PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

• Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ehdotus on osa kunnianhimoista ulkoista investointiohjelmaa, josta ilmoitettiin 7. kesäkuuta 2016 annetussa komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagendaan perustuvasta uudesta kumppanuuskehyksestä kolmansien maiden kanssa 1 . Eurooppa-neuvosto hyväksyi ulkoista investointiohjelmaa koskevan aloitteen 28. kesäkuuta 2016. Ohjelman tavoitteena on puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin edistämällä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Tämä ehdotus mahdollistaa Euroopan investointipankin (EIP) osallistumisen ulkoiseen investointiohjelmaan laajentamalla EIP:n ulkoisia lainanantovaltuuksia sekä määrällisesti että laadullisesti. Näin EIP voi nopeasti vaikuttaa ulkoisen investointiohjelman tavoitteisiin, erityisesti antamalla lisärahoitusta yksityissektorin edunsaajille. Jäljempänä lueteltujen lisäkomponenttien (moduulien) kanssa ehdotus sisältää keskeiset tekijät EIP:n osallistumiselle ulkoiseen investointiohjelmaan.

EIP:n ulkoisia toimia koskevan EU:n takuun kattavuus ja yleiset ehdot on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksillä. Viimeisin niistä on unionin ulkopuolella kaudella 2014–2020 toteutettavista EIP:n rahoitustoimista 16. huhtikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 466/2014/EU, jäljempänä ’päätös’.

EU:n talousarviotakuun myöntäminen EIP:n ulkoisille toimille perustuu EIP:n perussääntöön, jonka mukaan EIP:n on turvattava riittävällä tavalla kaikki lainanantotoimenpiteensä, sekä laajemmin tarpeeseen varmistaa EIP:n luottokelpoisuus. EU:n takuu on ollut keskeinen keino varmistaa, että EIP:n rahoitusrakenne, joka on huomattavasti velkaantuneempi kuin muilla kansainvälisillä rahoituslaitoksilla, soveltuu kolmansille maille suunnattuun luotonantotoimintaan, johon liittyy olennaisesti enemmän riskejä. Samalla on otettava huomioon, ettei EIP:n AAA-luokitus saa vaarantua, ja rajoitettava sen pääoman kulumista.

Unioni myöntää EIP:lle talousarviotakuun, joka kattaa EIP:n unionin ulkopuolella unionin ulkopoliittisten tavoitteiden tukemiseksi toteuttamiin rahoitustoimiin liittyvät suvereenit ja poliittiset riskit. Lisäksi EIP rahoittaa unionin ulkopuolella omalla vastuullaan sellaisten yhteisöjen rahoitustoimia, joiden luottoluokitus kuuluu investointiluokkaan, sekä erityisiin valtuuksiin pohjaavia toimia esimerkiksi AKT-maissa.

Päätöksen 19 artiklassa edellytetään, että komissio, yhteistyössä EIP:n kanssa, toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle väliarviointikertomuksen päätöksen soveltamisesta sen ensimmäisinä vuosina (2014–2016). Kertomukseen olisi liitettävä tarvittaessa muutosehdotus. Väliarviointikertomus perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon sekä EIP:n toimittamiin tietoihin. Erityisesti kertomuksessa ehdotetaan tukikelpoisten maiden luettelon muuttamista.

EIP on toimittanut ennusteet lainanannosta alueella koko valtuuden voimassaoloajalta. Näiden ennusteiden perusteella komissio katsoo, että on vaikea varmistaa EU:n takuun piirin kuuluvan EIP:n ulkoisen rahoituksen jatkuminen nykyisen rahoituskehyksen 2014–2020 loppuun asti. Lisäksi, kun otetaan huomioon maiden riskiluokittelu (esim. itäisissä naapurimaissa), EIP:n oman riskin välineisiin turvautuminen on mahdollista vain rajoitetusti. Eurooppa-neuvosto kehotti 18. maaliskuuta 2016 EIP:tä esittämään Eurooppa-neuvoston kesäkuun kokouksessa ”erityisen aloitteen, jonka tavoitteena on saada nopeasti käyttöön lisärahoitusta kestävän kehityksen, keskeisten infrastruktuurien ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemiseksi eteläisen naapuruston ja Länsi-Balkanin maissa”. Vastauksena Eurooppa-neuvoston 18. maaliskuuta 2016 antamiin päätelmiin EIP:n hallintoneuvosto käsitteli 16. kesäkuuta 2016 asiakirjaa, joka muodostaa perustan EIP:n ehdotukselle Eurooppa-neuvostolle. Eurooppa-neuvosto totesi 28. kesäkuuta 2016 antamissaan päätelmissä, että ”Euroopan investointipankin eteläisessä naapurustossa ja Länsi-Balkanin maissa toteuttama aloite edistää uuden yhteistyökehyksen ensimmäisenä toimenpiteenä osaltaan investointeja kumppanimaissa, ja annamme sille täyden tukemme”. EIP:n asiakirja perustuu kolmeen moduuliin.

Moduuli 1: Tehostetaan toimia, jotka ovat mahdollisia nykyisissä puitteissa.

Moduuli 2: Parannetaan niiden alueilla tarjottavien tuotteiden valikoimaa, joilla tuetaan pääasiassa julkista sektoria.

Moduuli 3: Parannetaan niiden alueilla tarjottavien tuotteiden valikoimaa, joilla tuetaan pääasiassa yksityissektoria.

Moduuli 1 (2 miljardia euroa lainoina) toteutettaisiin nykyisten toimivaltuuksien ja välineiden puitteissa tehostamalla lainanantoa tasolle, joka hyödyntää täysin nykyisen valtuuden puitteissa käytettävissä olevia enimmäismääriä.

Moduuli 2:n osalta (1,4 miljardia euroa lainoina) EIP:n tarkoituksena oli lisätä valtuuden kokonaismäärää 1,4 miljardilla eurolla.

Moduuli 3:een liittyy lainanannon määrän lisääminen 2,3 miljardilla eurolla ja EU:n takuun ulottaminen kattamaan kaupalliset riskit. EIP:n yksityissektorilla myöntämien lainojen EU:n takuu rajoittuu tällä hetkellä poliittisiin riskeihin päätöksen mukaisesti. Tämä määrä olisi käytettävä täysimääräisesti pakolaisten ja kriisin koettelemilla alueilla sijaitsevien vastaanottavien yhteisöjen auttamiseksi.

Yhdessä nämä kolme moduulia muodostavat eteläisissä naapurimaissa ja Länsi-Balkanilla toteutettavan EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloitteen, joka puolestaan on erottamaton osa ulkoista investointiohjelmaa.

Väliarvioinnin päätelmien ja EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloitteen perusteella komissio ehdottaa päätöksen muuttamista seuraavasti:

• Luodaan valtuudelle neljäs korkean tason tavoite muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi. Yksityiskohtainen selvitys on myös osassa 5.

• Otetaan käyttöön valinnaiset 3 miljardia euroa soveltaen samaa alueellista enimmäismääräjakaumaa kuin aikaisemmin. Komissio ehdottaa, että EIP:n julkisen sektorin tuki, jonka määrä on 1,4 miljardia euroa ja joka kohdistetaan pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille (selviytymiskyvyn kehittämisaloitteen moduuli 2), olisi sisällytettävä käyttöön otettuun 3 miljardin euron valinnaiseen valtuuteen.

• Luodaan EIP:n yksityissektoria koskevalle valtuudelle ylimääräinen 2,3 miljardin euron enimmäismäärä (EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloitteen moduuli 3) samalla, kun otetaan käyttöön kattava takuu pakolaisiin ja vastaanottaviin yhteisöihin suoraan liittyville yksityissektorin toimille ja laajennetaan näin EU:n takuu kattamaan kaupalliset riskit.

• Sallitaan lisäjousto EIP:lle, jotta se voi siirtää määrärahoja alueellisten enimmäismäärien puitteissa (nykyisestä alueiden välisestä 10 prosentista 20 prosenttiin), mutta vain unionin ensisijaisille alueille, erityisesti Ukrainalle ja alueille, joilla toteutetaan muuttoliikkeeseen liittyviä toimia, tai muita tulevia haasteita varten toimikauden 2014–2020 jäljellä olevalla osalla. Suurempi jousto ei koske EIP:n uutta yksityissektorin valtuutta EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloitteen puitteissa.

Näiden uusien seikkojen käyttöönotto edellyttää useita muutoksia päätökseen.

• Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

EIP:n hallintoelimiä kannustetaan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, jotta EIP:n toimintaa mukautetaan niin, että se edistää unionin ulkopolitiikkaa tehokkaalla tavalla ja että sillä vastataan asianmukaisesti päätöksessä asetettuihin vaatimuksiin. EU:n takuu myönnetään ainoastaan sellaisille EIP:n rahoitustoimille, jotka täyttävät päätöksessä asetetut vaatimukset sekä tuottavat lisäarvoa EIP:n oman arvion perusteella ja tukevat jotakin seuraavista korkean tason tavoitteista, sellaisina kuin ne on määritelty päätöksen 3 artiklassa:

1. paikallisen yksityissektorin kehittäminen, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) tukeminen;

2. sosiaalisen ja taloudellisen infrastruktuurin kehittäminen, liikenne, energia, ympäristöön liittyvät infrastruktuurit, tieto- ja viestintätekniikka, terveydenhuolto ja koulutus mukaan luettuina;

3. ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen.

Näiden kolmen korkean tason tavoitteen lisäksi maiden alueellinen yhdentyminen katsotaan perustavoitteeksi, mukaan lukien erityisesti liittymistä valmistelevien maiden, naapuruuspolitiikan kohdemaiden ja unionin välinen taloudellinen yhdentyminen.

Päätöksessä ehdotetaan uutta korkean tason poliittista tavoitetta, johon sisältyvät strategiset keinot muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi.

EU:n takuun ansiosta EIP voi toteuttaa operaatioita unionin ulkopuolella samalla kun rajoitetaan EIP:n altistumista riskeille ja säilytetään sen luottokelpoisuus. Toteuttaessaan rahoitustoimia unionin ulkopuolella EIP tukee välillisesti unionin poliittisia tavoitteita, joihin kuuluvat köyhyyden vähentäminen osallistavaa kasvua ja kestävää taloutta edistämällä, ympäristönsuojelu ja yhteiskuntakehitys sekä unionin vauraus muuttuvassa globaalissa taloustilanteessa.

Tätä varten komissio, Euroopan ulkosuhdehallinto ja EIP toimivat yhteistyössä ja varmistavat, että EIP:n ulkoiset toimet ovat johdonmukaisia EU:n ulkopolitiikan tavoitteiden kanssa parhaiden mahdollisten synergiaetujen tuottamiseksi EIP:n rahoituksen ja EU:n talousarviovarojen välillä, erityisesti käymällä säännöllistä ja järjestelmällistä vuoropuhelua ja neuvottelemalla varhaisessa vaiheessa poliittisista näkökohdista, strategioista ja hankekokonaisuuksien valmistelusta (komission ja EIP:n yhteisymmärryspöytäkirja, josta on kuultu Euroopan ulkosuhdehallintoa, allekirjoitettiin 12. syyskuuta 2013). Jotta voidaan toteuttaa käytännön toimenpiteet, joilla EU:n takuun yleiset tavoitteet yhdistetään niiden täytäntöönpanoon, josta EIP vastaa, komissio päivitti 8. toukokuuta 2015 aluekohtaisia teknisiä toimintaohjeita.

• Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ottaen huomioon Eurooppa-neuvoston 18. maaliskuuta 2016 esittämän pyynnön ehdotettu EIP:n aloite kohdistuu eteläisen naapurialueen maihin ja Länsi-Balkanin alueeseen. Kyseisillä mailla on pakolaiskriisiin liittyviä erityisen kiireellisiä rahoitustarpeita. Tämä alue on myös keskeinen EIP:n toiminta-alue, jolla EIP:llä on verkosto ja huomattavaa kokemusta sekä näyttöä lainanantoon, rahoituksen yhdistelyyn ja neuvonantoon liittyvistä kohdennetuista rahoitusratkaisuista.

EIP:n on edistettävä taloudellista kestävyyttä ja turvattava kestävä kehitys ottaen huomioon pakolaisten ja maahanmuuttajien virta. Tämä saavutetaan kahdella keskeisellä alalla toteutettavilla toimilla:

- infrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen lisääntyneisiin tarpeisiin vastaaminen väestön äkillisen lisääntymisen vuoksi;

- pakolaisia vastaanottavien ja pakolaisyhteisöjen työllistymismahdollisuuksien parantaminen taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi niin, että pakolaisista tulee omavaraisia.

EIP voi tukea toimia, joilla tartutaan näihin haasteisiin sekä tukemalla yksityissektoria (esim. pk-yritykset, yritysrahoitus ja mikrorahoitus) että julkisen sektorin (kunnat, julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset) toimia, joiden tarkoituksena on vastata huomattavasti lisääntyneisiin infrastruktuuri- ja palvelutarpeisiin.

2. OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

• Oikeusperusta

Ehdotus päätökseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 209 ja 212 artiklaan. Erityisesti SEUT-sopimuksen 209 artiklan 3 kohdassa, luettuna yhdessä 208 artiklan kanssa, määrätään, että EIP myötävaikuttaa perussäännössään määrätyin ehdoin sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon, jotka ovat tarpeen unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi.

• Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä EU:n takuu on osoittautunut toimivaksi tavaksi kattaa unionin ulkopolitiikkojen tukemiseksi toteutettaviin EIP:n ulkoisiin toimiin liittyvät poliittiset ja suvereenit riskit. EU:n takuuta koskeva valtuus vuosiksi 2014–2020 mahdollistaa nykyisen tehokkaan ja taloudellisesti järkevän käytännön jatkamisen.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta) ja suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa ehdotetun toimen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Koska jäsenvaltioiden rahoituslaitoksilla on erilaiset toimintamahdollisuudet, nämä tavoitteet voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.

3. JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

• Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Päätöksen soveltamista koskeva väliarviointi on tehty. Päätöksen 19 artiklassa säädetään erityisistä vaatimuksista kertomuksen sisällön osalta:

”Kertomuksen on sisällettävä erityisesti

a) arvio rahoitusperiaatteiden soveltamisesta;

b) arvio EIP:n raportoinnista ja tarvittaessa suositukset sen parantamiseksi;

c) tulosmittauskehyksen arviointi, mukaan lukien tulosindikaattorit ja -perusteet sekä niiden vaikutus tämän päätöksen tavoitteiden saavuttamiseen;

d) yksityiskohtainen selvitys perusteista, jotka otetaan huomioon annettaessa suositusta valinnaisen lisämäärän mahdolliseksi aktivoimiseksi kokonaan tai osittain.”

Komission kertomus perustuu ulkopuolisen konsultin (PwC) suorittamaan arviointiin ja EIP:n toimittamiin tietoihin.

Konsultin raportti on saatavilla seuraavasta osoitteesta:

http://ec.europa.eu/dgs/economy_finance/evaluation/completed/index_en.htm

Tähän ehdotukseen liitetyssä komission väliarviointikertomuksessa kuvataan komission arvio ulkoisen arvioinnin tuloksista ja esitetään tiivistetysti väliarvioinnin tulokset ja komission ehdotuksen keskeiset seikat, mukaan lukien komission arvio EIP:n vastauksesta Eurooppa-neuvoston 18. maaliskuuta 2016 esittämään pyyntöön.

• Sidosryhmien kuuleminen

Arviointia varten vaihdettiin näkemyksiä erityisesti keskeisten sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien, kuten jäsenvaltioiden edustajien ja tärkeimpien asiaankuuluvien valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajien, kanssa. Tarkoituksena oli kerätä laadullista tietoa ja ottaa prosessissa huomioon keskeisten sidosryhmien mielipiteet ja näkemykset. Analyysikertomuksen perusteella järjestettiin kansalaisjärjestöjen kanssa seminaari toukokuussa 2016. Kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa käytiin keskusteluja analyysivaiheessa havaituista parantamista edellyttävistä kohteista sekä alustavista suosituksista niiden korjaamiseksi. Nämä kuulemiset ja keskustelut muodostivat perustan sidosryhmien kantaa koskevalle ulkoisen konsultin selvitykselle. Kuulemisten keskeisiä tuloksia selitetään tarkemmin konsultin raportissa. Sen arvioon sisältyi myös komission ja EIP:n henkilöstön haastatteluja sekä hankekohtaisia tapaustutkimuksia.

• Vaikutustenarviointi

Komissio teki päätöksen valmistelun yhteydessä vaikutustenarvioinnin, joka liitettiin komission ehdotukseen. Vaikutustenarviointi perustui laajaan kuulemiseen, jonka kohteena olivat keskeiset sidosryhmät, ne, joihin päätös vaikuttaa ja ne, jotka osallistuvat päätöksen täytäntöönpanoon, sekä lainsäätäjät.

Vuosien 2014–2020 valtuuden ulkoisen arvioinnin yhteydessä konsultti järjesti haastatteluja valtuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvien tärkeimpien toimielinten, organisaatioiden ja henkilöiden kanssa samoin kuin niiden kanssa, joilla on parhaat mahdollisuudet tarkkailla toimien tuloksia ja vaikutuksia. Näihin sidosryhmiin kuului EIP:n ja komission henkilöstöä, jäsenvaltiotason virkamiehiä, kansainvälisten rahoituslaitosten ja kehitysrahoituslaitosten henkilöstöä, julkisen ja yksityisen sektorin institutionaalisia sijoittajia, yksityisen sektorin rahoituksen välittäjiä sekä yksityisen ja julkisen sektorin lopullisia edunsaajia. Tämän prosessin ansiosta voitiin kerätä erittäin yksityiskohtaisia ja teknisiä todisteita ja antaa sidosryhmille mahdollisuus esittää näkemyksensä ja antaa panoksensa, joka otettiin huomioon arvioinnissa. Haastatteluissa käsiteltiin sellaisia kysymyksiä kuin ulkoisen lainanantovaltuuden suunnittelu ja täytäntöönpano, sen johdonmukaisuus EU:n ulkoisten toimien ja unionin muiden välineiden kanssa, sen tehokkuus ja näkyvyys lopullisten edunsaajien kannalta sekä seurannan avulla saavutettu tuloksellisuus. Koska tämä uusi ehdotus perustuu edelliseen vastikään tehtyyn vaikutustenarviointiin ja ulkoiseen arviointiin, se ei sisällä erillistä vaikutustenarviointia. Lisäksi ehdotetut muutokset rajoittuvat ensi sijassa takuun soveltamisalan laajentamiseen ja päätöksessä vahvistettujen enimmäismäärien korottamiseen.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ulkosuhteisiin liittyville hankkeille perustettu takuurahasto, jäljempänä ’takuurahasto’, joka luotiin takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille 25 päivänä toukokuuta 2009 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 480/2009, toimii likviditeettipuskurina, joka suojaa unionin talousarviota EIP:n rahoitustoimista ja unionin muusta ulkoisesta toiminnasta eli makrotaloudellisesta rahoitusavusta ja Euratom-lainoista aiheutuvilta tappioilta. EIP:n valtuus koskee noin 90:tä prosenttia takuurahaston kattamasta lainasalkusta.

Takuurahastoon suoritetaan unionin talousarviosta vuosittain yksi maksu. Takuurahaston rahoitusmekanismin tarkoituksena on säilyttää takuurahaston varat 9 prosentissa kokonaislainamäärästä. Käytännössä tämä rajoittaa EU:n talousarviotakuun kattamaa EIP:n ulkoista valtuutta. Vuonna 2016 toteutetussa takuurahaston toimintaa koskevassa ulkoisessa arvioinnissa 2 9 prosentin rahoitusastetta pidettiin asianmukaisena.

Ehdotuksessa korotetaan EU:n takuun piiriin kuuluvien EIP:n rahoitustoimien enimmäismäärää kaudella 2014–2020 ottamalla käyttöön päätöksessä mainittu valinnainen 3 miljardin euron määrä ja lisäämällä uusi yksityissektorin 2,3 miljardin euron lainanantovaltuus hankkeille, joissa puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Luottojen enimmäismäärä on yhteensä 32,3 miljardia euroa, ja se jaetaan alueellisiin enimmäismääriin ja aluekokonaisuuden osien enimmäismääriin.

Takuurahaston rahoittamiseen tarvittavat ylimääräiset määrärahatarpeet, jotka liittyvät valtuuden kokonaisenimmäismäärän lisäykseen, rahoitetaan EU:n talousarvion budjettikohdasta 01 03 06. Määrärahat rahoitetaan monivuotisen rahoituskehyksen sisällä, ja niiden laskenta perustuu arvioihin taattujen lainojen maksamisesta ja takaisinmaksusta. Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana vuosien 2018–2020 ylimääräiset määrärahatarpeet olisi rajoitettava 115 miljoonaan euroon EIP:n lainojen maksamista ja takaisinmaksuja koskevien vuotuisten ennusteiden perusteella. Osa EIP:n nykyisen valtuuden puitteissa allekirjoittamista lainoista myönnetään ja maksetaan takaisin vuoden 2020 jälkeen.

EU:n takuusta, jolla katetaan EIP:n rahoitustoimet yksityissektorin lainanantovaltuuden nojalla, peritään korvaus. Riskipreemiotulot, jotka ovat peräisin yksityissektorin lainanantovaltuuden piiriin kuuluvista EIP:n rahoitustoimista maksetaan takuurahastoon, jotta voidaan kattaa kaupallinen riski.

Takuurahaston rahoituksesta, myös taustalla vaikuttavista olettamuksista, johtuvat talousarviovaikutukset esitetään ehdotukseen liitetyssä rahoitusselvityksessä.

5. LISÄTIEDOT

• Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

EIP hallinnoi ja seuraa EU:n takuun kattamia rahoitustoimiaan omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantatoimet. Lisäksi EIP:n hallintoneuvosto, jossa komissiota edustaa yksi johtaja ja tämän varahenkilö, hyväksyy EIP:n jokaisen rahoitustoimen ja seuraa, että EIP:tä johdetaan sen perussäännön ja valtuuston antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.

Komission, tilintarkastustuomioistuimen ja EIP:n kolmenvälisessä sopimuksessa määrätään yksityiskohtaisesti säännöistä, joiden mukaisesti tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EU:n takuun piiriin kuuluvat EIP:n rahoitustoimet.

Päätöksen mukaisesti laaditaan määräaikaiskertomuksia. Komissio antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, miten EIP on pannut valtuuden täytäntöön.

Tuloksista on tarkoitus raportoida soveltamalla asianmukaista indikaattoreiden joukkoa joko kaikkiin toimiin, jos se on mahdollista, tai tiettyyn alaan. Tulosmittauskehyksen yhteydessä näitä indikaattoreita mitataan koko hankkeen keston ajan arviointivaiheesta seurantaan hankkeen täysimääräiseen toteuttamiseen saakka. Indikaattorit on mitattava heti, kun ensimmäiset kehityksen tulokset ovat saatavilla, mikä tapahtuu yleensä kolmen vuoden kuluessa hankkeen päättämisestä. Indikaattoreita on mahdollisuuksien mukaan tarkoitus hyödyntää myös loppukertomuksessa.

EIP toimittaa komissiolle myös tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotiedot jokaisesta EU:n takuun kattamasta rahoitustoimestaan siinä määrin kuin on tarpeen, jotta komissio voi täyttää raportointivelvoitteensa ja vastata Euroopan tilintarkastustuomioistuimen selvityspyyntöihin, sekä tilintarkastustodistuksen takuun kattamasta laina- ja takauskannastaan.

• Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ottaen huomioon komission väliarvioinnin tuloksista tekemä arvio ja poliittinen yhteys, mukaan luettuna EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloite, päätöksen muuttamisen tärkeimmät osatekijät voidaan tiivistää seuraavasti:

- Sellaisten odottamattomien geopoliittisten tapahtumien johdosta, joiden vuoksi EU:n on annettava nopeasti huomattavaa rahoitustukea ulkoisen valtuuden perusteella, EIP:n rahoitustoimien määrä on 1,5 vuoden kuluttua valtuuden toteuttamisen jälkeen vaikuttanut merkittävästi joihinkin alueellisiin enimmäismääriin niin, että joillakin alueilla on rajoitetusti liikkumavaraa (Aasia, Etelä-Afrikka, Keski-Aasia, Itä-Eurooppa, Etelä-Kaukasus). Tällainen tilanne saattaisi rajoittaa EIP:n tulevia toimia ja vähentää EIP:n valmiuksia reagoida valtuuden puitteissa mahdollisiin uusiin haasteisiin tai EU:n painopisteisiin tulevina vuosina. Sen vuoksi ehdotetaan valinnaisen 3 miljardin euron lisämäärän käyttöönottoa ja päätöksen liitteessä I olevien alueellisen jakauman enimmäismäärien muuttamista.

• Otetaan käyttöön uusi monialainen korkean tason tavoite muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi.

• Valinnaiseen 3 miljardin euron lisämäärään sisältyy EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloitteeseen liittyvä 1,4 miljardin euron määrä (moduuli 2) sellaisia rahoitustoimia varten, joissa on mukana julkisia vastapuolia. Kyseinen 1,4 miljardin euron määrä jaetaan liittymistä valmistelevien maiden alueen ja Välimeren maiden alueen välillä.

• Kokonaisenimmäismäärää korotetaan 2,3 miljardilla eurolla yksityissektoria koskevien EIP:n rahoitustoimien osalta (moduuli 3). Tätä enimmäismäärää sovelletaan hankkeisiin, joilla tuetaan pakolaisia ja/tai heitä vastaanottavia yhteisöjä. Kyseinen määrä jaetaan EIP:n ennusteiden perusteella liittymistä valmistelevien maiden alueen ja Välimeren maiden alueen välillä. Tässä yhteydessä EU:n takuu ulotetaan kyseisten rahoitustoimien ja kyseisen määrän osalta kaikkiin EIP:lle suoritettaviin maksuihin, mutta joita se ei ole saanut, jäljempänä ’kokonaistakuu’. Nykyisen päätöksen nojalla tämä pätee ainoastaan poliittisen riskin takuuseen. Uuteen valtuuteen liittyvästä EU:n kokonaistakuusta peritään korvaus. Tulot maksetaan ulkosuhteisiin liittyville hankkeille perustettuun takuurahastoon. EU:n takuun piiriin kuuluvien EIP:n rahoitustoimien enimmäismäärä korotetaan näin ollen 32,3 miljardiin euroon.

• Tulosmittauskehyksen osalta EIP:n on kehitettävä ja otettava käyttöön indikaattoreita hankkeisiin, joissa tarjotaan strategiset keinot puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. EIP:n rahoitustoimia koskevaan komission vuosikertomukseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle sisältyy arviointi näihin strategisiin keinoihin liittyvien EIP:n rahoitustoimien vaikutuksesta.

• Tuensaajakelpoisten maiden luettelon tarkistus: Poistetaan edunsaajakelpoisten maiden luettelosta korkean tulotason ja korkean investointitason maat, kuten Brunei, Islanti, Israel, Singapore, Etelä-Korea ja Chile sekä Kiinan kansantasavallan erityishallintoalueet Hongkong ja Macao. Lisäksi Iran lisätään mahdollisesti tukikelpoisten alueiden ja maiden luetteloon (ks. päätöksen liite II).

- Sisällytetään viittaus ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen nojalla hyväksyttyyn Pariisin sopimukseen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien EIP:n toimien määrän tarkoituksena on lisätä ilmastoon liittyviä investointeja kehitysmaissa tukevan EIP:n lainoituksen osuus 25 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ottaen huomioon valtuuden uudet painopisteet rahoitustoimien vähimmäismäärän olisi päätöksen kattamalla ajanjaksolla oltava edelleen 25 prosenttia kaikista EIP:n rahoitustoimista. Samanaikaisesti EIP:n olisi pyrittävä säilyttämään toimiensa nykyinen hyvä tuloksellisuus. Ehdotetaan, että EIP:n olisi vahvistettava ilmastonmuutokseen liittyviin hankkeisiin osallistumisensa mukautustekijöitä.

- Alueiden välillä uudelleen kohdennettava enimmäismäärä korotetaan 10 prosentista 20 prosenttiin, kun on kyse tarpeesta puuttua kiireellisiin tilanteisiin ja kriisitilanteisiin, joita saattaa syntyä valtuuden voimassaoloaikana ja jotka on katsottu EU:n ulkopoliittisiksi painopisteiksi. Uudelleenkohdentamista ei sovelleta yksityissektoria koskevaan valtuuteen liittyvään 2,3 miljardin euron määrään eikä muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuviin julkisen sektorin hankkeisiin liittyvään 1,4 miljardin euron määrään.

• EIP:n tukea unionin pk-yrityksille on tehostettava (EU:n yritysten kansainvälistyminen).

• EIP:n valtuuden suoraa vaikutusta joidenkin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi on korostettu.

2016/0275 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta annetun päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 ja 212 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1)Kansainvälisellä yhteisöllä on edessään ennennäkemätön pakolaiskriisi, joka edellyttää solidaarisuutta, taloudellisten resurssien tehokasta käyttöönottoa sekä luo tarpeen tarttua vallitseviin haasteisiin ja selvitä niistä yhteistuumin. Kaikkien toimijoiden on työskenneltävä yhdessä ja sovellettava kestäviä keskipitkän ja pitkän aikavälin politiikkoja ja käytettävä tehokkaasti olemassa olevia prosesseja ja ohjelmia, joilla tuetaan aloitteita, jotka edistävät muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumista.

2)Olisi kehitettävä uusi kolmansien maiden kanssa toteutettava tuloskeskeinen kumppanuuskehys, jossa otetaan huomioon kaikki unionin politiikat ja välineet. Tämän uuden kumppanuuskehyksen puitteissa olisi laadittava ulkoinen investointiohjelma, jotta voidaan tukea unionin ulkopuolella tehtäviä investointeja samalla kun edistetään kestävän kehityksen tavoitteen saavuttamista. Sen olisi myös täytettävä vuoden 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet ja muiden ulkoisten toimien rahoitusvälineiden tavoitteet.

3)Eurooppa-neuvosto hyväksyi 28 päivänä kesäkuuta 2016 Euroopan investointipankin, jäljempänä ʼEIPʼ, ehdotuksen osallistumisesta ulkoiseen investointiohjelmaan eteläisissä naapurimaissa ja Länsi-Balkanilla toteutettavan EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloitteen puitteissa, jäljempänä ʼEIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloiteʼ.

4)EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloitteen avaintekijä on EIP:n ulkoisen lainanantovaltuuden laajentaminen sekä määrällisesti että laadullisesti. Näin EIP voisi nopeasti vaikuttaa ulkoisen investointiohjelman tavoitteisiin, erityisesti antamalla lisärahoitusta yksityissektorin edunsaajille.

5)EIP:n selviytymiskyvyn kehittämisaloitteen täydentävyys suhteessa ulkoisen investointiohjelman muihin osatekijöihin varmistetaan Euroopan kestävän kehityksen rahaston strategisella lautakunnalla, jossa EIP on täysjäsen.

6)Lisäksi EIP:n olisi Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti toimitettava selviytymiskyvyn kehittämisaloitteeseen liittyvä yksityissektorikomponentti ensimmäisenä investointi-ikkunana naapuruuspolitiikan operatiiviselle lautakunnalle ulkoisen investointiohjelman puitteissa.

7)Talousarviotakuu unionin ulkopuolella toteutettaville EIP:n rahoitustoimille myönnettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 466/2014/EU 3 .

8)Päätöksen N:o 466/2014/EU 19 artiklan mukaisesti komissio laati yhteistyössä EIP:n kanssa väliarviointikertomuksen, jossa arvioidaan kyseisen päätöksen soveltamista riippumattoman ulkoisen arvioinnin perusteella.

9)Jotta ulkoisella lainanantovaltuudella voidaan reagoida mahdollisiin tuleviin haasteisiin ja unionin painopisteisiin sekä tarjota strategiset keinot muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi, EU:n takuun kattamien EIP:n rahoitustoimien enimmäismäärä olisi korotettava 32 300 000 000 euroon ottamalla käyttöön valinnainen lisämäärä, joka on 3 000 000 000 euroa. Yleisen valtuuden nojalla 1 400 000 000 euron määrä olisi kohdennettava julkisen sektorin hankkeisiin, jotka on suunnattu pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille kriisin koettelemilla alueilla.

10)Uuden yksityissektorin lainanantovaltuuden puitteissa 2 300 000 000 euron enimmäismäärä olisi korotetun enimmäismäärän puitteissa kohdennettava hankkeisiin, joilla pyritään puuttumaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, ja tämän määrän olisi kuuluttava unionin kokonaistakuun piiriin.

11)Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen olisi lisättävä uutena tavoitteena valtuuteen.

12)Olisi varmistettava täydentävyys ja koordinointi niiden unionin aloitteiden suhteen, joilla puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin, mukaan lukien unionin tuki palautettujen maahanmuuttajien kestävälle uudelleenkotouttamiselle lähtömaissa.

13)Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen 4 johdosta EIP:n olisi pyrittävä pitämään yllä nykyinen ilmaston kannalta asiaankuuluvien ja ulkoiseen lainanantovaltuuteen perustuvien menojen korkea taso, mikä lisää sen ilmastoon liittyviä investointeja kehitysmaissa 25 prosentista 35 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

14)Yksityissektorin lainanantovaltuuden piiriin kuuluviin EIP:n rahoitustoimiin liittyvä, unionin talousarviolle aiheutuva riski olisi hinnoiteltava ja riskin hinnoittelusta saatavat tulot olisi suoritettava ulkosuhteisiin liittyville hankkeille perustettuun takuurahastoon kaupallisen riskin kattamiseksi ja markkinoiden vääristymisen välttämiseksi.

15)EIP:n olisi kehitettävä ja toteutettava joukko indikaattoreita tulosmittauskehyksessään julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla pakolaisille ja vastaanottaville yhteisöille suunnattuja hankkeita varten. Näin ollen arvio EIP:n rahoitustoimien vaikutuksesta muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi olisi sisällytettävä EIP:n rahoitustoimia koskevaan komission vuosikertomukseen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

16)Ainoastaan silloin, kun on kyse tarpeesta puuttua kiireellisiin tilanteisiin ja kriisitilanteisiin, jotka saattavat nousta esiin valtuuden voimassaoloaikana ja jotka on tunnustettu unionin ulkopoliittisina painopisteinä, enimmäismäärä, jonka EIP kohdentaa uudelleen alueiden välillä valtuuden voimassaoloaikana, olisi korotettava 10 prosentista 20 prosenttiin. Yksityissektorin 2 300 000 000 euron valtuutta ja julkisen sektorin hankkeisiin osoitettua 1 400 000 000 euron määrää ei voida kohdentaa uudelleen, koska niiden tarkoituksena on puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin.

17)Tukikelpoisten alueiden ja maiden sekä mahdollisesti tukikelpoisten alueiden ja maiden luetteloa olisi muutettava, jotta siitä poistettaisiin ne korkean tulotason maat, joilla on korkea luottoluokitus (Brunei, Islanti, Israel, Singapore, Chile ja Etelä-Korea). Lisäksi lisätään Iran mahdollisesti tukikelpoisten alueiden ja maiden luetteloon.

18)Sen vuoksi olisi muutettava päätöstä N:o 466/2014/EU,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan päätös N:o 466/2014/EU seuraavasti:

1) Korvataan 2 artikla seuraavasti:

”2 artikla

EU:n takuun kattamien EIP:n rahoitustoimien enimmäismäärät

1. EU:n takuun kattamien EIP:n rahoitustoimien enimmäismäärä vuosina 2014–2020 voi olla enintään 32 300 000 000 euroa. Rahoitustoimia varten alun perin merkityt mutta myöhemmin peruutetut määrät eivät sisälly enimmäismäärään.

Enimmäismäärä jakautuu seuraaviin osiin:

a) yleisen valtuuden soveltamisalaan kuuluva, enintään 30 000 000 000 euron enimmäismäärä, josta enintään 1 400 000 000 euroa varataan pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille suunnattuihin julkisen sektorin hankkeisiin;

b) yksityissektorin lainanantovaltuuden soveltamisalaan kuuluva, enintään 2 300 000 000 euron enimmäismäärä hankkeisiin, joilla pyritään puuttumaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut yleisen valtuuden ja yksityissektorin lainanantovaltuuden soveltamisalaan kuuluvat enimmäismäärät jaetaan liitteessä I vahvistetulla tavalla alueellisiin enimmäismääriin ja aluekokonaisuuden osien enimmäismääriin. EIP varmistaa alueellisten enimmäismäärien rajoissa asteittain, että määrät jakautuvat tasaisesti maittain EU:n takuun kattamilla alueilla.”

2) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a) lisätään 1 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) strategiset keinot maahanmuuton perimmäisiin syihin puuttumiseksi.”

b) korvataan 5 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Sen varmistamiseksi, että yksityissektorin investoinneilla on mahdollisimman suuri kehitysvaikutus, EIP:n on pyrittävä vahvistamaan paikallista yksityissektoria edunsaajamaissa tukemalla 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja paikallisia investointeja. Edellä 1 kohdassa esitettyjä yleisiä tavoitteita tukevilla EIP:n rahoitustoimilla pyritään lisäämään myös sen tukea unionin pk-yritysten toteuttamille investointihankkeille. Jotta voidaan tehokkaasti valvoa, että varat käytetään asianomaisten pk-yritysten hyväksi, EIP:n on laadittava asianmukaiset sopimusmääräykset, joissa rahoituksen välittäjille ja edunsaajille asetetaan vakiomuotoiset raportointivelvoitteet, ja pidettävä niitä yllä.”

c) korvataan 7 ja 8 kohta seuraavasti:

”7. Edellä 1 kohdan c alakohdassa esitettyjä yleisiä tavoitteita tukevilla EIP:n rahoitustoimilla tuetaan investointihankkeita, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen ja jotka myötävaikuttavat ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen ja kyseisen sopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen yleistavoitteisiin erityisesti siten, että niillä vältetään tai pienennetään kasvihuonekaasupäästöjä uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja kestävän liikenteen aloilla tai parannetaan haavoittuvien maiden, alojen ja yhteisöjen kykyä sietää ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarkoitettujen hankkeiden tukikelpoisuusperusteet määritellään EIP:n ilmastonmuutosstrategiassa 5 , joka päivitettiin vuonna 2015. Hankkeen kasvihuonekaasupäästöjen ja päästöjen vaihteluja koskevassa EIP:n laatimassa arvioinnissa käytettyjen menetelmien perusteella hiilijalanjäljen arviointi sisällytetään ympäristövaikutuksen arviointimenettelyyn sen määrittämiseksi, edistävätkö hanke-ehdotukset parhaalla mahdollisella tavalla energiatehokkuuden parantamista.

EIP:n olisi pyrittävä säilyttämään nykyinen ilmastoon liittyvien toimien korkea taso, ja näihin toimiin osoitettujen määrien osuuden kaikista EIP:n rahoitustoimista on oltava vähintään 25 prosenttia tämän päätöksen kattamalla ajanjaksolla.

EIP vahvistaa ilmastonmuutokseen liittyviin hankkeisiin osallistumisensa mukautustekijöitä.

8. Edellä 1 kohdan d alakohdassa esitettyjä yleisiä tavoitteita tukevilla EIP:n rahoitustoimilla tuetaan investointihankkeita, joilla puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja edistetään talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja turvataan kestävä kehitys edunsaajamaissa. EIP:n rahoitustoimilla puututaan erityisesti infrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen lisääntyneisiin tarpeisiin, jotta voidaan vastata maahanmuuttajien virtaan ja parantaa vastaanottavien yhteisöjen ja pakolaisyhteisöjen työllisyysmahdollisuuksia taloudellisen yhdentymisen edistämiseksi niin, että pakolaisista tulee omavaraisia.

Näillä rahoitustoimilla tuetaan seuraavia:

a) yksityissektoria pk-yritysten, yritysrahoituksen ja mikrorahoituksen aloilla;

b) julkista sektoria, mukaan lukien kunnat, julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset, merkittävästi lisääntyneisiin infrastruktuuri- ja palvelutarpeisiin vastaamiseksi.”

3) Lisätään 8 artiklan 1 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:

”Kokonaistakuuta sovelletaan myös 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksityissektorin lainanantovaltuuden puitteissa toteutettaviin EIP:n rahoitustoimiin.”

4) Lisätään 10 artiklaan kolmas alakohta seuraavasti:

”Unionin talousarvioon kohdistuva riski, joka liittyy 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yksityissektorin lainanantovaltuuden nojalla toteutettaviin EIP:n rahoitustoimiin, hinnoitellaan ja riskihinnoittelusta saadut tulot maksetaan ulkosuhteisiin liittyville hankkeille perustettuun takuurahastoon.”

5) Muutetaan 11 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a) lisätään b alakohtaan virke seuraavasti:

”b) EIP laatii indikaattorit hankkeille, jotka tarjoavat strategiset keinot puuttua muuttoliikkeen perimmäisiin syihin.”

b) lisätään j alakohta seuraavasti:

”j) arvio EIP:n rahoitustoimien osuudesta strategisten keinojen tarjoamiseksi muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi.”

6) Korvataan 20 artikla seuraavasti:

”Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle lopullisen arviointikertomuksen tämän päätöksen soveltamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.”

7) Korvataan liitteet I, II ja III tämän päätöksen liitteiden I, II ja III tekstillä.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4. Tavoite (Tavoitteet)

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7. Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2. HALLINNOINTI

2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi EU:n takuun myöntämisestä Euroopan investointipankille unionin ulkopuolella toteutettavia investointihankkeita tukevista rahoitustoimista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 6

Osasto 01 – Talous- ja rahoitusasiat

Toiminnot toimintoperusteisessa budjetointijärjestelmässä: Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen

◻Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 7

X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Ulkoisen valtuuden nojalla unionin ulkopuolella toteutettavien EIP:n toimien yleisenä tavoitteena on tukea unionin ulkopolitiikkaa rahoittamalla keskeisiä investointihankkeita kumppanimaissa yhdistämällä EU:n talousarviotakuu EIP:n omiin rahoitusvaroihin.

EIP tukee EU:n takuun avulla unionin ulkopuolella toteuttamillaan rahoitustoimilla unionin kumppanimaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kestävää kehitystä ja kyseisten maiden ja unionin kumppanuutta.

Valtuuden soveltamisalaan kuuluvilla EIP:n rahoitustoimilla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a) paikallisen yksityissektorin kehittäminen, erityisesti pk-yritysten tukeminen;

b) sosiaalisen, ympäristöön liittyvän ja taloudellisen infrastruktuurin kehittäminen;

c) ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen.

d) strategiset keinot maahanmuuton perimmäisiin syihin puuttumiseksi.”

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 2 toimintoperusteisessa johtamisjärjestelmässä: ”Kehittää EU:n profiilia, EU:n ulkoista edustusta ja yhteyksiä EIP:n, EBRD:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, mukaan lukien EU:n maineen parantaminen keskeisillä taloudellisilla foorumeilla, tavoitteena lähentää näiden strategioita ja toimia sekä EU:n ulkoisia painopisteitä yhä enenevässä määrin toisiinsa.”

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Osasto 01 03 – Kansainväliset talous- ja rahoitusasiat

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Komissio teki päätöksen N:o 466/2014/EU valmistelun yhteydessä vaikutustenarvioinnin, joka liitettiin komission ehdotukseen.

Koska tämä ehdotus päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamiseksi rajoittuu pelkästään EU:n takuun laajentamiseen ja enimmäismäärien korottamiseen, siihen ei pitäisi soveltaa vaatimusta vaikutustenarvioinnin laatimisesta.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

EIP on käyttänyt vuodesta 2012 alkaen toimiensa tulosten ja vaikutusten mittaamisessa kehystä, johon sisältyy useiden indikaattoreiden operatiivinen seuranta. Tämä ns. tulosmittauskehys 8 parantaa hankkeiden odotettavissa olevien tulosten ennakkoarviointia ja EIP:n valmiuksia raportoida saavutetuista tuloksista. Tulosmittauskehyksen avulla voidaan osoittaa, miten EIP:n lainoilla saadaan aikaan tuotoksia, jotka johtavat pankin valtuudelle asetettujen tavoitteiden mukaisiin tuloksiin ja ajan mittaan myös vaikutuksiin.

Lisäksi ehdotuksen erityisten tavoitteiden ja toimintatavoitteiden saavuttamista seurataan keskeisten indikaattoreiden avulla jäljempänä olevan kohdan ”Seuranta ja raportointisäännöt” mukaisesti.

[Ilmastotoimia edistävien hankkeiden rahoituksen osalta:

EIP:n ilmastonsuojelunormeissa, jotka määrittelevät EIP:n lisäarvoa koskevat tavoitteet, edellytetään, että sen rahoitus kokonaisuudessaan vastaa EU:n ilmastopolitiikkaa. Erityisesti EIP sitoutuu

• tekemään lainasalkustaan ilmastoystävällisemmän edistämällä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä hankkeita eri aloilla ja edistämällä energiatehokkaiden ratkaisujen toteuttamista rahoitettavissa hankkeissa;

• sisällyttämään ilmastoriskit hankkeen elinkaareen ja edistämään mukautushankkeita tai hankkeita, joihin sisältyy mukautuskomponentteja ja -toimenpiteitä, pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi;

• arvioimaan ja raportoimaan EIP:n rahoittamien investointihankkeiden hiilijalanjälki EIP:n vuosikertomukseen sisältyvässä vuotuisia yhteenlaskettuja kasvihuonekaasupäästöjä ja -säästöjä koskevassa osuudessa;

• sisällyttämään vuonna 2009 hyväksytyt ilmastotoimien keskeiset tulosindikaattorit toimintasuunnitelmaan ja soveltamaan lainanannon nykyistä vuotuista prosentuaalista tavoitetta, joka on vähintään 25 prosenttia; prosenttiosuus perustuu ilmastohankkeisiin sovellettaviin johdonmukaisiin määritelmiin;

• ottamaan huomioon hiilen sekä taloudellisen että rahoituksellisen arvon rahoituksen päätöksentekovaatimuksissa ja -prosesseissa;

• lisäämään avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta, edunvalvontaa ja yhteistyötä ilmastoon liittyvissä asioissa muiden toimielinten kanssa, mukaan lukien monenväliset rahoituslaitokset, kahdenväliset rahoituslaitokset (”keskinäinen luottamus”), kansalaisjärjestöt, Euroopan komissio ja akateeminen maailma.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Päätöksen N:o 466/2014/EU 19 artiklassa todetaan seuraavaa: ”Komissio toimittaa yhteistyössä EIP:n kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän päätöksen ensimmäisiä soveltamisvuosia koskevan väliarviointikertomuksen, ja tarvittaessa myös ehdotuksen päätöksen muuttamisesta, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016. Väliarviointikertomus perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon sekä EIP:n toimittamiin tietoihin.

Kertomuksen on sisällettävä erityisesti

a) arvio rahoitusperiaatteiden soveltamisesta;

b) arvio EIP:n raportoinnista ja tarvittaessa suositukset sen parantamiseksi;

c) tulosmittauskehyksen arviointi, mukaan lukien tulosindikaattorit ja -perusteet sekä niiden vaikutus tämän päätöksen tavoitteiden saavuttamiseen;

d) yksityiskohtainen selvitys perusteista, jotka otetaan huomioon annettaessa suositusta valinnaisen lisämäärän mahdolliseksi aktivoimiseksi kokonaan tai osittain.”

Tätä varten ulkopuolinen konsultti suoritti riippumattoman ulkoisen arvioinnin, mukaan lukien EIP:n toimitettavat tiedot. Komission kertomuksessa esitetään komission arvio ulkoisen arvioinnin tuloksista ja esitetään yhteenveto tuloksista.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EIP:n unionin ulkopuolella toteuttamat rahoitustoimet ovat erittäin näkyvä ja tehokas väline unionin ulkosuhdetoimien tukemisessa. EIP:n toimista kyseisissä maissa koituviin keskeisiin hyötyihin sisältyy rahoituksen ohella asiantuntemuksen siirtäminen hankkeiden toteuttajille ja EU:n ympäristö-, sosiaali- ja hankintastandardien soveltaminen EU:n rahoittamissa investointihankkeissa. Näiden etujen lisäksi EIP siirtää EU:n takuusta koituvat taloudelliset hyödyt ja EIP:n edulliset rahoituskustannukset kokonaisuudessaan edelleen lopullisille edunsaajille kilpailukykyisen korkotason muodossa.

EU:n takuun sisältävä valtuus tarjoaa tarvittavan EU:n poliittisen ja taloudellisen tuen EIP:n lainanannolle maille ja investointihankkeille, jotka eivät suuren riskin takia muutoin pystyisi täyttämään EIP:n tavanomaisia ehtoja ja valintaperusteita.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Vastaavista toimista saadut kokemukset on otettu huomioon vaikutustenarvioinnissa, joka toimi päätöksen N:o 466/2014/EU perustana.

Lisäksi päätöksessä edellytetään, että komissio raportoi vuosittain EIP:n ulkoisista toimista, joihin liittyy EU:n talousarviotakuu. Komissio toimittaa joka vuosi EIP:n ulkoisia toimia koskevan täytäntöönpanokertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Viimeisin vuosikertomus on toimitettu kalenterivuodelta 2015 9 . Siihen sisältyvät

• arvio EIP:n rahoitustoimista hanke-, ala-, maa- ja aluekohtaisesti;

• EIP:n tulosmittauskehystä koskevaan vuosikertomukseen pohjautuva arvio EIP:n rahoitustoimien lisäarvosta, arvioiduista tuotoksista ja tuloksista sekä kehitysvaikutuksesta;

• arvio EIP:n rahoitustoimien vaikutuksesta unionin ulkopolitiikan ja strategisten tavoitteiden edistämiseen;

• arvio EIP:n rahoitustoimien edunsaajille siirtyneestä taloudellisesta edusta;

• arvio EIP:n rahoitustoimien laadusta;

• yksityiskohtaiset tiedot EU:n takuun maksamista koskevista vaatimuksista;

• tiedot ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun tarkoitetun rahoituksen määrästä;

• kuvaus yhteistyöstä komission ja muiden eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa, mukaan lukien yhteisrahoituksesta;

• tiedot EIP:n ja Euroopan oikeusasiamiehen välillä tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan seurannasta.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

EIP:n rahoitustoimilla täydennetään ulkoisen avun rahoitusvälineiden avulla toteutettavia toimia. EIP:n painopisteiden ja unionin politiikkojen välisiä yhteyksiä on vahvistettu unionin ulkopolitiikan tukemiseksi kullakin alueella. Tämä on saavutettu perustamalla ja päivittämällä aluekohtaisia teknisiä toimintaohjeita päätöksen N:o 466/2014/EU antamisen jälkeen. Komissio päivitti nämä toimintaohjeet yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon ja EIP:n kanssa toukokuussa 2015.

Aluekohtaisten teknisten toimintaohjeiden tavoitteena on vahvemmat puitteet EIP:n ja komission väliselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle. Tarvittaessa EIP:n rahoitustoimet voidaan järkevästi yhdistää EU:n talousarviovaroihin, joita myönnetään yhteisrahoituksen, riskipääoman tai riskinjakorahoituksen muodossa tai hankkeiden valmisteluun ja toteuttamiseen tai oikeus- ja sääntelykehyksen parantamiseen myönnettynä teknisenä apuna.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

X Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

X Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.1.2020.

EIP voi allekirjoittaa rahoitustoimia vuosina 2014–2020.

X Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014, eikä niiden kestoa ole rajattu.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 10

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa

Huomautukset:

Nykyisiä säännöksiä seuraten EIP rahoittaa investointihankkeita omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti. EIP ja komissio mukauttavat takuusopimusta ja takaisinperintäsopimusta ja määräävät yksityiskohtaisista säännöistä ja menettelyistä.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

EIP hallinnoi EU:n takuun kattamia rahoitustoimiaan omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti, mukaan lukien asianmukaiset tarkastus-, valvonta- ja seurantatoimet.

Lisäksi EIP:n hallintoneuvosto, jossa komissiota edustaa yksi johtaja ja tämän varahenkilö, hyväksyy EIP:n jokaisen rahoitustoimen ja seuraa, että EIP:tä johdetaan sen perussäännön ja valtuuston antamien yleisten ohjeiden mukaisesti.

Päätöksen N:o 466/2014/EU mukaisesti laaditaan määräaikaiskertomuksia. Komissio antaa vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, miten EIP on pannut valtuuden täytäntöön. Tuloksista raportoidaan soveltamalla asianmukaista indikaattoreiden joukkoa (EIP:n tulosmittauskehys) joko kaikkiin toimiin, jos tämä on mahdollista, tai tiettyyn alaan. Se auttaa valitsemaan terveitä konkreettisiin tuloksiin perustuvia ja EU:n tavoitteita vastaavia hankkeita, joissa EIP:n osallistuminen tuo lisäarvoa. Arvioinnin yhteydessä määritetään tulosindikaattoreita lähtötasoineen ja tavoitteineen. Niiden avulla saadaan tietoa toimen odotetuista taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristötuloksista. Saavutuksia seurataan näiden vertailuarvojen perusteella koko hankkeen ajan, ja niistä raportoidaan kahdessa vaiheessa: suorien toimien yhteydessä hankkeen päättyessä ja kolmen vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä; sijoitusjakson päättyessä ja sijoitusrahastojen toiminnan päättyessä; ja välittäjän välityksellä myönnettävän rahoituksen myöntämiskauden päättyessä. Indikaattorit kattavat seuraavat seikat: i) tietylle alueelle myönnetyn rahoituksen määrä, ii) alueen maksama määrä, iii) edistyminen toimien tasaisessa jakautumisessa maittain, iv) toiminnan jakautuminen tavoitteittain, v) ilmastonmuutoksen torjuntaan myönnettyjen lainojen määrä suhteessa rahoitukselle asetettuun tavoitteeseen ja vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen absoluuttiseen ja suhteelliseen vähenemiseen, vi) ilmastoriskin osalta arvioitujen hankkeiden lukumäärä, vii) niiden toimien lukumäärä ja toimiin osoitetun rahoituksen määrä, joihin on yhdistetty EU:n avustuksia, sekä viii) muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa yhteisrahoitettujen toimien lukumäärä ja toimiin osoitetun rahoituksen määrä.

Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle lopullisen arviointikertomuksen tämän päätöksen soveltamisesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

EU:n talousarviolle aiheutuva riski liittyy talousarviotakuuseen, jonka unioni antaa EIP:n rahoitustoimille unionin ulkopuolisissa maissa. Takuun osalta kokonaistakuun piiriin kuuluvat kaikki maksut, jotka EIP:ltä jäävät saamatta valtioiden ja valtiotasoa alemmalla tasolla toteutettujen toimien yhteydessä, ja poliittisen riskin takuun piiriin kuuluvat muut toimet, joiden osalta riski jakautuu unionin ja EIP:n kesken.

Ehdotuksessa korotetaan EU:n takuun kattamien EIP:n rahoitustoimien enimmäismäärää ottamalla käyttöön päätöksessä mainittu 3 miljardin euron valinnainen määrä. Komission muutosehdotuksessa korotetaan yksityissektoria koskevien EIP:n rahoitustoimien enimmäismäärää 2,3 miljardilla eurolla. Tätä enimmäismäärää sovelletaan hankkeisiin, joilla tuetaan pakolaisia ja/tai heitä vastaanottavia yhteisöjä. Tässä yhteydessä tähän valtuuteen sovelletaan kokonaistakuuta, eikä ainoastaan poliittisen riskin takuuta. Kokonaistakuu kattaa EIP:n rahoitustoimet yksityissektorilla osana strategisia keinoja, joilla puututaan muuttoliikkeen perimmäisiin syihin.

Näin ollen enimmäismäärä nousee 27 miljardista eurosta 32,3 miljardiin euroon vuosina 2014–2020.

EU:n takuulla voidaan kattaa enintään 65 prosenttia maksettujen lainojen ja myönnettyjen takausten kokonaismäärästä, josta on vähennetty takaisin maksetut määrät ja johon on lisätty kaikki oheissummat.

EIP:n kolmansille maille myöntämiä lainoja varten myönnettävää talousarviotakuuta vastaava summa (p.m.) otetaan käyttöön ainoastaan, jos EIP todella pyytää takuun perusteella maksua, jota ei pystytä kattamaan kokonaan ulkosuhteisiin liittyville hankkeille perustetusta takuurahastosta. Vaikka takuun maksamista talousarviosta (silloin kun takuurahaston varat eivät riitä) pidetään erittäin epätodennäköisenä, budjettikohtaa koskevissa huomautuksissa mainitaan rahoitustarpeet, joita saattaa syntyä, jos EIP esittää EU:n takuun kattamaa, maksamatta jäänyttä lainaa koskevan maksupyynnön.

Vuonna 2015 ja vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla takuurahastosta pyydettiin kattamaan Syyrialle myönnettyjä lainoja koskevia, maksamatta jääneitä määriä. Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain antamissa kertomuksissa yleisestä talousarviosta katettavista takauksista analysoidaan maariski-indikaattoreita ja kuvataan maksujen laiminlyönnin riskin kehittymistä. Kertomuksessa annetaan kvantitatiivista tietoa EU:n talousarviosta katettavasta riskistä. Riskin laatu riippuu kuitenkin rahoitustoimen luonteesta ja lainanottajien asemasta. Kertomuksessa esitetty riskiarvio perustuu tietoihin taattuja lainoja saaneiden maiden talous- ja rahoitustilanteesta, luottoluokituksesta ja muista tiedossa olevista seikoista.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Komissio vastaa EU:n takuun hallinnoinnista. Ehdotetun muutospäätöksen puitteissa toteutettavissa EIP:n rahoitustoimissa noudatetaan EIP:n tavanomaisia menettelysääntöjä ja hyvän pankkitavan mukaisia periaatteita. EIP ja komissio tekevät sopimuksen, jossa määrätään ehdotetun päätöksen täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja menettelyistä. Katso myös edellä oleva kohta ”Seuranta- ja raportointisäännöt”.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

EI SOVELLETA

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

EIP:llä on päävastuu petostentorjunnasta, ja sen on erityisesti sovellettava rahoitustoimiin EIP:n toimintamenettelyä, joka koskee lahjonnan, petosten, salaisen yhteistoiminnan, pakottamisen, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä EIP:n toiminnassa. EIP vahvisti heikosti säänneltyjä, läpinäkymättömiä tai yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevat toimintaperiaatteensa.

EIP on sitoutunut jatkamaan tiukkaa politiikkaa veropetosten, veronkierron ja haitallisten verokäytäntöjen torjumiseksi kaikissa toimissaan, myös myöntäessään lainoja rahoituksen välittäjien kautta. Se seuraa jatkuvasti kansainvälisten standardien kehitystä, jotta se voi säilyttää johtavan asemansa kansainvälisten rahoituslaitosten joukossa torjuttaessa näitä haitallisia verokäytäntöjä ja varmistaa, että sen heikosti säänneltyjä, läpinäkymättömiä ja yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskeva politiikka on ajan tasalla kaikista olennaisista muutoksista.

EIP-ryhmän tarkistetussa rahanpesun ja terrorismirahoituksen (AML-CFT) vastaisessa kehyksessä, joka on saatettu ajan tasalle vuonna 2014 ja julkaistu EIP:n verkkosivuilla, vahvistetaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa sääntelevät keskeiset periaatteet ja asiaankuuluvat koskemattomuuteen liittyvät näkökohdat EIP-ryhmän toiminnassa, ja siinä pyritään estämään EIP-ryhmän, sen hallintoelimien, henkilöstön ja vastapuolien liittäminen rahanpesuun, terrorismin rahoitukseen tai muuhun rikolliseen toimintaan tai käyttäminen tällaisessa toiminnassa.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määrärahalaji

Rahoitusosuudet

Numero
[…][Nimi………………………...……………]

JM/EI-JM 11

EFTA-mailta 12

ehdokasmailta 13

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

4

01 03 05 EU:n takuu EIP:n kolmansissa maissa

toteuttamien rahoitustoimien yhteydessä

myöntämille lainoille ja lainatakauksille

01 03 06 Takuurahaston

rahoittaminen

JM/EI-JM

EI

EI

EI

EI

EI

EI

EI

EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

Numero

Otsake 4

PO: ECFIN

vuosi

2014 14

vuosi
2015

vuosi
2016

vuosi
2017

vuodet

2018–2020

YHTEENSÄ

•Toimintamäärärahat

Budjettikohdan numero 01 03 05

Sitoumukset

(1)

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Maksut

(2)

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

p.m.

Budjettikohdan numero 01 03 06

Lisäsitoumukset

(1a)

-

-

-

-

+4

+32

+79

+115

Lisämaksut

(2a)

-

-

-

-

+4

+32

+79

+115

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 15

Budjettikohdan numero

(3)

<….> PO:n määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+1a +3

-

-

-

-

Maksut

=2+2a

+3

-

-

-

-

+4

+32

+79

+115

•Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	-	-	-	-	+4	+32	+79	+115
	Maksut	(5)	-	-	-	-	+4	+32	+79	+115
•Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+6	-	-	-	-	+4	+32	+79	+115
	Maksut	=5+6	-	-	-	-	+4	+32	+79	+115

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

”Hallintomenot” Hallinnollisia lisäkustannuksia ei ole.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		vuosi n	vuosi n + 1	vuosi n + 2	vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
PO: <…….>
•Henkilöresurssit
•Muut hallintomenot
<….> PO YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

vuosi
2014

vuosi
2015

vuosi
2016

vuosi
2017

vuodet

2018–2020

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

+32

+79

+115

Maksut

+32

+79

+115

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

⇩

vuosi
2014

vuosi
2015

vuosi
2016

vuosi
2017

vuodet

2018–2020

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 16

Keskimäär. kustannukset

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 2

Kehittää EU:n profiilia, ulkoista edustusta ja yhteyksiä EIP:n ja EBRD:n, muiden kansainvälisten rahoituslaitosten sekä keskeisten taloudellisten foorumien kanssa tavoitteena lähentää näiden strategioita ja toimia sekä EU:n ulkoisia painopisteitä yhä enenevässä määrin toisiinsa.

+32

+79

+115

Välisumma erityistavoite 2

+32

+79

+115

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

+32

+79

+115

Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin voidaan tiivistää seuraavasti:

01 03 05 – EU:n takuu EIP:n kolmansissa maissa toteuttamien rahoitustoimien yhteydessä myöntämille lainoille ja lainatakauksille

EIP:n kolmansille maille myöntämiä lainoja varten myönnettävää talousarviotakuuta vastaava summa (p.m.) otetaan käyttöön ainoastaan, jos takuun perusteella todella pyydetään maksua, jota ei pystytä kattamaan kokonaan takuurahastosta.

01 03 06 – Takuurahaston rahoittaminen

Ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastoa on rahoitettava takuurahastoasetuksen (neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009) mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan rahoituksen perusteena käytetään kokonaissitoumusten määrää vuoden lopussa. Rahoitettava määrä lasketaan vuoden ”n” alussa tavoitesumman (9 prosenttia kokonaissitoumusten määrästä) ja rahaston vuoden ”n – 1” lopun nettovarojen erotuksena. Rahoitettava määrä otetaan vuonna ”n” vuoden ”n + 1” talousarvioesitykseen ja maksetaan takuurahastoon tosiasiallisesti yhtenä suorituksena vuoden ”n + 1” alussa budjettikohdasta 01 03 06.

Takuurahasto kattaa myös makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratomin lainat, jotka eivät kuulu tämän päätösehdotuksen soveltamisalaan. Sen vuoksi arvioiduissa rahoitustarpeissa otetaan huomioon kyseisten rahoitusmuotojen osalta jo allekirjoitetut toimet ja mahdollisesti toteutettavat uudet toimet. Takuurahaston rahoittamiseksi vuosina 2014–2020 tarvittavat todelliset vuotuiset määrärahatarpeet riippuvat rahoitettavia kolmea toimintoa varten allekirjoitettujen lainasopimusten, nostettujen lainojen ja lainojen takaisinmaksujen määrästä sekä takuurahaston varojen kehityksestä.

Seuraavassa taulukossa esitellään takuurahastosta vuosina 2014-2026 oletettavasti katettavat ulkoiset toimet (allekirjoitettujen lainasopimusten ja nostettujen lainojen määrä).

Lainakannan kokonaismäärää (32,3 miljardia euroa) koskeva ennuste vuosiksi 2014–2026 EIP:n lainojen, makrotaloudellisen rahoitusavun ja Euratom-lainojen osalta

KOKONAISMÄÄRÄ (EIP + MAKROTALOUDELLINEN RAHOITUSAPU + EURATOM)	vuoden 2014 loppu	vuoden 2015 loppu	vuoden 2016 loppu	vuoden 2017 loppu	vuoden 2018 loppu	vuoden 2019 loppu	vuoden 2020 loppu	vuoden 2021 loppu	vuoden 2022 loppu	vuoden 2023 loppu	vuoden 2024 loppu	vuoden 2025 loppu	vuoden 2026 loppu
Lainakanta	26,353	28,451	30,744	32,730	35,198	36,654	37,713	38,278	37,981	36,841	34,568	32,562	30,320

Kokonaismäärän supistuminen vuodesta 2021 alkaen liittyy siihen, ettei EIP:n seuraavan valtuuden voimassaolokaudeksi ole ennusteita.

PO: ECFIN			vuosi 2014 14	vuosi 2015	vuosi 2016	vuosi 2017	vuodet 2018–2020			YHTEENSÄ
•Toimintamäärärahat
Budjettikohdan numero 01 03 05	Sitoumukset	(1)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
	Maksut	(2)	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.	p.m.
Budjettikohdan numero 01 03 06	Lisäsitoumukset	(1a)	-	-	-	-	+4	+32	+79	+115
	Lisämaksut	(2a)	-	-	-	-	+4	+32	+79	+115
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 15
Budjettikohdan numero		(3)
<….> PO:n määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3	-	-	-	-
	Maksut	=2+2a +3	-	-	-	-	+4	+32	+79	+115

Tulopuolen budjettikohta	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 17
		vuosi n	vuosi n + 1	vuosi n + 2	vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ………….