EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 9.12.2016

COM(2016) 786 final

2016/0389(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

integroiduista maatilatilastoista

sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2016) 429 final}
{SWD(2016) 430 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Tilastojen on oltava luotettavia ja korkealaatuisia, jotta poliittiset päättäjät, yritykset ja kansalaiset voivat tehdä näyttöön perustuvia asianmukaisia päätöksiä. Korkealaatuisten tilastojen tuottaminen Euroopan tilastojärjestelmässä on kuitenkin haasteellista; tietojen kysynnän jatkuva kasvu ja tilastollisten kyselytutkimusten vastaajien vaatimukset vastausrasituksen pienentämisestä aiheuttavat paineita tilastojen tuotannolle. Viimeaikaisissa tilastoalan aloitteissa onkin tämän vuoksi pyritty Euroopan tilastojärjestelmän yksinkertaistamiseen ja sen sisäisen koordinoinnin ja yhteistyön lisäämiseen, jotta Euroopan tilastojen tuotantoa voitaisiin tehostaa ja samalla pienentää vastaajille aiheutuvaa rasitetta. Esimerkki tästä on Euroopan tilastoista annettu asetus (EY) N:o 223/2009 2 , jota muutettiin vuonna 2015, jotta voitiin selkeyttää Euroopan tilastojärjestelmän hallinnointia ja vahvistaa koordinointi- ja yhteistyökeinoja sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Komission REFIT-aloitteeseen sisältyy muitakin tämän ehdotuksen kaltaisia modernisointialoitteita, joilla pyritään yksinkertaistamaan ja virtaviivaistamaan Euroopan tilastojen tuotantoa valituilla kohdealoilla.

Eurostatin laatimalla maataloustilastostrategialla, joka on hyväksytty Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevässä komiteassa, on seuraavat erityistavoitteet:

tuotetaan korkealaatuisia tilastoja, jotka täyttävät käyttäjien tarpeet tehokkaasti ja vaikuttavasti;

lisätään maataloustilastojärjestelmän joustavuutta ja reagointinopeutta;

integroidaan maatalous-, metsätalous-, maankäyttö- ja ympäristötilastot toisiinsa paremmin;

kehitetään reagoiva ja vastuullinen hallintorakenne maataloustilastoja varten;

lisätään Euroopan maataloustilastojen yhdenmukaistamista ja johdonmukaisuutta;

tuotetaan enemmän tilastoja mutta pienennetään vastaajien rasitetta etsimällä vaihtoehtoisia tietolähteitä ja mahdollisuuksia tehokkuuden parannuksiin.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Korkealaatuisten tilastojen tuottaminen eurooppalaisen politiikan tueksi on Euroopan tilasto-ohjelman 2013–2017 keskeinen tavoite. Ympäristö- ja maataloustilastot ovat yksi ohjelman mukaisen tilastotuotannon kolmesta pilarista. Ohjelman tavoitteena on muun muassa tarkastella maataloutta koskevien tietojen keruuta ja yksinkertaistaa sitä vuoden 2013 jälkeistä yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevan tarkastelun mukaisesti sekä uudistaa maataloutta koskevien tietojen keruun prosesseja tavoitteena erityisesti parantaa tuotettujen tietojen laatua ja oikea-aikaisuutta. Tällä aloitteella pannaan kyseinen tavoite täytäntöön.

Euroopan tulevalla maataloustilastojärjestelmällä edistetään myös ainakin seuraavia neljää komission kymmenestä prioriteetista:

1. Uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin

3. Joustava energiaunioni ja tulevaisuuteen suuntautuva ilmastonmuutospolitiikka

4. Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja sekä

9. Vahvempi maailmanlaajuinen toimija.

Tähän päästään tarjoamalla parempia tietoja työllisyys-, kasvu-, investointi-, ehkäisy- ja lieventämispolitiikkaa varten maatalouteen, ilmastonmuutokseen, bioenergiaan ja ympäristöön liittyvissä toimissa ja parantamalla tietämystä elintarvikkeisiin liittyvistä globaaleista virroista, kehityssuunnista ja riskeistä. Maataloustilastot voivat olla hyödyllisiä myös muiden sellaisten unionin tai jäsenvaltioiden prioriteettien kannalta, jotka vaikuttavat maatalouteen ja maaseudun kehitykseen tai joihin maatalous ja maaseudun kehitys vaikuttavat.

Maataloustilastoista saadaan korkealaatuista tilastonäyttöä yhteisen maatalouspolitiikan (2014–2020) täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Yhteinen maatalouspolitiikka on merkittävä tekijä unionin työllisyyden sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun kannalta. Maaseudun kehittämispolitiikka on olennainen osa yhteistä maatalouspolitiikkaa, ja sosiaalisten tavoitteiden lisäksi sillä pyritään parantamaan maataloustuotannon kilpailukykyä ja kestävyyttä. Yhteisen maatalouspolitiikan osuus unionin koko budjetista monivuotisen rahoituskehyksen (2014–2020) puitteissa on yli 37 prosenttia.

Maataloustilastoille on yhä enemmän tarvetta myös muussa unionin keskeisessä politiikassa, kuten sosiaali-, ympäristö-, ilmastonmuutos-, kauppa- ja aluepolitiikassa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Euroopan tilastojen oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 338 artikla. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen unionin toiminnan kannalta tarpeellisten tilastojen tuottamiseen liittyvistä toimenpiteistä. Kyseisessä 338 artiklassa asetetaan Euroopan tilastojen tuottamiseen liittyvät vaatimukset ja todetaan, että tilastojen laatimisessa on noudatettava puolueettomuutta, luotettavuutta, objektiivisuutta, tieteellistä riippumattomuutta, kustannustehokkuutta ja tilastosalaisuutta.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) 

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Euroopan tilastojärjestelmä tarjoaa infrastruktuurin tilastotiedolle. Järjestelmä on suunniteltu täyttämään monien käyttäjien tarpeet ja käytettäväksi demokraattisten yhteiskuntien päätöksenteossa. Tämä asetusehdotus on laadittu, jotta voidaan suojella Euroopan tilastojärjestelmän kumppanien ydintoimintoja ja samalla parantaa tehokkuutta ja varmistaa, että vältetään tarpeettomat muutokset ja päällekkäinen työ mahdollisimman suuressa määrin.

Ehdotuksen piiriin kuuluvien tilastojen keruu tapahtuu nykyisin unionin tasolla erilaisten sääntöjen mukaisesti. Ehdotuksella pyritään järkeistämään ja modernisoimaan tilojen tasolla tapahtuvaa tilastojen keruuta niin, että se tapahtuisi yhden säädöksen nojalla, ja kaikki muut maataloustilastot sisällytettäisiin toiseen puiteasetukseen. Unionin tasoisten vertailukelpoisten tilastojen tuottaminen politiikan tarpeisiin on mahdollista vain unionin tasoisilla toimilla.

Yksi keskeisistä vaatimuksista, jotka tilastotietojen on täytettävä, koskee niiden johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta. Jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa tarvittavaa johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta ilman selkeitä Euroopan tasoisia puitteita eli unionin lainsäädäntöä, jossa vahvistetaan yhteiset tilastokäsitteet, raportointimuodot ja laatuvaatimukset.

Ehdotetun toiminnan tavoitetta eli Euroopan maataloustilastojen järkeistämistä ei voida saavuttaa tyydyttävällä tavalla jäsenvaltioiden erillisin toimin. Toimet voidaan toteuttaa tehokkaammin unionin tasolla unionin säädöksen pohjalta, jolla varmistetaan tilastotietojen unionin tasoinen vertailukelpoisuus ehdotetun säädöksen piiriin kuuluvilla tilastoaloilla. Varsinaisen tiedonkeruun toteuttavat jäsenvaltiot.

Tämän vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä tällä alalla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa esitetyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Sillä varmistetaan otannoilla kerättävien Euroopan maataloustilastojen laatu ja vertailukelpoisuus, kun kaikissa jäsenvaltioissa sovelletaan samoja periaatteita. Sillä myös varmistetaan, että Euroopan maataloustilastot ovat edelleen relevantteja ja että ne sopeutetaan käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Asetuksella lisätään tilastojen tuotannon kustannustehokkuutta ja otetaan samalla huomioon jäsenvaltioiden järjestelmien erityispiirteet.

Maataloustilastoja koskevaa unionin lainsäädäntöä on laadittu 1950-luvulta lähtien. Euroopan maataloustilastojärjestelmän arvioinnissa on tullut esiin, että maatalousalan tilastotietojen keruuseen, käsittelyyn ja levittämiseen sovellettavat yhteiset puitteet tekisivät tästä prosessista tehokkaamman (kustannus/hyöty) ja vaikuttavamman ja vähentäisivät todettuja laatuongelmia.

Asetuksen odotetaan pienentävän vastaajille, kansallisille, alueellisille ja paikallisviranomaisille sekä yrityksille ja kansalaisille koituvaa taloudellista ja hallinnollista rasitetta. Tähän päästään erityisesti standardoimalla käsitteitä ja menetelmiä, poistamalla päällekkäisyyksiä, harventamalla tietojen toimitustiheyttä joillakin aloilla ja käyttämällä nykyistä enemmän lähteiden yhdistelmää kyselytutkimusten lisäksi.

Ehdotetussa asetuksessa säädetään suhteellisuusperiaatteen mukaisesti vain asetuksen tavoitteen saavuttamisen edellyttämistä vähimmäisvaatimuksista, eikä siinä mennä pidemmälle kuin on tämän vuoksi tarpeen.

•Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Kun otetaan huomioon ehdotuksen tavoite ja sisältö, sopivin sääntelytapa on asetus. Merkittävän yhteisen EU-politiikan, kuten yhteisen maatalouspolitiikan, kannalta on olennaisen tärkeää saada vertailukelpoisia, yhdenmukaistettuja ja korkealaatuisia maataloustilastoja Euroopan tasolla. Tämä voidaan parhaiten varmistaa asetuksilla, joita sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa ja joita ei tarvitse ensin saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Ne tarjoavat mahdollisuuden kerätä yhtä yksityiskohtaisia tietoja kaikissa jäsenvaltioissa ja niiden perusteella sovelletaan yhteisiä standardeja, määritelmiä ja menetelmiä. Näin varmistetaan korkealaatuisten vertailukelpoisten tilastojen tuottaminen EU-politiikkaa varten tehokkaasti ja ajantasaisesti. Direktiiveillä ei pystyttäisi varmistamaan halutun yhdenmukaistamisen samaa tasoa, koska tietojen laatu riippuisi 28:n eri lainsäätäjän päätöksistä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Euroopan maataloustilastojen sidosryhmien tärkeimmät ryhmät ovat tiedontuottajat (kansalliset tilastolaitokset ja muut kansalliset viranomaiset sekä Eurostat), vastaajat (maataloustuottajat sekä niiden järjestöt ja yritykset) ja käyttäjät (julkiset ja yksityiset päättäjät, etenkin komission muissa pääosastoissa, tutkijat ja journalistit). Sidosryhmiä on kuultu kattavasti ongelmista ja toivotuista muutoksista nykytilanteeseen, tietotarpeista ja -prioriteeteista, mahdollisista toimintavaihtoehdoista ongelmien ratkaisemiseksi, ehdotettujen toimien vaikutuksista sekä erityisesti strategian muotoilusta, kuten jäljempänä olevasta taulukosta ilmenee. Kuulemiset on järjestetty ensisijaisesti pysyvän maataloustilastokomitean ja sen seuraajan, maataloustilastojen johtajien ryhmän, kokouksissa ja seminaareissa (kansallisten tilastolaitosten maataloustilastojen johtajat, kansainväliset organisaatiot, maataloustuottajien organisaatiot, vastaajat, tietojen käyttäjät ja muut), Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean kokouksissa (kansallisten tilastolaitosten pääjohtajat) sekä säännöllisissä kuulemistilaisuuksissa (komission pääosastot).

Sidosryhmien kuuleminen maataloustilastostrategiasta 2020

Avoin julkinen kuuleminen järjestettiin elokuun ja marraskuun 2015 välillä, ja sen yksityiskohtaiset tulokset esitetään erityisraportissa 4 .

Edellä mainituista kuulemisista saatiin kolme keskeistä tulosta, jotka muodostavat maataloustilastostrategian 2020 – ja näin ollen tämän asetuksen – ytimen:

Unionin tämänhetkinen maataloustilastolainsäädäntö ei palvele riittävällä tavalla uusia ja tulevia tietotarpeita, koska ne eivät sisälly säädöksiin eivätkä säädökset ole riittävän joustavia ja integroituja, jotta niillä pystyttäisiin vastaamaan uusiin tarpeisiin nopeasti. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1166/2008, joka on keskeinen osa Euroopan unionin tämänhetkistä maataloustilastojärjestelmää, perusteella ei saada enää tilastotietoja vuodesta 2018 lähtien.

Uudet tietotarpeet johtuvat pääasiassa maataloudessa tapahtuneesta kehityksestä, tarkistetusta lainsäädännöstä ja muuttuvista poliittisista prioriteeteista, etenkin hiljattain uudistetusta yhteisestä maatalouspolitiikasta.

Tiedonkeruut eivät ole yhdenmukaistettuja eivätkä johdonmukaisia, koska uusia tietotarpeita on syntymässä, lainsäädäntöä on kehitetty erillisesti useiden vuosien aikana ja maataloustilastojen eri aloilla käytetään osittain erilaisia määritelmiä ja käsitteitä.

Tietojen toimittamisesta aiheutuvaa rasitetta pidetään liian suurena, koska tietotarpeet ovat kasvamassa, tiedonkeruuta ei ole yhdenmukaistettu ja resurssit vähenevät edelleen sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla. Rasitteen vahvistettiin olevan vaaraksi tiedonkeruulle ja tietojen laadulle.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

•Vaikutusten arviointi

(1)uusia ja tulevia tietotarpeita ei palvella riittävällä tavalla;

(2)tiedonkeruut eivät ole riittävän yhdenmukaistettuja eivätkä johdonmukaisia;

(3)tietojen toimittamisesta aiheutuvaa rasitetta pidetään liian suurena.

Eri vaihtoehtojen vaikutusten yksityiskohtaisen arvioinnin jälkeen päädyttiin seuraaviin tuloksiin:

Vaihtoehto 1 (perusskenaario) tarjoaa heikoimmat tulokset lähes kaikilta kannoilta, etenkin pitkällä aikavälillä, koska tietotarpeista ja resurssien rajoituksista tulee entistä kiireellisempiä. Vaihtoehto 2 (voimassaolon jatkaminen) tuottaa vain vähän arvoa lyhyellä aikavälillä ja vahingoittaa vakavasti Euroopan maataloustilastojärjestelmän toimintaa pitkällä aikavälillä, koska siitä tulee vanhentunut ja vaikeakäyttöinen. Vaihtoehdot 3 (yksi puiteasetus) ja 4 (kaksivaiheinen integrointi) – alkuvaiheen investoinneista ja uusista EU-asetuksista huolimatta – tarjoavat parhaat mahdollisuudet saavuttaa aiemmin muotoillut tavoitteet kustannustehokkaasti, niissä on suhteellisesti vähiten riskejä, niillä on eniten positiivisia epäsuoria vaikutuksia ja ne tyydyttävät parhaiten sidosryhmien vaatimukset. Ne täyttävät myös REFIT-aloitteen tavoitteet unionin lainsäädännön päivittämisestä niin, että parannetaan sen kustannushyötysuhdetta ja kevennetään pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin) kohdistuvaa rasitetta. Vaihtoehdon 4 lisähyötynä on myös se, että ajoituksen kannalta se aiheuttaa vähemmän riskejä lainsäädäntöprosessissa (neuvoston ja parlamentin on hyväksyttävä uusi maatilojen laskentaa koskeva asetus viimeistään vuoden 2018 loppuun mennessä) ja se on hieman joustavampi keveämmän lainsäädäntörakenteen ansiosta. Sen vuoksi Eurostat pitää vaihtoehtoa 4 parempana kuin vaihtoehtoa 3.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tietokokonaisuuksiin sovellettavat samat tekniset eritelmät. Eritelmät sisältävät muuttujien määrän ja kuvauksen, tilastoluokitukset, tilastollisen perusjoukon ominaisuustiedot, havaintoyksiköt ja vastaajat, viitekaudet ja viitepäivät sekä vaatimukset, jotka koskevat maantieteellistä kattavuutta, otannan ominaisuuksia, kenttätyön teknisiä seikkoja, tietojen toimitustyötä ja puuttuvien tietojen korvaamista, painotusta, estimointia ja varianssin estimointia.

Samat Eurostatin ja jäsenvaltioiden välisen tietojen toimittamisen, vaihdon ja jakamisen standardit. Nämä standardit kattavat käsitteet, prosessit ja tuotteet, myös tiedot ja metatiedot.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Säännösten noudattamista koskeva vuotuinen seuranta tuotettujen tilastojen osalta

Eurostat arvioi säännösten noudattamista vuosittain. Arvioinneissa tarkastellaan tietojen saatavuutta, laatua ja oikea-aikaisuutta sekä seurantatoimia säännöstenvastaisuuksien tapauksessa.

Unionin lainsäädännön vaatimusten mukaisesti jäsenvaltioiden edellytetään toimittavan komissiolle maataloustilastoja koskevat asiaankuuluvat luvut. Näihin lukuihin sovelletaan tiukkoja toimitusmääräaikoja, joita on noudatettava unionin tilastojen hyvän hallinnan, jakelun ja hyödyllisyyden vuoksi, koska jos tietoja ei ole tai ne ovat puutteellisia, tietojen saatavuus kärsii (eli ei ole mahdollista laskea unionin aggregaatteja ja julkaista tietoja suunniteltujen aikataulujen mukaisesti).

Asetusta (EY) N:o 223/2009, joka on Euroopan tilastojärjestelmän toiminnan ja Euroopan tilastojen tuottamista koskevien kaikkien alakohtaisten säädösten oikeudellinen peruskehys, muutettiin 29. huhtikuuta 2015.

Tietojen ajantasaisuus, oikea-aikaisuus ja täydellisyys ovat jo tärkeitä tekijöitä vuotuisissa säännönmukaisuuden arvioinneissa, jotta varmistetaan maataloustilastojen jakelu ajallaan, mutta niihin ja muihin laatutekijöihin on kiinnitettävä lisähuomiota luottamuksen lisäämiseksi Euroopan tilastojärjestelmän tuottamiin tilastoihin.

Euroopan maataloustilastojärjestelmän jatkuva parantaminen: uusien tietotarpeiden ja -lähteiden yksilöinti, johdonmukaisuuden lisääminen ja rasitteen keventäminen

Eurostat on käymässä vuotuisia kuulemisia komission muiden yksikköjen kanssa. Tärkeä osa näissä kuulemisissa on tietojenvaihto eri työohjelmista. Ne tarjoavat virallisen foorumin, jolla voidaan tuoda esiin uusia tilastoja koskevia uusia tarpeita ja tarkastella käytettävissä olevien tilastojen hyödyllisyyttä.

Muuta yhteistyötä komission muiden yksikköjen, kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten kanssa tehdään hierarkian eri tasoilla säännöllisissä työryhmäkokouksissa ja seminaareissa, johtajien ryhmän kokouksissa, Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean kokouksissa ja säännöllisen kahdenvälisen tiedonvaihdon kautta. Erityishuomiota kiinnitetään hallinnollisten tietojen ja muiden unionin lainsäädännön nojalla ylläpidettyjen tietolähteiden kartoittamiseen ja sen arviointiin, soveltuvatko ne tilastojen tuottamiseen. Tämän perusteella voidaan laatia sopimuksia niiden vakaudesta, saatavuudesta ja mahdollisesta mukauttamisesta, jotta ne sopisivat paremmin tilastovaatimuksiin. Lisäksi tehdään säännöllisiä kyselytutkimuksia ja analyysejä, joilla kartoitetaan mahdollisuuksia Euroopan maataloustilastojen parannuksiin ja rasitteen keventämiseen esimerkiksi poistamalla muuttujia, joiden kustannushyötysuhde on heikko. Uudet joustavammat oikeudelliset puitteet mahdollistavat mukautukset.

Näitä mukautuksia ja oikeudellisen puitteiden yleistä toimivuutta seurataan ja arvioidaan erityisesti aiemmin lueteltuihin strategisiin tavoitteisiin nähden.

Joka kolmas vuosi laadittavat seurantaraportit

Jotta voidaan seurata Euroopan uudistetun maataloustilastojärjestelmän toimivuutta ja varmistaa yksinkertaistamiseen ja rasitteen keventämiseen liittyvien REFIT-tavoitteiden täyttyminen, järjestelmän toimivuudesta raportoidaan säännöllisesti kolmen vuoden välein.

Arviointi

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Kuten 1 artiklassa todetaan, asetuksen tarkoituksena on laatia puitteet Euroopan maataloustilastoille tilatasolla ja säätää rakenteellisten tietojen integroinnista muihin tietoihin, kuten tuotantomenetelmiä, maaseudun kehittämistoimia ja maatalouden ympäristönäkökohtia koskeviin tietoihin. Keskeiset määritelmät annetaan 2 artiklassa. Soveltamisala ja kattavuus esitetään 3 artiklassa. Ehdotuksella mahdollistetaan uusien tiedonkeruumuotojen ja vaihtoehtoisten tietolähteiden käyttö ja edistetään sitä, mukaan luettuna hallinnollinen tieto sekä muista lähteistä saatu tieto (4 artikla).

Asetuksen piiriin kuuluvia tilastoja käsitellään 5, 6 ja 7 artiklassa erityisten viitevuosien ja -kausien osalta (10 artikla). Ehdotetaan, että komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä liitteessä III lueteltujen keskeisten ominaisuustietojen muuttamiseksi (5 artikla) – tämä koskee vain niiden linjaamista hallinnollisten rekistereiden mukaisiksi – ja liitteessä IV lueteltujen moduulien yksityiskohtaisten aiheiden muuttamiseksi (8 artikla), jotta voidaan mukauttaa kerättyjä tietoja tulevien käyttäjien tarpeisiin ja vastata käyttäjien erityisvaatimuksiin kertaluonteisissa kyselytutkimuksissa (9 artikla).

Komissiolle olisi myös siirrettävä valta antaa täytäntöönpanotoimenpiteitä, jotka koskevat tietokokonaisuuksia varten vaadittuja teknisiä eritelmiä (8 artikla) ja laaturaportointia (11 artikla). Laaturaportointiin liittyvät vaatimukset ovat asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisia. Siinä säädetään viitekehyksestä ja edellytetään, että jäsenvaltiot noudattavat kyseisen asetuksen tilastoperiaatteita ja laatukriteerejä.

Tiedot on toimitettava ennalta määritellyissä määräajoissa (12 artikla).

Asetusluonnokseen sisältyy säännöksiä jäsenvaltioille annettavasta rahoitustuesta (13 ja 14 artikla) seuraavia varten:

tietovaatimusten noudattaminen ja sellaisten menetelmien kehittäminen, joilla pyritään korkeampaan laatuun tai alempiin kustannuksiin tai molempiin, sekä integroitujen maatilatilastojen keräämiseen ja tuottamiseen liittyvä hallinnollinen rasite;

tiedonkeruiden kustannukset;

kertaluonteisten tietojen keruu.

Lisäksi asetukseen sisältyvät unionin taloudellisten etujen suojaamista (15 artikla) ja siirretyn säädösvallan käyttöä (16 artikla) koskevat vaaditut säännökset.

Loppuartikloissa viitataan komiteamenettelyyn (17 artikla) ja kumotaan kaksi voimassa olevaa asetusta, jotka korvataan kokonaisuudessaan tällä asetuksella (18 artikla).

Viidessä liitteessä esitetään yksityiskohtaiset tiedot kotieläinyksikkökertoimista, aineellisten kynnysarvojen luettelo, olennaisia rakennetietoja koskevien ominaisuustietojen luettelo, moduuleissa katettavat ominaisuustiedot sekä tarkkuuteen liittyvät vaatimukset.

2016/0389 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

integroiduista maatilatilastoista

sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1166/2008 6 vahvistetaan puitteet maatilojen rakennetta koskeville Euroopan tilastoille vuoteen 2016 asti. Asetus (EY) N:o 1166/2008 olisi näin ollen kumottava.

(2)Maatilojen rakennetta koskevien kyselytutkimusten ohjelmaa, jota on toteutettu unionissa vuodesta 1966 lähtien, olisi jatkettava, jotta voidaan tarkastella maatilojen rakenteen muutossuuntauksia unionin tasolla ja tarjota tilastollinen tietopohja, jota tarvitaan alaan liittyvän politiikan, kuten yhteisen maatalouspolitiikan, ympäristöpolitiikan sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvän politiikan, suunnittelua, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten.

(3)Maataloustilastojen kansainvälisen arvioinnin tuloksena perustettiin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn maatalous- ja maaseututilastojen parantamiseen tähtäävä globaali strategia, jonka YK:n tilastotoimikunta vahvisti vuonna 2010. Euroopan maataloustilasoissa olisi tapauksen mukaan noudatettava tämän globaalin strategian samoin kuin maatalouslaskentaa koskevaa FAOn ohjelman (FAO World Programme for the Census of Agriculture 2020) suosituksia.

(4)Seuraavaa vuosikymmentä varten olisi perustettava maatiloja koskeva moneen tarkoitukseen soveltuva kyselytutkimusohjelma, jotta saadaan puitteet yhdenmukaistettuja, vertailukelpoisia ja johdonmukaisia tilastoja varten.

(5)Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean marraskuussa 2015 vahvistamassa maataloustilastostrategiassa vuodesta 2020 eteenpäin esitetään, että annetaan kaksi puiteasetusta, joissa katetaan kaikki maataloustilastojen näkökohdat, maatalouden tilinpitoa lukuun ottamatta. Tämä integroituja maatilatilastoja käsittelevä asetus on toinen näistä puiteasetuksista.

(6)Maatilojen rakennetta koskevien tietojen yhdenmukaistamisen ja vertailukelpoisuuden vuoksi ja yhteisen markkinajärjestelyn tämänhetkisten tarpeiden täyttämiseksi, etenkin hedelmä- ja viinialalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1337/2011 7 olisi integroitava maatilatason rakenteellisiin tietoihin vuodesta 2023 eteenpäin. Asetus (EU) N:o 1337/2011 olisi näin ollen kumottava.

(7)On tärkeää, että määritettäessä yhteisen maatalouspolitiikan kehittämistä kaikista jäsenvaltioista saadaan vertailukelpoisia maatilojen rakennetilastoja. Sen vuoksi kyselytutkimuksen ominaisuustietojen osalta olisi käytettävä mahdollisimman pitkälti standardiluokituksia ja yhteisiä määritelmiä.

(8)Maatilojen perusrekisterien ja otantatutkimuksen osittamiseen vaadittavien muiden tietojen saattamiseksi ajan tasalle unionissa olevat maatilat olisi laskettava vähintään joka kymmenes vuosi. Tuorein laskenta toteutettiin vuosina 2009/2010.

(9)Maatiloille ja hallinnolle aiheutuvan tarpeettoman rasitteen välttämiseksi olisi vahvistettava tietyt kynnysarvot siten, että muut kuin merkitykselliset yksiköt jätetään niiden perusyksikköjen ulkopuolelle, joiden osalta tilastoja kootaan.

(10)Maataloustilastojen olisi katettava maataloustuotantoon käytetyt kaikki alueet, mukaan luettuna useiden maatilojen käyttämä maa, johon sovelletaan yhteisoikeutta.

(11)Vastaajiin kohdistuvan rasitteen keventämiseksi kansallisten tilastolaitosten ja muiden kansallisten viranomaisten olisi päästävä käyttämään hallinnollisia tietoja sikäli kuin kyseiset tiedot ovat tarpeellisia Euroopan tilastojen kehittämisen, tuottamisen ja jakelun kannalta.

(12)Euroopan maataloustilastojärjestelmän joustavuuden ja maataloustilastojen yksinkertaistamisen ja nykyaikaistamisen vuoksi kerätyt muuttujat olisi jaettava eri keruuryhmiin (olennaiset tiedot ja moduulit), joiden tiheys tai edustavuus tai molemmat vaihtelevat.

(13)Tietojenkeruuta maatilojen ravinteiden ja veden käytöstä sekä tuotantomenetelmistä olisi parannettava, jotta voidaan tuottaa enemmän tilastotietoja maatalouden ympäristöpolitiikan kehittämistä varten ja parantaa maatalouden ympäristöindikaattorien laatua.

(14)Maatilojen maantieteellisiä viitetietoja varten yhteisenä viitekehyksenä olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY 8 liitteen I mukaista standardoitua eurooppalaista paikannusruudustoa.

(15)Komissio noudattaa toimitettujen tietojen luottamuksellisuutta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 9 mukaisesti. Tarvittava tietojen luottamuksellisuuden suoja olisi varmistettava muun muassa rajoittamalla sijaintia koskevien muuttujien käyttö tietojen paikka-analyysiin ja käyttämällä asianmukaista aggregointia tilastoja julkaistaessa. Sen vuoksi luottamuksellisuuden suojaa ja tietojen levittämisen laatunäkökohtia varten olisi laadittava yhdenmukainen lähestymistapa.

(16)Tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan direktiiviä 95/46/EY ja sen kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä ja/tai tapauksen mukaan asetusta (EY) N:o 45/2001.

(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1893/2006 10 vahvistetaan tässä asetuksessa tarkoitettu Euroopan unionin tilastollinen toimialaluokitus maatilojen merkityksellisen perusjoukon määrittelemistä varten.

(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 11 mukaisesti alueyksiköt olisi määritettävä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) mukaisesti.

(19)Kyselytutkimuksen tekemistä varten sekä jäsenvaltioilta että unionilta olisi edellytettävä rahoitusta tiettyjen vuosien ajan. Sen vuoksi olisi säädettävä unionin avustuksesta, jolla tuetaan kyselytutkimusohjelmaa Euroopan maatalouden tukirahastosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1306/2013 12 nojalla.

(20)Tässä asetuksessa vahvistetaan määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen kestoajaksi; monivuotinen rahoituskehys muodostaa pääasiallisen viitteen budjettivallan käyttäjälle vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 13 17 kohdan mukaisesti. Asetuksessa varaudutaan vahvistamaan talousarvio myöhemmän rahoituskehyksen puitteissa uusia kyselytutkimuksia varten.

(21)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on eurooppalaisten tilastojen järjestelmällinen tuottaminen unionin maatiloista, vaan se voidaan johdonmukaisuuteen ja vertailukelpoisuuteen liittyvien syiden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, minkä vuoksi unionin olisi toteutettava toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

(22)Asetus (EY) N:o 223/2009 tarjoaa puitteet Euroopan tilastoille ja siinä edellytetään, että jäsenvaltiot noudattavat asetuksessa vahvistettuja tilastoperiaatteita ja laatukriteerejä. Laaturaportit ovat olennaisen tärkeitä, kun arvioidaan ja parannetaan Euroopan tilastojen laatua ja tiedotetaan siitä. Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on vahvistanut Euroopan tilastojärjestelmän laaturaporttien rakennestandardin asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan mukaisesti. Kyseisen Euroopan tilastojärjestelmän standardin pitäisi edistää asetuksen mukaisen laaturaportoinnin yhdenmukaistamista.

(23)Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti on suoritettu vaikutustenarviointi sen varmistamiseksi, että tällä asetuksella perustettavassa kyselytutkimusohjelmassa keskitytään saavuttamaan tavoitteet tehokkaasti ja että ohjelmaan sisällytetään talousarvioon liittyvät rajoitukset jo sen suunnitteluvaiheessa.

(24)Jotta varmistettaisiin tämän asetuksen yhdenmukaiset täytäntöönpanoedellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta siltä osin kuin kyseessä on liitteessä III lueteltujen ominaisuustietojen kuvausten ja toimitettavien tietojen teknisten osatekijöiden eritteleminen, kertaluonteisesti toimitettavien tietojen määrittäminen sekä laaturaporttien yksityiskohtaisten sääntöjen ja sisällön vahvistaminen. Tätä valtaa olisi käytettävä 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 14 mukaisesti.

(25)Jotta voidaan ottaa huomioon pääasiassa maataloudessa tapahtuneesta kehityksestä, tarkistetusta lainsäädännöstä ja muuttuvista poliittisista prioriteeteista johtuvat uudet tietotarpeet, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn 290 artiklan mukaisesti säädöksiä liitteessä IV lueteltujen aiheiden muuttamisesta. Jotta voidaan säätää yhteensopivuudesta ja helpottaa muiden tietolähteiden käyttöä, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn 290 artiklan mukaisesti säädöksiä liitteessä III lueteltujen ominaisuustietojen muuttamisesta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa 15 . Jotta voitaisiin varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille ja että Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(26)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu.

(27)Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan puitteet Euroopan tilastoille maatilatasolla ja säädetään rakenteellisten tietojen integroinnista tuotantomenetelmiä, maaseudun kehittämistoimia ja maatalouden ympäristönäkökohtia koskeviin tietoihin ja muihin asiaan liittyviin tietoihin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)’maatilalla’ tai ’tilalla’ yhtä teknistä ja taloudellista yksikköä, jolla on yksi hallinto ja joka harjoittaa taloudellista toimintaa maataloudessa joko ensisijaisena tai toissijaisena toimenaan unionin talousalueella asetuksen (EY) N:o 1893/2006 mukaisesti ja kuuluu ryhmiin A.01.1, A.01.2, A.01.3, A.01.4, A.01.5 tai ryhmän A.01.6 kohtaan ”maan säilyttäminen maatalouden ja ympäristön kannalta hyvässä kunnossa”. Luokan A.01.49 toiminnoista huomioon otetaan vain ”Puoliksi kesytettyjen tai muiden elävien eläinten kasvattaminen ja jalostus” (hyönteisten kasvatusta lukuun ottamatta) ja ”Mehiläishoito sekä hunajan ja mehiläisvahan tuotanto”;

b)’yhteismaan maatalousyksiköllä’ maayksikköä, johon sovelletaan yhteisoikeutta ja jota useat maatilat käyttävät maataloustuotantoon mutta jota ei ole jaettu niiden kesken;

c)    ’alueella’ tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön (NUTS) alueellista yksikköä, joka on määritetty asetuksen (EY) N:o 1059/2003 mukaisesti;

d)    ’kotieläinyksiköllä’ vakioitua mittayksikköä, jonka avulla voidaan aggregoida erilaisia kotieläinluokkia niiden vertailua varten; kertoimet, joilla määritetään kotieläinyksiköt eri kotieläinluokkien osalta, luetellaan liitteessä I;

e)    ’tutkimuksen viitevuodella’ kalenterivuotta, johon viitekaudet viittaavat;

f)    ’kotipuutarhalla’ alueita, joita käytetään omaan kulutukseen tarkoitettujen elintarvikkeiden tuottamiseen.

3 artikla

Kattavuus

1.Tämän asetuksen mukaisesti vaadittujen tietojen on katettava 98 prosenttia jäsenvaltion koko käytössä olevasta maatalousmaasta (kotipuutarhat pois lukien) ja 98 prosenttia kotieläinyksiköistä.

2.Näiden vaatimusten täyttämiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava edustavat tiedot maatiloista ja yhteismaan maatalousyksiköistä, jotka täyttävät vähintään yhden liitteessä II luetelluista aineellisista kynnysarvoista maatalousmaan koon tai eläinten lukumäärän osalta.

3.Jos 2 kohdassa täsmennetty pääasiallinen tutkimuskehikko edustaa yli 98:aa prosenttia kansallisesta maataloustuotannosta, joka on mitattu komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1198/2014 16 mukaisena standardituotoksena, jäsenvaltiot voivat poikkeuksellisesti ja edellyttäen, että komissio (Eurostat) antaa tähän ennakkohyväksynnän, vahvistaa korkeamman aineellisen tai vastaavan taloudellisen kynnysarvon tutkimuskehikon pienentämiseksi, kunhan saavutetaan 98 prosentin kattavuus koko käytössä olevasta maatalousmaasta (kotipuutarhat pois lukien) ja 98 prosentin kattavuus kotieläinyksiköistä jäsenvaltioissa.

4.Jos 2 kohdassa täsmennetty pääasiallinen tutkimuskehikko ei edusta 98:aa prosenttia käytössä olevasta maatalousmaasta eikä 98:aa prosenttia kotieläinyksiköistä, jäsenvaltioiden on laajennettava kehikkoa vahvistamalla 2 kohdassa tarkoitettuja kynnysarvoja alemmat kynnysarvot tai vahvistamalla uusia kynnysarvoja tai vahvistamalla nämä molemmat.

4 artikla

Tietolähteet

1.Tässä asetuksessa tarkoitettujen tietojen hankkimiseksi jäsenvaltioiden on toteutettava tilastollisia kyselytutkimuksia.

2.Jäsenvaltiot voivat käyttää tietoja, jotka on saatu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1307/2013 17 perustetusta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä (IACS), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1760/2000 18 perustetusta nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmästä ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 21/2004 19 perustetusta lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmästä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1308/2013 20 145 artiklan mukaisesti täytäntöön pannusta viinitilarekisteristä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 834/2007 21 nojalla perustetuista luonnonmukaisen maatalouden rekistereistä, edellyttäen että näiden tietojen laatu on vähintään yhtä hyvä kuin tilastollisista kyselytutkimuksista saatujen tietojen. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää hallinnollisia tietolähteitä, jotka liittyvät tiettyihin maaseudun kehittämistoimiin.

3.Jäsenvaltioilla on oltava oikeus käyttää muitakin kuin 2 kohdassa mainittuja tietolähteitä, kunhan niistä saadut tiedot ovat vähintään saman laatuisia kuin tilastollisista kyselytutkimuksista saadut. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää muita tietolähteitä, niiden on ilmoitettava tästä komissiolle (Eurostatille) tutkimuksen viitevuotta edeltävän vuoden aikana ja toimitettava yksityiskohtaiset tiedot kyseisestä lähteestä saatujen tietojen laadusta ja käytettävistä tiedonkeruumenetelmistä.

4.Tämän asetuksen vaatimusten täyttämisestä vastaavilla kansallisilla viranomaisilla on oltava oikeus saada ja käyttää viipymättä ja maksutta tietoja, mukaan luettuna maatiloja koskevat yksittäiset tiedot ja tilojen haltijoiden henkilötiedot, jotka sisältyvät niiden kansallisella alueella laadittuihin hallinnollisiin rekistereihin asetuksen (EY) N:o 223/2009 17 a artiklan nojalla. Kansallisten viranomaisten ja hallinnollisten rekisterien haltijoiden on vahvistettava tarvittavat yhteistyömekanismit.

5 artikla

Olennaiset rakennetiedot

1.Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava liitteessä III luetellut olennaiset rakennetiedot, jäljempänä ’olennaiset tiedot’, jotka liittyvät 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin maatiloihin, tutkimuksen viitevuosilta 2020, 2023 ja 2026. Olennaisten tietojen keruu viitevuodelta 2020 on toteutettava laskentana.

2.Olennaisten tietojen keruut viitevuosilta 2023 ja 2026 voidaan toteuttaa otantatutkimuksina. Tällöin jäsenvaltioiden on varmistettava, että painotetut tutkimustulokset ovat maatiloja kullakin alueella tilastollisesti edustavia ja että ne on suunniteltu täyttämään liitteessä V vahvistetut tarkkuusvaatimukset.

3.Jos jonkin liitteessä III luetellun ominaisuustiedon esiintyvyys jäsenvaltiossa on alhainen tai nolla, se voidaan jättää pois tiedonkeruusta, edellyttäen että asianomainen jäsenvaltio toimittaa komissiolle (Eurostatille) tutkimuksen viitevuotta edeltävän kalenterivuoden aikana asianmukaisesti perustellut tiedot sen poisjättämisestä.

4.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä liitteessä III lueteltujen ominaisuustietojen kuvausten täsmentämiseksi.

5.Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään [Publications Office, please insert the exact date: entry into force of this Regulation+6 months, or 31 December 2018, whichever is the latest] tutkimuksen viitevuoden 2020 osalta, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 tutkimuksen viitevuoden 2023 osalta ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 tutkimuksen viitevuoden 2026 osalta.

6.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti liitteessä III lueteltujen tietojen muuttamiseksi, jos se on tarpeen 4 artiklan 2 kohdassa täsmennettyjen tietolähteiden yhdenmukaistamista varten vuosiksi 2023 ja 2026. Harjoittaessaan tätä valtaa komissio varmistaa, että tällaisilla delegoiduilla säädöksillä korvataan liitteessä III olevat vain sellaiset ominaisuustiedot, joita ei enää voida johtaa suoraan tietyistä tietolähteistä. Lisäksi se varmistaa, että tällaisilla delegoiduilla säädöksillä ei aiheuteta merkittävää lisärasitetta tai -kustannuksia jäsenvaltioille tai vastaajille ja että enintään 10 prosenttia – pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun – liitteessä III luetteluista ominaisuustiedoista muutetaan.

7.Nämä delegoidut säädökset on annettava 30 päivään syyskuuta 2021 mennessä tutkimusviitevuoden 2023 osalta ja 30 päivään syyskuuta 2024 mennessä tutkimusviitevuoden 2026 osalta.

6 artikla

Kehikon laajentaminen

1.Jäsenvaltioiden, jotka laajentavat tutkimuskehikkoa 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, on toimitettava kyseiseen tutkimusviitevuotta 2020 koskevaan kehikon laajentamiseen sisältyvistä maatiloista olennaiset tiedot, jotka sisältävät liitteessä III täsmennetyt tiedot.

2.Tiedot kehikon laajentamisen piiriin kuuluvista tiloista voidaan kerätä otantatutkimuksilla. Tällöin jäsenvaltioiden on varmistettava, että painotetut tutkimustulokset ovat maatiloja kullakin alueella tilastollisesti edustavia ja että ne on suunniteltu täyttämään liitteessä V vahvistetut tarkkuusvaatimukset.

7 artikla

Moduulitiedot

1.Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava moduulitiedot, jäljempänä ’moduulit’, liitteessä luetteluista aiheista ja yksityiskohtaisista aiheista seuraavilta tutkimusviitevuosilta:

a) ”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -moduuli vuosilta 2020, 2023 ja 2026; 

b) ”Maaseudun kehittäminen” -moduuli vuosilta 2020, 2023 ja 2026;

c) ”Eläinsuojat ja lannankäsittely” -moduuli vuosilta 2020 ja 2026;

d) ”Kastelu”-moduuli vuodelta 2023;

e) ”Maanhoitokäytännöt”-moduuli vuodelta 2023;

f) ”Koneet ja laitteet”-moduuli vuodelta 2023;

g) ”Hedelmätarhat”-moduuli vuodelta 2023;

h) ”Viinitarhat”-moduuli vuodelta 2026.

2.Näiden tiedonkeruiden piiriin kuuluvat 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut maatilat.

3.Moduulit voidaan kerätä otantatutkimuksilla. Tällöin jäsenvaltioiden on varmistettava, että painotetut tutkimustulokset ovat maatiloja kullakin alueella tilastollisesti edustavia ja että ne on suunniteltu täyttämään liitteessä V vahvistetut tarkkuusvaatimukset.

4.Moduulit on kerättävä niiden maatilojen päällekkäisotoksista, joilta on kerätty olennaiset tiedot samalta viitevuodelta. Kunkin moduuleista tietoa antavan tietueen mukana on joka tapauksessa oltava liitteessä III luetellut olennaiset tiedot.

5.Jäsenvaltiot, joissa on alle 1 000 hehtaaria jotakin yksittäistä viljelykasvia, jota tarkoitetaan liitteessä IV olevassa ”Hedelmätarhat”-moduulin yksityiskohtaisissa aiheissa ja jota tuotetaan yksinomaan tai pääasiassa markkinoita varten, vapautetaan ”Hedelmätarhat”-moduulin toteuttamisesta kyseisen viljelykasvin osalta.

6.Jäsenvaltiot, joissa on alle 1 000 hehtaaria viinitarhoja, joihin on istutettu viinin valmistukseen tarkoitettuja viinirypäleitä tuottavia viiniköynnöksiä ja jotka tuottavat yksinomaan tai pääasiassa markkinoita varten, vapautetaan ”Viinitarhat”-moduulin toteuttamisesta.

7.Jäsenvaltiot, joissa käytössä olevasta maatalousmaasta alle 2 prosenttia on kasteltua aluetta ja joissa ei ole NUTS 2 -tason alueita, joilla käytössä olevasta maatalousmaasta vähintään 5 prosenttia on kasteltua aluetta, vapautetaan ”Kastelu”-moduulin toteuttamisesta.

8.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostatille) 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetuista tapauksista tutkimuksen viitevuotta edeltävän vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

9.Jos ominaisuustiedon esiintyvyys jäsenvaltiossa on alhainen tai nolla, se voidaan jättää pois tiedonkeruusta, edellyttäen että komissiolle (Eurostatille) toimitetaan tutkimuksen viitevuotta edeltävän kalenterivuoden aikana asianmukaisesti perustellut tiedot sen poisjättämisestä.

8 artikla

Moduulitietoja koskevat tekniset eritelmät

1.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään kustakin moduulista toimitettavien tietojen seuraavat tekniset osatekijät ja liitteessä IV luetellut vastaavat aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet:

a) luettelo ominaisuustiedoista ja vastaavista mittayksiköistä;

b) ominaisuustietojen kuvaukset.

2.Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään [Publications Office, please insert the exact date: entry into force of this Regulation+6 months, or 31 December 2018, whichever is the latest] tutkimuksen viitevuoden 2020 osalta, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 tutkimuksen viitevuoden 2023 osalta ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 tutkimuksen viitevuoden 2026 osalta.

3.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti liitteessä IV lueteltujen yksityiskohtaisten aiheiden muutoksista vuosina 2023 ja 2026. Harjoittaessaan tätä valtaa komission on varmistettava, että tällaisilla delegoiduilla säädöksillä ei aiheuteta merkittävää lisärasitetta tai -kustannuksia jäsenvaltioille tai vastaajille ja että enintään 25 prosenttia – pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun – liitteessä IV luetteluista yksityiskohtaisista aiheista kunkin moduulin osalta muutetaan delegoiduilla säädöksillä.

4.Nämä delegoidut säädökset on annettava 30 päivään syyskuuta 2021 mennessä tutkimusviitevuoden 2023 osalta ja 30 päivään syyskuuta 2024 mennessä tutkimusviitevuoden 2026 osalta.

9 artikla

Kertaluonteiset tiedot

1.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä toimitettavien kertaluonteisten tietojen täsmentämiseksi säätämällä seuraavista:

a) luettelo komissiolle (Eurostatille) toimitettavista ominaisuustiedoista, joissa on enintään 40 muuttujaa, ja vastaavista mittayksiköistä;

b) ominaisuustietojen kuvaukset;

c) tarkkuusvaatimukset;

d) tutkimuksen viitevuosi;

e) viitejaksot;

f) mahdolliset tietolähteet ja muut menetelmään liittyvät näkökohdat;

g) toimituspäivät.

2.Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen viimeistään 12 kuukautta ennen tutkimuksen viitevuoden alkua.

10 artikla

Viitejaksot

Tiedot on kerättävä yhdeltä viitevuodelta, joka on yhteinen kaikille jäsenvaltioille, ja niissä on viitattava tilanteeseen tietyn ajanjakson aikana seuraavasti:

a) Maatalousmaata koskevien ominaisuustietojen osalta: i) maan pääasiallisen käytön on viitattava tutkimuksen viitevuoteen; ii) kunkin jäsenvaltion on vahvistettava tutkimuksen viitevuoteen kuuluva viitepäivä viljelylohkojen tunnistamista varten.

b) Kastelu- ja maanhoitokäytäntöjä koskevien ominaisuustietojen osalta viitejakso on 12 kuukauden jakso, joka päättyy tutkimuksen viitevuoden aikana ja jonka kukin jäsenvaltio vahvistaa tuotantosyklien kattamiseksi.

c) Kotieläimiä, eläinsuojia ja lannankäsittelyä koskevien ominaisuustietojen osalta kunkin jäsenvaltion on vahvistettava tutkimuksen viitevuoteen kuuluva yhteinen viitepäivä. Lannankäsittelyä koskevat ominaisuustiedot viittaavat kyseisenä päivänä päättyvään 12 kuukauden jaksoon.

d) Työvoimaa koskevien ominaisuustietojen osalta kunkin jäsenvaltion on vahvistettava 12 kuukauden viitejakso, joka päättyy tutkimuksen viitevuoteen kuuluvaan yhteiseen viitepäivään.

e) Yksittäisillä maatiloilla toteutettuja maaseudun kehittämistoimia koskevien ominaisuustoimien osalta viitejakso on kolmen vuoden jakso, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta tutkimuksen viitevuotena.

f) Kaikkien muiden ominaisuustietojen osalta kunkin jäsenvaltion on vahvistettava tutkimuksen viitevuoteen kuuluva yhteinen viitepäivä.

11 artikla

Laatu

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun varmistamiseksi.

2.Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 223/2009 12 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä laatukriteereitä.

3.Komissio (Eurostat) arvioi toimitettujen tietojen ja metatietojen laadun.

4.Tätä varten jäsenvaltioiden on toimitettava kultakin tämän asetuksen piiriin kuuluvalta tutkimuksen viitevuodelta laaturaportti, jossa kuvataan tilastoprosessi ja erityisesti seuraavat:

a) 2 kohdassa tarkoitetut laatuperusteet;

b) tässä asetuksessa täsmennettyjen kattavuusvaatimusten täyttämiseksi sovelletut sisällyttämis- ja poissulkemisperusteet;

c) sovellettu organisointi ja sovelletut menetelmät;

d) tutkimusten otantakehikko;

e) otantatutkimusten osalta saavutettu tarkkuustaso;

f) viitejaksot 10 artiklan mukaisesti;    

g) tietolähteiden laatua koskevat tiedot, muut kuin käytetyt tilastotutkimukset;

h) tiedot jäsenvaltioiden toteuttamasta tietojen validoinnista ennen tietojoukon toimittamista komissiolle (Eurostatille).

Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään laaturaportteja koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja niiden sisältö. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostatille) mahdollisimman pian kaikki tämän asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkitykselliset tiedot ja muutokset, jotka voivat vaikuttaa toimitettavien tietojen laatuun.

6.Jäsenvaltioiden on komission (Eurostat) pyynnöstä toimitettava sille kaikki tilastotietojen laadun arviointia varten tarvittavat tiedot.

12 artikla

Tietojen ja metatietojen toimittaminen

1.Jäsenvaltioiden on toimitettava tutkimuksen viitevuoden 2020 osalta validoidut olennaiset ja moduulitiedot ja laaturaportti komissiolle (Eurostatille) 15 kuukauden kuluessa tutkimuksen viitevuoden päättymisestä.

2.Jäsenvaltioiden on toimitettava tutkimuksen viitevuosien 2023 ja 2026 osalta validoidut olennaiset tiedot, työvoimaa ja muuta ansiotoimintaa koskevat moduulitiedot ja laaturaportti komissiolle (Eurostatille) 9 kuukauden kuluessa tutkimuksen viitevuoden päättymisestä. Muita moduuleja koskevat tiedot ja niihin liittyvät metatiedot on toimitettava 12 kuukauden kuluessa tutkimuksen viitevuoden päättymisestä.

3.Komissiolle (Eurostatille) toimitettavien tietojen on oltava yksittäisten maatilojen tasolla. Moduuli- ja kertaluonteiset tiedot on liitettävä liitteessä III lueteltuihin olennaisiin tietoihin yksittäisten maatilojen tasolla samalta viitevuodelta. Toimitettuihin tietueisiin on sisällyttävä ekstrapolointikertoimet.

4.Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot ja metatiedot komission (Eurostatin) täsmentämässä teknisessä muodossa. Tiedot ja metatiedot on toimitettava komissiolle (Eurostatille) keskitetyn vastaanottopisteen kautta.

13 artikla

Unionin rahoitusosuus

1.Unioni voi myöntää tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten avustuksia kansallisille tilastolaitoksille tai muille asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille viranomaisille seuraaviin tarkoituksiin:

a)    tietovaatimusten kehittäminen tai täytäntöönpano tai molemmat;

b)    sellaisten menetelmien kehittäminen, joilla pyritään parantamaan laatua tai alentamaan kustannuksia ja hallinnollista rasitetta integroitujen maatilatilastojen keräämiseen ja tuottamiseen liittyen tai molempia.

2.Jäsenvaltiot voivat saada unionilta avustuksia kattaakseen 5, 6 ja 7 artiklassa täsmennetyistä tiedonkeruista aiheutuvat kustannukset 14 artiklassa täsmennettyjen määrärahojen puitteissa.

3.Unionin rahoitusosuus on enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ottaen huomioon 4 ja 5 kohdassa täsmennetyt enimmäismäärät.

4.Vuoden 2020 olennaisten ja moduulitietojen keruiden yhdistettyjen kustannusten osalta unionin rahoitusosuus rajoitetaan jäljempänä esitettyihin enimmäismääriin:

a) 50 000 euroa Luxemburgille ja Maltalle kummallekin;

b) 1 000 000 euroa Irlannille, Itävallalle, Kroatialle ja Liettualle kullekin;

c) 2 000 000 euroa Bulgarialle, Portugalille, Saksalle, Unkarille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle kullekin;

d) 3 000 000 euroa Espanjalle, Kreikalle ja Ranskalle kullekin

e) 4 000 000 euroa Italialle, Puolalle ja Romanialle kullekin;

f) 300 000 euroa kaikille muille jäsenvaltioille kullekin.

5.Vuosien 2023 ja 2026 olennaisten ja moduulitietojen keruiden osalta 4 kohdassa täsmennettyjä enimmäismääriä alennetaan 50 prosenttia, jollei vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen säännöksistä muuta johdu.

6.Unioni voi antaa 9 artiklassa tarkoitettujen kertaluonteisten tietojen keruuta varten avustuksia asetuksen (EY) N:o 223/2009 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kansallisille tilastolaitoksille ja muille kansallisille viranomaisille kertaluonteisten tietojen keruusta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Tällaisen unionin rahoitusosuuden määrä saa olla enintään 90 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

7.    Unionin rahoitustuki myönnetään Euroopan maatalouden tukirahastosta asetuksen (EY) N:o 1306/2013 4 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla.

14 artikla

Määrärahat

1.Euroopan unionin määrärahat tutkimuksen viitevuotta 2020 koskevan tiedonkeruuohjelman täytäntöönpanoa varten, mukaan luettuna jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti toimittamien tietojen käsittelyyn komissiossa käytettävien tietokantajärjestelmien hallintoon, ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavat määrärahat, ovat 40 000 000 euroa vuosiksi 2018–2020, ja ne katetaan monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosiksi 2014–2020.

2.Sen jälkeen, kun vuoden 2020 jälkeinen monivuotinen rahoituskehys tulee voimaan, budjetti- ja lainsäädäntövallan käyttäjä vahvistaa vuoden 2020 jälkeistä kautta koskevan määrän komission ehdotuksesta.

15 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, johdonmukaisilla ja tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän ohjelman mukaisesti rahoitusta suoraan tai välillisesti saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden sekä kolmansien osapuolten osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan luettuna paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset, talouden toimijoista, joita tällainen rahoitus koskee suoraan tai välillisesti, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2013 22 sekä neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 23 menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai -päätökseen taikka sopimukseen, johon on tämän asetuksen yhteydessä saatu rahoitusta suoraan tai välillisesti, liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa ja tämän asetuksen täytäntöönpanosta seuraavissa avustussopimuksissa ja avustuspäätöksissä on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia.

5.Jos toimen toteuttaminen on ulkoistettu tai edelleenvaltuutettu kokonaan tai osittain, tai jos toimi edellyttää hankintasopimuksen tai taloudellisen tuen myöntämistä kolmannelle osapuolelle, sopimuksessa, avustussopimuksessa tai avustuspäätöksessä on määrättävä, että toimeksiantajan tai tuensaajan on velvoitettava kolmas osapuoli nimenomaisesti hyväksymään kyseinen komission, tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin toimivalta.

6.Edellä olevaa 4 ja 5 kohtaa sovelletaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

16 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään 5 artiklan 6 kohdassa ja 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi […] päivästä […][…] [Publications Office, please insert the exact date of entry into force].

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 6 kohdassa ja 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 5 artiklan 6 kohdan tai 8 artiklan 3 kohdan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

17 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

18 artikla

Kumoaminen

1.Kumotaan asetus (EU) N:o 1337/2011 1 päivästä tammikuuta 2022.

2.Kumotaan asetus (EY) N:o 1166/2008 1 päivästä tammikuuta 2019.

3.Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi 

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 24  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 25 . 

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

X Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee 

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä 

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen 

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit 

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä 

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto 

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–X    Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta päättyy 31.12.2028

–X    Rahoitusvaikutuksia vuosina 2019 ja 2020 (mahdolliset rahoitusvaikutukset ulottuvat vuoteen 2028 uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä riippuen).

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 26  

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautuksia

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 

2.2.1.Todetut riskit 

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO: AGRI			Vuosi 2019 30	Vuosi 2020	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohdan numero 05 08 02	Sitoumukset	(1)	39,000	1,000	40,000
	Maksut	(2)	19,200	0,900	20,100
Budjettikohdan numero	Sitoumukset	(1a)
	Maksut	(2a)
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 31
Budjettikohdan numero		(3)
PO AGRIn määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	= 1 + 1 a + 3	39,000	1,000	40,000
	Maksut	= 2 + 2 a +3	19,200	0,900	20,100

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,594

0,579

1,173

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin 

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto 

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit	0,549	0,549	1,098
Muut hallintomenot	0,045	0,030	0,075
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma	0,594	0,579	1,173

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 34 sisältymättömät
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

0,594

0,579

1,173

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetulla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–X Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

–X    Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–X Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–◻ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1166/2008, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 kumoamisesta (EUVL L 321, 1.12.2008, s. 14).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(3) Ks. http://ec.europa.eu/eurostat/web/quality/evaluation  

(4) Eurostatin julkisten kuulemisten verkkosivut: http://ec.europa.eu/eurostat/about/opportunities/consultations/eass Raportti julkisesta kuulemisesta:http://ec.europa.eu/eurostat/documents/10186/6937766/Agricultural-Statistics-Strategy-2020-Report.docx

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2001, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 23.11.1995, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1166/2008, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, maatilojen rakennetutkimuksista ja maatalouden tuotantomenetelmiä koskevasta tutkimuksesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 571/88 kumoamisesta (EUVL L 321, 1.12.2008, s. 14).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1337/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, monivuotisia viljelykasveja koskevista Euroopan tilastoista sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 357/79 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/109/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 7).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1893/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, tilastollisen toimialaluokituksen NACE Rev. 2 vahvistamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3037/90 ja tiettyjen eri tilastoaloja koskevien yhteisön asetusten muuttamisesta (EUVL L 393, 30.12.2006, s. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2011, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 13, 18.1.2011, s. 3).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(13) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(15) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(16) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1198/2014, annettu 1 päivänä elokuuta 2014, verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 täydentämisestä (EUVL L 321, 7.11.2014, s. 2).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1).

(19) Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).

(21) Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta (EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(23) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(24) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(25) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(26) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/en/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(27) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(28) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(29) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(30) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(31) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(32) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(33) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

(34) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(35) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt; AL = paikalliset toimihenkilöt; END = kansalliset asiantuntijat; INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(36) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(37) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 9.12.2016

COM(2016) 786 final

LIITTEET

ehdotukseen

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta

{SWD(2016) 429 final}
{SWD(2016) 430 final}

LIITTEET

ehdotukseen

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

integroiduista maatilatilastoista sekä asetusten (EY) N:o 1166/2008 ja (EU) N:o 1337/2011 kumoamisesta

LIITE I - kotieläinyksikkökertoimet

Eläinlaji	Eläimiä koskevat ominaisuustiedot	Kerroin
Nautaeläimet	Alle vuoden ikäiset	0,400
	Vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset	0,700
	Sonnit, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat	1,000
	Hiehot, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat	0,800
	Lypsylehmät	1,000
	Muut kuin lypsylehmät	0,800
Lampaat ja vuohet		0,100
Siat	Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kg	0,027
	Siitosemakot, joiden elopaino on 50 kg tai enemmän	0,500
	Muut siat	0,300
Siipikarja	Broilerit	0,007
	Munivat kanat	0,014
	Muu siipikarja
	Kalkkunat	0,030
	Ankat	0,010
	Hanhet	0,020
	Strutsit	0,350
	Muu siipikarja, muualle luokittelemattomat	0,001
Kaniinit, siitosnaaraat		0,020

Liite II – Luettelo aineellisista kynnysarvoista 1

Liite III - Olennaiset tiedot: toimitettavat tiedot

Liite IV – Moduulitietoihin sisältyvät aiheet ja yksityiskohtaiset aiheet

Moduuli	Aihe	Yksityiskohtainen aihe
Työvoima ja muu ansiotoiminta	Tilanhoidon kestävyys	Haltijan ikä
	Muu ansiotoiminta	Työvoimapanokset muussa tilan toimintaan suoraan liittyvässä ansiotoiminnassa, pääasiallisena tai toissijaisena toimintana
		Muun tilaan suoraan liittyvän ansiotoiminnan merkitys
		Muu ansiotoiminta
	Maataloustuotannon kannattavuus ja tehokkuus	Maatilan työvoima
	Sukupuolten tasa-arvo	Haltijan sukupuoli
		Sukupuolten edustus työvoimassa
	Riippuvuus maataloustulosta	Muu ansiotoiminta, muu kuin maataloustyö tilan ulkopuolella, pääasiallinen tai toissijainen
		Haltija
		Johtaja
		Työvoimaan kuuluvat perheenjäsenet
	Vaikutus työllisyyteen	Työllistettyjen henkilöiden lukumäärä
	Yhteys maatalouden työpanokseen	Palkattu työvoima
	Työpanoksen mittarit	Työllistettyjen henkilöiden lukumäärä
		Tilan epäsäännöllisesti työllistämä työvoima
		Urakoitsijoiden työpanos

Moduuli	Aihe	Yksityiskohtainen aihe
Maaseudun kehittäminen	Maaseudun kehittämistoimenpiteistä tukea saavat tilat	Neuvonta-, tilanhoito- ja lomituspalvelut
		Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen
		Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmät
		Investoinnit fyysiseen omaisuuteen
		Luonnonkatastrofien ja muiden katastrofien vahingoittamien maatalouden tuotantomahdollisuuksien palauttaminen ja aiheellisten ennalta ehkäisevien toimien käyttöönotto
		Investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen
		Maatalouden ympäristö- ja ilmastotuet
		Luonnonmukainen viljely
		Natura 2000 -tuet ja vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyvät tuet
		Tuet alueille, joilla on luonnonoloista johtuvia rajoitteita tai muita erityisrajoitteita
		Eläinten hyvinvointi
		Riskienhallinta

Moduuli	Aihe	Yksityiskohtainen aihe
Eläinsuojat ja lannankäsittely	Eläinsuojat	Nautaeläinten suojat
		Sikojen suojat
		Munivien kanojen suojat
	Ravinteiden käyttö ja lannantuotanto tilalla	Lannoitettu käytetty maatalousmaa
		Käytettävissä oleva lanta
		Muut orgaaniset ja jätteestä saadut lannoitteet kuin lanta
	Lannanlevitystekniikat	Levitystapa
		Imeytymisaika
	Lantaan liittyvät tilat	Lannankäsittelytilat
		Lannanvarastointitilat

Moduuli	Aihe	Yksityiskohtainen aihe
Kastelu	Kastelukäytännöt	Kastelun saatavuus
		Kastelumenetelmät
		Kasteluveden lähteet
		Kastelulaitteiden tekniset parametrit
	Viljelykasvit, joita on kasteltu 12 kuukauden aikana	Muut viljakasvit
		Kuivatut palkokasvit ja valkuaiskasvit
		Juurikasvit
		Teollisuuskasvit
		Tuoreena korjattavat peltokasvit
		Muut peltokasvit
		Pysyvä nurmi
		Monivuotiset kasvit

Moduuli	Aihe	Yksityiskohtainen aihe
Maanhoitokäytännöt	Maanhoitokäytännöt avomaalla	Maanmuokkausmenetelmät
		Peltojen kasvipeite
		Peltomaan viljelykierto
		Ekologinen ala

Moduuli	Aihe	Yksityiskohtainen aihe
Koneet ja laitteet	Koneet	Internet-välineet
		Peruskoneet
		Täsmäviljelyn käyttö
		Kotieläinten käsittelyyn tarkoitetut koneet
		Maataloustuotteiden varastointi
	Laitteet	Laitteet uusiutuvan energian tuotantoon maatilalla

Moduuli	Aihe	Yksityiskohtainen aihe
Hedelmätarha	Siemenhedelmät	Omenat: Alue viljelmien iän ja puutiheyden mukaan
		Päärynät: Alue viljelmien iän ja puutiheyden mukaan
	Kivihedelmät	Persikat: Alue viljelmien iän ja puutiheyden mukaan
		Nektariinit: Alue viljelmien iän ja puutiheyden mukaan
		Aprikoosit: Alue viljelmien iän ja puutiheyden mukaan
	Sitrushedelmät	Appelsiinit: Alue viljelmien iän ja puutiheyden mukaan
		Pienet sitrushedelmät: Alue viljelmien iän ja puutiheyden mukaan
		Sitruunat: Alue viljelmien iän ja puutiheyden mukaan
	Oliivit	Alue viljelmien iän ja puutiheyden mukaan
	Syötäviksi ja rusinoiksi tarkoitetut viinirypäleet	Syötäviksi tarkoitetut viinirypäleet: Alue viljelmien iän ja köynnöstiheyden mukaan
		Rusinoiksi tarkoitetut viinirypäleet: Alue viljelmien iän ja köynnöstiheyden mukaan

Moduuli	Aihe	Yksityiskohtainen aihe
Viinitarhat	Viinin valmistukseen tarkoitetut viinirypäleet	Alue ja ikä
	Viinirypälelajikkeet	Lajikkeiden lukumäärä
		Koodi ja alue

Liite V – Tarkkuusvaatimukset

Olennaisten tietojen (vuosina 2023 ja 2026) ja moduulitietojen on oltava tilastollisesti edustavia maatilojen merkityksellisten perusjoukkojen osalta jäljempänä olevassa tarkkuustaulukossa määritellyn mukaisesti NUTS 2 -aluetasolla maatilojen koon ja tyypin osalta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 5 , komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1198/2014 ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/220 6 mukaisesti.

Tarkkuusvaatimuksia sovelletaan jäljempänä olevassa taulukossa esitettyihin ominaisuustietoihin.

Kehikon laajennukseen vuonna 2020 sisältyvien tietojen on oltava tilastollisesti edustavia merkityksellisten perusjoukkojen osalta NUTS 2 -aluetasolla jäljempänä olevassa tarkkuustaulukossa määritellyn mukaisesti.

Lisäksi taulukossa määriteltyjä tarkkuusvaatimuksia sovelletaan kaikkiin NUTS 2 -alueisiin, joilla on vähintään

5 000 tilaa merkityksellisessä perusjoukossa ”Hedelmätarha”- ja ”Viinitarha”-moduulien osalta;

10 000 tilaa merkityksellisessä perusjoukossa olennaisten tietojen, kaikkien muiden moduulien ja kehikon laajennukseen sisältyvien tietojen osalta.

Niiden NUTS 2 -alueiden osalta, joilla on vähemmän tiloja, taulukossa määriteltyjä tarkkuusvaatimuksia sovelletaan niihin liittyviin NUTS 1 -alueisiin, joilla on vähintään

500 tilaa merkityksellisessä perusjoukossa ”Hedelmätarha”- ja ”Viinitarha”-moduulien osalta;

1 000 tilaa merkityksellisessä perusjoukossa olennaisten tietojen, kaikkien muiden moduulien ja kehikon laajennukseen sisältyvien tietojen osalta.

”Hedelmätarha”- ja ”Viinitarha”-moduulien niiden ominaisuustietojen osalta, joihin ei ole sovellettavia tarkkuusvaatimuksia minkään NUTS 2- tai NUTS 1 -alueen osalta, edellytetään kansallisen tason tarkkuutta, jonka suhteellinen keskivirhe on enintään 5 prosenttia.

Muiden moduulien kaikkien ominaisuustietojen osalta, joihin ei ole sovellettavia tarkkuusvaatimuksia minkään NUTS 2- tai NUTS 1 -alueen osalta, edellytetään kansallisen tason tarkkuutta, jonka suhteellinen keskivirhe on enintään 7,5 prosenttia.

Tarkkuustaulukko

Merkityksellinen perusjoukko	Ominaisuustiedot, joihin sovelletaan tarkkuusvaatimuksia	Kunkin ominaisuustiedon esiintyvyys merkityksellisessä perusjoukossa	Suhteellinen keskivirhe
Olennaiset tiedot (vuosina 2023 ja 2026) ”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -moduuli
Määritelty 5 artiklassa olennaisten tietojen ja 7 artiklassa ”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -moduulin osalta	Maata koskevat ominaisuustiedot Viljanviljely (mukaan lukien siemenviljely) Öljysiemenet Vihreänä korjattavat peltokasvit Tuoreet vihannekset (mukaan luettuna melonit), mansikat, kukat ja koristekasvit (lukuun ottamatta taimitarhoja) Pysyvä laidun, lukuun ottamatta luonnonlaidunta Hedelmät, marjat, pähkinät ja sitrushedelmät (pois lukien viinirypäleet ja mansikat) Viinirypäleet Oliivit	7,5 % tai enemmän käytössä olevasta maatalousmaasta alueella	< 5 %
	Kotieläimiä koskevat ominaisuustiedot Lypsylehmät Muut kuin lypsylehmät Muut nautaeläimet (alle vuoden ikäiset nautaeläimet, vähintään vuoden mutta alle kahden vuoden ikäiset nautaeläimet, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat sonnit, kahden vuoden ikäiset ja sitä vanhemmat hiehot) Siitosemakot, joiden elopaino on 50 kg tai enemmän Porsaat, joiden elopaino on alle 20 kg, ja muut siat Lampaat ja vuohet Siipikarja	7,5 % tai enemmän kotieläinyksiköistä alueella ja 5 % tai enemmän ominaisuustiedosta koko maassa	< 5 %
Olennaiset tiedot kehikon laajentamista varten vuonna 2020
Määritelty 6 artiklassa	Maata koskevat ominaisuustiedot Pelto Pysyvä laidun, lukuun ottamatta luonnonlaidunta Monivuotiset kasvit	7,5 % tai enemmän käytössä olevasta maatalousmaasta alueella	< 7,5 %
	Kotieläimiä koskevat ominaisuustiedot Kotieläinyksiköt yhteensä	5 % tai enemmän ominaisuustiedosta koko maassa	< 7,5 %
”Maaseudun kehittäminen” -moduuli ja ”Koneet ja laitteet” -moduuli
Määritelty 7 artiklassa	Maata koskevat ominaisuustiedot kuten ”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -moduulin osalta	7,5 % tai enemmän käytössä olevasta maatalousmaasta alueella	< 7,5 %
	Kotieläimiä koskevat ominaisuustiedot kuten ”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -moduulin osalta	7,5 % tai enemmän kotieläinyksiköistä alueella ja 5 % tai enemmän ominaisuustiedosta koko maassa	< 7,5 %
”Eläinsuojat ja lannankäsittely” -moduuli
Tilojen perusjoukon osajoukko (määritelty 7 artiklassa), jossa on vähintään yksi seuraavista: nautaeläimet, siat, lampaat, vuohet, siipikarja	Kotieläimiä koskevat ominaisuustiedot kuten ”Työvoima ja muu ansiotoiminta” -moduulin osalta	7,5 % tai enemmän kotieläinyksiköistä alueella ja 5 % tai enemmän ominaisuustiedosta koko maassa	< 7,5 %
”Kastelu”-moduuli
Tilojen perusjoukon osajoukko (määritelty 7 artiklassa), jolla on kasteltavaa alaa	Maata koskevat ominaisuustiedot Kasteltava ala yhteensä	7,5 % tai enemmän käytössä olevasta maatalousmaasta alueella	< 7,5 %
”Maanhoitokäytännöt”-moduuli
Tilojen perusjoukon osajoukko (määritelty 7 artiklassa), jolla peltomaata	Maata koskevat ominaisuustiedot Peltomaa	7,5 % tai enemmän käytössä olevasta maatalousmaasta alueella	< 7,5 %

(1) Kynnysarvoja sovelletaan erien ryhmään luettelon mukaisesti.

(2) L – muut alueet kuin vuoristoalueet, joilla on luonnonolosuhteista johtuvia huomattavia rajoitteita, M – epäsuotuisa vuoristoalue O – muut alueet, joilla on erityisrajoitteita. N – tavanomainen alue (muu kuin epäsuotuisa alue) Tätä luokittelua saatetaan tulevaisuudessa muuttaa yhteisen maatalouspolitiikan kehittymisen myötä.

(3) Vuosityöyksikköä, %-osuuksien luokka 2: (> 0–< 25), (≥ 25–< 50), (≥ 50–< 75), (≥ 75–< 100), (100)

(4) Prosenttiosuuksien luokat: (≥ 0–≤ 10),(> 10–≤ 50),(> 50–< 100).

(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 1217/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, verkoston luomisesta Euroopan yhteisön maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten (EUVL L 328, 15.12.2009, s. 27).

(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/220, annettu 3 päivänä helmikuuta 2015, verkoston luomisesta Euroopan unionin maatilojen tuloja ja taloutta koskevien kirjanpitotietojen keruuta varten annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1217/2009 soveltamissäännöistä (EUVL L 46, 19.2.2015, s. 1).