EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 30.11.2016
COM(2016) 759 final
2016/0375(COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
energiaunionin hallinnosta,
direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/663, asetuksen (EY) N:o 715/715, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
{SWD(2016) 394 final}
{SWD(2016) 395 final}
{SWD(2016) 396 final}
{SWD(2016) 397 final}
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Joustava energiaunioni, kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja energiajärjestelmämme perustavanlaatuinen muutos voidaan saada aikaan vain yhdistämällä useita lainsäädännöllisiä ja muita yhteensovitettuja toimia EU:n tasolla ja kansallisella tasolla. Tätä varten energiaunioni tarvitsee vahvan hallintojärjestelmän sen varmistamiseksi, että eri tason toimenpiteet ovat johdonmukaiset, toisiaan täydentävät ja riittävän kunnianhimoiset. Tämän aloitteen päätarkoituksena on vahvistaa tälle prosessille energiaunionin aikaansaamiseksi tarvittava lainsäädännöllinen perusta, jota on hallinnon onnistumisen varmistamiseksi täydennettävä muilla kuin lainsäädäntötoimenpiteillä ja toimilla.
Ehdotuksella vähennetään merkittävästi jäsenvaltioiden, komission ja EU:n muiden toimielinten hallinnollista taakkaa komission vakaasti ajaman paremman sääntelyn tavoitteen mukaisesti. Energia- ja ilmastoalan nykyisten suunnittelu- ja raportointivaatimusten (sekä komission että jäsenvaltioiden osalta) ansiosta eri politiikan aloilta saadaan yksityiskohtaista tietoa ja tukea alakohtaisen lainsäädännön täytäntöönpanoon. Koska niistä kuitenkin säädetään monissa erillisissä säädöksissä, joita on annettu eri aikoina, niissä on toistoa, epäjohdonmukaisuuksia ja päällekkäisyyksiä eikä energia- ja ilmastoaloja ole riittävästi yhdennetty. Lisäksi hiljattain on vahvistettu joitakin vaatimuksia vuoden 2020 vastaavien tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta ne eivät siitä syytä sovellu vuoteen 2030 ulottuvien energia- ja ilmastopuitteiden saavuttamisen tukemiseen, eikä niitä ole synkronoitu Pariisin sopimuksesta johtuvien suunnittelu- ja raportointivelvollisuuksien kanssa.
Tähän ehdotukseen kootaan nykyiset suunnittelu- ja raportointivelvollisuudet, jotka ovat hajallaan EU:n energiaa, ilmastoa ja muita energiaunioniin liittyviä politiikanaloja koskevassa lainsäädännössä. Näin velvollisuudet yksinkertaistuvat merkittävästi. Velvollisuuksia karsitaan, yhdenmukaistetaan ja päivitetään ja päällekkäisyydet poistetaan. Kaiken kaikkiaan tällä ehdotuksella yhdistetään, virtaviivaistetaan tai kumotaan yli 50 nykyistä energia- ja ilmastoalan säännöstön yksittäistä suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuutta (yhdistetään 31 ja poistetaan 23). Kun komissiolle ja jäsenvaltioille määritellään virtaviivaistettu poliittinen hallintoprosessi, johon EU:n toimielimet osallistuvat tiiviisti, velvollisuuksien aikavälit ja ajoitukset tulevat yhdenmukaisiksi ja avoimuus ja yhteistyö lisääntyvät merkittävästi. Tämän ansiosta myös hallinnollinen taakka kevenee.
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 24. lokakuuta 2014 päätelmissään vuoteen 2030 ulottuvat energia- ja ilmastopuitteet komission ehdotuksen perusteella. Päätelmissä edellytetään luotettavaa ja avointa hallintojärjestelmää, jonka avulla voidaan varmistaa, että EU saavuttaa kaikki energiapoliittiset tavoitteensa, lisäämättä tarpeettomasti hallinnollista taakkaa. Järjestelmän on tarjottava jäsenvaltioille riittävästi joustoa, ja siinä on täysin kunnioitettava jäsenvaltioiden vapautta valita energialähteidensä yhdistelmä. Se painotti, että tällaisen hallintojärjestelmän olisi perustuttava olemassa oleviin rakenteisiin, esimerkiksi kansallisiin ilmasto-ohjelmiin sekä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskeviin kansallisiin suunnitelmiin, kuten myös tarpeeseen virtaviivaistaa ja yhdistää erilliset suunnittelu- ja raportointiosiot.
Helmikuun 25. päivänä 2015 annetussa energiaunionistrategiassa laajennetaan hallinnon soveltamisalaa vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden yli kaikkiin energiaunionin viiteen keskeiseen ulottuvuuteen (energiaturvallisuus, solidaarisuus ja luottamus; energian sisämarkkinat: kysynnän hillintä; hiilestä irtautuminen, mukaan lukien uusiutuva energia; sekä tutkimus, innovointi ja kilpailukyky).
Marraskuun 18. päivänä 2015 annetussa energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa ja sen liitteenä olevissa komission jäsenvaltioille antamissa kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevissa ohjeissa esitetään lisää yksityiskohtia ja todetaan, että hallintojärjestelmästä olisi säädettävä lainsäädännössä.
Neuvoston päätelmissä 26. päivältä marraskuuta 2015 todetaan, että hallintojärjestelmä on olennainen väline energiaunionin tehokkaan ja tuloksellisen perustamisen kannalta. Samanaikaisesti on komission ja jäsenvaltioiden välillä käyty keskusteluja kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia käsittelevässä teknisessä työryhmässä.
Euroopan parlamentti totesi 15. päivänä joulukuuta 2015 antamassa päätöslauselmassa ”Kohti Euroopan energiaunionia” edellyttävänsä, että energiaunionin hallinto on kunnianhimoinen, luotettava, avoin ja demokraattinen, että siinä otetaan täysin huomioon Euroopan parlamentin asema ja että sillä varmistetaan vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen.
Edellä esitetyn perusteella tällä ehdotuksella perustetaan energiaunionin hallintoa koskeva sääntelykehys, jossa on kaksi pääpilaria: Ensimmäinen on nykyisten energia- ja ilmastoalan suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien virtaviivaistaminen ja yhdentäminen parempaa lainsäädäntöä koskevan periaatteen huomioon ottamiseksi. Toinen on se, että jäsenvaltioiden ja komission välille laaditaan energiaunionin tavoitteiden ja etenkin vuoteen 2030 ulottuvien energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vankka poliittinen prosessi, johon muut EU:n toimielimet osallistuvat tiiviisti.
Euroopan unioni ratifioi 5. lokakuuta 2016 Pariisin sopimuksen, joka tuli voimaan 4. marraskuuta 2016. Ehdotetulla asetuksella osallistutaan Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon, mukaan lukien sen viisivuotinen tarkistuskierros, ja varmistetaan, että UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen mukaiset suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuudet yhdennetään tasapainoisesti energiaunionin hallintoon.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Energia-alan säännöstölle ja ilmastoalan säännöstön asiaankuuluville osioille tehdyn toimivuustarkastuksen tulokset huomioon ottaen ehdotetussa asetuksessa joko säilytetään, kumotaan tai muutetaan alakohtaiseen lainsäädäntöön nykyisellään sisältyviä jäsenvaltioiden suunnittelu- ja raportointivelvollisuuksia ja komission seurantavelvollisuuksia. Ehdotus on laadittu samanaikaisesti niiden komission tekemien uudelleentarkastelujen kanssa, jotka koskevat energiatehokkuusdirektiiviä, rakennusten energiatehokkuutta koskevaa direktiiviä, uusiutuvaa energiaa koskevaa direktiiviä sekä useita markkinoiden rakennetta koskevaan aloitteeseen liittyviä säädöksiä. Näin halutaan varmistaa, että aloitteet ovat keskenään täysin johdonmukaiset. Johdonmukaisuus myös muun ilmasto- ja energia-alaa koskevan EU:n lainsäädännön kanssa on varmistettu.
Lisäksi ehdotukseen sisällytetään koko seurantajärjestelmäasetus energia- ja ilmastoalojen välisen yhdentymisen varmistamiseksi. Yleisesti ottaen ehdotuksessa jatketaan samaa lähestymistapaa kuin nykyisissä, seurantajärjestelmäasetuksen mukaisissa suunnittelua, raportointia ja seurantaa koskevissa säännöksissä. Kyseinen säännös syntyi, kun ilmastoalaa edellisen kerran virtaviivaistettiin. Tässä ehdotuksessa kuitenkin virtaviivaistetaan seurantajärjestelmäasetuksen energia-alaan liittyvät säännökset, päivitetään nykyisiä säännöksiä siten, että niiden avulla voidaan seurata ehdotettujen taakanjakamisasetuksen ja maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsätaloutta koskevan LULUCF-asetuksen täytäntöönpanoa ja Pariisin sopimuksesta johtuvien EU:n sitoumusten noudattamista. Koska ehdotus koskee useita aihealueita, seurantajärjestelmäasetuksen uudelleenlaatimista ei ehdoteta. Komissio pitää kuitenkin erittäin tärkeänä, että kaikki seurantajärjestelmäasetuksen sisältö, jota ei ehdoteta muutettavaksi tällä asetuksella, säilyy ennallaan.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Aloite liittyy myös muihin politiikan aloihin, kuten liikenteeseen, ympäristöön, teollisuuteen, talouteen, tutkimukseen ja kilpailuun. On kuitenkin tärkeää huomata, että tämän aloitteen – siltä osin kuin kyse on suunnittelun ja raportoinnin virtaviivaistamisesta ja yhdentämisestä – kohteena ovat energia- ja ilmastoalat. Samalla siihen sisällytetään joitakin muiden alojen raportointi- ja suunnitteluosioita. Tämä on tarpeen, jotta voidaan varmistaa hallinnoitavissa oleva prosessi, jossa keskitytään energiaunionin päätavoitteisiin.
Ehdotetussa asetuksessa esitetyt komission suositukset jäsenvaltioille täydentävät eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja suosituksia ja ovat niiden kanssa johdonmukaiset. Jälkimmäiset suositukset koskevat makrotalous- ja rakennepolitiikkaa (jotka harvoin liittyvät energiaan tai ilmastoon), kun taas hallintojärjestelmä koskee nimenomaan energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Silloin kun energia- ja ilmastopolitiikkaan liittyvillä kysymyksillä on merkitystä makrotalouden tai rakennepolitiikan kannalta, niiden olisi edelleen pysyttävä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Asetuksen kaikkien säännösten oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 191, 192 ja 194 artikla.
Ehdotetun asetuksen tavoitteena on näiden artikloiden soveltamisalaan kuuluva oikeutettu tavoite. SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohdan ja 194 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttäviin toimenpiteisiin sovelletaan yleensä tavallista lainsäätämisjärjestystä.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Tarve noudattaa toissijaisuusperiaatetta on yksi hallintojärjestelmän kulmakivistä, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi laadittava omat kansalliset suunnitelmansa ja päätettävä niihin sisältyvistä tavoitteista ja toimenpiteistä.
EU:n toiminnan tarve
Koska energiaunionistrategian useat osatekijät liittyvät EU:n tasolla vahvistettuihin tavoitteisiin, niiden saavuttamiseksi tarvitaan EU:n tason toimintaa. Se on tarpeen myös energia- ja ilmastopolitiikkojen johdonmukaisuuden varmistamiseksi EU:ssa ja jäsenvaltioiden kesken. Samalla kuitenkin jäsenvaltioilla on tiettyä liikkumavaraa. Useimpiin unionin energiahaasteista ei voi vastata yhteensovittamattomilla kansallisilla toimilla. Sama koskee ilmastonmuutosta, joka on luonteeltaan rajat ylittävä ilmiö, joten sitä ei voi ratkaista paikallisin tai kansallisin toimin eikä edes pelkästään EU:n toimin.
Koska energiaunionin kaikilla ulottuvuuksilla on rajatylittävää merkitystä, EU:n toimea tarvitaan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi entisestään. Mitään energiaunionin ulottuvuuksista ei voisi panna tehokkaasti täytäntöön ilman EU:n hallintoa, jonka puitteissa jäsenvaltiot ja komissio edistävät alueellista yhteistyötä energia- ja ilmastopolitiikan alalla. EU:n tason toimia tarvitaan myös sen varmistamiseksi, että EU on valmis osallistumaan täysimääräisesti Pariisin sopimuksen mukaisiin tarkastusmenettelyihin.
EU:n toimea tarvitaan myös nykyisten suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien virtaviivaistamiseksi, koska niistä säädetään EU:n lainsäädännössä ja näin ollen niitä voidaan muuttaa tai kumota vain EU:n tason lainsäädäntöehdotuksella.
EU-tason lisäarvo
Kun energiaunionille perustetaan vankka hallinto, EU:n ja sen jäsenvaltioiden on helpompi saavuttaa yhteisesti energiaunionin sovitut tavoitteet, mukaan lukien vuoteen 2030 ulottuvat energia- ja ilmastotavoitteet, ja löytää yhteensovitettuja ja yhteisiä ratkaisuja yhteisiin haasteisiin tehokkaasti ja kohtuuhintaan. Tämä on välttämätöntä, koska energia-alalla on seuraavien vuosikymmenten aikana tehtävä merkittäviä investointeja.
Jäsenvaltiot hyötyvät energia- ja ilmastopolitiikan virtaviivaistetuista ja yksinkertaisemmista suunnittelu- ja raportointipuitteista. Kun kansallisten viranomaisten omat ja jäsenvaltioiden väliset hallinnolliset menettelyt ovat tehokkaammat ja johdonmukaisemmat, energia- ja ilmastopolitiikkojen kehittäminen ja täytäntöönpano on helpompaa. Energia- ja ilmastoalalla investointipäätöksiä tekevä yksityinen sektori hyötyy avoimemmista kansallisista sääntelypuitteista. Kansalaiset puolestaan saavat paremmin tietoa energiaunionin ja siihen liittyvien politiikkojen täytäntöönpanosta.
•Suhteellisuusperiaate
Hallintojärjestelmää koskeva ehdotus perustuu lainsäädäntöön sen sijaan, että noudatettaisiin muuhun kuin lainsäädäntöön perustuvaa lähestymistapaa. Näin varmistetaan, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat prosessiin ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen vertailukelpoisella tavalla, parannetaan sääntelyn vakautta ja investointivarmuutta sekä varmistetaan jäsenvaltioiden ja komission välillä yhteinen seuranta.
Kansallista suunnittelua ja raportointia koskeva lähestymistapa perustuu toimivuustarkastukseen (ks. jäljempänä), jonka päätavoitteena on arvioida nykyisen lähestymistavan oikeasuhteisuutta ja tarvittaessa parantaa periaatteen noudattamista.
Jäsenvaltioiden ja komission välinen monivaiheinen prosessi perustuu komission suosituksiin eikä esimerkiksi komission päätöksiin. Näin varmistetaan suhteellisuusperiaatteen noudattaminen ja SEUT-artiklasta jäsenvaltioille johtuvien oikeuksien täysimääräinen noudattaminen.
•Toimintatavan valinta
Direktiivin sijasta tarvitaan asetus, jotta säännöksiä sovellettaisiin sellaisenaan ja näin varmistettaisiin kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja -raporttien vertailtavuus. Kun säännöksiä sovelletaan sellaisenaan, suunnitelmat myös valmistuvat hyvissä ajoin ennen vuotta 2021.
Lisäksi monia asetuksen säännöksistä ei ole osoitettu jäsenvaltioille, joten niitä ei voitaisi saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä (esim. komission velvollisuudet, komission suosituksiin liittyvä menettely, Euroopan ympäristövirasto jne.).
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Yksi ehdotetun asetuksen ydintavoitteista on sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen. Ehdotus on komission vakaasti ajaman paremman sääntelyn tavoitteen mukaisesti valmisteltu kattavasti, ja se perustuu avoimuuteen ja sidosryhmien jatkuvaan osallistumiseen.
Ehdotetulle asetukselle tehdyn toimivuustarkastuksen (REFIT) mukaan uuden lähestymistavan myötä jäsenvaltioiden ja komission hallinnollinen taakka keventynee. Tämä vaikutus voitiin kuitenkin määrittää vain osittain luotettavan tiedon puuttumisen vuoksi. Samaan aikaan uusi lähestymistapa parantaisi johdonmukaisuutta ja tehokkuutta huomattavasti. Ehdotukseen ei sisälly poikkeuksia mikroyrityksille, eikä siinä ole erityistä pk-yrityksiin sovellettavaa lähestymistapa, koska aloite ei näihin vaikuta.
Ehdotettu asetus lisää sähköistä raportointia, minkä odotetaan keventävän hallinnollista taakkaa entisestään.
•Vaikutustenarviointi
Tähän ehdotukseen liittyvä vaikutustenarviointi on valmisteltu ja laadittu noudattaen parempaa sääntelyä koskevia ohjeita, ja se on saanut sääntelyvalvontalautakunnalta positiivisen lausunnon. Lautakunnan suosittamat parannukset on sisällytetty lopulliseen versioon. Arvioidut vaihtoehdot suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien virtaviivaistamisen osalta vaihtelivat jäsenvaltioille annettavasta pehmeästä (muut kuin lainsäädäntö) ohjuksesta useisiin lainsäädännöllisiin lähestymistapoihin nykyisten velvoitteiden virtaviivaistamiseksi ja yhdentämiseksi.
Useita politiikkavaihtoehtoja arvioitiin muun muassa seuraavien osalta: kansallisten suunnitelmien ja raporttien päivitykset ja ajoitus, komission toteuttama seuranta, jäsenvaltioiden ja komission välinen monivaiheinen prosessi, mukaan lukien suositukset jäsenvaltioille, mahdolliset toimet, jos jäsenvaltioiden yhdistetyt ponnistelut eivät riitä EU:n tasolla sovittujen tavoitteiden saavuttamiseen, sekä alueellisen kuulemisen rooli kansallisten suunnitelmien laadinnassa.
Vaikutustenarvioinnin mukaan paras vaihtoehto on uusi erillinen säädös, johon sisällytetään seurantajärjestelmäasetus täysimääräisesti. Siinä korostettiin tarvetta sallia kansallisten suunnitelmien viralliset päivitykset, kuten myös jäsenvaltioiden kaksivuotisten edistymisraporttien ja komission seurantaraporttien (mukaan lukien tiettyjä politiikan aloja koskevat vuotuiset raportit) tärkeyttä. Sen mukaan komission kanssa noudatettavan monivaiheisen prosessin olisi katettava sekä kansallisten suunnitelmien laatiminen (kunnianhimoiset tavoitteet) että täytäntöönpano (toteutus). Tarvitaan myös komission suosituksia, jotka koskevat kansallisia suunnitelmia ja edistymisraportteja. Lisäksi siinä todetaan, että muita jäsenvaltioita on kuultava alueellisesti kansallisten suunnitelmien luonnoksista ja lopullisista versioista, jotta voidaan varmistaa kansallisten suunnitteluprosessien ja energiaunionin politiikkojen välinen asianmukainen koordinointi.
Parhaat tulokset saadaan, kun suositeltavat politiikkavaihtoehdot yhdistetään edellä mainitulla tavalla: jäsenvaltioiden hallinnollinen taakka kevenee ja liikkumavara lisääntyy samalla kun varmistetaan hallinto, joka on riittävän vahva varmistamaan energiaunionin tavoitteiden saavuttamisen.
Vaikutustenarvioinnin tiivistelmän viite: SWD(2016)395
Sääntelyvalvontalautakunnan positiivisen lausunnon viite: SEC(2016)494
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Energia-alan säännöstöön kuuluvien suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien toimivuustarkastuksessa (REFIT) kannatettiin ehdotetun asetuksen valmistelutöitä. Toimivuustarkastuksessa myös arvioitiin energia-alan säännöstöön kuuluvien suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien yhteyksiä EU:n keskeisen ilmastolainsäädännön velvoitteisiin.
Toimivuustarkastuksen yleinen päätelmä on, että vaikka nykyisellä EU:n energia-alan säännöstöön sisältyvällä suunnittelu-, raportointi- ja seurantajärjestelmällä on yleisesti saatu hyviä tuloksia, EU:n energia-alan säännöstöä voidaan tältä osin merkittävästi parantaa, sekä vahvistaa yhteyksiä EU:n energia-alan säännöstöön ja näin parantaa nykyistä kustannus-hyötysuhdetta.
Näillä perusteilla toimivuustarkastuksessa painotetaan, että jäsenvaltioiden toteuttaman suunnittelun ja raportoinnin sekä komission toteuttaman seurannan systemaattinen yhdentäminen on tarpeen johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Näin jäsenvaltio ja komissio voivat täysimääräisesti hyödyntää eri suunnittelu- ja raportointiosioiden synergioita ja varmistaa niiden johdonmukaisuuden. Samalla järjestelmästä tulee tarkoitukseensa soveltuva energiaunionin muodostamissa uusissa laajemmissa puitteissa, mukaan lukien vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiatavoitteet. Ehdotetulla asetuksella pannaan täytäntöön toimivuustarkastuksen suositukset lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia; näitä ovat tapaukset, joissa se oli mahdotonta lähinnä siitä syystä, että aikaväli ei osunut yksiin hallintoasetuksessa säädetyn aikavälin kanssa tai joissa velvollisuus osoittautui liian tekniseksi.
•Sidosryhmien kuuleminen
Sidosryhmien ja kansalaisten mielipiteiden ja kannanottojen keräämiseksi järjestettiin julkinen kuuleminen, joka käynnistyi 11. tammikuuta 2016. Kuuleminen kesti yli 12 viikkoa, ja se suljettiin 22. huhtikuuta 2016.
Verkkokyselyyn saatiin yhteensä 103 kannanottoa, joiden lisäksi vastaanotettiin huomautuksia sähköpostitse (näistä 15 tuli jäsenvaltioilta). Kuulemisen tulokset otettiin huomioon nykyisiä suunnittelu- ja raportointivelvollisuuksia koskevassa komission toteuttamassa arvioinnissa, toimivuustarkastuksessa ja asetusehdotusta koskevassa vaikutustenarvioinnissa.
Suurin osa vastaajista piti nykyisiä suunnittelu- ja raportointivelvollisuuksia tärkeinä mutta katsoi, että niitä on tarpeen virtaviivaistaa, yhdenmukaistaa ja yhdentää puutteiden, päällekkäisyyksien ja epäjohdonmukaisuuksien välttämiseksi. Virtaviivaistamistoimet olisi niiden mukaan kohdistettava suunnitteluvelvoitteisiin, jotka liittyvät läheisemmin vuoden 2030 puitteiden tavoitteisiin. Useat sidosryhmät korostivat näiden alojen nykyisen kansallisten suunnitelmien paremman yhdentämisen tärkeyttä sekä yleisten suunnitteluvelvoitteiden virtaviivaistamis- ja vähentämistarvetta.
Suurin osa vastaajista katsoi, että paras vaihtoehto energia- ja ilmastoalan suunnittelu- ja raportointivelvollisuuksien virtaviivaistamiseksi vuoden 2020 jälkeen on yksi säädös. Jäsenvaltioiden mielipiteet jakautuivat tasaisemmin lainsäädäntövaihtoehdon ja muiden kuin lainsäädännöllisten vaihtoehtojen kesken.
Useimpien vastaajien mielestä kansallisissa suunnitelmissa olisi otettava huomioon energiaunionin kaikki viisi ulottuvuutta, ne olisi laadittava yksityiskohtaisen mallin mukaan (tätä mieltä olivat myös jäsenvaltiot teknisessä työryhmässä), ja niissä olisi selkeästi keskityttävä EU:n määrällisiin tavoitteisiin. Jotkin vastaajat – mukaan lukien useat jäsenvaltiot – kannattivat lyhyitä strategisia kansallisia suunnitelmia. Useat sidosryhmät – mukaan lukien useimmat jäsenvaltiot – korostivat, että uusia hallinnollisia rasitteita tai lisäkustannuksia on vältettävä.
Suunnitelmien viimeistelemistä ja tarkastelua koskevan poliittisen prosessin osalta monet vastaajat kannattivat avointa ja osallistuvaa suunnitteluprosessia, joka edistää sijoittajien luottamusta ja laajaa hyväksyntää kansalaisten keskuudessa.
Vastaajat olivat yleisesti yhtä mieltä siitä, että uuden hallintojärjestelmän pitäisi helpottaa kansallisten energiapolitiikkojen koordinointia ja edistää alueellista yhteistyötä. Ne katsoivat myös, että komissiolla olisi oltava tärkeä rooli tässä prosessissa.
Laajempi yhteenveto julkisesta kuulemisesta on vaikutustenarvioinnissa.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Toimivuustarkastuksessa ja asetusluonnosta koskevassa vaikutustenarvioinnissa otettiin huomioon kaksi tutkimusta, jotka Trinomics and Amec Foster Wheeler teki komission puolesta vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla.
Kansallisten suunnitelmien asetusehdotuksessa ja sen liitteessä 1 (kansallisten suunnitelmien malli) esitettyjen laajuuden ja lähestymistavan osalta on hyödynnetty kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia käsittelevän teknisen työryhmän työtä. Työryhmän puheenjohtajana toimi komissio, ja siinä oli edustajia kaikista jäsenvaltioista.
Julkisessa kuulemisessa saaduissa sidosryhmien kannanotoissa ilmenevää asiantuntemusta on käytetty lisätietolähteenä analyysin viimeistelemiseksi.
•Perusoikeudet
Koska ehdotettu politiikka on suunnattu pääasiassa jäsenvaltioille institutionaalisina toimijoina, se on perusoikeuskirjan mukainen.
4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Tämän ehdotuksen päätavoitteena ovat suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien virtaviivaistaminen ja hallintomekanismin perustaminen. Jäsenvaltioiden olisi toimittava yhdennetyt suunnitelmat ja raportit säännöllisesti komissiolle. Komission olisi jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella laadittava tarvittavat seurantaraportit. Komission tehtävien suorittaminen annetaan energiaa ja ilmastotoimia koskevilla politiikan aloilla työskenteleville virkamiehille, väliaikaisille toimihenkilöille tai ulkopuoliselle henkilöstölle komission nykyisten henkilöresursseja koskevien suunnitelmien puitteissa. Euroopan ympäristökeskuksen osalta on vähitellen palkattava uusia sopimussuhteisia toimihenkilöitä (3 vuoteen 2020 mennessä) viraston henkilöstöpolitiikkaa koskevan suunnitelman ulkopuolelta.
Ehdotetun asetuksen täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset energian ja ilmastotoimien pääosastoissa katetaan täysimääräisesti asiaomaisille budjettikohdille osoitetuilla määrärahoilla vuoteen 2020 saakka. Kustannukset esitetään tarkemmin liitteenä olevassa säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä. Euroopan ympäristökeskusta varten tarvittavat varat eivät sisälly nykyiseen rahoitusohjelmaan.
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Asetuksen täytäntöönpanoa voidaan seurata tarkasti tässä asetuksessa säädettyjen komission ja jäsenvaltioiden raportointien ja arviointien avulla.
Asetusta tarkastellaan uudelleen vuonna 2026. Uudelleentarkastelussa olisi otettava huomioon Pariisin sopimusta koskevan maailmanlaajuisen tilannekatsauksen tulokset.
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Asetusehdotuksen 1 luvussa vahvistetaan asetuksen kohde ja soveltamisala sekä määritelmät.
Asetusehdotuksen 2 luvussa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta laatia vuosille 2021–2030 yhdennetty kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma 1. tammikuuta 2019 mennessä ja sen jälkeen seuraaville kymmenvuotisjaksoille. Liitteessä I esitetään suunnitelmien sitovat mallit ja täsmennetään politiikkoja, toimenpiteitä ja analyyttisiä perustoja.
Tässä luvussa vahvistetaan myös suunnitelman viimeistelyä edeltävä komission ja jäsenvaltioiden välinen monivaiheinen kuulemisprosessi, joka perustuu kansallisen suunnitelman luonnokseen, joka on toimitettava komissiolle 1. tammikuuta 2018 mennessä ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi seuraaville kymmenvuotisjaksoille. Komissio voi näissä puitteissa antaa suosituksia, jotka koskevat tavoitteiden, päämäärien ja panosten vaatimustasoa tai yksittäisiä suunnitelmaan sisältyviä politiikkoja ja toimenpiteitä. Myös muut jäsenvaltiot voivat kommentoida suunnitelmaluonnosta alueellisen yhteistyön yhteydessä. Suunnitelmia on päivitettävä 1. tammikuuta 2024 mennessä (näkymät edelleen vuoteen 2030).
Asetusehdotuksen 3 luvussa säädetään jäsenvaltioiden velvollisuudesta laatia ja raportoida komissiolle vähäpäästöisyyttä koskevista pitkän aikavälin strategioista 50 vuoden aikajänteellä, koska ne ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan edistää talouden muutosta, työpaikkoja ja kasvua, saavuttaa laajempia kestävän kehityksen tavoitteita sekä siirtyä oikeudenmukaisesti ja kustannustehokkaasti noudattamaan Pariisin sopimuksessa vahvistettuja pitkän aikavälin tavoitteita.
Asetusehdotuksen 4 luvussa säädetään edistymisen seuraamiseksi jäsenvaltioiden velvollisuudesta laatia vuodesta 2021 eteenpäin joka toinen vuosi edistymisraportit suunnitelmien täytäntöönpanosta energiaunionin kaikkien viiden ulottuvuuden osalta. Jäsenvaltioiden on edistymisraporteissa myös raportoitava joka toinen vuosi kansallisista sopeutumissuunnitelmista ja -strategioista Pariisin sopimuksen mukaisessa aikataulussa.
Tässä luvussa myös säädetään vuosittain tehtävistä raporteista muun muassa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisten sitoumusten noudattamiseksi ja tarvittavan perustan varmistamiseksi vaatimustenmukaisuutta koskevan arvioinnin tekemiseksi [sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen OP: act number XXX] sekä [maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen OP: act number XXX] nojalla. Nämä raportit liittyvät muun muassa kasvihuonekaasuinventaarioihin ja kehitysmaille annettavaan tukeen, ja niiden avulla unioni ja sen jäsenvaltiot voivat osoittaa edistymisensä UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten täytäntöönpanossa. Siinä säädetään myös kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta annetun direktiivin (päästökauppadirektiivi) mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käytön avoimuudesta.
Tässä luvussa säädetään myös näiden viittä ulottuvuutta koskevien raporttien sisällöstä ja sähköisestä raportointialustasta, jonka perustaksi olisi otettava ja jossa olisi hyödynnettävä nykyisiä, esimerkiksi Euroopan ympäristökeskuksen, Eurostatin ja yhteisen tutkimuskeskuksen raportointiprosesseja, tietokantoja ja sähköisiä välineitä.
Asetusehdotuksen 5 luvussa säädetään komission toteuttamista seurantatoimista ja arvioinneista, joiden avulla se seuraa jäsenvaltioiden edistymistä kansallisessa suunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Siinä vahvistetaan myös menettely sellaisille komission suosituksille, jotka koskevat kansallisten suunnitelmien tavoitetason nostamista tai suunnitelmien täytäntöönpanoa jo asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Lisäksi tässä luvussa säädetään ensimmäisten kansallisten suunnitelmien yhdistetystä arvioinnista, jotta voidaan havaita mahdolliset puutteet EU:n kokonaistavoitteissa. Siinä säädetään edistymiskertomuksiin perustuvista komission suosituksista ja vahvistetaan, että komissio toteuttaa toimia EU:n tasolla tai pyytää jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, jos EU:n vuotta 2030 koskevia energia- ja ilmastotavoitteita ei saavuteta (kavennetaan tai suljetaan kunnianhimoisten tavoitteiden ja toteutuksen välisiä aukkoja). Siinä myös määritellään lähestymistapa komission vuotuiseen energiaunionin tilaa koskevaan katsaukseen.
Asetusehdotuksen 6 luvussa säädetään vaatimuksista kasvihuonekaasupäästöihin, politiikkoihin, toimiin ja ennusteisiin liittyvien kansallisten ja unionin inventaariojärjestelmien osalta. Tällaisten järjestelmien perustaminen on kansainvälinen vaatimus. Ne myös tukevat kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanoa hiilestä irtautumisen suhteen.
Tässä luvussa säädetään myös oikeusperustasta sellaisten unionin ja kansallisten rekisterien perustamiseksi, joilla pidetään kirjaa kansallisesti määritellyistä panoksista ja sallitaan Pariisin sopimuksen 3 artiklan 13 kohdan ja 6 artiklan mukaisesti hillintätoimien kansainvälisesti siirrettyjen tulosten käyttö.
Asetusehdotuksen 7 luvussa säädetään jäsenvaltioiden ja komission välisen yhteistyön ja tuen mekanismeista ja periaatteista. Siinä säädetään myös Euroopan ympäristökeskuksen komissiolle antamasta tuesta, jota tarvitaan tämän asetuksen mukaisessa seuranta- ja raportointityössä.
Asetusehdotuksen 8 luvussa säädetään säännöksistä, jotka ovat tarpeen säädösvallan siirtämiseksi komissiolle delegoitujen ja täytäntöönpanoasetusten antamista varten tarkoin määritellyissä tilanteissa.
Asetusehdotuksen 9 luvussa säädetään energiaunionikomiteasta (asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukainen tarkastelukomitea) ja säännöksistä asetuksen uudelleentarkastelemiseksi vuonna 2026 sekä kumotaan ja muutetaan eräitä EU:n lainsäädännön osia johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Siinä myös vahvistetaan siirtymätoimenpiteet ja voimaantulo.
2016/0375 (COD)
Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
energiaunionin hallinnosta,
direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/663, asetuksen (EY) N:o 715/715, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan ja 194 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
[ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,]
[ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon,]
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1)Tässä asetuksessa vahvistetaan tarvittava lainsäädäntöperusta luotettavalle ja läpinäkyvälle hallinnolle, jolla varmistetaan energiaunionin tavoitteiden ja päämäärien saavuttaminen unionin ja sen jäsenvaltioiden toteuttamien täydentävien, johdonmukaisten ja kunnianhimoisten toimien avulla edistämällä unionin parempaa sääntelyä koskevien periaatteiden toteutumista.
(2)Euroopan energiaunionin olisi katettava seuraavat viisi keskeistä ulottuvuutta: energiavarmuus, energian sisämarkkinat, energiatehokkuus, hiilestä irtautuminen sekä tutkimus, innovointi ja kilpailukyky.
(3)Koska tavoitteena on joustava energiaunioni, jonka ytimessä on kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, jotta unionin kuluttajille (sekä kotitalouksille että yrityksille) voidaan tarjota varmaa, kestävää, kilpailukykyistä ja kohtuuhintaista energiaa, Euroopan energiajärjestelmää on muutettava perusteellisesti. Kyseinen tavoite voidaan saavuttaa vain koordinoidulla toiminnalla, jossa yhdistyvät säädökset ja muut toimenpiteet unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.
(4)Komission ehdotus on laadittu samanaikaisesti eräiden alakohtaisten energiapolitiikkojen aloitteiden kanssa, jotka liittyvät erityisesti uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja energiamarkkinoiden rakenteisiin, ja se hyväksytään yhdessä näiden kanssa. Kyseiset aloitteet muodostavat paketin, jonka laajemman teemakehyksen muodostavat energiatehokkuus etusijalle -periaate, unionin maailmanlaajuinen johtoasema uusiutuvan energian alalla sekä kuluttajien kohtuulliset sopimusehdot.
(5)Eurooppa-neuvosto päätti 24 päivänä lokakuuta 2014 vuoteen 2030 ulottuvista unionin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista, jotka perustuvat neljään avaintavoitteeseen: kasvihuonekaasupäästöjä alennetaan koko talouden laajuudelta vähintään 40 prosenttia, energiatehokkuutta parannetaan vähintään 27 prosenttia pyrkien kuitenkin 30 prosenttiin, vähintään 27 prosenttia unionissa kulutetusta energiasta saadaan uusiutuvista energialähteistä ja sähköverkkojen yhteenliitäntäaste on vähintään 15 prosenttia. Sen mukaan uusiutuvaa energiaa koskeva tavoite on sitova unionin tasolla, ja se toteutetaan jäsenvaltioiden panoksilla, joita ohjaa tarve saavuttaa unionin tavoite yhteisesti.
(6)Sitova, koko talouden laajuinen tavoite vähentää unionin kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna hyväksyttiin virallisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden suunniteltuna kansallisesti määriteltynä panoksena Parisiin sopimukseen ympäristöneuvoston 6 päivänä maaliskuuta 2015 pidetyssä kokouksessa. Unioni ratifioi Pariisin sopimuksen 5 päivänä lokakuuta 2016, ja se tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Sopimuksella korvataan vuoden 1997 Kioton pöytäkirjaan perustuva lähestymistapa, jota ei noudateta enää vuoden 2020 jälkeen. Sen vuoksi päästöjä ja poistumia koskeva unionin seuranta- ja raportointijärjestelmä olisi ajantasaistettava.
(7)Eurooppa-neuvosto päätti 24 päivänä lokakuuta 2014 myös, että olisi kehitettävä luotettava ja avoin hallintojärjestelmä, jonka avulla voidaan varmistaa, että EU saavuttaa kaikki energiapoliittiset tavoitteensa, lisäämättä tarpeettomasti hallinnollista taakkaa. Järjestelmän on tarjottava jäsenvaltioille riittävästi joustoa, ja siinä on täysin kunnioitettava jäsenvaltioiden vapautta valita energialähteidensä yhdistelmä. Se painotti, että tällaisen hallintojärjestelmän olisi perustuttava olemassa oleviin rakenteisiin, esimerkiksi kansallisiin ilmasto-ohjelmiin sekä uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskeviin kansallisiin suunnitelmiin, kuten myös tarpeeseen virtaviivaistaa ja yhdistää erilliset suunnittelu- ja raportointiosiot. Se myös päätti, että kuluttajien roolia ja oikeuksia vahvistetaan ja parannetaan avoimuutta ja ennakoitavuutta investoijien kannalta muun muassa seuraamalla järjestelmällisesti kohtuuhintaisen, turvallisen, kilpailukykyisen, varman ja kestävän energiajärjestelmän keskeisiä indikaattoreita, helpotetaan kansallisten energiapolitiikkojen koordinointia ja kannustetaan jäsenvaltioiden väliseen alueelliseen yhteistyöhön.
(8)Komission 25 päivänä helmikuuta 2015 julkaisemassa energiaunionistrategiassa todetaan tarvittavan yhdennettyä hallintoa sen varmistamiseksi, että kaikki energiaan liittyvät toimet unionin, jäsenvaltioiden, alueellisella ja paikallisella tasolla edistävät energiaunionin tavoitteita ja näin laajentavat hallinnon soveltamisalaa vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden yli kaikkiin energiaunionin viiteen keskeiseen ulottuvuuteen.
(9)Komissio täsmensi 18 päivänä marraskuuta 2015 energiaunionin tilasta antamassaan tiedonannossa, että yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat, joissa otetaan huomioon kaikki energiaunionin viisi keskeistä ulottuvuutta, ovat tarpeen energia- ja ilmastopolitiikkojen strategisen suunnittelun parantamiseksi. Komissio on energiaunionin tilaa koskevan katsauksen yhteydessä antanut jäsenvaltioille yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevia ohjeita, joiden perusteella jäsenvaltiot aloittavat kansallisten suunnitelmien laatimisen kaudelle 2021–2030, sekä vahvistanut hallintoprosessin pääpilarit. Energiaunionin tilaa koskevassa tiedonannossa todetaan myös, että hallintojärjestelmästä olisi säädettävä lainsäädännössä.
(10)Neuvoston päätelmissä 26 päivältä marraskuuta 2015 todetaan, että energiaunionin hallintojärjestelmä on olennainen väline energiaunionin tehokkaan ja tuloksellisen perustamisen ja sen päämäärien saavuttamisen kannalta. Niissä korostetaan, että hallintojärjestelmän perustana olisi oltava strategisen suunnittelun ja ilmasto- ja energiapolitiikkojen täytäntöönpanosta raportoinnin yhdistämisperiaate sekä ilmasto- ja energiapolitiikasta unionin, alueellisella ja kansallisella tasolla vastaavien toimijoiden koordinointi. Niiden mukaan järjestelmällä olisi varmistettava, että vuodelle 2030 sovittuihin energia- ja ilmastotavoitteisiin päästään ja että siinä seurataan unionin yhteistä edistymistä Euroopan unionin poliittisten päämäärien saavuttamista kaikkien viiden ulottuvuuden osalta.
(11)Euroopan parlamentti totesi 15 päivänä joulukuuta 2015 antamassa päätöslauselmassa ”Kohti Euroopan energiaunionia” edellyttävänsä, että energiaunionin hallintokehys on kunnianhimoinen, luotettava, avoin ja demokraattinen, että siinä otetaan täysin huomioon Euroopan parlamentin asema ja että sillä varmistetaan vuodelle 2030 asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttaminen.
(12)Näin ollen energiaunionin hallintojärjestelmän päätavoitteena olisi oltava mahdollistaa energiaunionin tavoitteiden ja erityisesti vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energiapolitiikan puitteiden tavoitteiden saavuttaminen. Sen vuoksi tämä asetus on kytköksissä alakohtaiseen lainsäädäntöön, jolla pannaan täytäntöön vuoteen 2030 ulottuvat energia- ja ilmastotavoitteet. Jäsenvaltioiden on voitava joustavasti valita omaan kansalliseen energialähteiden valikoimaansa ja valintoihinsa parhaiten sopivat toimintapolitiikat, mutta joustavuus ei saisi olla ristiriidassa markkinoiden suuremman yhdentämisen, kilpailun lisäämisen, ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisen ja asteittaisen vähähiiliseen talouteen siirtymisen kanssa.
(13)Siirtymä vähähiiliseen talouteen edellyttää muutoksia sijoittajien toimintatavoissa ja kannustimia kaikilla politiikan aloilla. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen edellyttää, että Euroopan talouden tehokkuutta ja innovointia edistetään, ja sen tulisi erityisesti johtaa myös ilmanlaadun parantumiseen.
(14)Koska kasvihuonekaasut ja ilman epäpuhtaudet johtuvat pääosin yhteisistä lähteistä, kasvihuonekaasujen vähentämiseksi suunnitellulla politiikalla voi olla ilmanlaadun suhteen sivuhyötyjä, jotka voisivat korvata kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisestä johtuvat lyhyen aikavälin kustannukset osittain tai kokonaan. Koska direktiivin 2001/81/EY nojalla raportoidut tiedot ovat tärkeitä kasvihuonekaasujen inventorioiden ja kansallisten suunnitelmien laadinnassa, olisi tunnustettava direktiivin 2001/81/EY ja kasvihuonekaasuinventorioiden osalta kerättävien ja raportoitavien tietojen välisen johdonmukaisuuden tärkeys.
(15)Asetuksen (EU) N:o 525/2013 täytäntöönpanosta saatu kokemus on tuonut esiin tarpeen lisätä synergiaa ja yhdenmukaisuutta muiden säädösten nojalla tehtävän raportoinnin kanssa; tällaisia säädöksiä ovat erityisesti direktiivi 2003/87/EY, asetus (EY) N:o 166/2006, asetus (EY) N:o 517/2014 ja asetus (EY) N:o 1099/2008. Yhdenmukaisten tietojen käyttö kasvihuonekaasupäästöjen raportoimisessa on olennaisen tärkeää päästöraportoinnin laadun varmistamiseksi.
(16)Energiaunionin hallintojärjestelmän olisi komission vakaasti ajaman paremman sääntelyn tavoitteen mukaisesti johdettava siihen, että jäsenvaltioiden, komission ja muiden unionin toimielinten hallinnollinen taakka kevenee merkittävästi, ja sen pitäisi auttaa varmistamaan politiikkojen ja toimenpiteiden johdon- ja asianmukaisuus unionin ja kansallisella tasolla siltä osin kuin kyseessä on energiajärjestelmän muuttaminen vähähiilisen talouden suuntaan.
(17)Energiaunionin tavoitteiden saavuttaminen olisi varmistettava yhdistämällä unionin aloitteita ja yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa vahvistettuja johdonmukaisia kansallisia politiikkoja. Unionin energia- ja ilmastoalan alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistetaan suunnitelmavelvoitteita, jotka ovat olleet hyödyllisiä muutokseen kannustavia välineitä kansallisella tasolla. Koska niitä on otettu käyttöön eri aikoina, niissä on päällekkäisyyksiä eikä politiikan alojen välisiä synergioita ja vuorovaikutuksia ole otettu riittävästi huomioon. Sen vuoksi ilmasto- ja energia-alan nykyisiä erillisiä suunnittelu-, raportointi- ja seurantajärjestelmiä olisi virtaviivaistettava ja yhdennettävä niin paljon kuin mahdollista.
(18)Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien olisi katettava kymmenen vuoden ajanjakso, ja niissä olisi esitettävä yhteenveto nykyisen energiajärjestelmän ja politiikan tilasta. Niissä olisi vahvistettava kansalliset tavoitteet energiaunionin kaikille viidelle keskeiselle ulottuvuudelle sekä vastaavat politiikat ja toimenpiteet kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi; lisäksi niillä olisi oltava analyyttinen perusta. Ensimmäisessä, vuodet 2021–2030 kattavassa kansallisessa suunnitelmassa olisi otettava erityisesti huomioon kasvihuonekaasujen päästöjen vähennyksille, uusiutuvalle energialle, energiatehokkuudelle ja sähköverkkojen yhteenliitäntäasteelle vuodeksi 2030 vahvistetut tavoitteet. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan, että kansalliset suunnitelmat ovat johdonmukaiset kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa ja edistävät niiden saavuttamista.
(19)Kansallisille suunnitelmille olisi vahvistettava pakollinen malli, jotta kaikki kansalliset suunnitelmat olisivat riittävän täydelliset ja jotta niiden vertailu ja yhdistäminen helpottuisi; samalla on varmistettava, että jäsenvaltioille annetaan riittävästi joustovaraa määritellä kansallisten suunnitelmien yksityiskohdat kansallisten tarpeiden ja erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.
(20)Energia- ja ilmastoalojen politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpano vaikuttaa ympäristöön. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että yleisölle annetaan ajoissa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien valmistelemiseen ja tulla kuulluksi tällaisen valmistelun yhteydessä tapauksen mukaan direktiivin 2001/42/EY säännösten sekä tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa 25 päivänä kesäkuuta 1998 tehdyn YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimuksen (Århusin yleissopimus) mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava työmarkkinaosapuolten osallistuminen yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien valmisteluun.
(21)Alueellinen yhteistyö on keskeisessä asemassa, kun halutaan varmistaa energiaunionin tavoitteiden saavuttaminen. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus kommentoida toisten jäsenvaltioiden suunnitelmaluonnoksia, jotta vältettäisiin epäjohdonmukaisuudet ja mahdolliset negatiiviset vaikutukset muihin jäsenvaltioihin ja varmistettaisiin, että yhteisiin tavoitteisiin päästään yhteisesti. Kansallisten suunnitelmien laadinnassa, viimeistelyssä ja täytäntöönpanossa tehtävä alueellinen yhteistyö on olennaisen tärkeää toimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi sekä markkinoiden yhdentämisen ja energiavarmuuden edistämiseksi.
(22)Kansallisten suunnitelmien olisi oltava vakaita, jotta voidaan varmistaa kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden avoimuus ja ennustettavuus investointivarmuuden varmistamiseksi. Olisi kuitenkin säädettävä, että kansallisia suunnitelmia olisi päivitettävä kerran asianomaisella kymmenvuotisjaksolla, jotta jäsenvaltiot voisivat mukauttaa niitä merkittävästi muuttuneisiin olosuhteisiin. Kun kyseessä ovat vuodet 2021–2030 kattavat suunnitelmat, jäsenvaltioiden olisi voitava päivittää suunnitelmansa vuonna 2024. Tavoitteita, päämääriä ja panoksia olisi muutettava vain korkeammalle tasolle asetetun yleistavoitteen huomioon ottamiseksi erityisesti vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteiden osalta. Jäsenvaltioiden olisi päivitysten yhteydessä pyrittävä hillitsemään haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat tulleet esiin yhdennetyssä raportoinnissa.
(23)Vakaat vähäpäästöisyyttä koskevat pitkän aikavälin strategiat ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan edistää talouden muutosta, työpaikkoja ja kasvua, saavuttaa laajempia kestävän kehityksen tavoitteita sekä siirtyä oikeudenmukaisesti ja kustannustehokkaasti noudattamaan Pariisin sopimuksessa vahvistettuja pitkän aikavälin tavoitteita. Lisäksi Pariisin sopimuksen osapuolia on pyydetty ilmoittamaan tätä varten vuoteen 2020 mennessä vuosisadan puoliväliin ulottuvasta pitkän aikavälin strategiastaan vähäpäästöisen talouden kehittämiseksi.
(24)Kuten suunnitelmienkin kohdalla, unionin energia- ja ilmastoalan alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistetaan raportointivelvoitteita, joista monet ovat olleet hyödyllisiä muutokseen kannustavia välineitä kansallisella tasolla. Koska niitä on otettu käyttöön eri aikoina, niissä on kuitenkin päällekkäisyyksiä, eikä eri politiikan alojen (esim. kasvihuonekaasujen hillitseminen, uusiutuva energia, energiatehokkuus ja markkinoiden yhdentäminen) välisiä synergioita ja vuorovaikutuksia ole otettu riittävästi huomioon. Jotta saataisiin oikea tasapaino kahden tarpeen välille, jotka ovat tarve vahvistaa kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanon asianmukainen seuranta ja tarve keventää hallinnollista taakkaa, jäsenvaltioiden olisi laadittava suunnitelmien täytäntöönpanosta ja muusta energiajärjestelmän kehityksestä joka toinen vuosi edistymisraportit. On kuitenkin edelleen tarpeen raportoida vuosittain, erityisesti kun kyseessä ovat ilmastonmuutosta koskevasta Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksesta (UNFCCC) ja unionin asetuksista johtuvat ilmastoalan raportointivaatimukset.
(25)Jäsenvaltioiden yhdennettyjen edistymisraporttien olisi kuvastettava kansallisille suunnitelmille vahvistetussa mallissa olevia seikkoja. Koska yhdennetyt edistymisraportit ovat luonteeltaan teknisiä ja koska ensimmäinen edistymisraportti on toimitettava vuonna 2021, yhdennettyjen edistymisraporttien malli olisi vahvistettava yhdessä tai useammassa täytäntöönpanosäädöksessä. Edistymisraportit olisi laadittava avoimuuden varmistamiseksi suhteessa unioniin, toisiin jäsenvaltioihin ja markkinatoimijoihin kuluttajat mukaan lukien. Niiden olisi koskettava energiaunionin kaikkia viittä ulottuvuutta, ja ensimmäisen ajanjakson osalta niissä olisi keskityttävä myös vuoteen 2030 ulottuvien EU:n ilmasto- ja energiapuitteiden tavoitteiden kattamiin aloihin.
(26)Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat UNFCCC:n mukaan velvolliset laatimaan, saattamaan säännöllisesti ajan tasalle, julkaisemaan ja toimittamaan osapuolten konferenssille tiedoksi kansalliset inventaariot ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista käyttäen osapuolten konferenssissa sovittuja vertailukelpoisia menetelmiä. EU:n kasvihuonekaasujen inventaariot ovat keskeisessä asemassa seurattaessa hiilestä irtautumista koskevan ulottuvuuden täytäntöönpanon edistymistä ja arvioitaessa ilmastolainsäädännön noudattamista etenkin [sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [ ] [ESR]") OP: act number XXX] sekä [maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta annetun asetuksen [ ] [LULUCF] osalta.
(27)Päätöksessä 1/CP.16 edellytetään kansallisten järjestelyjen perustamista ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arvioimiseksi. Tässä asetuksessa olisi mahdollistettava kyseisten kansallisten järjestelyjen perustaminen.
(28)Asetuksen (EU) N:o 525/2013 täytäntöönpanosta saatu kokemus on osoittanut tietojen läpinäkyvyyden, tarkkuuden, johdonmukaisuuden, kattavuuden ja vertailukelpoisuuden tärkeyden. Tällä asetuksella olisi kyseiset kokemukset huomioon ottaen varmistettava, että politiikoista, toimista ja ennusteista raportointi on jäsenvaltioiden edistymiskertomusten keskeinen osio. Kyseisten raporttien sisältämät tiedot ovat olennaisen tärkeitä asetuksen [ ] [ESR] mukaisten sitoumusten oikea-aikaisen täytäntöönpanon osoittamiseksi. Kun järjestelmien hallinnoiminen ja jatkuvat parannustoimet unionin ja jäsenvaltioiden tasolla yhdistetään parempiin raportointia koskeviin ohjeisiin, hiilestä irtautumista koskevan ulottuvuuden edistymisen seuraamiseksi tarvittavien tietojen pitäisi jatkuvasti tulla paremmiksi.
(29)Tällä asetuksella olisi varmistettava, että jäsenvaltiot raportoivat taloudellisesta, teknologisesta ja valmiuksien kehittämiseen tähtäävästä tuesta kehitysmaille ja näin edistävät unionille UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksesta johtuvien sitoumusten toteuttamista. Tiedot kansallisista sopeutumistoimista ja tuesta ovat tärkeitä myös yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kannalta erityisesti ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin sopeutumisen osalta liittyen unionin energian toimitusvarmuuteen, kuten voimalaitosten jäähdytysvesiin, biomassan saatavuuteen energiantuotantoa varten ja tietoihin energiaunionin ulkoisen ulottuvuuden kannalta asiaankuuluvasta tuesta.
(30)Komission olisi jäsenvaltioiden ja komission hallinnollisen taakan rajoittamiseksi perustettava verkkopohjainen raportointialusta viestinnän helpottamiseksi ja yhteistyön edistämiseksi. Näin pitäisi voida varmistaa raporttien oikea-aikainen toimittaminen ja edistää kansallisen raportoinnin avoimuuden parantamista. Sähköisen raportointialustan olisi täydennettävä nykyisiä, esimerkiksi Euroopan ympäristökeskuksen, Eurostatin ja yhteisen tutkimuskeskuksen raportointiprosesseja, tietokantoja ja sähköisiä välineitä sekä unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS), jotka olisi otettava kyseisen alustan perustaksi ja joita siinä olisi hyödynnettävä.
(31)Kun jäsenvaltiot toimittavat komissiolle tietoja kansallisen suunnittelun ja raportoinnin kautta, kyseiset tiedot ja tilastot eivät saisi olla päällekkäisiä niiden tietojen ja tilastojen kanssa, jotka on jo asetettu Eurostatin saataville Euroopan tilastoista annetun asetuksen (EY) N:o 223/2009 nojalla samassa muodossa kuin tämän asetuksen mukaisissa suunnittelu- ja raportointivelvoitteissa edellytetään ja jotka ovat vielä Eurostatin saatavilla samoilla arvoilla. Kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa raportoitujen tietojen ja ennusteiden – jos niitä on saatavilla ja jos ajankohta on asianmukainen – olisi perustuttava Eurostatin tietoihin ja asetuksen (EY) N:o 223/2009 mukaisesti Euroopan tilastoista raportoinnissa käytettävään menetelmään ja olisi oltava niiden kanssa johdonmukaiset.
(32)Komission on olennaisen tärkeää arvioida kansallisten suunnitelmien luonnokset ja ilmoitettujen kansallisten suunnitelmien täytäntöönpano edistymisraporttien perusteella, jotta energiaunionistrategian tavoitteet saavutettaisiin yhteisesti, erityisesti ensimmäisellä jaksolla unionin vuodelle 2030 asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden osalta, kuten myös kansalliset panokset kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällainen arviointi olisi tehtävä joka toinen vuosi ja vain tarvittaessa vuosittain, ja se olisi vahvistettava komission energiaunionin tilaa koskevissa raporteissa.
(33)Ilmailu vaikuttaa maailman ilmastoon siitä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen ja muiden päästöjen, typen oksidien päästöt mukaan lukien, sekä cirrus-pilvien muodostumisen kaltaisten mekanismien tuloksena. Koska tieteellinen käsitys näistä vaikutuksista kehittyy nopeasti, asetuksessa (EU) N:o 525/2013 säädetään jo ajantasaisesta arvioinnista, joka koskee ilmailun vaikutuksia maailman ilmastoon. Tässä yhteydessä käytettävä mallintaminen olisi mukautettava tieteen kehitykseen. Kyseisiä vaikutuksia koskevien arviointiensa pohjalta komissio voisi tarkastella asiaankuuluvia toimintavaihtoehtoja vaikutuksiin puuttumiseksi.
(34)Jotta varmistettaisiin johdonmukaisuus kansallisten ja unionin politiikkojen ja energiaunionin tavoitteiden välillä, komission ja jäsenvaltioiden olisi käytävä jatkuvaa vuoropuhelua. Komission olisi tarvittaessa annettava jäsenvaltioille suosituksia, jotka koskevat muun muassa kansallisten suunnitelmien tavoitetasoa, ilmoitettuihin kansallisiin suunnitelmiin sisältyvien politiikkojen ja toimenpiteiden tulevaa täytäntöönpanoa ja muita kansallisia politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla on merkitystä energiaunionin täytäntöönpanon suhteen. Jäsenvaltioiden olisi otettava nämä suositukset mahdollisimman tarkasti huomioon ja mainittava seuraavissa edistymisraporteissa, miten ne on pantu täytäntöön.
(35)Jos yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien tai niiden päivitysten tavoitetaso ei riitä siihen, että energiaunionin tavoitteet ja erityisesti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla koskevat vuodelle 2030 asetetut tavoitteet saavutetaan yhteisesti, komission olisi toteutettava unionin tasolla toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan yhteisesti (eli tavoitetasoihin liittyvät aukot suljetaan). Jos unionin edistyminen näiden tavoitteiden saavuttamisessa ei riitä niiden toteutumiseen, komissio voi antaa suosituksia, toteuttaa unionin tasolla toimenpiteitä tai vaatia jäsenvaltioilta lisätoimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi (eli toteutukseen liittyvät aukot suljetaan). Tällaisissa toimenpiteissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden unionin vuoden 2030 uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä tavoitteita koskevat aiemmat kunnianhimoiset panokset, joilla ne ovat osallistuneet ponnistuksen jakamiseen, jotta tavoite saavutettaisiin yhteisesti. Uusiutuvan energian osalta tällaisiin toimenpiteisiin voi kuulua myös se, että jäsenvaltio myöntää määrärahoja komission hallinnoimaan rahoitusalustaan, jolla edistetään uusiutuvaa energiaa koskevia hankkeita koko unionissa. Uusiutuvaa energiaa koskevissa suosituksissa ja toimenpiteissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden aiemmat kunnianhimoiset panokset, joilla ne ovat edistäneet unionin vuoden 2030 tavoitteen saavuttamista yhteisesti. Jäsenvaltioiden kansallisia uusiutuvaa energiaa koskevia vuoden 2020 tavoitteita olisi käytettävä uusiutuvan energian perusosuutena vuodesta 2021 eteenpäin. Energiatehokkuuden alalla voidaan toteuttaa lisätoimenpiteitä erityisesti tuotteiden, rakennusten ja liikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi.
(36)Unionin ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toimittamaan kasvihuonekaasujen päästöistä ja poistumista tuoreinta tietoa. Tällä asetuksella olisi mahdollistettava se, että tällaiset arviot laaditaan mahdollisimman lyhyessä määräajassa käyttäen tilastotietoja ja muita tietoja, kuten tarvittaessa ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan ohjelman ja muiden satelliittijärjestelmien tarjoamia satelliittivälitteisiä avaruusperusteisia tietoja.
(37)Päätöksellä N:o 406/2009/EY vahvistettua vuosittaisen raportointikierroksen lähestymistapaa jatketaan asetusta [ ] [ESR] sovellettaessa. Tämä edellyttää jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioiden kattavaa tarkastusta, jotta säännösten noudattaminen voidaan arvioida ja soveltaa tarvittaessa korjaavia toimia. Unionin tason menettely jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioiden tarkastamiseksi on tarpeen, jotta asetuksen [ ] [ESR] noudattamista arvioidaan uskottavasti, johdonmukaisesti, läpinäkyvästi ja oikea-aikaisesti.
(38)Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava tiivis yhteistyö kaikissa energiaunionin ja tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvissä kysymyksissä tiiviissä yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa. Komission olisi tarvittaessa avustettava jäsenvaltioita tämän asetuksen täytäntöönpanossa erityisesti kansallisten suunnitelmien laatimisen ja niihin liittyvien valmiuksien kehittämisen osalta.
(39)Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa otetaan huomioon viimeisimmät eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut maakohtaiset suositukset.
(40)Euroopan ympäristökeskuksen olisi tarvittaessa avustettava komissiota vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti arviointi-, seuranta- ja raportointityössä.
(41)Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 290 artiklan mukaisesti yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien yleisen kehyksen (malli) muuttamiseksi, sellaisen rahoitusalustan perustamiseksi, johon jäsenvaltiot voivat osoittaa varoja jos unionin kehityskulkua vuodelle 2030 vahvistetun unionin uusiutuvaa energiaa koskevan tavoitteen osalta ei saavuteta yhteisesti, lämmitysvaikutuksissa ja kansainvälisesti hyväksytyissä inventaario-ohjeissa tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi, unionin inventaariojärjestelmän sisällöllisten vaatimusten vahvistamiseksi ja 33 artiklan mukaisten rekisterien perustamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi oltava järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Sen olisi otettava huomioon myös mahdolliset UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen nojalla tehdyt päätökset.
(42)Jotta voitaisiin varmistaa tämän asetuksen 15 artiklan 3 kohdan, 17 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 6 kohdan, 31 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 32 artiklan 3 kohdan yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.
(43)Energiaunionikomitean olisi avustettava komissiota tämän asetuksen mukaisten tehtävien hoidossa täytäntöönpanosäädösten valmistelemiseksi. Sillä olisi korvattava ilmastonmuutoskomitea ja tapauksen mukaan muut komiteat, ja sen olisi otettava niiden tehtävät.
(44)Komissio tarkastelee tämän asetuksen täytäntöönpanoa vuonna 2026 ja tekee tarvittaessa muutosehdotuksia asetuksen moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkastelussa olisi otettava tarvittaessa huomioon muuttuvat olosuhteet ja Pariisin sopimusta koskevan maailmalaajuisen tilannekatsauksen tulokset.
(45)Tällä asetuksella yhdennetään, muutetaan, korvataan ja kumotaan tiettyjä nykyisellään unionin alakohtaiseen energia- ja ilmastolainsäädäntöön sisältyviä suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksia virtaviivaisen ja yhdennetyn lähestymistavan varmistamiseksi pääasiallisille suunnittelu-, raportointi- ja seurantaosioille. Sen vuoksi direktiivejä 94/22/EY, 98/70/EY ja 2009/31/EY, asetuksia (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/73/EY, neuvoston direktiiviä 2009/119/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivejä 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU sekä neuvoston direktiiviä (EU) 2015/652 olisi muutettava.
(46)Tähän asetukseen sisällytetään asetuksen (EU) N:o 525/2013 säännökset kokonaan. Sen vuoksi asetus (EU) N:o 525/2013 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021. Eräiden säännösten soveltamista olisi kuitenkin jatkettava kyseisen päivämäärän jälkeen sen varmistamiseksi, että päätöksen N:o 406/2009/EY soveltaminen jatkuu asetuksen (EU) N:o 525/2013 nojalla ja että eräät Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanoon liittyvät seikat ovat edelleen lainsäädännön alaisia.
(47)Koska jäsenvaltiot eivät voi yksinään saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita riittävällä tavalla, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1.
Tällä asetuksella perustetaan hallintojärjestelmä, jolla
a)pannaan täytäntöön energiaunionin tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi laaditut strategiat ja toimenpiteet ja ensimmäisen, vuodet 2021–2030 kattavan kymmenvuotisjakson osalta erityisesti vuoteen 2030 ulottuvat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet;
b)varmistetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen sihteeristölle suorittaman raportoinnin oikea-aikaisuus, läpinäkyvyys, tarkkuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja kattavuus.
Hallintojärjestelmän perustana ovat yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat, jotka kattavat kymmenen vuoden ajanjaksot alkaen vuosista 2021–2030, jäsenvaltioiden laatimat yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevat edistymisraportit sekä Euroopan komission vahvistamat yhdennetyt seurantajärjestelyt. Siinä on määriteltävä komission ja jäsenvaltioiden välinen monivaiheinen jäsennelty prosessi, jossa pyritään viimeistelemään kansalliset suunnitelmat ja niiden täytäntöönpano, myös alueellisen yhteistyön osalta, sekä vastaavat komission toimet.
2.
Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin energiaunionin viiteen ulottuvuuteen:
1)energiavarmuus,
2)energiamarkkinat,
3)energiatehokkuus,
4)hiilestä irtautuminen sekä
5) tutkimus, innovointi ja kilpailukyky.
2 artikla
Määritelmät
Tätä asetusta sovellettaessa sovelletaan direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767], direktiivin 2010/31/EU ja direktiivin 2012/27/EU määritelmiä.
Lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan
1)’nykyisillä politiikoilla ja toimenpiteillä’ täytäntöönpantuja ja hyväksyttyjä politiikkoja ja toimenpiteitä;
2)’täytäntöönpannuilla politiikoilla ja toimenpiteillä’ politiikkoja ja toimenpiteitä, joihin sovelletaan kansallisen suunnitelman jättämispäivänä yhtä tai useampaa seuraavista edellytyksistä: kansallinen lainsäädäntö on voimassa, yksi tai useampia vapaaehtoisia sopimuksia on tehty, määrärahoja on myönnetty, henkilöresursseja on otettu käyttöön;
3)’hyväksytyillä politiikoilla ja toimenpiteillä’ politiikkoja ja toimenpiteitä, joiden osalta on tehty kansallisen suunnitelman tai edistymisraportin jättämispäivään mennessä virallinen hallituksen päätös ja joiden täytäntöönpanon jatkamiseen on selkeästi sitouduttu;
4)’suunnitelluilla politiikoilla ja toimenpiteillä’ keskustelun kohteena olevia vaihtoehtoja, joilla on realistinen mahdollisuus tulla hyväksytyiksi ja toteutetuiksi kansallisen suunnitelman tai edistymisraportin jättämispäivän jälkeen;
5)’ennusteilla’ ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia tai energiajärjestelmän kehittymistä koskevia ennusteita, joiden on sisällettävä ainakin määrälliset arviot raportointivuotta välittömästi seuraavista neljästä vuodesta, joiden viimeinen luku on 0 tai 5;
6)’ennusteilla, joissa ei oteta huomioon toimenpiteitä’, ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevia ennusteita, joissa ei ole otettu huomioon suunniteltujen, hyväksyttyjen tai toteutettujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutuksia sen vuoden jälkeen, joka on valittu kyseisen ennusteen lähtökohdaksi;
7)’ennusteilla, joissa on otettu huomioon toimenpiteet’, ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia tai energiajärjestelmän kehittymistä koskevia ennusteita, joissa on otettu huomioon hyväksyttyjen ja toteutettujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin;
8)’ennusteilla, joissa on otettu huomioon lisätoimet’, ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia tai energiajärjestelmän kehittymistä koskevia ennusteita, joissa on otettu huomioon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai energiatavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyttyjen ja toteutettujen politiikkojen ja toimenpiteiden sekä tätä varten suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin;
9)’vuoteen 2030 ulottuvilla unionin energia- ja ilmastotavoitteilla’ unionin laajuista sitovaa tavoitetta, jonka mukaan unionin kasvihuonekaasupäästöjä alennetaan koko talouden laajuudelta vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, unionin tason sitovaa tavoitetta, jonka mukaan vähintään 27 prosenttia unionissa vuonna 2030 kulutetusta energiasta saadaan uusiutuvista energialähteistä, unionin tason tavoitetta, jonka mukaan energiatehokkuus on parantunut vuonna 2030 vähintään 27 prosenttia, jota on tarkistettava vuoteen 2020 mennessä pitäen mielessä EU:n 30 prosentin taso, sekä tavoitetta, jonka mukaan sähköverkkojen yhteenliitäntäaste on vuonna 2030 vähintään 15 prosenttia, tai muita Eurooppa-neuvoston tai neuvoston ja parlamentin tältä osin myöhemmin vuodelle 2030 sopimia tavoitteita;
10)’kansallisella inventaariojärjestelmällä’ jäsenvaltiossa perustettua institutionaalisten, oikeudellisten ja menettelyihin liittyvien järjestelyjen järjestelmää, jolla arvioidaan ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat sekä raportoidaan ja arkistoidaan inventaariotiedot;
11)’indikaattorilla’ määrällistä tai laadullista tekijää tai muuttujaa, joka auttaa paremmin ymmärtämään edistymistä täytäntöönpanossa;
12)’politiikoilla ja toimenpiteillä’ kaikkia välineitä, jotka edistävät yhdennettyjen energia- ja ilmastosuunnitelmien tavoitteiden saavuttamista ja/tai sellaisten UNFCCC:n 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoa, joihin voivat kuulua ne, joiden ensisijaisena tavoitteena ei ole kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ja vähentäminen tai energiajärjestelmän muuttaminen;
13)’politiikkojen, toimien ja ennusteiden järjestelmällä’ institutionaalisten, oikeudellisten ja menettelyihin liittyvien järjestelyjen järjestelmää, jolla raportoidaan politiikoista ja toimenpiteistä ja ennusteista, jotka koskevat ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä, nielujen aikaansaamia poistumia ja energiajärjestelmää muun muassa tämän asetuksen 32 artiklassa vaaditun mukaisesti;
14)’teknisillä korjauksilla’ kansallisiin kasvihuonekaasuinventaarioihin sisältyvien arvioiden mukautuksia, jotka tehdään 31 artiklan mukaisesti tehtävän tarkastuksen yhteydessä, kun toimitetut inventaariotiedot ovat puutteellisia tai ne on laadittu tavalla, joka ei ole johdonmukainen asiaa koskevien kansainvälisten tai unionin sääntöjen tai ohjeiden kanssa, ja joiden on tarkoitus korvata alun perin toimitetut arviot;
15)’laadunvarmistuksella’ suunniteltua järjestelmää, jolla varmistetaan, että tiedon laatutavoitteet saavutetaan ja että parhaista mahdollisista arvioista ja tiedoista raportoidaan laadunhallintaohjelman toimivuuden tukemiseksi ja jäsenvaltioiden avustamiseksi;
16)’laaduntarkistuksella’ rutiininomaisten teknisten toimien järjestelmää, jolla koottujen tietojen ja arvioiden laatua mitataan ja valvotaan niiden eheyden, paikkansapitävyyden ja kattavuuden varmistamiseksi, virheiden ja puutteiden havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi, tietojen ja muiden käytettävien materiaalien dokumentoimiseksi ja arkistoimiseksi sekä kaikkien laadunvarmistustoimien kirjaamiseksi;
17)’keskeisillä indikaattoreilla’ keskeisiä indikaattoreita, joilla mitataan komission ehdottamien energiaunionin viiden ulottuvuuden suhteen saavutettua edistymistä;
18)’SET-suunnitelmalla’ komission tiedonannossa (2015) 6317 esitettyä Euroopan strategista energiateknologiasuunnitelmaa.
2 LUKU
YHDENNETYT KANSALLISET ENERGIA- JA ILMASTOSUUNNITELMAT
3 artikla
Yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat
1.
Jokaisen jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2019 mennessä ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi annettava komissiolle tiedoksi yhdennetty kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma. Suunnitelmien on sisällettävä 2 kohdassa ja liitteessä I esitetyt seikat. Ensimmäinen suunnitelma kattaa vuodet 2021–2030. Seuraavien suunnitelmien on katettava kymmenvuotisjakso, joka alkaa välittömästi edellisen suunnitelman kattaman ajanjakson päätyttyä.
2.
Yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa on oltava seuraavat pääosiot:
a)yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laadintaprosessista tehty yhteenveto, jonka muodostavat tiivistelmä, kuvaus sidosryhmien kuulemisesta ja osallistumisesta ja näiden tuloksista sekä kuvaus alueellisesta yhteistyöstä muiden jäsenvaltioiden kanssa suunnitelman laadintavaiheessa;
b)kuvaus kansallisista tavoitteista, päämääristä ja panoksista energiaunionin kaikkien viiden ulottuvuuden osalta;
c)kuvaus politiikoista ja toimenpiteistä, joita esitetään vastaavien b alakohdassa säädettyjen tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamiseksi;
d)kuvaus energiaunionin viiden ulottuvuuden nykytilanteesta, myös energiajärjestelmän, kasvihuonekaasujen päästöjen, poistumien sekä b alakohdassa tarkoitettuja tavoitteita koskevien ennusteiden osalta, jo olemassa olevien (täytäntöönpantujen ja hyväksyttyjen) politiikkojen ja toimenpiteiden kanssa;
e)arvio b alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutuksista;
f)tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä vaatimuksia ja rakennetta noudattaen laadittu liite, jossa esitetään jäsenvaltion menetelmät ja politiikkatoimet energiansäästövaatimuksen saavuttamiseksi energiatehokkuusdirektiivin [sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016)761] 7 artiklan a ja b alakohdan sekä liitteen IV mukaisesti.
3.
Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitettuja kansallisia suunnitelmia laatiessaan otettava huomioon energiaunionin viiden ulottuvuuden väliset yhteydet ja tapauksen mukaan käytettävä johdonmukaisia tietoja ja oletuksia kaikissa viidessä ulottuvuudessa.
4.
Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamiseksi vastaamaan unionin energia- ja ilmastopolitiikan puitteiden muutoksia, energiamarkkinoiden kehitystä sekä uusia UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen vaatimuksia.
4 artikla
Kansalliset tavoitteet, päämäärät ja panokset energiaunionin kaikkien viiden ulottuvuuden osalta
Jäsenvaltioiden on vahvistettava yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan seuraavat keskeiset tavoitteet, päämäärät ja panokset, kuten liitteessä I olevassa A.2 jaksossa täsmennetään:
a)Hiilestä irtautuminen:
1)kun kyseessä ovat kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat koko talouden laajuudelta sovellettavan EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamisen edistämiseksi:
i.kasvihuonekaasupäästöjä koskeva jäsenvaltioiden sitova kansallinen tavoite ja asetuksen [ ] [ESR] mukaiset vuotuiset sitovat kansalliset rajat;
ii.jäsenvaltioiden asetuksen [ ] [LULUCF] mukaiset sitoumukset;
iii.tapauksen mukaan muut kansalliset tavoitteet ja päämäärät, jotka ovat johdonmukaiset olemassa olevien pitkän aikavälin vähäpäästöisyyttä koskevien strategioiden kanssa;
iv.tapauksen mukaan muut tavoitteet ja päämäärät, mukaan lukien alakohtaiset päämäärät ja mukauttamistavoitteet;
2)Uusiutuva energia:
i.[uudelleenlaaditun uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin, jota ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767] 3 artiklassa tarkoitetun unionin sitovan tavoitteen, jonka mukaan vähintään 27 prosenttia energiasta saadaan vuonna 2030 uusiutuvista energialähteistä, saavuttamiseksi, tähän tavoitteeseen osoitettu panos, joka liittyy uusiutuvista lähteistä saatavan energian osuuteen energian kokonaisloppukulutuksesta jäsenvaltiossa vuonna 2030 sekä kyseisen panoksen lineaarinen kehityskulku vuodesta 2021 lähtien;
ii.kehityskulut, jotka liittyvät uusiutuvien energialähteiden alakohtaisiin osuuksiin lopullisesta energiankulutuksesta jäähdytys-, sähkö- ja liikennealoilla vuosina 2021–2030;
iii.kehityskulut uusiutuvan energian teknologioille, joita jäsenvaltio aikoo käyttää saavuttaakseen yleiset ja alakohtaiset uusiutuvan energian kehityskulut vuosina 2021–2030, mukaan lukien odotettu energian kokonaisloppukulutus teknologiaa ja alaa kohden Mtoe:na sekä suunniteltu asennettu kokonaiskapasiteetti teknologiaa ja alaa kohden MW:na.
b)Energiatehokkuus:
1)ohjeellinen kansallinen energiatehokkuuspanos direktiivin 2012/27/EU [sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016)761] 1 artiklan 1 kohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun unionin sitovan energiatehokkuutta koskevan 30 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2030, joko primääri- ja/tai loppuenergian kulutuksen tai säästöjen taikka energiaintensiteetin perusteella;
Jäsenvaltion on ilmaistava kulutuksensa primäärienergian kulutuksen ja loppuenergian kulutuksen absoluuttisena tasona vuosina 2020–2030 ja ilmoitettava panoksen lineaarinen kehityskulku vuodesta 2021 eteenpäin. Niiden on selitettävä käyttämänsä menetelmät ja muuntokertoimet;
2)energiansäästöjen kumulatiivinen määrä, joka aiotaan saavuttaa energiatehokkuusvelvoitteiden osalta vuosina 2021–2030 direktiivin 2012/27/EU [sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016)761] 7 artiklan nojalla;
3)tavoitteet, jotka koskevat kansallisen (julkisten ja yksityisten) asuin- ja kaupallisten rakennusten kannan pitkän aikavälin peruskorjausta;
4)korjattava kokonaispinta-ala tai vastaavat vuotuiset energiasäästöt, jotka aiotaan saavuttaa keskushallinnon rakennusten korjausten osalta vuosina 2020–2030 direktiivin 2012/27/EU 5 artiklan nojalla;
5)muut kansalliset energiatehokkuustavoitteet, mukaan lukien pitkän aikavälin tavoitteet tai strategiat ja alakohtaiset tavoitteet muun muassa liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen aloilla.
c)Energiavarmuus:
1)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät energialähteiden monipuolistamiseen ja kolmansista maista tuleviin toimituksiin;
2)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät riippuvuuden vähentämiseen kolmansista maista tuotavasta energiasta;
3)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät valmiuksiin selviytyä jonkin energialähteen rajoittuneista tai keskeytyneistä toimituksista toimista kaasunsaannin turvaamiseksi ja asetuksen (EU) 994/2010 kumoamisesta annetun asetuksen [sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 52] sekä riskeihin varautumisesta sähköalalla ja direktiivin 2005/89/EY kumoamisesta annetun asetuksen [sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 862] nojalla vahvistettavien suunnitelmien mukaisesti, mukaan lukien aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle;
4)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät vaihtoehtoisten kotimaisten lähteiden käyttöönottoon (erityisesti uusiutuva energia);
d)Energian sisämarkkinat:
1)sähköverkkojen yhteenliitäntäaste, johon jäsenvaltio pyrkii vuonna 2030 ottaen huomioon tavoite, jonka mukaan sähköverkkojen yhteenliitäntäaste on vuonna 2030 vähintään 15 prosenttia; jäsenvaltioiden on selitettävä käyttämänsä menetelmät;
2)sähkön ja kaasun siirtoinfrastruktuuriin liittyvät kansalliset tavoitteet, jotka ovat tarpeen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi energiaunionistrategian minkä tahansa viidestä ulottuvuudesta osalta;
3)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden muihin näkökohtiin, joita ovat esimerkiksi markkinoiden yhdentäminen ja yhteenkytkeminen, mukaan lukien aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle;
4)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät sähköjärjestelmän riittävyyden varmistamiseen sekä energiajärjestelmän joustavuuteen uusiutuvan energian tuotannon osalta, mukaan lukien aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle;
e)Tutkimus, innovointi ja kilpailukyky:
1)energiaunioniin liittyvän julkisen ja yksityisen tutkimuksen ja innovoinnin kansalliset tavoitteet ja rahoitustavoitteet; myös mahdollinen aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle. Tällaisten tavoitteiden ja päämäärien olisi oltava johdonmukaiset energiaunionistrategiassa ja SET-suunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden ja päämäärien kanssa.
2)vuotta 2050 koskevat kansalliset tavoitteet, jotka koskevat vähähiilisen teknologian käyttöönottoa;
3)kilpailukykyä koskevat kansalliset tavoitteet.
5 artikla
Prosessi jäsenvaltioiden panoksen vahvistamiseksi uusiutuvan energian alalla
1.
Kun jäsenvaltio vahvistaa 4 artiklan a alakohdan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitetun panoksensa, joka liittyy uusiutuvista lähteistä saatavan energian osuuteen energian kokonaisloppukulutuksesta vuonna 2030 ja viimeisenä seuraavien kansallisten suunnitelmien kattamana vuonna, sen on otettava huomioon seuraavat seikat:
a)direktiivissä [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016)767] säädetyt toimenpiteet;
b)direktiivin 2012/27/EU nojalla vahvistetun energiansäästötavoitteen saavuttamiseksi hyväksytyt toimenpiteet;
c)muut uusiutuvaa energiaa edistävät toimenpiteet jäsenvaltioissa ja unionin tasolla; ja
d)uusiutuvan energian käyttöönottoon vaikuttavat olosuhteet, kuten
i) käyttöönoton tasapuolinen jakautuminen Euroopan unionissa;
ii)taloudellinen potentiaali;
iii)maantieteelliset rajoitteet ja luonnonhaitat, mukaan lukien yhteenliittämättömät alueet; ja
iv)jäsenvaltioiden välisten siirtoyhteyksien aste.
2.
Jäsenvaltioiden on varmistettava yhteisesti, että niiden panosten summa on sellainen, että uusiutuvista energialähteistä saatavan energian osuus on unionin tasolla energian kokonaisloppukulutuksesta vähintään 27 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
6 artikla
Prosessi jäsenvaltioiden panoksen vahvistamiseksi energiatehokkuuden alalla
1.
Kun jäsenvaltio vahvistaa 4 artiklan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetut ohjeelliset kansalliset energiatehokkuuspanoksensa vuodelle 2030 ja viimeiselle seuraavan kansallisen suunnitelman kattamalle vuodelle, sen on otettava huomioon seuraavat seikat:
a)unionin energiankulutus vuonna 2020 saa olla enintään 1 483 Mtoe primäärienergiaa ja enintään 1 086 Mtoe loppuenergiaa ja unionin energiankulutus vuonna 2030 saa olla enintään 1 321 Mtoe primäärienergiaa ja enintään 987 Mtoe loppuenergiaa ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla;
b)direktiivin 2012/27/EU] sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016)761] 1 ja 3 artiklassa tarkoitettu vuoteen 2030 ulottuva unionin sitova tavoite saavutetaan;
Lisäksi jäsenvaltioiden on otettava huomioon
a)direktiivissä 2012/27/EY säädetyt toimenpiteet;
b)muut energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet jäsenvaltioissa ja unionin tasolla.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettua panosta asettaessaan jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon myös primääri- ja loppuenergian kulutukseen vaikuttavat olosuhteet, kuten:
a)jäljellä olevat kustannustehokkaat energiansäästömahdollisuudet;
b)bruttokansantuotteen kehittyminen ja ennuste;
c)muutokset energian tuonnissa ja viennissä;
d)kaikkien uusiutuvien energialähteiden, ydinenergian, hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehitys; ja
e)varhaiset toimet.
7 artikla
Kansalliset politiikat ja toimenpiteet energiaunionin kaikkien viiden ulottuvuuden osalta
Jäsenvaltioiden on kuvailtava liitteen I mukaisesti yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan tärkeimmät olemassa olevat (täytäntöönpannut ja hyväksytyt) sekä suunnitellut politiikat ja toimenpiteet erityisesti kansallisessa suunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien toimet alueellisen yhteistyön ja riittävän rahoituksen varmistamiseksi kansallisella ja alueellisella tasolla.
8 artikla
Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien analyyttinen perusta
1.
Jäsenvaltioiden on kuvailtava liitteessä I esitettyä rakennetta ja muotoa noudattaen energiaunionin viiden ulottuvuuden nykytilannetta, myös energiajärjestelmän sekä kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien osalta, kansallisen suunnitelman jättämishetkellä tai tuoreimpien saatavilla olevien tietojen perusteella. Jäsenvaltioiden on kaikkien energiaunionin viiden ulottuvuuden osalta myös vahvistettava ensimmäiselle kymmenvuotisjaksolle vähintään vuoteen 2040 asti (mukaan lukien vuodelle 2030) ennusteet tuloksista, jotka odotetaan saatavan jo olemassa olevista (täytäntöönpannuista ja hyväksytyistä) politiikoista ja toimenpiteistä, sekä kuvailtava niitä.
2.
Jäsenvaltioiden on kuvailtava yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan arviotaan kansallisella ja tapauksen mukaan alueellisella tasolla seuraavista:
a)vaikutukset energiajärjestelmän kehitykseen ja kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla vähintään vuoteen 2040 asti (mukaan lukien vuonna 2030) suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden yhteydessä, mukaan lukien vertailu 1 kohdassa tarkoitettuihin nykyisiin (täytäntöönpantuihin ja hyväksyttyihin) politiikkoihin ja toimenpiteisiin perustuviin ennusteisiin;
b)7 artiklassa tarkoitettujen ja liitteessä I täsmennettyjen suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden makroekonomiset ja sosiaaliset sekä ympäristöosaamiseen liittyvät vaikutukset ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla vähintään vuoteen 2030 asti, mukaan lukien vertailu 1 kohdassa tarkoitettuihin nykyisiin (täytäntöönpantuihin ja hyväksyttyihin) politiikkoihin ja toimenpiteisiin perustuviin ennusteisiin;
c)arviointi vuorovaikutuksista tietyn politiikan ulottuvuuden nykyisten (täytäntöönpantujen ja hyväksyttyjen) politiikkojen ja toimenpiteiden sekä eri ulottuvuuksien nykyisten (täytäntöönpantujen ja hyväksyttyjen) ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden välillä ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla vähintään vuoteen 2030 asti. Toimitusvarmuuteen, infrastruktuuriin ja markkinoiden yhdentymiseen liittyvät ennusteet on liitettävä vankkoihin energiatehokkuusskenaarioihin.
9 artikla
Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien luonnokset
1.
Jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi laadittava ja toimitettava komissiolle luonnos 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta yhdennetystä kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmasta.
2.
Komissio voi antaa jäsenvaltioille suunnitelmaluonnoksia koskevia suosituksia 28 artiklan mukaisesti. Kyseisissä suosituksissa on esitettävä erityisesti
a)tavoitteiden, päämäärien ja panoksien vaatimustaso, jotta energiaunionin tavoitteet ja erityisesti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat vuoden 2030 unionin tavoitteet voidaan saavuttaa yhteisesti;
b)jäsenvaltioiden ja unionin tason tavoitteisiin liittyvät politiikat ja toimenpiteet sekä muut politiikat ja toimenpiteet, joilla voi olla rajatylittävää merkitystä;
c)vuorovaikutukset ja johdonmukaisuus yhdennettyyn kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan sisältyvien nykyisten (täytäntöönpantujen ja hyväksyttyjen) ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden välillä energiaunionin yhdessä ulottuvuudessa ja eri ulottuvuuksien kesken.
3.
Jäsenvaltioiden on otettava komission suositukset mahdollisimman tarkasti huomioon viimeistellessään yhdennettyjä energia- ja ilmastosuunnitelmiaan.
10 artikla
Julkiset kuulemiset
Jäsenvaltion on varmistettava, että yleisölle annetaan ajoissa ja tosiasiallisesti mahdollisuus osallistua tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettujen suunnitelmien luonnosten valmistelemiseen ja että yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman luonnokseen liitetään komissiolle toimitettaessa yhteenveto yleisön mielipiteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin muusta lainsäädännöstä johtuvien vaatimusten soveltamista. Siltä osin kuin direktiivin 2001/42/EY säännöksiä sovelletaan, kyseisen direktiivin mukaisesti toteutettujen kuulemisten katsotaan täyttävän myös tämän asetuksen velvollisuudet kuulla yleisöä.
11 artikla
Alueellinen yhteistyö
1.
Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä alueellisella tasolla varmistaakseen yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan vahvistettujen tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamisen.
2.
Ennen kuin jäsenvaltio toimittaa komissiolle yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelmansa 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sen on hyvissä ajoin määriteltävä alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja kuultava naapurijäsenvaltioita ja muita asiasta kiinnostuneita jäsenvaltioita. Jäsenvaltion on esitettävä yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassaan tällaisen alueellisen kuulemisen tulokset ja mainittava tarpeen mukaan, miten kommentit on otettu huomioon.
3.
Komissio helpottaa sille 9 artiklan nojalla toimitettuja suunnitelmaluonnoksia koskevaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja kuulemista suunnitelmien viimeistelyn varmistamiseksi.
4.
Jäsenvaltion on otettava huomioon yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaansa koskevat kommentit, jotka se on saanut muilta jäsenvaltioilta 2 ja 3 kohdan nojalla, ja selitettävä miten kommentit on otettu huomioon.
5.
Jäsenvaltioiden on edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten jatkettava alueellisen tason yhteistyötä suunnitelmiensa politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanon yhteydessä.
12 artikla
Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien arviointi
Komissio arvioi yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja niiden 3 ja 13 artiklan nojalla ilmoitetut päivitykset. Se arvioi erityisesti seuraavat näkökohdat:
a)riittävätkö tavoitteet, päämäärät ja panokset siihen, että energiaunionin tavoitteet ja ensimmäisen kymmenvuotisjakson osalta erityisesti 25 artiklan mukaisten vuoteen 2030 ulottuvien unionin ilmasto- ja energiapuitteiden tavoitteet saavutetaan yhteisesti;
b)ovatko suunnitelmat 3–11 artiklan vaatimusten ja komission 28 artiklan nojalla antamien suositusten mukaiset.
13 artikla
Yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien päivittäminen
1.
Jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2023 mennessä ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi toimitettava komissiolle luonnos viimeisimmän 3 artiklassa tarkoitetun yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivityksestä tai vahvistettava komissiolle, että suunnitelma pysyy ennallaan.
2.
Jäsenvaltion on 1 päivään tammikuuta 2024 mennessä ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi toimitettava komissiolle luonnos viimeisimmän 3 artiklassa tarkoitetun yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman päivityksestä, jollei se ole vahvistanut 1 kohdan mukaisesti suunnitelman pysyvän ennallaan.
3.
Jäsenvaltioiden on 2 kohdassa tarkoitetussa päivityksessä muutettava tavoitteita, päämääriä ja panoksia niin, että ne ovat korkeammalla vaatimustasolla kuin viimeisimmässä toimitetussa yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa.
4.
Jäsenvaltioiden on päivitetyssä suunnitelmassa pyrittävä hillitsemään haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat tulleet esiin 15–22 artiklan mukaisessa yhdennetyssä raportoinnissa.
5.
Jäsenvaltioiden on otettava tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua päivitystä laatiessaan huomioon viimeisimmät eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut maakohtaiset suositukset.
6.
Päivitettyjen yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laadintaan ja arviointiin sovelletaan 9 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklassa säädettyjä menettelyjä.
3 LUKU
VÄHÄPÄÄSTÖISYYTTÄ KOSKEVAT PITKÄN AIKAVÄLIN STRATEGIAT
14 artikla
Vähäpäästöisyyttä koskevat pitkän aikavälin strategiat
1.
Jäsenvaltioiden on laadittava ja toimitettava komissiolle 1 päivään tammikuuta 2020 mennessä ja sen jälkeen joka kymmenes vuosi vähäpäästöisyyttä koskevat, 50 vuotta kattavat pitkän aikavälin strategiansa seuraavien tavoitteiden edistämiseksi:
a)unionille ja jäsenvaltioille UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksesta johtuvien sitoumusten toteuttaminen ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi ja nielujen aikaansaamien poistumien lisäämiseksi;
b)tavoitteen, joka koskee maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamista alle kahteen celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna, saavuttaminen ja pyrkimysten jatkaminen lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna;
c)kasvihuonekaasupäästöjen pitkän aikavälin vähennysten toteuttaminen ja nielujen aikaansaamien poistumien lisääminen kaikilla sektoreilla noudattaen unionin tavoitetta vähentää kustannustehokkaasti päästöjä 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoihin verrattuna, osana IPCC:n mukaan tarvittavia vähennyksiä, jotka teollisuusmaiden on tehtävä ryhmänä.
2.
Vähäpäästöisyyttä koskevien pitkän aikavälin strategioiden on katettava seuraavat osatekijät:
a)kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisvähennykset ja nielujen aikaansaamien poistumien lisääntyminen;
b)päästövähennykset ja poistumien lisääntyminen eri sektoreilla, mukaan lukien sähköala, teollisuus, liikenne, rakennusala (kotitaloudet ja palvelusektori) ja maatalous sekä maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF);
c)odotettu edistyminen siirtymisessä vähäisten kasvihuonekaasupäästöjen talouteen, mukaan lukien kasvihuonekaasuintensiteetti, bruttokansantuotteen hiilidioksidi-intensiteetti ja tutkimus-, kehitys- ja innovointistrategiat;
d)yhteydet muihin kansallisiin pitkän aikavälin suunnitelmiin.
3.
Vähäpäästöisyyttä koskevien pitkän aikavälin strategioiden ja 3 artiklassa tarkoitettujen yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien on oltava keskenään johdonmukaiset.
4.
Jäsenvaltioiden on saatettava vähäpäästöisyyttä koskevat pitkän aikavälin strategiansa ja niiden mahdolliset päivitykset viipymättä yleisön saataville.
4 LUKU
RAPORTOINTI
1 jakso
Kaksivuotiset edistymisraportit ja niiden seuranta
15 artikla
Kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevat yhdennetyt edistymisraportit
1.
Jokaisen jäsenvaltion on raportoitava komissiolle 15 päivään maaliskuuta 2021 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman täytäntöönpanotilasta toimittamalla yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskeva edistymisraportti, joka kattaa energiaunionin kaikki viisi keskeistä ulottuvuutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 23 artiklan soveltamista.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun raporttiin on sisällyttävä seuraavat seikat:
a)tiedot edistymisestä yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamisessa sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavien politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanossa;
b)18–22 artiklassa tarkoitetut tiedot ja tapauksen mukaan politiikkojen ja toimenpiteiden päivitykset kyseisten artiklojen mukaisesti;
c)16 artiklan mukaisesti politiikat, toimet ja ennusteet, jotka koskevat ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia;
d)17 artiklan 1 kohdan mukaisesti tiedot kansallisista sopeutumissuunnitelmista ja -strategioista;
e)jäljennökset kaksivuotisraporteista ja sovellettavina vuosina UNFCCC:n sihteeristölle toimitetuista kansallisista tiedonannoista;
(f)arviot tapauksen mukaan parantuneesta ilmanlaadusta ja ilman laatua pilaavien päästöjen vähennyksistä sekä muista erityisten energiatehokkuustoimenpiteiden hyödyistä;
(g)edellä 17 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklassa tarkoitetut vuosiraportit.
Unioni ja jäsenvaltiot toimittavat UNFCCC:n sihteeristölle kaksivuotisraportit UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätöksen 2/CP.17 mukaisesti ja kansalliset tiedonannot UNFCCC:n 12 artiklan mukaisesti.
3.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen rakenne, muoto, tekniset yksityiskohdat ja toimittamistapa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4.
Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tietojen ja päivitysten aikaväli ja laajuus suhteutetaan tarpeeseen varmistaa investoijille riittävä varmuus.
5.
Jos komissio on antanut suosituksia 27 artiklan 2 tai 3 kohdan nojalla, asianomaisen jäsenvaltion on kyseisten suositusten huomioon ottamiseksi sisällytettävä 1 kohdassa tarkoitettuun raporttiinsa tiedot politiikoista ja toimenpiteistä, jotka on hyväksytty tai jotka aiotaan hyväksyä ja panna täytäntöön. Kyseisiin tietoihin on sisällyttävä yksityiskohtainen toteuttamisaikataulu.
16 artikla
Kasvihuonekaasupolitiikkoja ja -toimia sekä ennusteita koskeva yhdennetty raportointi
1.
Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle 15 päivään maaliskuuta 2021 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi seuraavista:
a)liitteessä IV tarkoitetut kansalliset politiikat ja toimenpiteet, ja
b)kansalliset ennusteet, jotka koskevat ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, eriteltyinä liitteessä III olevassa 2 osassa lueteltujen kaasujen tai kaasuryhmien (fluorihiilivedyt ja perfluorihiilivedyt) mukaan. Kansallisissa ennusteissa on otettava huomioon unionin tasolla mahdollisesti hyväksyttävät politiikat ja toimenpiteet, ja niiden on sisällettävä liitteessä V säädetyt tiedot.
2.
Jäsenvaltioiden on raportoitava ajantasaisimmat saatavilla olevat ennusteet. Jos jäsenvaltio ei toimita täydellisiä ennustearvioita 15 päivään maaliskuuta mennessä joka toinen vuosi ja jos komissio katsoo, että kyseinen jäsenvaltio ei pysty korjaamaan komission laadunvarmistus- tai laadunvalvontamenettelyissä havaittuja puutteita tiedoissa, komissio voi laatia unionin ennusteiden kokoamiseen tarvittavat arviot asianomaista jäsenvaltiota kuullen.
3.
Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikista 1 kohdan mukaisesti raportoiduissa tiedoissa raportointikauden ensimmäisen vuoden aikana tapahtuneista merkittävistä muutoksista edellistä raporttia seuraavan vuoden maaliskuun 15 päivään mennessä.
4.
Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön saataville sähköisessä muodossa 1 kohdan mukaiset kansalliset ennusteensa ja mahdolliset merkitykselliset arvioinnit niiden kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden kustannuksista ja vaikutuksista, jotka liittyvät kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamista koskevien unionin politiikkojen täytäntöönpanoon, sekä näitä arviointeja tukevat tekniset raportit. Kyseisten ennusteiden ja arvioiden olisi sisällettävä kuvaukset käytetyistä malleista ja menetelmistä sekä määritelmät ja taustaoletukset.
17 artikla
Kansallisia sopeutumistoimia, kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknistä tukea sekä huutokauppatuloja koskeva yhdennetty raportointi
1.
Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle 15 päivään maaliskuuta 2021 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi kansallisista sopeutumissuunnitelmista ja -strategioistaan ja mainittava täytäntöönpannut tai suunnitellut toimet, joilla helpotetaan sopeutumista ilmastonmuutokseen, mukaan lukien liitteessä VI olevassa 1 kohdassa täsmennetyt tiedot.
2.
Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle 15 päivään maaliskuuta 2021 mennessä ja sen jälkeen joka vuosi (vuosi X) seuraavista seikoista:
a)kehitysmaille annettu tuki, mukaan lukien liitteessä VI olevassa 2 osassa täsmennetyt tiedot;
b)jäsenvaltion direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 1 kohdan ja 3 d artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta saamien tulojen käyttö, mukaan lukien liitteessä VI olevassa 3 osassa täsmennetyt tiedot.
3.
Jäsenvaltioiden on asetettava yleisön saataville raportit, jotka on toimitettu komissiolle tämän artiklan mukaisesti.
4.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan jäsenvaltioiden tämän artiklan nojalla raportoimien tietojen rakenne, muoto ja toimittamistapa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
18 artikla
Uusiutuvaa energiaa koskeva yhdennetty raportointi
Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevaan edistymisraporttiin tiedot seuraavista seikoista:
a)seuraavien kehityskulkujen ja tavoitteiden täytäntöönpanosta:
1)kansallinen kehityskulku uusiutuvien energialähteiden osuudelle energian kokonaisloppukulutuksesta vuosina 2021–2030;
2)kansalliset kehityskulut, jotka liittyvät uusiutuvien energialähteiden alakohtaisiin osuuksiin lopullisesta energiankulutuksesta sähkö-, lämmitys-, jäähdytys- ja liikennealoilla vuosina 2021–2030;
3)kehityskulut uusiutuvan energian teknologioille, joita käytetään yleisten ja alakohtaisten uusiutuvan energian kehityskulkujen saavuttamiseksi vuosina 2021–2030, mukaan lukien odotettu energian kokonaisloppukulutus teknologiaa ja alaa kohden Mtoe:na sekä suunniteltu asennettu kokonaiskapasiteetti teknologiaa ja alaa kohden MW:na.
4)bioenergian kysynnän kehityskulku eriteltynä lämmitys-, sähkö- ja liikennealojen mukaan, sekä biomassan saatavuus raaka-aineista, kotimainen tuotanto vs. tuonti. Metsäbiomassan osalta arvio sen lähteestä ja vaikutuksesta LULUCF-nieluun;
5)mahdolliset muut kansalliset kehityskulut ja tavoitteet, myös pitkän aikavälin ja alakohtaiset (kuten biopolttoaineiden osuus, kehittyneiden biopolttoaineiden osuus, maatalousmaalla viljellyistä tärkeimmistä viljelykasveista tuotetun biopolttoaineen osuus, biomassasta lämpöä käyttämättä tuotetun sähkön osuus, uusiutuvan energian osuus kaukolämmityksessä, uusiutuvan energian käyttö rakennuksissa, kaupunkien, energiayhteisöjen ja omaa energiaa käyttävien kuluttajien tuottama uusiutuva energia);
b)seuraavien politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpano:
1)täytäntöönpannut, hyväksytyt ja suunnitellut politiikat ja toimenpiteet 4 artiklan a alakohdan 2 alakohdan i alakohdassa mainitun kansallisen panoksen saavuttamiseksi uusiutuvaa energiaa vuonna 2030 koskevan unionin tason sitovan tavoitteen osalta, mukaan lukien ala- ja teknologiakohtaiset toimet ja erityisesti direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjassa COM(2016) 767,] 23, 24 ja 25 artiklassa säädettyjen toimien uudelleentarkastelu;
2)erityistoimet alueellista yhteistyötä varten;
3)taloudellista tukea koskevat erityiset toimenpiteet, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö uusiutuvista lähteistä saatavan energian käytön edistämiseksi sähkö-, lämmitys-, jäähdytys- ja liikennealoilla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista;
4)erityistoimet direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjassa COM(2016) 767,] 15, 16, 17, 18, 21 ja 22 artiklan vaatimusten täyttämiseksi;
5)erityiset toimenpiteet, joilla edistetään biomassasta peräisin olevan energian käyttöä, erityisesti uuden biomassan käyttöönottoa, ottaen huomioon (sekä kotimaiset valmiudet että tuonti kolmansista maista), muut biomassan käytöt (maatalous ja metsäperusteiset alat) ja tuotetun ja käytetyn biomassan kestävyyteen liittyvät toimenpiteet;
6)liitteessä VII olevassa 1 osassa mainitut lisätiedot.
19 artikla
Energiatehokkuutta koskeva yhdennetty raportointi
Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevaan edistymisraporttiin tiedot seuraavien seikkojen täytäntöönpanosta:
a)seuraavien kansallisten kehityskulkujen, päämäärien ja tavoitteiden täytäntöönpano:
1)primäärienergian kulutuksen ja loppuenergian kulutuksen kehityskulku vuosina 2020–2030 sekä kansalliset energiansäästöpanokset vuoden 2030 unionin tason tavoitteen saavuttamiseksi, mukaan lukien käytetyt menetelmät;
2)tavoitteet, jotka koskevat kansallisen julkisten ja yksityisten asuin- ja kaupallisten rakennusten kannan pitkän aikavälin peruskorjausta;
3)muiden kansallisessa suunnitelmassa esitettyjen kansallisten tavoitteiden mahdollinen päivitys;
b)seuraavien politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpano:
1)täytäntöönpannut, hyväksytyt ja suunnitellut politiikat, toimet ja ohjelmat vuodelle 2030 vahvistetun ohjeellisen kansallisen energiatehokkuuspanoksen ja muiden 6 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien suunnitellut toimet ja välineet (myös taloudellista laatua olevat) rakennusten energiatehokkuuden edistämiseksi, toimet sähkö- ja kaasuinfrastruktuurin energiatehokkuusmahdollisuuksien käyttämiseksi sekä muut energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet;
2)mahdolliset markkinoihin perustuvat välineet, joilla kannustetaan parantamaan energiatehokkuutta, mukaan lukien mutta ei yksinomaan energiaverot, maksut ja päästöoikeudet;
3)direktiivin 2012/27/EU [, sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016) 761,] 7 artiklassa tarkoitetut kansalliset energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät ja vaihtoehtoiset toimenpiteet tämän asetuksen liitteen II mukaisesti;
4)kansallisen julkisten ja yksityisten asuin- ja kaupallisten rakennusten kannan peruskorjausta koskeva pitkän aikavälin strategia, mukaan lukien politiikat ja toimenpiteet kustannustehokkaiden pitkälle menevien perusparannusten ja vaiheittaisten pitkälle menevien perusparannusten edistämiseksi;
5)politiikka ja toimet energiapalvelujen edistämiseksi julkisella sektorilla ja toimenpiteet sellaisten sääntelyyn liittyvien ja muiden esteiden poistamiseksi, jotka estävät energiatehokkuutta koskevien sopimusten ja muita energiatehokkuuspalveluja koskevien mallien hyödyntämisen;
6)mahdollinen alueellinen yhteistyö energiatehokkuuden alalla;
7)mahdolliset rahoitustoimenpiteet, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö energiatehokkuuden alalla kansallisella tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.
c)liitteessä VII olevassa 2 osassa mainitut lisätiedot.
20 artikla
Energiavarmuutta koskeva yhdennetty raportointi
Jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevaan edistymisraporttiin tiedot seuraavien täytäntöönpanosta:
a)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät energialähteiden ja toimittajamaiden monipuolistamiseen, varastointiin, kysynnän ohjaukseen;
b)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät riippuvuuden vähentämiseen kolmansista maista tuotavasta energiasta;
c)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät parempiin valmiuksiin selviytyä jonkin energialähteen rajoittuneista tai keskeytyneistä toimituksista, mukaan lukien kaasu ja sähkö;
d)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät kotimaisten lähteiden ja erityisesti uusiutuvan energian käyttöönottoon;
e)täytäntöönpannut, hyväksytyt ja suunnitellut politiikat ja toimenpiteet a–c alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;
f)alueellinen yhteistyö a–d alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja politiikkojen täytäntöönpanemiseksi;
g)mahdolliset rahoitustoimenpiteet, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö tällä alalla kansallisella tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista.
21 artikla
Energian sisämarkkinoita koskeva yhdennetty raportointi
1.
Jäsenvaltioiden on sisällytettävä yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevaan edistymisraporttiin tiedot seuraavien tavoitteiden ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta:
a)sähköverkkojen yhteenliitäntäaste, johon jäsenvaltio pyrkii vuonna 2030 ottaen huomioon sähköverkkojen 15-prosenttisen yhteenliitäntäasteen tavoite;
1)sähkön ja kaasun siirtoinfrastruktuuriin liittyvät kansalliset tavoitteet, jotka ovat tarpeen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi energiaunionin minkä tahansa viidestä pääulottuvuudesta osalta;
2)mahdolliset tärkeimmät suunnitellut infrastruktuurihankkeet, jotka ovat muita kuin yhteistä etua koskevat hankkeet;
3)mahdolliset kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden muihin näkökohtiin, joita ovat esimerkiksi markkinoiden yhdentäminen ja yhteenkytkeminen;
4)energiaköyhyyteen liittyvät kansalliset tavoitteet, mukaan lukien energiaköyhyydestä kärsivien kotitalouksien lukumäärä;
5)mahdolliset kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät sähköjärjestelmän riittävyyden varmistamiseen;
6)täytäntöönpannut, hyväksytyt ja suunnitellut politiikat ja toimenpiteet 1–5 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;
7)alueellinen yhteistyö 1–6 alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja politiikkojen täytäntöönpanemiseksi;
8)mahdolliset rahoitustoimenpiteet, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö energian sisämarkkinoiden alalla kansallisella tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista;
9)toimenpiteet energiajärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi uusiutuvan energian tuotannon osalta, mukaan lukien yhteenkytkettyjen päivänsisäisten markkinoiden ja rajatylittävien tasehallintamarkkinoiden käyttöönotto.
2.
Jäsenvaltioiden 1 kohdan nojalla toimittamien tietojen on oltava johdonmukaisia direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/72/EC, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 864,] 58 artiklan 1 kohdan e alakohdassa ja direktiivin 2009/73/EY 41 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun sääntelyviranomaisen kertomuksen kanssa ja tapauksen mukaan perustuttava siihen.
22 artikla
Tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä koskeva yhdennetty raportointi
Jäsenvaltioiden on sisällytettävä 15 artiklassa tarkoitettuun yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevaan edistymisraporttiin tiedot seuraavien tavoitteiden ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta:
a)kansalliset tavoitteet ja politiikat, joilla SET-suunnitelman tavoitteet ja politiikat mukautetaan kansalliseen tilanteeseen;
b)kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät puhtaita energiateknologioita koskevan tutkimuksen ja innovoinnin kokonaismäärärahoihin (julkiset ja yksityiset), teknologiakustannuksiin ja suorituskyvyn seurantaan;
c)mahdolliset kansalliset tavoitteet, mukaan lukien vuoteen 2050 saakka ulottuvat pitkän aikavälin tavoitteet energia- ja hiili-intensiivisten teollisuudenalojen hiilipäästöjen vähentämisteknologioiden käyttöönottamiseksi ja tapauksen mukaan tähän liittyvät hiilen kuljetusta, käyttöä ja varastointi-infrastruktuuria koskevat tavoitteet;
d)kansalliset tavoitteet energiatukien lakkauttamiseksi asteittain;
e)täytäntöönpannut, hyväksytyt ja suunnitellut politiikat ja toimenpiteet b ja c alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;
f)yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa b–d alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden ja politiikkojen täytäntöönpanossa, mukaan lukien politiikkojen ja toimenpiteiden koordinointi SET-suunnitelman kautta, kuten tutkimusohjelmien ja yhteisten ohjelmien yhteensovittaminen;
g)mahdolliset rahoitustoimenpiteet, mukaan lukien unionin tuki ja unionin varojen käyttö tällä alalla kansallisella tasolla.
2 jakso
Vuotuinen raportointi
23 artikla
Vuotuinen raportointi
1.
Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle 15 päivään maaliskuuta 2021 mennessä ja sen jälkeen joka vuosi (vuosi X) seuraavista seikoista:
a)kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotiedot vuodelta X-1;
b)direktiivin 2009/119/EY 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot;
c)direktiivin 2013/30/EU liitteessä IX olevassa 3 kohdassa tarkoitetut tiedot kyseisen direktiivin 25 artiklan mukaisesti.
Komissio kokoaa a alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotietojen perusteella tai, jos jokin jäsenvaltio ei ole toimittanut inventaarionsa ennakkotietoja viimeistään mainittuna ajankohtana, omien arvioidensa perusteella vuosittain ennakkotiedot unionin kasvihuonekaasuinventaariosta. Komissio asettaa nämä tiedot yleisön saataville kunakin vuonna 30 päivään syyskuuta mennessä.
2.
Jäsenvaltioiden on vuodesta 2023 alkaen määriteltävä ja toimitettava komissiolle kasvihuonekaasuinventaariota koskevat lopulliset tiedot vuosittain 15 päivään maaliskuuta mennessä, mukaan lukien liitteessä III luetellut kasvihuonekaasut ja inventaariotiedot. Kasvihuonekaasuinventaariota koskevia lopullisia tietoja koskevassa raportissa on oltava myös täydellinen ja ajantasainen kansallinen inventaarioraportti.
3.
Jäsenvaltioiden on toimitettava UNFCCC:n sihteeristölle kansalliset inventaariot, jotka sisältävät komissiolle tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitetut kasvihuonekaasuinventaariota koskevat lopulliset tiedot kunkin vuoden 15 päivään huhtikuuta mennessä. Komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuosittain unionin kasvihuonekaasuinventaarion ja unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin ja toimittaa ne UNFCCC:n sihteeristölle kunkin vuoden 15 päivään huhtikuuta mennessä.
4.
Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivään tammikuuta 2027 ja 15 päivään maaliskuuta 2032 mennessä kansallista inventaarioita koskevat ennakkotiedot ja lopulliset tiedot, jotka on kirjattu jäsenvaltioiden LULUCF-tilinpitoon vaatimustenmukaisuusraportteja varten asetuksen [ ] [LULUCF] 12 artiklan mukaisesti.
5.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla
a)muutetaan liitteessä III olevaa 2 osaa lisäämällä kasvihuonekaasujen luetteloon aineita tai poistamalla siitä aineita;
b)täydennetään tätä asetusta vahvistamalla lämmitysvaikutusarvoja ja täsmentämällä sovellettavia inventaario-ohjeita UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen elinten tekemien asiaa koskevien päätösten perusteella.
6.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti toimittamien kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotietojen, 2 kohdan mukaisesti toimittamien kasvihuonekaasuinventaarioiden sekä asetuksen [ ] [LULUCF] 5 ja 12 artiklan mukaisesti kirjattujen kasvihuonekaasujen päästöjä ja poistumia koskevien tietojen rakenne, muoto, tekniset yksityiskohdat ja toimittamistapa. Tällaisia täytäntöönpanosäädöksiä ehdottaessaan komissio ottaa huomioon näitä tietoja koskevat UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen seuranta- ja raportointiaikataulut sekä UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen elinten tekemät asiaa koskevat päätökset sen varmistamiseksi, että unioni noudattaa raportointivelvollisuuksiaan UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen osapuolena. Näissä täytäntöönpanosäädöksissä tarkennetaan lisäksi komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja koordinoinnin aikataulut unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin laatimista varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
3 JAKSO
Raportointialusta
24 artikla
Sähköinen raportointialusta
1.
Komissio perustaa verkkopohjaisen raportointialustan komission ja jäsenvaltioiden välisen viestinnän helpottamiseksi ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistämiseksi.
2.
Kun verkkopohjainen alusta on toimintakunnossa, jäsenvaltioiden on käytettävä sitä tässä luvussa tarkoitettujen raporttien toimittamiseksi komissiolle.
5 LUKU
KANSALLISTEN SUUNNITELMIEN JA UNIONIN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN YHDISTETTY ARVIOINTI - KOMISSION SUORITTAMA SEURANTA
25 artikla
Edistymisen arviointi
1.
Komissio arvioi 31 päivään lokakuuta 2021 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi erityisesti yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevan edistymisraportin, muiden tämän asetuksen nojalla toimitettujen tietojen, indikaattorien ja mahdollisten eurooppalaisten tilastojen perusteella seuraavat seikat:
a)unionin tasolla saavutettu edistyminen energiaunionin tavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien unionin vuodelle 2030 asetetut energia- ja ilmastotavoitteet ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla, erityisesti jotta uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevissa vuoden 2030 unionin tavoitteissa ei olisi puutteita;
b)kunkin jäsenvaltion saavuttama edistyminen sen yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamisessa sekä politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanossa;
c)ilmailun yleinen vaikutus maailman ilmastoon, mukaan lukien muut kuin hiilidioksidipäästöistä aiheutuvat tai muut vaikutukset, jäsenvaltioiden 23 artiklan mukaisesti toimittamien päästötietojen perusteella, ja arvioinnin parantaminen viitaten tarvittaessa tieteen edistymiseen ja ilmaliikennetietoihin.
2.
Uusiutuvan energian alalla komissio arvioi osana 1 kohdassa tarkoitettua arviointia edistymisen siltä osin kuin on kyse uusiutuvista lähteistä saatavan energian osuudesta unionin energian kokonaisloppukulutuksesta ja perustaa arvionsa lineaariseen kehityskulkuun alkaen 20 prosentista vuonna 2020 ja päättyen vähintään 27 prosenttiin vuonna 2030, kuten 4 artiklan a alakohdan 2 kohdan i alakohdassa tarkoitetaan.
3.
Energiatehokkuuden alalla komissio arvioi osana 1 kohdassa tarkoitettua arviointia edistymisen siltä osin kuin on kyse tavoitteesta saavuttaa yhteisesti energiankulutuksen taso, joka on unionin tasolla enintään 1 321 Mtoe primäärienergiaa ja enintään 987 Mtoe loppuenergiaa vuonna 2030, kuten 4 artiklan b alakohdan 1 kohdassa tarkoitetaan.
Arviota tehdessään komission on toteutettava seuraavat toimet:
a)todeta, onko unionin välitavoite eli enintään 1 483 Mtoe primäärienergiaa ja enintään 1 086 Mtoe loppuenergiaa vuonna 2020 saavutettu;
b)arvioida, osoittaako jäsenvaltioiden edistyminen unionin voivan kokonaisuudessaan saavuttaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun energiankulutustason vuonna 2030, ottaen huomioon jäsenvaltioiden yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevissa edistymisraporteissaan antamien tietojen arviointi;
c)käyttää energiankulutuksen tulevia suuntauksia unionin ja jäsenvaltioiden tasolla koskevien mallintamisten tuloksia ja muita täydentäviä analyysejä.
4.
Komissio arvioi 31 päivään lokakuuta 2021 mennessä ja sen jälkeen joka toinen vuosi erityisesti tämän asetuksen nojalla raportoitujen tietojen perusteella, ovatko unioni ja jäsenvaltiot edistyneet riittävästi seuraavien tavoitteiden saavuttamisessa:
a)UNFCCC:n 4 artiklaan ja Pariisin sopimuksen 3 artiklaan perustuvat sitoumukset, jotka esitetään UNFCCC:n osapuolten konferenssin tai Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin tekemissä päätöksissä;
b)asetuksen [ ] [ESR] 4 artiklassa ja asetuksen [ ] [LULUCF] 4 artiklassa esitetyt velvoitteet;
c)yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa vahvistetut tavoitteet energiaunionin tavoitteiden saavuttamiseksi ja ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla vuotta 2030 koskevien energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
5.
Komissio arvioi 31 päivään lokakuuta 2019 mennessä ja sen jälkeen joka neljäs vuosi direktiivin 2009/31/EY täytäntöönpanon.
6.
Komission olisi arviossaan otettava huomioon viimeisimmät eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut maakohtaiset suositukset.
7.
Komissio raportoi tämän artiklan mukaisesta arvioinnistaan osana 29 artiklassa tarkoitettua energiaunionin tilaa koskevaa katsausta.
26 artikla
Seuranta tapauksissa, joissa esiintyy epäjohdonmukaisuuksia taakanjakoasetukseen perustuvien energiaunionin laajempien tavoitteiden ja päämäärien kanssa
1.
Komissio antaa 25 artiklan mukaisesti tehtävän arvioinnin perusteella jäsenvaltiolle 28 artiklan nojalla suosituksia, jos politiikan kehittyminen kyseisessä jäsenvaltiossa näyttää olevan epäjohdonmukaista energiaunionin laajempien tavoitteiden kanssa.
2.
Komissio voi antaa lausuntoja jäsenvaltioiden asetuksen [ ] [taakanjakoasetus] 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamista toimintasuunnitelmista.
27 artikla
Reaktio silloin kun yhdennetty kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma ei ole riittävän kunnianhimoinen ja edistyminen unionin energia- ja ilmastotavoitteiden ja -päämäärien saavuttamisessa on riittämätöntä
1.
Jos komissio katsoo yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja niiden 12 artiklan mukaisista päivityksistä tekemässään arvioinnissa, että kansallisten suunnitelmien tai niiden päivitysten tavoitteet, päämäärät ja panokset eivät riitä siihen, että energiaunionin tavoitteet ja erityisesti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla koskevat vuodelle 2030 asetetut unionin tavoitteet saavutetaan yhteisesti, se toteuttaa unionin tasolla toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseiset tavoitteet ja päämäärät saavutetaan yhteisesti. Uusiutuvan energian osalta tällaisissa toimenpiteissä on otettava huomioon kansallisissa suunnitelmissa ja niiden päivityksissä vahvistettujen unionin vuoden 2030 tavoitteita koskevien jäsenvaltioiden panosten vaatimustaso.
2.
Jos komissio katsoo 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla tekemänsä arvioinnin perusteella, että jonkin jäsenvaltion saavuttama edistyminen sen yhdennetyssä kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa vahvistettujen tavoitteiden, päämäärien ja panosten saavuttamisessa ei ole riittävä, se antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle 28 artiklan nojalla suosituksia. Tällaisia suosituksia antaessaan komissio ottaa huomioon jäsenvaltioiden aiemmat kunnianhimoiset ponnistelut, joilla ne ovat osallistuneet uusiutuvaa energiaa koskevan unionin vuodelle 2030 asetetun tavoitteen saavuttamiseen.
3.
Jos komissio katsoo 25 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla jäsenvaltioiden yhdennettyjä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia koskevista edistymisraporteista tekemänsä yhdistetyn arvioinnin ja muiden tietolähteiden perusteella, että unioni ei ehkä saavuteta energiaunionin tavoitteita eikä erityisesti unionin vuodelle 2030 asetettuja energia- ja ilmastotavoitteita ensimmäisellä kymmenvuotisjaksolla, se voi antaa 28 artiklan nojalla suosituksia kaikille jäsenvaltioille tällaisen riskin pienentämiseksi. Suositusten lisäksi komissio toteuttaa tarvittaessa unionin tasolla toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevat vuodelle 2030 asetetut unionin tavoitteet saavutetaan. Uusiutuvan energian osalta tällaisissa toimenpiteissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden aiemmat kunnianhimoiset ponnistelut, joilla ne ovat osallistuneet unionin vuodelle 2030 asetetun tavoitteen saavuttamiseen.
4.
Jos komissio katsoo uusiutuvan energian alalla 25 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla vuonna 2023 tekemänsä arvioinnin perusteella, että 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua unionin lineaarista kehityskulkua ei saavuteta yhteisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava vuoteen 2024 mennessä, että kaikki tällaiset esiin tulevat puutteet katetaan esimerkiksi seuraavilla lisätoimenpiteillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdassa vahvistettujen unionin tason toimenpiteiden soveltamista:
a)direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767,] 23 artiklan 1 kohdassa lämmitys- ja jäähdytyssektorille säädetyn uusiutuvan energian osuuden mukauttaminen;
b)direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767,] 25 artiklan 1 kohdassa liikenne sektorille säädetyn uusiutuvan energian osuuden mukauttaminen;
c)määrärahojen myöntäminen sellaiseen unionin tasolla toimivaan rahoitusalustaan, jolla edistetään uusiutuvaa energiaa koskevia hankkeita ja jota komissio hallinnoi suoraan tai välillisesti;
d)muut toimenpiteet uusiutuvan energian käyttöönoton edistämiseksi.
Tällaisissa toimenpiteissä on otettava huomioon asianomaisen jäsenvaltion unionin vuoden 2030 uusiutuvaan energiaan liittyviä tavoitteita koskevien aiempien panosten vaatimustaso.
Jos jäsenvaltio ei vuodesta 2021 lähtien säilytä sitä uusiutuvista energialähteistä saatavaa perusosuutta energian kokonaisloppukulutuksesta, joka vahvistetaan direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767,] 3 artiklan 3 kohdassa, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että perusosuuden vaje katetaan myöntämällä määrärahoja c alakohdassa tarkoitettuun rahoitusalustaan. Jäsenvaltiot voivat tämän alakohdan ja ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamiseksi käyttää direktiivin 2003/87/EY mukaisesti vuotuisista päästöoikeuksista saamiaan tuloja.
Siirretään komissiolle valta hyväksyä 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tarvittavista säännöksistä c alakohdassa tarkoitetun rahoitusalustan perustamista ja toimintaa varten.
5.
Jos komissio katsoo energiatehokkuuden alalla 25 artiklan 1 ja 3 kohdan nojalla vuonna 2023 tekemänsä arvioinnin perusteella, että edistyminen 25 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun unionin energiatehokkuustavoitteen saavuttamisessa yhteisesti ei ole riittävää, se toteuttaa direktiiveissä 2010/31/EU ja 2012/27/EU säädettyjen toimenpiteiden lisäksi vuoteen 2024 mennessä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vuodelle 2030 asetetut unionin sitovat energiatehokkuustavoitteet saavutetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdassa vahvistettujen unionin tason toimenpiteiden soveltamista. Tällaisilla lisätoimenpiteillä voidaan erityisesti parantaa seuraavien osatekijöiden energiatehokkuutta:
a)tuotteet, direktiivien 2010/30/EU ja 2009/125/EY nojalla;
b)rakennukset, direktiivien 2010/31/EU ja 2012/27/EU nojalla;
c)ja liikenne.
28 artikla
Komission suositukset jäsenvaltioille
1.
Komissio antaa tarvittaessa suosituksia jäsenvaltioille energiaunionin tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.
2.
Kun tässä asetuksessa viitataan tähän artiklaan, sovelletaan seuraavia periaatteita:
a)asianomaisen jäsenvaltion on otettava suositus mahdollisimman tarkasti huomioon jäsenvaltioiden välisen sekä unionin ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun hengessä;
b)jäsenvaltion on suosituksen antamisvuotta seuraavan vuoden yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa koskevassa edistymisraportissaan mainittava, miten se on ottanut suosituksen mahdollisimman tarkasti huomioon ja miten se on pannut tai aikoo panna sen täytäntöön. Jos se poikkeaa suosituksesta, sen on esitettävä perustelut;
c)näiden suositusten olisi täydennettävä viimeisimpiä eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettuja maakohtaisia suosituksia.
29 artikla
Energiaunionin tilaa koskeva katsaus
1.
Komissio esittää vuosittain viimeistään 31 päivänä lokakuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle katsauksen energiaunionin tilasta.
2.
Energiaunionin tilaa koskevassa katsauksessa on oltava muun muassa
a)25 artiklan nojalla tehty arviointi;
b)mahdolliset 28 artiklan nojalla annetut suositukset;
c)direktiivin 2003/87/EC 10 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu kertomus päästöoikeusmarkkinoiden toiminnasta, mukaan lukien saman direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot direktiivin 2003/87/EY soveltamisesta;
d)unionin bioenergian käytön kestävyys, mukaan lukien liitteessä VIII täsmennetyt tiedot;
e)vapaaehtoiset järjestelmät, joista komissio on tehnyt päätöksen direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767,] 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti, mukaan lukien tämän asetuksen liitteessä IX täsmennetyt tiedot;
f)raportti yleisestä edistymisestä direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/72/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 864,] soveltamisessa kyseisen direktiivin 70 artiklan nojalla;
g)raportti yleisestä edistymisestä direktiivin 2009/73/EY soveltamisessa kyseisen direktiivin 52 artiklan nojalla;
h)direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2012/27/EU, sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016) 761,] 7 a artiklassa tarkoitetut energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät;
i)jäsenvaltioiden edistyminen täysipainoisten ja toimivien energiamarkkinoiden luomisessa;
j)eri jäsenvaltioiden olemassa olevien polttoaineiden laatu ja rikkiä enintään 10 mg/kg sisältävien polttoaineiden maantieteellinen kattavuus tarkoituksena antaa yleiskuva direktiivin 98/70/EY nojalla raportoiduista polttoaineen laatutiedoista eri jäsenvaltioissa;
k)muut energiaunionin toteuttamisen kannalta merkittävät seikat, mukaan lukien julkinen ja yksityinen tuki.
6 LUKU
KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖJEN JA NIELUJEN AIKAANSAAMIEN POISTUMIEN KANSALLISET JA UNIONIN JÄRJESTELMÄT
30 artikla
Kansalliset ja unionin inventaariojärjestelmät
1.
Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä perustettava, hallinnoitava ja pyrittävä jatkuvasti parantamaan kansallisia inventaariojärjestelmiä ennusteiden tekemiseksi tämän asetuksen liitteessä III olevassa 2 osassa mainittujen kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä ihmisen toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista sekä varmistettava kasvihuonekaasuinventaarioidensa oikea-aikaisuus, läpinäkyvyys, tarkkuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja täydellisyys.
2.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisilla inventaarioviranomaisilla on mahdollisuus saada käyttöönsä tämän asetuksen liitteessä X täsmennetyt tiedot, hyödyntää asetuksen (EU) N:o 517/2014 20 artiklan nojalla perustettuja raportointijärjestelmiä parantaakseen fluorattujen kaasujen arviointia kansallisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa ja tehdä tämän asetuksen liitteessä III olevan 1 osan i ja j alakohdan mukaiset vuosittaiset johdonmukaisuuden tarkastukset.
3.
Perustetaan unionin inventaariojärjestelmä, jolla on varmistettava kansallisten inventaarioiden oikea-aikaisuus, läpinäkyvyys, tarkkuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja kattavuus unionin kasvihuonekaasuinventaarioon nähden. Komissio hallinnoi, ylläpitää ja pyrkii jatkuvasti parantamaan tätä järjestelmää, joka sisältää laadunvarmistus- ja laaduntarkastusohjelman perustamisen, laatutavoitteiden asettamisen, inventaarion laadunvarmistus- ja laaduntarkistussuunnitelman laatimisen, menettelyt päästöarvioiden täydentämiseksi unionin inventaarion kokoamista varten tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti sekä 31 artiklassa tarkoitetut tarkastukset.
4.
Komissio tarkastaa alustavasti jäsenvaltioiden 23 artiklan 2 kohdan nojalla toimittamien kasvihuonekaasuinventaarion alustavien tietojen tarkkuuden. Se lähettää tarkastuksen tulokset jäsenvaltioille kuuden viikon kuluessa tietojen toimittamisen määräajasta. Jäsenvaltioiden on vastattava alustavassa tarkastuksessa mahdollisesti esiin tulleisiin olennaisiin kysymyksiin 15 päivään maaliskuuta mennessä toimittaessaan lopullisen inventaarion vuodelta X-2.
5.
Jos jäsenvaltio ei toimita unionin inventaarion kokoamiseen tarvittavia inventaariotietoja 15 päivään maaliskuuta mennessä, komissio voi asianomaista jäsenvaltiota kuullen ja tiiviissä yhteistyössä sen kanssa laatia arvioita jäsenvaltion toimittamien tietojen täydentämiseksi. Komissio käyttää kyseistä tarkoitusta varten kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimiseen sovellettavia ohjeita.
6.
Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä säännöistä, jotka koskevat niiden tietojen sisältöä, rakennetta, muotoa ja toimittamistapaa, jotka koskevat kansallisia inventaariojärjestelmiä ja kansallisten ja unionin inventaariojärjestelmien perustamista, käyttämistä ja toimintaa koskevia vaatimuksia. Tällaisia säädöksiä valmistellessaan komissio ottaa huomioon UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen elinten tekemät asiaa koskevat päätökset.
31 artikla
Inventaarion tarkastus
1.
Komissio tekee vuosina 2027 ja 2032 jäsenvaltioiden tämän asetuksen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittamille kansallisille inventaariotiedoille kattavan tarkastuksen, jotta voidaan seurata jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä ja rajoituksia asetuksen [ ] [ESR] 4, 9 ja 10 artiklan nojalla, päästöjen vähennyksiä ja nielujen aikaansaamien poistumien lisääntymistä asetuksen [ ] [LULUCF] 4 ja 12 artiklan nojalla sekä muita unionin lainsäädännössä säädettyjä kasvihuonekaasupäästöjen vähennys- tai rajoitustavoitteita. Jäsenvaltioiden on osallistuttava prosessiin täysimääräisesti.
2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kattavan tarkastuksen on sisällettävä
a)tarkastukset, joilla todennetaan toimitettujen tietojen läpinäkyvyys, tarkkuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja täydellisyys;
b)tarkastukset sellaisten tapausten havaitsemiseksi, joissa inventaariotiedot on laadittu tavalla, joka on epäjohdonmukainen UNFCCC:n ohjeiden tai unionin sääntöjen kanssa;
c)tarkastukset sellaisten tapausten havaitsemiseksi, joissa LULUCF-tilinpito on laadittu tavalla, joka on epäjohdonmukainen UNFCCC:n ohjeiden tai unionin sääntöjen kanssa; ja
d)tilanteen mukaan tarpeellisten teknisten korjausten laskeminen jäsenvaltioita kuullen.
3.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä määritelläkseen aikataulun ja menettelyn kattavan tarkastuksen tekemiselle, tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tehtävät mukaan lukien, sekä varmistaakseen jäsenvaltioiden asianmukaisen kuulemisen tarkastusten päätelmistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
4.
Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksellä päästöjen kokonaismäärän kyseessä olevalta vuodelta käyttäen perusteena kunkin jäsenvaltion korjattuja inventaariotietoja tarkastuksen valmistuttua, erittelee asetuksen [ ] [ESR] 9 artiklan kannalta merkitykselliset päästötiedot ja tämän asetuksen liitteessä III olevan 1 osan c alakohdassa tarkoitetut päästötiedot sekä määrittelee asetuksen [ ] [LULUCF] 4 artiklan kannalta merkityksellisten päästöjen ja poistumien kokonaismäärän.
5.
Kunkin jäsenvaltion tietoja, sellaisina kuin ne ovat kirjattuina asetuksen [ ] [LULUCF] 13 artiklan nojalla perustettuihin rekistereihin yhden kuukauden kuluttua tämän artiklan 4 kohdan nojalla hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen julkaisemispäivästä, käytetään asetuksen [ ] [ LULUCF] 4 artiklan noudattamisen tarkastamiseksi, mukaan lukien tällaisten tietojen muutokset, jotka johtuvat siitä, että jäsenvaltio käyttää asetuksen [ ] [ LULUCF] 11 artiklan mukaista liikkumavaraa.
6.
Kunkin jäsenvaltion tietoja, sellaisina kuin ne ovat kirjattuina asetuksen [ ] [ESR] 11 artiklan nojalla perustettuihin rekistereihin yhden kuukauden kuluttua tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetun asetuksen [ ] [ LULUCF] vaatimustenmukaisuuden tarkastamispäivästä, käytetään asetuksen [ ] [ESR] 9 artiklan mukaiseen vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseen vuosina 2021 ja 2026. Asetuksen [ ] [ESR] 9 artiklan mukainen vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen jokaisena vuosista 2022–2025 ja 2027–2030 on tehtävä päivänä, joka on yksi kuukausi myöhemmin kuin edellisvuoden vaatimustenmukaisuuden tarkastamispäivä. Tarkastus koskee myös kyseisiin tietoihin tehtäviä muutoksia, jotka johtuvat siitä, että jäsenvaltio käyttää asetuksen [ ] [ESR] 5, 6 ja 7 artiklan mukaista liikkumavaraa.
32 artikla
Politiikkojen, toimien ja ennusteiden kansalliset ja unionin järjestelmät
1.
Jäsenvaltioiden on 1 päivään tammikuuta 2021 mennessä hallinnoitava ja pyrittävä jatkuvasti parantamaan kansallisia järjestelmiä ja komission unionin järjestelmää, joiden avulla raportoidaan politiikoista ja toimenpiteistä sekä ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevista ennusteista. Järjestelmien on sisällettävä asiaa koskevat jäsenvaltiossa ja unionissa perustetut institutionaaliset, oikeudelliset ja menettelyihin liittyvät järjestelyt, joilla arvioidaan politiikkaa ja tehdään ennusteita ihmisen toiminnan aiheuttamista kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista.
2.
Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät varmistamaan, että 16 artiklan mukainen raportointi ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevista politiikoista, toimista ja ennusteista on oikea-aikaista, läpinäkyvää, tarkkaa, johdonmukaista, vertailtavaa ja kattavaa; tämä koskee myös tietojen, menetelmien ja mallien käyttöä ja soveltamista sekä laadunvarmistus- ja laadunvalvontatoimien ja herkkyysanalyysin toteuttamista.
3.
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan ja 16 artiklan mukaisten, politiikkojen, toimien ja ennusteiden kansallisia ja unionin järjestelmiä koskevien tietojen rakenne, muoto ja toimittamistapa. Tällaisia säädöksiä ehdottaessaan komissio ottaa huomioon UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen elinten tekemät asiaa koskevat päätökset, mukaan lukien kansainvälisesti hyväksytyt raportointivaatimukset sekä näiden tietojen seuranta- ja raportointiaikataulut. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
33 artikla
Rekisterien perustaminen ja toiminta
1.
Unioni ja jäsenvaltiot perustavat ja ylläpitävät rekistereitä, joilla pidetään täsmällisesti kirjaa 4 artiklan 13 kohdan mukaisesti kansallisesti määritellyistä panoksista ja Pariisin sopimuksen 6 artiklan mukaisesti hillintätoimien kansainvälisesti siirretyistä tuloksista.
2.
Unioni ja jäsenvaltiot voivat ylläpitää rekistereitään yhdistetyssä järjestelmässä yhdessä yhden tai useamman muun jäsenvaltion kanssa.
3.
Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut rekisterien tiedot on asetettava direktiivin 2003/87/EY 20 artiklan mukaisesti nimetyn keskusvalvojan saataville.
4.
Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 36 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rekisterien perustamiseksi ja jotta UNFCCC:n tai Pariisin sopimuksen elinten asiaan liittyvien päätösten edellyttämä tekninen täytäntöönpano voidaan toteuttaa unionin ja jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisten rekisterien avulla.
7 LUKU
YHTEISTYÖ JA TUKI
34 artikla
Jäsenvaltioiden ja unionin välinen yhteistyö
1.
Jäsenvaltiot huolehtivat täysipainoisesta yhteistyöstä ja koordinoinnista toistensa välillä ja unionin kanssa tämän asetuksen mukaisten ja erityisesti niiden velvoitteiden osalta, jotka liittyvät seuraaviin:
a)yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laadinta-, hyväksymis-, tiedoksianto- ja arviointimenettelyt 9–12 artiklan mukaisesti;
b)yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien laadinta-, hyväksymis-, tiedoksianto- ja arviointimenettelyt 15 artiklan mukaisesti ja kyseiset menettelyt vuotuiselle raportoinnille 23 artiklan mukaisesti;
c)menettely, joka liittyy komission suosituksiin ja niiden huomioon ottamiseen 9 artiklan 2 ja 3 kohdan, 15 artiklan 5 kohdan, 26 artiklan 1 kohdan ja 27 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti;
d)unionin kasvihuonekaasuinventaarion kokoaminen ja unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin valmisteleminen 23 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
e)UNFCCC:n 12 artiklan mukaisen unionin kansallisen tiedonannon ja päätöksen 2/CP.17 tai UNFCCC:n elinten myöhempien asiaa koskevien päätösten mukaisen unionin kaksivuotisraportin laatiminen;
f)UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen mukaiset tarkastus- ja vaatimustenmukaisuusmenettelyt kaikkien sovellettavien UNFCCC:hen ja Pariisin sopimukseen perustuvien päätösten mukaisesti sekä unionin menettely, jolla tarkastetaan tämän asetuksen 31 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaariot;
g)mahdolliset mukautukset, jotka ovat seurausta 31 artiklassa tarkoitetusta tarkastusmenettelystä tai muista UNFCCC:n sihteeristölle toimitettuihin tai toimitettaviin inventaarioihin ja inventaarioraportteihin tehdyistä muutoksista;
h)unionin kasvihuonekaasuinventaarioiden ennakkotietojen kokoaminen 23 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 23 artiklan 1 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti.
2.
Komissio voi antaa jäsenvaltion pyynnöstä sille teknistä tukea tämän asetuksen mukaisten velvollisuuksien osalta.
35 artikla
Euroopan ympäristökeskuksen rooli
Euroopan ympäristökeskus avustaa vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti komissiota tämän työssä, joka liittyy hiilestä irtautumiseen ja energiatehokkuuden ulottuvuuteen 14, 15, 16, 17, 18, 19, 23, 24, 25, 29, 30, 31, 32 ja 34 artiklan noudattamiseksi. Se sisältää tarvittavan avustamisen seuraavien osalta:
a)jäsenvaltioiden politiikoista, toimista ja ennusteista raportoimien tietojen kokoaminen;
b)laadunvarmistus- ja laadunvalvontamenettelyjen soveltaminen tietoihin, jotka jäsenvaltiot ovat raportoineet ennusteista, politiikoista ja toimenpiteistä;
c)arvioiden laatiminen ennustetiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole raportoineet, tai Euroopan komission saatavilla olevien tietojen täydentäminen;
d)eurooppalaisista tilastoista saatujen tietojen – jos niitä on saatavilla ja jos ajankohta on asianmukainen – joita tarvitaan komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle esittämää energiaunionin tilaa koskevaa katsausta varten;
e)tämän asetuksen nojalla kerättyjen tietojen levittäminen, myös jäsenvaltioiden hillitsemispolitiikkoja ja -toimia koskevan tietokannan ylläpito ja päivitys sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia, siihen liittyvää haavoittuvuutta ja siihen sopeutumista koskeva tiedonvaihtojärjestelmä;
f)laadunvarmistus- ja laaduntarkistusmenettelyjen suorittaminen unionin kasvihuonekaasuinventaarion laatimiseksi;
g)unionin kasvihuonekaasuinventaarion kokoaminen ja unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin laatiminen;
h)arvioiden laatiminen tiedoista, joita ei raportoida kansallisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa;
i)31 artiklassa tarkoitetun tarkastuksen tekeminen;
j)unionin kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotietojen kokoaminen.
8 LUKU
SÄÄDÖSVALLAN SIIRTO
36 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.
2.
Siirretään 3 artiklan 4 kohdassa, 23 artiklan 5 kohdassa, 27 artiklan 4 kohdassa, 30 artiklan 6 kohdassa ja 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
3.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 3 artiklan 4 kohdassa, 23 artiklan 5 kohdassa, 27 artiklan 4 kohdassa, 30 artiklan 6 kohdassa ja 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.
Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisessä toimielinten sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.
Edellä olevien 3 artiklan 4 kohdan, 23 artiklan 5 kohdan, 27 artiklan 4 kohdan, 30 artiklan 6 kohdan ja 33 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
9 LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
37 artikla
Energiaunionikomitea
1.
Komissiota avustaa energiaunionikomitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea, ja se työskentelee tämän asetuksen kannalta tarpeellisissa alakokoonpanoissa.
2.
Komitea korvaa päätöksen 93/389/ETY 8 artiklalla, päätöksen 280/2004/EY 9 artiklalla ja asetuksen (EU) N:o 525/2013 26 artiklalla perustetun komitean. Viittauksia kyseisten säädösten nojalla perustettuun komiteaan pidetään viittauksina tällä asetuksella perustettuun komiteaan.
3.
Kun viitataan tähän artiklaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
38 artikla
Uudelleentarkastelu
Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 28 päivään helmikuuta 2026 mennessä ja sen jälkeen joka viides vuosi kertomuksen tämän asetuksen toiminnasta ja panoksesta energiaunionin hallintoon sekä siitä, ovatko tämän asetuksen suunnittelua, raportointia ja seurantaa koskevat säännökset unionin muun lainsäädännön tai UNFCCC:n ja Pariisin sopimuksen tulevien päätösten mukaiset. Komissio voi tehdä tarvittaessa ehdotuksia.
39 artikla
Direktiivin 94/22/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 94/22/EY seuraavasti:
1)poistetaan 8 artiklan 2 kohta;
2)poistetaan 9 artikla.
40 artikla
Direktiivin 98/70/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 98/70/EY seuraavasti:
1)poistetaan 8 artiklan 4 kohdan toinen virke;
2)korvataan 7 a artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmas alakohta seuraavasti:
”kunkin toimitetun polttoaine- tai energiatyypin kokonaismäärä; ja”;
3)korvataan 7 a artiklan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimittajat vähentävät toimitettujen polttoaineiden ja energian energiayksikköä kohti laskettuja elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjä niin vaiheittain kuin se on mahdollista jopa 10 prosentilla 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä verrattuna neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 liitteessä II vahvistettuun polttoaineiden vertailutasoon.”
41 artikla
Direktiivin 2009/31/EY muuttaminen
Poistetaan direktiivin 2009/31/EY 38 artiklan 1 kohta.
42 artikla
Asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttaminen
Muutetaan asetus (EY) N:o 663/2009 seuraavasti:
1)poistetaan 27 artiklan 1 ja 3 kohta;
2)poistetaan 28 artikla.
43 artikla
Asetuksen (EY) N:o 715/2009 muuttaminen
Poistetaan asetuksen (EY) N:o 715/2009 29 artikla.
44 artikla
Direktiivin 2009/73/EY muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2009/73/EY seuraavasti:
1)poistetaan 5 artikla;
2)korvataan 52 artikla seuraavasti:
”52 artikla
Kertomukset
Komissio seuraa ja arvioi tämän direktiivin soveltamista ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin yleisestä edistymisestä asetuksen (EU) [XX/20XX] [tämä asetus] 29 artiklassa tarkoitetun energiaunionin tilaa koskevan katsauksen liitteenä.”
45 artikla
Neuvoston direktiivin 2009/119/EY muuttaminen
Korvataan neuvoston direktiivin 2009/119/EY 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:
”2. Kunkin jäsenvaltion on kunkin vuoden maaliskuun 15 päivään mennessä toimitettava komissiolle yhteenveto 1 kohdassa tarkoitetusta varastorekisteristä, josta ilmenevät vähintään kyseiseen rekisteriin edellisen kalenterivuoden viimeisenä päivänä sisältyneiden varmuusvarastojen määrät ja luonne.”
46 artikla
Direktiivin 2010/31/EU muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2010/31/EU seuraavasti:
1)Lisätään direktiivin 2010/31/EU [sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016) 765] 2 a artiklaan 4 kohta seuraavasti:
”4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu pitkän aikavälin strategia on toimitettava komissiolle osana yhdennettyä kansallista energia- ja ilmastosuunnitelmaa asetuksen (EU) [XX/20XX] [tämä asetus] 3 artiklan mukaisesti.”
2)Poistetaan 5 kohdan 2 kohdan toisessa alakohdassa virke ”Selvitykset voidaan sisällyttää direktiivin 2006/32/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin energiatehokkuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin.”
3)Korvataan 9 artiklan 5 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:
”Komissio esittää joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle osana asetuksen (EU) [XX/20XX] [tämä asetus] 29 artiklassa tarkoitettua energiaunionin tilaa koskevaa katsaustaan kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä lähes nollaenergiarakennusten lukumäärän kasvattamisessa. Komissio laatii raportoitujen tietojen perusteella toimintasuunnitelman ja ehdottaa tarvittaessa asetuksen (EU) [XX/20XX] [tämä asetus] 27 ja 28 artiklan nojalla suosituksia ja toimenpiteitä tällaisten rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi sekä edistää parhaita toimintatapoja olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaaksi muuntamiseksi lähes nollaenergiarakennuksiksi.”
4)Poistetaan 10 artiklan 2 ja 3 kohta.
47 artikla
Direktiivin 2012/27/EU muuttaminen
Muutetaan direktiivi 2012/27/EU seuraavasti:
1)poistetaan 4 artiklan viimeinen kohta;
2)poistetaan 18 artiklan 1 kohdan e alakohta;
3)poistetaan 24 artiklan 1–4 kohta ja 11 kohta;
4)poistetaan liite XIV.
48 artikla
Direktiivin 2013/30/EU muuttaminen
Korvataan direktiivin 2013/30/EU 25 artiklan 1 kohta seuraavasti:
”1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle osana asetuksen (EU) [XX/20XX] [tämä asetus] 23 mukaista vuotuista raportointia liitteessä IX olevassa 3 kohdassa täsmennetyt tiedot.”
49 artikla
Neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttaminen
Muutetaan neuvoston direktiivi (EU) 2015/652 seuraavasti:
1)poistetaan liitteessä I olevassa 2 osassa 2, 3, 4 ja 7 kohta.
2)Muutetaan liite III seuraavasti:
a)Korvataan 1 kohta seuraavasti:
b)”1. Jäsenvaltioiden on toimitettava 3 kohdassa mainitut tiedot. Tiedot on toimitettava kaikesta kyseisessä jäsenvaltiossa markkinoille saatetusta polttoaineesta ja energiasta. Jos fossiilisiin polttoaineisiin sekoitetaan useita biopolttoaineita, on ilmoitettava tiedot kustakin biopolttoaineesta.”
c)Poistetaan 3 kohdan e ja f alakohta.
3)Muutetaan liite IV seuraavasti:
a)Poistetaan seuraavat mallit, jotka koskevat ilmoitettavien tietojen toimittamista yhdenmukaisella tavalla:
– Alkuperä – yksittäiset toimittajat
– Alkuperä – toimittajien ryhmittymät
– Ostopaikka
b)Poistetaan muotoa koskevien huomautusten 8 ja 9 kohta.
50 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EU) 525/2013 1 päivästä tammikuuta 2021 tietyin 51 artiklassa säädetyin siirtymäsäännöksin. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
51 artikla
Siirtymäsäännökset
Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 50 artiklassa säädetään, asetuksen (EU) N:o 525/2013 7 artiklaa sekä 17 artiklan 1 kohdan a ja d alakohtaa sovelletaan edelleen kyseisissä artikloissa edellytettyjä tietoja sisältäviin raportteihin vuosina 2018, 2019 ja 2020.
Asetuksen (EU) N:o 525/2013 19 artiklaa sovelletaan edelleen kasvihuonekaasuinventaarioiden tietojen tarkastuksiin vuosina 2018, 2019 ja 2020.
Asetuksen (EU) N:o 525/2013 22 artiklaa sovelletaan edelleen kyseisessä artiklassa edellytetyn raportin toimittamiseen.
52 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sen 33 artiklaa, 46 artiklan 2–4 kohtaa sekä 47 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä
Euroopan parlamentin puolesta
Neuvoston puolesta
Puhemies
Puheenjohtaja
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄT RAHOITUSSELVITYKSET
Komission yksiköt
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) .../... energiaunionin hallinnosta
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)
32: Energia
34: Ilmastotoimet
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
☑ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen toimeen, joka on suunnattu uudelleen.
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee
Ehdotetun asetuksen tarkoituksena on varmistaa energiaunionistrategian koordinoitu ja yhdenmukainen täytäntöönpano sen kaikkien viiden ulottuvuuden osalta. Lisäksi sillä halutaan varmistaa energiaunionin tavoitteiden yhteinen saavuttaminen EU:n ja kansallisten toimenpiteiden yhdistelmällä ottaen perustaksi virtaviivaistetut suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvoitteet sekä komission ja jäsenvaltioiden välinen toiminnallinen hallintoprosessi.
Energiaunionin perustaminen on osa komission kymmentä poliittista prioriteettia, ja tämä ehdotus on merkittävä tekijä energiaunionin strategisessa kehyksessä.
Ehdotus on energian pääosaston ja ilmastotoimien pääosaston yhdessä laatima.
1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Erityistavoite nro
Energian pääosasto: Erityistavoite 6: Energiaunionistrategian täytäntöönpano ja seuranta
Ilmastotoimien pääosasto: Erityistavoite 6: Energiaunionistrategian toteuttaminen tavoitteena parannettu ilmastotoimien ja energia-asioiden hallintamekanismi, mukaan lukien virtaviivaistettu raportointi ja suunnittelu vuoden 2020 jälkeen (koordinointi ENER-pääosaston kanssa).
Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Energian pääosaston menot toteutetaan toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toiminnon 32.02 ”Perinteiset ja uusiutuvat energialähteet” kautta (tai toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toiminnon ABB1: ”Perinteiset ja uusiutuvat energialähteet” kautta).
Vuoden 2016 hallintosuunnitelmassa ja energiaunionista johtuvan erityistavoitteiden uuden rakenteen mukaisesti ABB 1 edistää kaikkien kuuden erityistavoitteen toteutumista, mukaan lukien erityistavoitteen 5 kilpailukykynäkökohdat.
CLIMA-pääosaston osalta se on toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toiminnossa 34 02 ”Ilmastotoimet unionin ja kansainvälisellä tasolla”.
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen
Kun käyttöön otetaan yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja vastaavat edistymisraportit, jäsenvaltioiden ja komission hallinnollisen taakan pitäisi keventyä. Samalla tietojen laadun ja avoimuuden pitäisi parantua, jolloin voidaan varmistaa energiaunionin tavoitteiden oikea-aikainen täytäntöönpano ja seuranta sekä parantaa energia- ja ilmastoalojen välisiä yhteyksiä ja synergioita.
Kun jäsenvaltioiden nykyiset suunnittelu- ja raportointivelvollisuudet ja komission seurantavelvollisuudet virtaviivaistetaan, kaikkien sidosryhmien tilanne paranee parempaan sääntelyyn liittyvien vaikuttavuutta, tehokkuutta, EU:n lisäarvoa, relevanssia ja johdonmukaisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti.
Lisäksi ehdotuksessa täsmennetään kansallisten suunnitelmien, edistymisraporttien ja komission toteuttaman yhdennetyn seurannan sisällöt ja aikataulut, kuten myös jäsenvaltioiden ja komission välinen hallintoprosessi, mukaan lukien alueellinen koordinointi. Siinä pyritään noudattamaan Pariisin sopimuksessa vahvistettua viisivuotista uudelleentarkastelujaksoa.
1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan
Ehdotuksen toteuttamisen myötä voidaan varmistaa niiden tietojen avoimuus, jotka koskevat jäsenvaltioiden ja EU:n edistymistä energiaunionin vuoden 2030 ja sen jälkeisten tavoitteiden saavuttamista yhteisesti. Siinä vahvistetaan energiaunionistrategian täytäntöönpanoon soveltuva hallintokehys.
Ehdotuksen toteuttamiseen liittyvä indikaattori on niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka toimittavat yhdennetyn suunnitelman (asetuksessa säädetyssä) määräajassa.
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä
Jäsenvaltiot toimittavat vähemmän eri alakohtaisiin säädöksiin perustuvia kansallisia suunnitelmia ja raportteja, sillä niiden sijaan ne toimittavat komissiolle yhdennetyt suunnitelmat ja raportit säännöllisin väliajoin. Komission olisi jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella laadittava tarvittavat seurantaraportit.
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo
Koska energiaunionistrategian useat osatekijät liittyvät EU:n tasolla vahvistettuihin tavoitteisiin, niiden saavuttamiseksi tarvitaan EU:n tason toimintaa. Se on tarpeen myös energia- ja ilmastopolitiikkojen johdonmukaisuuden varmistamiseksi EU:ssa ja jäsenvaltioiden kesken. Samalla kuitenkin jäsenvaltioilla on tiettyä liikkumavaraa.
Useimpiin unionin energiahaasteista ei voi vastata yhteensovittamattomilla kansallisilla toimilla. Sama koskee ilmastonmuutosta, joka on luonteeltaan rajat ylittävä ongelma – sitä ei voi ratkaista kansallisin tai paikallisin toimin. Sen vuoksi ilmastotoimien koordinointi on tarpeen sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla. EU:n toimi on siis perusteltu, jotta voidaan seurata energia- ja ilmastopolitiikkojen täytäntöönpanon edistymistä koko EU:ssa energiaunionin tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa energian sisämarkkinoiden toiminta.
Koska energiaunionin kaikilla ulottuvuuksilla on rajatylittävää merkitystä, EU:n toimea tarvitaan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi edelleen. Mitään energiaunionin ulottuvuuksista ei voitaisi panna tehokkaasti täytäntöön ilman EU:n hallintoprosessia, jonka puitteissa jäsenvaltiot ja komissio varmistavat alueellisemman lähestymistavan energia- ja ilmastopolitiikan alalla. EU:n toimea tarvitaan myös, jotta voidaan luoda puitteet sen varmistamiseksi, että EU on valmis osallistumaan täysimääräisesti Pariisin sopimuksen mukaisiin tarkastusmenettelyihin. Näin myös varmistetaan, että synkronointi ja synergiat ovat parhaalla mahdollisella tasolla.
EU:n toimea tarvitaan myös nykyisten suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien virtaviivaistamiseksi (alkuperäinen tavoite), koska nykyistä energia-alan säännöstöön sisältyvää EU:n lainsäädäntöä ja seurantajärjestelmäasetusta voidaan muuttaa vain lainsäädäntöehdotuksilla jäsenvaltioiden ja komission hallinnollisen taakan keventämiseksi, suunnittelun ja raportoinnin yhdenmukaisuuden parantamiseksi sekä kansallisten suunnitelmien ja edistymisraporttien vertailtavuuden varmistamiseksi.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
Useimpien nykyisten suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien ansiosta eri politiikan aloilta saadaan hyödyllistä tietoa ja tukea alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettujen poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoon. Nykyisten komissiota koskevien raportointivelvollisuuksien nojalla komissio tiedottaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja suurelle yleisölle EU:n lainsäädännöllä saavutetuista tuloksista sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden edistymisestä UNFCCC:sta niille johtuvien kansainvälisten velvoitteiden täyttämisessä.
Nykyiset puitteet eivät kuitenkaan sovellu vuodelle 2030 asetettuihin energia- ja ilmastotavoitteisiin ja energiaunionin tavoitteisiin, koska niissä ei pystytä varmistamaan energiasektorin velvoitteiden välistä yhdenmukaisuutta ja energia- ja ilmastoalojen välistä johdonmukaisuutta. Lisäksi joidenkin suunnitelmien ja raporttien hallinnollisia kustannuksia pidetään suurina.
1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut
Ehdotus on yhdenmukainen tarkistettujen direktiivien 2009/28/EC (uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi), 2010/31/EU (rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi), 2012/27/EU (energiatehokkuusdirektiivi) ja markkinoiden rakennetta koskevan aloitteen kanssa.
Se on myös yhdenmukainen seuraavien kanssa: päätös 406/2009/EC (taakanjakopäätös, voimassa vuosina 2013–2020), sen ehdotettu jatko vuosille 2021–2030, COM(2016) 482 final - 2016/0231 (COD)
(ehdotus asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta sekä LULUCF-ehdotus COM(2016) 479 final - 2016/0230 (COD) (ehdotus asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta). Kyseisillä aloitteilla on tarkoitus vahvistaa alakohtaiset oikeudelliset kehykset vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Tällä ehdotuksella puolestaan säädetään yleisistä hallintopuitteista energiaunionin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Se on johdonmukainen myös hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun direktiivin 2009/31/EY kanssa.
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.
–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.
–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.
☑ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.
–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2018 eikä kestoa ole rajattu,
–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
–◻ toimeenpanovirastoja
◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle
–x varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille
–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille
–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.
Huomautukset:
Euroopan ympäristökeskuksen osallistuminen on tarpeen tämän asetuksen vaatimusten täytäntöönpanemiseksi.
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.
Asetuksessa vahvistetaan aikataulut ja edellytykset jäsenvaltioiden ja komission toteuttamaa suunnittelua, raportointia ja seurantaa varten. Komission seurantatehtäviä varten tarvitaan sopimukseen perustuvaa ulkopuolista teknistä tukea. Lisäksi suunnitellaan uutta viestintävälinettä, joka sisältää verkkopohjaisen alustan ja yleisölle tarkoitetun verkkosivuston, jotta voidaan vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä sekä antaa tietoa kansalaisille.
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.Todetut riskit
Suunnittelu- ja raportointivelvoitteiden toteuttaminen voi viivästyä jäsenvaltioissa. Myös tämän vuoksi perustetaan verkkotietokanta. Tietojen laatuun ja täydellisyyteen voi liittyä merkittäviä riskejä erityisesti prosessin alussa.
Verkkopohjaisen alustan toimintaan liittyvät riskit ovat lähinnä tietotekniikkaan liittyviä ongelmia, kuten järjestelmähäiriöt ja luottamuksellisuuskysymykset.
2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.
Valvontatavoista säädetään varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöissä.
2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet
Varainhoitoasetuksen soveltamisen lisäksi ei ole suunniteltu muita erityistoimenpiteitä.
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä
Monivuotisen rahoitus-kehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
Numero […][Otsake………………………...……………]
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokas-mailta
|
kolman-silta mailta
|
varainhoito-asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
5 Hallinto
|
32 01 01
Virkamiehiin ja väliaikaisiin toimihenkilöihin liittyvät menot energian toimintalohkossa
|
EI-JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
5 Hallinto
|
32 01 02
Ulkopuolinen henkilöstö ja muut hallintomenot energian toimintalohkossa
|
EI-JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
5 Hallinto
|
34 01 01
Virkamiehiin ja väliaikaiseen henkilöstöön liittyvät menot ilmastotoimien toimintalohkossa
|
EI-JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
5 Hallinto
|
34 01 02
Ulkopuolinen henkilöstö ja muut hallintomenot ilmastotoimien toimintalohkossa
|
EI-JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
1A
|
32 02 02
Eurooppalaisen energiapolitiikan ja energian sisämarkkinoiden tukitoimet
|
JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
2
|
34.02.01
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (hillitseminen)
|
Jaks.
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
|
|
|
|
|
|
|
Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.
Monivuotisen rahoitus-kehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
Numero […][Otsake………………………...……………]
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokas-mailta
|
kolmansilta mailta
|
varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
|
[…][XX.YY.YY.YY]
|
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
Tässä jaksossa mainitut arvioidut menot katetaan täysimääräisesti asianomaisille budjettikohdille osoitetuilla määrärahoilla vuoteen 2020 saakka.
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Numero 1A
|
Otsake 1A – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky
|
Pääosasto: <ENER>
|
|
|
Vuosi 2018
|
Vuosi 2019
|
vuosi 2020
|
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ 2018+2019+2020
|
• Toimintamäärärahat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Budjettikohdan numero
|
Sitoumukset
|
(1)
|
0
|
0,500
|
0,500
|
|
|
|
|
1,000
|
|
Maksut
|
(2)
|
0
|
0,150
|
0,350
|
|
|
|
|
0,500
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Budjettikohdan numero
|
|
(3)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pääosaston <ENER> määrärahat yhteensä
|
Sitoumukset
|
=1+1a +3
|
0
|
0,500
|
0,500
|
|
|
|
|
1,000
|
|
Maksut
|
=2+2a
+3
|
0
|
0,150
|
0,350
|
|
|
|
|
0,500
|
• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
(4)
|
0
|
0,500
|
0,500
|
|
|
|
|
1,000
|
|
Maksut
|
(5)
|
0
|
0,150
|
0,350
|
|
|
|
|
0,500
|
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ
|
(6)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <1A> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
=4+ 6
|
0
|
0,500
|
0,500
|
|
|
|
|
1,000
|
|
Maksut
|
=5+ 6
|
0
|
0,150
|
0,350
|
|
|
|
|
0,500
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
2
|
Kestävä kasvu: Luonnonvarat
|
Pääosasto: < CLIMA>
|
|
|
Vuosi 2018
|
Vuosi 2019
|
vuosi 2020
|
|
|
YHTEENSÄ
2018+2019+2020
|
• Toimintamäärärahat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Budjettikohta 34 02 01
|
Sitoumukset
|
(1a)
|
0
|
0,500
|
0,500
|
|
|
|
|
1,000
|
|
Maksut
|
(2a)
|
0
|
0,150
|
0,350
|
|
|
|
|
0,500
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pääosaston < CLIMA > määrärahat yhteensä
|
Sitoumukset
|
=1a +1b
|
0
|
0,500
|
0,500
|
|
|
|
|
1,000
|
|
Maksut
|
=2a+ 2b
|
0
|
0,150
|
0,350
|
|
|
|
|
0,500
|
• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
(4a)
|
0
|
0,500
|
0,500
|
|
|
|
|
1,000
|
|
Maksut
|
(5a)
|
0
|
0,150
|
0,350
|
|
|
|
|
0,500
|
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ
|
(6a)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <2> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
|
0
|
0,500
|
0500
|
|
|
|
|
1,000
|
|
Maksut
|
|
0
|
0,150
|
0,350
|
|
|
|
|
0,500
|
Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:
• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
(4)
|
0
|
1,000
|
1,000
|
|
|
|
|
2,000
|
|
Maksut
|
(5)
|
0
|
0,300
|
0,700
|
|
|
|
|
1,000
|
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ
|
(6)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)
|
Sitoumukset
|
=4+ 6
|
0
|
1,000
|
1,000
|
|
|
|
|
2,000
|
|
Maksut
|
=5+ 6
|
0
|
0,300
|
0,700
|
|
|
|
|
1,000
|
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
5
|
”Hallintomenot”
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
Vuosi 2018
|
Vuosi 2019
|
vuosi 2020
|
|
|
YHTEENSÄ
2018+2019+2020
|
Pääosasto: <ENER, CLIMA>
|
• Henkilöresurssit
|
2,356
|
2,356
|
2,356
|
|
|
|
|
7,068
|
• Muut hallintomenot
|
0,280
|
0,280
|
0,280
|
|
|
|
|
0,840
|
YHTEENSÄ PÄÄOSASTOT <ENER, CLIMA>
|
Määrärahat
|
2,636
|
2,636
|
2,636
|
|
|
|
|
7,908
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)
|
2,636
|
2,636
|
2,636
|
|
|
|
|
7,908
|
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
|
|
Vuosi 2018
|
Vuosi 2019
|
vuosi 2020
|
|
|
YHTEENSÄ
2018+2019+2020)
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ
|
Sitoumukset
|
2,636
|
3,636
|
3,636
|
|
|
|
|
9,908
|
|
Maksut
|
2,636
|
2,936
|
3,336
|
|
|
|
|
8,908
|
3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin
–◻
Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
–☑
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Tavoitteet ja tuotokset
⇩
|
|
|
Vuosi 2018
|
Vuosi 2019
|
vuosi 2020
|
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
2018+2019+2020
|
|
TUOTOKSET
|
|
Tyyppi
|
Keskimäär. kustannukset
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lukumäärä yhteensä
|
Kustannukset yhteensä
|
ERITYISTAVOITE 1…
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– Tekninen apu komission seuratessa jäsenvaltioiden edistymistä
|
|
|
|
0
|
|
0,250
|
|
0,440
|
|
|
|
|
|
|
|
|
0,690
|
– Tietokannan kehittäminen ja toiminta
|
|
|
|
0
|
|
0,250
|
|
0,060
|
|
|
|
|
|
|
|
|
0,310
|
– Palvelusopimus ilmastotoimien pääosaston suorittaman seurannan tueksi
|
SER
|
|
|
|
1
|
0,500
|
1
|
0,500
|
|
|
|
|
|
|
|
|
1,000
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma erityistavoite 1
|
|
0
|
|
1,000
|
|
1,000
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2,000
|
ERITYISTAVOITE 2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– Tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma erityistavoite 2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ
|
|
0
|
|
1,000
|
|
1,000
|
|
|
|
|
|
|
|
|
2,000
|
3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin
3.2.3.1.Yhteenveto
–◻
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
–☑ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi 2018
|
Vuosi 2019
|
vuosi 2020
|
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
2018+2019+2020
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Henkilöresurssit
|
1,686+ 0,670
|
1,686+
0,670
|
1,686+
0,670
|
|
|
|
|
7,068
|
Muut hallintomenot
|
0,280
|
0,280
|
0,280
|
|
|
|
|
0,840
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma
|
2,636
|
2,636
|
2,636
|
|
|
|
|
7,908
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Muut hallintomenot
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma
|
|
|
|
|
|
|
|
|
KAIKKI YHTEENSÄ
|
2,636
|
2,636
|
2,636
|
|
|
|
|
7,908
|
Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve
–◻
Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.
–☑ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:
Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna
|
Vuosi 2018
|
Vuosi 2019
|
Vuosi 2020
|
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/ aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
|
|
|
XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
|
12+5
|
12+5
|
12+5
|
|
|
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
|
|
|
|
|
|
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
FTEFTE• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna))
|
XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
1
|
1
|
1
|
|
|
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
|
|
|
|
|
|
XX 01 04 yy
|
– päätoimipaikassa
|
|
|
|
|
|
|
– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
|
|
|
|
|
|
XX 01 05 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö – epäsuora tutkimustoiminta)
|
|
|
|
|
|
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
|
|
|
|
|
|
YHTEENSÄ
|
18
|
18
|
18
|
|
|
32 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon (ENER-pääosasto)
34 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon (CLIMA-pääosasto)
Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.
Kuvaus henkilöstön tehtävistä:
Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
|
12 (ENER) + 5+X (CLIMA)
|
Ulkopuolinen henkilöstö
|
1 (ENER)
|
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
–☑ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.
Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi N
|
Vuosi N+1
|
Vuosi N+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Yhteensä
|
Rahoitukseen osallistuva taho
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
–☑
Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
–◻
Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
–◻
vaikutukset omiin varoihin
–◻
vaikutukset sekalaisiin tuloihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Tulopuolen budjettikohta:
|
Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna
|
Ehdotuksen/aloitteen vaikutus
|
|
|
Vuosi N
|
Vuosi N+1
|
Vuosi N+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Momentti ….
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:
Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä
Rahoitusselvitys – ’Virastot’
Euroopan ympäristökeskus
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
3.2.2.Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin
3.2.3.Arvioidut vaikutukset [elimen] henkilöresursseihin
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS
1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA
1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) .../... energiaunionin hallinnosta
1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)
32: Energia
34: Ilmastotoimet
1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne
☑ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.
◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen toimeen, joka on suunnattu uudelleen.
1.4.Tavoite (Tavoitteet)
1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee
Ehdotetun asetuksen tarkoituksena on varmistaa energiaunionistrategian koordinoitu ja yhdenmukainen täytäntöönpano sen kaikkien viiden ulottuvuuden osalta. Lisäksi sillä halutaan varmistaa energiaunionin tavoitteiden yhteinen saavuttaminen EU:n ja kansallisten toimenpiteiden yhdistelmällä ottaen perustaksi virtaviivaistetut suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvoitteet sekä komission ja jäsenvaltioiden välinen toiminnallinen hallintoprosessi.
Energiaunionin perustaminen on osa komission kymmentä poliittista prioriteettia, ja tämä ehdotus on merkittävä tekijä energiaunionin strategisessa kehyksessä.
Ehdotus on energian pääosaston ja ilmastotoimien pääosaston yhdessä laatima.
1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Erityistavoite nro
Energian pääosasto: Erityistavoite 6: Energiaunionistrategian täytäntöönpano ja seuranta
Ilmastotoimien pääosasto: Ilmastotoimien pääosasto: Erityistavoite 6: Energiaunionistrategian toteuttaminen tavoitteena parannettu ilmastotoimien ja energia-asioiden hallintamekanismi, mukaan lukien virtaviivaistettu raportointi ja suunnittelu vuoden 2020 jälkeen (koordinointi ENER-pääosaston kanssa).
Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä
Energian pääosaston menot toteutetaan toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toiminnon 32.02 ”Perinteiset ja uusiutuvat energialähteet” kautta (tai toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toiminnon ABB1: ”Perinteiset ja uusiutuvat energialähteet” kautta).
Vuoden 2016 hallintosuunnitelmassa ja energiaunionista johtuvan erityistavoitteiden uuden rakenteen mukaisesti ABB 1 edistää kaikkien kuuden erityistavoitteen toteutumista, mukaan lukien erityistavoitteen 5 kilpailukykynäkökohdat.
CLIMA-pääosaston osalta se on toimintoperusteisen budjetointijärjestelmän toiminnossa 34 02 ”Ilmastotoimet unionin ja kansainvälisellä tasolla”.
Ehdotus liittyy myös Euroopan ympäristökeskuksen monivuotisen työohjelman osioon 1.3, joka koskee tiedon tuottamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja energia-alaan liittyvän politiikan täytäntöönpanon tueksi, sekä teknisten järjestelmien kehittämistä koskevaan strategiseen alueeseen 3.2.
1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset
Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen
Kun käyttöön otetaan yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja vastaavat edistymisraportit, jäsenvaltioiden ja komission hallinnollisen taakan pitäisi keventyä. Samalla tietojen laadun ja avoimuuden pitäisi parantua, jolloin voidaan varmistaa energiaunionin tavoitteiden oikea-aikainen täytäntöönpano ja seuranta sekä parantaa energia- ja ilmastoalojen välisiä yhteyksiä ja synergioita.
Kun jäsenvaltioiden nykyiset suunnittelu- ja raportointivelvollisuudet ja komission seurantavelvollisuudet virtaviivaistetaan, kaikkien sidosryhmien tilanne paranee parempaan sääntelyyn liittyvien vaikuttavuutta, tehokkuutta, EU:n lisäarvoa, relevanssia ja johdonmukaisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti.
Lisäksi ehdotuksessa täsmennetään kansallisten suunnitelmien, edistymisraporttien ja komission toteuttaman yhdennetyn seurannan sisällöt ja aikataulut, kuten myös jäsenvaltioiden ja komission välinen hallintoprosessi, mukaan lukien alueellinen koordinointi. Siinä pyritään noudattamaan Pariisin sopimuksessa vahvistettua viisivuotista uudelleentarkastelujaksoa.
1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit
Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan
Ehdotuksen toteuttamisen myötä voidaan varmistaa niiden tietojen avoimuus, jotka koskevat jäsenvaltioiden ja EU:n edistymistä energiaunionin vuoden 2030 ja sen jälkeisten tavoitteiden saavuttamista yhteisesti. Siinä vahvistetaan energiaunionistrategian täytäntöönpanoon soveltuva hallintokehys.
Ehdotuksen toteuttamiseen liittyvä indikaattori on niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka toimittavat yhdennetyt suunnitelmat, kaksivuotiset edistymisraportit ja vuotuiset kertomukset (asetuksessa säädetyssä) määräajassa.
1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut
1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä
Jäsenvaltiot toimittavat vähemmän eri alakohtaisiin säädöksiin perustuvia kansallisia suunnitelmia ja raportteja, sillä niiden sijaan ne toimittavat komissiolle yhdennetyt suunnitelmat ja raportit säännöllisin väliajoin. Komission olisi jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella laadittava tarvittavat seurantaraportit.
1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo
Koska energiaunionistrategian useat osatekijät liittyvät EU:n tasolla vahvistettuihin tavoitteisiin, niiden saavuttamiseksi tarvitaan EU:n tason toimintaa. Se on tarpeen myös energia- ja ilmastopolitiikkojen johdonmukaisuuden varmistamiseksi EU:ssa ja jäsenvaltioiden kesken. Samalla kuitenkin jäsenvaltioilla on tiettyä liikkumavaraa.
Useimpiin unionin energiahaasteista ei voi vastata yhteensovittamattomilla kansallisilla toimilla. Sama koskee ilmastonmuutosta, joka on luonteeltaan rajat ylittävä ongelma, jota ei voi ratkaista kansallisin tai paikallisin toimin. Sen vuoksi ilmastotoimien koordinointi on tarpeen sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla. EU:n toimi on siis perusteltu, jotta voidaan seurata energia- ja ilmastopolitiikkojen täytäntöönpanon edistymistä koko EU:ssa energiaunionin tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa energian sisämarkkinoiden toiminta.
Koska energiaunionin kaikilla ulottuvuuksilla on rajatylittävää merkitystä, EU:n toimea tarvitaan jäsenvaltioiden yhteistyön edistämiseksi edelleen. Mitään energiaunionin ulottuvuuksista ei voitaisi panna tehokkaasti täytäntöön ilman EU:n hallintoprosessia, jonka puitteissa jäsenvaltiot ja komissio varmistavat alueellisemman lähestymistavan energia- ja ilmastopolitiikan alalla. EU:n toimea tarvitaan myös, jotta voidaan luoda puitteet sen varmistamiseksi, että EU on valmis osallistumaan täysimääräisesti Pariisin sopimuksen mukaisiin tarkastusmenettelyihin. Näin myös varmistetaan, että synkronointi ja synergiat ovat parhaalla mahdollisella tasolla.
EU:n toimea tarvitaan myös nykyisten suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien virtaviivaistamiseksi (alkuperäinen tavoite), koska nykyistä energia-alan säännöstöön sisältyvää EU:n lainsäädäntöä ja seurantajärjestelmäasetusta voidaan muuttaa vain lainsäädäntöehdotuksilla jäsenvaltioiden ja komission hallinnollisen taakan keventämiseksi, suunnittelun ja raportoinnin yhdenmukaisuuden parantamiseksi sekä kansallisten suunnitelmien ja edistymisraporttien vertailtavuuden varmistamiseksi.
1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset
Useimpien nykyisten suunnittelu-, raportointi- ja seurantavelvollisuuksien ansiosta eri politiikan aloilta saadaan hyödyllistä tietoa ja tukea alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettujen poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoon. Nykyisten komissiota koskevien raportointivelvollisuuksien nojalla komissio tiedottaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja suurelle yleisölle EU:n lainsäädännöllä saavutetuista tuloksista sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden edistymisestä UNFCCC:sta niille johtuvien kansainvälisten velvoitteiden täyttämisessä.
Nykyiset puitteet eivät kuitenkaan sovellu vuodelle 2030 asetettuihin energia- ja ilmastotavoitteisiin ja energiaunionin tavoitteisiin, koska niissä ei pystytä varmistamaan energiasektorin velvoitteiden välistä yhdenmukaisuutta ja energia- ja ilmastoalojen välistä johdonmukaisuutta. Lisäksi joiden suunnitelmien ja raporttien hallinnollisia kustannuksia pidetään suurina.
1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut
Ehdotus on yhdenmukainen tarkistetun direktiivin 2009/28/EC (uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi), direktiivin 2010/31/EU (rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi), direktiivin 2012/27/EU (energiatehokkuusdirektiivi) ja markkinoiden rakennetta koskevan aloitteen kanssa.
Se on myös yhdenmukainen seuraavien kanssa: päätös 406/2009/EC (taakanjakopäätös, voimassa vuosina 2013–2020), sen ehdotettu jatko vuosille 2021–2030, COM(2016) 482 final - 2016/0231 (COD)
(ehdotus asetukseksi sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030 joustavaa energiaunionia varten ja Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta sekä LULUCF-ehdotus COM(2016) 479 final - 2016/0230 (COD) (ehdotus asetukseksi maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta. Kyseisillä aloitteilla on tarkoitus vahvistaa alakohtaiset oikeudelliset kehykset vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Tällä ehdotuksella puolestaan säädetään yleisistä hallintopuitteista energiaunionin tavoitteiden saavuttamiseksi.
Se on johdonmukainen myös hiilidioksidin geologisesta varastoinnista annetun direktiivin 2009/31/EY kanssa.
1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto
◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.
–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.
–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.
☑ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.
–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2018 eikä kestoa ole rajattu,
–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.
1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)
☑ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä
–☑ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään
–
toimeenpanovirastoja
◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa
Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty
–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille
–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)
–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle
–x varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille
–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille
–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut
–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.
–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.
Huomautukset:
Euroopan ympäristökeskuksen osallistuminen on tarpeen tämän asetuksen vaatimusten täytäntöönpanemiseksi.
2.HALLINNOINTI
2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt
Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.
Asetuksessa vahvistetaan aikataulut ja edellytykset jäsenvaltioiden ja komission suunnittelu-, raportointi- ja seurantaa varten. Komission seurantatehtäviä varten tarvitaan sopimukseen perustuvaa ulkopuolista teknistä tukea. Lisäksi suunnitellaan uutta viestintävälinettä, joka sisältää verkkopohjaisen alustan ja yleisölle tarkoitetun verkkosivuston, jotta voidaan vaihtaa tietoja ja parhaita käytäntöjä sekä antaa tietoa kansalaisille.
2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä
2.2.1.Todetut riskit
Suunnittelu- ja raportointivelvoitteiden toteuttaminen voi viivästyä jäsenvaltioissa. Myös tämän vuoksi perustetaan verkkotietokanta.
2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.
Valvontatavoista säädetään varainhoitoasetuksessa ja soveltamissäännöissä.
2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta
2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi
Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet
Varainhoitoasetuksen soveltamisen lisäksi ei ole suunniteltu muita erityistoimenpiteitä.
3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET
3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat
Talousarviossa jo olevat budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä
Monivuotisen rahoitus-kehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
Numero […][Otsake………………………...……………]
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokas-mailta
|
kolman-silta mailta
|
varainhoito-asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
[2]
|
[34 02 01: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (hillitseminen)
|
JM
|
EI
|
EI
|
EI
|
EI
|
|
[07 02 06: Euroopan ympäristökeskus...]
|
EI-JM
|
KYLLÄ
|
KYLLÄ
|
KYLLÄ
|
EI
|
Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat
Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä
Monivuotisen rahoitus-kehyksen otsake
|
Budjettikohta
|
Menolaji
|
Rahoitusosuudet
|
|
Numero […][Otsake………………………...……………]
|
JM/EI-JM
|
EFTA-mailta
|
ehdokasmailta
|
kolmansilta mailta
|
varainhoito-asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
|
|
[XX.YY.YY.YY]
|
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
KYLLÄ/EI
|
3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin
3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
|
Numero
2
|
[Kestävä kasvu: Luonnonvarat.
..……………………………………………………………….]
|
[Elin]: <EEA – Euroopan ympäristökeskus…….>
|
|
|
Vuosi 2017
|
Vuosi 2018
|
Vuosi 2019
|
vuosi 2020
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
2018-2020
|
Osasto 1: Henkilöstömenot
|
Sitoumukset
|
(1)
|
|
0,035
|
0,140
|
0,210
|
|
|
|
0,385
|
|
Maksut
|
(2)
|
|
0,035
|
0,140
|
0,210
|
|
|
|
0,385
|
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja hallintomenot
|
Sitoumukset
|
(1a)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Maksut
|
(2 a)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Osasto 3: Toimintamenot
|
Sitoumukset
|
(3a)
|
|
0,250
|
0,500
|
0,500
|
|
|
|
1,250
|
|
Maksut
|
(3b)
|
|
0,250
|
0,500
|
0,500
|
|
|
|
1,250
|
[Elimen] <EEA…….> määrärahat yhteensä
|
Sitoumukset
|
=1+1a +3a
|
|
0,285
|
0,640
|
0,710
|
|
|
|
1,635
|
|
Maksut
|
=2+2a
+3b
|
|
0,285
|
0,640
|
0,710
|
|
|
|
1,635
|
3.2.2.Arvioidut vaikutukset [elimen] määrärahoihin
–◻
Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:
Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Tavoitteet ja tuotokset
⇩
|
|
|
Vuosi 2017
|
Vuosi 2018
|
Vuosi 2019
|
vuosi 2020
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
YHTEENSÄ
|
|
TUOTOKSET
|
|
Tyyppi
|
Keskimäär. kustannukset
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lkm
|
Kustannus
|
Lukumäärä yhteensä
|
Kustannukset yhteensä
|
ERITYISTAVOITE 1…
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– Raportointialustan perustaminen
|
|
|
|
|
1
|
0,250
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
0,250
|
– Avustaminen laadunvarmistuksessa/laadunvalvonnassa - raportoiva jäsenvaltio
|
|
|
|
|
|
|
1
|
0,500
|
1
|
0,500
|
|
|
|
|
|
|
1,000
|
– Tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma erityistavoite 1
|
|
|
1
|
0,250
|
1
|
0,500
|
1
|
0,500
|
|
|
|
|
|
|
1,250
|
ERITYISTAVOITE 2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
– Tuotos
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Välisumma erityistavoite 2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ
|
|
|
1
|
0,250
|
1
|
0,500
|
1
|
0,500
|
|
|
|
|
|
|
1,250
|
3.2.3.Arvioidut vaikutukset perusoikeusviraston henkilöresursseihin
3.2.3.1.Yhteenveto
–◻
Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.
–x
Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Arvioidut vaikutukset henkilöstöön (lisäys) – ulkopuolinen henkilöstö
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
|
2018
|
2019
|
2020
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Tehtäväryhmä IV
|
0,5 sopimussuhteista toimihenkilöä
|
2 sopimussuhteista toimihenkilöä
|
3 sopimussuhteista toimihenkilöä
|
Rajaamaton kesto
|
Tehtäväryhmä III
|
|
|
|
|
Tehtäväryhmä II
|
|
|
|
|
Tehtäväryhmä I
|
|
|
|
|
Yhteensä
|
0,5 sopimussuhteista toimihenkilöä
|
2 sopimussuhteista toimihenkilöä
|
3 sopimussuhteista toimihenkilöä
|
|
Euroopan ympäristökeskuksessa työskentelee tähän asetukseen liittyvien tehtävien parissa yhdeksän väliaikaista toimihenkilöä (4 AD + 5 AST), ja näiden lisäksi sinne tarvitaan kolme sopimussuhteista toimihenkilöä hoitamaan seuraaviin liittyviä tehtäviä:
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja uusiutuva energia: kansallisia ennusteita/kehityskulkuja, politiikkoja, toimenpiteitä ja biomassaa koskevien tietojen arviointi
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja energiatehokkuus: kansallisia ennusteita/kehityskulkuja, politiikkoja ja toimenpiteitä koskevien tietojen arviointi
Yhdennetty ilmasto- ja energia-alan raportointi
Uusien raportointivirtojen ja sähköisen raportoinnin infrastruktuurin perustaminen, hallinnointi ja ylläpito sen vastuulle kuuluvien datavirtojen osalta.
Kokoaikaiseksi muunnetun henkilöstön kustannusten laskentamenetelmä olisi kuvattava liitteessä V olevassa 3 kohdassa.
3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa
–x
Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.
Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät
–◻
Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.
Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät
3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.
–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
|
Vuosi N
|
Vuosi N+1
|
Vuosi N+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Yhteensä
|
Rahoitukseen osallistuva taho
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ
|
|
|
|
|
|
|
|
|
3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin
–◻
Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.
–◻
Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:
–◻
vaikutukset omiin varoihin
–◻
vaikutukset sekalaisiin tuloihin
milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)
Tulopuolen budjettikohta:
|
Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna
|
Ehdotuksen/aloitteen vaikutus
|
|
|
Vuosi N
|
Vuosi N+1
|
Vuosi N+2
|
Vuosi N+3
|
ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
|
Momentti ….
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:
Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 30.11.2016
COM(2016) 759 final
LIITTEET
asiakirjaan
ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI
energiaunionin hallinnosta,
direktiivin 94/22/EY, direktiivin 98/70/EY, direktiivin 2009/31/EY, asetuksen (EY) N:o 663/663, asetuksen (EY) N:o 715/715, direktiivin 2009/73/EY, neuvoston direktiivin 2009/119/EY, direktiivin 2010/31/EU, direktiivin 2012/27/EU, direktiivin 2013/30/EU ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta
{SWD(2016) 394 final}
{SWD(2016) 395 final}
{SWD(2016) 396 final}
{SWD(2016) 397 final}
LIITE I
YHDENNETTYJEN KANSALLISTEN ENERGIA- JA ILMASTOSUUNNITELMIEN YLEISET PUITTEET
1 osa
Yleiset puitteet
A JAKSO: KANSALLINEN SUUNNITELMA
|
1.YHTEENVETO JA SUUNNITELMAN LAATIMINEN
|
1.1.Tiivistelmä
I.Suunnitelman poliittinen, taloudellinen, ympäristöllinen ja yhteiskunnallinen konteksti
II.Energiaunionin viisi ulottuvuutta kattava yleisstrategia
III.Yhteenvetotaulukko suunnitelman päätavoitteista, politiikoista ja toimenpiteistä
|
1.2.Katsaus politiikan nykytilanteeseen
I.Kansallinen ja EU:n energiajärjestelmä sekä kansallisen suunnitelman poliittinen konteksti
II.Nykyiset energia- ja ilmastopolitiikat ja -toimet energiaunionin viiden ulottuvuuden osalta
III.Avainkysymykset, joilla on rajatylittävää merkitystä
IV.Kansallisten energia- ja ilmastopolitiikkojen täytäntöönpanon hallinnollinen rakenne
|
1.3.Kuulemiset sekä kansallisten ja EU:n elinten osallistuminen ja näiden tulokset
I.Parlamentin osallistuminen
II.Paikallis- ja alueviranomaisten osallistuminen
III.Sidosryhmien kuuleminen, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, sekä kansalaisyhteiskunnan sitoutuminen
IV.Muiden jäsenvaltioiden kuuleminen
V.Monivaiheinen prosessi Euroopan komission kanssa
|
1.4.Alueellinen yhteistyö suunnitelman laadintavaiheessa
I.Seikat, jotka suunnitellaan yhdessä tai koordinoidusti muiden jäsenvaltioiden kanssa
II.Selvitys siitä, miten alueellinen yhteistyö otetaan huomioon suunnitelmassa
|
2.KANSALLISET TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT
|
2.1.Hiilestä irtautumisen ulottuvuus
2.1.1. Kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat (vuodet 2021–2030 kattavan suunnitelman osalta koko talouden laajuinen tavoite vähentää unionin kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 40 prosentilla vuoteen 1990 verrattuna)
I.Päästökauppaan kuulumattomien alojen kasvihuonekaasupäästöjä koskeva jäsenvaltioiden sitova vuoden 2030 kansallinen tavoite, vuotuiset sitovat kansalliset rajat ja LULUCF-asetuksen mukaiset sitoumukset
II.Tapauksen mukaan muut kansalliset tavoitteet ja päämäärät, jotka ovat johdonmukaiset olemassa olevien pitkän aikavälin vähäpäästöisyyttä koskevien strategioiden kanssa. Tapauksen mukana muut tavoitteet ja päämäärät, mukaan lukien alakohtaiset päämäärät ja mukauttamistavoitteet
2.1.2. Uusiutuva energia (vuotta 2030 koskevien puitteiden tavoite)
I.Uusiutuvista lähteistä saatavan energian suunniteltu osuus energian kokonaisloppukulutuksesta jäsenvaltiossa vuonna 2030 sen kansallisena panoksena EU:n tason sitovaan tavoitteeseen, jonka mukaan vuonna 2030 energiasta saadaan uusiutuvista lähteistä vähintään 27 prosenttia
II.Lineaarinen kehityskulku uusiutuvien energialähteiden osuudelle energian kokonaisloppukulutuksesta vuosina 2021–2030 EU:n tason sitovan tavoitteen saavuttamiseksi
III.Kehityskulut, jotka liittyvät uusiutuvien energialähteiden alakohtaisiin osuuksiin lopullisesta energiankulutuksesta sähkö-, lämmitys-, jäähdytys- ja liikennealoilla vuosina 2021–2030;
IV.Kehityskulut uusiutuvan energian teknologioille, joita jäsenvaltio aikoo käyttää saavuttaakseen yleiset ja alakohtaiset uusiutuvan energian kehityskulut vuosina 2021–2030, mukaan lukien odotettu energian kokonaisloppukulutus teknologiaa ja alaa kohden Mtoe:na, suunniteltu asennettu kokonaiskapasiteetti (eriteltynä uuden kapasiteetin ja vaihdettujen polttoainelähteiden mukaan) teknologiaa ja alaa kohden MW:na.
V.Bioenergian kysynnän kehityskulku eriteltynä lämmitys-, sähkö- ja liikennealojen mukaan, sekä biomassan saatavuus raaka-aineista, kotimainen tuotanto vs. tuonti. Metsäbiomassan osalta arvio sen lähteestä ja vaikutuksesta LULUCF-nieluun.
VI.Mahdolliset muut kansalliset kehityskulut ja tavoitteet, myös pitkän aikavälin ja alakohtaiset (kuten kehittyneiden biopolttoaineiden osuus, uusiutuvan energian osuus kaukolämmityksessä, uusiutuvan energian käyttö rakennuksissa, kaupunkien, energiayhteisöjen ja omaa energiaa käyttävien tuottama uusiutuva energia)
|
2.2.Energiatehokkuuden ulottuvuus (vuotta 2030 koskevien puitteiden tavoite)
I.Ohjeellinen kansallinen energiatehokkuuspanos direktiivin 2012/27/EU [, sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016)761,] 1 artiklan 1 kohdassa ja 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun unionin sitovan energiatehokkuutta koskevan 30 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2030, joko primääri- ja/tai loppuenergian kulutuksen tai säästöjen taikka energiaintensiteetin perusteella; ilmaistuna primäärienergian kulutuksen ja loppuenergian kulutuksen absoluuttisena tasona vuosina 2020–2030, lisäksi panoksen lineaarinen kehityskulku vuodesta 2021 eteenpäin; mukaan lukien käytetyt menetelmät ja muuntokertoimet.
II.Energiansäästöjen kumulatiivinen määrä, joka aiotaan saavuttaa energiatehokkuusvelvoitteiden osalta vuosina 2021–2030 direktiivin 2012/27/EU [sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016)761] 7 artiklan nojalla
III.Tavoitteet, jotka koskevat kansallisen (julkisten ja yksityisten) asuin- ja kaupallisten rakennusten kannan pitkän aikavälin peruskorjausta
IV.Korjattava kokonaispinta-ala tai vastaavat vuotuiset energiasäästöt, jotka aiotaan saavuttaa keskushallinnon rakennusten korjausten osalta vuosina 2021–2030 direktiivin 2012/27/EU 5 artiklan nojalla
V.Mahdolliset muut kansalliset energiatehokkuustavoitteet, mukaan lukien pitkän aikavälin tavoitteet tai strategiat ja alakohtaiset tavoitteet. Muut kansalliset energiatehokkuustavoitteet muun muassa liikenteen, lämmityksen ja jäähdytyksen aloilla.
|
2.3.Energiavarmuuden ulottuvuus
I.Kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät energialähteiden ja kolmansista maista tulevien toimitusten monipuolistamiseen, varastointiin ja kysynnän ohjaukseen
II.Kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät riippuvuuden vähentämiseen kolmansista maista tuotavasta energiasta
III.Kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät valmiuksiin selviytyä jonkin energialähteen (kaasu ja sähkö mukaan lukien) rajoittuneista tai keskeytyneistä toimituksista, sekä tapauksen mukaan aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle
IV.Kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät vaihtoehtoisten kotimaisten lähteiden käyttöönottoon (erityisesti uusiutuva energia)
|
2.4.Energian sisämarkkinoiden ulottuvuus
2.4.1. Sähköverkkojen yhteenliitäntä (vuotta 2030 koskevien puitteiden tavoite)
I.Sähköverkkojen yhteenliitäntäaste, johon jäsenvaltio pyrkii vuonna 2030 Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2014 vahvistaman tavoitteen osalta
2.4.2. Energian siirtoinfrastruktuuri
I.Tärkeimmät sähkön ja kaasun siirtoinfrastruktuuriin liittyvät kansalliset tavoitteet, jotka ovat tarpeen tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi minkä tahansa 2 kohdassa luetellun ulottuvuuden osalta
II.Mahdolliset tärkeimmät suunnitellut infrastruktuurihankkeet, jotka ovat muita kuin yhteistä etua koskevat hankkeet
2.4.3. Markkinoiden yhdentyminen
I.Mahdolliset kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät energian sisämarkkinoiden muihin näkökohtiin, joita ovat esimerkiksi markkinoiden yhdentäminen ja yhteenkytkeminen, mukaan lukien aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle
II.Mahdolliset kansalliset tavoitteet, jotka liittyvät sähköjärjestelmän riittävyyden varmistamiseen sekä energiajärjestelmän joustavuuteen uusiutuvan energian tuotannon osalta, mukaan lukien aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle;
III.Kansalliset tavoitteet energian kuluttajien suojelemiseksi ja energian vähittäismarkkinoiden kilpailukyvyn parantamiseksi
2.4.4. Energiaköyhyys
I.Energiaköyhyyteen liittyvät kansalliset tavoitteet, mukaan lukien aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle
|
2.5.Tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuus
I.Energiaunioniin liittyvän julkisen ja yksityisen tutkimuksen ja innovoinnin kansalliset tavoitteet ja rahoitustavoitteet, mukaan lukien mahdollinen aikataulu tavoitteiden saavuttamiselle; energiaunionistrategian ja SET-suunnitelman prioriteettien mukaisesti.
II.Mahdolliset kansalliset tavoitteet, mukaan lukien vuoteen 2050 saakka ulottuvat pitkän aikavälin tavoitteet vähähiilisten teknologioiden käyttöönottamiseksi, mukaan lukien energia- ja hiili-intensiivisten teollisuudenalojen hiilipäästöjen vähentämisteknologiat ja mahdolliset tähän liittyvät hiilen kuljetusta ja varastointi-infrastruktuuria koskevat tavoitteet
III.Kilpailukykyä koskevat kansalliset tavoitteet
|
3.POLITIIKAT JA TOIMET
|
3.1.Hiilestä irtautumisen ulottuvuus
3.1.1. Kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat (vuodet 2021–2030 kattavan suunnitelman osalta vuotta 2030 koskevien puitteiden tavoite)
I.Sellaiset 2.1.1 kohdassa tarkoitetut politiikat ja toimenpiteet asetuksessa [ ] [ESR] säädetyn tavoitteen saavuttamiseksi ja politiikat ja toimenpiteet asetuksen [ ] [LULUCF] noudattamiseksi, jotka kattavat kaikki keskeiset päästöjä aiheuttavat alat ja alat, joilla pyritään lisäämään poistumia, ottaen huomioon pitkän aikavälin visio ja tavoite siirtymisestä vähäpäästöiseen talouteen 50 vuoden aikavälillä, jotta saavutettaisiin tasapaino päästöjen ja poistumien välillä Pariisin sopimuksen mukaisesti.
II.Alueellinen yhteistyö
III.Mahdolliset rahoitustoimenpiteet, mukaan lukien EU:n tuki ja EU:n varojen käyttö tällä alalla kansallisella tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valtiontukisääntöjen soveltamista
3.1.2. Uusiutuva energia (vuotta 2030 koskevien puitteiden tavoite)
I.Politiikat ja toimenpiteet 2.1.2 kohdassa esitetyn vuodelle 2030 asetetun EU:n tason sitovan tavoitteen, joka koskee uusiutuvaa energiaa ja kehityskulkuja, saavuttamiseksi, mukaan lukien ala- ja teknologiakohtaiset toimenpiteet.
II.Erityiset toimenpiteet alueellista yhteistyötä varten, mukaan lukien arvio uusiutuvista lähteistä saatavan energian ylituotannosta, joka voitaisiin siirtää toisille jäsenvaltioille vaarantamatta 2.1.2 kohdassa tarkoitetun kansallisen panoksen ja kehityskulkujen saavuttamista.
III.Taloudellista tukea koskevat erityiset toimenpiteet, mukaan lukien EU:n tuki ja EU:n varojen käyttö uusiutuvista lähteistä saatavan energian tuotannon ja käytön edistämiseksi sähkö-, lämmitys-, jäähdytys- ja liikennealoilla
IV.Erityiset toimenpiteet yhden yhteyspisteen käyttöönottamiseksi, hallinnollisten menettelyjen virtaviivaistamiseksi, tiedotuksen ja koulutuksen järjestämiseksi sekä omaa uusiutuvaa energiaa käyttävien ja energiayhteisöjen osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi.
V.Arvio tarpeesta rakentaa uutta infrastruktuuria uusiutuvista energialähteistä saatavaa kaukolämmitystä ja -jäähdytystä varten.
VI.Erityiset toimenpiteet, joilla edistetään biomassasta peräisin olevan energian käyttöä, erityisesti uuden biomassan käyttöönottoa, ottaen huomioon:
– biomassan saatavuus: kotimainen potentiaali ja tuonti kolmansista maista
– muut biomassan käytöt muilla aloilla (maatalous ja metsäperusteiset alat); sekä biomassan tuotannon ja käytön kestävyyttä koskevat toimenpiteet.
3.1.3. Muut ulottuvuuteen liittyvät seikat
I.Mahdolliset päästökauppajärjestelmään kuuluvia aloja koskevat kansalliset politiikat ja toimenpiteet sekä arviointi täydentävyydestä ja vaikutuksista EU:n päästökauppajärjestelmään.
II.Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat strategiat, suunnitelmat ja toimenpiteet.
III.Mahdolliset muita kansallisia tavoitteita koskevat politiikat ja toimenpiteet.
IV.Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevat politiikat ja toimenpiteet (mukaan lukien liikenteen sähköistäminen)
|
3.2.Energiatehokkuuden ulottuvuus (vuotta 2030 koskevien puitteiden tavoite)
Suunnitellut politiikat, toimet ja ohjelmat vuodelle 2030 vahvistetun ohjeellisen kansallisen energiatehokkuustavoitteen ja muiden 2.2 kohdassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien suunnitellut toimenpiteet ja välineet (myös taloudellista laatua olevat) rakennusten energiatehokkuuden edistämiseksi erityisesti seuraavien osalta:
I.Direktiivin 2012/27/EU [, sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016) 761, ] 7 artiklassa tarkoitetut energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät ja vaihtoehtoiset toimenpiteet (laadittava liitteen II mukaisesti)
II.Kansallisen asuin- ja kaupallisten rakennusten (julkisten ja yksityisten) kannan peruskorjausta koskeva pitkän aikavälin strategia, mukaan lukien politiikat ja toimenpiteet kustannustehokkaiden pitkälle menevien perusparannusten ja vaiheittaisten pitkälle menevien perusparannusten edistämiseksi
III.Kuvaus politiikasta ja toimenpiteistä energiapalvelujen edistämiseksi julkisella sektorilla ja toimenpiteet sellaisten sääntelyyn liittyvien ja muiden esteiden poistamiseksi, jotka estävät energiatehokkuutta koskevien sopimusten ja muita energiatehokkuuspalveluja koskevien mallien hyödyntämisen
IV.Muut suunnitellut politiikat, toimet ja ohjelmat vuodelle 2030 vahvistetun ohjeellisen kansallisen energiatehokkuustavoitteen ja muiden 2.2 kohdassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi (kuten toimenpiteet julkisten elinten rakennusten esimerkkinä toimimisen ja julkisia hankintoja koskevien energiatehokkaiden toimenpiteiden edistämiseksi, toimenpiteet energiakatselmusten ja energianhallintajärjestelmien edistämiseksi, kuluttajanvalitus- ja koulutustoimenpiteet sekä muut toimenpiteet energiatehokkuuden edistämiseksi)
V.Kuvaus toimenpiteistä sähkö- ja kaasuinfrastruktuurin energiatehokkuusmahdollisuuksien käyttämistä koskevien toimenpiteiden kehittämiseksi
VI.Mahdollinen alueellinen yhteistyö
VII.Rahoitustoimenpiteet, mukaan lukien EU:n tuki ja EU:n varojen käyttö tällä alalla kansallisella tasolla
|
3.3.Energiavarmuuden ulottuvuus
I.Politiikat ja toimenpiteet 2.3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
II.Alueellinen yhteistyö
III.Mahdolliset rahoitustoimenpiteet, mukaan lukien EU:n tuki ja EU:n varojen käyttö tällä alalla kansallisella tasolla
|
3.4.Energian sisämarkkinoiden ulottuvuus
3.4.1. Sähköinfrastruktuuri
I.Politiikat ja toimenpiteet 2.4.1 kohdassa esitetyn yhteenliitäntää koskevan tavoiteasteen saavuttamiseksi
II.Alueellinen yhteistyö
III.Mahdolliset rahoitustoimenpiteet, mukaan lukien EU:n tuki ja EU:n varojen käyttö tällä alalla kansallisella tasolla
3.4.2. Energian siirtoinfrastruktuuri
I.Politiikat ja toimenpiteet 2.4.2 kohdassa vahvistettujen keskeisten infrastruktuuritavoitteiden saavuttamiseksi mukaan lukien mahdolliset erityiset toimenpiteet, joilla edistetään yhteistä etua koskevien hankkeiden ja muiden keskeisten infrastruktuurihankkeiden toteutumista.
II.Alueellinen yhteistyö
III.Mahdolliset rahoitustoimenpiteet, mukaan lukien EU:n tuki ja EU:n varojen käyttö tällä alalla kansallisella tasolla
3.4.3. Markkinoiden yhdentyminen
I.Politiikat ja toimenpiteet 2.4.3 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
II.Toimenpiteet energiajärjestelmän joustavuuden lisäämiseksi uusiutuvan energian tuotannon osalta, mukaan lukien yhteenkytkettyjen päivänsisäisten markkinoiden ja rajatylittävien tasehallintamarkkinoiden käyttöönotto
III.Uusiutuvista energialähteistä tuotetun tai tehokkaasta yhteistuotannosta saadun sähkön ensisijaisen verkkoonpääsyn tai ajojärjestyksen edistäminen sekä tällaisen sähkön rajoittamisen tai ajojärjestyksen uudelleenmäärittelyn estäminen
IV.Politiikat ja toimenpiteet kuluttajien, erityisesti heikossa asemassa olevien ja energiaköyhien kuluttajien suojelemiseksi sekä energian vähittäismarkkinoiden kilpailukyvyn ja kilpailullisuuden parantamiseksi
V.Kuvaus toimenpiteistä, joilla mahdollistetaan ja kehitetään kysynnän ohjausta, mukaan lukien dynaamista hinnoittelua tukevia hintoja koskevat toimenpiteet
3.4.4. Energiaköyhyys
I.Politiikat ja toimenpiteet 2.4.4 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
|
3.5.Tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuus
I.Politiikat ja toimenpiteet, myös 2.5 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi
II.Yhteistyö muiden jäsenvaltioiden kanssa, mukaan lukien tiedot siitä, miten SET-suunnitelman tavoitteet ja politiikat siirretään kansalliseen kontekstiin.
III.Mahdolliset rahoitustoimenpiteet, mukaan lukien EU:n tuki ja EU:n varojen käyttö tällä alalla kansallisella tasolla
|
B JAKSO: ANALYYTTINEN PERUSTA
|
4.OLEMASSA OLEVIEN POLITIKKOJEN JA TOIMENPITEIDEN NYKYTILANNE SEKÄ NIIHIN PERUSTUVAT ENNUSTEET
|
4.1.Tärkeimpien energiajärjestelmään ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen vaikuttavien ulkoisten tekijöiden kehitysennuste
I.Makroekonomiset ennusteet (BKT ja väestönkasvu]
II.Alalla tapahtuvat muutokset, joiden odotetaan vaikuttavan energiajärjestelmään ja kasvihuonekaasupäästöihin
III.Maailmanlaajuiset energiasuuntaukset, kansainväliset fossiilisten polttoaineiden hinnat, hiilen hinta päästökauppajärjestelmässä
IV.Teknologiakustannusten kehitys
|
4.2.Hiilestä irtautumisen ulottuvuus
4.2.1. Kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat
I.Kasvihuonekaasujen nykyisten päästöjen ja poistumien suuntaukset päästökauppajärjestelmässä sekä taakanjakoasetuksen, LULUCF-alojen ja eri energiasektoreiden suuntaukset
II.Alakohtaisen kehityksen ennusteet kansallisten ja EU:n politiikkojen ja toimenpiteiden perusteella vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien)
4.2.2. Uusiutuva energia
I.Uusiutuvien energialähteiden nykyinen osuus energian kokonaisloppukulutuksesta eri aloilla (lämmitys, jäähdytys, sähkö ja liikenne) sekä teknologiaa kohden kullakin näistä aloista
II.Kehitysennusteet nykyisten kansallisten ja EU:n politiikkojen ja toimenpiteiden perusteella vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien)
|
4.3.Energiatehokkuuden ulottuvuus
I.Primääri- ja/tai loppuenergian nykyinen kulutus taloudessa ja sektoria kohden (mukaan lukien teollisuus, kotitaloudet, palveluala ja liikenne).
II.Tehokkaan yhteistuotannon ja tehokkaan kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen nykyiset hyödyntämismahdollisuudet
III.1.2 kohdan ii alakohdassa kuvattujen nykyisten energiatehokkuuspolitiikkojen, toimenpiteiden ja ohjelmien ennusteet primääri- ja loppuenergian kulutuksen osalta kullakin alalla vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien)
IV.Kansallisiin laskelmiin perustuvat energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaaliset tasot direktiivin 2010/31/EU 5 artiklan mukaisesti
|
4.4.Energiavarmuuden ulottuvuus
I.Energialähteiden nykyinen yhdistelmä, kotimaiset energialähteet ja tuontiriippuvuus, asiaanliittyvät riskit mukaan lukien
II.Kehitysennusteet nykyisten kansallisten ja EU:n politiikkojen ja toimenpiteiden perusteella vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien)
|
4.5.Energian sisämarkkinoiden ulottuvuus
4.5.1. Sähköverkkojen yhteenliitäntä
I.Sähköverkkojen nykyinen yhteenliitäntäaste ja tärkeimmät yhdysjohdot
II.Yhdysjohtojen laajentamisvaatimusten ennusteet vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien)
4.5.2. Energian siirtoinfrastruktuuri
I.Sähkön ja kaasun nykyisen siirtoinfrastruktuurin pääominaisuudet
II.Verkoston laajentamisvaatimusten ennusteet vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien)
4.5.3.Sähkö- ja kaasumarkkinat, energian hinnat
I.Sähkö- ja kaasumarkkinoiden nykytilanne, mukaan lukien energian hinnat
II.Kehitysennusteet nykyisten kansallisten ja EU:n politiikkojen ja toimenpiteiden perusteella vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien)
|
4.6.Tutkimuksen, innovoinnin ja kilpailukyvyn ulottuvuus
I.Vähähiilisten teknologioiden alan nykytilanne ja asema kansainvälisillä markkinoilla
II.Vähähiilisiin teknologioihin käytettävien julkisten ja yksityisten tutkimus- ja innovointimäärärahojen nykytilanne sekä patenttien ja tutkijoiden nykyinen lukumäärä
III.Energiakustannusten nykytaso, myös kansainvälisessä kontekstissa
IV.i–iii alakohdassa tarkoitetut kehitysennusteet nykyisten kansallisten ja EU:n politiikkojen ja toimenpiteiden perusteella vähintään vuoteen 2040 (vuosi 2030 mukaan lukien).
|
5.SUUNNITELTUJEN POLITIIKKOJEN JA TOIMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
|
5.1.3 jaksossa kuvattujen suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutukset energiajärjestelmään ja kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin, vertailu nykyisiin politiikkoihin ja toimenpiteisiin perustuviin ennusteisiin (kuten 4 jaksossa kuvataan).
I.Suunniteltuihin politiikkoihin ja toimenpiteisiin liittyvät ennusteet, jotka koskevat energiajärjestelmän ja kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien kehitystä sekä ilman laatua pilaavia päästöjä direktiivin [sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM/2013/0920] mukaisesti vähintään kymmenen vuoden ajalle suunnitelman kattaman ajanjakson päättymisen jälkeen (myös viimeiselle seuraavan kansallisen suunnitelman kattamalle vuodelle), mukaan lukien asiaanliittyvät EU:n politiikat ja toimenpiteet
II.Arviointi poliittisista vuorovaikutuksista (tietyn politiikan ulottuvuuden nykyisten ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden sekä eri ulottuvuuksien nykyisten ja suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden välillä) vähintään suunnitelman kattaman ajanjakson viimeiseen vuoteen asti
|
5.2.3 jaksossa kuvattujen suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden makroekonomiset ja sosiaaliset sekä ympäristöosaamiseen liittyvät vaikutukset vähintään suunnitelman kattaman ajanjakson viimeiseen vuoteen asti, mukaan lukien vertailu nykyisiin politiikkoihin ja toimenpiteisiin perustuviin ennusteisiin
|
5.3.3 jaksossa kuvattujen suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutukset muihin jäsenvaltioihin ja alueelliseen yhteistyöhön vähintään suunnitelman kattaman ajanjakson viimeiseen vuoteen asti, mukaan lukien vertailu nykyisiin politiikkoihin ja toimenpiteisiin perustuviin ennusteisiin
I.Energiajärjestelmän vaikutukset naapurijäsenvaltioissa ja muissa alueen jäsenvaltiossa siinä määrin kuin ne on mahdollista määritellä
II.Vaikutukset energian hintoihin, energialaitoksiin ja markkinoiden yhdentymiseen
III.Vaikutukset alueelliseen yhteistyöhön
|
2 osa
Luettelo parametreistä ja muuttujista, jotka on raportoitava kansallisen suunnitelman B jaksossa
Seuraavat parametrit, muuttujat, energiataseet ja indikaattorit on raportoitava kansallisten suunnitelmien B osassa ”Analyyttinen perusta”:
1.Yleiset parametrit ja muuttujat
(1)Väkiluku [miljoonaa]
(2)BKT [miljoonaa euroa]
(3)Alakohtainen bruttoarvonlisäys (ml. tärkeimmät teollisuus-, rakennusalat, palvelu- ja maatalousalat) [miljoonaa euroa]
(4)Kotitalouksien määrä [tuhatta]
(5)Kotitalouksien koko [asukkaita/kotitalous]
(6)Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot [euroa]
(7)Matkustajakilometrien lukumäärä: kaikki liikennemuodot eriteltyinä maantieliikenteeseen (linja-autot erikseen jos mahdollista), rautatieliikenteeseen, lentoliikenteeseen ja kotimaan vesiliikenteeseen (tapauksen mukaan) [miljoonaa matkustajakilometriä]
(8)Tavaraliikenteen tonnikilometrit: kaikki liikennemuodot, ei kuitenkaan kansainvälinen meriliikenne, eriteltyinä maantie-, rautatie- ja lentoliikenteeseen sekä kotimaan vesiliikenteeseen (sisävesiväylät ja kansallinen meriliikenne) [miljoonaa tonnikilometriä]
(9)Öljyn, kaasu ja hiilen kansainväliset vientihinnat [euroa/GJ tai euroa/toe] – komission suositusten mukaisesti
(10)Hiilen hinta EU:n päästökauppajärjestelmässä [euroa/EUA] – komission suositusten mukaisesti
(11)Euron ja Yhdysvaltain dollarin valuuttakurssia (tapauksen mukaan) koskevat oletukset [euro/valuutta ja USD/valuutta]
(12)Lämmityspäivien määrä
(13)Jäähdytyspäivien määrä
(14)Teknologiakustannuksia koskevat oletukset, jota käytetään tärkeimpiä asiaanliittyviä teknologioita mallinnettaessa
2.Energiatase ja indikaattorit
2.1.Energian toimitus
(1)Kotimainen tuotanto polttoainetyypin mukaan (kaikki energiatuotteet: hiili, raakaöljy, maakaasu, ydinenergia, uusiutuvat energialähteet) [ktoe]
(2)Nettotuonti polttoainetyypin mukaan (mukaan lukien sähkö ja eriteltynä Euroopan sisäisen ja ulkoisen nettotuonnin mukaan) [ktoe]
(3)Tuontiriippuvuus kolmansista maista [%]
(4)Tärkeimmät tuontilähteet (maat) tärkeimpien energiankantajien osalta (mukaan lukien kaasu ja sähkö)
(5)Kotimainen bruttokulutus polttoainetyypin mukaan (mukaan lukien kiinteät, kaikki energiatuotteet: hiili, raakaöljy, öljytuotteet, maakaasu, ydinenergia, sähkö, lämpöenergia, uusiutuvat energialähteet, jäte) [ktoe]
2.2.Sähkö ja lämpö
(1)Sähkön kokonaistuotanto [GWhe]
(2)Sähkön kokonaistuotanto polttoaineesta (kaikki energiatuotteet) [GWhe]
(3)Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus sähkön ja lämmön kokonaistuotannosta [prosenttia]
(4)Sähköntuotantokapasiteetti lähteittäin, mukaan lukien käytöstä poistetut laitokset ja uudet investoinnit (MW)
(5)Lämpövoimaloiden lämmöntuotanto
(6)Yhteistuotantolaitosten lämmöntuotanto, teollisuuden hukkalämpö mukaan lukien
(7)Kaasun ja sähkön rajatylittävät yhteenliittämiskapasiteetit [määritelmä sähkölle meneillään olevien keskustelujen tulosten mukaisesti 15 prosentin yhteenliitäntätavoitteen perusteella] ja niiden ennakoidut käyttöasteet
2.3.Muuntamisala
(1)Lämpövoimaloiden polttoainepanos (ml. kiinteät, öljy, kaasu) [ktoe]
(2)Polttoainepanos muihin muuntoprosesseihin [ktoe]
2.4.Energiankulutus
(1)Primääri- ja loppuenergian kulutus [ktoe]
(2)Energian loppukulutus alakohtaisesti (ml. teollisuus, liikenne (tapauksen mukaan erikseen matkustaja- ja tavaraliikenne), kotitaloudet, palveluala, maatalous) [ktoe]
(3)Energian loppukulutus polttoaineen mukaan (kaikki energiatuotteet) [ktoe]
(4)Muun kuin energiakäytön loppukulutus [ktoe]
(5)Koko talouden primäärienergian intensiteetti (primäärienergian kulutus/BKT [toe/euroa]
(6)Loppuenergian intensiteetti alakohtaisesti (ml. teollisuus, kotitaloudet, palvelusektori, matkustajaliikenne (tapauksen mukaan erikseen matkustaja- ja tavaraliikenne), tavaraliikenne
2.5.Hinnat
(1)Sähkön hinnat käyttösektorityypin mukaan (kotitaloudet, teollisuus, palvelusektori)
(2)Polttoaineiden kansalliset vähittäishinnat (veroineen, lähteittäin ja aloittain) (euroa/ktoe)
2.6.Investoinnit
Energiaan liittyvät investointikustannukset suhteessa BKT:hen (ja verrattuina teollisuusalan bruttoarvonlisäykseen)
2.7.Uusiutuvat energialähteet
(1)Uusiutuvista lähteistä saatavan energian kokonaisloppukulutus ja uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta ja ilmaistuna aloittain (sähkö, lämmitys, jäähdytys, liikenne) ja teknologioittain
(2)Sähkön ja lämmön tuotanto uusiutuvista lähteistä rakennuksissa (määritelty direktiivin 2010/31/EY 2 artiklan 1 kohdassa; tämän on sisällettävä eritellyt tiedot tuotetusta, kulutetusta ja verkkoon syötetystä energiasta, joka on saatu aurinkosähköjärjestelmistä, aurinkolämpöjärjestelmistä, biomassasta, lämpöpumpuista, maalämpöjärjestelmistä ja muista hajautetuista uusiutuvan energian järjestelmistä
(3)Mahdolliset muut kansalliset kehityskulut, myös pitkän aikavälin ja alakohtaiset (kuten ravintokasveista tuotettujen ja kehittyneiden biopolttoaineiden osuus, uusiutuvan energian osuus kaukolämmityksessä sekä kaupunkien ja direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjassa COM(2016) 767] 22 artiklassa määriteltyjen energiayhteisöjen tuottama uusiutuva energia)
3.Kasvihuonekaasujen päästöihin ja poistumiin liittyvät indikaattorit
(1)Kasvihuonekaasupäästöt politiikan alan mukaan (päästökauppajärjestelmä, taakanjakoasetus ja LULUCF)
(2)Kasvihuonekaasupäästöt IPCC-alan ja kaasun mukaan (tapauksen mukaan eroteltuina päästökauppajärjestelmään kuuluvien ja taakanjakopäätökseen kuuluvien mukaan) [tCO2eq]
(3)Koko talouden hiili-intensiteetti [tCO2eq/GDP]
(4)Hiilidioksidipäästöihin liittyvät indikaattorit
(a)Sähkön ja höyryn tuotannon hiili-intensiteetti [tCO2eq/MWh]
(b)Loppuenergian kysynnän hiili-intensiteetti aloittain (m. teollisuus, kotitaloudet, palvelusektori, matkustajaliikenne, tavaraliikenne) [tCO2eq/toe]
(5)Muihin kuin hiilidioksidipäästöihin liittyvät indikaattorit
(a)Kotieläimet: Lypsykarja (1 000 eläintä), muu kuin lypsykarja (1 000 eläintä), lampaat (1 000 eläintä), siat (1 000 eläintä), siipikarja (1 000 eläintä)
(b)Keinolannoitteiden käytöstä aiheutuva typpipanos (kt typpeä)
(c)Lannan käytöstä aiheutuva typpipanos (kt typpeä)
(d)Typpeä sitovien viljelykasvien sitoma typpi (kt typpeä)
(e)Maaperään palautettuihin satojätteisiin sisältyvä typpi (kt typpeä)
(f)Viljellyn eloperäisen maaperän pinta-ala (hehtaaria)
(g)Kiinteän yhdyskuntajätteen tuottaminen
(h)Kaatopaikoille vietävä kiinteä yhdyskuntajäte
(i)Talteenotetun CH4:n osuus kaikesta kaatopaikkojen tuottamasta CH4:stä (%)
LIITE II
ILMOITUS JÄSENVALTIOIDEN TOIMENPITEISTÄ JA MENETELMISTÄ DIREKTIIVIN [UUDELLEENLAADITTU DIREKTIIVI 2012/27/EU, SELLAISENA KUIN SE ON MUUTETTUNA ASIAKIRJALLA COM(2016) 761] 7 ARTIKLAN TÄYTÄNTÖÖNPANEMISEKSI
Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi direktiivin 2012/27/EU liitteessä V olevan 4 kohdan nojalla ehdotettu yksityiskohtainen menetelmä, joka koskee saman direktiivin 7 a ja 7 b artiklassa sekä 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen energiatehokkuusvelvoitejärjestelmien ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden toimintaa.
1.Energiansäästövaatimuksen, joka on täytettävä 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisellä ajanjaksolla, tasoa koskeva laskelma, josta käyvät ilmi, miten seuraavat seikat otetaan huomioon:
(a)kaikkien energian jakelijoiden tai kaikkien energian vähittäismyyntiyritysten vuosittain loppukäyttäjille myymä energian määrä ennen 1 päivää tammikuuta 2019 kolmen vuoden (2016, 2017, 2018) keskiarvona [ktoe];
(b)liikenteessä käytetyn energian myyntimäärä, jota ei ole otettu huomioon laskelmassa [ktoe];
(c)omaa käyttöä varten tuotetun energian määrä, jota ei ole otettu huomioon laskelmassa [ktoe];
(d)energian myyntimäärän laskennassa käytetyt lähteet, mukaan lukien perustelut vaihtoehtoisten tilastolähteiden käyttämiselle ja tuloksena saatujen määrien mahdollisille eroille (jos käytetään muita lähteitä kuin Eurostatia);
(e)energiansäästöjen kumulatiivinen määrä, joka aiotaan saavuttaa 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2030 välisellä ajanjaksolla (ennen 2 kohdan mukaisten poikkeusten soveltamista) [ktoe];
(f)direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten b, c, d ja e soveltaminen;
(i) käytetyn energian myyntimäärä, joka on käytetty direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluissa teollisuuden toiminnoissa [ktoe] ja jota ei ole otettu huomioon b alakohdan mukaisessa laskennassa;
ii) energian muuntamisessa, jakelussa ja siirrossa c alakohdan mukaisesti saavutettujen energiansäästöjen määrä [ktoe];
iii) energiansäästöjen määrä [ktoe], joka on seurausta 31 päivästä joulukuuta 2008 alkaen toteutetuista yksittäisistä toimista ja joilla on edelleen vaikutusta vuonna 2020 ja sen jälkeen , d alakohdan mukaisesti;
iv) rakennuksissa omaa käyttöä varten tuotetun energian määrä [ktoe], joka on tulosta uusiutuvan energian teknologian uusia asennuksia edistävistä politiikkatoimista e alakohdan mukaisesti;
(g)energiansäästöjen kumulatiivinen kokonaismäärä (2 kohdan mukaisten poikkeuksien soveltamisen jälkeen) [ktoe].
2.Politiikkatoimet direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säästövaatimusten saavuttamiseksi
2.1.Direktiivin 2012/27/EU 7 a artiklassa tarkoitetut energiatehokkuusvelvoitejärjestelmät:
(a)Energiatehokkuusvelvoitejärjestelmän kuvaus
(b)odotettu säästöjen kumulatiivinen ja vuotuinen määrä sekä velvoitekauden/velvoitekausien kesto;
(c)velvoitetut osapuolet ja näiden vastuualueet;
(d)kohdealat;
(e)toimenpiteeseen sisältyvät tukikelpoiset toimet;
(f)tiedot direktiivin 2012/27/EU 7 artiklan 7 kohdan säännösten soveltamisesta:
i) erityiset toimet, niiden säästöjen osuus, jotka on tarkoitus saavuttaa energiaköyhyydestä kärsivissä kotitalouksissa ja sosiaalisessa asuntotarjonnassa a alakohdan mukaisesti;
ii) energiapalvelujen tarjoajien tai muiden kolmansien osapuolten saavuttamat energiansäästöt b alakohdan mukaisesti;
iii) siirtäminen ja lainaaminen c alakohdan mukaisesti;
(g)tiedot energiansäästökaupasta (tapauksen mukaan).
2.2.Direktiivin 2012/27/EU 7 b artiklassa ja 20 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut vaihtoehtoiset toimenpiteet (verotusta lukuun ottamatta):
(a)politiikkatoimen tyyppi;
(b)politiikkatoimen lyhyt kuvaus, mukaan lukien kunkin ilmoitetun politiikkatoimen pääpiirteet;
(c)kunkin toimen osalta odotettu säästöjen kumulatiivinen ja vuotuinen määrä ja/tai välivaiheisiin liittyvien energiansäästöjen määrä;
(d)täytäntöönpanevat, osallistuvat ja toimeksi saaneet osapuolet sekä niiden vastuualueet politiikkatoim(i)en täytäntöönpanossa;
(e)kohdealat;
(f)toimenpiteeseen sisältyvät tukikelpoiset toimet;
(g)energiaköyhyyttä koskevat erityiset politiikkatoimet tai yksittäiset toimet.
2.3.Verotoimenpiteitä koskevat tiedot:
(a)lyhyt kuvaus verotoimenpiteestä;
(b)verotoimenpiteen kesto;
(c)odotettu säästöjen kumulatiivinen ja vuotuinen määrä;
(d)kohdealat;
(e)energiasäästöjen lisäisyys; kuvataan säästöjen laskentaan sovellettua lähestymistapaa, mukaan lukien liitteessä V olevan 4 kohdan mukaisesti käytetyt hintajoustot.
3.Direktiivin 2012/27/EU 7 a ja 7 b artiklassa sekä 20 artiklan 6 kohdan nojalla ilmoitettujen toimenpiteiden laskentamenetelmä (verotusta lukuun ottamatta):
(a)direktiivin 2012/27/EU liitteessä V olevassa 1 kohdassa tarkoitetut mittausmenetelmät;
(b)menetelmä energiasäästöjen ilmaisemiseksi (primääri- tai loppuenergian säästöt);
(c)yksittäisten toimien elinkaari ja säästöjen elinkaaren huomioon ottamiseksi käytetty lähestymistapa;
(d)lyhyt kuvaus laskentamenetelmästä, mukaan lukien se, miten säästöjen lisäisyys ja vaikutuksellisuus varmistetaan;
(e)tiedot siitä, miten politiikkatoimien ja yksittäisten toimien mahdolliset päällekkäisyydet estetään, jotta energiansäästöjä ei laskettaisi kahteen kertaan;
(f)sääolosuhteiden erot ja käytetty lähestymistapa (tapauksen mukaan).
4.Seuranta ja todentaminen
(a)lyhyt kuvaus seuranta- ja todentamisjärjestelmästä sekä todentamisprosessista;
(b)täytäntöönpaneva viranomainen ja sen tärkeimmät vastuualueet seuranta- ja todentamisjärjestelmässä energiatehokkuusvelvoitejärjestelmän ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden osalta;
(c)seurannan ja todentamisen riippumattomuus velvoitetuista osapuolista sekä osallistuvista ja toimeksi saaneista osapuolista;
(d)energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden tilastollisesti merkittävä osuus sekä edustavan otoksen määrittelyssä ja valinnassa käytettävät osuus ja kriteerit;
(e)velvoitettujen osapuolten raportointivelvollisuudet (kunkin velvoitetun osapuolen tai velvoitetun osapuolen kunkin alaryhmän saavuttamat energiansäästöt sekä järjestelmällä saavutetut kokonaissäästöt);
(f)energiatehokkuusvelvoitejärjestelmässä ja vaihtoehtoisissa toimenpiteissä saavutettujen energiasäästöjen julkaiseminen (vuosittain);
(g)tiedot säännösten noudattamatta jättämisen seuraamuksista;
(h)tiedot suunnitelluista toimenpiteistä, jos edistyminen ei ole tyydyttävää.
LIITE III
KASVIHUONEKAASUINVENTAARIOIDEN TIEDOT
1 osa
Asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin raportteihin sisällytettävät tiedot:
(a)ihmisen toiminnasta aiheutuvat tämän liitteen 2 osassa lueteltujen kasvihuonekaasujen päästöt sekä asetuksen [ ] [ESR] 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt vuodelta X-2;
(b)ihmisten toiminnasta aiheutuvia hiilimonoksidi- (CO), rikkidioksidi- (SO2), typen oksidien (NOx) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä koskevat tiedot, jotka ovat johdonmukaiset direktiivin 2001/81/EY 7 artiklan mukaisesti jo vuodelta X-2 raportoitujen tietojen kanssa;
(c)ihmisen toiminnan aiheuttamat LULUCF-sektorilta peräisin olevat kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät päästöt ja nielujen aikaansaamat hiilidioksidin poistumat vuodelta X-2 tämän liitteen 3 osassa esitettyjä menettelyjä noudattaen. Näiden tietojen on oltava asianmukaisia asetuksen [ ] [LULUCF] 12 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuuskertomuksen suhteen;
(d)a–c alakohdassa tarkoitettujen tietojen mahdolliset muutokset asiaankuuluvan vertailuvuoden tai -kauden ja viimeistä edellistä vuotta edeltävän vuoden (vuosi X-3) välillä;
(e)tämän liitteen 4 osassa esitetyt indikaattoreita koskevat tiedot vuodelta X-2;
(f)yhteenveto tiedoista, jotka koskevat asetuksen ja asetuksen [ ] [ESR] 5 artiklan ja asetuksen [ ] [LULUCF] 11 artiklan nojalla tehtyjä siirtoja vuodelta X-1;
(g)tiedot toimista, jotka on toteutettu inventaarioarvioiden parantamiseksi, erityisesti niillä inventaarion kattamilla alueilla, joihin on asiantuntijatarkastusten jälkeen tehty muutoksia tai sovellettu suosituksia;
(h)laitosten ja toiminnanharjoittajien direktiivin 2003/87/EY mukaisesti raportoimien todennettujen päästöjen tosiasiallinen tai ennustettu osoittaminen kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion lähdeluokkiin sekä näiden todennettujen päästöjen suhde raportoituihin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöihin näissä lähdeluokissa viimeistä edeltävältä vuodelta (vuosi X-2);
(i)tarkastusten tulokset koskien vuodelta X-2 kasvihuonekaasuinventaarioissa raportoitujen päästöjen ja direktiivin 2003/87/EY mukaisesti raportoitujen todennettujen päästöjen välistä yhdenmukaisuutta;
(j)tarkastusten tulokset vuodelta X-2 koskien kasvihuonekaasuinventaarioita laadittaessa päästöjen arvioimiseen käytettyjen tietojen yhdenmukaisuutta verrattuna seuraaviin:
i)tiedot, joita on käytetty ilman epäpuhtauksien kartoitusten laatimiseen direktiivin 2001/81/EY mukaisesti;
ii)asetuksen (EY) N:o 517/2014 19 artiklan 1 kohdan ja liitteen VII mukaisesti raportoidut tiedot;
iii)asetuksen (EY) N:o 1099/2008 4 artiklan ja liitteen B mukaisesti raportoidut energiatiedot;
(k)kuvaus kansalliseen inventaariojärjestelmään tehdyistä muutoksista;
(l)kuvaus kansalliseen rekisteriin tehdyistä muutoksista;
(m)tiedot laadunvarmistus- ja laaduntarkistussuunnitelmista, yleinen arvio epävarmuudesta, yleinen arvio kattavuudesta sekä muut mahdolliset kansallisen kasvihuonekaasuinventaarioraportin osat, joita tarvitaan unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin laatimiseen;
(n)tiedot jäsenvaltion aikeista käyttää asetuksen [ ] [ESR] 5 artiklan 4 ja 5 kohdassa säädettyjä joustomahdollisuuksia.
Jäsenvaltio voi pyytää poikkeusta c kohdasta soveltaakseen muuta kuin tämän liitteen 3 osassa esitettyä menetelmää, jos vaadittua menetelmien parannusta ei voitu saavuttaa ajoissa parannusten huomioon ottamiseksi vuosien 2021–2030 kasvihuonekaasuinventaarioissa tai jos menetelmän parantamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat suhteettoman suuret verrattuna niihin etuihin, jotka saataisiin tällaisen menetelmän soveltamisesta päästöjen ja poistumien tilinpidon parantamiseksi, koska asianomaisten hiilivarastojen päästöt ja poistumat ovat merkitykseltään vähäisiä. Jos jäsenvaltio haluaa käyttää poikkeusta, sen on toimitettava komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020 perusteltu pyyntö, jossa esitetään menetelmän parantamisen ja/tai vaihtoehtoisen menetelmän ehdottamisen aikataulu sekä arvio mahdollisista vaikutuksista tilinpidon täsmällisyyteen. Komissio voi pyytää toimittamaan lisätietoja kohtuullisen ja määritellyn määräajan puitteissa. Jos komissio pitää pyyntöä perusteltuna, se myöntää poikkeuksen. Jos pyyntö hylätään, komissio perustelee päätöksensä.
2 osa
Katettavat kasvihuonekaasut ovat:
Hiilidioksidi (CO2)
Metaani (CH4)
Typpioksiduuli (N2O)
Rikkiheksafluoridi (SF6)
Typpitrifluoridi (NF3)
Fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet):
—
|
HFC-23 CHF3
|
—
|
HFC-32 CH2F2
|
—
|
HFC-41 CH3F
|
—
|
HFC-125 CHF2CF3
|
—
|
HFC-134 CHF2CHF2
|
—
|
HFC-134a CH2FCF3
|
—
|
HFC-143 CH2FCHF2
|
—
|
HFC-143a CH3CF3
|
—
|
HFC-152 CH2FCH2F
|
—
|
HFC-152a CH3CHF2
|
—
|
HFC-161 CH3CH2F
|
—
|
HFC-227ea CF3CHFCF3
|
—
|
HFC-236cb CF3CF2CH2F
|
—
|
HFC-236ea CF3CHFCHF2
|
—
|
HFC-236fa CF3CH2CF3
|
—
|
HFC-245fa CHF2CH2CF3
|
—
|
HFC-245ca CH2FCF2CHF2
|
—
|
HFC-365mfc CH3CF2CH2CF3
|
—
|
HFC-43-10mee CF3CHFCHFCF2CF3 tai (C5H2F10)
|
Perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet):
—
|
PFC-14, Perfluorimetaani, CF4
|
—
|
PFC-116, Perfluorietaani, C2F6
|
—
|
PFC-218, Perfluoripropaani, C3F8
|
—
|
PFC-318, Perfluorisyklobutaani, c-C4F8
|
—
|
Perfluorisyklopropaani c-C3F6
|
—
|
PFC-3-1-10, Perfluoributaani, C4F10
|
—
|
PFC-4-1-12, Perfluoripentaani, C5F12
|
—
|
PFC-5-1-14, Perfluoriheksaani, C6F14
|
—
|
PFC-9-1-18, C10F18
|
3 osa – Seuranta- ja raportointimenetelmät LULUCF-alalla
Geopaikannetut maan käyttötarkoituksen muuttamista koskevat tiedot maankäytöluokkien ja maankäyttöluokkien muuttamisen tunnistamiseksi ja jäljittämiseksi
1-tason menetelmä, jossa käytetään maailmanlaajuisesti kalibroituja vakiopäästökertoimia ja parametriarvoja kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti.
Kun kyseessä ovat sellaisen hiilivaraston päästöt ja poistumat, jonka päästöjen ja poistumien osuus on 25–30 prosenttia lähde- tai nieluluokassa, joka on asetettu etusijalle jäsenvaltion kansallisessa inventaariojärjestelmässä koska sitä koskevalla arviolla on merkittävä vaikutus jäsenvaltion kasvihuonekaasujen kokonaisinventaarioon, päästöjen ja poistumien suuntaukseen tai epävarmuuteen, joka koskee päästöjä ja poistumia maankäyttöluokissa, vähintään 2. tason menetelmä, jossa käytetään kansallisesti määriteltyjä vakiopäästökertoimia ja kansallisten olosuhteiden mukaan kalibroituja parametriarvoja kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti.
Jäsenvaltioita kannustetaan soveltamaan 3. tason menetelmää, jossa käytetään kansallisten olosuhteiden mukaan kalibroitua epäparametristä mallintamista ja jossa kuvataan biofyysisen järjestelmän fyysisiä vuorovaikutuksia kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien IPCC:n vuoden 2006 ohjeiden mukaisesti.
4 osa - Inventaarioihin liittyvät indikaattorit
Indikaattorin nimi
|
Indikaattori
|
TRANSFORMATION B0
|
Kaupallisen energiantuotannon ja omavaraisten tuottajien energiantuotannon hiilidioksidiominaispäästöt, t/TJ
Kaupallisen energiantuotannon ja omavaraisten tuottajien energiantuotannon hiilidioksidipäästöt, kt jaettuna kaupallisten voimalaitosten ja omavaraisten tuottajien voimalaitosten kaikkien tuotteiden tuotoksella, PJ
|
TRANSFORMATION E0
|
Omavaraisten tuottajien energiantuotannon hiilidioksidiominaispäästöt, t/TJ
Omavaraisten tuottajien energiantuotannon hiilidioksidipäästöt, kt jaettuna omavaraisten tuottajien voimalaitosten kaikkien tuotteiden tuotoksella, PJ
|
INDUSTRY A1.1
|
Rauta- ja terästeollisuuden kokonaishiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa
Rauta- ja terästeollisuuden kokonaishiilidioksidipäästöt, kt jaettuna rauta- ja terästeollisuuden bruttoarvonlisäyksellä
|
INDUSTRY A1.2
|
Kemianteollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa
Kemianteollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt jaettuna kemianteollisuuden bruttoarvonlisäyksellä
|
INDUSTRY A1.3
|
Lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaaliteollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa
Lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaaliteollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt jaettuna lasi-, keramiikka- ja rakennusmateriaaliteollisuuden bruttoarvonlisäyksellä
|
INDUSTRY A1.4
|
Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa
Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt kt jaettuna elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden bruttoarvonlisäyksellä, milj. euroa (EC95)
|
INDUSTRY A1.5
|
Paperi- ja painoteollisuuden energiaperäinen hiilidioksidi-intensiteetti, t/milj. euroa
Paperi- ja painoteollisuuden energiaperäiset hiilidioksidipäästöt, kt – paperi- ja painoteollisuuden bruttoarvonlisäys, milj. euroa (EC95)
|
HOUSEHOLDS A0
|
Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat kotitalouksien hiilidioksidiominaispäästöt, t/m2
Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat kotitalouksien hiilidioksidipäästöt jaettuna pysyvästi asuttujen asuntojen pinta-alalla, milj. m2
|
SERVICES B0
|
Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat kaupallisen ja institutionaalisen sektorin hiilidioksidiominaispäästöt, t/m2
Huoneiden ja vastaavien tilojen lämmityksestä aiheutuvat kaupallisen ja institutionaalisen sektorin hiilidioksidipäästöt, kt jaettuna palvelujen tarjoamiseen käytettävien rakennusten pinta-alalla, milj. m2
|
TRANSPORT B0
|
Henkilöautojen dieselperäiset hiilidioksidiominaispäästöt, g/100 km
|
TRANSPORT B0
|
Henkilöautojen bensiiniperäiset hiilidioksidiominaispäästöt, g/100 km
|
LIITE IV
TIEDOT POLITIIKOISTA JA TOIMENPITEISTÄ KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN ALALLA
16 artiklassa tarkoitettuihin raportteihin sisällytettävät tiedot:
(a)kuvaus kansallisesta järjestelmästä, jolla raportoidaan 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevista politiikoista ja toimenpiteistä sekä niitä koskevat kehitysarviot; lisäksi on toimitettava tiedot kyseiseen järjestelmään mahdollisesti tehdyistä muutoksista, jos kuvaus on jo toimitettu;
(b)päivitykset, jotka koskevat niiden 14 artiklassa tarkoitettuja pitkän aikavälin vähäpäästöisyyttä koskevia strategioita sekä edistymistä näiden strategioiden toteuttamisessa;
(c)tiedot kansallisista politiikoista ja toimista tai toimikokonaisuuksista ja sellaisten unionin politiikkojen ja toimien tai toimikokonaisuuksien toteuttamisesta, joilla rajoitetaan tai vähennetään kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä tai parannetaan nielujen aikaansaamia poistumia, esitettyinä sektorikohtaisesti ja järjestettyinä liitteessä III olevassa 2 osassa lueteltujen kaasujen tai kaasuryhmien (HFC- ja PFC-yhdisteet) mukaan. Näissä tiedoissa on viitattava sovellettaviin ja asiaankuuluviin kansallisiin tai unionin politiikkoihin, ja niiden on sisällettävä
i)politiikan tai toimen tavoite sekä lyhyt kuvaus politiikasta tai toimesta;
ii)politiikkavälineen tyyppi;
iii)politiikan tai toimen tai toimikokonaisuuden toteuttamisvaihe;
iv)indikaattorit, joilla seurataan ja arvioidaan edistymistä ajan mittaan;
v)määrälliset ennusteet kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista eriteltynä seuraavasti:
–yksittäisten politiikkojen ja toimien tai politiikka- ja toimikokonaisuuksien ilmastonmuutosta hillitsevien vaikutusten ennakkoarviointien tulokset. Arviot on tehtävä raportointivuotta välittömästi seuraavista neljästä vuodesta, joiden viimeinen luku on 0 tai 5, erottaen toisistaan direktiivin 2003/87/EY, asetuksen [ ] [ESR] ja asetuksen [ ] [LULUCF] soveltamisalaan kuuluvat kasvihuonekaasupäästöt;
–ilmastonmuutoksen hillintää koskevien yksittäisten politiikkojen ja toimien tai politiikka- ja toimikokonaisuuksien vaikutusten jälkiarvioinnin tulokset, jos ne ovat saatavilla, erottaen toisistaan direktiivin 2003/87/EY, asetuksen [ ] [ESR] ja asetuksen [ ] [LULUCF] soveltamisalaan kuuluvat kasvihuonekaasupäästöt;
vi)arviot politiikkojen ja toimien ennakoiduista kustannuksista ja hyödyistä sekä politiikkojen ja toimien toteutuneista kustannuksista ja hyödyistä;
vii)kaikki viittaukset kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden kustannuksista ja vaikutuksista tehtyihin arviointeihin, tietoihin niiden unionin politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta, joilla rajoitetaan tai vähennetään kasvihuonekaasujen lähteistä johtuvia päästöjä tai lisätään nielujen aikaansaamia poistumia, yhdessä näitä arviointeja tukevien teknisten raporttien kanssa;
viii)arvio siitä, miten politiikalla tai toimenpiteellä edistetään 14 artiklassa tarkoitetun pitkän aikavälin vähäpäästöisyyttä koskevan strategian saavuttamista;
(d)tiedot suunnitelluista kansallisista lisäpolitiikoista ja -toimenpiteistä, jotka on suunnattu rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjä enemmän kuin asetuksen [ ] [ESR] ja asetuksen [ ] [LULUCF] mukaiset sitoumukset edellyttävät;
(e)tiedot, jotka koskevat c alakohdan nojalla raportoitujen eri politiikkojen ja toimenpiteiden välisiä yhteyksiä ja sitä, miten tällaisilla politiikoilla ja toimenpiteillä edistetään eri ennusteskenaarioiden toteutumista.
LIITE V
TIEDOT ENNUSTEISTA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN ALALLA
16 artiklassa tarkoitettuihin raportteihin sisällytettävät tiedot:
(a)saatavilla olevat ennusteet, joissa ei oteta huomioon toimia, ennusteet, joissa on otettu huomioon toimet, sekä ennusteet, joissa on otettu huomioon lisätoimet;
(b)ennusteet kaikista kasvihuonekaasuista sekä erilliset arviot ennakoiduista kasvihuonekaasupäästöistä direktiivin 2003/87/EY ja asetuksen [ ] [ESR] soveltamisalaan kuuluvien päästölähteiden osalta sekä ennakoidut kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat asetuksen [ ] [LULUCF] nojalla;
(c)16 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla määriteltyjen politiikkojen ja toimien vaikutukset. Jos kyseiset politiikat ja toimet eivät sisälly ennusteisiin, tämä on ilmoitettava selkeästi ja perusteltava;
(d)ennusteille tehdyn herkkyysanalyysin tulokset sekä käytettyjä malleja ja parametrejä koskevat tiedot;
(e)kaikki tarvittavat viitetiedot arvioinnista ja teknisistä raporteista, jotka ovat pohjana 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille ennusteille.
LIITE VI
KANSALLISIA SOPEUTUMISTOIMIA, KEHITYSMAILLE ANNETTAVAA TALOUDELLISTA JA TEKNISTÄ TUKEA SEKÄ HUUTOKAUPPATULOJA KOSKEVAT TIEDOT
1 osa
Sopeutumistoimia koskeva raportointi
17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin raportteihin sisällytettävät tiedot:
(a)sopeutumistoimien päätavoitteet, päämäärät ja institutionaalinen kehys;
(b)ilmastonmuutosta koskevat ennusteet, mukaan lukien äärimmäiset sääilmiöt, ilmastonmuutoksen vaikutukset, ilmaston haavoittuvuuden arviointi, riskit ja keskeiset ilmastoriskit;
(c)sopeutumiskyky;
(d)sopeutumista koskevat suunnitelmat ja strategiat;
(e)institutionaalinen rakenne, mukana lukien vertikaalinen ja horisontaalinen hallinto sekä koordinointi-, seuranta- ja arviointijärjestelmät;
(f)täytäntöönpanossa saavutettu edistyminen, mukaan lukien hyvät käytännöt ja hallintoon tehdyt muutokset.
2 osa
Raportointi tuesta kehitysmaille
17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin raportteihin sisällytettävät tiedot:
(a)tiedot kehitysmaille osoitetusta ja annetusta taloudellisesta tuesta vuodelle X-1, mukaan lukien
i)määrälliset tiedot jäsenvaltion julkisista ja mobilisoimista määrärahoista. Rahoitusvirtoja koskevien tietojen on perustuttava OECD:n kehitysapukomitean käyttöönottamiin ”Rion tunnusmerkkeihin”, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvää tukea ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää tukea, sekä muihin seurantajärjestelmiin;
ii)menetelmiä koskevat laadulliset tiedot, joissa selitetään määrällisten tietojen laskentamenetelmää, mukaan lukien selitys datan kvantifiointimenetelmästä ja tapauksen mukaan muut tiedot lukujen määrittämisessä käytetyistä määritelmistä ja menetelmistä erityisesti mobilisoiduista rahoitusvirroista raportoitujen tietojen osalta;
iii)saatavilla olevat tiedot jäsenvaltioiden toimista, jotka koskevat kehitysmaihin liittyviä teknologian siirtohankkeita ja valmiuksien kehittämiseen tähtääviä projekteja UNFCCC:n nojalla, mukaan lukien tiedot siitä, onko siirrettyä teknologiaa tai valmiuksien kehittämistä koskevaa projektia käytetty ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vai sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vastaanottajamaasta, tuen määrästä sekä siirretyn teknologian tai valmiuksien kehittämishankkeen tyypistä;
(b)tiedot vuodelta X ja sitä seuraavilta vuosilta suunnitellusta tuesta, mukaan lukien tiedot suunnitelluista toimista, jotka koskevat kehitysmaihin liittyviä teknologian siirtohankkeita ja valmiuksien kehittämiseen tähtääviä projekteja UNFCCC:n nojalla ja siirrettäviä teknologioita ja valmiuksien kehittämishankkeita, mukaan lukien tiedot siitä, onko siirretty teknologia tai valmiuksien kehittämistä koskeva projekti tarkoitettu ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vai sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vastaanottajamaasta, tuen määrästä sekä siirretyn teknologian tai valmiuksien kehittämishankkeen tyypistä,
3 osa
Raportointi huutokauppatuloista
Asetuksen 17 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin raportteihin sisällytettävät tiedot:
(a)tiedot jäsenvaltion direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 1 kohdan mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta saamien tulojen käytöstä vuonna X-1, myös tiedot tuloista, jotka on käytetty yhteen tai useampaan mainitun direktiivin 10 artiklan 3 kohdassa luetelluista tarkoituksista, tai näiden tulojen rahallisesta arvosta, ja mainitun artiklan nojalla toteutetuista toimista;
(b)tiedot jäsenvaltion direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesta ilmailun päästöoikeuksien huutokaupasta saamien kaikkien tulojen jäsenvaltion vahvistamasta käytöstä; nämä tiedot on toimitettava mainitun direktiivin 3 d artiklan 4 kohdan mukaisesti;
Huutokauppatulot, joita ei ole käytetty siinä vaiheessa, kun jäsenvaltio toimittaa komissiolle 17 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen raportin, on ilmoitettava määrällisinä ja raportoitava seuraavien vuosien raporteissa.
LIITE VII
LISÄRAPORTOINTIVELVOLLISUUDET
1 osa
Lisäraportointivelvollisuudet uusiutuvan energian alalla
Jollei toisin säädetä, 18 artiklan b alakohdan 6 kohdan nojalla on sisällytettävä seuraavat lisätiedot:
(a)uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sekä lämmityksen ja jäähdytyksen alkuperätakuujärjestelmän toiminta, alkuperätakuiden myöntämisen ja peruuttamisen tasot ja niistä johtuva uusiutuvan energian vuotuinen kansallinen kulutus sekä toimenpiteet järjestelmän luotettavuuden varmistamiseksi ja sen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä;
(b)yhdistetyt tiedot, jotka saadaan direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EC, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767,] 25 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista kansallisista tietokannoista ja jotka koskevat biopolttoaineita, direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EC, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767,] liitteessä IX luetelluista raaka-aineista tuotettua biokaasua, muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia liikenteen polttoaineita, jäteperäisiä fossiilisia polttoaineita ja polttoaineiden toimittajien markkinoille saattamaa sähköä, mukaan lukien tiedot polttoaineiden tyypistä, energiasisällöstä ja tapauksen mukaan raaka-aineperustasta ja tarvittaessa kasvihuonekaasujen vähennysten toteutuminen; jos kansallisissa tietokannoissa ei ole todellisia arvoja, jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EC, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767] liitteessä V olevassa A ja B osassa esitettyjä tyypillisiä arvoja;
(c)energiakäyttöön tarvittavien biomassavarojen saatavuuden, alkuperän ja käytön kehittyminen;
(d)biomassan ja muiden uusiutuvista lähteistä peräisin olevien energiamuotojen käytön lisääntymiseen liittyvät muutokset perushyödykkeiden hinnoissa ja maankäytössä jäsenvaltiossa;
(e)arvio uusiutuvista lähteistä saatavan energian ylituotannosta, joka voitaisiin siirtää toisille jäsenvaltioille, jotta ne täyttäisivät direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EC, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767] 3 artiklan 7 kohdan vaatimukset ja saavuttaisivat saman direktiivin 5 artiklan a alakohdan 2 kohdassa tarkoitetut kansalliset panokset ja kehityskulut;
(f)uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian arvioitu kysyntä, joka on määrä tyydyttää muulla kuin kotimaisella tuotannolla vuoteen 2030 asti, mukaan lukien tuotu biomassaraaka-aine;
(g)direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EC, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767] liitteessä IX luetelluista raaka-aineista valmistettujen biopolttoaineiden kehitys ja osuus, mukaan lukien varojen arviointi, jossa keskitytään elintarvikkeiden ja rehun tuotannon biopolttoaineiden tuotannolla korvaamisen vaikutukseen liittyviin kestävyysnäkökohtiin, ottaen huomioon direktiivissä 2008/98/EY vahvistetun jätehierarkian periaatteet ja biomassaa koskevan porrastetun käytön periaate alueellisten ja paikallisten taloudellisten ja teknisten olosuhteiden mukaisesti, tarvittavien hiilivarantojen säilyttäminen maaperässä sekä maaperän ja ekosysteemien laadun säilyttäminen;
(h)biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden tuotannon tai käytön arvioitu vaikutus biologiseen monimuotoisuuteen, vesivaroihin, veden ja maaperän laatuun sekä ilman laatuun jäsenvaltiossa;
(i)biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden alkuperäketjun riskit ja siinä havaitut petostapaukset;
(j)tiedot siitä, miten biologisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on arvioitu ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty tällaisten arvioiden parantamiseksi ja tarkistamiseksi;
(k)sähkön ja lämmön tuotanto uusiutuvista lähteistä rakennuksissa (määritelty direktiivin 2010/31/EY 2 artiklan 1 kohdassa). Tämän on sisällettävä eritellyt tiedot tuotetusta, kulutetusta ja verkkoon syötetystä energiasta, joka on saatu aurinkosähköjärjestelmistä, aurinkolämpöjärjestelmistä, biomassasta, lämpöpumpuista, maalämpöjärjestelmistä ja muista hajautetuista uusiutuvan energian järjestelmistä;
(l)tapauksen mukaan ravintokasveista tuotettujen ja kehittyneiden biopolttoaineiden osuus, uusiutuvan energian osuus kaukolämmityksessä sekä kaupunkien ja direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjassa COM(2016) 767] 22 artiklassa määriteltyjen energiayhteisöjen tuottama uusiutuva energia);
(m)Kiinteän biomassan primääritarjonta (1 000 m3, paitsi 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu tonneina)
(1)Energian tuotantoon käytettävä metsäbiomassa (kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti)
(a)Metsästä saatava primääribiomassa, joka käytetään suoraan energiantuotantoon
i)Oksat ja latvukset (raportointi vapaaehtoista)
ii)Kannot (raportointi vapaaehtoista)
iii)Raakapuu (erikseen teollisuuden raakapuu ja polttopuu)
(b)Metsäperusteiset teollisuuden sivutuotteet, jotka käytetään suoraan energiaksi
i)Puunkuori (raportointi vapaaehtoista)
ii)Sirut, sahanpuru ja muu puuhake
iii)Mustalipeä ja raaka mäntyöljy
(c)Uusiopuu, joka käytetään suoraan energiantuotantoon
(d)Muusta raaka-aineesta kuin 1 kohdan a, b tai c alakohdan nojalla kirjatuista raaka-aineista tuotettu jalostettu puupolttoaine
i)Puuhiili
ii)Puupelletit ja -briketit
(2)Energian tuotantoon käytettävä maatalouden biomassa (kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti)
(a)Energiakasvit sähkön tai lämmön tuotantoon (mukana lukien lyhytkiertoinen energiapuu)
(b)Viljelykasvien tähteet sähkön tai lämmön tuotantoon
(3)Orgaanisesta jätteestä saatu biomassa (kotimainen tuotanto, tuonti ja vienti)
(a)Teollisuusjätteen orgaaninen osuus
(b)Kotitalousjätteen orgaaninen osuus
(c)Jätelietteet
(n)Kiinteään biomassaan liittyvä energian loppukulutus (energiantuotantoon käytettävä kiinteän biomassan määrä seuraavilla aloilla):
(1)Energiasektori
(a)Sähköntuotanto
(b)Yhdistetty lämmön- ja sähköntuotanto
(c)Lämmöntuotanto
(2)Teollisuusalan sisäinen (kulutettu ja itsetuotettu sähkö, yhdistetty lämpö ja sähkö sekä lämpö)
(3)Kotitalouksien suora loppukulutus
(4)Muu
2 osa
Lisäraportointivelvollisuudet energiatehokkuuden alalla
Energiatehokkuuden alalla 19 artiklan c alakohdan nojalla on sisällytettävä seuraavat lisätiedot:
(a)vuosina X-2 ja X-1 (X on vuosi, jona raportti on laadittava) toteutetut merkittävimmät lainsäädäntötoimenpiteet ja muut toimenpiteet, rahoitustoimenpiteet ja ohjelmat sellaisten 4 artiklan b alakohdassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, joilla edistetään energiapalvelumarkkinoita ja parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, toimenpiteet kaasu- ja sähköinfrastruktuurin sekä lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuuspotentiaalin hyödyntämiseksi sekä tiedotuksen ja pätevyyden parantamiseksi, sekä muut toimenpiteet energiatehokkuuden parantamiseksi;
(b)direktiivin 2012/27/EU [sellaisena kuin se on muutettuna ehdotuksella COM(2016) 761] nojalla toteutetut energiasäästöt vuosina X-3 ja X-2;
(c)kullakin alalla saavutettu edistyminen ja syyt siihen, miksi energiankulutus pysyi vuosina X-3 ja X-2 ennallaan tai kasvoi loppuenergian käyttösektoreilla;
(d)jäsenvaltioiden keskushallinnon omistamien ja käyttämien sellaisten rakennusten kokonaispinta-ala, joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m2 ja jotka eivät vuosien X-2 ja X-1 tammikuun 1 päivänä täytä direktiivin 2012/27/EU 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja energiatehokkuusvaatimuksia;
(e)direktiivin 2012/27/EU 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltioiden keskushallinnon omistamien ja käyttämien lämmitettyjen ja/tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-ala, joka on kunnostettu vuosina X-3 ja X-2, tai direktiivin 2012/27/EU 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu niiden keskushallinnon omistamien ja käyttämien asianomaisten rakennusten energiansäästöjen määrä;
(f)vuosina X-3 ja X-2 tehtyjen energiakatselmusten lukumäärä. Lisäksi sellaisten jäsenvaltion alueella sijaitsevien suurten yritysten kokonaismäärä, joihin sovelletaan direktiivin 2012/27/EU 8 artiklan 4 kohtaa, sekä niissä vuosina X-3 ja X-2 tehtyjen energiakatselmusten lukumäärä;
(g)sähköön sovellettu kansallinen primäärienergiatekijä;
(h)direktiivin 2010/31/EU 9 artiklassa määriteltyjen uusien ja kunnostettujen lähes nollaenergiarakennusten lukumäärä ja pinta-ala;
(i)linkki internetsivulle, jolla direktiivin 2012/27/EU 18 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu energiapalvelujen tarjoajien luettelo tai liittymä on saatavilla.
LIITE VIII
UNIONIN BIOENERGIAN KÄYTÖN KESTÄVYYTTÄ KOSKEVA RAPORTTI
Biomassasta saatavaa energiaa koskevan EU:n raportin bioenergian käytön kestävyydestä, jonka komissio antaa joka toinen vuosi yhdessä energiaunionin tilaa koskevan katsauksen kanssa 29 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla, on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:
(a)eri biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden suhteelliset ympäristöhyödyt ja -kustannukset, unionin tuontipolitiikan vaikutukset niihin, energiansaannin varmuuteen liittyvät näkökohdat sekä tavat saavuttaa tasapaino kotimaisen tuotannon ja tuonnin välillä;
(b)biomassan tuotannon ja käytön vaikutus kestävään kehitykseen unionissa ja kolmansissa maissa ottaen huomioon vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen;
(c)tiedot ja analyysi nykyisistä ja suunnitelluista kestävän biomassan saatavuudesta ja kysynnästä, mukaan lukien kysynnän lisääntymisen vaikutus biomassaa käyttäviin aloihin;
(d)direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EC, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767] liitteessä IX luetelluista raaka-aineista valmistettujen biopolttoaineiden tekninen kehitys, saatavuus ja kestävyys, mukaan lukien arviointi elintarvikkeiden ja rehun tuotannon biopolttoaineiden tuotannolla korvaamisen vaikutuksesta, ottaen huomioon direktiivissä 2008/98/EY vahvistetun jätehierarkian periaatteet ja biomassaa koskevan porrastetun käytön periaate alueellisten ja paikallisten taloudellisten ja teknisten olosuhteiden mukaisesti, tarvittavien hiilivarantojen säilyttäminen maaperässä sekä maaperän ja ekosysteemien laadun säilyttäminen;
(e)tiedot ja analyysi saatavilla olevista tieteellisistä tutkimustuloksista, jotka koskevat epäsuoria maankäytön muutoksia kaikissa tuotantoketjuissa, sekä arvio siitä, voidaanko epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen perustana olevassa analyysissä määriteltyä epävarmuutta vähentää ja voidaanko unionin politiikkojen, kuten ympäristö-, ilmasto- ja maatalouspolitiikkojen, mahdolliset vaikutukset ottaa huomioon; ja
(f)tiedot sellaisten kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden osalta, jotka tuottavat huomattavan määrän yhteisössä kulutettuja biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita, kansallisista toimenpiteistä, joita on toteutettu direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EC, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767] 26 artiklan 2–7 kohdassa säädettyjen kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasujen vähennyksiä koskevien kriteerien noudattamisen sekä maaperän, veden ja ilman suojelun osalta.
Komissio käyttää biomassan käytöstä saatavia kasvihuonekaasupäästövähennyksiä koskevissa kertomuksissaan jäsenvaltioiden liitteessä IX olevan 1 osan b alakohdan mukaisesti ilmoittamia määriä, mukaan lukien direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EC, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767] liitteessä VIII tarkoitetut epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen alustavat keskiarvot ja herkkyysanalyysillä määritetty vaihteluväli. Komissio julkistaa tiedot epäsuorasta maankäytön muutoksesta aiheutuvien arvioitujen päästöjen alustavista keskiarvoista ja herkkyysanalyysillä määritetystä vaihteluvälistä. Lisäksi komissio esittää näkemyksensä siitä, muuttuuko suoria päästövähennyksiä koskeva arvio ja miten, jos sivutuotteet otettaisiin huomioon korvausmenetelmän avulla.
LIITE IX
VAPAAEHTOISET JÄRJESTELMÄT, JOISTA KOMISSIO ON TEHNYT PÄÄTÖKSEN DIREKTIIVIN [UUDELLEENLAADITTU DIREKTIIVI 2009/28/EY, SELLAISENA KUIN SITÄ EHDOTETAAN ASIAKIRJALLA COM(2016) 767], 27 ARTIKLAN 4 KOHDAN MUKAISESTI
Raportin vapaaehtoisista järjestelmistä, joista komissio on tehnyt päätöksen direktiivin [uudelleenlaadittu direktiivi 2009/28/EY, sellaisena kuin sitä ehdotetaan asiakirjalla COM(2016) 767], 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jonka komissio antaa joka toinen vuosi yhdessä energiaunionin tilaa koskevan katsauksen kanssa 29 artiklan 2 kohdan e alakohdan nojalla, on sisällettävä vähintään komission arviointi seuraavista:
(a)tarkastusten riippumattomuus, menettely ja tiheys sekä suhteessa siihen, mitä näistä seikoista mainittiin järjestelmää koskevassa aineistossa komission antaman asianomaista järjestelmää koskevan hyväksynnän yhteydessä, että suhteessa toimialan parhaisiin käytäntöihin;
(b)vaatimustenvastaisuuksien tunnistamiseen ja käsittelemiseen käytettyjen menetelmien saatavuus, kokemukset niiden käytöstä ja avoimuus, erityisesti vakavien väärinkäytösten tai väitettyjen vakavien väärinkäytösten käsittelemiseksi järjestelmän jäsenten taholla;
(c)avoimuus erityisesti järjestelmän käytettävyydessä, raaka-aineiden alkuperämaiden ja -alueiden osalta käytettäville kielille tehtyjen käännösten saatavuus, sertifioidut toimijat ja asiaankuuluvat sertifikaatit sisältävän luettelon sekä tarkastuskertomusten saatavuus;
(d)eri sidosryhmien osallistuminen, etenkin alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen kuuleminen ennen päätöksentekoa järjestelmän laadinnan ja arvioinnin sekä tarkastusten yhteydessä sekä niiden antamaan palautteeseen vastaaminen;
(e)järjestelmän yleinen luotettavuus erityisesti tarkastajien ja asianomaisten järjestelmäelinten akkreditointia, hyväksyntää ja riippumattomuutta koskevien sääntöjen osalta;
(f)järjestelmän markkinakartoitukset, sertifioitujen raaka-aineiden ja biopolttoaineiden määrät alkuperämaittain ja tyypeittäin, osallistujien lukumäärä;
(g)järjestelmän, joka pitää lukua todisteista järjestelmän jäsenelleen tai jäsenilleen vahvistamasta kestävyyskriteerienmukaisuudesta, täytäntöönpanon helppous ja tehokkuus, koska järjestelmällä on tarkoitus torjua petollista toimintaa, erityisesti väärinkäytösepäilyjen ja muiden sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi sekä niiden edellyttämien jatkotoimien toteuttamiseksi, ja tarvittaessa havaittujen väärinkäytösten ja sääntöjenvastaisuuksien lukumäärä;
(h)elinten käytettävissä olevat vaihtoehdot sertifiointielinten tunnustamista ja seurantaa koskevan luvan saamiseksi;
(i)sertifiointielinten tunnustamista tai akkreditointia koskevat kriteerit;
(j)säännöt, joiden mukaisesti sertifiointielinten seuranta on määrä suorittaa;
(k)tavat parhaiden käytäntöjen edistämisen helpottamiseksi tai parantamiseksi.
LIITE X
KANSALLISET INVENTAARIOJÄRJESTELMÄT
30 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät seuraavat:
(a)direktiivin 2003/87/EY mukaisesti toiminnoista ja laitoksista raportoidut tiedot ja menetelmät, kun raportoinnin tarkoituksena on laatia kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita jotta voidaan varmistaa raportoitujen kasvihuonekaasupäästöjen johdonmukaisuus unionin päästökauppajärjestelmän mukaisesti ja kansallisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa;
(b)tiedot, jotka on kerätty asetuksen (EY) N:o 517/2014 20 artiklan nojalla perustettujen, eri sektoreilla käytettyjä fluorattuja kaasuja koskevien raportointijärjestelmien avulla kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimista varten;
(c)tiedot päästöistä, pohjana olevista tiedoista ja menetelmistä, jotka laitoskokonaisuudet ovat raportoineet asetuksen (EY) N:o 166/2006 mukaisesti kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimista varten;
(d)asetuksen (EY) N:o 1099/2008 mukaisesti raportoidut tiedot;
(e)tiedot, jotka kerätään unionin ja jäsenvaltioiden nykyisten, maa-alojen maantieteellistä seurantaa koskevien ohjelmien ja kartoitusten yhteydessä tavalla, mukaan lukien LUCAS (maankäytön ja maapeitteen tilastollinen pinta-alatutkimus) ja Euroopan maanseurantaohjelma Copernicus
LIITE XI
VASTAAVUUSTAULUKKO
Asetus (EU) N:o 525/2013
|
Tämä asetus
|
1 artikla
|
1 artiklan 1 kohta
|
2 artikla
|
—
|
3 artikla
|
—
|
4 artikla
|
14 artikla
|
5 artikla
|
30 artiklan 1 kohta; 30 artiklan 2 kohta; 30 artiklan 6 kohta; Liite X
|
6 artikla
|
30 artiklan 3 kohta; 30 artiklan 6 kohta
|
7 artikla
|
23 artiklan 2 kohta; 23 artiklan 3 kohta; 23 artiklan 5 kohta; 23 artiklan 6 kohta; Liite III
|
8 artikla
|
23 artiklan 1 kohdan a alakohta; 23 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta; 23 artiklan 6 kohta
|
9 artikla
|
30 artiklan 4 kohta; 30 artiklan 5 kohta
|
10 artikla
|
33 artikla
|
11 artikla
|
—
|
12 artikla
|
32 artikla
|
13 artikla
|
16 artiklan 1 kohdan a alakohta; 16 artiklan 3 kohta; 16 artiklan 4 kohta; Liite IV
|
14 artikla
|
16 artiklan 1 kohdan b alakohta; 16 artiklan 2 kohta; 16 artiklan 3 kohta; 16 artiklan 4 kohta; Liite V
|
15 artikla
|
17 artiklan 1 kohta; Liitteessä VI oleva 1 osa
|
16 artikla
|
17 artiklan 2 kohdan a alakohta; Liitteessä VI oleva 2 osa
|
17 artikla
|
17 artiklan 2 kohdan b alakohta; 17 artiklan 3 kohta; 17 artiklan 4 kohta; Liitteessä VI oleva 3 osa
|
18 artikla
|
15 artiklan 2 kohdan e alakohta; 15 artiklan 2 kohdan toinen alakohta;
|
19 artikla
|
—
|
20 artikla
|
—
|
21 artikla
|
25 artiklan 1 kohdan c alakohta; 25 artiklan 4 kohta; 25 artiklan 7 kohta
|
22 artikla
|
—
|
23 artikla
|
34 artiklan 1 kohdan d alakohta; 34 artiklan 1 kohdan e alakohta; 34 artiklan 1 kohdan f alakohta; 34 artiklan 1 kohdan g alakohta; 34 artiklan 1 kohdan h alakohta
|
24 artikla
|
35 artikla
|
25 artikla
|
—
|
26 artikla
|
37 artikla
|
27 artikla
|
—
|
28 artikla
|
50 artikla
|
29 artikla
|
—
|