Vapaaehtoista paluuta varten määrätystä ajanjaksosta ja sen mahdollisesta pidentämisestä olisi ilmoitettava kuulutuksessa, jotta viranomaiset voivat kussakin tapauksessa päättää, onko tarpeen toteuttaa toimenpiteitä.

Tietoluokat (4 artikla)

Ehdotuksen 4 artiklassa vahvistetaan ne tietoelementit, jotka voidaan sisällyttää palauttamista koskevaan kuulutukseen ja jotka vastaavat rajaturvallisuutta koskevan ehdotuksen 20 artiklaan sisältyviä tietoelementtejä.

Tiedot, jotka koskevat vapaaehtoista paluuta varten määrättyä ajanjaksoa sekä direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdyn palauttamispäätöksen soveltamisen mahdollista keskeyttämistä tai sen täytäntöönpanon mahdollista lykkäämistä, liittyvät pelkästään palauttamista koskeviin kuulutuksiin.

Tehokas ja nopea lisätietojen vaihto (5 artikla)

Jäsenvaltioiden välinen tehokas ja nopea yhteistyö ja lisätietojen vaihto edellyttävät keskitetyn yhteyspisteen perustamista. Ehdotuksen 6 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on nimettävä viranomainen, joka vastaa kolmansien maiden kansalaisista palauttamisen ja laittoman oleskelun yhteydessä tehtyjä kuulutuksia koskevien lisätietojen vaihdosta. Nimettyyn viranomaiseen sovelletaan SIS-järjestelmän perustamista, toimintaa ja käyttöä rajatarkastuksissa koskevan asetusehdotuksen 8 artiklassa tarkoitetun SIRENE-käsikirjan säännöksiä.

Edellä mainitun ehdotuksen 8 artiklassa vahvistettujen, tietojenvaihdon jatkuvaa saatavuutta ja ripeää pyyntöihin vastaamista (enintään 12 tunnin kuluessa) koskevien vaatimusten täyttämiseksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset, joilla on toimivalta tehdä kolmansien maiden kansalaisten oleskeluun jäsenvaltioiden alueella liittyviä päätöksiä, osallistuvat tiiviisti lisätietojen vaihtoon.

Paluun vahvistaminen (6 artikla)

Ehdotuksen 6 artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot ilmoittamaan palauttamista koskevan kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle (tai viranomaiselle), että kuulutuksen kohteena oleva kolmannen maan kansalainen on poistunut jäsenvaltion alueelta. Velvollisuutta sovelletaan myös silloin kun yksi ja sama jäsenvaltio on vastuussa kuulutuksen tekemisestä ja täytäntöönpanosta. Tämän säännöksen nojalla viranomaiset, jotka tekevät ja panevat täytäntöön palauttamispäätöksiä direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen, voivat varmistaa, että paluuvelvollisuutta on noudatettu.

Säännös edellyttää maastalähdön yhteydessä järjestelmällisiä tarkastuksia sen varmistamiseksi, että kaikkien asianomaisten kolmansien maiden kansalaisten voidaan todeta poistuneen jäsenvaltion alueelta. Asetuksen (EY) N:o 562/2006 (Schengenin rajasäännöstö) muuttamista koskevalla ehdotuksella pyritään laajentamaan velvollisuus tarkastaa kolmansien maiden kansalaiset järjestelmällisesti maahantulon yhteydessä tietokantoja käyttäen koskemaan yhtäläisesti myös maastalähtöä.

Paluuvelvollisuuden noudattamatta jättäminen (7 artikla)

Ehdotuksen 7 artiklassa vahvistetaan säännökset, joita sovelletaan silloin kun paluuvelvollisuutta ei ole noudatettu. Artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus auttaa jäsenvaltioita noudattamaan direktiivin 2008/115/EY 8 artiklan 1 kohdassa säädettyjä velvollisuuksia sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka eivät ole noudattaneet paluuvelvollisuutta.

Artiklan 2 kohdassa vahvistetaan menettelyt, joiden mukaisesti toimitaan silloin kun kolmannen maan kansalainen, josta on tehty palauttamista koskeva kuulutus, on tunnistettu ja otettu kiinni jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Jatkotoimet on toteutettava noudattaen palauttamista koskevaa EU:n säännöstöä sekä muita jäsenvaltioiden ja EU:n lainsäädännön säännöksiä, joita sovelletaan yksittäistapauksissa ja joihin kuuluvat seuraavat:

1) palauttamispäätöksen tekeminen direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen;

2) kolmannen maan kansalaisen palauttaminen päätöksen tehneeseen jäsenvaltioon voimassa olevan kahdenvälisen sopimuksen perustella ja noudattaen direktiivin 2008/115/EY 6 artiklan 3 kohtaa; tai

3) jäsenvaltion direktiivin 2001/40/EY mukaisesti tekemän palauttamispäätöksen tunnustaminen.

Kuulemismenettely (8 artikla)

Ehdotuksen 8 artiklassa vahvistetaan menettelyt, joita on sovellettava jäsenvaltioiden välisten eroavuuksien tai ristiriitaisten päätösten ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten vastavuoroinen kuuleminen voi auttaa ehkäisemään ja ratkaisemaan konflikteja, ja samalla voidaan ottaa huomioon osapuolten edut. Kuuleminen on toteutettava nopeasti, jotta siitä olisi hyötyä.

Kuulutusten säilyttäminen ja poistaminen (6, 8 ja 9 artikla)

Ehdotuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan palauttamista koskevat kuulutukset on poistettava sen jälkeen, kun asianomainen kolmannen maan kansalainen on poistunut jäsenvaltion alueelta. Tämä kohta täydentää säännöksiä, joiden mukaisesti määritetään hetki, jona maahantulokieltoihin liittyvien kuulutusten olisi tultava voimaan SIS-järjestelmässä Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamista, toimintaa ja käyttöä rajatarkastuksissa koskevan asetusehdotuksen 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maahantulokieltoa koskeva kuulutus aktivoidaan SIS-järjestelmässä välittömästi maastalähdön jälkeen.

Ehdotuksen 9 artiklassa säädetään muista kuulutusten poistamista koskevista säännöistä. Sen lisäksi, että 6 ja 8 artiklassa säädetään kuulutusten poistamisesta silloin, kun asianomainen kolmannen maan kansalainen on palannut lähtömaahan tai kun on järjestetty kuulemismenettely, palauttamista koskeva kuulutus olisi poistettava myös silloin, kun direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehty palauttamispäätös on peruttu tai mitätöity. Ehdotuksen 9 artiklan 1 kohdan toinen osa koskee tilanteita, joissa kuulutus on poistettava sen vuoksi, että henkilön maastalähtöä ei ole kirjattu asianmukaisesti.

Samalla kun SIS-järjestelmään tehdään parannuksia, tarkastellaan mahdollisuutta seurata palauttamispäätöksiä järjestelmän kautta myös sen jälkeen, kun palauttaminen on pantu täytäntöön. Näistä tiedoista voi olla hyötyä, jos kolmannen maan kansalainen palaa jäsenvaltioiden alueelle ja hänen todetaan oleskelevan laittomasti jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, joka teki ensimmäisen palauttamispäätöksen.

Silloin kun paluuta ei ole vahvistettu tai kun palauttamista koskevaa kuulutusta ei ole poistettu jostakin muusta syystä, kuulutuksen enimmäissäilytysaika on viisi vuotta, mikä vastaa maahantulon epäämistä koskeviin kuulutuksiin sovellettavaa säilytysaikaa (SIS-järjestelmän perustamista, toimintaa ja käyttöä rajatarkastuksissa koskevan asetusehdotuksen 34 artikla).

Tietojen siirtäminen kolmansiin maihin (10 artikla)

Ehdotuksen 10 artiklassa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat tietojen siirtämistä kolmansiin maihin tiukkoja ehtoja noudattaen.

Oikeus tutustua tietoihin (12 artikla)

Viranomaiset, jotka ovat vastuussa palauttamispäätösten tekemisestä direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen, voivat vaihdella huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Riippuen laittoman oleskelun perusteesta (esim. turvapaikan epääminen, viisumin perusteella sallitun oleskeluajan ylittäminen, oleskeluluvan umpeutuminen) tällaisia päätöksiä voivat tehdä useat eri viranomaiset, mukaan lukien oikeusviranomaiset silloin kun palauttamisesta määrätään oleskeluun oikeuttavan luvan tai oikeuden epäämistä koskevan muutoksenhaun tai rikosoikeudellisen seuraamuksen perusteella. Näillä viranomaisilla olisi sen vuoksi oltava pääsy SIS-järjestelmään tietojen tallentamista, päivittämistä, poistamista ja hakemista varten. Lisäksi viranomaisilla, joiden tehtävänä on tunnistaa kolmansien maiden kansalaiset raja-, poliisi- ja muiden lainvalvontatarkoituksessa tehtävien tarkastusten yhteydessä, olisi oltava oikeus tutustua SIS-järjestelmän tietoihin.

Näin ollen 12 artiklassa säädetään, että palauttamista koskeviin kuulutuksiin on oltava asianmukainen pääsy seuraavilla viranomaisilla:

–kansalliset viranomaiset, joiden tehtävänä on tunnistaa jäsenvaltioiden alueella olevat kolmansien maiden kansalaiset asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 29 artiklan 1 kohdan a, b, c ja d alakohdan mukaisesti. Rajatarkastuksista vastaavien viranomaisten on voitava tutustua tietoihin sellaisten kolmansien maiden kansalaisten tunnistamiseksi, joista on tehty palauttamispäätös ja jotka poistuvat jäsenvaltioiden alueelta. Myös poliisi- ja muut lainvalvontaviranomaiset ovat vastuussa jäsenvaltion alueella oleskelevien henkilöiden tunnistamisesta ja palauttamisesta kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Maahanmuuttoviranomaisten tehtävänä on tehdä päätöksiä (mukaan lukien palauttamispäätökset) kolmansien maiden kansalaisten maahantulosta ja maassa oleskelusta;

–kansallisilla oikeusviranomaisilla (asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 29 artiklan 2 kohta) olisi oltava pääsy SIS-järjestelmässä oleviin tietoihin, jos niillä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti toimivalta tehdä kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia päätöksiä;

–asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 30 ja 31 artiklassa tarkoitetut institutionaaliset käyttäjät (Europol ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto) siltä osin kuin niiden valtuudet koskevat ihmisten salakuljetusta tutkivaa eurooppalaista keskusta (Europol) ja palauttamiseen liittyviä tehtäviä (Euroopan raja- ja merivartiovirasto).

Rajaturvallisuutta koskevan SIS-asetuksen säännösten soveltaminen (13 artikla)

Ehdotuksen 13 artiklan mukaan Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamista, toimintaa ja käyttöä rajatarkastuksissa koskevaan asetusehdotukseen sisältyviä, SIS-järjestelmää koskevia yleisiä säännöksiä sovelletaan myös sellaisten tietojen käsittelyyn, jotka on tallennettu järjestelmään tämän ehdotuksen tarkoitusta varten. Erityisesti tämä koskee säännöksiä, joissa säädetään jäsenvaltioiden ja viraston velvollisuuksista, kuulutusten tekemisestä ja käsittelystä, kuulutuksiin pääsyn ja niiden säilyttämisen ehdoista, tietojenkäsittelystä, tietosuojasta, vastuuvelvollisuudesta sekä seurannasta ja tilastoinnista.

2016/0407 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, jotka eivät täytä tai jotka eivät enää täytä jäsenvaltioihin tulon, jäsenvaltioissa oleskelun tai asumisen edellytyksiä, noudattaen kaikilta osin perusoikeuksia ja erityisesti palauttamiskiellon periaatetta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/115/EY on olennainen osa kattavia toimia, joilla pyritään puuttumaan laittomaan muuttoliikkeeseen ja lisäämään laittomien muuttajien palauttamisastetta.

(2)On tarpeen tehostaa eurooppalaista järjestelmää laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa kansalaisten luottamus unionin muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä tarjota tukea kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille.

(3)Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi tehokkaalla ja oikeasuhteisella tavalla sekä noudattaen direktiivin 2008/115/EY säännöksiä.

(4)Olisi perustettava unionin laajuinen järjestelmä, jonka kautta jäsenvaltiot voivat vaihtaa tietoa direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdyistä palauttamispäätöksistä, jotka koskevat jäsenvaltioiden alueella laittomasti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia, sekä seurata, ovatko päätösten kohteena olevat kolmansien maiden kansalaiset poistuneet jäsenvaltioiden alueelta.

(5)Asetuksessa (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 24 ja asetuksessa (EU) 2018/xxx [poliisiyhteistyö ja rikosasioissa tehtävä yhteistyö] 25 vahvistetaan Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevat ehdot.

(6)Palauttamista koskevien SIS-kuulutusten ja kuulutuksia koskevien lisätietojen vaihdon olisi tuettava toimivaltaisia viranomaisia niiden välttämättömien toimenpiteiden toteuttamisessa, joilla pannaan täytäntöön direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdyt palauttamispäätökset. SIS-järjestelmällä olisi edistettävä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten tunnistamista ja heitä koskevaa jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa, joista on tehty palauttamispäätös, jotka ovat paenneet ja jotka on otettu kiinni jossakin toisessa jäsenvaltiossa. Näillä toimenpiteillä olisi edistettävä laittoman muuttoliikkeen ehkäisemistä ja torjumista sekä tehokkaampaa yhteistyötä jäsenvaltioiden viranomaisten kesken.

(7)Palauttamisten tehokkuuden varmistamiseksi ja palauttamista koskevien kuulutusten lisäarvon kasvattamiseksi jäsenvaltioiden olisi tehtävä SIS-järjestelmään kuulutukset kaikista palauttamispäätöksistä, joita ne tekevät laittomasti oleskelevista kolmansien maiden kansalaisista direktiivin 2008/115/EY mukaisia menettelyjä noudattaen. Sitä varten jäsenvaltioiden olisi tehtävä SIS-järjestelmään kuulutus myös silloin, kun kyseisen direktiivin 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tehdään päätöksiä, joilla asetetaan tai todetaan erityisesti sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin sovellettava paluuvelvollisuus, joita koskee maahantulokielto Schengenin rajasäännöstön mukaisesti tai jotka toimivaltaiset viranomaiset ovat ottaneet kiinni tai pysäyttäneet heidän ylittäessään laittomasti jäsenvaltion ulkorajan maa-, meri- tai ilmateitse ja joille ei ole sen jälkeen myönnetty lupaa tai oikeutta oleskella tuossa jäsenvaltiossa, sekä kolmansien maiden kansalaisille, jotka on rikosoikeudellisena seuraamuksena tai rikosoikeudellisen seuraamuksen johdosta määrätty palautettavaksi kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jotka ovat luovuttamismenettelyn kohteena.

(8)Tässä asetuksessa olisi vahvistettava yhteiset säännöt, joiden mukaisesti palauttamista koskevat kuulutukset tehdään SIS-järjestelmään heti, kun niihin liittyvät palauttamispäätökset on tehty direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen. Kuulutuksessa olisi ilmoitettava, onko kyseiselle kolmannen maan kansalaiselle myönnetty aikaa vapaaehtoista poistumista varten, mukaan lukien onko tällaista aikaa pidennetty ottaen huomioon yksittäisen tapauksen olosuhteet, sekä onko päätöksen soveltaminen keskeytetty tai maastapoistamista lykätty.

(9)On tarpeen määritellä tietoluokat, jotka voidaan tallentaa SIS-järjestelmään kolmansien maiden kansalaisista, joista on tehty palauttamispäätös direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen. Palauttamista koskevien kuulutusten olisi sisällettävä vain sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen, jotta rekisteröidyt voidaan tunnistaa, jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat tehdä viipymättä tietoon perustuvia päätöksiä ja jotta voidaan tarvittaessa varmistaa suojautuminen henkilöiltä, jotka ovat aseistautuneita tai vaarallisia tai jotka ovat karanneet tai osallistuvat terrorismin torjumisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS 26 1, 2, 3 tai 4 artiklassa tarkoitettuun toimintaan. Lisäksi kuulutukseen olisi sisällytettävä myös viittaus henkilötodistukseen ja kyseisen asiakirjan jäljennös, jos sellainen on saatavilla, tunnistamisen helpottamiseksi ja saman henkilön käyttämien useiden henkilöllisyyksien havaitsemiseksi.

(10)Kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä viranomainen, joka on vastuussa palauttamista koskeviin kuulutuksiin liittyvien lisätietojen vaihdosta, jotta voidaan varmistaa tehokas ja nopea yhteistyö jäsenvaltioiden välillä.

(11)Olisi otettava käyttöön menettelyt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat varmistaa, että paluuvelvollisuutta on noudatettu, sekä vahvistaa palauttamista koskevan kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle, että kyseinen kolmannen maan kansalainen on poistunut jäsenvaltioiden alueelta. Näiden tietojen avulla voidaan kattavammin seurata direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjen palauttamispäätöksen noudattamista.

(12)Palauttamista koskevat kuulutukset olisi poistettava heti kun jäsenvaltiolle tai toimivaltaiselle viranomaiselle, joka teki palauttamispäätöksen direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen, on ilmoitettu paluun toteutuneen. Jos palauttamispäätöksen lisäksi on annettu maahantulokielto, myös kielto olisi tallennettava SIS-järjestelmään asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tällöin jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maahantulokieltoa koskeva kuulutus aktivoidaan SIS-järjestelmässä viipymättä kolmannen maan kansalaisen poistuttua Schengen-alueelta.

(13)SIS-järjestelmässä olisi oltava mekanismi, jonka avulla jäsenvaltioille voidaan ilmoittaa, jos kolmansien maiden kansalaiset eivät ole vapaaehtoisesti noudattaneet velvollisuutta palata tietyn määräajan kuluessa. Mekanismin olisi autettava jäsenvaltioita noudattamaan direktiivin 2008/115/EY 8 artiklan 1 kohdassa säädettyä velvollisuutta sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka eivät ole noudattaneet paluuvelvollisuutta.

(14)Tässä asetuksessa olisi vahvistettava pakottavat säännöt, jotka koskevat kansallisten viranomaisten välistä kuulemista mahdollisten keskenään ristiriitaisten ohjeiden ratkaisemiseksi. Kuuleminen on järjestettävä silloin kun jäsenvaltio on tehnyt palauttamista koskevan kuulutuksen kolmannen maan kansalaisesta, jolla on jonkin toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa tai muu lupa tai oikeus oleskeluun tai jolle ollaan myöntämässä tällaista lupaa tai oikeutta, tai kun jäsenvaltioiden alueelle tulon yhteydessä saattaa syntyä ristiriitatilanne.

(15)Kuulutukset olisi säilytettävä SIS-järjestelmässä vain niin kauan kuin on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on tehty. Asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 34 artiklan mukaan kolmansien maiden kansalaisia koskevia kuulutuksia olisi tarkasteltava uudelleen viiden vuoden kuluttua.

(16)SIS-järjestelmässä käsitellyistä tai lisätietojen vaihdon kautta siirretyistä tiedoista voi olla päätöksen täytäntöönpanevalle jäsenvaltiolle hyötyä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten nopeassa tunnistamisessa tai uusien asiakirjojen hankkimisessa, jotta kyseiset henkilöt voivat palata takaisin kolmanteen maahan. Yksittäistapauksissa olisi oltava mahdollista jakaa tällaisia tietoja kolmannen maan kanssa tätä tarkoitusta varten. Henkilötietojen jakamiselle olisi asetettava selvät ehdot, jakamisessa olisi noudatettava asetuksen (EU) 2016/679 säännöksiä, ja sille olisi saatava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion suostumus.

(17)Palauttamisesta vastaavat kansalliset viranomaiset voivat vaihdella huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen ja myös jäsenvaltion sisällä riippuen laittoman oleskelun syistä. Oikeusviranomaiset saattavat myös tehdä palauttamispäätöksiä direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen esimerkiksi silloin kun palauttamisesta määrätään oleskeluun oikeuttavan luvan tai oikeuden epäämistä koskevan muutoksenhaun johdosta tai rikosoikeudellisena seuraamuksena. Kaikilla kansallisilla viranomaisilla, jotka tekevät ja panevat täytäntöön palauttamispäätöksiä direktiivin 2008/115/EY mukaisesti, olisi oltava pääsy SIS-järjestelmään palauttamista koskevien kuulutusten tekemistä, päivittämistä, poistamista ja hakemista varten.

(18)Asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 29 artiklan 1 kohdan a, b, c ja d alakohdassa ja 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla jäsenvaltioiden viranomaisilla olisi oltava oikeus tutustua palauttamista koskeviin kuulutuksiin kolmansien maiden kansalaisten tunnistamista ja palauttamista varten.

(19)Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) annetun asetuksen (EU) 2016/794 mukaan Europol tukee ja tehostaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa ja keskinäistä yhteistyötä terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjunnassa sekä laatii analyyseja ja uhka-arvioita. On asianmukaista antaa Europolille pääsy tässä asetuksessa määriteltyyn kuulutusluokkaan, jotta sen olisi helpompi hoitaa tehtäviään, jotka liittyvät erityisesti ihmisten salakuljetusta tutkivaan eurooppalaiseen keskukseen.

(20)Asetuksen (EU) 2016/1624 mukaan vastaanottavan jäsenvaltion on valtuutettava Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenet tai Euroopan raja- ja merivartioviraston palveluksessa olevien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien jäsenet käyttämään eurooppalaisia tietokantoja, joiden käyttö on tarpeen rajatarkastuksia, rajavartiointia ja palauttamista koskevien, toimintasuunnitelmassa esitettyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan raja- ja merivartioryhmien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien sekä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien mukanaolon tarkoituksena on vahvistaa avunpyynnön esittäneiden jäsenvaltioiden teknisiä ja operatiivisia valmiuksia. Erityisesti tämä koskee jäsenvaltioita, joihin kohdistuu suhteettoman suuria muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita. Euroopan raja- ja merivartioryhmille, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmille sekä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmille osoitettujen tehtävien hoitaminen edellyttää pääsyä palauttamista koskeviin SIS-kuulutuksiin käyttäen Euroopan raja- ja merivartioviraston ylläpitämää teknistä käyttöliittymää, josta on yhteys SIS-keskusjärjestelmään.

(21)Säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston velvollisuuksia, kuulutusten tekemistä ja käsittelyä, kuulutuksiin pääsyn ja niiden säilyttämisen ehtoja, tietojenkäsittelyä, tietosuojaa, vastuuvelvollisuutta sekä seurantaa ja tilastointia ja jotka sisältyvät asetukseen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset], olisi sovellettava myös tämän asetuksen mukaisesti SIS-järjestelmään tallennettaviin ja siellä käsiteltäviin tietoihin.

(22)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään – siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 27 mukaisia maahantulon edellytyksiä – Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(23)Siltä osin kuin tätä asetusta sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä asetuksen (EU) 2016/399 mukaisia maahantulon edellytyksiä, sillä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY 28 mukaisesti; Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(24)Siltä osin kuin tätä asetusta sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä asetuksen (EU) 2016/399 mukaisia maahantulon edellytyksiä, sillä kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY 29 mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(25)Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään – siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä asetuksen (EU) 2016/399 mukaisia maahantulon edellytyksiä – niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 30 ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 31 1 artiklan C kohdassa tarkoitettuun alaan.

(26)Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään – siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä asetuksen (EU) 2016/399 mukaisia maahantulon edellytyksiä – niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 32 ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan C kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY 33 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(27)Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään – siltä osin kuin sitä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä asetuksen (EU) 2016/399 mukaisia maahantulon edellytyksiä – niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 34 ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan C kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU 35 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(28)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon [...],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan ehdot ja menettelyt, joiden mukaisesti asetuksella (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] perustetussa Schengenin tietojärjestelmässä (SIS) voidaan tehdä ja käsitellä kuulutuksia sellaisista kolmansien maiden kansalaisista, joista jäsenvaltiot ovat tehneet palauttamispäätöksen direktiivin 2008/115/EY mukaisia menettelyjä noudattaen, sekä joiden mukaisesti voidaan vaihtaa tällaisia kuulutuksia koskevia lisätietoja.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(a)’palauttamisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyä palauttamista;

(b) ’kolmannen maan kansalaisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyä kolmannen maan kansalaista;

(d)’direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdyllä palauttamispäätöksellä’ tämän artiklan c alakohdassa tarkoitettua palauttamispäätöstä taikka direktiivin 2008/115/EY 2 artiklan 2 kohdassa säädetyin ehdoin tehtyä hallinnollista tai oikeudellista päätöstä tai muuta toimenpidettä, jolla kolmannen maan kansalaisen oleskelu todetaan laittomaksi ja jolla asetetaan tai todetaan paluuvelvollisuus;

(e)’vapaaehtoisella paluulla’ direktiivin 2008/115/EY 4 artiklan 8 kohdassa määriteltyä vapaaehtoista paluuta;

(f)’CS-SIS-keskuksella’ asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua SIS-keskusjärjestelmän teknisen tuen yksikköä.

3 artikla
Tietojen tallentaminen SIS-järjestelmään

1.Tiedot sellaisista kolmansien maiden kansalaisista, joista on tehty palauttamispäätös direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen, tallennetaan SIS-järjestelmään, jotta voidaan varmistaa, että paluuvelvollisuutta on noudatettu ja että voidaan tukea päätöksen täytäntöönpanoa. Kun tehdään palauttamispäätös direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen, on SIS-järjestelmään tehtävä viipymättä kuulutus.

2.Kuulutukseen on välittömästi kirjattava ajanjakso, jonka kuluessa kolmansien maiden kansalaiset, joista on tehty palauttamispäätös direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen, voivat palata vapaaehtoisesti.

3.Kuulutukseen on välittömästi kirjattava direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdyn palauttamispäätöksen soveltamisen keskeyttäminen tai sen täytäntöönpanon lykkääminen.

4 artikla
Tietoluokat

Tämän asetuksen 3 artiklan mukaisesti SIS-järjestelmään tallennettavat tiedot käsittävät pelkästään seuraavat tietoluokat:

(a)sukunimi (-nimet);

(b)etunimi (-nimet);

(c)syntymänimi (-nimet);

(d)aiemmat nimet ja peitenimet;

(e)mahdolliset muuttumattomat fyysiset erityistuntomerkit;

(f)syntymäpaikka;

(g)syntymäaika;

(h)sukupuoli;

(i)kansalaisuus (kansalaisuudet);

(j)mahdollinen tieto siitä, että henkilö on aseistautunut, vaarallinen tai karannut tai osallistuu terrorismin torjumisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS 1, 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuun toimintaan;

(k)kuulutuksen syy;

(l)kuulutuksen tekevä viranomainen;

(m)viittaus päätökseen, jonka perusteella kuulutus on tehty;

(n)toteutettava toimenpide;

(o)linkittäminen muihin kuulutuksiin SIS-järjestelmässä;

(p)henkilötodistuksen luokka;

(q)maa, jossa henkilötodistus on myönnetty;

(r)henkilötodistuksen numero (numerot);

(s)henkilötodistuksen myöntämispäivä;

(t)valokuvat ja kasvokuvat;

(u)sormenjälkitiedot;

(v)värikopio henkilötodistuksesta;

(w)vapaaehtoista paluuta varten määrätty ajanjakso;

(x)mahdollinen tieto siitä, että direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdyn palauttamispäätöksen soveltaminen on keskeytetty tai sen täytäntöönpanoa on lykätty.

Kuulutusta ei voi tehdä ilman a, g, k, m, n ja w alakohdassa tarkoitettuja tietoja. Myös kaikki muut edellä luetellut tiedot on tallennettava, jos ne ovat saatavilla.

5 artikla
Lisätietojen vaihdosta vastaava viranomainen

Kukin jäsenvaltio nimeää viranomaisen, joka vastaa palautettavia kolmansien maiden kansalaisia koskevien lisätietojen vaihdosta asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 8 artiklassa tarkoitetun SIRENE-käsikirjan säännösten mukaisesti.

6 artikla
Paluun vahvistaminen

1.Kun kolmannen maan kansalainen, josta on tehty palauttamista koskeva kuulutus, tunnistetaan tämän poistuessa jäsenvaltion ulkorajojen kautta, asianomaisen kolmannen maan kansalaisen tunnistaneen jäsenvaltion on ilmoitettava kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle seuraavat tiedot hyödyntämällä lisätietojen vaihtoa:

(a)tieto siitä, että kolmannen maan kansalainen on tunnistettu;

(b)tarkastuksen paikka ja aika;

(c)tieto siitä, onko kolmannen maan kansalainen poistunut jäsenvaltioiden alueelta;

(d)tieto siitä, oliko kyse vapaehtoisesta paluusta vai pakkotoimin tapahtuvasta palauttamisesta;

(e)kolmas maa, johon henkilö on palannut.

Kun kolmannen maan kansalainen, josta on tehty palauttamista koskeva kuulutus, poistuu kuulutuksen tehneen jäsenvaltion ulkorajojen kautta, paluuta koskeva vahvistus on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2.Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on poistettava kuulutus heti, kun se on saanut vahvistuksen paluusta.

3.Jäsenvaltioiden on toimitettava kuukausittain Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1077/2011 36 perustetulle vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle eurooppalaiselle virastolle, jäljempänä ’virasto’, tilastot, joissa esitetään vahvistettujen palautusten määrä, se, oliko kyse vapaaehtoisesta paluusta vai pakkotoimin tapahtuvasta palauttamisesta, sekä ne kolmannet maat, joihin henkilöt palasivat. Tilastoihin ei sisällytetä henkilötietoja.

7 artikla
Direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehtyjen palauttamispäätösten noudattamatta jättäminen

1.CS-SIS-keskus ilmoittaa jäsenvaltioille, kun vapaaehtoista paluuta varten määrätty ajanjakso on umpeutunut niiden tekemien, palauttamista koskevien kuulutusten osalta.

2.Kun toimivaltainen viranomainen tunnistaa kolmannen maan kansalaisen, josta on tehty palauttamista koskeva kuulutus, ja kun sama viranomainen on varmistanut, että paluuvelvollisuutta ei ole noudatettu, viranomaisen on välittömästi kuultava kuulutuksen tehnyttä jäsenvaltiota vaihtamalla sen kanssa lisätietoja, jotta voidaan mahdollisimman nopeasti sopia toimenpiteistä, jotka on toteutettava.

8 artikla
Kuulemismenettely

1.Kun jäsenvaltio harkitsee oleskeluluvan tai muun oleskeluun oikeuttavan luvan myöntämistä kolmannen maan kansalaiselle, josta jokin toinen jäsenvaltio on tehnyt palauttamista koskevan kuulutuksen, sen on ensin kuultava kuulutuksen tehnyttä jäsenvaltiota vaihtamalla sen kanssa lisätietoja. Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on annettava vastaus seitsemän päivän kuluessa. Jos oleskeluluvan tai muun oleskeluun oikeuttavan luvan myöntämistä harkitseva jäsenvaltio päättää myöntää luvan, palauttamista koskeva kuulutus on poistettava.

2.Kun jäsenvaltio harkitsee palauttamista koskevan kuulutuksen tekemistä sellaisesta kolmannen maan kansalaisesta, jolla on toisen jäsenvaltion myöntämä voimassa oleva oleskelulupa tai muu oleskeluun oikeuttava lupa, sen on ilmoitettava asiasta luvan myöntäneelle jäsenvaltiolle vaihtamalla sen kanssa lisätietoja, jotta kyseinen jäsenvaltio voi päättää, onko olemassa perusteltuja syitä peruuttaa lupa. Luvan myöntäneen jäsenvaltion on annettava lopullinen vastaus seitsemän päivän kuluessa.

3.Kun saadaan osuma sellaisesta kolmannen maan kansalaisesta tehtyyn palauttamista koskevaan kuulutukseen, jolla on voimassa oleva oleskelulupa tai muu oleskeluun oikeuttava lupa, asianomaisen kolmannen maan kansalaisen tunnistaneen jäsenvaltion on välittömästi kuultava muita jäsenvaltioita, joita asia koskettaa, vaihtamalla niiden kanssa lisätietoja, jotta voidaan sopia toimenpiteistä, jotka on toteutettava.

4.Kun kolmannen maan kansalainen, josta on tehty palauttamista koskeva kuulutus, tunnistetaan tämän saapuessa jäsenvaltion alueelle ulkorajojen kautta, asianomaisen kolmannen maan kansalaisen tunnistaneen jäsenvaltion on välittömästi ilmoitettava asiasta kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle vaihtamalla sen kanssa lisätietoja, jotta kuulutus voidaan poistaa.

5.Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain virastolle tilastot, jotka koskevan tämän artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti toteutettuja kuulemisia.

9 artikla
Kuulutusten poistaminen

1.Palauttamista koskevat kuulutukset on poistettava silloin, kun toimivaltainen viranomainen on peruuttanut tai kumonnut päätöksen, johon kuulutus perustui, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 ja 8 artiklan soveltamista. Palauttamista koskevat kuulutukset on poistettava myös siinä tapauksessa, että asianomainen kolmannen maan kansalainen voi osoittaa poistuneensa jäsenvaltioiden alueelta direktiivin 2008/115/EY mukaisia säännöksiä noudattaen tehdyn palauttamispäätöksen mukaisesti.

2.Sellaisesta henkilöstä tehdyt palauttamista koskevat kuulutukset, jolle on myönnetty jonkin jäsenvaltion kansalaisuus tai sellaisen valtion kansalaisuus, jonka kansalaiset voivat liikkua vapaasti unionin alueella, on poistettava heti, kun kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio saa tietää tai kun sille ilmoitetaan asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 39 artiklan mukaisesti, että asianomainen henkilö on saanut tällaisen kansalaisuuden.

10 artikla
Henkilötietojen siirtäminen kolmansiin maihin henkilön palauttamista varten

SIS-järjestelmässä käsiteltyjä tietoja sekä niihin liittyviä tämän asetuksen mukaisia lisätietoja voidaan siirtää kolmanteen maahan tai asettaa kolmannen maan saataville asetuksen (EU) 2016/679 V luvun mukaisesti ja kuulutuksen tehneen jäsenvaltion luvalla pelkästään laittomasti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen tunnistamiseksi tai henkilö- tai matkustusasiakirjan myöntämiseksi kyseiselle henkilölle palauttamista varten.

11 artikla
Tilastot

Virasto tuottaa päivittäin, kuukausittain ja vuosittain tilastoja, joissa esitetään SIS-järjestelmässä tehtyjen palauttamista koskevien kuulutusten, mukaan lukien tämän asetuksen 4 artiklan x alakohdassa tarkoitettujen tietojen, tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten sekä paluuvelvollisuuden noudattamisen takia poistettujen palauttamista koskevien kuulutusten kokonaismäärät ja jäsenvaltiokohtaiset määrät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 54 artiklan säännöksiä, jotka koskevat tilastoja. Virasto laatii kuukausittain ja vuosittain tilastot tiedoista, jotka jäsenvaltiot toimittavat tämän asetuksen 6 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tilastoihin ei sisällytetä henkilötietoja.

12 artikla
Oikeus tutustua SIS-järjestelmän tietoihin

1.Oikeus tutustua SIS-järjestelmään tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin hakuja koskee pelkästään asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 29 artiklan 1 kohdan a, b, c ja d alakohdassa ja 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden viranomaisia kolmansien maiden kansalaisten tunnistamista ja palauttamista varten.

2.Europolilla on toimeksiantonsa puitteissa oikeus tutustua SIS-järjestelmään tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin hakuja, jotta se voi tukea ja vahvistaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimia ja viranomaisten keskinäistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on ehkäistä ja torjua laittoman maahantulon järjestämistä ja laittoman muuttoliikkeen avustamista asetuksen (EU) 2018/xx [rajatarkastukset] 30 artiklassa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

3.Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenillä tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien jäsenillä sekä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmien jäsenillä on toimeksiantonsa puitteissa oikeus tutustua SIS-järjestelmään tallennettuihin tietoihin ja tehdä niihin hakuja rajatarkastuksia, rajavartiointia ja palauttamisoperaatioita varten käyttäen Euroopan raja- ja merivartioviraston perustamaa ja ylläpitämää teknistä käyttöliittymää asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 31 artiklassa ja 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja niissä vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

13 artikla
Asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] säännösten soveltaminen

Jäsenvaltioiden ja viraston velvollisuuksia, kuulutusten tekemistä ja käsittelyä, kuulutuksiin pääsyn ja niiden säilyttämisen ehtoja, tietojenkäsittelyä, tietosuojaa, vastuuvelvollisuutta sekä seurantaa ja tilastointia koskevia säännöksiä, jotka vahvistetaan asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 6–19 artiklassa, 20 artiklan 3 ja 4 kohdassa, 21, 22 ja 28 artiklassa, 29 artiklan 4 kohdassa sekä 33–54 artiklassa, sovelletaan SIS-järjestelmään tämän asetuksen mukaisesti tallennettuihin ja siellä käsiteltäviin tietoihin, sikäli kuin edellä mainituista seikoista ei erikseen säädetä tässä asetuksessa.

14 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan päivästä, jonka komissio vahvistaa asetuksen (EU) 2018/xxx [rajatarkastukset] 58 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 37

Toimintalohko: Muuttoliike- ja sisäasiat (osasto 18)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

◻Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 38 .

☑Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Tavoite – Kohti uudenlaista muuttoliikepolitiikkaa

Komissio on useaan otteeseen korostanut, että SIS-järjestelmän oikeusperustaa on tarkistettava direktiivin 2008/115/EY mukaisesti tehtyjen palauttamispäätösten sisällyttämiseksi järjestelmään sekä käynnissä olevan muuttoliike- ja pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Komissio on esimerkiksi tiedonannoissaan Palauttamista koskeva EU:n toimintaohjelma 39 ja Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi 40 todennut, että laaja-alaisia tietojärjestelmiä on hyödynnettävä paremmin tehokkaamman palautusjärjestelmän rakentamisessa. Tiedonannoilla pannaan täytäntöön Euroopan muuttoliikeagendassa 41 esitetyt sitoumukset.

Yksi kannustin laittomaan maahanmuuttoon on tieto siitä, että EU:n järjestelmä laittomien maahanmuuttajien tai kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttamiseksi toimii puutteellisesti. Komissio totesi EU:n palauttamispolitiikasta antamassaan tiedonannossa 42 , että SIS-järjestelmän tarjoamia mahdollisuuksia voidaan hyödyntää tehokkaammin palauttamispolitiikan alalla. Tällä asetusehdotuksella pyritään ratkaisemaan tämä ongelma sekä lisäämään palauttamispolitiikan ja SIS-järjestelmän keskinäistä johdonmukaisuutta. Lisäksi siinä vahvistetaan ehdot ja menettelyt SIS-järjestelmän käytölle sellaisten laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa, joista toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat tehneet palauttamispäätöksen direktiivin 2008/115/EY mukaisesti.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa SIS-järjestelmän käyttöä sekä luoda järjestelmän puitteissa EU:n laajuinen järjestelmä palauttamispäätöksiä koskevaa tietojenvaihtoa ja päätösten noudattamisen seurantaa varten. Ehdotus perustuu tutkimukseen, jossa tarkasteltiin direktiivin 2008/115/EY mukaisesti tehtyjen palauttamispäätösten SIS-järjestelmään sisällyttämisen toteutettavuutta sekä sen teknisiä ja operatiivisia vaikutuksia. Tämä ehdotus on täysin edellä mainituissa tiedonannoissa esitettyjen komission tavoitteiden sekä muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston vuosia 2016–2020 koskevan strategisen suunnitelman 43 mukainen. Uusi järjestely vahvistaa huomattavasti tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden direktiivin 2008/115/EY 44 mukaisia säännöksiä noudattaen tekemistä palauttamispäätöksistä.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston strateginen suunnitelma vuosiksi 2016–2017 sekä vuoden 2017 hallintosuunnitelma.

Erityistavoite 1.1: Vähennetään laittoman muuttoliikkeen houkuttelevuutta (toimivat palauttamispolitiikat)

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Luku 18 02 – Sisäinen turvallisuus

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Direktiivin 2008/115/EY mukaisesti tehtyjen palauttamispäätösten tallentaminen SIS-järjestelmään kuulutusten muodossa tuottaa käytännön hyötyä erityisesti lisäämällä tietojen näkyvyyttä jäsenvaltioissa ja tehostamalla jatkotoimia.

Ehdotuksella tuetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimia, joiden tarkoituksena on

1. seurata, onko kussakin direktiivin 2008/115/EY mukaisesti tehdyssä palauttamispäätöksessä säädettyä paluuvelvollisuutta noudatettu;

2. panna päätös täytäntöön siinä tapauksessa, että sitä ei ole noudatettu;

3. varmistaa, onko jäsenvaltion alueella laittomasti oleskelevasta kolmannen maan kansalaisesta tehty palauttamispäätös jossakin toisessa jäsenvaltiossa;

4. panna päätökset täytäntöön muiden jäsenvaltioiden puolesta;

5. tunnistaa laittomasti oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä koskevien tietojen perusteella;

6. kerätä tilastotietoja sekä palauttamispäätöksistä, joita on noudatettu, että palauttamispäätöksistä, joita ei ole noudatettu.

Tällä ehdotuksella on myönteinen vaikutus loppukäyttäjien toimintaan. Kentällä toimivat virkamiehet ja päätöksiä tekevät viranomaiset saavat käyttöönsä enemmän tietoa, ja näin he voivat toteuttaa asianmukaisia toimia ajallaan. Asetusehdotus tarjoaa jäsenvaltioiden viranomaisille lisäkeinon noudattaa velvollisuutta toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet direktiivin 2008/115/EY mukaisten palauttamispäätösten panemiseksi täytäntöön tehokkaalla tavalla.

Useat tekniset ja operatiiviset muutokset vaikuttavat nykyisiin käytäntöihin, organisaatioon ja infrastruktuuriin. Direktiivin 2008/115/EY mukaisesti tehtyjen palauttamispäätösten tallentamisella SIS-järjestelmään on ensisijaisesti seuraavat vaikutukset: uudet/tarkistetut operatiiviset menettelyt, palauttamista koskevien kuulutusten uudet tietoluokat sekä uudet SIS-toiminnot (esim. ilmoitus kuulutuksen tehneelle viranomaiselle silloin, kun vapaaehtoista paluuta varten määrätty ajanjakso on umpeutunut). Näiden muutosten takia jäsenvaltioissa on perustettava riittävät infrastruktuurit, jotta palauttamista koskevia kuulutuksia voidaan tehdä SIS-järjestelmään ja hallinnoida siellä. Lisäksi SIS-keskusjärjestelmän tallennuskapasiteettia on lisättävä.

Työmäärää koskevassa analyysissa todettiin, että kaikille sidosryhmille (ja varsinkin rajavartijoille, poliiseille ja viranomaisille, jotka tekevät palauttamispäätöksiä) aiheutuu lisätyötä siitä, että niiden on hallinnoitava palauttamista koskevia kuulutuksia sekä toteutettava jatkotoimia yhä useampien osumien osalta.

Jäsenvaltioiden kesken on myös toteutettava tietty vähimmäistason yhdenmukaistaminen, kun on kyse henkilöistä, joista jokin toinen jäsenvaltio on jo tehnyt palauttamispäätöksen direktiivin 2008/115/EY mukaisesti.

Koska ehdotus koskee henkilötietojen käsittelyä, sillä saattaa olla vaikutuksia yksilön perusoikeuksiin. Tämä vaikutus on kuitenkin otettu huomioon laatimisvaiheessa, ja tarvittavat suojatoimet on otettu käyttöön, jotta voidaan noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja erityisesti sen 8 artiklassa vahvistettuja periaatteita.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Järjestelmän päivittämisen aikana

Kun ehdotusluonnos sekä tekniset eritelmät ja täytäntöönpanosäännökset on hyväksytty, SIS-järjestelmää päivitetään ehdotettujen muutosten toteuttamiseksi. Eu-LISA koordinoi järjestelmän päivittämiseen liittyvää hankehallintoa. Virasto luo hankehallintoa varten erityisen rakenteen ja vahvistaa ehdotettujen muutosten toteuttamista varten tarkan aikataulun, joka sisältää välitavoitteet ja jonka avulla komissio voi tiiviisti seurata ehdotuksen täytäntöönpanoa.

Erityistavoite – SIS-järjestelmän päivitettyjen toimintojen käyttöönotto vuonna 2020

Indikaattori – muutetun järjestelmän käyttöönottoa edeltävän kattavan testauksen suorittaminen onnistuneesti

Kun järjestelmä on toimintavalmis

Kun järjestelmä on toimintavalmis, eu-LISAn on varmistettava, että käytettävissä on menettelyt, joiden avulla voidaan seurata SIS-järjestelmän toiminnan tuotoksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelujen laatua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Eu-LISA antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen SIS-keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuudesta, sekä jäsenvaltioiden kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta kahden vuoden kuluttua SIS-järjestelmän toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Lisäksi eu-LISA tuottaa päivittäin, kuukausittain ja vuosittain tilastoja, joissa esitetään tietueiden määrä kuulutusluokittain, osumien vuotuinen määrä kuulutusluokittain, SIS-järjestelmään tehtyjen hakujen määrä sekä niiden järjestelmän käyttökertojen kokonaismäärä ja jäsenvaltiokohtaiset määrät, joiden tarkoituksena oli kuulutuksen tekeminen, päivittäminen tai poistaminen.

Komissio laatii yleisarvioinnin SIS-keskusjärjestelmästä sekä jäsenvaltioiden kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta kolmen vuoden kuluttua SIS-järjestelmän toiminnan aloittamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Yleisarvioinnissa tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, tämän asetuksen soveltamista SIS-keskusjärjestelmään nähden, SIS-keskusjärjestelmän turvallisuutta ja tulevan toiminnan edellytyksiä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Erityistavoite – SIS-järjestelmän tehokas käyttö laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa.

Indikaattori – eu-LISAn laatimat tilastokertomukset, joissa esitetään kuulutusten määrä, sekä jäsenvaltioiden ilmoittama osumien määrä, joiden avulla komissio voi arvioida aloitteen tuloksia ja vaikutuksia sekä sitä, miten jäsenvaltiot panevat aloitteen täytäntöön.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1. Ehkäistään laitonta muuttoliikettä, parannetaan palautusjärjestelmän toimintaa sekä tehostetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäistä yhteistyötä.

2. Varmistetaan kansalaisten luottamus EU:n muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaan sekä tarjotaan riittävästi tukea suojelun tarpeessa oleville.

3. Edistetään EU:n laajuisesti direktiivin 2008/115/EY mukaisesti tehtyjen palauttamispäätösten vastavuoroista tunnustamista ja täytäntöönpanoa maahanmuuttoviranomaisten keskuudessa noudattaen EU:n oikeutta.

4. Varmistetaan palauttamispäätösten noudattaminen ja tarjotaan enemmän tietoa toimivaltaisten viranomaisten toiminnan pohjaksi.

5. Tarjotaan luotettavampia tietoja ja tilastoja tehtyjen palauttamispäätösten määrästä sekä niiden päätösten osuudesta, joita on noudatettu.

6. Tallennetaan kaikki jäsenvaltioiden viranomaisten direktiivin 2008/115/EY mukaisesti tekemät palauttamispäätökset SIS-järjestelmään.

7. Edistetään sellaisten kolmansien maiden kansalaisten tunnistamista ja heitä koskevaa jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa, joista on tehty palauttamispäätös direktiivin 2008/115/EY mukaisesti.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitetta eli sellaisen järjestelmän perustamista, jonka kautta voidaan jakaa tietoa direktiivin 2008/115/EY mukaisesti tehdyistä palauttamispäätöksistä sekä seurata, ovatko kolmansien maiden kansalaiset, joita nämä direktiivin 2008/115/EY mukaisesti tehdyt päätökset koskevat, todellisuudessa poistuneet jäsenvaltioiden alueelta. Tietoja, joita jäsenvaltioiden maahanmuuttojärjestelmissä on palauttamispäätöksistä, ei järjestelmällisesti vaihdeta muiden jäsenvaltioiden kanssa. Sen vuoksi muut jäsenvaltiot eivät voi tietää, onko EU:n alueella laittomasti liikkuvista ja muiden jäsenvaltioiden kautta kulkevista kolmansien maiden kansalaisista tehty palauttamispäätöksiä. On tärkeä korostaa, että EU:n laajuisella järjestelmällä, jonka avulla voidaan tehokkaasti poistaa palauttamispolitiikkaan tällä hetkellä liittyvät tietovajeet, saadaan aikaan lisäarvoa, jota erilliset kansalliset järjestelmät eivät kykene tarjoamaan. Kansallisten järjestelmien käyttö pahentaa ongelmia, jotka liittyvät palauttamispäätösten hajanaiseen hallinnointiin eri jäsenvaltioissa. Palauttamispäätösten tallentaminen SIS-järjestelmään tarjoaa lisäksi muille jäsenvaltioille mahdollisuuden tarkistaa, onko tarkastuksen kohteena olevasta henkilöstä tehty yksi tai useampi palauttamispäätös. EU:n tason toiminnasta saatava lisäarvo perustuu siis siihen, että muiden jäsenvaltioiden tekemät palauttamispäätökset saavat lisää näkyvyyttä.

Palauttamispäätöksiä ja maahantulokieltoja koskevien kuulutusten tekeminen SIS-järjestelmässä parantaa myös tietojen laatua ja antaa kentällä toimiville virkamiehille mahdollisuuden hyödyntää riittäviä, ajantasaisia, merkityksellisiä, tarkkoja ja hyödyllisessä muodossa esitettyjä tietoja. Loppukäyttäjät saavat käyttöönsä parempilaatuisia tietoja, joten EU:n toiminnalla tehostetaan merkittävästi käyttäjien toimintaan liittyviä operatiivisia näkökohtia.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1. Kehittämisvaihe olisi käynnistettävä vasta kun kaikki tekniset ja operatiiviset vaatimukset on määritelty tarkasti. SIS-järjestelmää ei päivitetä, ellei taustalla olevia oikeudellisia välineitä, joissa vahvistetaan järjestelmän tarkoitus, soveltamisala, toiminnot ja tekniset yksityiskohdat, ole lopullisesti hyväksytty.

2. Komissio on käynyt (ja käy edelleen) neuvotteluja asianomaisten sidosryhmien kanssa. Tähän kuuluvat myös komiteamenettelyyn osallistuvat SISVIS-komitean jäsenet sekä palauttamisdirektiiviä käsittelevä yhteyskomitea. Keskustelua käytiin useissa SISVIS-komitean kokouksissa (10. toukokuuta 2016 ja 30. kesäkuuta 2016) ja palauttamisdirektiiviä käsittelevän yhteyskomitean kokouksissa (16. marraskuuta 2015, 18. maaliskuuta ja 20. kesäkuuta 2016). Näiden kahden komitean jäsenille järjestettiin yhteinen työpaja 5. helmikuuta 2016.

3. Lisäksi komissio on koonnut ulkoista asiantuntemusta. Tulokset on otettu huomioon tätä ehdotusta valmisteltaessa:

– Komissio käynnisti lokakuussa 2015 ulkopuolisen tutkimuksen 45 , jonka avulla oli tarkoitus arvioida sellaisen SIS-järjestelmän yhteyteen luotavan EU:n laajuisen järjestelmän perustamisen toteutettavuutta sekä teknisiä ja operatiivisia vaikutuksia, joka mahdollistaisi palauttamispäätöksiä koskevien tietojen vaihdon ja päätösten noudattamisen seurannan. Tutkimus valmistui huhtikuussa 2016.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotus perustuu direktiivin 2008/115/EY säännöksiin ja on niiden mukainen. Direktiivissä vahvistetaan yhteiset vaatimukset ja menettelyt laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. Tavoitteena on, että toimivaltaisten viranomaisten direktiivin 2008/115/EY mukaisia menettelyjä noudattaen tekemät palauttamispäätökset saavat enemmän näkyvyyttä ja että niitä noudatetaan paremmin. Ehdotuksessa velvoitetaan tallentamaan palauttamispäätökset SIS-järjestelmään ja tuetaan siten päätösten täytäntöönpanoa.

Tämä ehdotus on yhdenmukainen myös muiden EU:n politiikkojen ja komission säädösehdotusten kanssa. Näitä ovat seuraavat:

1. Toimiva EU:n palauttamispolitiikka, jolla edistetään ja tehostetaan EU:n järjestelmää sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi, joilla ei ole oikeutta oleskella jäsenvaltioiden alueella. Tämä auttaisi vähentämään EU:hun suuntautuvaan laittomaan muuttoliikkeeseen kannustavia tekijöitä, mikä on yksi Euroopan muuttoliikeagendan tärkeimmistä tavoitteista.

2. Eurodac-järjestelmä ja Dublin-järjestelmä, sillä palauttamispäätösten tallentaminen SIS-järjestelmään auttaa jäsenvaltioita seuraamaan, ovatko kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat poistuneet jäsenvaltioiden alueelta ja palanneet kolmanteen maahan palauttamispäätöksen mukaisesti. Lisäksi sillä täydennetään komission ehdotusta, jolla Eurodac-järjestelmän käyttöä laajennetaan sellaisten laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tunnistamiseksi, jotka eivät hae turvapaikkaa ja saattavat liikkua EU:n alueella paljastumatta.

3. Rajanylitystietojärjestelmä, sillä uudella asetuksella täydennetään kyseistä järjestelmää koskevaa komission ehdotusta sekä järjestelmän käyttöä sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden tunnistamiseen ja havaitsemiseen (myös jäsenvaltioiden alueella).

4. Schengenin rajasäännöstö, sillä tällä ehdotuksella täydennetään Schengenin rajasäännöstön 46 muuttamista siltä osin kuin on kyse velvollisuudesta tarkastaa järjestelmällisesti kaikki kolmansien maiden kansalaiset maasta poistumisen yhteydessä keskeisiä tietokantoja käyttäen.

5. Komission ehdotus Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 kumoamisesta, sillä tällä ehdotuksella täydennetään säännöksiä, jotka koskevat maahantulokieltojen tallentamista SIS-järjestelmään asianomaisen kolmannen maan kansalaisen paluun jälkeen.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☑ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2018 ja päättyy vuonna 2020,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 47

☑Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

□ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–☑ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Komissio vastaa toimintapolitiikan kokonaishallinnoinnista, ja eu-LISA on vastuussa järjestelmän kehittämisestä, toiminnasta ja ylläpidosta.

Viestintäinfrastruktuuriin liittyvät kustannukset (muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston määrärahat), jotka mainitaan Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamista, toimintaa ja käyttöä rajatarkastuksissa koskevaan komission asetusehdotukseen 48 sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamista, toimintaa ja käyttöä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä koskevaan komission asetusehdotukseen 49 liittyvässä rahoitusselvityksessä, soveltuvat myös tähän ehdotukseen. Tässä ehdotuksessa esitetyt kustannukset täydentävät edellä mainittuja ehdotuksia, sillä SIS-järjestelmässä on kyse yhdestä ainoasta tietojärjestelmästä.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Sovelletaan uudelleentarkastelua ja seurantaa koskevia säännöksiä, jotka vahvistetaan Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamista, toimintaa ja käyttöä rajatarkastuksissa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksen 54 artiklan 7 ja 8 kohdassa.

Komissio, jäsenvaltiot ja virasto tarkastelevat ja seuraavat SIS-järjestelmän käyttöä säännöllisesti, jotta varmistetaan, että se toimii edelleen tehokkaasti ja vaikuttavasti. Komitea avustaa komissiota teknisten ja operatiivisten toimenpiteiden toteuttamisessa, kuten tässä ehdotuksessa kuvaillaan.

Eu-LISAn edellytetään raportoivan kahden vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle SIS-järjestelmän teknisestä toiminnasta (myös turvallisuudesta), sitä tukevasta viestintäinfrastruktuurista sekä kahdenvälisestä ja monenvälisestä lisätietojen vaihdosta jäsenvaltioiden välillä.

Lisäksi komission on tehtävä neljän vuoden välein yleisarviointi SIS-järjestelmästä ja jäsenvaltioiden välisestä tiedonvaihdosta ja toimitettava se parlamentille ja neuvostolle. Yleisarvioinnissa

a) tarkastellaan tuloksia suhteessa tavoitteisiin;

b) arvioidaan, ovatko järjestelmän toiminnan perustana olevat periaatteet edelleen päteviä;

c) tarkastellaan asetuksen soveltamista keskusjärjestelmään;

d) arvioidaan keskusjärjestelmän turvallisuutta;

e) selvitetään vaikutuksia järjestelmän tulevaan toimintaan.

2.2.Lisäksi eu-LISAn tehtäväksi annetaan toimittaa päivittäiset, kuukausittaiset ja vuotuiset tilastot SIS-järjestelmän käytöstä. Näin varmistetaan järjestelmän ja sen toiminnan jatkuva seuranta suhteessa tavoitteisiin. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Kyseeseen tulevat seuraavassa kuvatut riskit:

1. Eu-LISAn mahdolliset vaikeudet hallinnoida tässä ehdotuksessa esitettyä kehittämistoimintaa samanaikaisesti muiden käynnissä olevien kehitysprosessien (esim. AFIS-järjestelmän toteuttaminen SIS-järjestelmässä) sekä tulevien kehitysprosessien (esim. rajanylitystietojärjestelmä, ETIAS sekä Eurodac-järjestelmän päivitys) kanssa. Tätä riskiä voitaisiin lieventää varmistamalla, että eu-LISAlla on käytössään riittävästi henkilöstöä ja resursseja näiden tehtävien hoitamiseksi sekä järjestelmän toimintakunnossa pitämisestä vastaavan toimeksisaajan hallinnoimiseksi.

2. Jäsenvaltioille aiheutuvat vaikeudet:

2.1. Taloudelliset vaikeudet, sillä täytäntöönpano vaatii investointeja myös jäsenvaltioilta. Tätä riskiä voitaisiin lieventää tarjoamalla jäsenvaltioille EU:n rahoitusta esimerkiksi sisäisen turvallisuuden rahaston ulkorajoja koskevasta osiosta.

2.2. Kansalliset järjestelmät on yhdenmukaistettava keskusjärjestelmää koskevien vaatimusten kanssa, ja jäsenvaltioiden kanssa aiheesta käytävät keskustelut saattavat viivästyttää kehitystoimintaa. Tätä riskiä voitaisiin lieventää ottamalla jäsenvaltiot jo varhaisessa vaiheessa mukaan toimintaan, jotta voidaan varmistaa toimien toteuttaminen asianmukaisessa tahdissa.

2.3. Kansallisen tason menettelyihin liittyvät riskit.

2.3.1. Palauttamispäätöksiä ei tehdä, päivitetä tai poisteta ajallaan:

- mekanismi sen varmistamiseksi, että henkilö, josta on tehty palauttamispäätös, todella poistuu jäsenvaltion alueelta vapaaehtoista poistumista varten myönnetyn ajan kuluessa, toimii vain, jos palauttamispäätökset tallennetaan heti niiden tekemisen jälkeen SIS-järjestelmään kuulutusten muodossa;

- on mahdollista, että henkilön maasta poistumista ei rekisteröidä joko inhimillisen virheen takia tai sen vuoksi, että SIS-järjestelmään ei ole ulkorajalla tilapäisesti pääsyä; tällöin palauttamista koskeva kuulutus jää SIS-järjestelmään eikä maahantulokieltoa koskevaa kuulutusta tehdä järjestelmään, vaikka henkilö on poistunut jäsenvaltion alueelta. Tätä riskiä voidaan lieventää myöntämällä maahantulossa työskenteleville rajavartijoille pääsy palauttamispäätöksiä koskeviin kuulutuksiin, jotta he näkevät kuulutuksen maahantulomenettelyn yhteydessä ja voivat osuman saatuaan ottaa yhteyttä toimivaltaisiin viranomaisiin jatkotoimista päättämiseksi.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

SIS-järjestelmän keskuskomponenttien toiminnoista huolehtii eu-LISA. Jotta SIS-järjestelmän käyttöä voitaisiin seurata tehokkaammin muuttopaineita, rajaturvallisuutta ja rikoksia koskevien suuntausten analysoimiseksi, viraston olisi voitava kehittää korkeatasoiset valmiudet jäsenvaltioille ja komissiolle suoritettavaa tilastollista raportointia varten.

Eu-LISAn tilit toimitetaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastettaviksi, ja niihin sovelletaan vastuuvapausmenettelyä. Komission sisäisen tarkastuksen toimiala tekee tarkastuksia yhteistyössä viraston sisäisen tarkastajan kanssa.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Ei sovelleta

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Petosten torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet esitetään asetuksen (EU) N:o 1077/2011 35 artiklassa, jossa säädetään seuraavaa:

1. Petosten, lahjonnan ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan asetusta (EY) N:o 1073/1999.

2. Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa viipymättä määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on todettava nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä satunnaistarkastuksia viraston varojen edunsaajien ja niiden jakamisesta vastaavien tahojen luona.

Kyseisen säännöksen mukaisesti annettiin 28. kesäkuuta 2012 vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston hallintoneuvoston päätös, joka koskee petosten, korruption ja kaiken unionin etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjuntaan liittyvien sisäisten tutkimusten ehtoja.

Sovelletaan muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston petosten torjunta- ja havaitsemisstrategiaa.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määrärahalaji

Rahoitusosuudet

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

JM/ EI-JM 50

EFTA-mailta 51

ehdokasmailta 52

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

18 02 07 Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA)

KYLLÄ

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

Turvallisuus ja kansalaisuus

eu-LISA			Vuosi2018	Vuosi2019	Vuosi2020	YHTEENSÄ
•Toimintamäärärahat
Osasto 1: Henkilöstömenot	Sitoumukset	(1)	0,070	0,070	0,070	0,210
	Maksut	(2)	0,070	0,070	0,070	0,210
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja hallintomenot	Sitoumukset	(1a)	0	0	0	0
	Maksut	(2 a)	0	0	0	0
Osasto 3: Toimintamenot	Sitoumukset	(1a)	2,520	0,447	0,447	3,414
	Maksut	(2 a)	1,008	1,959	0,447	3,414
eu-LISAn määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3	2,590	0,517	0,517	3,624
	Maksut	= 2 + 2 a + 3	1,078	2,029	0,517	3,624

•Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	4 + 6
	Maksut	= 5 + 6

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

•Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)
	Maksut	(5)
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Sitoumukset	= 4 + 6	2,590	0,517	0,517	3,624
	Maksut	= 5 + 6	1,078	2,029	0,517	3,624

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosin	Vuosin + 1	Vuosin + 2	Vuosin + 3	…ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
PO: <…….>
•Henkilöresurssit
•Muut hallintomenot
<….> PO YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosin 53	Vuosin + 1	Vuosin + 2	Vuosin + 3	…ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset
	Maksut

3.2.2.Arvioidut vaikutukset eu-LISAn toimintamäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ⇩			Vuosi 2018		Vuosi 2019		Vuosi 2020		…ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)						YHTEENSÄ
	TUOTOKSET
	Tyyppi 54	Keskimäär. kustannukset	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus		Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä yht.	Kustannukset yhteensä
ERITYISTAVOITE 1 55 Keskustietojärjestelmän kehittäminen
Toimeksisaaja			1	0,770															0,770
Ohjelmisto			1	1,500															1,500
Laitteisto			1	0,250															0,250
Välisumma erityistavoite 1				2,520															2,520
ERITYISTAVOITE 2 Keskusjärjestelmän ylläpito
Toimeksisaaja			1	0	1	0,078	1	0,078											0,156
Ohjelmisto			1	0	1	0,225	1	0,225											0,450
Laitteisto			1	0	1	0,075	1	0,075											0,150
Välisumma erityistavoite 2				0		0,378		0,378											0,756
ERITYISTAVOITE 3 Kokoukset/koulutus
Koulutustoimet					1	0,069	1	0,069											0,138
Välisumma erityistavoite 3						0,069		0,069											0,138
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ				2,520		0,447		0,447											3,414

3.2.3.Arvioidut vaikutukset eu-LISAn henkilöresursseihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

2018

Vuosi

2019

Vuosi

2020

YHTEENSÄ

Virkamiehet (AD-palkkaluokat)
Virkamiehet (AST-palkkaluokat)
Sopimussuhteiset toimihenkilöt	0,070	0,070	0,070	0,210
Väliaikaiset toimihenkilöt
Kansalliset asiantuntijat
YHTEENSÄ	0,070	0,070	0,070	0,210

Rekrytointia suunnitellaan tammikuuksi 2018. Henkilöstön on oltava käytettävissä vuoden 2018 alkupuolella, jotta kehittäminen saadaan käyntiin hyvissä ajoin ja jotta voidaan varmistaa toiminnan käynnistyminen vuonna 2020. Sopimussuhteinen toimihenkilö tarvitaan kattamaan sekä hankkeen täytäntöönpanoon että operatiiviseen tukeen ja ylläpitoon liittyvät tarpeet tuotannon käyttöönoton jälkeen. Nämä henkilöresurssit käytetään seuraavasti:

Hankkeen täytäntöönpanon tukeminen hankeryhmän jäseninä, muun muassa seuraavissa toimissa: vaatimusten ja teknisten eritelmien määrittely, yhteistyö ja tuki jäsenvaltioille täytäntöönpanon aikana, rajapinnan määrittelyasiakirjan päivitykset, sopimuksen mukaisten toimitusten seuranta, asiakirjojen toimittaminen ja päivitykset jne.

Järjestelmän toiminnan käynnistämistä edistävien siirtymätoimien tukeminen yhteistyössä toimeksisaajan kanssa (julkaisuversioiden seuranta, prosessien operatiiviset päivitykset), koulutus (mukaan lukien jäsenvaltioiden koulutustoimet) jne.

Pidemmän aikavälin toiminnan tukeminen, eritelmien määrittely, sopimusvalmistelut, jos järjestelmää muokataan tai siinä tapauksessa, että uuden SIS II -järjestelmän toimintakunnossa pitämistä koskevaa sopimusta on muutettava kattamaan (teknisiä tai rahoitukseen liittyviä) lisämuutoksia.

Toisen tason tuen antaminen toiminnan käynnistymisen jälkeen sekä jatkuvan ylläpidon ja toiminnan aikana.

Uusi henkilöresurssi (kokoaikainen sopimussuhteisen toimihenkilön toimi) täydentää sisäisiä resursseja, joita käytetään myös muihin hankkeisiin ja toimiin sekä hankkeiden/sopimusten ja rahoituksen seuranta-/operatiivisiin toimiin. Sopimussuhteisten toimihenkilöiden käyttö antaa sopimuksille riittävän keston ja jatkuvuuden, jotta varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja samojen erikoistuneiden työntekijöiden käyttö operatiiviseen tukeen hankkeen päätyttyä. Lisäksi operatiivisen tuen toiminnot edellyttävät pääsyä tuotantoympäristöön, joten näitä tehtäviä ei voida osoittaa toimeksisaajille tai ulkopuoliselle henkilöstölle.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosin	Vuosin + 1	Vuosi n +2	Vuosi n +3	…ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
•Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
•Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 56
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 57	- päätoimipaikassa
	- EU:n ulkop. edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka tointa hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–◻ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Jäljellä olevat älykkäitä rajoja koskevat sisäisen turvallisuuden rahaston määrärahat on tarkoitus kohdentaa uudelleen, jotta voidaan toteuttaa tässä ehdotuksessa esitetyt muutokset. Älykkäitä rajoja koskevan paketin täytäntöönpanon määrärahoista säädetään ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä annetussa asetuksessa. Sen 5 artiklassa säädetään, että muuttovirtojen hallinnointia ulkorajoilla tukevien tietotekniikkajärjestelmien perustamista koskevan ohjelman täytäntöönpanoon 15 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti kohdennetaan 791 miljoonaa euroa. Edellä mainitusta 791 miljoonan euron määrästä 480 miljoonaa euroa varataan rajanylitystietojärjestelmän kehittämiseen ja 210 miljoonaa euroa matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) kehittämiseen. Osa jäljelle jäävästä 100,828 miljoonan euron määrästä käytetään kattamaan tässä ehdotuksessa esitettyjen muutosten kustannuksia.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–☑Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi

n + 1

Vuosi

n + 2

Vuosi

n + 3

…ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–☑ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–☑ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 58

Vuosi

2018

Vuosi

2019

Vuosi

2020

Vuosi

2021

…ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Alamomentti 6 3 1 3

p.m

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

18 02 08 (Schengenin tietojärjestelmä), 18 02 07 (eu-LISA)

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

Määrärahoihin sisältyy Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden rahoitusosuus.

(1) Asetuksen (EY) N:o 1987/2006 24 artiklan 5 kohdan, 43 artiklan 3 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 59 artiklan 3 kohdan ja 66 artiklan 5 kohdan mukainen toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) arviointia koskeva kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja. (EUVL...).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(3) COM(2016) 205 final, 6.4.2016.

(4) Komission päätös 2016/C 257/3, 17.6.2016.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(6) COM(2015) 240 final.

(7) COM(2015) 453 final.

(8) COM(2016) 205 final.

(9) Eurooppa-neuvoston päätelmät 25. ja 26. kesäkuuta 2015 (ST 22 2015 INIT).

(10) Neuvoston päätelmät palauttamispolitiikan tulevaisuudesta, saatavilla osoitteessa http://www.consilium.europa.eu/press-releases-pdf/2015/10/40802203341_fi.pdf

(11) Neuvoston direktiivi 2001/40/EY, annettu 28 päivänä toukokuuta 2001, kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta (EYVL L 149, 2.6.2001, s. 34); neuvoston päätös 2004/191/EY, tehty 23 päivänä helmikuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisia koskevien maastapoistamispäätösten vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun direktiivin 2001/40/EY soveltamisesta aiheutuvan taloudellisen epätasapainon korvaamista koskevista perusteista ja käytännön järjestelyistä (EUVL L 60, 27.2.2004, s. 55).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(13) COM(2015) 670 final.

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).

(15) COM(2015) 240 final.

(16) COM(2016) 272 final.

(17) COM(2016) 194 final.

(18) COM(2016) 731 final.

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 381, 28.12.2006, s. 4).

(20) Neuvoston päätös 2007/533/YOS, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2007, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä (EUVL L 205, 7.8.2007, s. 63).

(21) COM(2014) 199 final.

(22) Selvitys sellaisen EU:n laajuisen järjestelmän perustamisen toteutettavuudesta ja vaikutuksista, joka koskisi palauttamispäätöksiä koskevien tietojen vaihtoa ja päätösten noudattamisen seurantaa ja joka luotaisiin Schengenin tietojärjestelmän yhteyteen ( https://bookshop.europa.eu/en/study-on-the-feasibility-and-implications-of-setting-up-within-the-framework-of-the-schengen-information-system-an-eu-wide-system-for-exchanging-data-on-and-monitoring-compliance-with-return-decisions-pbDR0116353/ ).

(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).

(24) Asetus (EU) 2018/… Schengenin tietojärjestelmän perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa (EUVL L …).

(25) Asetus (EU) 2018/… Schengenin tietojärjestelmän perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä (EUVL L …).

(26) Neuvoston puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, terrorismin torjumisesta (EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).

(28) Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(29) Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(30) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(31) Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(32) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(33) Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(34) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(35) Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(37) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(38) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(39) COM(2015) 453 final.

(40) COM(2016) 205 final.

(41) COM(2015) 240 final.

(42) COM(2014) 199 final.

(43) Ares(2016)2231546 – 12/05/2016.

(44) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(45) Selvitys sellaisen EU:n laajuisen järjestelmän perustamisen toteutettavuudesta ja vaikutuksista, joka koskisi palauttamispäätöksiä koskevien tietojen vaihtoa ja päätösten noudattamisen seurantaa ja joka luotaisiin Schengenin tietojärjestelmän yhteyteen ( https://bookshop.europa.eu/en/study-on-the-feasibility-and-implications-of-setting-up-within-the-framework-of-the-schengen-information-system-an-eu-wide-system-for-exchanging-data-on-and-monitoring-compliance-with-return-decisions-pbDR0116353/ ).

(46) COM(2015) 670 final.

(47) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(48) EUVL L …

(49) EUVL L …

(50) JM = jaksotetut määrärahat / EI-JM = Jaksottamattomat määrärahat.

(51) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(52) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(53) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(54) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(55) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(56) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(57) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(58) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.