EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 5.7.2016

COM(2016) 444 final

2016/0206(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Neuvoston antamien neuvotteluohjeiden pohjalta Euroopan komissio on neuvotellut laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA), jolla pyritään luomaan nykyaikaiset ja suotuisat taloussuhteet Kanadan kanssa. Kanada on Euroopan unionille strateginen kumppani, jonka kanssa unionilla on yhteisiin arvoihin ja etuihin perustuva historia ja jonka kanssa unioni haluaa vahvistaa positiivisen ja eteenpäin suuntautuvan suhteen tulevaisuutta varten. Sopimuksen on tarkoitus avata uusia kauppa- ja sijoitusmahdollisuuksia Euroopan unionin ja Kanadan välillä parantamalla erityisesti tavaroiden ja palvelujen markkinoille pääsyä ja talouden toimijoita koskevia kauppasääntöjä.

Tätä varten EU ja Kanada ovat päässeet kunnianhimoiseen sopimukseen, joka avaa uusia kauppa- ja sijoitusmahdollisuuksia talouden toimijoille Atlantin molemmilla puolilla. Molemmat puolet korostavat tässä sopimuksessa sen merkitystä, että taloudellinen toiminta tapahtuu viranomaisten selkeästi ja avoimesti sääntelemissä puitteissa, ja sitä, että oikeus yleisen edun nimissä tapahtuvaan sääntelyyn on sopimuksen johtava perusperiaate.

Oheinen ehdotus neuvoston päätökseksi muodostaa säädöksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen (CETA) allekirjoittamista varten.

CETA-neuvottelut saatiin päätökseen ja parafoitiin pääneuvottelijoiden tasolla 1. elokuuta 2014. EU:n ja Kanadan huippukokouksessa 26. syyskuuta 2014 puheenjohtaja Barroso, puheenjohtaja Van Rompuy ja pääministeri Harper ilmoittivat yhdessä, että CETA-neuvottelut on saatu päätökseen, minkä jälkeen sopimuksen teksti asetettiin julkisesti saataville samana päivänä. CETA:n oikeudellisesti tarkistettu teksti julkaistiin 29. helmikuuta 2016, ja se on saatavilla sivustolla

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2014/september/tradoc_152806.pdf

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

EU:lla ja Kanadalla on pitkäaikainen kaupallinen ja taloudellinen yhteistyösuhde, jota on kehitetty vuoden 1976 EU:n ja Kanadan kaupallista ja taloudellista yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, vuoden 1996 yhteisen toimintasuunnitelman ja EU:n ja Kanadan vuoden 1998 kauppa-aloitteen puitteissa. EU ja Kanada ovat lisäksi tehneet useita kahdenvälisiä alakohtaisia sopimuksia, jollaisia ovat esimerkiksi vuoden 1996 sopimus tiede- ja teknologiayhteistyöstä, vuoden 1998 sopimus vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta, vuoden 1999 eläinlääkintäsopimus, vuoden 1999 kilpailusopimus, vuoden 2003 sopimus viinien ja alkoholijuomien kaupasta, vuoden 2009 sopimus siviili-ilmailun turvallisuudesta sekä vuoden 2009 kattava lentoliikennesopimus.

Nämä sopimukset pysyvät voimassa lukuun ottamatta seuraavia muutoksia:

Vuoden 1989 sopimus alkoholijuomista ja vuoden 2003 sopimus viineistä ja alkoholijuomista sisällytetään CETA:an ja se muodostaa osan sitä, sellaisena kuin se on muutettuna liitteellä 30-B.

Vuoden 1998 sopimus vastavuoroisesta tunnustamisesta päättyy CETA:n voimaantulopäivänä.

EU ja Kanada tunnustavat Ottawassa 17. joulukuuta 1998 tehdyn
kansanterveyden ja eläinten terveyden suojelemiseksi toteutettavia toimenpiteitä elävien eläinten ja eläintuotteiden kaupassa koskevan Euroopan yhteisön ja Kanadan hallituksen välisen sopimuksen, jäljempänä ’eläinlääkintäsopimus’, puitteissa saavutetun edistyksen ja vahvistavat aikomuksensa jatkaa työtä CETA:n puitteissa. Vuoden 1998 eläinlääkintäsopimus korvataan CETA:lla sen voimaantulopäivästä alkaen.

Jäljempänä lueteltujen kahdenvälisten sopimusten voimassaolo päättyy, ja ne korvataan CETA:lla. Kyseisten sopimusten voimassaolo päättyy CETA:n voimaantulopäivänä.

Kroatian tasavallan hallituksen ja Kanadan hallituksen välinen sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta, tehty Ottawassa 3. helmikuuta 1997;

Tšekin tasavallan ja Kanadan välinen sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta, tehty Prahassa 6. toukokuuta 2009;

Unkarin tasavallan hallituksen ja Kanadan hallituksen välinen sopimus sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojelusta, tehty Ottawassa 3. lokakuuta 1991;

Latvian tasavallan hallituksen ja Kanadan hallituksen välinen sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta, tehty Riikassa 5. toukokuuta 2009;

Kanadan hallituksen ja Maltan tasavallan hallituksen välinen kirjallinen menettely ulkomaisten sijoitusten vakuuttamiseen liittyvästä sopimuksesta, tehty Vallettassa 24. toukokuuta 1982;

Puolan tasavallan hallituksen ja Kanadan hallituksen välinen sopimus sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojelusta, tehty Varsovassa 6. huhtikuuta 2009;

Romanian hallituksen ja Kanadan hallituksen välinen sopimus sijoitusten edistämisestä ja molemminpuolisesta suojelusta, tehty Bukarestissa 8. toukokuuta 2009;

Slovakian tasavallan ja Kanadan hallituksen välinen sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta, tehty Bratislavassa 20. heinäkuuta 2010.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

CETA on täysin yhdenmukainen unionin muiden politiikkojen kanssa, mukaan lukien kansainväliseen kauppaan vaikuttavat politiikat. Tältä osin CETA ei alenna EU:n lainsäädännön tasoa tai muuta sitä, eikä se myöskään alenna EU:n standardien tasoa tai kevennä taikka lakkauta niitä millään säännellyllä alalla. Kaiken Kanadasta tulevan tuonnin on oltava EU:n sääntöjen ja määräysten mukaista (tekniset määräykset ja tuotestandardit, terveys- ja kasvinsuojelutoimia sekä elintarvikkeita ja turvallisuutta koskevat määräykset, terveys- ja turvallisuusstandardit, muuntogeenisiä organismeja koskevat säännöt, ympäristönsuojelu ja kuluttajansuoja jne).

Kuten kaikissa tekemissään kauppasopimuksissa EU turvaa CETA:ssa julkiset palvelut täysimääräisesti. EU:n jäsenvaltiot voivat halutessaan myöntää julkisia monopoleja tiettyjen palvelujen tarjoamiseen. CETA ei pakota tai houkuttele hallituksia yksityistämään julkisia palveluja tai purkamaan niitä koskevaa sääntelyä esimerkiksi vesihuollon, terveyden, sosiaalipalvelujen tai koulutuksen alalla. EU:n jäsenvaltiot voivat edelleen päättää, mitkä palvelut ne haluavat pitää yleisinä ja julkisina, ja ne voivat halutessaan myöntää niille tukea. Mikään CETA:ssa ei myöskään estä EU:n jäsenvaltion viranomaista milloin tahansa tulevaisuudessa muuttamasta yksipuolista päätöstään, jonka se on mahdollisesti tehnyt tällaisten alojen yksityistämisestä.

CETA:ssa säilytetään täysimääräisesti hallitusten oikeus säännellä julkisia politiikkoja. Lisäksi kaikki CETA-sekakomitean päätökset edellyttävät kunkin osapuolen hyväksyntää, mikä tarkoittaa sitä, että niitä koskevat EU:ssa sovellettavat sisäiset vaatimukset ja menettelyt.

CETA:n sääntely-yhteistyön foorumi toimii vapaaehtoisena yhteistyömekanismina, jonka kautta sääntelyelimet voivat vaihtaa kokemuksia ja tietoja ja jonka avulla voidaan yksilöidä aloja, joilla sääntelyelimet voivat tehdä yhteistyötä. Foorumi ei voi muuttaa olemassa olevia määräyksiä eikä hyväksyä uutta lainsäädäntöä. Sääntely-yhteistyön foorumin tehtävänä on ainoastaan antaa neuvoja ja ehdotuksia sääntelyelimille ja lainsäätäjille. Se ei millään tavalla rajoita EU:n jäsenvaltioiden tai EU-tason sääntelyelinten päätöksentekovaltaa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Yhteinen kauppapolitiikka kuuluu SEUT-sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Komissio katsoo, että myös yhteisen kauppapolitiikan ulkopuolelle tässä sopimuksessa jäävät muut alat kuuluvat EU:n yksinomaiseen toimivaltaan.

•Suhteellisuusperiaate

Tämä ehdotus on yhdenmukainen Eurooppa 2020 -strategian näkökohtien kanssa ja edistää unionin kauppaan ja kehitykseen liittyviä tavoitteita.

•Toimintatavan valinta

Tämä ehdotus noudattaa SEUT-sopimuksen 218 artiklan 5 kohtaa, jonka mukaan kansainvälisiä sopimuksia koskevat päätökset tekee neuvosto. Ei ole olemassa muuta oikeudellista välinettä, jota voitaisiin käyttää tässä ehdotuksessa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

•Sidosryhmien kuuleminen

Ennen neuvottelujen aloittamista EU ja Kanada päättivät vuonna 2007 toteuttaa yhdessä tutkimuksen tiiviimmän taloussuhteen kustannusten ja hyötyjen tarkastelemiseksi ja arvioimiseksi. Tämän yhteisen tutkimuksen 1 puitteissa Euroopan komissio ja Kanada järjestivät kaksi sidosryhmien kuulemista. Euroopan komissio järjesti helmi- ja maaliskuussa 2008 verkkopohjaisen kansalaisyhteiskunnan kuulemisen, joka perustui erinäisiä EU:n ja Kanadan väliseen kauppa- ja sijoitussopimukseen liittyviä seikkoja käsittävään kyselylomakkeeseen. Maalis- ja huhtikuussa 2008 Kanada lähetti samanlaisen kyselylomakkeen kansallisen ohjauskomiteansa jäsenille.

Suuri osa vastaajista katsoi, että vaikka EU:n ja Kanadan väliset nykyiset kauppa- ja sijoitussuhteet toimivat vakaasti, esteitä on silti vielä paljon ja siten myös potentiaalia parantaa kahdenvälistä suhdetta.

EU:n vastaajat olivat yleisesti yksimielisiä siitä, että Kanadan ja EU:n välisen taloudellisen yhteistyön lisääminen on toivottavaa.

Erityisesti katsottiin olevan tarvetta poistaa korkeimpia tulleja ja ongelmallisia muita kaupan esteitä sekä toivottiin sääntely-yhteistyön tehostamista.

Lisäksi kestävyyttä koskevassa vaikutustenarvioinnissa käytettiin CETA-neuvottelujen aikana erilaisia kuulemismenettelyjä 2 . Tällaisia olivat muun muassa tapaamiset kansalaisyhteiskunnan kanssa, sidosryhmien työpaja ja hankeverkkosivu keskustelufoorumeineen. Tapaamiset kansalaisyhteiskunnan kanssa järjestettiin Brysselissä ja Ottawassa, ja niihin osallistui monia eri eturyhmiä ja liittoja. Ottawassa järjestettyyn sidosryhmien työpajaan osallistui muun muassa teollisuuden ja ammattiliittojen edustajia, työmarkkinaosapuolia, julkisen ja yksityisen sektorin työntekijöiden liittoja ja ympäristöjärjestöjä. Monet akateemiset asiantuntijat ja eri laitoksissa työskentelevät asiantuntijat antoivat rakentavia huomautuksia kestävyyttä koskevaan vaikutustenarviointiin.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

EU:n ja Kanadan yhteisessä tutkimuksessa avustivat professori Walid Hejazi (Rotman Business School, University of Toronto), joka suunnitteli tutkimuksen, ja professori Joe Francois (University of Linz), joka vastasi tutkimuksen taloudellisesta mallintamisesta.

CETA:an liittyvän kestävyyttä koskevan vaikutustenarvioinnin suoritti ulkopuolinen toimeksisaaja ”Development Solutions”.

•Vaikutustenarviointi

EU ja Kanada julkaisivat yhteisen tutkimuksensa tiiviimmän EU:n ja Kanadan välisen taloussuhteen kustannusten ja hyötyjen arvioinnista (”Assessing the Costs and Benefits of a Closer EU-Canada Economic Partnership” lokakuussa 2008. Tutkimuksen tekohetkellä katsottiin, että tavaroiden ja palvelujen kaupan vapauttaminen hyödyttäisi sekä EU:ta että Kanadaa. Koko tutkimusraportti on saatavilla kauppapolitiikan pääosaston sivustolla:

http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2008/october/tradoc_141032.pdf

Lisäksi neuvottelujen aikana toteutetussa kestävyyttä koskevassa vaikutustenarvioinnissa esitetään kattava arviointi sopimuksen nojalla tehtävän kaupan vapauttamisen mahdollisista vaikutuksista. Analyysissä arvioidaan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia Kanadassa ja Euroopan unionissa kolmella päätoimialalla, 16 osa-alalla ja seitsemällä monialaisella alueella. Siinä arvioidaan niin ikään CETA:n mahdollisia vaikutuksia Yhdysvaltoihin, Meksikoon ja muihin maihin ja alueisiin, mukaan lukien useat kehitysmaat ja EU:n merentakaiset alueet Saint-Pierre ja Miquelon sekä Grönlanti. Toimeksianto, väliraportti ja loppuraportti ovat saatavilla kauppapolitiikan pääosaston sivustolla:

http://ec.europa.eu/trade/policy/policy-making/analysis/sustainability-impact-assessments/assessments/#study-geo-14

EU ja Kanada ovat neuvotelleet kunnianhimoisen sopimuksen, joka avaa uusia kauppa- ja sijoitusmahdollisuuksia Atlantin molemmin puolin ja tukee Euroopan työllisyyttä. CETA:lla poistetaan tulleja ja julkisia hankintasopimuksia koskevia rajoituksia, avataan palvelumarkkinat, tarjotaan sijoittajille ennakoitavissa olevat toimintaedellytykset ja autetaan estämään EU:n innovaatioiden ja perinteisten tuotteiden laitonta jäljentämistä. Sopimus sisältää myös takuut, joilla varmistetaan, että taloudellista hyötyä ei saada perusoikeuksien, sosiaalistandardien, viranomaisten sääntelyoikeuden, ympäristönsuojelun tai kuluttajien terveyden ja turvallisuuden kustannuksella.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

CETA:an ei sovelleta REFIT-ohjelman menettelyjä. Se sisältää kuitenkin joitakin erityismääräyksiä pk-yritysten osalta (esimerkiksi pyritään pienentämään kantajina olevien pienten ja keskisuurten yritysten oikeudenkäyntikuluja investointituomioistuinjärjestelmällä).

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Hallintoa ja instituutioita käsittelevällä luvulla perustetaan CETA-sekakomitea, joka seuraa jatkuvasti tämän sopimuksen täytäntöönpanoa, toimintaa ja vaikutuksia. CETA-sekakomitea koostuu Euroopan unionin ja Kanadan edustajista, jotka tapaavat kerran vuodessa tai osapuolen pyynnöstä ja jotka valvovat kaikkien tällä sopimuksella perustettujen erikoistuneiden komiteoiden ja muiden elinten työtä.

On syytä huomata, että CETA-sekakomitea ei ole riippumaton elin ja että se tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa ainoastaan EU:n ja Kanadan suostumuksella. Se ei millään tavalla rajoita EU:n jäsenvaltioiden tai EU-tason sääntelyelinten tai niiden viranomaislaitosten päätöksentekovaltaa.

EU ja Kanada voivat CETA-sekakomiteassa päättää liitteiden muuttamisesta. Kun osapuolet hyväksyvät tällaisen päätöksen, siihen on sovellettava osapuolissa sovellettavia sisäisiä vaatimuksia ja menettelyjä. EU siis päättää sekakomitean päätöksen hyväksymisestä noudattaen EU:n sisäisiä vaatimuksia ja menettelyjä, joista säädetään EU:n perussopimuksessa. CETA-sekakomitea ei näin ollen voi toimia ilman EU:n sisäisen oikeusmenettelyn mukaisesti annettavaa EU:n toimielinten päätöstä.

Sekakomitean mahdollisuus hyväksyä tiettyjä muutoksia on kaikille kansainvälisille sopimuksille, myös EU:n kauppasopimuksille, yhteinen piirre.

Sopimuksen 30.2 artiklan mukaisesti CETA-sekakomitea ei kuitenkaan voi päättää sellaisten liitteiden muuttamisesta, joiden muuttaminen edellyttää täysimittaista muutosmenettelyä. Tällaisia liitteitä ovat: Kahdeksas luku – Sijoitukset, Yhdeksäs luku – Rajatylittävä palvelukauppa, Kymmenes luku – Luonnollisten henkilöiden tilapäinen saapuminen ja oleskelu liiketoimintaa varten ja Kolmastoista luku – Rahoituspalvelut (lukuun ottamatta liitettä 10-A Luettelo Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteyspisteistä).

CETA-sekakomitean alaisuuteen perustetaan seuraavat erikoistuneet komiteat:

–Tavarakauppakomitea, joka käsittelee tavarakauppaa, tulleja, kaupan teknisiä esteitä, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden tulosten vastavuoroisesta hyväksymisestä tehtyä pöytäkirjaa ja tavaroihin liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia kysymyksiä. Perustetaan myös tavarakauppakomitean alaisuuteen maatalouskomitea, viinejä ja alkoholijuomia käsittelevä komitea sekä lääkkeitä käsittelevä alakohtainen sekaryhmä, jotka raportoivat tavarakauppakomitealle;

–Palveluita ja sijoituksia käsittelevä komitea, joka käsittelee rajatylittävää palvelukauppaa, sijoituksia, tilapäistä maahan saapumista, sähköistä kauppaa ja palveluihin liittyviä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevia kysymyksiä;

–Tulliyhteistyösekakomitea, joka perustettiin vuoden 1998 Euroopan yhteisön ja Kanadan tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevalla sopimuksella, joka käsittelee tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia alkuperäsääntöjä, alkuperämenettelyjä, tullimenettelyjen ja kaupan helpottamista, rajatoimenpiteitä ja tullietuuskohtelun tilapäistä suspendointia koskevia kysymyksiä;

–Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä yhteinen hallintokomitea, joka käsittelee terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevia kysymyksiä;

–Julkisia hankintoja käsittelevä komitea, joka käsittelee julkisia hankintoja koskevia kysymyksiä;

–Rahoituspalvelukomitea, joka käsittelee rahoituspalveluja koskevia kysymyksiä;

–Kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevä komitea, joka käsittelee kestävää kehitystä koskevia kysymyksiä;

–Sääntely-yhteistyön foorumi, joka käsittelee sääntely-yhteistyötä koskevia kysymyksiä; ja

–Maantieteellisiä merkintöjä käsittelevä CETA-komitea, joka käsittelee maantieteellisiä merkintöjä koskevia kysymyksiä.

Siinä määrin kuin tällaisilla erikoistuneilla komiteoilla on CETA:an liittyvää päätöksentekovaltaa, päätökset tehdään samalla tavalla kuin sekakomitean päätökset.

•Täytäntöönpano EU:ssa

Sopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi on toteutettava tiettyjä toimenpiteitä. Toimenpiteet on valmisteltava ajoissa, jotta sopimusta voidaan soveltaa. Niihin kuuluu komission täytäntöönpanoasetuksen antaminen unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 58 artiklan 1 kohdan nojalla sopimuksessa tarkoitettujen tullikiintiöiden avaamiseksi.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

CETA on laaja-alainen kauppa- ja sijoitussopimus, joka sisältää määräyksiä tavaroihin, kaupan suojakeinoihin, kaupan teknisiin esteisiin, terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, tullimenettelyjen ja kaupan helpottamiseen, tukiin, sijoituksiin, rajatylittävään palvelukauppaan, luonnollisten henkilöiden tilapäiseen saapumiseen ja oleskeluun liiketoimintaa varten, ammattipätevyyksien vastavuoroiseen tunnustamiseen, kansalliseen sääntelyyn, rahoituspalveluihin, kansainvälisiin meriliikennepalveluihin, televiestintään, sähköiseen kauppaan, kilpailupolitiikkaan, valtionyrityksiin, monopoleihin ja yrityksille myönnettäviin erityis- ja etuoikeuksiin, julkisiin hankintoihin, teollis- ja tekijänoikeuksiin, sääntely-yhteistyöhön, kauppaan ja kestävään kehitykseen, kauppaan ja työllisyyteen, kauppaan ja ympäristöön, kahdenväliseen vuoropuheluun ja yhteistyöhön, hallinnollisiin ja institutionaalisiin määräyksiin, avoimuuteen ja riitojenratkaisuun liittyvästä kansallisesta kohtelusta ja markkinoille pääsystä.

CETA parantaa huomattavasti eurooppalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia Kanadassa. CETA:n myötä Kanada myöntää eurooppalaisille yrityksille niin hyvän kohtelun kuin se on koskaan myöntänyt yhdellekään kauppakumppanille ja saattaa siten EU:n yritysten toimintaedellytykset tasapuolisiksi Kanadan markkinoilla.

Avaamalla markkinoita CETA tukee EU:n kasvua ja työllisyyttä ja hyödyttää eurooppalaisia kuluttajia. Sen avulla voidaan mahdollisesti pitää hinnat alhaisina ja tarjota kuluttajille isompi valikoima laatutuotteita. CETA:ssa ei muuteta EU:n standardeja. Elintarvikkeiden turvallisuuteen, tuoteturvallisuuteen, kuluttajansuojaan, terveyteen, ympäristöön liittyvät standardit ja määräykset sekä sosiaaliset ja työnormit säilyvät koskemattomina. Kaiken Kanadasta tulevan tuonnin on täytettävä kaikki tuotteisiin liittyvät EU:n säännöt ja määräykset – ilman poikkeuksia.

CETA tarjoaa etenkin seuraavia etuja:

Tullisäästöt

Tullien poistamisen tai pienentämisen myötä CETA hyödyttää konkreettisesti Euroopan kuluttajia ja yrityksiä – EU on saavuttanut siinä joitakin pisimmälle meneviä leikkauksia kaikkiin sen tekemiin kauppasopimuksiin verrattuna. Tämä tarjoaa merkittäviä markkinamahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille, myös pk-yrityksille. Mikä merkittävintä, useimmat tullit poistetaan kokonaan CETA:n tullessa voimaan. Tullien leikkaaminen ei alenna EU:n standardien tasoa tai muuta niitä. Kanadasta tulevan tuonnin on täytettävä EU:n määräykset.

Mahdollisuuksia palveluntarjoajille ja läpinäkyvä ja tehokas sijoitusten suoja ja riitojenratkaisujärjestelmä

Kaikista EU:n tekemistä sopimuksista CETA:ssa mennään pisimmälle palvelujen ja sijoitusten osalta. Eurooppalaisilla yrityksillä tulee olemaan enemmän mahdollisuuksia tarjota Kanadassa erikoistuneita meriliikennepalveluja, kuten ruoppausta, tyhjien konttien siirtoa ja tietynlaisen rahdin laivausta. Eurooppalaiset yritykset tulevat niin ikään hyötymään uusista eduista sijoitushankkeiden hyväksytyksi saamisessa ja oikeuksiensa vaatimisessa epäoikeudenmukaisen kohtelun tapauksessa tasapuolisen ja tehokkaan riitojenratkaisujärjestelmän puitteissa. Kaikilla palvelualoilla, kuten ympäristöpalvelujen, televiestinnän ja rahoituksen alalla, markkinoille pääsy on taattu sekä liittovaltion että – ensimmäistä kertaa – provinssien tasolla. EU suojaa CETA:ssa julkiset palvelut – niin kuin muissakin tekemissään kauppasopimuksissa. Tältäkin osin kanadalaisten sijoittajien ja palveluntarjoajien on noudatettava sovellettavia EU:n määräyksiä.

Sijoitusten suoja ja sijoitusriitojen ratkaiseminen

CETA sisältää kaikki EU:n uusimpaan sijoituksia ja riitojenratkaisujärjestelmiä koskevaan lähestymistapaan liittyvät uudistukset ja vastaa näin sidosryhmien odotuksiin oikeudenmukaisemmasta, avoimemmasta ja vakinaisesta järjestelmästä sijoitusriitojen ratkaisemiseksi. Siinä otetaan käyttöön merkittäviä alalla tehtyjä uudistuksia ja varmistetaan sijoittajille korkeatasoinen suoja säilyttäen samalla hallitusten oikeus harjoittaa sääntelyä ja pyrkiä saavuttamaan oikeutetut politiikan tavoitteet esimerkiksi terveyden, turvallisuuden ja ympäristön suojelun alalla. CETA edustaa merkittävää muutosta perinteiseen sijoitusten suojaa ja sijoitusriitojen ratkaisua koskevaan lähestymistapaan, jota noudatetaan useimmissa olemassa olevissa kahdenvälisissä sijoitussopimuksissa maailmanlaajuisesti. Siinä poistetaan epäselvyyksiä, jotka altistivat vanhan järjestelmän väärinkäytölle ja ylilyöville tulkinnoille, ja luodaan riippumaton investointituomioistuinjärjestelmä, joka koostuu pysyvästä tuomioistuimesta ja muutoksenhakutuomioistuimesta, jotka hoitavat riitojenratkaisumenettelyjä avoimesti ja puolueettomasti.

Ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen

Sopimuksessa tarjotaan kehys ammattipätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen helpottamiseksi säänneltyjen ammattien, kuten arkkitehtien, kirjanpitäjien ja insinöörien osalta. EU:n ja Kanadan asianomaisilla ammattialajärjestöillä on täten kehys, jossa asetetaan edellytykset vastavuoroista tunnustamista koskevien sopimusten neuvottelemista varten kunkin ammattikunnan osalta. EU:n ja Kanadan on tämän jälkeen vahvistettava nämä edellytykset ja tehtävä sopimukset.

Yrityksen henkilöstön ja muiden ammattilaisten siirtojen helpottaminen EU:n ja Kanadan välillä

CETA:n myötä yritysten on helpompi liikutella henkilöstöään tilapäisesti EU:n ja Kanadan välillä. Tämä helpottaa eurooppalaisten yritysten toimintaa Kanadassa. Myös asiantuntijapalvelujen tarjoajien on helpompi tarjota tilapäisesti lakiasiain-, tilinpito-, arkkitehti- ja muita sen tyyppisiä palveluja.

Parantaa eurooppalaisten yritysten kykyä tarjota myynninjälkeisiä palveluja

CETA:n myötä EU:n yritysten on helpompi viedä laitteita, koneita ja ohjelmistoja, koska yritykset voivat lähettää huoltohenkilökuntaa ja muita asiantuntijoita tarjoamaan myynninjälkeisiä ja muita asiaan liittyviä palveluja.

Mahdollisuus osallistua Kanadan julkisiin tarjouskilpailuihin

Kanada on avannut julkiset tarjouskilpailunsa EU:n yrityksille laajemmin kuin millekään muulle kauppakumppanilleen. EU:n yritykset voivat tehdä tarjouksen tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta paitsi liittovaltion tasolla myös provinssi- ja kuntatasolla, mitä ei ole koskaan aiemmin sallittu ei-kanadalaisille yrityksille. Kanadan provinssien julkisten hankintojen markkinat ovat arviolta kaksinkertaiset liittovaltion vastaaviin markkinoihin verrattuna.

Kaksinkertaiseen testaamiseen liittyvien kustannusten välttäminen

EU ja Kanada ovat sopineet hyväksyvänsä toistensa antamat vaatimustenmukaisuustodistukset tietyillä aloilla, esimerkiksi sähkölaitteiden, elektroniikka- ja radiolaitteiden, lelujen, koneiden ja mittauslaitteiden osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos voi testata Kanadaan vietäväksi tarkoitetut EU:n tuotteet kanadalaisten sääntöjen mukaisesti ja päinvastoin. Näin vältetään se, että sama testi tehdään molemmilla puolilla ja vähennetään mahdollisesti suuressa määrin sekä yritysten että kuluttajien kustannuksia. Tästä hyötyvät erityisesti pienemmät yritykset, joille saman testin maksaminen kahteen kertaan voi olla kohtuuton kustannus. Vaikka tämä onkin huonompi vaihtoehto kuin se, miten EU toimii rajojensa sisällä, se on kuitenkin pitkä edistysaskel EU:n kansainvälisten sopimusten kannalta.

Parempi suoja EU:n innovaatioille ja taiteelliselle työlle

CETA:lla luodaan tasapuolisemmat toimintamahdollisuudet Kanadan ja EU:n välillä teollis- ja tekijänoikeuksien alalla. Sillä parannetaan tekijänoikeussuojaa (yhdenmukaistetaan teknisten toimenpiteiden suojaamista ja digitaalisten oikeuksien hallintaa sekä internet-palvelujen tarjoajien vastuuta koskevien EU:n sääntöjen kanssa) ja vahvistetaan täytäntöönpanon valvontaa (eli edellytetään mahdollisuutta väliaikaisiin toimenpiteisiin ja tuomioihin välittäjille, jotka ovat osallisia loukkaavassa toiminnassa). Sillä parannetaan myös sitä, miten Kanadan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmä suojaa lääkkeitä koskevia EU:n patentteja. Kanada on lisäksi luvannut vahvistaa rajatoimenpiteitään tavaramerkkioikeutta loukkaavien tuoteväärennösten, tekijänoikeutta loukkaavien piraattitavaroiden ja maantieteellistä merkintää loukkaavien tuoteväärennösten varalta.

Markkinaetu perinteisten eurooppalaisten tuotteiden tuottajille

Monet maataloustuotteilla kauppaa käyvät keskisuuret ja pienet yritykset hyötyvät siitä, että Kanada on suostunut suojaamaan 143 korkealaatuisen eurooppalaisen tuotteen maantieteellisen merkinnän, kuten Roquefort-juuston, Modenan balsamietikan ja hollantilaisen Gouda-juuston ja monien muiden merkinnän.

Sitoutuminen kestävään kehitykseen

CETA:ssa EU ja Kanada vahvistavat sitoutumisensa kestävään kehitykseen. Molemmat ovat sitä mieltä, että kaupan ja sijoittamisen olisi edistettävä ympäristönsuojelua ja työntekijöiden oikeuksia eikä tapahduttava niiden kustannuksella. EU ja Kanada sitoutuvat siihen, että CETA:lla varmistetaan, että taloudellinen kasvu, sosiaalinen kehitys ja ympäristönsuojelu tukevat toisiaan. CETA:ssa otetaan huomioon EU:n ja Kanadan velvollisuudet työntekijöiden oikeuksia ja ympäristönsuojelua koskevien kansainvälisten sääntöjen osalta, ja siinä annetaan EU:n ja Kanadan kansalaisyhteiskunnalle merkittävä asema osallistua CETA:ssa tällä alueella tehtyjen sitoumusten täytäntöönpanoon. CETA:lla niin ikään perustetaan riitojenratkaisujärjestelmä, johon kuuluvat myös hallitusten kuuleminen ja asiantuntijapaneeli.

2016/0206 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan sekä 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Neuvosto valtuutti komission 24 päivänä huhtikuuta 2009 aloittamaan neuvottelut laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen tekemiseksi Kanadan kanssa.

(2)Neuvottelut on saatu päätökseen, ja sopimus olisi allekirjoitettava unionin puolesta sillä varauksella, että sopimuksen tekemistä varten tarvittavat menettelyt saatetaan päätökseen.

(3)Sopimuksen 30.6 artiklan 1 kohdan mukaisesti sopimuksella ei luoda oikeuksia tai velvollisuuksia, joihin voidaan suoraan vedota unionin tai jäsenvaltioiden tuomioistuimissa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan valtuutus allekirjoittaa unionin puolesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välinen laaja-alainen talous- ja kauppasopimus sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen.

Sopimuksen teksti on liitetty tähän päätökseen.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Strasbourgissa

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 3  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

☑ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 4  

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

☑ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2017 (edellyttää neuvoston ja Euroopan parlamentin ratifiointia),

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 5  

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 

☑ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–☑ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

PO: KAUPPAPOLITIIKKA				vuosi 2017	vuosi 2018	vuosi 2019	vuosi 2020	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)			YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
Budjettikohdan numero 20 02 01	Sitoumukset	(1)		0,500	0,500	0,500	0,500				2,000
	Maksut	(2)		0,500	0,500	0,500	0,500				2,000
Budjettikohdan numero	Sitoumukset	(1a)		-	-	-	-
	Maksut	(2a)		-	-	-	-
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 9				0	0	0	0
Budjettikohdan numero		(3)
Kauppapolitiikan PO:n määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3		0,500	0,500	0,500	0,500				2,000
	Maksut	=2+2a +3		0,500	0,500	0,500	0,500				2,000

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,134

0,134

0,134

0,134

0,536

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit	0,134	0,134	0,134	0,134				0,536
Muut hallintomenot	0	0	0	0
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 14 sisältymättömät
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

0,134

0,134

0,134

0,134

0,536

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–☑ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–☑ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–☑ vaikutukset omiin varoihin

–◻ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2008/october/tradoc_141032.pdf  

(2) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2011/september/tradoc_148201.pdf  

(3) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(4) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(5) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

(6) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(7) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(8) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(9) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(10) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(11) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(12) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(13) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(14) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(15) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(16) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(17) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 5.7.2016

COM(2016) 444 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston päätökseksi

Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välisen laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta

LAAJA-ALAINEN TALOUS- JA KAUPPASOPIMUS (CETA)

KANADAN

SEKÄ EUROOPAN UNIONIN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

KROATIAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARI,

MALTAN TASAVALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA,

VÄLILLÄ,

jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka

ovat päättäneet:

EDELLEEN vahvistaa tiivistä taloussuhdettaan ja rakentaa toimintansa 15 päivänä huhtikuuta 1994 Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdystä Marrakeshin sopimuksesta ja muista monenvälisistä ja kahdenvälisistä yhteistyövälineistä johtuville oikeuksille ja velvollisuuksille;

LUODA laajemmat ja turvalliset markkinat tavaroilleen ja palveluilleen vähentämällä kaupan ja sijoitusten esteitä tai poistamalla ne;

LAATIA selkeät, avoimet, ennakoitavat ja kumpaankin osapuolta hyödyttävät säännöt kaupalleen ja sijoituksilleen;

JA

VAHVISTAVAT UUDELLEEN vahvan sitoutumisensa demokratiaan ja perusoikeuksiin, sellaisina kuin ne on vahvistettu Pariisissa 10 päivänä joulukuuta 1948 tehdyssä Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa, ja ovat samaa mieltä siitä, että joukkotuhoaseiden leviäminen aiheuttaa merkittävän uhan kansainväliselle turvallisuudelle;

TUNNUSTAVAT kansainvälisen turvallisuuden, demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen merkityksen kansainvälisen kaupan ja talousyhteistyön kehitykselle;

TUNNUSTAVAT, että tämän sopimuksen määräyksillä säilytetään osapuolten oikeus säännellä omaa aluettaan ja niiden joustavuus, kun ne pyrkivät saavuttamaan oikeutettuja poliittisia tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi kansanterveyteen, turvallisuuteen, ympäristöön sekä yleiseen moraaliin ja kulttuurin monimuotoisuuden edistämiseen ja suojelemiseen;

VAHVISTAVAT sitoutumisensa Pariisissa 20 päivänä lokakuuta 2005 tehtyyn UNESCO:n yleissopimukseen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä ja tunnustavat, että valtioilla on oikeus pitää voimassa, kehittää ja panna täytäntöön kulttuuria koskevia toimintalinjoja, tukea omaa kulttuuriteollisuuttansa erilaisen kulttuuri-ilmaisun monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja suojella kulttuuri-identiteettiään myös käyttämällä sääntelytoimenpiteitä ja taloudellista tukea;

TUNNUSTAVAT, että tämän sopimuksen määräyksillä suojellaan sijoituksia ja sijoittajia niiden tekemien sijoitusten osalta ja että niillä on tarkoitus edistää kumpaankin osapuolta hyödyttävää yritystoimintaa heikentämättä osapuolten oikeuksia toteuttaa sääntelyä omalla alueellaan yleisen edun mukaisesti;

VAHVISTAVAT UUDELLEEN sitoutumisensa kestävän kehityksen edistämiseen ja kansainvälisen kaupan kehittämiseen tavalla, jolla edistetään kestävää kehitystä sen taloudellisessa, sosiaalisessa ja ympäristömerkityksessä;

ROHKAISEVAT alueellaan toimivia yrityksiä tai yrityksiä, jotka kuuluvat niiden oikeudenkäyttövaltaan, kunnioittamaan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia kansainvälisesti tunnustettuja ohjeita ja periaatteita, mukaan luettuina OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, ja noudattamaan vastuullisen yritystoiminnan hyviä käytäntöjä;

PANEVAT tämän sopimuksen TÄYTÄNTÖÖN tavalla, joka on yhteensopiva niiden työ- ja ympäristölainsäädännön kanssa ja jolla parannetaan niiden työ- ja ympäristösuojelun tasoa ja joka rakentuu osapuolten työ- ja ympäristökysymyksiä koskevien kansainvälisten sitoumusten varaan;

TUNNUSTAVAT, että innovaatioiden ja kaupan välillä on vahva yhteys, tunnustavat innovaatioiden merkityksen tulevalle talouskasvulle ja vahvistavat sitoutuneensa rohkaisemaan innovaatioalan ja siihen liittyvien tutkimuksen ja kehittämisen sekä tieteen ja teknologian alojen yhteistyön laajentamista ja edistämään tämän alan julkisen ja yksityisen sektorin tahojen osallistumista;

OVAT SOPINEET seuraavaa:

ENSIMMÄINEN LUKU

YLEISET MÄÄRITELMÄT JA ALKUMÄÄRÄYKSET

A JAKSO

Yleiset määritelmät

1.1 ARTIKLA

Yleisesti sovellettavat määritelmät

Jollei toisin määrätä, tässä sopimuksessa

yleisesti sovellettavalla hallinnollisella päätöksellä tarkoitetaan hallinnollista päätöstä tai tulkintaa, jota sovelletaan kaikkiin henkilöihin ja tosiasiallisiin tilanteisiin, jotka yleisesti kuuluvat sen soveltamisalaan, ja jolla vahvistetaan toimintasääntö mutta johon eivät sisälly

a)    hallinnollisessa tai tuomioistuintyyppisessä menettelyssä annettu määritys tai päätös, jota sovelletaan toisen osapuolen tiettyyn henkilöön, tavaraan tai palveluun erityistapauksessa; tai

b)    päätös, jolla annetaan tiettyä toimea tai käytäntöä koskeva ratkaisu;

maataloussopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta maataloudesta;

maataloustuotteella tarkoitetaan maataloussopimuksen liitteessä 1 lueteltua tuotetta;

polkumyynnin vastaisella sopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VI artiklan soveltamisesta;

CETA-yhteyspisteillä tarkoitetaan 26.5 artiklan (CETA-yhteyspisteet) nojalla perustettuja yhteyspisteitä;

CETA-sekakomitealla tarkoitetaan 26.1 artiklan (CETA-sekakomitea) nojalla perustettua CETA-sekakomiteaa;

CPC:llä tarkoitetaan väliaikaista yhteistä tavaraluokitusta sellaisena kuin Yhdistyneiden kansakuntien tilastokomissio on sen hyväksynyt (Statistical Papers, Series M, N°77, CPC prov, 1991);

kulttuuriteollisuudella tarkoitetaan henkilöitä, jotka toimivat seuraavissa:

a)    kirjojen, aikakauslehtien tai sanomalehtien julkaiseminen, jakelu tai myynti painetussa tai koneellisesti luettavassa muodossa, ei kuitenkaan kun edellä mainittujen painaminen tai ladonta on ainoa toiminta;

b)    elokuva- tai videotallenteiden tuottaminen, jakelu, myynti tai esittäminen;

c)    ääni- tai videotallenteiden tuottaminen, jakelu, myynti tai esittäminen;

d)    musiikin julkaiseminen, jakelu tai myynti painetussa tai koneellisesti luettavassa muodossa; tai

e)    radioviestintä, jonka lähetykset on tarkoitettu yleisön suoraan vastaanotettaviksi, sekä kaikki radio-, televisio- ja kaapelilähetystoiminta sekä kaikki satelliittiohjelma- ja yleisradiopalvelut;

tullilla tarkoitetaan tullia tai muuta maksua, jota sovelletaan tavaran tuonnissa tai sen yhteydessä, myös tuontiin sovellettavaa tai sen yhteydessä kannettavaa lisäveroa tai -maksua; tulliin eivät sisälly

a)    2.3 artiklan (Kansallinen kohtelu) mukaista sisäistä veroa vastaava maksu;

b)    toimenpide, jota sovelletaan GATT 1994 -sopimuksen VI tai XIX artiklan, polkumyynnin vastaisen sopimuksen, tukisopimuksen, suojalausekesopimuksen tai riitojen ratkaisemista koskevan sopimuksen 22 artiklan määräysten mukaisesti; tai

c)    palkkio ja muu maksu, joka kannetaan GATT 1994 -sopimuksen VIII artiklan kanssa yhteensopivasti;

tullausarvoa koskevalla sopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VII artiklan soveltamisesta;

päivällä tarkoitetaan kalenteripäiviä, myös viikonloppuja ja vapaapäiviä;

riitojen ratkaisemista koskevalla sopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 2 sisältyvää riitojen ratkaisusta annettuja sääntöjä ja menettelyjä koskevaa sopimusta;

yrityksellä tarkoitetaan joko voiton tuottamiseksi tai muuta tarkoitusta varten, sovellettavan lainsäädännön mukaisesti perustettua tai muulla tavoin järjestettyä, yksityisessä tai julkisessa omistuksessa tai määräysvallassa olevaa yksikköä, myös yhtiötä, säätiötä, henkilöyhtiötä, yksityistä elinkeinon harjoittajaa, yhteisyritystä tai muuta yhdistystä;

voimassa olevalla tai nykyisellä tarkoitetaan tämän sopimuksen voimaantullessa voimassa olevaa;

GATS-sopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1B sisältyvää palvelukaupan yleissopimusta;

GATT 1994 -sopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää tullitariffeja ja kauppaa koskevaa yleissopimusta 1994;

osapuolen tavaralla tarkoitetaan GATT 1994 sopimuksen määritelmän mukaisia kotimaisia tuotteita tai osapuolten sopimuksen mukaisia tavaroita, ja niihin kuuluvat kyseisen osapuolen alkuperätavarat;

harmonoidulla järjestelmällä tarkoitetaan harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää, mukaan luettuina sen yleiset tulkintasäännöt, jaksokohtaiset huomautukset, lukukohtaiset huomautukset ja alanimikekohtaiset huomautukset;

nimikkeellä tarkoitetaan harmonoidun järjestelmän nimikkeistön nelinumeroista koodia tai jonkin koodin neljää ensimmäistä numeroa;

toimenpiteisiin kuuluvat osapuolen lait, asetukset, säännöt, menettelyt, päätökset, hallinnolliset toimet, vaatimukset, käytännöt tai muussa muodossa olevat toimenpiteet;

kansalaisella tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka on 1.2 artiklan määritelmän mukainen osapuolen kansalainen tai osapuolen alueella pysyvästi asuva henkilö;

alkuperätavaroilla tarkoitetaan alkuperäsääntöjä ja alkuperämenettelyitä koskevassa pöytäkirjassa vahvistettujen sääntöjen vaatimusten täyttämistä;

osapuolilla tarkoitetaan yhtäältä Euroopan unionia tai sen jäsenvaltioita taikka Euroopan unionia ja sen jäsenvaltioita niiden omilla, Euroopan unionista tehdystä sopimuksesta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdystä sopimuksesta johtuvilla toimivaltansa aloilla, jäljempänä ’EU-osapuoli’, sekä toisaalta Kanadaa;

henkilöllä tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai yritystä;

osapuolen henkilöllä tarkoitetaan osapuolen kansalaista tai yritystä;

tullietuuskohtelulla tarkoitetaan tämän sopimuksen mukaisen tullin soveltamista alkuperätavaroihin tullien poistoluettelon mukaisesti;

suojalausekesopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää suojalausekkeita koskevaa sopimusta;

terveys- ja kasvinsuojelutoimella tarkoitetaan terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen liitteessä A olevassa 1 kohdassa tarkoitettua toimenpidettä;

tukisopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää tukia ja tasoitustulleja koskevaa sopimusta;

palveluntarjoajalla tarkoitetaan henkilöä, joka tarjoaa tai haluaa tarjota palvelua;

terveys- ja kasvinsuojelusopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta terveys- ja kasvinsuojelutoimista;

valtionyrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka on osapuolen omistuksessa tai määräysvallassa;

alanimikkeellä tarkoitetaan harmonoidun järjestelmän nimikkeistön kuusinumeroista koodia tai jonkin koodin kuutta ensimmäistä numeroa;

tariffiluokituksella tarkoitetaan tavaran tai aineen luokitusta harmonoidun järjestelmän luvun, nimikkeen tai alanimikkeen mukaisesti;

tullien poistoluettelolla tarkoitetaan liitettä 2-A (Tullien poistaminen);

kaupan teknisiä esteitä koskevalla sopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1A sisältyvää sopimusta kaupan teknisistä esteistä;

alueella tarkoitetaan aluetta, jolla tätä sopimusta sovelletaan 1.3 artiklassa määrätyllä tavalla;

kolmannella maalla tarkoitetaan maata tai aluetta, joka on tämän sopimuksen maantieteellisen soveltamisalueen ulkopuolella;

TRIPS-sopimuksella tarkoitetaan WTO-sopimuksen liitteeseen 1C sisältyvää teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyä sopimusta;

valtiosopimusoikeutta koskevalla Wienin yleissopimuksella tarkoitetaan 23 päivänä toukokuuta 1969 Wienissä tehtyä valtiosopimusoikeutta koskevaa Wienin yleissopimusta;

WTO:lla tarkoitetaan Maailman kauppajärjestöä; ja

WTO-sopimuksella tarkoitetaan Maailman kauppajärjestön perustamisesta 15 päivänä huhtikuuta 1994 tehtyä Marrakeshin sopimusta.

1.2 ARTIKLA

Osapuolikohtaiset määritelmät

Jollei toisin määrätä, tässä sopimuksessa

kansalaisella tarkoitetaan

a)    Kanadan osalta luonnollista henkilöä, joka on Kanadan lainsäädännön mukaisesti Kanadan kansalainen;

b)    EU-osapuolen osalta luonnollista henkilöä, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus; ja

keskushallinnolla tarkoitetaan

a)    Kanadan osalta Kanadan hallitusta; ja

b)    EU-osapuolen osalta Euroopan unionia tai sen jäsenvaltioiden kansallisia hallituksia;

1.3 ARTIKLA

Maantieteellinen soveltamisala

Jollei toisin määrätä, tätä sopimusta sovelletaan

a)    Kanadan osalta:

i)    Kanadan maa-alueeseen, ilmatilaan, sisävesiin ja aluemereen;

ii)    Kanadan talousvyöhykkeeseen, kuten sen kansallisessa lainsäädännössä on määritelty, yhdenmukaisesti Montego Bayssa 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, jäljempänä ’UNCLOS’, V osan kanssa; sekä

iii)    Kanadan mannerjalustaan, kuten sen kansallisessa lainsäädännössä on määritelty, yhdenmukaisesti UNCLOS:in VI osan kanssa;

b)    Euroopan unionin osalta alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan unionista tehtyä sopimusta ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta niissä määrätyin edellytyksin. Tavaroiden tullikohtelua koskevien määräysten osalta tätä sopimusta sovelletaan myös niihin Euroopan unionin tullialueen sellaisiin alueisiin, jotka eivät kuulu tämän alakohdan ensimmäisen virkkeen soveltamisalaan.

B JAKSO

ALKUMÄÄRÄYKSET

1.4 ARTIKLA

Vapaakauppa-alueen perustaminen

Osapuolet perustavat vapaakauppa-alueen, joka on GATT 1994 -sopimuksen XXIV artiklan ja GATS-sopimuksen V artiklan mukainen.

1.5 ARTIKLA

Suhde WTO-sopimukseen ja muihin sopimuksiin

Osapuolet vahvistavat WTO-sopimuksen ja muiden sellaisten sopimusten mukaiset, joiden osapuolia ne ovat, oikeutensa ja velvollisuutensa toisiinsa nähden.

1.6 ARTIKLA

Viittaukset muihin sopimuksiin

Kun tässä sopimuksessa viitataan toisiin sopimuksiin tai säädöksiin tai tähän sopimukseen liitetään viittaamalla muita sopimuksia tai säädöksiä joko kokonaisuudessaan tai osittain, tällaisiin viittauksiin sisältyvät

a)    niihin liittyvät liitteet, pöytäkirjat, alaviitteet, tulkintaa koskevat huomautukset ja selittävät huomautukset; ja

b)    jatkosopimukset, joiden osapuolia osapuolet ovat, tai muutokset, jotka sitovat osapuolia, lukuun ottamatta tapauksia, joissa viittauksella vahvistetaan voimassa olevat oikeudet.

1.7 ARTIKLA

Viittaukset lainsäädäntöön

Kun tässä sopimuksessa viitataan lainsäädäntöön joko yleisesti tai viittaamalla tiettyyn säädökseen, asetukseen tai direktiiviin, viittaus koskee lakeja sellaisina kuin ne ovat mahdollisesti muutettuina, jollei toisin ilmaista.

1.8 ARTIKLA

Velvollisuuksien laajuus

1.    Kukin osapuoli on täysin vastuussa kaikkien tämän sopimuksen määräysten noudattamisesta.

2.    Kukin osapuoli varmistaa, että kaikki tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanoa varten tarvittavat toimenpiteet toteutetaan, mukaan lukien näiden määräysten noudattaminen kaikilla hallintotasoilla.

1.9 ARTIKLA

Veteen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet

1.    Osapuolet tunnustavat, että luonnontilainen vesi, järvien, jokien, tekoaltaiden, pohjavesikerrostumien ja altaiden vesi mukaan luettuna, ei ole tavara eikä tuote. Tämän vuoksi ainoastaan kahdettakymmenettätoista (Kauppa ja kestävä kehitys) ja kahdettakymmenettäneljättä lukua (Kauppa ja ympäristö) sovelletaan tällaiseen veteen.

2.    Kullakin osapuolella on oikeus suojella ja säilyttää luonnollisia vesivarojaan. Mikään tässä sopimuksessa ei velvoita osapuolta sallimaan veden kaupallista käyttöä mihinkään tarkoitukseen, mukaan luettuna sen ottaminen, talteenotto tai ohjaaminen vientiin pakkaamattomana.

3.    Jos osapuoli sallii jonkin vesilähteen kaupallisen käytön, sen on tapahduttava tämän sopimuksen kanssa yhteensopivalla tavalla.

1.10 ARTIKLA

Siirrettyä julkista valtaa käyttävät henkilöt

Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kukin osapuoli varmistaa, että henkilö, jolle osapuoli on siirtänyt sääntely-, hallinto- tai muuta julkista valtaa jollakin hallintotasolla, toimii tällaista valtaa käyttäessään tässä sopimuksessa vahvistettujen, osapuolta koskevien velvollisuuksien mukaisesti.

TOINEN LUKU

TAVAROIDEN KANSALLINEN KOHTELU JA MARKKINOILLE PÄÄSY

2.1 ARTIKLA

Tavoite

Osapuolet vapauttavat tavarakaupan tämän sopimuksen määräysten mukaisesti asteittain siirtymäkauden aikana, joka alkaa tämän sopimuksen tullessa voimaan.

2.2 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan osapuolen tavarakauppaan, sellaisena kuin se on määritelty ensimmäisessä luvussa (Yleiset määritelmät ja alkumääräykset), jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä.

2.3 ARTIKLA

Kansallinen kohtelu

1.    Kukin osapuoli myöntää kansallisen kohtelun toisen osapuolen tavaroille GATT 1994 -sopimuksen III artiklan mukaisesti. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen III artikla sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä.

2.    Kanadassa muun hallintotason kuin liittovaltion ja Euroopan unionissa jäsenvaltion hallintotason tai jäsenvaltiossa toimivan hallintotason osalta 1 kohdassa tarkoitetaan kohtelua, joka on vähintään yhtä suotuisa kuin tällaisen hallintotason samankaltaisille, suoraan kilpaileville tai korvaaville, tapauksen mukaan Kanadan tai jäsenvaltion, tavaroille myöntämä kohtelu.

3.    Tätä artiklaa ei sovelleta toimenpiteeseen, mukaan lukien toimenpiteen jatkaminen, nopea uusiminen tai muuttaminen, joka koskee Kanadan valmisteveroja, joita sovelletaan absoluuttiseen alkoholiin, sellaisena kuin se on lueteltu tullinimikkeessä 2207.10.90 Kanadan myönnytysluettelossa (Luettelo V), joka on 15 päivänä huhtikuuta 1994 tehdyn tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen Marrakeshin pöytäkirjan, jäljempänä ’Marrakeshin pöytäkirja’, liitteenä, ja jota käytetään vuoden 2001 Excise Act lain (S.C. 2002, c. 22.) säädösten nojalla valmistusteollisuudessa.

2.4 ARTIKLA

Tuontitullien pienentäminen ja poistaminen

1.    Kukin osapuoli pienentää toisen osapuolen alkuperätavaroiden tulleja tai poistaa ne liitteessä 2-A esitettyjen tullien poistoluetteloiden mukaisesti. Tämän luvun soveltamiseksi ’alkuperätavaroilla’ tarkoitetaan alkuperäsääntöjä ja alkuperämenettelyitä koskevassa pöytäkirjassa vahvistettujen sääntöjen mukaisia kumman tahansa osapuolen alkuperätavaroita.

2.    Jokaisesta tavarasta ilmoitetaan liitteessä 2-A se tullin perustaso, johon 1 kohdan mukaisesti sovelletaan perättäisiä tullinalennuksia.

3.    Niiden tavaroiden osalta, joihin sovelletaan liitteessä 2-A annetussa osapuolen tullien poistoluettelossa lueteltuja tullietuuksia, kukin osapuoli soveltaa toisen osapuolen alkuperätavaroihin osapuolen luettelon mukaisesti laskettua tullia tai osapuolen soveltamaa suosituimmuustullia sen mukaan, kumpi niistä on pienempi.

4.    Osapuolen pyynnöstä osapuolet voivat neuvotella tarkastellakseen osapuolten väliseen tuontiin sovellettavien tullien poistamisen nopeuttamista ja poistamisen alan laajentamista. CETA-sekakomitean päätös tietyn tavaran tullien poistamisen nopeuttamisesta tai tullien poistamisesta menee kyseiselle tavaralle liitteessä 2-A olevien osapuolten tulliluetteloiden mukaisesti määritetyn tullin tai vaiheluokan edelle, kun kukin osapuoli on hyväksynyt päätöksen sovellettavien oikeudellisten menettelyidensä mukaisesti.

2.5 ARTIKLA

Tullien palautus-, lykkäämis- ja keskeyttämisjärjestelyiden rajoitus

1.    Jollei jäljempänä olevista 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, osapuoli ei saa hyvittää, lykätä tai keskeyttää maksettua tai maksettavaa tullia, jos ei-alkuperätavara tuotiin sen alueelle nimenomaan sillä edellytyksellä, että kyseistä tavaraa tai identtistä, vastaavaa tai samanlaista korvaavaa tavaraa käytetään aineksena valmistettaessa toista tavaraa, joka tämän jälkeen viedään toisen osapuolen alueelle tämän sopimuksen mukaisen tullietuuskohtelun nojalla.

2.    Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta osapuolen pysyvään tai tilapäiseen tullien alentamis-, keskeyttämis- tai palautusjärjestelmään, jos tällainen alennus, keskeytys tai palautus ei ole nimenomaisesti riippuvainen jonkin tavaran viennistä.

3.    Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, kun tämän sopimuksen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta.

2.6 ARTIKLA

Vientiin sovellettavat tullit, verot sekä muut palkkiot ja maksut

Osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa toiseen osapuoleen suuntautuvaan tavaran vientiin sovellettavia tai siihen liittyviä tulleja, veroja tai muita palkkioita tai maksuja tai mitään sisäisiä veroja, palkkioita ja maksuja, jotka koskevat toiseen osapuoleen vietävää tavaraa ja jotka ylittävät sisäiseen myyntiin tarkoitettuja tavaroita koskevat sisäiset verot, palkkiot ja maksut.

2.7 ARTIKLA

Vallitsevan tilan säilyttäminen

1.    Tämän sopimuksen tultua voimaan osapuoli ei saa korottaa sopimuksen voimaantulohetkellä voimassa olevaa osapuolten alkuperätavaroihin sovellettavaa tullia tai ottaa käyttöön uutta tällaista tullia.

2.    Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa määrätään, osapuoli voi

a)    muuttaa tämän sopimuksen ulkopuolista tullia sellaisen tavaran osalta, jolle ei ole tämän sopimuksen mukaisesti haettu tullietuuskohtelua;

b)    korottaa tullin liitteen 2-A luettelossaan vahvistetulle tasolle, jos se on ensin yksipuolisesti alentanut kyseistä tullia; tai

c)    pitää voimassa tämän sopimuksen tai WTO-sopimuksen mukaisen minkä tahansa muun sopimuksen nojalla sallitun tullin tai korottaa sitä.

3.    Sen estämättä, mitä edellä 1 ja 2 kohdassa määrätään, ainoastaan Kanada voi soveltaa erityistä suojatoimea WTO:n maataloussopimuksen 5 artiklan nojalla. Erityistä suojatoimea voidaan soveltaa ainoastaan tavaroihin, jotka on luokiteltu kohtiin, joissa on merkintä ”SSG” liitteeseen 2-A sisältyvässä Kanadan luettelossa. Tämän erityisen suojatoimen käyttö on rajattu tuontiin, jota ei koske tullietuus, ja, kun kyseessä on tuonti, johon sovelletaan tariffikiintiötä, markkinoille pääsyä koskevan sitoumuksen ylittävään tuontiin.

2.8 ARTIKLA

Tullietuuskohtelun tilapäinen keskeyttäminen

1.    Osapuoli voi 2–5 kohdan mukaisesti keskeyttää tilapäisesti tämän sopimuksen mukaisen tullietuuskohtelun toisen osapuolen henkilön viemältä tai tuottamalta tavaralta, jos osapuoli

a)    objektiivisiin, uskottaviin ja todennettavissa oleviin tietoihin perustuvan tutkimuksen tuloksena päättelee, että toisen osapuolen henkilö on järjestelmällisesti rikkonut tullilainsäädäntöä saadakseen tämän sopimuksen mukaisen tullietuuskohtelun; tai

b)    päättelee, että toinen osapuoli järjestelmällisesti ja perusteettomasti kieltäytyy 6.13 artiklan (Yhteistyö) 4 kohdan mukaisesta yhteistyöstä tullilainsäädännön rikkomisia koskevassa tutkimuksessa, ja yhteistyötä pyytävällä osapuolella on objektiivisten, uskottavien ja todennettavissa olevien tietojen pohjalta kohtuullinen syy todeta, että toisen osapuolen henkilö on järjestelmällisesti rikkonut tullilainsäädäntöä saadakseen tämän sopimuksen mukaisen tullietuuskohtelun.

2.    Osapuoli, joka on tehnyt edellä 1 kohdassa tarkoitetun päätelmän,

a)    ilmoittaa asiasta toisen osapuolen tulliviranomaisille ja antaa tiedot ja näytön, joihin päätelmä perustuu;

b)    käy toisen osapuolen viranomaisten kanssa neuvotteluja, jotta päästäisiin kummankin hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun, jossa käsitellään päätelmän perusteena olevat huolenaiheet; ja

c)    antaa kyseiselle toisen osapuolen henkilölle kirjallisen ilmoituksen, johon sisältyvät päätelmän perustana olevat tiedot.

3.    Jos viranomaiset eivät pääse kummankin hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun 30 päivässä, päätelmän tehnyt osapuoli voi toimittaa asia tulliyhteistyösekakomitean käsiteltäväksi.

4.    Jos tulliyhteistyösekakomitea ei ole ratkaissut asiaa 60 päivän kuluttua, päätelmän tehnyt osapuoli voi tilapäisesti keskeyttää tämän sopimuksen mukaisen tullietuuskohtelun toisen osapuolen kyseisen henkilön kyseisen tavaran osalta. Tilapäinen keskeyttäminen ei koske tavaraa, joka on jo kuljetuksessa osapuolten välillä päivänä, jona tilapäinen keskeyttäminen tulee voimaan.

5.    Edellä olevan 1 kohdan mukaista tilapäistä keskeyttämistä soveltava osapuoli voi käyttää sitä vain ajan, joka on oikeassa suhteessa sen taloudellisiin etuihin kohdistuvaan vaikutukseen, joka johtuu 1 kohdan mukaisen päätelmän tekoon johtaneesta tilanteesta, ja enintään 90 päivän ajan. Jos osapuolella on objektiivisten, uskottavien ja todennettavissa olevien tietojen pohjalta kohtuullinen syy uskoa, että olosuhteet, jotka alun perin johtivat keskeyttämiseen, eivät ole 90 päivän kuluttua muuttuneet, osapuoli voi uusia keskeyttämisen vielä enintään 90 päiväksi. Alkuperäinen keskeyttäminen ja kaikki keskeyttämisen uusimiset edellyttävät määräajoin käytäviä neuvotteluja tulliyhteistyösekakomiteassa.

2.9 ARTIKLA

Palkkiot ja muut maksut

1.    GATT 1994 sopimuksen VIII artiklan mukaisesti osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa osapuolen tavaran tuontia tai vientiä koskevia tai sen yhteydessä kannettavia palkkioita tai maksuja, jotka eivät määrältään vastaa tarjottujen palveluiden likimääräisiä kustannuksia tai jotka merkitsevät kotimarkkinatuotteiden välillistä suojelua tai tuonnin tai viennin verotusta.

2.    Selkeyden vuoksi todetaan, että 1 kohta ei estä osapuolta ottamasta käyttöön 1.1 artiklan (Yleisesti sovellettavat määritelmät) tullia koskevan määritelmän a–c alakohdassa tarkoitetuttua tullia tai maksua.

2.10 ARTIKLA

Korjauksen tai muutoksen jälkeen uudelleen tuodut tavarat

1.    Tätä artiklaa sovellettaessa korjaus- tai muutostöillä tarkoitetaan kaikkea käsittelyä, joka kohdistuu tavaraan sen toiminnallisten puutteiden tai sille aiheutuneiden aineellisten vahinkojen korjaamiseksi ja joka merkitsee tavaran saattamista alkuperäiseen toimintaansa tai sen varmistamista, että tavara on sen käyttöä koskevien teknisten vaatimusten mukainen, ja jota ilman tavaraa ei voitaisi enää käyttää tavanomaisella tavalla siihen tarkoitukseen, johon se oli tarkoitettu. Tavaroiden korjaamiseen tai muuttamiseen sisältyy kunnostus ja ylläpito mutta ei toiminta tai prosessit, joilla

a)    tuhotaan tavaran olennaiset ominaispiirteet tai luodaan uusi tai kaupallisesti erilainen tavara;

b)    muunnetaan puolivalmis tavara valmiiksi tavaraksi; tai

c)    olennaiselta osin muutetaan tavaran toimintaa.

2.    Ellei alaviitteessä 1 toisin määrätä, osapuoli ei saa soveltaa tullia tavaraan, joka tulee uudelleen sen alueelle, sen alkuperästä riippumatta sen jälkeen, kun kyseinen tavara on tilapäisesti viety sen alueelta toisen osapuolen alueella korjausta ja muuttamista varten riippumatta siitä, olisiko tällainen korjaus tai muutos voitu tehdä sen osapuolen alueella, josta tavara vietiin korjausta tai muutosta varten. 1 , 2

3.    Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta tavaraan, joka on tuotu tullivarastoon, vapaakauppa-alueille tai vastaavaan asemaan ja joka tämän jälkeen viedään korjausta varten eikä tuoda uudelleen tullivarastoon, vapaakauppa-alueille tai vastaavaan asemaan.

4.    Tavaran alkuperästä riippumatta osapuoli ei saa periä tullia tavarasta, joka on tuotu tilapäisesti toisen osapuolen alueelta korjausta tai muutosta varten.  3

2.11 ARTIKLA

Tuonti- ja vientirajoitukset

1.    Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kumpikaan osapuoli ei saa ylläpitää tai ottaa käyttöön toisen osapuolen minkään tavaran tuontiin tai toisen osapuolen alueelle tarkoitettuun vientiin tai vientimyyntiin sovellettavia kieltoja tai rajoituksia, paitsi GATT 1994 -sopimuksen XI artiklan mukaisesti. Tätä varten GATT 1994 -sopimuksen XI artikla sisällytetään tähän sopimukseen ja otetaan osaksi sitä.

2.    Jos osapuoli ylläpitää tai ottaa käyttöön jonkin tavaran tuontiin kolmannesta maasta tai vientiin kolmannen maan alueelle sovellettavan kiellon tai rajoituksen, kyseinen osapuoli voi

a)    rajoittaa toisen osapuolen alueelta tapahtuvaa kyseisen kolmannen maan jonkin tavaran tuontia tai kieltää tällaisen tuonnin; tai

b)    rajoittaa jonkin tavaran vientiä kyseiseen kolmanteen maahan toisen osapuolen alueen kautta tai kieltää tällaisen viennin.

3.    Jos osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa rajoituksen, joka koskee jonkin tavaran tuontia kolmannesta maasta, osapuolet käyvät toisen osapuolen pyynnöstä neuvotteluja, jotta voidaan välttää aiheeton puuttuminen toisen osapuolen hinnoittelu-, markkinointi- tai jakelujärjestelyihin tai niiden vääristyminen.

4.    Tätä artiklaa ei sovelleta toimenpiteeseen, tällaisen toimenpiteen jatkaminen, nopea uusiminen tai muuttaminen mukaan luettuina, joka koskee seuraavia:

a)    kaikkien puulajien tukkien vienti. Jos osapuoli luopuu johonkin kolmanteen maahan vietävien tukkien vientilupia koskevasta vaatimuksesta, kyseinen osapuoli luopuu pysyvästi toiseen osapuoleen vietävien tukkien vientilupia koskevasta vaatimuksesta;

b)    kolmen vuoden ajan tämän sopimuksen voimaantulosta jalostamattoman kalan vienti Newfoundland ja Labradorin sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

c)    Kanadan valmistevero, joka koskee absoluuttista alkoholia, sellaisena kuin se on lueteltuna tullinimikkeessä 2207.10.90 Kanadan myönnytysluettelossa (Luettelo V), jota käytetään vuoden 2001 Excise Act säädöksen (S.C. 2002, c. 22.) säännösten nojalla valmistusteollisuudessa; ja

d)    sellaisten käytettyjen ajoneuvojen tuonti Kanadaan, jotka eivät ole Kanadan turvallisuus- ja ympäristövaatimusten mukaisia.

2.12 ARTIKLA

Muut tavarakauppaan liittyvät määräykset

Kukin osapuoli pyrkii varmistamaan, että toisen osapuolen tavara, joka on tuotu ja myyty tai tarjottu myyntiin laillisesti jossakin tuojaosapuolen alueella, voidaan myydä tai tarjota myyntiin myös kaikilla muilla tuojaosapuolen alueilla.

2.13 ARTIKLA

Tavarakauppakomitea

1.    Jäljempänä olevan 26.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) 1 kohdan a alakohdan nojalla perustetun tavarakauppakomitean tehtäviin kuuluvat:

a)    edistää osapuolten välistä tavarakauppaa muun muassa tämän sopimuksen mukaista tullien poistamisen nopeuttamista ja muita asianmukaisia kysymyksiä koskevien neuvottelujen avulla;

b)    suositella CETA-sekakomitealle harmonoituun järjestelmään liittyvien tämän sopimuksen määräysten lisäyksiä tai muutoksia; ja

c)    käsitellä viipymättä kysymykset, jotka liittyvät tavaroiden liikkeeseen osapuolten tuontisatamien kautta.

2.    Tavarakauppakomitea voi esittää CETA-sekakomitealle päätösluonnoksia tietyn tavaran tullien poistamisen nopeuttamisesta tai poistamisesta kokonaan.

3.    Jäljempänä olevan 26.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) 1 kohdan a alakohdan nojalla perustettu maatalouskomitea

a)    kokoontuu 90 päivän kuluessa siitä, kun osapuoli on esittänyt kokouspyynnön;

b)    tarjoaa osapuolille foorumin keskusteluille tämän sopimuksen piiriin kuuluvista maataloustuotteita; ja

c)    siirtää mahdollisesti ratkaisematta jääneet b alakohdan asiat tavarakauppakomitean käsiteltäväksi.

4.    Osapuolet panevat merkille maatalouskysymyksiä koskevan yhteistyön ja tietojenvaihdon Kanadan ja Euroopan unionin maataloutta koskevan vuosittaisen vuoropuhelun puitteissa, joka on perustettu kirjeenvaihtona 14 päivänä heinäkuuta 2008. Tarvittaessa maataloutta koskevaa vuoropuhelua voidaan käyttää 3 kohdan toteuttamista varten.

KOLMAS LUKU

KAUPAN SUOJAKEINOT

A JAKSO

Polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ja tasoitustoimenpiteet

3.1 ARTIKLA

Polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä ja tasoitustoimenpiteitä koskevat yleiset määräykset

1.    Osapuolet vahvistavat uudelleen GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan, polkumyynnin vastaisen sopimuksen ja tukisopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

2.    Alkuperäsääntöjä ja alkuperämenettelyitä koskevaa pöytäkirjaa ei sovelleta polkumyynnin vastaisiin ja tasoitustoimenpiteisiin.

3.2 ARTIKLA

Avoimuus

1.    Kukin osapuoli soveltaa polkumyynnin vastaisia ja tasoitustoimenpiteitä asianmukaisten WTO-vaatimusten ja oikeudenmukaisen ja avoimen prosessin mukaisesti.

2.    Osapuoli varmistaa, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja joka tapauksessa ennen lopullisten toimenpiteiden käyttöönottoa ilmoitetaan täysimittaisesti ja tarkoituksenmukaisella tavalla kaikki ne huomioon otettavat olennaiset tosiseikat, joihin päätös lopullisten toimenpiteiden soveltamisesta pohjautuu. Tämä ei kuitenkaan rajoita polkumyynnin vastaisen sopimuksen 6 artiklan 5 kohdan ja tukisopimuksen 12 artiklan 4 kohdan soveltamista.

3.    Sillä edellytyksellä, että tutkimuksen toteuttaminen ei tarpeettomasti lykkäänny, kullekin asianomaiselle osapuolelle on tarjottava mahdollisuus puolustaa täysimittaisesti etujaan polkumyyntitutkimuksen tai tasoitustulleja koskevan tutkimuksen 4 aikana.

3.3 ARTIKLA

Yleisen edun huomioon ottaminen ja alhaisempi tulli

1.    Kunkin osapuolen viranomaisten on otettava huomioon osapuolen lainsäädännön mukaisesti toimitetut tiedot siitä, olisiko polkumyynti- tai tasoitustullin määrääminen yleisen edun mukaista.

2.    Otettuaan huomioon 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, osapuolen viranomaiset voivat harkita, olisiko määrättävän polkumyynti- tai tasoitustullin suuruudeltaan vastattava koko polkumyyntimarginaalia tai tukea vai vähäisempää määrää osapuolen lainsäädännön mukaisesti.

B JAKSO

Yleiset suojatoimenpiteet

3.4 ARTIKLA

Yleisiä suojatoimenpiteitä koskevat yleiset määräykset

1.    Osapuolet vahvistavat uudelleen GATT 1994 -sopimuksen XIX artiklan ja suojalausekesopimuksen mukaiset yleisiä suojatoimenpiteitä koskevat oikeutensa ja velvollisuutensa.

2.    Alkuperäsääntöjä ja alkuperämenettelyitä koskevaa pöytäkirjaa ei sovelleta yleisiin suojatoimenpiteisiin.

3.5 ARTIKLA

Avoimuus

1.    Viejäosapuolen pyynnöstä osapuolen, joka panee vireille suojatoimia koskevan tutkimuksen tai aikoo toteuttaa väliaikaisia tai lopullisia suojatoimenpiteitä, on välittömästi toimitettava

a)    suojalausekesopimuksen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot WTO:n suojakomitean määräämässä muodossa;

b)    tarvittaessa kotimaisen tuotannonalan tekemän valituksen julkinen versio; ja

c)    julkinen raportti, jossa esitetään havainnot ja perustellut päätelmät kaikista merkityksellisistä tosiseikoista ja suojatoimia koskevassa tutkimuksessa tarkastellusta lainsäädännöstä. Julkiseen raporttiin on sisällytettävä tarkastelu, jossa vahinko yhdistetään sen aiheuttaneisiin tekijöihin, ja siinä on esitettävä yleisten suojatoimenpiteiden määrittelyyn käytetyt menetelmät.

2.    Toimittaessaan tietoja tämän artiklan mukaisesti tuojaosapuoli tarjoutuu järjestämään neuvotteluja viejäosapuolen kanssa toimitettujen tietojen tarkastelemiseksi.

3.6 ARTIKLA

Lopullisten toimenpiteiden käyttöönotto

1.    Yleisiä suojatoimenpiteitä käyttöön ottava osapuoli pyrkii ottamaan ne käyttöön niiden kahdenväliseen kauppaan vähiten vaikuttavalla tavalla.

2.    Tuojaosapuoli tarjoutuu järjestämään neuvotteluja viejäosapuolen kanssa 1 kohdassa tarkoitetun seikan tarkastelemiseksi. Tuojaosapuoli ei saa ottaa käyttöön toimenpiteitä, ennen kuin on kulunut 30 päivää siitä, kun tarjous neuvottelujen pitämiseksi esitettiin.

C JAKSO

Yleiset määräykset

3.7 ARTIKLA

Riitojenratkaisumekanismin ulkopuolelle jättäminen

Tähän lukuun ei sovelleta kahdennenkymmenennenyhdeksännen luvun (Riitojenratkaisu) määräyksiä.

NELJÄS LUKU

KAUPAN TEKNISET ESTEET

4.1 ARTIKLA

Soveltamisala ja määritelmät

1.    Tätä lukua sovelletaan sellaisten teknisten määräysten, standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden valmisteluun, hyväksymiseen ja soveltamiseen, jotka voivat vaikuttaa osapuolten väliseen tavarakauppaan.

2.    Tätä lukua ei sovelleta

a)    valtion elinten omia tuotanto- tai kulutusvaatimuksiaan varten laatimiin hankintaeritelmiin; tai

b)    terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdyn sopimuksen liitteessä A määriteltyyn terveys- tai kasvinsuojelutoimeen.

3.    Ellei tässä sopimuksessa, mukaan luettuina siihen 4.2 artiklan mukaisesti sisällytetyt kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen määräykset, määritellä standardoinnin ja vaatimustenarviointimenettelyiden yleisiä termejä tai anneta niille muuta merkitystä, niillä on yleensä Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä hyväksytyllä määritelmällä kansainvälisten standardointijärjestöjen niille antama merkitys, kun otetaan huomioon niiden asiayhteys ja tämän luvun tavoitteet ja päämäärä.

4.    Tämän luvun viittaukset teknisiin määräyksiin, standardeihin ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyihin sisältävät niiden muutokset ja lisäykset niiden sääntöihin tai niiden kattamiin tuotteisiin, lukuun ottamatta luonteeltaan vähäpätöisiä muutoksia tai lisäyksiä.

5.    Edellä olevan 1.8 artiklan (Velvollisuuksien laajuus) 2 kohtaa ei sovelleta kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 3, 4, 7, 8 ja 9 artiklaan, sellaisina kuin ne on sisällytetty tähän sopimukseen.

4.2 ARTIKLA

Kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen sisällyttäminen tähän sopimukseen

1.    Sisällytetään seuraavat kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen määräykset tähän sopimukseen ja otetaan ne osaksi sitä:

a)    2 artikla (Teknisten määräysten laatiminen, hyväksyminen ja soveltaminen keskushallinnon elinten toimesta);

b)    3 artikla (Teknisten määräysten laatiminen, hyväksyminen ja soveltaminen paikallishallinnon ja yksityisten elinten toimesta);

c)    4 artikla (Standardien laatiminen, hyväksyminen ja soveltaminen);

d)    5 artikla (Keskushallinnon elinten vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt);

e)    6 artikla (Keskushallinnon elinten vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tunnustaminen), rajoittamatta vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden tulosten vastavuoroisesta hyväksymisestä tehdyn pöytäkirjan ja farmaseuttisten tuotteiden hyviä tuotantotapoja koskevan noudattamis- ja valvontaohjelman vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisia osapuolen oikeuksia tai velvollisuuksia;

f)    7 artikla (Paikallishallinnon elinten vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt);

g)    8 artikla (Yksityisten elinten vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt);

h)    9 artikla (Kansainväliset ja alueelliset järjestelmät);

i)    Liite 1 (Tässä sopimuksessa käytettävät käsitteet ja määritelmät); ja

j)    Liite 3 (Standardien laatimista, hyväksymistä ja soveltamista koskevat menettelyohjeet ).

2.    Käsitteellä ’jäsen’ on tähän sopimukseen sisällytetyissä määräyksissä sama merkitys tässä sopimuksessa kuin kaupan teknisiä esteitä koskevassa sopimuksessa.

3.    Kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen 3, 4, 7, 8 ja 9 artiklan osalta voidaan vedota kahdenteenkymmenenteenyhdeksänteen lukuun (Riitojenratkaisu) tapauksissa, joissa osapuoli katsoo, että toinen osapuoli ei ole päässyt tyydyttävään tulokseen näiden artikloiden mukaisesti ja että sen kauppaetuihin kohdistuu merkittävä vaikutus. Tässä suhteessa tulosten on oltava samanarvoisia kuin jos kyseinen elin olisi osapuoli.

4.3 ARTIKLA

Yhteistyö

Osapuolet vahvistavat yhteistyötään teknisten määräysten, standardien, metrologian, vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden, markkinavalvonnan tai valvonta- ja täytäntöönpanotoimien alalla, jotta osapuolten välistä kauppaa voidaan helpottaa kahdennessakymmenennessäensimmäisessä luvussa (Sääntely-yhteistyön) määrätyn mukaisesti. Tähän voi sisältyä yhteistyön edistäminen ja tukeminen metrologiasta, standardoinnista, testauksesta, sertifioinnista ja akkreditoinnista, markkinavalvonnasta tai valvonta- ja täytäntöönpanotoimista vastaavien osapuolten julkisten tai yksityisten organisaatioiden välillä; ja erityisesti akkreditoinnista ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnista vastaavien osapuolten elinten osallistumisen tukeminen yhteistyöjärjestelyihin, joilla edistetään vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tulosten hyväksymistä.

4.4 ARTIKLA

Tekniset määräykset

1.    Osapuolet sitoutuvat tekemään mahdollisimman laajaa yhteistyötä varmistaakseen, että niiden tekniset määräykset ovat keskenään yhteensopivia. Tätä varten, jos osapuoli ilmaisee kiinnostusta sellaisen teknisen määräyksen laatimiseen, joka on alaltaan vastaava tai samanlainen kuin jo olemassa oleva määräys tai määräys, jota toinen osapuoli parhaillaan valmistelee, kyseinen toinen osapuoli antaa pyynnöstä osapuolelle siinä määrin kuin se on mahdollista merkitykselliset tiedot ja tutkimukset, joihin se on tukeutunut valmistellessaan teknistä määräystään, riippumatta siitä, onko se jo hyväksytty vai valmisteilla. Osapuolet tunnustavat, että voi olla tarpeen selkeyttää tietyn pyynnön alaa ja päästä siitä sopimukseen ja että luottamuksellisia tietoja voidaan jättää ilmoittamatta.

2.    Osapuoli, joka on laatinut teknisen määräyksen, jonka se katsoo vastaavan tavoitteeltaan ja tuotealaltaan toisen osapuolen teknistä määräystä, voi pyytää, että toinen osapuoli tunnustaa teknisen määräyksen vastaavuuden. Osapuoli esittää pyynnön kirjallisesti ja antaa yksityiskohtaiset perusteet sille, miksi teknistä määräystä olisi pidettävä vastaavana, mukaan lukien perusteet, jotka koskevat tuotteen alaa. Osapuolen, joka ei hyväksy teknisen määräyksen vastaavuutta, on pyynnöstä annettava toiselle osapuolelle päätöksensä perusteet.

4.5 ARTIKLA

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

Osapuolet noudattavat pöytäkirjaa vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden tulosten vastavuoroisesta hyväksymisestä ja pöytäkirjaa farmaseuttisten tuotteiden hyviä tuotantotapoja koskevan noudattamis- ja valvontaohjelman vastavuoroisesta tunnustamisesta.

4.6 ARTIKLA

Avoimuus

1.    Kukin osapuoli varmistaa menettelyiden avoimuuden teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden laadinnassa, jotta osapuolten asianomaiset henkilöt voivat osallistua soveltuvassa varhaisessa vaiheessa, kun muutoksia voidaan vielä tehdä ja huomautukset ottaa huomioon, lukuun ottamatta tapauksia, joissa esiintyy tai uhkaa esiintyä kiireellisiä turvallisuuteen, terveyteen, ympäristön suojeluun tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Jos teknisten määräysten tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden kehittämistä koskeva neuvotteluprosessi on julkinen, kukin osapuoli sallii toisen osapuolen henkilöiden osallistuminen ehdoin, jotka ovat yhtä suotuisat kuin sen omille henkilöille myönnetyt ehdot.

2.    Osapuolet edistävät tiiviimpää yhteistyötä niiden alueella toimivien standardointielinten välillä, jotta voidaan helpottaa muun muassa elinten välistä tiedonvaihtoa niiden toiminnasta ja standardien yhdenmukaistamista yhteisen edun ja vastavuoroisuuden pohjalta kyseisten standardointielinten sopimien toimintatapojen mukaisesti.

3.    Sen jälkeen, kun osapuoli on toimittanut ehdotuksen teknisiksi määräyksiksi ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiksi WTO:n ilmoitusten keskusrekisteriin, se on pyrittävä varattava vähintään 60 päivän ajanjakso, jonka aikana toinen osapuoli voi toimittaa kirjallisia huomautuksia, lukuun ottamatta tapauksia, joissa esiintyy tai uhkaa esiintyä kiireellisiä turvallisuuteen, terveyteen, ympäristön suojeluun tai kansalliseen turvallisuuteen liittyviä ongelmia. Osapuoli tarkastelee myönteisesti kohtuullista pyyntöä, joka koskee huomautusten esittämiseen varatun ajan jatkamista.

4.    Jos osapuoli saa toiselta osapuolelta huomautuksia ehdotuksestaan tekniseksi määräykseksi tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyksi, sen on vastattava näihin huomautuksiin kirjallisesti, ennen kuin tekninen määräys tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettely hyväksytään.

5.    Kukin osapuoli julkaisee tai muutoin saattaa yleisesti saataville joko painettuna tai sähköisesti vastaukset tai tiivistelmä vastauksista saamiinsa merkittäviin huomautuksiin viimeistään päivänä, jona se julkaisee hyväksytyn teknisen määräyksen tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn.

6.    Kukin osapuoli antaa toisen osapuolen pyynnöstä tietoja sellaisen teknisen määräyksen tai vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn tavoitteista, oikeusperustasta ja perusteista, jotka osapuoli on hyväksynyt tai aikoo hyväksyä.

7.    Osapuoli tarkastelee myönteisesti toisen osapuolen esittämää kohtuullista pyyntöä, joka on saatu ennen ehdotetulle tekniselle määräykselle huomautusten esittämistä varten varatun jakson päättymistä ja joka koskee kyseisen teknisen määräyksen hyväksymispäivän ja sen soveltamispäivän välisen ajanjakson määrittämistä tai sen pidentämistä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa viivästys tekisi oikeutettujen tavoitteiden saavuttamisen tehottamaksi.

8.    Kukin osapuoli varmistaa, että sen hyväksymät tekniset määräykset ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt ovat yleisesti saatavilla virallisilla www-sivustoilla.

9.    Kun osapuoli ottaa haltuunsa tuontisatamassa toisen osapuolen alueelta tuodun tavaran sillä perusteella, että tavara ei ole teknisen määräyksen vaatimusten mukainen, osapuoli ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä tuojalle syy tavaran hallussapitoon.

4.7 ARTIKLA

Luvun hallinnointi

1.    Osapuolet tekevät yhteistyötä tämän luvun piiriin kuuluvissa kysymyksissä. Osapuolet sopivat, että 26.2 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla perustettu tavarakauppakomitea

a)    hallinnoi tämän luvun täytäntöönpanoa;

b)    käsittelee ripeästi kumman tahansa osapuolen esiin tuomat, standardien, teknisten määräysten ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyiden laatimiseen, hyväksymiseen tai soveltamiseen liittyvät kysymykset;

c)    edistää osapuolen pyynnöstä keskustelua toisen osapuolen toteuttamasta riskien tai vaarojen arvioinnista;

d)    tukee osapuolten standardointielinten ja vaatimustenmukaisuuden arviointielinten yhteistyötä;

e)    vaihtaa tietoja standardeista, teknisistä määräyksistä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyistä, myös kolmansien osapuolten tai kansainvälisten elinten laatimista, kun tämä on yhteisen edun mukaista;

f)    tarkastelee tätä lukua WTO:n kaupan teknisiä esteitä käsittelevän komitean toiminnan tai kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen kehittymisen pohjalta ja antaa tarvittaessa tämän luvun muuttamista koskevia suosituksia CETA-sekakomitean harkittavaksi;

g)    toteuttaa muita toimia, joiden osapuolet katsovat auttavan niitä panemaan tämä luku ja kapan teknisiä esteitä koskeva sopimus täytäntöön ja helpottamaan kauppaa osapuolten välillä; ja

h)    raportoi asianmukaisesti CETA-sekakomitealle tämän luvun täytäntöönpanosta.

2.    Jos osapuolet eivät pysty ratkaisemaan tämän luvun piiriin kuuluvaa asiaa tavarakauppakomitean välityksellä, CETA-sekakomitea voi osapuolen pyynnöstä perustaa teknisen erityistyöryhmän etsimään ratkaisuja kaupan helpottamiseksi. Jos osapuoli ei hyväksy toisen osapuolen pyyntöä teknisen työryhmän perustamiseksi, sen on pyynnöstä selvitettävä päätöksensä syyt. Osapuolet johtavat teknistä työryhmää yhdessä.

3.    Kun osapuoli on pyytänyt tietoja, toinen osapuoli toimittaa tällaiset tiedot tämän luvun määräysten mukaisesti kirjallisesti tai sähköisesti kohtuullisen ajan kuluessa. Osapuoli pyrkii vastaamaan jokaiseen tietopyyntöön 60 päivän kuluessa.

VIIDES LUKU

TERVEYS- JA KASVINSUOJELUTOIMET

5.1 ARTIKLA

Määritelmät

1.    Tässä luvussa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)    terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen liitteessä A esitettyjä määritelmiä;

b)    Codex Alimentarius komissiossa, jäljempänä ’Codex’, hyväksyttyjä määritelmiä;

c)    Maailman eläintautijärjestössä, jäljempänä ’OIE’, hyväksyttyjä määritelmiä;

d)    kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen, jäljempänä ’IPPC’, mukaisesti hyväksyttyjä määritelmiä;

e)    ’tietyiltä haitallisilta säännellyiltä organismeilta suojellulla alueella’ tarkoitetaan virallisesti määriteltyä Euroopan unionin maantieteellistä aluetta, jossa kyseistä organismia ei esiinny sen esiintymiselle suotuisista olosuhteista huolimatta ja vaikka sitä esiintyy Euroopan unionin muissa osissa; ja

f)    ’osapuolen toimivaltaisella viranomaisella’ tarkoitetaan jotakin liitteessä 5-A lueteltua viranomaista.

2.    Edellä olevan 1 kohdan osalta terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaiset määritelmät ovat etusijalla, jos Codexissa, OIE:ssa ja IPPC:ssa hyväksyttyjen määritelmien ja terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaisten määritelmien välillä on ristiriitaa.

5.2 ARTIKLA

Tavoitteet

Tämän luvun tavoitteena on

a)    suojella ihmisten, eläinten tai kasvien elämää ja terveyttä ja samalla helpottaa kauppaa;

b)    varmistaa, että osapuolten terveys- ja kasvinsuojelutoimilla ei luoda perusteettomia kaupan esteitä; ja

c)    edistää terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen täytäntöönpanoa.

5.3 ARTIKLA

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan kaikkiin terveys- ja kasvinsuojelutoimiin, jotka voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa osapuolten väliseen kauppaan.

5.4 ARTIKLA

Oikeudet ja velvollisuudet

Osapuolet vahvistavat terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

5.5 ARTIKLA

Mukautukset alueellisiin edellytyksiin

1.    Eläinten, eläintuotteiden ja eläinten sivutuotteiden osalta

a)    osapuolet tunnustavat vyöhykejaon käsitteen ja ovat päättäneet soveltaa tätä käsitettä liitteessä 5B lueteltuihin tauteihin;

b)    jos osapuolet päättävät periaatteista ja ohjeista, jotka koskevat alueellisten olojen tunnustamista, niiden on sisällytettävä nämä liitteeseen 5C;

c)    edellä olevan a alakohdan soveltamiseksi viejäosapuolen tekemän vyöhykejakopäätöksen on oltava perustana tuojaosapuolen terveystoimelle, jota sovelletaan viejäosapuoleen, jonka alueella esiintyy jotakin liitteessä 5B lueteltua tautia, sillä edellytyksellä, että tuojaosapuoli hyväksyy, että viejäosapuolen vyöhykejakopäätös on tehty niiden periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti, jotka osapuolet ovat esittäneet liitteessä 5C, ja että se perustuu asianmukaisiin kansainvälisiin standardeihin, ohjeisiin ja suosituksiin. Tuojaosapuoli voi soveltaa lisätoimia saavuttaakseen terveyden suojelun asianmukaisen tason;

d)    jos osapuoli katsoo, että sillä on jotakin liitteessä 5B luettelematonta tautia koskeva erityisasema, se voi pyytää tämän aseman tunnustamista. Tuojaosapuoli voi pyytää elävien eläinten, eläintuotteiden ja eläinten sivutuotteiden tuontia varten lisätakeita, jotka ovat asianmukaisia tuojaosapuolen tunnustamaan tilaan näiden, mukaan luettuina liitteessä 5E nimetyt erityisehdot; ja

e)    osapuolet tunnustavat lohkomiskäsitteen ja sopivat yhteistyöstä tässä kysymyksessä.

2.    Kasvien ja kasvituotteiden osalta

a)    kun tuojaosapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa kasvinsuojelutoimen, sen on otettava huomioon muun muassa alueen tuhoojatilanne, kuten viejäosapuolen määrittämät tuhoojista vapaa alue, tuhoojista vapaa tuotantopaikka, tuhoojista vapaa tuotantoyksikkö, alue, jolla esiintyy vain vähän tuhoojia, ja suoja-alue; ja

b)    jos osapuolet päättävät periaatteista ja ohjeista, jotka koskevat alueellisten olojen tunnustamista, niiden on sisällytettävä nämä liitteeseen 5C.

5.6 ARTIKLA

Vastaavuus

1.    Tuojaosapuoli hyväksyy viejäosapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimet sen omia toimia vastaaviksi, jos viejäosapuoli osoittaa puolueettomasti, että sen toimet vastaavat tuojaosapuolen terveys- ja kasvinsuojelun asianmukaista tasoa.

2.    Liitteessä 5D vahvistetaan periaatteet ja ohjeet, joilla vastaavuus määritetään, tunnustetaan ja ylläpidetään.

3.    Liitteessä 5E vahvistetaan

a)    alue, jonka osalta tuojaosapuoli tunnustaa viejäosapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimen omaansa vastaavaksi; ja

b)    alue, jonka osalta tuojaosapuoli tunnustaa, että täsmennettyjen erityisedellytysten täyttyminen yhdessä viejäosapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimen kanssa vastaa tuojaosapuolen terveys- ja kasvinsuojelun asianmukaisen tasoa.

4.    Tämän luvun soveltamiseksi sovelletaan1.7 artiklaa (Viittaukset lainsäädäntöön), ellei tästä artiklasta, liitteestä 5-D ja liitteen 5-E yleisistä huomautuksista muuta johdu.

5.7 ARTIKLA

Kauppaa koskevat edellytykset

1.    Tuojaosapuoli tarjoaa saataville terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevat yleiset tuontivaatimukset kaikkien hyödykkeiden osalta. Jos osapuolet yhdessä nimeävät jonkin hyödykkeen ensisijaiseksi, tuojaosapuoli määrittää tälle hyödykkeelle terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevat erityiset tuontivaatimukset, elleivät osapuolet toisin päätä. Nimetessään hyödykkeitä, jotka ovat ensisijaisia, osapuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen käytettävissä olevien voimavarojen tehokkaan hallinnon. Erityisiä tuontivaatimuksia olisi sovellettava viejäosapuolen koko alueeseen.

2.    Tuojaosapuoli käynnistää 1 kohdan mukaisesti viipymättä tarvittavan menettelyn, jolla laaditaan terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevat erityiset tuontivaatimukset hyödykkeelle, joka on nimetty ensisijaiseksi. Kun nämä erityiset tuontivaatimukset on laadittu, tuojaosapuoli toteuttaa viipymättä tarvittavat toimet, joilla mahdollistetaan näiden tuontivaatimusten mukainen kauppa.

3.    Terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskevien erityisten tuontivaatimusten laatimiseksi viejäosapuoli tuojaosapuolen pyynnöstä

a)    toimittaa kaikki tuojaosapuolen tarvitsemat tiedot; ja

b)    tarjoaa tuojaosapuolelle kohtuullisen pääsyn tarkastus-, testaus- ja auditointitoimintaan ja muiden asiaankuuluvien prosessien toteuttamiseen.

4.    Jos tuojaosapuolella on luettelo jonkin hyödykkeen tuontia varten hyväksytyistä yksiköistä tai laitoksista, sen on hyväksyttävä viejäosapuolen alueella sijaitseva yksikkö tai laitos ilman kyseisen yksikön tai laitoksen ennakkotarkastusta, jos

a)    viejäosapuoli on hakenut tällaista yksikön tai laitoksen hyväksyntää asianmukaisin takein; ja

b)    liitteessä 5F vahvistettuja edellytyksiä ja menettelyitä noudatetaan.

5.    Edellä olevan 4 kohdan osalta tuojaosapuoli julkaisee luettelon hyväksytyistä yksiköistä tai laitoksista.

6.    Osapuoli hyväksyy yleensä säännellyn hyödykkeen lähetyksen ilman hyödykkeen lähetyskohtaista esitullausta, elleivät osapuolet toisin päätä.

7.    Tuojaosapuoli voi edellyttää, että viejäosapuolen asianomainen toimivaltainen viranomainen osoittaa objektiivisesti tuojaosapuolta tyydyttävällä tavalla, että tuontivaatimukset voidaan täyttää tai että ne täyttyvät.

8.    Osapuolten olisi noudatettava liitteessä 5G vahvistettua menettelyä, joka koskee kasvien terveyttä koskevia erityisiä tuontivaatimuksia.

5.8 ARTIKLA

Auditointi ja tarkastus

1.    Luottamuksen ylläpitämiseksi tämän luvun täytäntöönpanon osalta osapuoli voi toteuttaa toisen osapuolen toimivaltaisen viranomaisen valvontaohjelmaa tai sen osaa koskevan auditoinnin tai tarkastuksen taikka nämä kummatkin. Osapuoli vastaa auditointiin tai tarkastukseen liittyvistä omista kustannuksistaan.

2.    Jos osapuolet päättävät auditoinnin tai tarkastuksen tekemistä koskevista periaatteista ja ohjeista, niiden on sisällytettävä ne liitteeseen 5H. Jos osapuoli toteuttaa auditoinnin tai tarkastuksen, sen on tehtävä se liitteeseen 5H mahdollisesti sisältyvien periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti.

5.9 ARTIKLA

Vientitodistus

1.    Jos elävien eläinten tai eläintuotteiden lähetyksen tuontiin edellytetään virallista terveystodistusta ja jos tuojaosapuoli on hyväksynyt viejäosapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimen omaansa vastaavaksi tällaisten eläinten tai eläintuotteiden osalta, osapuolet käyttävät tällaiseen todistukseen liitteessä 5I määrättyä eläinten terveyttä koskevaa vakuutusta, elleivät osapuolet toisin päätä. Osapuolet voivat myös käyttää vakuutusmallia muihin tuotteisiin, jos ne niin päättävät.

2.    Liitteessä 5I vahvistetaan periaatteet ja ohjeet vientitodistuksia varten, mukaan lukien sähköiset todistukset, todistusten peruuttaminen tai korvaaminen, käytettävät kielet sekä vakuutusmallit.

5.10 ARTIKLA

Tuontitarkastukset ja maksut

1.    Liitteessä 5J vahvistetaan tuontitarkastuksia ja -maksuja koskevat periaatteet ja ohjeet, myös tuontitarkastusten toteuttamistiheys.

2.    Jos tuontitarkastuksissa ilmenee asiaankuuluvien tuontivaatimuksien vastaisuuksia, tuojaosapuolen toteuttamien toimien on perustuttava riskinarviointiin eikä niillä saa rajoittaa kauppaa enempää kuin osapuolen terveys- ja kasvinsuojelun asianmukaisen tason saavuttaminen edellyttää.

3.    Tuojaosapuoli ilmoittaa aina, kun se on mahdollista, tuojalle tai sen edustajalle vaatimustenvastaisesta lähetyksestä ja vaatimustenvastaisuuden syistä ja tarjoaa tuojalle tai sen edustajalle mahdollisuus hakea päätökseen muutosta. Tuojaosapuoli ottaa huomioon kaikki asiaankuuluvat tiedot, jotka on toimitettu päätöksen tarkastelua varten.

4.    Osapuoli voi kerätä maksuja kustannuksista, joita koituu rajatarkastusten toteuttamisesta, ja tällaisten maksujen ei pitäisi ylittää kustannuksia, jotka niillä katetaan.

5.11 ARTIKLA

Ilmoitukset ja tietojen vaihto

1.    Osapuoli ilmoittaa viipymättä toiselle osapuolelle

a)    tuhooja- tai tautitilanteen merkittävän muutoksen, kuten liitteessä 5B luetellun taudin esiintymisen tai kehittymisen;

b)    epidemiologisesti merkittävän löydöksen eläintaudista, jota ei ole lueteltu liitteessä 5B tai joka on uusi tauti; ja

c)    merkittävän elintarviketurvallisuuden ongelman, joka liittyy tuotteeseen, jolla käydään kauppaa osapuolten välillä.

2.    Osapuolet pyrkivät vaihtamaan tietoja myös muista asiaan liittyvistä aiheista, kuten seuraavista:

a)    muutos osapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimessa;

b)    mikä tahansa merkittävä muutos osapuolen toimivaltaisen viranomaisen rakenteessa tai organisaatiossa;

c)    pyynnöstä osapuolen virallisen valvonnan tulokset ja raportti toteutetun valvonnan tuloksista;

d)    5.10 artiklassa vahvistetun tuontitarkastuksen tulokset, jos lähetys on hylätty tai ollut vaatimusten vastainen; ja

e)    pyynnöstä riskianalyysi tai tieteellinen lausunto, jonka osapuoli on laatinut ja joka on merkityksellinen tämän luvun kannalta.

3.    Jollei yhteinen hallintokomitea toisin päätä, kun 1 tai 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on tarjottu saataville antamalla ilmoitus WTO:n ilmoitusten keskusrekisterille tai asianmukaiselle kansainväliselle standardointielimelle sovellettavien sääntöjen mukaisesti, 1 ja 2 kohdan vaatimukset, jotka koskevat näitä tietoja, on täytetty.

5.12 ARTIKLA

Tekniset neuvottelut

Jos osapuolella on merkittävä huoli elintarviketurvallisuudesta, kasvien tai eläinten terveydestä tai terveys- ja kasvinsuojelutoimesta, jota toinen osapuoli on ehdottanut tai jonka se on toteuttanut, osapuoli voi pyytää teknisiä neuvotteluja toisen osapuolen kanssa. Osapuolen, jota pyyntö koskee, olisi vastattava pyyntöön viipymättä. Kukin osapuoli pyrkii tarjoamaan tarvittavat tiedot, jotta vältetään kaupan häiriöt ja, tapauksen mukaan, päästään kumpaakin osapuolta tyydyttävään ratkaisuun.

5.13 ARTIKLA

Kiireelliset terveys- ja kasvinsuojelutoimet

1.    Osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle kiireellisestä terveys- ja kasvinsuojelutoimesta 24 tunnin kuluessa sen täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestä. Jos osapuoli pyytää teknisiä neuvotteluja kiireellisen terveys- ja kasvinsuojelutoimen käsittelemiseksi, tekniset neuvottelut on pidettävä 10 päivän kuluessa kiireellisen terveys- ja kasvinsuojelutoimen ilmoittamisesta. Osapuolet ottavat huomioon kaikki teknisten neuvottelujen yhteydessä toimitetut tiedot.

2.    Tuojaosapuoli ottaa huomioon tiedot, jotka viejäosapuoli on toimittanut kohtuullisessa ajassa, tehdessään päätöstä lähetyksestä, jota kiireellisen terveys- ja kasvinsuojelutoimen hyväksymishetkellä kuljetetaan osapuolten välillä.

5.14 ARTIKLA

Terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevä yhteinen hallintokomitea

1.    26.2 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla perustettuun terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevään yhteiseen hallintokomiteaan, jäljempänä ’yhteinen hallintokomitea’, kuuluu kunkin osapuolen terveys- ja kasvinsuojelutoimista vastaavia sääntelyn ja kaupan alan edustajia.

2.    Yhteisen hallintokomitean tehtäviin kuuluvat seuraavat:

a)    valvoa tämän luvun täytäntöönpanoa ja käsitellä kaikkia tähän lukuun liittyviä asioita sekä tarkastella kaikkia asioita, joita sen täytäntöönpanossa voi tulla esille;

b)    toimia suunnannäyttäjänä käsiteltävien kysymysten tunnistamisessa, priorisoinnissa, hallinnassa ja ratkaisussa;

c)    käsitellä kaikki jonkin osapuolen esittämät tuontitarkastusta koskevat pyynnöt;

d)    vähintään kerran vuodessa tarkastella tämän luvun liitteitä, erityisesti tämän sopimuksen mukaisissa neuvotteluissa saavutetun edistymisen valossa. Tällaisen tarkastelun tuloksena yhteinen hallintokomitea voi päättää muuttaa tämän luvun liitteitä. Osapuolet voivat hyväksyä yhteisen hallintokomitean päätöksen sellaisten omien menettelyidensä mukaisesti, jotka ovat tarpeen muutoksen voimaantuloa varten. Päätös tulee voimaan osapuolten sopimana päivänä;

e)    valvoa edellä d alakohdassa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanoa sekä edellä d alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toimintaa;

f)    tarjota foorumi kunkin osapuolen sääntelyjärjestelmää koskevalle säännölliselle tiedonvaihdolle, mukaan lukien terveys- ja kasvinsuojelutoimen tieteellinen ja riskinarviointiperusta; ja

g)    valmistella ja pitää yllä asiakirjaa, jossa annetaan tarkat tiedot osapuolten välisten, terveys- ja kasvinsuojelutoimien vastaavuuden tunnustamista koskevien keskusteluiden tilasta.

3.    Yhteinen hallintokomitea voi muun muassa

a)    nimetä mahdollisuuksia laajemmalle kahdenväliselle toiminnalle, myös tehostamalla suhteita, mihin voi sisältyä virkamiesvaihto;

b)    keskustella varhaisessa vaiheessa muutoksesta tai muutosehdotuksesta harkittavana olevaan terveys- ja kasvinsuojelutoimeen;

c)    tukea osapuolten välistä parempaa yhteisymmärrystä terveys- ja kasvinsuojelusopimuksen täytäntöönpanosta ja edistää osapuolten yhteistyötä terveys- ja kasvinsuojeluasioissa, joita käsitellään monenvälisillä foorumeilla, tapauksen mukaan myös terveys- ja kasvinsuojelutoimia käsittelevässä WTO:n komiteassa ja kansainvälissä standardointielimissä; tai

d)    tunnistaa varhaisessa vaiheessa aloitteet, joihin sisältyy terveys- ja kasvinsuojelukysymyksiä ja jotka hyötyisivät yhteistyöstä, ja keskustella niistä.

4.    Yhteinen hallintokomitea voi perustaa osapuolten asiantuntijatason edustajista koostuvia työryhmiä käsittelemään erityisiä terveys- ja kasvinsuojelukysymyksiä.

5.    Osapuoli voi antaa minkä tahansa terveys- ja kasvinsuojelukysymyksen yhteisen hallintokomitean käsiteltäväksi. Yhteisen hallintokomitean olisi tarkasteltava tällaista kysymystä mahdollisimman ripeästi.

6.    Jos yhteinen hallintokomitea ei pysty ratkaisemaan kysymystä nopeasti, sen on osapuolen pyynnöstä raportoitava viipymättä CETA-sekakomitealle.

7.    Elleivät osapuolet toisin päätä, yhteinen hallintokomitea kokoontuu ja vahvistaa työohjelmansa viimeistään 180 päivän ja työjärjestyksensä viimeistään vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta.

8.    Ensimmäisen kokouksensa jälkeen yhteinen hallintokomitea kokoontuu tarpeen mukaan, yleensä vuosittain. Yhteinen hallintokomitea voi päättää kokoontua video- tai etäkokoukseen, ja se voi myös käsitellä asioita kokouksen ulkopuolella kirjeenvaihtona.

9.    Yhteinen hallintokomitea raportoi vuosittain toiminnastaan ja työohjelmastaan CETA-sekakomitealle.

10.    Tämän sopimuksen tullessa voimaan kukin osapuoli nimeää yhteyspisteen ja ilmoittaa sen toiselle osapuolelle kirjallisesti, jotta voidaan koordinoida yhteisen hallintokomitean asialistaa ja helpottaa viestintää terveys- ja kasvinsuojelukysymyksistä.

KUUDES LUKU

TULLIASIAT JA KAUPAN HELPOTTAMINEN

6.1 ARTIKLA

Tavoitteet ja periaatteet

1.    Osapuolet tunnustavat tullimenettelyjen ja kaupan helpottamisen merkityksen kehittyvän globaalin kaupankäyntiympäristön kannalta.

2.    Osapuolet tekevät mahdollisimman laajasti yhteistyötä ja vaihtavat tietoja, myös tietoja parhaista toimintatavoista, jotta voidaan edistää tämän sopimuksen mukaisten kaupan helpottamista koskevien toimenpiteiden soveltamista ja noudattamista.

3.    Kaupan helpottamistoimenpiteet eivät saa estää ihmisten suojelemiseksi toimivia järjestelyjä osapuolen lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen osalta.

4.    Tuonti-, vienti- ja kauttakuljetusmenettelyt eivät saa olla hallinnollisesti raskaampia tai enemmän kauppaa rajoittavia kuin on tarpeen oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi,

5.    Tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevien vaatimusten ja menettelyiden perustana ovat voimassa olevat kansainväliset kauppaa ja tullia koskevat säännöt ja normit, lukuun ottamatta tapauksia, joissa ne olisivat sopimaton tai tehoton keino oikeutetun tavoitteen saavuttamiseksi.

6.2 ARTIKLA

Avoimuus

1.    Kukin osapuoli julkaisee tai muutoin tarjoaa saataville, myös sähköisin keinoin, lakinsa, asetuksensa, oikeuden päätökset ja hallinnolliset toimintatavat, jotka koskevat tavaroiden tuonti- ja vientivaatimuksia.

2.    Kukin osapuoli pyrkii julkaisemaan, myös internetissä, ehdotukset tulliasioita koskeviksi asetuksiksi ja hallinnollisiksi toimintatavoiksi ja antamaan asianomaisille henkilöille mahdollisuuden esittää näkemyksiä ennen niiden hyväksymistä.

3.    Kukin osapuoli nimeää ja ylläpitää yhden tai useampia yhteyspisteitä, joissa käsitellään tulliasioita koskevia asianomaisten henkilöiden kyselyitä, ja antaa internetissä tietoa menettelyistä tällaisten kyselyiden tekemistä varten.

6.3 ARTIKLA

Tavaroiden luovutus

1.    Kukin osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa yksinkertaistettuja tullimenettelyjä tavaroiden tehokasta luovutusta varten, jotta helpotetaan osapuolten välistä kauppaa ja pienennetään tuojien ja viejien kustannuksia.

2.    Kukin osapuoli varmistaa, että näillä yksinkertaistetuilla menettelyillä

a)    mahdollistetaan tavaroiden luovutus ajassa, joka ei ole pidempi kuin lainsäädännön noudattamiseksi on tarpeen;

b)    mahdollistetaan tavaroiden, ja siinä määrin kuin mahdollista valvottujen tai säänneltyjen tavaroiden, luovutus ensimmäisessä saapumispaikassa;

c)    pyritään mahdollistamaan kiireellistä selvitystä tarvitsevien tavaroiden pikainen luovutus;

d)    annetaan tuojan tai sen edustajan poistaa tavarat tullin valvonnasta ennen tullimaksujen, verojen ja palkkioiden lopullista määrittämistä ja maksua. Ennen tavaroiden luovutusta osapuoli voi edellyttää, että tuoja tarjoaa riittävän vakuuden takauksen, talletuksen tai muun soveltuvan välineen muodossa; ja

e)    säädetään sen lainsäädännön mukaisesti yksinkertaistetuista dokumentointivaatimuksista osapuolen määrittelemien vähäarvoisten tavaroiden saapumista varten.

3.    Kukin osapuoli voi yksinkertaistetuissa menettelyissään edellyttää yksityiskohtaisempien tietojen toimittamista, tapauksen mukaan, tavaroiden saapumisen jälkeen tapahtuvan kirjanpidon ja tarkastusten muodossa.

4.    Kukin osapuoli salli tavaroiden nopeutetun luovutuksen ja, siinä määrin kuin mahdollista ja soveltuvin osin,

a)    säätää ennen tavaroiden fyysistä saapumista tapahtuvasta tietojen sähköisestä toimituksesta ja käsittelystä, jotta mahdollistetaan tavaroiden luovutus niiden saapuessa, jos riskiä ei ole todettu tai jos satunnaistarkastuksia ei ole määrä tehdä; ja

b)    säätää tiettyjen tavaroiden selvityksestä vähimmäisasiakirjoin.

5.    Kukin osapuoli varmistaa, siinä määrin kuin se on mahdollista, että sen rajavalvontaan ja muuhun tuonnin ja viennin valvontaan osallistuvat viranomaiset ja elimet tekevät yhteistyötä ja koordinoivat toimintaansa, jotta helpotetaan kauppaa muun muassa yhdentämällä tuonnin ja viennin tiedot ja asiakirjavaatimukset ja ottamalla käyttöön yksi piste lähetysten asiakirjojen ja tavaroiden fyysistä kertatarkastusta varten.

6.    Kukin osapuoli varmistaa, siinä määrin kuin mahdollista, että sen tavaroita koskevat tuonti- ja vientivaatimukset koordinoidaan helpottamaan kauppaa, riippumatta siitä, hallinnoiko näitä vaatimuksia jokin virasto vai tullihallinto tällaisen viraston puolesta.

6.4 ARTIKLA

Tullausarvon määrittäminen

1.    Tullausarvoa koskevalla sopimuksella säännellään osapuolten väliseen vastavuoroiseen kauppaan sovellettavaa tullausarvon määritystä.

2.    Osapuolet tekevät yhteistyötä, jotta päästäisiin yhteiseen toimintatapaan tullausarvon määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

6.5 ARTIKLA

Tavaroiden luokittelu

Osapuolten välisessä tämän sopimuksen piiriin kuuluvassa kaupassa tavaroiden luokitteluun käytetään kunkin osapuolen tariffinimikkeistöä, joka perustuu harmonoituun järjestelmään.

6.6 ARTIKLA

Maksut ja palkkiot

Kukin osapuoli julkaisee tai tarjoaa muutoin saataville, myös sähköisin keinoin, tiedot kyseisen osapuolen tullihallinnon määräämistä maksuista ja palkkioista. Näihin tietoihin sisältyvät sovellettavat maksut ja palkkiot, maksun tai palkkion täsmällinen peruste, vastaava viranomainen sekä se, miten ja milloin maksu on suoritettava. Osapuoli ei saa määrätä uusia tai muutettuja maksuja ja palkkioita, ennen kuin se on julkaissut nämä tiedot tai muutoin tarjonnut ne saataville.

6.7 ARTIKLA

Riskienhallinta

1.    Kukin osapuoli perustaa tarkastelu- ja luovutusmenettelynsä ja tuonnin jälkeiset tarkastusmenettelynsä riskinarvioinnin periaatteille sen sijaan, että jokainen tuotu lähetys tutkittaisiin kattavasti kaikkien tuontivaatimusten noudattamisen suhteen.

2.    Osapuolet laativat ja soveltavat tavaroiden tuontia, vientiä ja kauttakuljetusta koskevia valvontavaatimuksia ja -menettelyitä riskinhallinnan periaatteiden pohjalta ja kohdistavat vaatimustenmukaisuuden noudattamista koskevat toimenpiteet huomionarvoisiin toimiin.

3.    1 ja 2 kohdan määräykset eivät estä osapuolta toteuttamasta laadunvalvontaa ja vaatimustenmukaisuuden tarkasteluja, jotka voivat edellyttää laajempia tutkimuksia.

6.8 ARTIKLA

Automaatio

1.    Kukin osapuoli käyttää tietotekniikkaa, jolla nopeutetaan sen menettelyitä tavaroiden luovutusta varten, jotta helpotetaan kauppaa, myös osapuolten välillä.

2.    Kukin osapuoli

a)    pyrkii tarjoamaan sähköisin keinoin tullilomakkeet, joita tavaroiden tuonti tai vienti edellyttää;

b)    sallii, lainsäädäntönsä asettamissa rajoissa, tällaiset sähköisessä muodossa toimitettavat tullilomakkeet; ja

c)    jos mahdollista, tarjoaa tullihallintonsa kautta sähköisen tiedonvaihdon kaupan alan toimijoiden kanssa.

3.    Kukin osapuoli pyrkii

a)    kehittämään ja ylläpitämään täysin yhteenliitettyjä yhden pisteen järjestelmiä, joilla helpotetaan tulli- ja muussa lainsäädännössä edellytetyn tiedon toimittamista yhtenä sähköisenä toimituksena rajatylittävää tavaroiden liikkumista varten; ja

b)    laatimaan Maailman tullijärjestön, jäljempänä ’WCO’, tietomallin ja siihen liittyvien WCO:n suositusten ja ohjeiden mukaisia dataelementtejä ja prosesseja.

4.    Osapuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä yhteentoimivien sähköisten järjestelmien kehittämisessä ottamalla huomioon myös WCO:ssa tehdyn työn, jotta osapuolten välistä kauppa voidaan helpottaa.

6.9 ARTIKLA

Ennakkopäätökset

1.    Kirjallisesta pyynnöstä kukin osapuoli antaa tariffiluokitusta koskevat ennakkopäätökset lainsäädäntönsä mukaisesti.

2.    Jollei luottamuksellisuutta koskevista vaatimuksista muuta johdu kukin osapuoli julkaisee, esimerkiksi internetissä, tiedot tariffiluokitusta koskevista ennakkopäätöksistä, jotka ovat merkityksellisiä tariffiluokitussääntöjen ymmärtämiseksi ja soveltamiseksi.

3.    Kaupan helpottamiseksi osapuolet sisällyttävät kahdenväliseen vuoropuheluunsa säännölliset päivitykset, jotka koskevat niiden lainsäädännön ja täytäntöönpanotoimenpiteiden muutoksia 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen seikkojen osalta.

6.10 ARTIKLA

Uudelleentarkastelu ja muutoksenhaku

1.    Kukin osapuoli varmistaa, että tavaroiden tuontia koskevaa hallinnollista toimea tai virallista päätöstä voidaan ripeästi tarkastella uudelleen tuomioistuimessa, välimiesoikeudessa tai hallinnollisissa tuomioistuimessa tai hallinnollisessa menettelyssä.

2.    Tuomioistuimen tai hallinnollisen menettelyn mukaisesti toimivan virkamiehen on oltava riippumaton päätöksen tehneestä virkamiehestä tai virastosta, ja sillä on oltava valtuudet pitää voimassa, muuttaa tai kumota päätös osapuolen lainsäädännön mukaisesti.

3.    Ennen kuin henkilön edellytetään hakevan muutosta korkeammalla tai oikeudellisella tasolla, kukin osapuoli tarjoaa hallinnollisen muutoksenhaun tai uudelleentarkastelun tason, joka on riippumaton alkuperäisestä toimesta tai päätöksestä vastuussa olevasta virkamiehestä tai virastosta.

4.    Kukin osapuoli myöntää henkilölle, joka on saanut sen tullihallinnon 6.9 artiklan mukaisesti tekemän ennakkopäätöksen, olennaisesti samat ennakkopäätöksiä koskevat uudelleentarkastelu- ja muutoksenhakuoikeudet kuin se myöntää alueensa tuojille.

6.11 ARTIKLA

Seuraamukset

Kukin osapuoli varmistaa, että sen tullilainsäädännössä säädetyt seuraamukset ovat oikeasuhteisia ja syrjimättömiä ja että niiden soveltaminen ei johda tarpeettomiin viivästyksiin.

6.12 ARTIKLA

Luottamuksellisuus

1.    Kukin osapuoli käsittelee lainsäädäntönsä mukaisesti kaikkia tämän luvun nojalla saatuja, luonteeltaan luottamuksellisia tai luottamukselliselta pohjalta toimitettuja tietoja täysin luottamuksellisina ja suojaa nämä tiedot niiden paljastamiselta, joka voisi vaarantaa tiedot toimittaneen henkilön kilpailuaseman.

2.    Jos edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja vastaanottavalla tai hankkivalla osapuolella on lainsäädäntönsä mukaisesti velvollisuus ilmoittaa tällaiset tiedot, kyseinen osapuoli ilmoittaa tästä tiedot toimittaneelle osapuolelle tai henkilölle.

3.    Kukin osapuoli varmistaa, että tämän luvun nojalla kerättyjä luottamuksellisia tietoja ei käytetä muihin kuin hallinnollisiin ja tulliasioiden täytäntöönpanotarkoituksiin, lukuun ottamatta tapauksia, joissa tähän on saatu luottamukselliset tiedot toimittaneen osapuolen tai henkilön lupa.

4.    Osapuoli voi sallia tämän luvun nojalla kerätyn tiedon käyttämisen hallinnollisessa menettelyssä, tuomioistuinmenettelyssä tai tuomioistuintyyppisessä menettelyssä, joka on käynnistetty tämän luvun täytäntöönpanemiseksi annetun tulliasioihin liittyvän lainsäädännön rikkomisen vuoksi. Osapuoli ilmoittaa tietojen tällaisesta käytöstä etukäteen tiedot toimittaneelle osapuolelle tai henkilölle.

6.13 ARTIKLA

Yhteistyö

1.    Osapuolet jatkavat yhteistyötään kansainvälisillä foorumeilla, kuten WCO:ssa, saavuttaakseen yhteisesti tunnustamansa tavoitteet, myös ne, jotka on asetettu maailmankaupan turvaamista ja helpottamista koskevassa WCO:n kehysnormistossa.

2.    Osapuolet tarkastelevat säännöllisesti merkittäviä kaupan helpottamista koskevia kansainvälisiä aloitteita, mukaan luettuna Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssin ja Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission laatima kaupan helpottamista koskevien suositusten kokoelma, jotta voidaan tunnistaa alat, joilla lisätoimin voidaan helpottaa osapuolten välistä kauppaa ja edistää yhteisiä monenvälisiä tavoitteita.

3.    Osapuolet tekevät yhteistyötä Ottawassa 4 päivänä joulukuuta 1997 tehdyn Euroopan yhteisön ja Kanadan tulliyhteistyötä ja keskinäistä avunantoa tulliasioissa koskevan sopimuksen, jäljempänä ’Kanadan ja EU:n tulliyhteistyösopimus’, mukaisesti.

4.    Osapuolet tarjoavat toisilleen keskinäistä apua tulliasioissa Kanadan ja EU:n tulliyhteistyösopimuksen mukaisesti, mukaan luettuina asiat, jotka liittyvät jonkin osapuolen tullilainsäädännön epäiltyyn rikkomiseen, sellaisena kuin se on määritelty mainitussa sopimuksessa, sekä tämän sopimuksen täytäntöönpanoon.

6.14 ARTIKLA

Tulliyhteistyösekakomitea

1.    Tulliyhteistyösekakomitea, jolle on myönnetty valtuudet toimia CETA-sekakomitean puitteissa 26.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna erikoistuneena komiteana, varmistaa tämän luvun, alkuperäsääntöjä ja alkuperämenettelyitä koskevan pöytäkirjan sekä 20.43 (Rajatoimenpiteiden soveltamisala) ja 2.8 artiklan (Tullietuuskohtelun tilapäinen keskeyttäminen) asianmukaisen toiminnan. Tulliyhteistyösekakomitea tarkastelee tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisesti kysymyksiä, joita nousee esiin näiden määräysten soveltamisen yhteydessä.

2.    Tämän sopimuksen piiriin kuuluvissa seikoissa tulliyhteistyösekakomiteaan kuuluu tulli-, kauppa- tai muiden toimivaltaisten viranomaisten edustajia kunkin osapuolen sopivaksi katsomalla tavalla.

3.    Kukin osapuoli varmistaa, että sen edustajilla tulliyhteistyösekakomitean kokouksissa on asialistan kysymyksiä vastaava asiantuntemus. Tulliyhteistyösekakomitea voi kokoontua asiantuntijoista muodostuvassa erityskokoonpanossa käsittelemään alkuperäsääntöjä tai alkuperämenettelyitä, nimityksillä ’tulliyhteistyösekakomitea – alkuperäsäännöt’ tai ’tulliyhteistyösekakomitea – alkuperämenettelyt’.

4.    Tulliyhteistyösekakomitea voi muotoilla päätöslauselmia, suosituksia tai lausuntoja ja esitellä CETA-sekakomitealle päätösluonnoksia, jotka se katsoo tarpeellisiksi yhteisten tavoitteiden saavuttamisen ja tällä luvulla ja alkuperäsääntöjä ja alkuperämenettelyitä koskevalla pöytäkirjalla sekä 20.43 (Rajatoimenpiteiden soveltamisala) ja 2.8 artiklalla (Tullietuuskohtelun tilapäinen keskeyttäminen) perustettujen järjestelyjen asianmukaisen toiminnan kannalta.

SEITSEMÄS LUKU

TUET

7.1 ARTIKLA

Tuen määritelmä

1.    Tässä sopimuksella ’tuella’ tarkoitetaan toimenpidettä, joka liittyy tavarakauppaan ja joka täyttää tukisopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset.

2.    Tätä lukua sovelletaan tukeen vain, jos se on erityinen tukisopimuksen 2 artiklan mukaisesti.

7.2 ARTIKLA

Avoimuus

1.    Kukin osapuoli ilmoittaa kahden vuoden välein toiselle osapuolelle seuraavat tiedot sen alueella mahdollisesti myönnetyistä tai voimassa pidetyistä tuista:

a)    tuen oikeusperusta;

b)    tuen muoto; ja

c)    tuen määrä tai tukeen talousarviossa varattu määrä.

2.    Tukisopimuksen 25 artikla 1 kohdan nojalla WTO:lle annettavien ilmoitusten katsotaan täyttävän 1 kohdassa vahvistetun vaatimuksen.

3.    Toisen osapuolen pyynnöstä osapuoli toimittaa viipymättä tiedot ja vastaa kysymyksiin, jotka koskevat palvelukaupalle sen alueella annetun valtiontuen erityisiä muotoja.

7.3 ARTIKLA

Avustuksia ja valtiontukea koskevat neuvottelut muilla aloilla kuin maataloudessa ja kalataloudessa

1.    Jos osapuoli katsoo, että jokin toisen osapuolen myöntämä palvelukauppaan liittyvä avustus tai valtiontuen erityinen muoto vaikuttaa tai voi vaikuttaa kielteisesti sen etuihin, se voi ilmaista huolensa toiselle osapuolelle ja pyytää asiaa koskevia neuvotteluita. Vastaajana oleva osapuoli tarkastelee pyyntöä kokonaisuudessaan ja myötämielisesti.

2.    Neuvottelujen aikana osapuoli voi pyytää lisätietoja toisen osapuolen myöntämästä palvelukauppaan liittyvästä avustuksesta tai valtiontuen erityisestä muodosta, myös sen poliittisista tavoitteista, sen määrästä ja kaikista toimenpiteistä, joilla rajoitetaan sen mahdollista kauppaa vääristävää vaikutusta.

3.    Vastaajana oleva osapuoli pyrkii neuvottelujen pohjalta poistamaan tai minimoimaan palvelukauppaan liittyvän avustuksen tai valtiontuen erityisen muodon haitalliset vaikutukset, jotka kohdistuvat pyynnön esittäneeseen osapuoleen.

4.    Tätä artiklaa ei sovelleta maataloustuotteita tai kalataloustuotteita koskeviin avustuksiin, eikä sillä rajoiteta 7.4 ja 7.5 artiklan soveltamista.

7.4 ARTIKLA

Maataloustuotteiden ja kalastustuotteiden
tukiin liittyvät neuvottelut

1.    Osapuolten yhteisenä tavoitteena on toimia yhteistyössä ja pyrkiä sopimukseen, jolla

a)    edistetään maatalouskauppaa koskevia monenvälisiä sääntöjä WTO:ssa; ja

b)    autetaan etsimään maailmanlaajuista monenvälistä ratkaisua kalastustukiin.

2.    Jos osapuoli katsoo, että jokin toisen osapuolen myöntämä avustus tai valtiontuki vaikuttaa tai voi vaikuttaa kielteisesti sen etuihin maataloustuotteiden tai kalastustuotteiden osalta, se voi ilmaista huolensa toiselle osapuolelle ja pyytää asiaa koskevia neuvotteluita.

3.    Vastaajana oleva osapuoli tarkastelee pyyntöä kokonaisuudessaan ja myötämielisesti ja pyrittävä poistamaan tai minimoimaa avustuksen tai valtiontuen haitalliset vaikutukset, jotka kohdistuvat pyynnön esittäneen osapuolen etuihin maataloustuotteiden tai kalastustuotteiden osalta.

7.5 ARTIKLA

Maataloustuotteiden vientituki

1.    Tässä artiklassa

a)    vientituella tarkoitetaan maataloussopimuksen 1 artiklan ensimmäisen kohdan e alakohdassa määriteltyä vientitukea; ja

b)    koko tullin poistamisella tarkoitetaan, kun tullikiintiöitä on käytössä, joko kiintiötullin tai kiintiön ylittävän osan tullin poistoa.

2.    Osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa vientitukea maataloustuotteelle, jota viedään toisen osapuolen alueelle tai sisällytetään toisen osapuolen alueelle vietävään tuotteeseen sen jälkeen, kun toinen osapuoli on poistanut kyseisen maataloustuotteen koko tullin joko välittömästi tai siirtymäkauden jälkeen liitteen 2A (Tullien poistaminen), sen tulliluettelot mukaan luettuina, mukaisesti.

7.6 ARTIKLA

Luottamuksellisuus

Osapuolen ei edellytetä paljastavan luottamuksellisia tietoja, kun se toimittaa tietoja tämän luvun nojalla.

7.7 ARTIKLA

Audiovisuaalipalveluita ja kulttuuriteollisuutta koskevien avustusten ja valtiontuen sulkeminen pois

Tätä sopimusta ei sovelleta avustuksiin tai valtiontukeen, jotka kohdistuvat Euroopan unionin audiovisuaalisiin palveluihin ja Kanadan kulttuuriteollisuuteen.

7.8 ARTIKLA

Suhde WTO-sopimukseen

Osapuolet vahvistavat uudelleen GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan, tukisopimuksen ja maataloussopimuksen mukaiset oikeutensa ja velvollisuutensa.

7.9 ARTIKLA

Riitojen ratkaiseminen

Tämän luvun 7.3 ja 7.4 artiklaan ei sovelleta tämän sopimuksen riitojenratkaisumenettelyä koskevia määräyksiä.

KAHDEKSAS LUKU

SIJOITUKSET

A JAKSO

Määritelmät ja soveltamisala

8.1 ARTIKLA

Määritelmät

Tätä lukua sovellettaessa

julkista valtaa käytettäessä toteutetulla toiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jota ei toteuteta kaupallisesti eikä kilpailtaessa yhden tai useamman talouden toimijan kanssa;

ilma-alusten korjaus- ja huoltopalveluilla tarkoitetaan sellaisia toimia, jotka on tehty ilma-alukseen tai sen osaan sen ollessa poissa liikenteestä, eivätkä ne sisällä niin sanottua linjahuoltoa;

lentoasemapalveluilla tarkoitetaan palkkio- tai sopimusperusteisesti tapahtuvaa lentoaseman infrastruktuurin, terminaalit, kiitotiet, rullaustiet ja asematasot, pysäköintitilat ja lentoaseman sisäiset liikennejärjestelmät mukaan luettuina, käyttöä ja hallintaa. Selkeyden vuoksi todetaan, että lentoasemapalveluihin eivät sisälly lentoasemien tai lentoaseman maa-alueiden omistaminen tai niihin tehtävä sijoitukset tai mitkään muut yrityksen hallituksen toteuttamat toiminnot. Lentoasemapalveluihin eivät sisälly lennonvarmistuspalvelut;

takavarikoinnilla tarkoitetaan riitaosapuolen omaisuuden haltuun ottamista, jotta turvataan tai varmistetaan välitystuomion noudattaminen;

tietokonepohjaisella paikanvarausjärjestelmällä tarkoitetaan tietokonejärjestelmällä tuotettuja palveluja, jotka sisältävät tietoja lentoyhtiöiden aikatauluista, tarjonnasta, hinnoista ja hintasäännöistä, ja jonka kautta voidaan tehdä varauksia tai myydä lippuja;

luottamuksellisella tai suojatulla tiedolla tarkoitetaan

a)    liikesalaisuuksia; tai

b)    tietoja, jotka on suojattu niiden ilmaisemiselta yleisölle;

i)    vastaajan tietojen tapauksessa vastaajan lainsäädännön mukaisesti;

ii)    muiden tietojen tapauksessa sellaisen lainsäädännön tai sääntöjen nojalla, jotka tuomioistuin määrää sovellettaviksi tällaiseen tietojen ilmaisemiseen;

tämän sopimuksen piiriin kuuluvalla sijoituksella tarkoitetaan osapuolen osalta sijoitusta, joka

a)    tehdään osapuolen alueella;

b)    tehdään sijoituksen tekemisen ajankohtana sovellettavan lainsäädännön mukaisesti;

c)    on suoraan tai epäsuorasti toisen osapuolen sijoittajan omistuksessa tai määräysvallassa; ja

d)    on voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä tai tehdään tai hankitaan sen jälkeen;

riitaosapuolella tarkoitetaan sijoittajaa, joka käynnistää F jakson mukaisen menettelyn, tai vastaajaa. F jakson soveltamista varten ja rajoittamatta 8.14 artiklan soveltamista osapuoli ei sisälly sijoittajan käsitteeseen**;

riitaosapuolilla tarkoitetaan sekä sijoittajaa että vastaajaa;

kieltämisellä tarkoitetaan määräystä, jolla kielletään toimi tai rajoitetaan sitä;

yrityksellä tarkoitetaan 1.1 artiklassa (Yleisesti sovellettavat määritelmät) määriteltyä yritystä sekä yrityksen sivuliikettä tai edustustoa;

maahuolintapalveluilla tarkoitetaan palkkio- tai sopimusperusteisesti tapahtuvaa palveluiden tarjontaa seuraaviin tarkoituksiin: maahuolinnan hallinto ja valvonta, myös lastin valvonta ja viestintä; matkustajien käsittely; matkatavaran käsittely; rahdin ja postin käsittely; asematasopalvelut ja ilma-aluspalvelut; polttoaine- ja öljynhuolinta; ilma-alusten linjahuolto, lentotoiminta ja miehistön avustaminen; pintakuljetukset; tai ateriapalvelut. Maahuolintapalveluihin eivät sisälly turvapalvelut tai lentoaseman keskitetyn infrastruktuurin, kuten matkatavaran käsittelyjärjestelmän, jäänpoistolaitteistojen, polttoaineen jakelujärjestelmien tai lentoaseman sisäisten liikennejärjestelmien käyttö tai hallinto;

ICSID:llä tarkoitetaan sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainvälistä ratkaisu- ja sovittelukeskusta;

ICSID:n täydentävillä säännöillä tarkoitetaan sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainvälisen ratkaisu- ja sovittelukeskuksen sihteeristön toteuttaman käsittelyn hallinnointia koskevia täydentäviä sääntöjä;

ICSID-yleissopimuksella tarkoitetaan Washingtonissa 18 päivänä maaliskuuta 1965 tehtyä yleissopimusta valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemisesta;

teollis- ja tekijänoikeuksilla tarkoitetaan tekijänoikeutta ja lähioikeuksia, tavaramerkkioikeuksia, maantieteellisen merkinnän oikeuksia, teollismallioikeuksia, patenttioikeuksia, integroitujen piirien mallien oikeuksia, julkistamattoman tiedon suojaan liittyviä oikeuksia ja kasvinjalostajien oikeuksia; sekä, jos tällaisista oikeuksista säädetään osapuolen lainsäädännössä, hyödyllisyysmallioikeuksia. CETA-sekakomitea voi päättää muiden henkisen omaisuuden luokkien lisäämisestä tähän määritelmään;

sijoituksella tarkoitetaan kaikenlaisia omaisuuseriä, jotka sijoittaja omistaa tai joita sijoittaja hallitsee suoraan tai epäsuorasti, joilla on sijoituksille tyypilliset ominaispiirteet, joihin sisältyy tietty kesto ja muita ominaispiirteitä, kuten pääoman tai muiden varojen sitoumukset, tuotto- tai voitto-odotukset tai riskin kantaminen. Sijoitusmuotoihin voivat kuulua seuraavat:

a)    yritys;

b)    osakkeet, pääomat ja muut yrityksen pääoman muodot;

c)    velkakirjat, obligaatiot ja muut yrityksen velkainstrumentit;

d)    yrityslaina;

e)    kaikki muut osuudet yrityksessä;

f)    etu, joka perustuu seuraaviin:

i)    osapuolen lainsäädännön nojalla tai sopimuksen mukaisesti myönnetty käyttöoikeus, myös oikeus etsiä, viljellä, tuottaa tai hyödyntää luonnonvaroja,

ii)    avaimet käteen-, rakennus-, tuotanto- tai tulonjakosopimus; tai

iii)    muut samanlaiset sopimukset;

g)    teollis- ja tekijänoikeudet;

h)    muu irtain omaisuus, aineellinen tai aineeton, tai kiinteä omaisuus ja siihen liittyvät oikeudet;

i)    rahasaatavat tai sopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaateet.

Selkeyden vuoksi todetaan, että rahasaataviin eivät sisälly

i)    rahasaatavat, jotka johtuvat pelkästään kaupallisista sopimuksista, jotka koskevat osapuolen alueella luonnollisen henkilön tai yrityksen harjoittamaa toisen osapuolen alueella olevalle luonnolliselle henkilölle tai yritykselle suuntautuvaa tavaroiden tai palveluiden myyntiä;

ii)    tällaisten sopimusten kotimainen rahoitus; tai

iii)    mikään i tai ii alakohtaan liittyvä määräys, tuomio tai välitystuomio.

Sijoitettuja tuottoja käsitellään sijoituksina. Mitkään muutokset siinä muodossa, jossa varat sijoitetaan tai sijoitetaan uudelleen, ei vaikuta niiden käsittelyyn sijoituksena;

sijoittajalla tarkoitetaan osapuolta, osapuolen luonnollista henkilöä tai yritystä, lukuun ottamatta sivuliikettä tai edustustoa, joka pyrkii tekemään, tekee tai on tehnyt sijoituksen toisen osapuolen alueelle;

Tämän määritelmän soveltamista varten osapuolen yritys on

a)    kyseisen osapuolen lainsäädännön mukaisesti perustettu tai muulla tavoin järjestetty yritys, jolla on merkittävää liiketoimintaa kyseisen osapuolen alueella; tai

b)    kyseisen osapuolen lainsäädännön mukaisesti perustettu tai muulla tavoin järjestetty yritys, joka on kyseisen osapuolen luonnollisen henkilön tai a alakohdassa tarkoitetun yrityksen suorassa tai epäsuorassa omistuksessa tai määräysvallassa;

paikallisesti sijoittautuneella yrityksellä tarkoitetaan vastaajan lainsäädännön mukaisesti perustettua tai muulla tavoin järjestettyä oikeushenkilöä, joka on toisen osapuolen sijoittajan suorassa tai epäsuorassa omistuksessa tai määräysvallassa;

luonnollisella henkilöllä tarkoitetaan

a)    Kanadan osalta luonnollista henkilöä, joka on Kanadan kansalainen tai Kanadassa pysyvästi asuva; ja

b)    EU-osapuolen osalta luonnollista henkilöä, jolla on jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisuus kyseisen valtion lakien mukaisesti, ja Latvian osalta lisäksi myös luonnollista henkilöä, joka asuu pysyvästi Latvian tasavallassa, joka ei ole Latvian tasavallan tai minkään muun valtion kansalainen mutta jolla on Latvian tasavallan lakien ja asetusten mukaisesti oikeus saada muukalaispassi;

luonnollinen henkilö, joka on Kanadan kansalainen ja jolla on jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalaisuus, katsotaan yksinomaan sen osapuolen luonnolliseksi henkilöksi, joka on hänen ensisijainen tai vahvin kansalaisuutensa;

luonnollinen henkilö, joka on jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen tai joka on Kanadan kansalainen ja joka myös asuu vakituisesti toisessa osapuolessa, katsotaan yksinomaan sen osapuolen luonnolliseksi henkilöksi, jonka kansalainen hän on;

New Yorkin yleissopimuksella tarkoitetaan New Yorkissa 10 päivänä kesäkuuta 1958 tehtyä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta;

muulla kuin riitaosapuolena olevalla sopimuksen osapuolella tarkoitetaan Kanadaa, jos Euroopan unioni tai Euroopan unionin jäsenvaltio on vastaaja, tai Euroopan unionia, jos Kanada on vastaaja;

vastaajalla tarkoitetaan Kanadaa tai Euroopan unionin tapauksessa joko kyseistä Euroopan unionin jäsenvaltiota tai Euroopan unionia 8.21 artiklan mukaisesti;

tuotolla tarkoitetaan kaikkea sijoituksen tai uudelleensijoituksen antamaa tuottoa, voitot, rojaltit sekä korot ja muut maksut ja luontoissuoritukset mukaan luettuina;

lentoliikennepalvelujen myynnillä ja markkinoinnilla tarkoitetaan kyseisen lentoliikenteen harjoittajan mahdollisuuksia myydä ja markkinoida vapaasti lentoliikennepalveluitaan, mukaan lukien kaikki markkinoinnin osat, kuten markkinatutkimus, mainonta ja jakelu, mutta siihen ei sisälly lentoliikennepalveluiden hinnoittelu tai niihin sovellettavat ehdot;

kolmannen osapuolen rahoituksella tarkoitetaan kaikkea sellaisen luonnollisen tai oikeushenkilön tarjoamaa rahoitusta, joka ei ole riitaosapuoli mutta joka tekee sopimuksen riitaosapuolen kanssa rahoittaakseen osittain tai kokonaan menettelyn kustannukset joko lahjoituksena tai avustuksena tai riidan tuloksesta riippuvaista korvausta vastaan.

tuomioistuimella tarkoitetaan 8.27 artiklan nojalla perustettua tuomioistuinta;

UNCITRALin välimiesmenettelysäännöillä tarkoitetaan YK:n kansainvälisen kauppaoikeuden toimikunnan välimiesmenettelysääntöjä; ja

UNCITRALin avoimuussäännöillä tarkoitetaan sijoittajan ja valtion välisen sopimuspohjaisen sovittelun avoimuutta koskevia UNCITRALin sääntöjä.

8.2 ARTIKLA

Soveltamisala

1.    Tätä lukua sovelletaan toimenpiteeseen, jonka osapuoli on ottanut käyttöön tai pitänyt voimassa alueellaan 5 ja joka koskee

a)    toisen osapuolen sijoittajaa;

b)    tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa sijoitusta; ja

c)    8.5 artiklan osalta kaikkia sijoituksia sen alueella.

2.    Tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tekemisen tai hankkimisen osalta 6 B ja C jaksoa ei sovelleta toimenpiteeseen, joka liittyy seuraaviin:

a)    lentoliikennepalvelut, lentoliikenteen tukipalvelut ja muut lentoliikenteen keinoin tarjotut palvelut 7 , lukuun ottamatta seuraavia:

i)    ilma-alusten korjaus- ja huoltopalvelut;

ii)    lentoliikennepalvelujen myynti ja markkinointi;

iii)    tietokonepohjaiseen paikanvarausjärjestelmään (TPJ) liittyvät palvelut;

iv)    maahuolintapalvelut;

v)    lentoasemapalvelut; tai

b)    julkista valtaa käytettäessä toteutettu toiminta.

3.    EU-osapuolen osalta B ja C jaksoa ei sovelleta toimenpiteeseen, joka koskee audiovisuaalisia palveluita. Kanadan osalta B ja C jaksoa ei sovelleta toimenpiteeseen, joka koskee kulttuuriteollisuutta.

4.    Sijoittaja voi esittää tämän luvun nojalla kanteita ainoastaan 8.18 artiklan mukaisesti ja F jaksossa vahvistettuja menettelyitä noudattaen. B jaksossa vahvistettuja velvollisuuksia koskevat kanteet eivät kuulu F jakson soveltamisalaan. C jakson mukaiset kanteet, jotka koskevat tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tekemistä tai hankkimista, eivät kuulu F jakson soveltamisalaan. D jaksoa sovelletaan ainoastaan tämän sopimuksen piiriin kuuluvaan sijoitukseen ja sijoittajiin niiden tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen osalta.

5.    Tämä luku ei vaikuta Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2009 ja Ottawassa 18 päivänä joulukuuta 2009 tehdystä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kanadan välisestä lentoliikennesopimuksesta johtuviin osapuolten oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

8.3 ARTIKLA

Suhde muihin lukuihin

1.    Tätä lukua ei sovelleta toimenpiteisiin, jotka osapuoli on ottanut käyttöön tai pitänyt voimassa, siltä osin kuin tällaisia toimenpiteitä sovelletaan kolmannentoista luvun (Rahoituspalvelut) piiriin kuuluviin sijoittajiin tai niiden sijoituksiin.

2.    Osapuolen vaatimus, jonka mukaan toisen osapuolen palveluntarjoajan on annettava takaus tai jokin muu rahavakuus edellytyksenä palveluiden tarjoamiseksi sen alueella, ei itsessään tarkoita, että tätä lukua sovelletaan osapuolen käyttöön ottamiin tai voimassa pitämiin toimenpiteisiin, jotka liittyvät kyseisen rajatylittävän palvelun tarjoamiseen. Tätä lukua sovelletaan toimenpiteisiin, jotka osapuoli on ottanut käyttöön tai pitänyt voimassa ja jotka liittyvät annettuun takaukseen tai rahavakuuteen siinä määrin kuin tällainen takaus tai rahavakuus on tämän sopimuksen piiriin kuuluva sijoitus.

B JAKSO

Sijoituksen tekeminen

8.4 ARTIKLA

Markkinoille pääsy

1.    Kun kyseessä on toisen osapuolen sijoittajan pääsy markkinoille sijoittautumisen kautta, osapuoli ei saa ottaa käyttöön tai pitää voimassa koko alueellaan taikka kansallisella, provinssin, territorion, alueen tai paikallishallinnon tasolla toimenpidettä, jolla

a)    määrätään rajoituksia seuraaville:

i)    sellaisten yritysten määrä, jotka voivat harjoittaa tiettyä taloudellista toimintaa, lukumääräisten kiintiöiden, monopolien, yksinomaisten tarjoajien tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa;

ii)    liiketoimien tai varojen kokonaisarvo lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa;

iii)    liiketoimien tai tuotannon kokonaismäärä määrättyinä lukumääräisinä yksikköinä kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa 8 ;

iv)    ulkomaisen pääoman määrä ulkomaisen osakkeenomistuksen enimmäisprosenttirajana tai ulkomaisen sijoituksen yksittäisenä tai yhteenlaskettuna arvona; tai

v)    niiden luonnollisten henkilöiden kokonaismäärä, jotka voivat toimia tietyllä toimialalla tai jotka jokin yritys voi työllistää ja jotka ovat tarpeen taloudellisen toiminnan toteuttamiseksi tai liittyvät siihen välittömästi, lukumääräisten kiintiöiden tai taloudellista tarveharkintaa koskevien vaatimusten muodossa; tai

b)    rajoitetaan sellaisia oikeushenkilöitä tai yhteisyrityksiä tai edellytetään niistä erityisiä tyyppejä, joissa yritys voi toteuttaa taloudellista toimintaa.

2.    Selkeyden vuoksi todetaan, että seuraavat ovat yhteensopivia 1 kohdan kanssa:

a)    kaavoitus- ja suunnittelusääntöjä koskeva toimenpide, joka vaikuttaa maankäyttöön tai sen suunnitteluun tai muu vastaava toimenpide;

b)    toimenpide, joka edellyttää infrastruktuurin omistuksen erottamista kyseisen infrastruktuurin kautta tarjottavien tavaroiden tai palveluiden omistuksesta tasapuolisen kilpailun turvaamiseksi esimerkiksi, energia-, liikenne- ja televiestintäalalla;

c)    toimenpide, jolla rajoitetaan omistuksen keskittymistä tasapuolisen kilpailun turvaamiseksi;

d)    toimenpide, jolla pyritään varmistamaan luonnonvarojen ja ympäristön säilyminen ja suojelu, mukaan luettuina rajoitukset, jotka koskevat käyttöoikeuksien saatavuutta, määrää ja laajuutta, sekä keskeyttämisen tai kiellon määrääminen;

e)    toimenpide, jolla rajoitetaan myönnettävien lupien määrää teknisten tai fyysisten rajoitusten, kuten televiestintätaajuuksien, vuoksi; tai

f)    toimenpide, jossa edellytetään, että tietyllä prosenttiosuudella yrityksen osakkeenomistajista, omistajista, osakkaista tai johtajista on pätevyys harjoittaa esimerkiksi asianajajan tai kirjanpitäjän ammattia tai että he toimivat tällaisessa ammatissa.

8.5 ARTIKLA

Suoritevaatimukset

1.    Osapuoli ei saa määrätä tai panna täytäntöön seuraavia vaatimuksia taikka panna täytäntöön sen alueella minkään sijoituksen tekemisen, hankkimisen, laajentamisen, johtamisen, toiminnan tai hallinnon yhteydessä sitoumusta tai velvollisuutta, joka koskee seuraavia:

a)    tavaran tai palvelun vienti tietyllä tasolla tai prosenttiosuudella;

b)    kotimaisen sisällön tietyn tason tai prosenttiosuuden saavuttaminen;

c)    sen alueella tuotetun tavaran tai tarjotun palvelun ostaminen, käyttäminen tai etusijalle asettaminen tai sen alueella olevien luonnollisten henkilöiden tai yritysten tavaroiden tai palveluiden ostaminen;

d)    tuonnin määrän tai arvon suhteuttaminen viennin määrään tai arvoon tai kyseiseen sijoitukseen liittyvien valuuttatulojen määrään;

e)    sijoituksen tuottaman tai tarjoaman tavaran tai palvelun myynnin rajoittaminen sen alueella suhteuttamalla tällainen myynti sen viennin määrään tai arvoon taikka valuuttatuloihin;

f)    teknologian, tuotantoprosessin tai muun rajoitetun tiedon siirto sen alueella olevalle luonnolliselle henkilölle tai yritykselle; tai

g)    sijoituksella tuotetun tavaran tai tarjotun palvelun yksinomainen tarjonta osapuolen alueelta tietyille alueellisille markkinoille tai maailmanmarkkinoille.

2.    Osapuoli ei saa asettaa sen alueella sijoituksen tekemisen, hankkimisen, laajentamisen, johtamisen, toiminnan tai hallinnon yhteydessä edun saamisen tai edun saamisen jatkumisen edellytykseksi mitään seuraavista vaatimuksista:

a)    kotimaisen sisällön tietyn tason tai prosenttiosuuden saavuttaminen;

b)    sen alueella tuotetun tavaran ostaminen, käyttäminen tai etusijalle asettaminen tai sen alueella olevien tuottajien tavaroiden ostaminen;

c)    tuonnin määrän tai arvon suhteuttaminen viennin määrään tai arvoon tai kyseiseen sijoitukseen liittyvien valuuttatulojen määrään; tai

d)    sijoituksen tuottaman tai tarjoaman tavaran tai palvelun myynnin rajoittaminen sen alueella suhteuttamalla tällainen myynti sen viennin määrään tai arvoon taikka valuuttatuloihin.

3.    2 kohdalla ei estetä osapuolta sen alueella sijoituksen tekemisen, hankkimisen, laajentamisen, johtamisen, toiminnan tai hallinnon yhteydessä asettamasta edun saamisen tai edun saamisen jatkumisen edellytykseksi vaatimusta sijoittaa tuotanto, tarjota palvelu, kouluttaa tai työllistää työntekijöitä, rakentaa tai laajentaa tiettyjä tiloja tai toteuttaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sen alueella.

4.    Edellä olevan 1 kohdan f alakohtaa ei sovelleta, jos tuomioistuin, hallinnollinen tuomioistuin tai kilpailuviranomainen määrää vaatimuksen tai panee täytäntöön sitoumuksen tai velvollisuuden kilpailulainsäädännön rikkomisen korjaamiseksi.

5.    Määräyksiä, jotka on annettu

a)    1 kohdan a, b ja c alakohdassa ja 2 kohdan a ja b alakohdassa, ei sovelleta tavaran tai palvelun kelpoisuusvaatimuksiin viennin edistämisohjelmiin ja ulkomaan avustusohjelmiin osallistumisen osalta;

b)    tässä artiklassa, ei sovelleta osapuolen toteuttamiin valtion käyttöön tarkoitettuihin tavara- ja palveluhankintoihin, joita ei ole tarkoitettu edelleen kaupallisesti myytäviksi taikka tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseksi kaupalliseen myyntiin, riippumatta siitä, kuuluuko hankinta 19.2 artiklassa (Soveltamisala) tarkoitettuihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin hankintoihin.

6.    Selkeyden vuoksi todetaan, että 2 kohdan a ja b alakohtaa ei sovelleta tavaran sisältöä koskeviin vaatimuksiin, jotka tuojaosapuoli on määrännyt, jotta tavaralle voidaan myöntää on tullietuuskohtelu tai tullietuuskiintiö.

7.    Tällä artiklalla ei rajoiteta osapuolen sitoumuksia Maailman kauppajärjestössä.

C JAKSO

Syrjimätön kohtelu

8.6 ARTIKLA

Kansallinen kohtelu

1.    Kukin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajalle ja tämän sopimuksen piiriin kuuluvalle sijoitukselle alueellaan tapahtuvan sijoitusten tekemisen, hankkimisen, laajentamisen, johtamisen, toiminnan, hallinnon, ylläpidon, käytön, hyödyntämisen sekä myynnin tai lopettamisen yhteydessä kohtelun, joka on yhtä edullinen kuin kohtelu, jonka se myöntää samanlaisissa tilanteissa omille sijoittajilleen ja niiden sijoituksille.

2.    Osapuolen 1 kohdan mukaisesti myöntämällä kohtelulla tarkoitetaan Kanadassa muun kuin liittovaltion tason hallinnon osalta tai Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion hallinnon tai jossakin jäsenvaltiossa toimivan hallinnon osalta kohtelua, joka on yhtä edullinen kuin kyseisten hallintojen vastaavissa tilanteissa kyseisen osapuolen sijoittajille ja tällaisten sijoittajien sijoituksille omalla alueellaan myöntämä suosituimmuuskohtelu.

8.7 ARTIKLA

Suosituimmuuskohtelu

1.    Kukin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajalle ja tämän sopimuksen piiriin kuuluvalle sijoitukselle sijoitustensa osapuolen alueella tapahtuvan tekemisen, hankkimisen, laajentamisen, johtamisen, toiminnan, hallinnon, käytön, hyödyntämisen sekä myynnin tai lopettamisen yhteydessä kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin kohtelu, jonka se myöntää samanlaisissa tilanteissa kolmannen maan sijoittajille ja niiden sijoituksille.

2.    Selkeyden vuoksi todetaan, että osapuolen 1 kohdan mukaisesti Kanadassa muulle kuin liittovaltion tason julkisyhteisölle tai Euroopan unionin jäsenvaltion julkisyhteisölle tai jäsenvaltiossa toimivalle julkisyhteisölle myöntämällä kohtelulla tarkoitetaan kohtelua, jonka kyseinen julkisyhteisö myöntää vastaavissa tilanteissa omalla alueellaan kolmannen maan sijoittajille ja tällaisten sijoittajien sijoituksille.

3.    Edellä olevaa1 kohtaa ei sovelleta osapuolen myöntämään kohteluun, jossa edellytetään tunnustamista, mukaan luettuna kolmannen maan kanssa tehty järjestely tai sopimus, jolla tunnustetaan testaus- ja analyysipalveluiden ja niiden tarjoajien akkreditointi, korjaus- ja ylläpitopalveluiden ja niiden tarjoajien akkreditointi sekä tällaisten akkreditoitujen palveluiden ja palveluntarjoajien pätevyyden, tulosten tai niiden tekemän työn sertifiointi.

4.    Selkeyden vuoksi todetaan, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun ’kohteluun’ eivät sisälly sijoittajien ja valtioiden välisten sijoitusriitojen ratkaisumenettelyt, joista on määrätty muissa kansainvälisissä sijoitussopimuksissa ja muissa kauppasopimuksissa. Muiden kansainvälisten sijoitussopimusten ja muiden kauppasopimusten sisällölliset velvollisuudet eivät itsessään muodosta ’kohtelua’ eivätkä näin ollen voi johtaa tämän artiklan rikkomiseen, lukuun ottamatta osapuolen näiden velvollisuuksien nojalla käyttöön ottamia tai voimassa pitämiä toimenpiteitä.

8.8 ARTIKLA

Ylempi johto ja hallitukset

Osapuoli ei saa edellyttää mitään tiettyä kansalaisuutta sellaisilta luonnollisilta henkilöiltä, jotka osapuolen yritys, joka on myös tämän sopimuksen piiriin kuuluva sijoitus, nimittää ylemmän johdon tehtäviin tai hallitukseen.

D JAKSO

Sijoitusten suoja

8.9 ARTIKLA

Sijoitukset ja sääntelytoimenpiteet

1.    Tämän luvun soveltamista varten osapuolet vahvistavat uudelleen oikeutensa toteuttaa alueellaan sääntelyä oikeutettujen politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi, kuten kansanterveyden, turvallisuuden, ympäristön tai yleisen moraalin, sosiaalista suojelua tai kuluttajansuoja varten sekä kulttuurin monimuotoisuuden suojelemiseksi.

2.    Selkeyden vuoksi todetaan, että pelkästään se, että osapuoli sääntelee, lainsäädännön muutokset mukaan luettuina, tavalla, joka vaikuttaa kielteisesti sijoitukseen tai muuttaa sijoittajan odotuksia, voitto-odotukset mukaan luettuina, ei merkitse tämän jakson mukaisen velvollisuuden rikkomista.

3.    Selkeyden vuoksi todetaan, että osapuolen päätös olla antamatta, uudistamatta tai pitämättä voimassa avustusta

a)    kun mitään lainsäädännön tai sopimuksen mukaista velvollisuutta kyseisen avustuksen antamiseksi, uusimiseksi tai voimassa pitämiseksi ei ole; tai

b)    avustuksen antamista, uusimista tai voimassa pitämistä mahdollisesti koskevien ehtojen tai edellytysten mukaisesti,

ei merkitse tämän jakson määräysten rikkomista.

4.    Selkeyden vuoksi todetaan, että minkään tässä jaksossa ei pidä tulkita estävän osapuolta lopettamasta avustuksen myöntämistä 9 tai pyytämästä sen takaisinmaksua, kun tällainen toimenpide on tarpeen osapuolten välisten kansainvälisten velvollisuuksien noudattamiseksi tai kun se tehdään toimivaltaisen tuomioistuimen, hallinnollisen tuomioistuimen tai muun toimivaltaisen viranomaisen 10 määräyksestä, tai edellyttävän, että osapuoli hyvittää tämän sijoittajalle.

8.10 ARTIKLA

Sijoittajien ja tämän sopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten kohtelu

1.    Kukin osapuoli myöntää alueellaan toisen osapuolen tämän sopimuksen piiriin kuuluville sijoituksille ja sijoittajille niiden tämän sopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten osalta kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun ja täyden suojan ja turvan 2–7 kohdan mukaisesti.

2.    Osapuoli rikkoo 1 kohdassa tarkoitettua kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvollisuutta, jos toimenpide tai toimenpidesarja tarkoittaa

a)    oikeussuojan epäämistä rikos-, siviili- tai hallinnollisessa menettelyssä;

b)    oikeusturvan perustavanlaatuista rikkomista, mukaan luettuina avoimuuden rikkominen oikeudellisessa tai hallinnollisessa menettelyssä;

c)    ilmeistä mielivaltaisuutta;

d)    kohdennettua syrjintää ilmeisen laittomin perustein, kuten sukupuolen, rodun tai uskonnollisen vakaumuksen perusteella;

e)    sijoittajien huonoa kohtelua, kuten pakottamista, painostamista ja häirintää; tai

f)    minkä tahansa muun, osapuolten tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksymään kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvollisuuteen kuuluvan tekijän rikkomista.

3.    Osapuolet tarkastelevat säännöllisesti tai osapuolen pyynnöstä kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvollisuuden sisältöä. 26.2 artiklan (Erikoistuneet komiteat) 1 kohdan b alakohdan mukaisesti perustettu palveluita ja sijoituksia käsittelevä komitea voi laatia tätä koskevia suosituksia ja toimittaa ne CETA-sekakomitealle päätöksentekoa varten.

4.    Soveltaessaan kohtuullisen ja oikeudenmukaisen kohtelun velvollisuutta tuomioistuin voi ottaa huomioon sen, onko osapuoli saadakseen tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen antanut sijoittajalle erityisen vaikutelman, jonka luomaan odotukseen sijoittaja on luottanut päättäessään tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tekemisestä tai ylläpitämisestä mutta jota osapuoli ei ole myöhemmin lunastanut.

5.    Selkeyden vuoksi todetaan, että ilmaisulla ’täysi suoja ja turva’ viitataan osapuolen velvollisuuksiin, jotka liittyvät sijoittajien ja tämän sopimuksen piiriin kuuluvien sijoitusten fyysiseen turvallisuuteen.

6.    Selkeyden vuoksi todetaan, että tämän sopimuksen jonkin muun määräyksen tai erillisen kansainvälisen sopimuksen rikkominen ei merkitse tämän artiklan rikkomista.

7.    Selkeyden vuoksi todetaan, että se, että jokin toimenpide on kotimaan lainsäädännön vastainen ei sinällään ja pelkästään merkitse tämän artiklan rikkomista. Jotta voidaan selvittää, onko toimenpide tämän artiklan vastainen, tuomioistuimen on tarkasteltava sitä, onko osapuoli toiminut 1 kohdassa tarkoitettujen velvollisuuksien kanssa yhteensopimattomasti.

8.11 ARTIKLA

Tappioiden korvaaminen

Sen estämättä, mitä 8.15 artiklan 5 kohdan b alakohdassa määrätään, kukin osapuoli myöntää toisen osapuolen sijoittajille, joiden tämän sopimuksen piiriin kuuluville sijoituksille koituu sen alueella tappioita aseellisen selkkauksen, yhteiskunnallisten levottomuuksien, poikkeustilan tai luonnonkatastrofin seurauksena, vähintään yhtä suotuisan kohtelun kuin kohtelu, jonka se myöntää omille sijoittajilleen tai kolmannen maan sijoittajille sen mukaan kumpi on kyseiselle sijoittajalle suotuisampi palauttamisen, korvauksen, hyvityksen tai muun ratkaisun kannalta.

8.12 ARTIKLA

Pakkolunastus

1.    Osapuoli ei saa kansallistaa tai pakkolunastaa tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa sijoitusta suoraan tai epäsuorasti käyttämällä toimenpiteitä, joilla on kansallistamista tai pakkolunastusta vastaava vaikutus, jäljempänä ’pakkolunastus’, paitsi

a)    yleisen edun vuoksi;

b)    lain mukaisesti;

c)    syrjimättömästi; ja

d)    ripeää, asianmukaista ja riittävää korvausta vastaan.

Selkeyden vuoksi todetaan, että tätä kohtaa on tulkittava liitteen 8-A mukaisesti.

2.    Edellä 1 kohdassa tarkoitetun korvauksen on vastattava määrältään sijoituksen markkina-arvoa hetkenä, joka välittömästi edelsi pakkolunastusta tai ennen pakkolunastuksen tietoon tuloa sen mukaan, kumpi on aiempi. Arvonmääritysperusteisiin sisältyvät toimivan yrityksen arvo, omaisuuden arvo, mukaan luettuna aineellisen omaisuuden ilmoitettu verotusarvo, sekä tarvittaessa muut markkina-arvon määrittämisperusteet.

3.    Korvaukseen on myös sisällytettävä tavanomaisen kaupallisen tason mukainen korko pakkolunastuspäivästä maksupäivään, ja jotta korvaus on sijoittajan kannalta tehokas, se on viipymättä maksettava ja tehtävä vapaasti siirrettäväksi sijoittajan nimeämään maahan sen maan valuuttana, jonka kansalainen sijoittaja on, tai minä tahansa muuna, sijoittajan hyväksymänä vapaasti vaihdettavana valuuttana.

4.    Kohteena olevalla sijoittajalla on oltava oikeus pakkolunastuksen toteuttavan osapuolen lainsäädännön mukaisesti saada kanteensa tarkastelu ja sijoituksensa arvomääritys pikaiseen käsittelyyn kyseisen osapuolen oikeudellisessa tai muussa riippumattomassa elimessä tässä artiklassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.    Tätä artiklaa ei sovelleta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien pakollisten lisenssien myöntämiseen siltä osin kuin tällainen myöntäminen on yhdenmukaista TRIPS-sopimuksen kanssa.

6.    Selkeyden vuoksi todetaan, että teollis- ja tekijänoikeuksien kumoaminen, rajoittaminen tai luominen, siltä osin kuin tällaiset toimenpiteet ovat yhdenmukaisia TRIPS-sopimuksen ja kahdennenkymmenennen luvun (Henkinen omaisuus) kanssa, ei tarkoita pakkolunastusta. Myöskään sen toteaminen, että tällaiset toimenpiteet eivät ole yhdenmukaisia TRIPS-sopimuksen ja kahdennenkymmenennen luvun (Henkinen omaisuus) kanssa, ei tarkoita pakkolunastusta.

8.13 ARTIKLA

Siirrot

1.    Kukin osapuoli sallii kaikki siirrot, jotka liittyvät tämän sopimuksen piiriin kuuluvaan sijoitukseen, rajoituksetta tai viivytyksettä vapaasti vaihdettavana valuuttana ja siirtopäivänä sovellettavalla markkinavaihtokurssilla. Tällaisiin siirtoihin kuuluvat

a)    pääomanlisäykset, kuten pääasialliset tai lisävarat sijoituksen ylläpitoon, kehittämiseen tai lisäämiseen;

b)    voitot, osingot, korot, luovutusvoitot, rojaltimaksut, hallinnointipalkkiot, teknisen avun sekä muut maksut tai sopimuksen piiriin kuuluvasta sijoituksesta saadun tuoton muut muodot ja määrät;

c)    sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tai sen osan myynnistä tai lopettamisesta saadut tulot;

d)    maksut, jotka on suoritettu sijoittajan tai sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen tekemän sopimuksen mukaisesti, mukaan luettuina lainasopimuksen nojalla suoritetut maksut;

e)    8.11 ja 8.12 artiklan nojalla suoritetut maksut;

f)    sijoituksen yhteydessä työskentelevän ulkomaisen henkilöstön tulot ja muut korvaukset; ja

g)    F jakson nojalla annettujen välitystuomioiden mukaisten vahingonkorvausten maksut.

2.    Osapuoli ei saa edellyttää, että sen sijoittajat siirtävät, tai rangaista sijoittajiaan, jotka eivät siirrä tuloja, ansioita, voittoja tai muita määriä, jotka johtuvat tai jotka on saatu toisen osapuolen alueelle tehdyistä sijoituksista.

3.    Mitään tässä artiklassa ei pidä tulkita siten, että osapuoli ei voisi soveltaa seuraavia seikkoja koskevaa lainsäädäntöään tasapuolisella ja syrjimättömällä tavalla tai että osapuoli voisi soveltaa tällaista lainsäädäntöään siten, että se muodostaisi piiloesteen siirroille:

a)    konkurssi, maksukyvyttömyys tai velkojien oikeuksien suojelu;

b)    arvopapereiden liikkeeseenlasku, niillä käytävä kauppa tai niiden välittäminen;

c)    rikokset;

d)    siirtoja koskevat rahoitustiedot tai kirjanpito, kun se on tarpeen lain täytäntöönpanon valvonnan tai rahoitusalan sääntelyviranomaisten avustamiseksi; ja

e)    tuomioiden noudattaminen oikeudenkäyttöasioissa.

8.14 ARTIKLA

Sijaantulo

Jos osapuoli tai osapuolen virasto suorittaa tekemänsä takauksen, takuun tai vakuutussopimuksen mukaisen maksun sellaisen sijoituksen osalta, jonka jokin sen sijoittajista on tehnyt toisen osapuolen alueella, toinen osapuoli tunnustaa, että osapuolella tai sen virastolla on kaikissa olosuhteissa samat oikeudet kuin sijoittajalla kyseisen sijoituksen osalta. Näitä oikeuksia voi käyttää osapuoli tai osapuolen virasto tai sijoittaja, jos osapuoli tai sen virasto antaa siihen luvan.

E JAKSO

Varaukset ja poikkeukset

8.15 ARTIKLA

Varaukset ja poikkeukset

1.    Edellä olevaa 8.4–8.8 artiklaa ei sovelleta seuraaviin:

a)    voimassa oleva vaatimustenvastainen toimenpide, jonka osapuoli pitää voimassa seuraavilla tasoilla:

i)    Euroopan unioni, sen liitteessä I olevan luettelon mukaisesti;

ii)    kansallinen hallinto, kyseisen osapuolen liitteessä I olevan luettelon mukaisesti;

iii)    provinssin, territorion tai alueen hallinto, kyseisen osapuolen liitteessä I olevan luettelon mukaisesti; tai

iv)    paikallishallinto;

b)    a alakohdassa tarkoitetun vaatimustenvastaisen toimenpiteen jatkaminen tai nopea uusiminen; tai

c)    a alakohdassa tarkoitetun vaatimustenvastaisen toimenpiteen muutos siinä määrin, että muutos ei vähennä toimenpiteen vaatimustenmukaisuutta 8.4–8.8 artiklaan nähden verrattuna välittömästi ennen muutosta vallinneeseen tilanteeseen.

2.    Edellä olevia 8.4–8.8 artiklaa ei sovelleta toimenpiteeseen, jonka osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa liitteessä II olevassa luettelossaan vahvistetun toimialan, osatoimialan tai toiminnan osalta.

3.    Rajoittamatta 8.10 ja 8.12 artiklan soveltamista osapuoli ei saa tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen ottaa käyttöön toimenpidettä tai toimenpidesarjaa, joka kuuluu sen liitteessä II olevaan luetteloon ja jossa edellytetään suoraan tai epäsuorasti, että toisen osapuolen sijoittajan on kansallisuutensa vuoksi myytävä tai muuten luovutettava sijoituksensa, joka on olemassa kyseisen toimenpiteen tai toimenpidesarjan voimaantulohetkellä.

4.    Teollis- ja tekijänoikeuksien osalta osapuoli voi poiketa 8.5 artiklan 1 kohdan f alakohdasta, 8.6 artiklasta ja 8.7 artiklasta, jos TRIPS-sopimus, mukaan luettuina kaikki TRIPS-sopimuksen kummankin osapuolen kohdalla voimassa olevat muutokset sekä WTO-sopimuksen IX artiklan nojalla hyväksytyt TRIPS-sopimuksen poikkeukset, sen sallii.

5.    Edellä olevia 8.4, 8.6, 8.7 ja 8.8 artiklaa ei sovelleta seuraaviin:

a)    osapuolen toteuttamat valtion käyttöön tarkoitetut tavara- ja palveluhankinnat, joita ei ole tarkoitettu edelleen kaupallisesti myytäviksi taikka tavaroiden tai palvelujen tarjoamiseksi kaupalliseen myyntiin, riippumatta siitä, kuuluuko hankinta 19.2 artiklassa (Soveltamisala ja kattavuus) tarkoitettuihin tämän sopimuksen piiriin kuuluviin hankintoihin; tai

b)    osapuolen antamat avustukset tai palvelukauppaan liittyvä valtiontuki.

8.16 ARTIKLA

Etujen kieltäminen

Osapuoli voi kieltää tämän luvun mukaiset edut toisen osapuolen sijoittajalta, joka on kyseisen toisen osapuolen yritys, ja mainitun sijoittajan sijoituksilta, jos

a)    yritys on jonkin kolmannen maan sijoittajan omistuksessa tai määräysvallassa; ja

b)    edut kieltävä osapuoli ottaa käyttöön tai pitää voimassa kyseistä kolmatta maata koskevan toimenpiteen,

i)    joka liittyy kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitoon; ja

ii)    jolla kielletään yrityksen liiketoimet tai jota rikottaisiin tai kierrettäisiin, jos tämän luvun mukaiset edut myönnettäisiin yritykselle tai sen sijoituksille.

8.17 ARTIKLA

Muodolliset vaatimukset

Sen estämättä, mitä 8.6 ja 8.7 artiklassa määrätään, osapuoli voi edellyttää, että toisen osapuolen sijoittaja tai sen tämän sopimuksen piiriin kuuluva sijoitus toimittaa säännöllisesti kyseisestä sijoituksesta tietoja yksinomaan tiedotus- tai tilastotarkoituksiin sillä edellytyksellä, että tällaiset tietopyynnöt ovat kohtuullisia eivätkä tarpeettoman raskaita. Osapuoli suojaa luottamukselliset tai suojatut tiedot sellaiselta tietojen paljastamiselta, joka vaarantaisi sijoittajan tai tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen kilpailuaseman. Tällä kohdalla ei estetä osapuolta muulla tavoin hankkimasta tai paljastamasta tietoja lainsäädäntönsä tasavertaisen ja vilpittömän soveltamisen yhteydessä.

F JAKSO

Sijoittajien ja valtioiden välisten sijoitusriitojen ratkaiseminen

8.18 ARTIKLA

Soveltamisala

1.    Rajoittamatta kahdennenkymmenennenyhdeksännen luvun (Riitojenratkaisu) mukaisia osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia osapuolen sijoittaja voi esittää tämän jakson nojalla muodostetulle tuomioistuimelle kanteen, jonka mukaan toinen osapuoli on rikkonut velvollisuutta, joka on seuraavien mukainen:

a)    C jakso sijoittajan tekemän tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen laajentamisen, johtamisen, toiminnan, hallinnon, ylläpidon, käytön, hyödyntämisen sekä myynnin tai lopettamisen osalta; tai

b)    D jakso,

kun sijoittaja väittää kärsineensä tappiota tai vahinkoa väitetyn rikkomisen seurauksena.

2.    Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan nojalla esitettäviä tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen laajentamista koskevia kanteita voidaan toimittaa vain siinä määrin kuin kyseinen toimenpide koskee tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen olemassa olevia liiketoimia ja sijoittajalle on sen seurauksena koitunut tappiota tai vahinkoa tämän sopimuksen piiriin kuuluvan sijoituksen osalta.

3.    Selkeyden vuoksi todetaan, että sijoittaja ei voi esittää tämän jakson nojalla kannetta, jos sijoitus on tehty vilpillisen menettelyn, salaamisen, lahjonnan tai oikeuden väärinkäytön kautta.

4.    Osapuolen liikkeeseenlaskeman velan uudelleenjärjestelyä koskeva kanne voidaan jättää ainoastaan tämän jakson nojalla liitteen 8-B mukaisesti.

5.     Tämän jakson nojalla muodostettu tuomioistuin ei tee päätöstä kanteesta, joka ei kuulu tämän artiklan soveltamisalaan.

8.19 ARTIKLA

Neuvottelut

1.    Riita olisi mahdollisimman pitkälle ratkaistava sovintoteitse. Tällainen ratkaisu voidaan saavuttaa milloin tahansa, myös sen jälkeen, kun kanne on esitetty 8.23 artiklan mukaisesti. Elleivät riitaosapuolet sovi pidemmästä ajasta, neuvottelut on yleensä järjestettävä 60 päivän kuluessa 4 kohdan mukaisen neuvottelupyynnön toimittamisesta.

2.    Elleivät riitaosapuolet toisin sovi, neuvottelut järjestetään

a)    Ottawassa, jos kohteena ovat Kanadan toimenpiteet;

b)    Brysselissä, jos kohteena ovat Euroopan unionin toimenpiteet; tai

c)    Euroopan unionin jäsenvaltion pääkaupungissa, jos kohteena ovat yksinomaan kyseisen jäsenvaltion toimenpiteet.

3.    Riitaosapuolet voivat järjestää neuvotteluja videokokouksena tai tarvittaessa muilla keinoilla, esimerkiksi silloin kun sijoittaja on pieni tai keskikokoinen yritys.

4.    Sijoittajan on toimitettava toiselle osapuolelle neuvottelupyyntö, jossa ilmoitetaan

a)    sijoittajan nimi ja osoite ja, jos tällainen pyyntö jätetään paikallisesti asettautuneen yrityksen puolesta, paikallisesti asettautuneen yrityksen nimi, osoite ja perustamispaikka;

b)    jos sijoittajia on useampia kuin yksi, kunkin sijoittajan nimi ja osoite, ja jos paikallisesti sijoittautuneita yrityksiä on useampia kuin yksi, kunkin paikallisesti sijoittautuneen yrityksen nimi, osoite ja perustamispaikka;

c)    tämän sopimuksen määräykset, joita väitetään rikotun;

d)    kanteen oikeudellinen ja tosiasiallinen perusta, mukaan luettuina kyseessä olevat toimenpiteet; ja

e)    haettu korvaus ja kanteen kohteena olevaan vahingon arvioitu määrä.

Neuvottelupyyntöön on sisällytettävä todentavaa aineistoa siitä, että kyseinen sijoittaja on toisen osapuolen sijoittaja ja että kyseinen sijoitus on sen omistuksessa tai määräysvallassa ja, tapauksen mukaan myös, että paikallisesti sijoittautunut yritys, jonka puolesta pyyntö on esitetty, on sen omistuksessa tai määräysvallassa.

5.    Edellä 4 kohdassa vahvistettujen neuvottelupyyntöä koskevien vaatimusten on täytyttävä riittävällä tarkkuudella, jotta vastaaja voi tehokkaasti osallistua neuvotteluihin ja valmistella puolustustaan.

6.    Neuvottelupyyntö on esitettävä

a)    kolme vuoden kuluessa siitä päivästä, jona sijoittaja tai, tapauksen mukaan, paikallisesti sijoittautunut yritys ensimmäisen kerran sai tiedon tai sen olisi pitänyt saada tieto väitetystä rikkomisesta sekä siitä, että sijoittajalle tai, tapauksen mukaan, paikallisesti sijoittautuneelle yritykselle on näin koitunut tappioita tai vahinkoa; tai

b)    kahden vuoden kuluessa siitä, kun sijoittaja tai, tapauksen mukaan, paikallisesti sijoittautunut yritys luopuu kanteesta tai menettelystä osapuolen lainsäädännön alaisessa tuomioistuimessa tai kun tällainen menettely on muuten päättynyt, ja joka tapauksessa viimeistään kymmenen vuoden kuluttua päivästä, jona sijoittaja tai, tapauksen mukaan, paikallisesti sijoittautunut yritys ensimmäisen kerran sai tiedon tai sen olisi pitänyt saada tieto väitetystä rikkomisesta sekä siitä, että sijoittajalle on näin koitunut tappioita tai vahinkoa.

7.    Euroopan unionin tai Euroopan unionin jäsenvaltion väitettyä rikkomista koskeva neuvottelupyyntö on lähetettävä Euroopan unionille.

8.    Jos sijoittaja ei ole esittänyt kannetta 8.23 artiklan mukaisesti 18 kuukauden kuluessa neuvottelupyynnön jättämisestä, katsotaan, että sijoittaja on perunut neuvottelupyyntönsä ja, tapauksen mukaan, ilmoituksensa vastaajan määrittämistä koskevasta pyynnöstä eikä sijoittaja enää toimita tämän jakson mukaista kannetta, joka koskee samaa toimenpidettä. Tätä ajanjaksoa voidaan jatkaa riitaosapuolten sopimuksella.

8.20 ARTIKLA

Sovittelu

1.    Riitaosapuolet voivat milloin tahansa sopia sovittelun käyttämisestä.

2.    Sovittelun käyttäminen ei rajoita riidan kummankaan osapuolen oikeudellista asemaa tämän luvun osalta, ja siihen sovelletaan sääntöjä, joista riitaosapuolet sopivat, myös palveluita ja sijoituksia käsittelevän komitean 8.44 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla mahdollisesti hyväksymiä sääntöjä.

3.    Sovittelija nimitetään riitaosapuolten sopimuksella. Riitaosapuolet voivat myös pyytää ICSID:in pääsihteeriä nimittämään sovittelijan.

4.    Riitaosapuolet pyrkivät pääsemään riidassa ratkaisuun 60 päivän kuluessa sovittelijan nimittämisestä.

5.    Jos riitaosapuolet sopivat sovittelun käyttämisestä, 8.19 artiklan 6 ja 8 kohtaa ei sovelleta siitä päivästä, jona riitaosapuolet sopivat sovittelun käyttämisestä siihen päivään, jona jompikumpi riitaosapuoli päättää sovittelun lopettamisesta. Riitaosapuolen tekemä päätös sovittelun lopettamisesta ilmoitetaan kirjeitse sovittelijalle ja riidan toiselle osapuolelle.

8.21 ARTIKLA

Vastaajan määrittäminen Euroopan unionia tai sen jäsenvaltioita koskevissa riidoissa

1.    Jos riitaa ei voida ratkaista 90 päivän kuluessa neuvottelupyynnön toimittamisesta, neuvottelupyyntö koskee Euroopan unionin tai Euroopan unionin jäsenvaltion väitettyä tämän sopimuksen rikkomista ja sijoittaja aikoo esittää kanteen 8.23 artiklan nojalla, sijoittajan on toimitettava Euroopan unionille ilmoitus vastaajan määrittämistä koskevasta pyynnöstä.

2.    Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa ilmoituksessa on nimettävä toimenpiteet, joita koskevan kanteen sijoittaja aikoo esittää.

3.    Tehtyään mainitun määrityksen Euroopan unioni ilmoittaa sijoittajalle, onko vastaaja Euroopan unioni vai jokin Euroopan unionin jäsenvaltio.

4.    Jos sijoittajalle ei ole ilmoitettu määrityksen tuloksesta 50 päivän kuluessa siitä, kun ilmoitus määrittämistä koskevasta pyynnöstä on jätetty.

a)    ja ilmoituksessa nimetyt toimenpiteet ovat yksinomaan jonkin Euroopan unionin jäsenvaltion toimenpiteitä, kyseinen jäsenvaltio on vastaaja;

b)    ja ilmoituksessa nimettyihin toimenpiteisiin kuuluu Euroopan unionin toimenpiteitä, Euroopan unioni on vastaaja.

5.    Sijoittaja voi esittää 8.23 artiklan nojalla kanteen 3 kohdan mukaisesti tehdyn määrityksen perusteella ja, jos tällaisen määrityksen tulosta ei ole ilmoitettu sijoittajalle, 4 kohdan soveltamisen perusteella.

6.    Jos Euroopan unioni tai jokin Euroopan unionin jäsenvaltio on vastaaja 3 tai 4 kohdan nojalla, Euroopan unioni tai kyseinen Euroopan unionin jäsenvaltio ei voi väittää, että kannetta ei pidä ottaa käsiteltäväksi tai että tuomioistuin ei ole toimivaltainen, tai muutoin vastustaa kannetta tai välitystuomiota sillä perusteella, että vastaajaa ei ole nimetty asianmukaisesti 3 kohdan mukaisesti tai vastaaja on nimetty soveltamalla 4 kohtaa.

7.    Tuomioistuinta sitoo 3 kohdan mukaisesti tehty määritys ja, jos tällaisen määrityksen tulosta ei ole ilmoitettu sijoittajalle, 4 kohdan soveltaminen.

8.22 ARTIKLA

Menettelyä koskevat säännöt ja muut vaatimukset kanteen esittämiseksi tuomioistuimelle

1.    Sijoittaja voi esittää kanteen 8.23 artiklan nojalla ainoastaan, jos sijoittaja

a)    toimittaa vastaajalle kanteen esittämisen yhteydessä suostumuksensa riidan ratkaisuun tuomioistuimessa tässä jaksossa vahvistettujen menettelyiden mukaisesti;

b)    antaa vähintään 180 päivän kulua neuvottelupyynnön toimittamisesta ja, tapauksen mukaan, vähintään 90 päivän kulua siitä, kun ilmoitus vastaajan määrittämistä koskevasta pyynnöstä on toimitettu;

c)    on täyttänyt vastaajan määrittämispyyntöä koskevan ilmoituksen vaatimukset;

d)    on täyttänyt neuvottelupyyntöön liittyvät vaatimukset;

e)    ei kanteessaan nimeä sellaista toimenpidettä, jota ei ollut nimetty sen neuvottelupyynnössä;

f)    peruuttaa tai lopettaa kaikki tuomioistuimessa käynnissä olevat kansallisen tai kansainvälisen oikeuden alaiset menettelyt toimenpiteen osalta, jonka väitetään olevan kanteessa tarkoitettu rikkominen; ja

g)    luopuu oikeudestaan panna vireille tuomioistuimessa kansallisen tai kansainvälisen oikeuden alainen menettely toimenpiteen osalta, jonka väitetään olevan kanteessa tarkoitettu rikkominen.

2.    Jos 8.23 artiklan mukaisesti esitetty kanne koskee tappiota tai vahinkoa, joka on koitunut paikallisesti sijoittautuneelle yritykselle tai sijoittajan suorassa tai epäsuorassa omistuksessa tai määräysvallassa olevan paikallisesti sijoittautuneen yrityksen edulle, 1 kohdan f ja g alakohdan vaatimuksia sovelletaan sekä sijoittajaan että paikallisesti sijoittautuneeseen yritykseen.

3.    1 kohdan f ja g alakohdan sekä 2 kohdan vaatimuksia ei sovelleta paikallisesti sijoittautuneeseen yritykseen, jos vastaaja tai sijoittajan isäntävaltio on vienyt sijoittajalta määräysvallan paikallisesti sijoittautuneeseen yritykseen tai muutoin estänyt paikallisesti sijoittautunutta yritystä täyttämästä tällaisia vaatimuksia.

4.    Vastaajan pyynnöstä tuomioistuimen on luovuttava asian käsittelystä, jos sijoittaja tai, tapauksen mukaan, paikallisesti sijoittautunut yritys ei täytä jotakin 1 ja 2 kohdan edellytyksistä.

5.    1 kohdan g alakohdan tai 2 kohdan mukaista luopumista ei enää sovelleta,

a)    jos tuomioistuin hylkää kanteen sillä perusteella, että se ei täytä 1 tai 2 kohdan vaatimuksia, tai muista menettelyyn tai toimivaltaan kuuluvista syistä;

b)    jos tuomioistuin hylkää kanteen 8.32 tai 8.33 artiklan mukaisesti; tai

c)    jos sijoittaja peruuttaa kanteensa 8.23 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettavien sääntöjen mukaisesti 12 kuukauden kuluessa tuomioistuimen jaoston perustamisesta.

8.23 ARTIKLA

Kanteen toimittaminen tuomioistuimelle

1.    Jos riitaan ei ole saatu ratkaisua neuvotteluilla, kanteen voi tämän jakson mukaisesti jättää

a)    osapuolen sijoittaja omasta puolestaan; tai

b)    osapuolen sijoittaja suoraan tai epäsuorasti omistamansa tai määräysvallassaan pitämänsä paikallisesti sijoittautuneen yrityksen puolesta.

2.    Kanne voidaan esittää seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)    ICSID-yleissopimus ja välimiesmenettelyn työjärjestys;

b)    ICSID:in täydentävät säännöt, jos a alakohdan mukaisen käsittelyn edellytykset eivät toteudu;

c)    UNCITRALin välimiesmenettelysäännöt; tai

d)    muut riitaosapuolten sopimat säännöt.

3.    Siinä tapauksessa, että sijoittaja ehdottaa 2 kohdan d alakohdan mukaisesti sääntöjä, vastaajan on vastattava sijoittajan ehdotukseen 20 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos riitaosapuolet eivät ole sopineet tällaisista säännöistä 30 päivän kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta, sijoittaja voi esittää kanteen 2 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

4.    Selkeyden vuoksi todetaan, että 1 kohdan b alakohdan mukaisesti jätetyn kanteen on täytettävä ICSID-yleissopimuksen 25 artiklan 1 kohdan vaatimukset.

5.    Sijoittaja voi kannetta toimittaessaan ehdottaa, että kanteen käsittelee yksi ainoa tuomioistuimen jäsen. Vastaajan on tarkasteltava tällaista pyyntöä myötämielisesti, erityisesti jos sijoittaja on pieni tai keskisuuri yritys tai vaadittava korvaus tai hyvitys on suhteellisen pieni.

6.    2 kohdan mukaisesti sovellettavat säännöt ovat ne, jotka ovat voimassa päivänä, jona kanne tai kanteet toimitetaan tämän jakson mukaiselle tuomioistuimelle täydennettynä 8.44 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksytyillä säännöillä, jollei tässä jaksossa vahvistetuista erityissäännöistä muuta johdu.

7.    Kanne toimitetaan tämän jakson mukaiseen riitojen ratkaisuun, kun

a)    ICSID:n pääsihteeri saa ICSID-yleissopimuksen 36 artiklan 1 kohdan mukaisen pyynnön;

b)    ICSID:n sihteeristö saa ICSID:n täydentävien sääntöjen C osan 2 artiklan mukaisen pyynnön;

c)    vastaaja saa UNCITRALin välimiesmenettelysääntöjen 3 artiklan mukaisen ilmoituksen; tai

d)    vastaaja saa käsittelyn aloittamista koskevan pyynnön tai ilmoituksen 2 kohdan d alakohdan nojalla hyväksyttyjen sääntöjen mukaisesti.

8.    Kukin osapuoli ilmoittaa toiselle osapuolelle sijoittajien tämän jakson mukaisesti tekemien ilmoitusten ja muiden asiakirjojen toimituspaikat. Kukin osapuoli varmistaa, että nämä tiedot tarjotaan julkisesti saataville.

8.24 ARTIKLA

Muun kansainvälisen sopimuksen mukainen menettely

Jos kanne nostetaan tämän jakson ja muun kansainvälisen sopimuksen nojalla ja

a)    on mahdollisuus päällekkäisiin korvauksiin tai

b)    toisen kansainvälisen kanteen ratkaisulla saattaisi olla merkittävä vaikutus tämän jakson nojalla nostettuun kanteeseen,

tuomioistuimen on mahdollisimman pian riitaosapuolia kuultuaan lykättävä asian käsittelyä tai muutoin varmistettava, että toisen kansainvälisen sopimuksen nojalla käynnistetty käsittely otetaan huomioon sen päätöksessä, määräyksessä tai välitystuomiossa.

8.25 ARTIKLA

Suostumus riidan ratkaisuun tuomioistuimessa

1.    Vastaaja suostuu riidan ratkaisuun tuomioistuimessa tässä jaksossa vahvistettujen menettelyiden mukaisesti.

2.    Edellä olevan 1 kohdan mukaisen suostumuksen ja tämän jakson mukaisesti tapahtuvan kanteen toimittamisen tuomioistuimeen on täytettävä seuraavissa vahvistetut vaatimukset:

a)    ICSID-yleissopimuksen 25 artikla ja ICSID:in täydentävien sääntöjen C osan II luku riitaosapuolten kirjallisen suostumuksen osalta; ja

b)    New Yorkin yleissopimuksen II artikla kirjallisen sopimuksen osalta.

8.26 ARTIKLA

Kolmannen osapuolen rahoitus

1.    Kun asiaan liittyy kolmannen osapuolen rahoitusta, siitä hyötyvä riitaosapuoli ilmoittaa toiselle riitaosapuolelle ja tuomioistuimelle kolmannen osapuolen rahoittajan nimen ja osoitteen.

2.    Ilmoitus tehdään kanteen toimittamisen yhteydessä tai, jos rahoitussopimus tai lahjoitus tai avustus on tehty kanteen toimittamisen jälkeen, viipymättä sen jälkeen, kun sopimus tai lahjoitus tai avustus on tehty.

8.27 ARTIKLA

Tuomioistuimen asettaminen

1.    Tämän jakson nojalla muodostettu tuomioistuin tekee päätöksiä 8.23 artiklan nojalla toimitetuista kanteista.

2.    CETA-sekakomitea nimittää tämän sopimuksen tultua voimaan tuomioistuimen viisitoista jäsentä. Viiden tuomioistuimen jäsenen on oltava Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisia, viiden jäsenen Kanadan kansalaisia 11 ja viiden jäsenen kolmansien maiden kansalaisia.

3.    CETA-sekakomitea voi päättää tuomioistuimen jäsenten määrän kasvattamisesta tai pienentämisestä kolmen monikertoina. Lisänimitykset on tehtävä 2 kohdassa vahvistetulta pohjalta.

4.    Tuomioistuimen jäsenillä on oltava omassa maassaan oikeusvirkaan nimittämisen edellyttämä pätevyys tai oltava lakimiehiä, joilla on tunnustettu pätevyys. Heillä on oltava toteen näytettyä asiantuntemusta kansainvälisen julkisoikeuden alalla. On toivottavaa, että heillä on asiantuntemusta erityisesti kansainvälisen sijoituslainsäädännön, kansainvälisen kauppaoikeuden ja kansainvälisistä sijoituksista tai kansainvälisistä kauppasopimuksista johtuvien riitojen ratkaisemisen alalla.

5.    Tämän jakson mukaisesti nimitetyt tuomioistuimen jäsenet nimitetään viiden vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Välittömästi tämän sopimuksen jälkeen nimitetyistä viidestätoista henkilöstä valitaan arvalla seitsemän, joiden toimikausi pidennetään kuuteen vuoteen. Jäsenten paikat täytetään sitä mukaa kun ne vapautuvat. Henkilö, joka on nimitetty korvaamaan tuomioistuimen jäsen, jonka toimikausi ei ole kulunut loppuun, hoitaa tehtävää edeltäjänsä kauden loppuun. Tuomioistuimen jäsen, joka toimii jossakin tuomioistuimen jaostossa, voi toimikautensa päättyessä periaatteessa jatkaa toimintaansa tässä jaostossa, kunnes lopullinen välitystuomio on annettu.

6.    Tuomioistuin käsittelee asioita jaostoissa, jotka koostuvat kolmesta tuomioistuimen jäsenestä, joista yhden on oltava Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, yhden Kanadan kansalainen ja yhden jonkin kolmannen maan kansalainen. Jaoston puheenjohtajana toimii se tuomioistuimen jäsen, joka on kolmannen maan kansalainen.

7.    Tuomioistuimen puheenjohtajan on 90 päivän kuluessa 8.23 artiklan mukaisen kanteen jättämisestä nimitettävä vuorotteluperiaatteen mukaisesti ne tuomioistuimen jäsenet, jotka muodostavat kyseistä asiaa käsittelevän jaoston, ja varmistettava, että jaostojen kokoonpano on sattumanvarainen eikä ennakoitavissa, ja annettava kaikille tuomioistuimen jäsenille tasavertaiset mahdollisuudet toimia.

8.    Tuomioistuimen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat vastuussa organisaatiokysymyksistä, ja heidät nimitetään kahden vuoden kaudeksi ja valitaan arvalla niistä tuomioistuimen jäsenistä, jotka ovat jonkin kolmannen maan kansalaisia. He toimivat vuorotteluperiaatteen mukaisesti, ja CETA-sekakomitean puheenjohtaja valitsee heidät arvalla. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena puheenjohtajan poissa ollessa.

9.    Sen estämättä, mitä 6 kohdassa määrätään, riitaosapuolet voivat sopia, että asiaa käsittelee yksi ainoa tuomioistuimen jäsen, joka nimetään sattumanvaraisesti kolmannen maan kansalaisista. Vastaajan on tarkasteltava myötämielisesti tällaista pyyntöä, jonka mukaan asiaa käsittelee yksi ainoa tuomioistuimen jäsen, erityisesti jos kantaja on pieni tai keskisuuri yritys tai vaadittava korvaus tai hyvitys on suhteellisen pieni. Tällainen pyyntö on esitettävä ennen tuomioistuimen jaoston muodostamista.

10.    Tuomioistuin voi laatia omat työskentelymenettelynsä.

11.    Tuomioistuimen jäsenten on varmistettava, että he ovat käytettävissä ja pystyvät hoitamaan tässä jaksossa vahvistetut tehtävät.

12.    Jotta varmistetaan, että tuomioistuimen jäsenet ovat käytettävissä, heille maksetaan kuukausittain CETA-sekakomitean vahvistama varausmaksu.

13.    Kumpikin osapuoli maksaa tasapuolisesti kohdassa tarkoitetut maksut ICSID:in sihteeristön hoitamalle tilille. Jos osapuoli ei maksa varausmaksua, toinen osapuoli voi halutessaan suorittaa maksun. Tällaiset osapuolen maksurästit ovat perittävissä sovellettavine korkoineen.

14.    Ellei CETA-sekakomitea tee päätöstä 15 kohdan mukaisesti, asian käsittelemiseksi perustetun tuomioistuimen jaoston maksujen ja kulujen määrä, 12 kohdassa tarkoitettujen maksujen ja kulujen lisäksi, määritetään kanteen jättämispäivänä voimassa olevien ICSID-yleissopimuksen hallinnollisten ja rahoitussääntöjen 14 säännön 1 kohdan mukaisesti, ja tuomioistuin jakaa sen riitaosapuolten kesken 8.39 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

15.    CETA-sekakomitea voi päätöksellään muuttaa varausmaksun sekä muut maksut ja kulut säännölliseksi palkaksi ja päättää siihen sovellettavista säännöistä ja edellytyksistä.

16.    ICSID:in sihteeristö toimii tuomioistuimen sihteeristönä ja tarjoaa sille asianmukaista tukea.

17.    Jos CETA-sekakomitea ei ole tehnyt 2 kohdan mukaisia nimityksiä 90 päivän kuluessa kanteen toimittamisesta riitojenratkaisuun, ICSID:in pääsihteerin on riidan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä nimitettävä kolmesta tuomioistuimen jäsenestä koostuva jaosto, elleivät riitaosapuolet ole sopineet, että asian käsittelee yksi ainoa tuomioistuimen jäsen. ICSID:in pääsihteeri tekee nimitykset satunnaisella valinnalla olemassa olevista nimityksistä. ICSID:in pääsihteeri ei voi nimittää puheenjohtajaksi Kanadan tai Euroopan unionin jonkin jäsenvaltion kansalaista, elleivät riitaosapuolet toisin sovi.

8.28 ARTIKLA

Vetoomustuomioistuin

1.    Perustetaan vetoomustuomioistuin, jossa tarkastellaan tämän jakson mukaisesti annettuja välitystuomioita.

2.    Vetoomustuomioistuin voi pitää voimassa tuomioistuimen välitystuomioon, muuttaa sitä tai kumota sen seuraavin perustein:

a)    sovellettavan lainsäädännön soveltamis- tai tulkintavirheet;

b)    selkeät virheet tosiseikkojen arvioinnissa, mukaan luettuna sovellettavan kansallisen lainsäädännön arviointi;

c)    ICSID-yleissopimuksen 52 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa esitetyt perusteet siinä määrin kuin ne eivät kuulu a ja b alakohtien piiriin.

3.    Vetoomustuomioistuimen jäsenet nimitetään CETA-sekakomitean päätöksellä samaan aikaan, kun CETA-sekakomitea tekee 7 kohdassa tarkoitetun päätöksen.

4.    Vetoomustuomioistuimen jäsenten on täytettävä 8.27 artiklan 4 kohdassa vahvistetut vaatimukset ja oltava 8.30 artiklan vaatimusten mukaisia.

5.    Vetoomuksen käsittelyä varten perustettava vetoomustuomioistuimen jaosto muodostuu kolmesta sattumanvaraisesti valitusta vetoomustuomioistuimen jäsenestä.

6.    Vetoomustuomioistuimen menettelyihin sovelletaan 8.36 ja 8.38 artiklaa.

7.    CETA-sekakomitea tekee viipymättä päätöksen, jossa vahvistetaan seuraavat vetoomustuomioistuimen toimintaa koskevat hallinnolliset ja organisatoriset seikat:

a)    hallinnollinen tuki;

b)    vetoomusten vireillepanoa ja käsittelyä koskevat menettelyt sekä menettelyt asioiden palauttamiseksi tarvittaessa tuomioistuimen käsiteltäviksi välitystuomion muuttamista varten;

c)    menettelyt paikkojen täyttämiseksi vetoomustuomioistuimessa ja asian käsittelyä varten perustettavassa vetoomustuomioistuimen jaostossa;

d)    vetoomustuomioistuimen jäsenille maksettava korvaus;

e)    vetoomusten kustannuksiin liittyvät määräykset;

f)    vetoomustuomioistuimen jäsenten lukumäärä; ja

g)    kaikki muut seikat, jotka se katsoo tarpeellisiksi vetoomustuomioistuimen tehokasta toimintaa varten.

8.    Palveluita ja sijoituksia käsittelevä komitea tarkastelee säännöllisesti vetoomustuomioistuimen toimintaa ja voi antaa suosituksia CETA-sekakomitealle. CETA-sekakomitea voi tarvittaessa tarkistaa 7 kohdassa tarkoitettua päätöstä.

9.    Kun 7 kohdassa tarkoitettu päätös on hyväksytty,

a)     riitaosapuoli voi hakea vetoomustuomioistuimelta muutosta tämän jakson nojalla tehtyyn välitystuomioon 90 päivän kuluessa sen antamisesta;

b)    riitaosapuoli ei saa pyrkiä tarkastelemaan, sivuuttamaan, tekemään mitättömäksi, tarkistamaan tai käynnistämään mitään muuta menettelyä tämän jakson nojalla annettuun välitystuomioon;

c)    jäljempänä olevan 8.39 artiklan mukaisesti annettua välitystuomiota ei pidetä lopullisena eikä välitystuomion täytäntöönpanoa koskevia toimia voida toteuttaa, ennen kuin

i)    on kulunut 90 päivää siitä, kun tuomioistuin antoi välitystuomion eikä muutoksenhakua ole pantu vireille;

ii)    vireillepantu muutoksenhaku on hylätty tai peruutettu; tai

iii)    vetoomustuomioistuimen antamasta välitystuomiosta on kulunut 90 päivää eikä vetoomustuomioistuin ole palauttanut asiaa tuomioistuimelle;

d)    vetoomustuomioistuimen lopullinen välitystuomio on katsottava lopulliseksi välitystuomioksi 8.41 artiklan soveltamista varten; ja

e)    8.41 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta.

8.29 ARTIKLA

Sijoituksia käsittelevän monenvälisen tuomioistuimen ja muutoksenhakujärjestelyn perustaminen

Osapuolet pyrkivät yhdessä muiden kauppakumppanien kanssa perustamaan sijoituksia käsittelevän monenvälisen tuomioistuimen ja muutoksenhakujärjestelyn sijoituksia koskevien riitojen ratkaisemista varten. Kun tällainen monenvälinen järjestely on perustettu, CETA-sekakomitea tekee päätöksen, jolla vahvistetaan, että tämän jakson piiriin kuuluvat sijoitusriidat ratkaistaan monenvälisen järjestelyn mukaisesti, ja toteuttaa tarvittavat siirtymäjärjestelyt.

8.30 ARTIKLA

Etiikka

1.    Tuomioistuimen jäsenten on oltava riippumattomia. Heillä ei saa olla sidoksia mihinkään hallitukseen. 12 He eivät saa ottaa vastaan ohjeita miltään organisaatiolta tai hallitukselta kysymyksissä, jotka liittyvät riitaan. He eivät saa osallistua minkään sellaisen riidan tarkasteluun, jossa voisi syntyä suora tai epäsuora eturistiriita. Heidän on oltava eturistiriidoista kansainvälisessä välimiesoikeustoiminnassa annettujen asianajajien kansainvälisen liiton ohjeiden (International Bar Association Guidelines on Conflicts of Interest in International Arbitration) tai muiden 8.44 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen täydentävien sääntöjen mukaisia. Lisäksi tuomioistuimen jäsenten on nimittämisensä jälkeen pidättäydyttävä toimimasta avustajana tai osapuolen nimittämänä asiantuntijana tai todistajana missään avoimessa tai uudessa sijoitusriidassa, joka kuuluu tämän tai jonkin muun kansainvälisen sopimuksen piiriin.

2.    Jos riitaosapuoli katsoo, että tuomioistuimen jäsentä koskee eturistiriita, se voi pyytää kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa tekemään päätöksen tällaisen jäsenen nimityksen vastustamisesta. Ilmoitus vastustamisesta on lähetettävä kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajalle 15 päivän kuluessa päivästä, jona tuomioistuimen jaoston kokoonpano on ilmoitettu riitaosapuolelle, tai 15 päivän kuluessa päivästä, jona merkitykselliset tosiseikat tulivat sen tietoon, jos niiden ei kohtuudella voida olettaa olleen tiedossa jaoston muodostamisaikana. Vastustamisilmoituksessa on ilmoitettava vastustamisen perusteet.

3.    Jos vastustamisen kohteena oleva tuomioistuimen jäsen ei ole 15 päivän kuluessa vastustamista koskevan ilmoituksen päivämäärästä päättänyt erota jaostosta, kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja voi saatuaan riitaosapuolten huomautukset ja annettuaan tuomioistuimen jäsenelle mahdollisuuden esittää näkemyksensä tehdä päätöksen asiasta. Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajan on pyrittävä tekemään päätös ja ilmoittamaan siitä riitaosapuolille ja muille jaoston jäsenille 45 päivän kuluessa vastustamista koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta. Avoin paikka, joka on seurausta tuomioistuimen jäsenen esteellisyydestä tai eroamisesta, on täytettävä viipymättä.

4.    Tuomioistuimen puheenjohtajan perustellusta suosituksesta tai yhteisestä aloitteestaan osapuolet voivat CETA-sekakomitean päätöksellä poistaa tuomioistuimen jäsenen, jos hänen käytöksensä ei ole yhdenmukaista 1 kohdassa vahvistettujen velvollisuuksien kanssa eikä kyseisen jäsenen jäsenyyden jatkuminen tuomioistuimessa ole mahdollista.

8.31 ARTIKLA