EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.4.2016

COM(2016) 194 final

2016/0106(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä asetuksen (EY) N:o 767/2008 ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta

{SWD(2016) 114 final}
{SWD(2016) 115 final}
{SWD(2016) 116 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Tausta

Komissio esitteli helmikuussa 2013 ehdotuksen älykkäitä rajoja koskevaksi säädöspaketiksi, jolla nykyaikaistettaisiin Schengen-alueen ulkorajojen valvontaa. Pakettiin kuului kolme asetusehdotusta: 1) asetus rajanylitystietojärjestelmästä, jäljempänä ’EES’, johon kirjattaisiin tieto siitä, milloin ja missä kolmansien maiden kansalaiset ovat tulleet Schengen-alueelle ja lähteneet sieltä; 2) asetus rekisteröityjen matkustajien ohjelmasta, jäljempänä ’RTP’, jonka avulla voitaisiin helpottaa ennakkotutkinnan läpäisseiden kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksia unionin ulkorajoilla; ja 3) asetus Schengenin rajasäännöstön 1 muuttamisesta, jonka avulla otettaisiin huomioon EES:n ja RTP:n olemassaolo. 2

Paketin ensimmäisessä tarkastelussa, joka saatiin päätökseen helmikuussa 2014, lainsäädäntövallan käyttäjät toivat julki käsityksensä, jonka mukaan järjestelmämallin tiettyihin osiin liittyi teknisiä, taloudellisia ja toiminnallisia ongelmia. Politiikkavaihtoehtoja, jotka vuoden 2013 ehdotuksissa katsottiin ensisijaisiksi, eli biometrisiin tietoihin perustuvia keskitettyjä järjestelmiä, ei kuitenkaan asetettu kyseenalaisiksi. Euroopan parlamentti siirsi ehdotukset kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan käsiteltäväksi. Euroopan parlamentti ei antanut lainsäädäntöpäätöslauselmaa ehdotuksista.

Arvioidakseen tarkemmin ehdotettujen toimintavaihtoehtojen teknisiä, organisatorisia ja taloudellisia vaikutuksia komissio käynnisti selvityksen, joka avulla valittu konsepti pyrittiin osoittamaan oikeaksi. Kumpikin lainsäätäjä tuki tällaisen selvityksen tekemistä. Selvityksessä oli kaksi vaihetta:

–komission johdolla tehty älykkäitä rajoja koskeva tekninen selvitys 3 , jäljempänä ’tekninen selvitys’, joka julkaistiin lokakuussa 2014, ja

–eu-LISAn johdolla tehty testausvaihe, jäljempänä ’pilottitutkimus’, jossa selvitettiin, millaisia vaikutuksia eri biometristen tunnisteiden käytöllä oli rajavalvontamenettelyihin. Pilottitutkimuksesta julkaistiin raportti 4 marraskuussa 2015.

Komissio on laatinut tämän ehdotuksen yhteydessä annettavan yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin. Arviointi perustuu teknisen selvityksen havaintoihin, pilottitutkimuksen tuloksiin, lainsäätäjien ja sidosryhmien kanssa käytyihin teknisiin keskusteluihin sekä julkiseen kuulemiseen 5 . Tämä vaikutustenarviointi perustuu vuoden 2013 ehdotuksia koskeviin vaikutustenarviointeihin 6 , ja siinä keskitytään sellaisiin vuoden 2013 ehdotusten kohtiin, joihin esitetään muutoksia. Näitä ovat erityisesti a) järjestelmän rakenne, b) käytettävät biometriset tiedot, c) prosessia helpottavien menetelmien hyödyntäminen, d) tietojen säilyttäminen ja e) lainvalvontaviranomaisten pääsy tietoihin.

Näiden laajojen valmistelujen pohjalta komissio on harkinnut, mitä parannuksia ja yksinkertaistuksia vuoden 2013 ehdotuksiin tarvitaan. Komissio on päättänyt

–tarkistaa vuoden 2013 ehdotusta EES:n perustamisasetukseksi

–tarkistaa vuoden 2013 ehdotusta asetukseksi Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta siten, että siihen sisällytetään tekniset muutokset, jotka johtuvat uudesta ehdotuksesta EES:n perustamisasetukseksi

–peruuttaa vuonna 2013 tehdyn ehdotuksen RTP-asetukseksi.

 Syyt Euroopan unionin EES-järjestelmän perustamiseen

Kuten vaikutustenarvioinnissa todetaan, EES:n perustaminen katsotaan tarpeelliseksi seuraavista syistä:

1. On puututtava kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastusten viivästyksiin ja parannettava näiden henkilöiden rajatarkastusten laatua

Matkustajavirrat Euroopan unionin ulkorajoilla ovat kasvaneet ja kasvavat myös jatkossa. Sääntöjenmukaisten rajanylitysten määrän ennustetaan vuonna 2025 kasvavan yhteensä 887 miljoonaan. Noin kolmasosassa näistä tapauksista kyse on kolmansien maiden kansalaisista, jotka matkustavat Schengen-maahan lyhytaikaiselle vierailulle. Samalla kun EU:n kansalaisille ja henkilöille, jotka nauttivat oikeudesta vapaaseen liikkumiseen, tehdään minimitarkastukset, kolmansien maiden kansalaiset, jotka ylittävät Schengen-alueen ulkorajan, joutuvat rajoilla perusteelliseen tarkastukseen, joka nykyään tehdään manuaalisesti (sekä alueelle tultaessa että sieltä lähdettäessä).

Schengenin rajasäännöstössä ei ole säännöksiä, jotka koskisivat matkustajien rajanylitysten kirjaamista näiden tullessa Schengen-alueelle ja lähtiessä sieltä. Yleisenä sääntönä on, että kolmansien maiden kansalaisilla on oikeus saapua Schengen-alueelle lyhytaikaista oleskelua varten enintään 90 päivän ajaksi minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Tällä hetkellä rajavartioston ja maahanmuuttoviranomaisten käytettävissä ovat ainoastaan matkustusasiakirjan leimat, joista maahantulo- ja maastalähtöpäivät käyvät ilmi. Vain näiden avulla viranomaiset voivat nykyään laskea kolmansien maiden kansalaisten oleskelun pituuden ja tarkastaa, oleskeleeko joku liian pitkään alueella. Näitä leimoja voi olla vaikea tulkita, ja ne saattavat olla lukukelvottomia tai väärennettyjä. Vastaavasti konsulaattien, joiden on käsiteltävä viisumihakemuksia, on vaikeaa varmistaa matkustusasiakirjassa olevien leimojen perusteella sitä, että aiemmat viisumit olivat laillisia. Näiden syiden vuoksi yleisesti katsotaan, että koko menettely on virhealtis eikä sen täytäntöönpano ole täysin systemaattista.

EES:n käyttöönotolla varmistetaan, että

– kun EES korvaa nykyisen hitaan ja epäluotettavan menetelmän, jossa passit leimataan käsin, tiedosta tulee täsmällistä ja rajavartijat saavat sen pyynnöstään nopeasti käyttöönsä rajatarkastuksia varten. Tämän myötä sallitun oleskelun valvonta paranee ja rajatarkastukset tehostuvat;

– rajavartijat saavat tiedon kolmansien maiden kansalaisten pääsyn epäämisestä ja ne voivat tarkistaa epäämiset sähköisesti EES:stä;

– matkustajat saavat tarkkoja tietoja oleskelunsa sallitusta enimmäisajasta;

– kolmansien maiden kansalaisilla on mahdollisuus automatisoituihin rajatarkastuksiin rajavartijoiden valvonnassa niiden säännösten mukaisesti, jotka on kirjattu Schengenin rajasäännöstön tarkistetun muutosehdotuksen 8 d artiklaan.

2. On varmistettava, että sallitun oleskeluajan ylittäneet henkilöt tunnistetaan järjestelmällisesti ja luotettavasti

Sääntöjenvastaisesti EU:n alueella oleskelevat henkilöt ovat paitsi niitä, jotka ovat ylittäneet rajan laittomasti yleensä muiden kuin virallisten rajanylityspaikkojen kautta, myös sallitun oleskeluajan ylittäneitä henkilöitä. Viimeksi mainitut ovat henkilöitä, jotka ovat saapuneet EU:hun virallisen rajanylityspaikan kautta sääntöjenmukaisesti mutta jotka ovat jääneet tänne oleskeluoikeutensa päättymisen jälkeen. EES:n avulla puututaan tähän sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen lajiin. Koska kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiä ei tällä hetkellä rekisteröidä, ei ole mahdollista laatia luetteloita sallitun oleskeluajan ylittäneistä henkilöistä.

EES:n käyttöönotolla

– saadaan tarkkoja tietoja siitä, ketkä ylittävät oleskelunsa sallitun enimmäisajan. Tämä tukee alueella toteutettavaa valvontaa ja mahdollistaa sen, että sääntöjenvastaisesti alueella oleskelevat saadaan kiinni tehokkaammin;

– tuetaan sääntöjenvastaisesti alueelle tulevien henkilöiden tunnistamista. Kun kaikkien viisumipakosta vapautettujen henkilöiden biometriset tiedot tallennetaan EES:ään ja kun otetaan huomioon, että viisuminhaltijoiden biometriset tiedot tallennetaan viisumitietojärjestelmään, jäljempänä ’VIS’, jäsenvaltioiden viranomaiset pystyvät tunnistamaan kaikki sääntöjenvastaisesti alueella oleskelevat henkilöt, jotka ovat vailla asianmukaisia asiakirjoja mutta jotka ovat ylittäneet ulkorajan sääntöjenmukaisesti. Tämä puolestaan helpottaa palauttamisprosessia;

– tuotetaan analyysitietoa, jonka avulla toiminta voidaan perustaa näyttöön. Esimerkiksi viisumipolitiikkaa varten EES tuottaisi tarkkaa tietoa mahdollisista ongelmista, jotka liittyvät tiettyä kansalaisuutta edustaviin, sallitun oleskeluajan ylittäneisiin henkilöihin. Tämä olisi tärkeä osatekijä päätettäessä viisumipakon määräämisestä kyseiselle kolmannelle maalle tai viisumipakon poistamisesta siltä;

3. On vahvistettava sisäistä turvallisuutta ja terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaa

Rikolliseen toimintaan, kuten ihmiskauppaan, ihmisten salakuljetukseen tai laittomien tuotteiden salakuljetukseen liittyy useita rajanylityksiä, jotka helpottuvat, kun toimintaan liittyvien kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiä ei rekisteröidä. Myös terroristijärjestöt ja radikalisoituneet henkilöt voivat hyötyä siitä, ettei rajanylityksiä rekisteröidä. Kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksiin EU:n ulkorajoilla sisältyy henkilöllisyyden tarkistus sekä hakuja sellaisia tunnettuja henkilöitä tai ryhmiä sisältäviin eri tietokantoihin, jotka aiheuttavat uhkaa yleiselle turvallisuudelle ja jotka pitäisi ottaa kiinni tai joiden pääsy EU:n alueelle olisi estettävä. Jos kolmannen maan kansalainen kuitenkin tuhoaa viralliset asiakirjansa sen jälkeen kun hän on saapunut Schengenin alueelle ja kyseessä on henkilö, jota epäillään rikoksesta tai joka on rikoksen uhri, lainvalvontaviranomaisten voi olla hyvin vaikea tunnistaa tällaista henkilöä.

EES:n käyttöönotolla

– tuetaan terroristien, rikoksentekijöiden, rikoksista epäiltyjen ja rikosten uhrien luotettavaa tunnistamista;

– saadaan käyttöön rekisteri kolmansien maiden kansalaisten, mukaan lukien rikoksista epäiltyjen matkustamishistoriasta. EES täydentäisi näin ollen Schengenin tietojärjestelmän tietoja.

Merkittävä kehitys vuoden 2013 jälkeen

Tarkistettua ehdotusta laatiessaan komissio on ottanut huomioon myös vuoden 2013 jälkeisen merkittävän kehityksen. Poliittinen, oikeudellinen ja institutionaalinen ympäristö on muuttunut vuodesta 2013, jolloin komissio antoi alkuperäiset älykkäitä rajoja koskevat ehdotuksensa.

–VIS-järjestelmä otettiin täysimääräisesti käyttöön. Jäsenvaltioiden konsulaatit ottivat sen käyttöönsä marraskuuhun 2015 mennessä kaikissa keskeisissä kolmansissa maissa. Viisuminhaltijoiden henkilöllisyyden biometrinen tarkistaminen VIS:ää käyttäen on nyt pakollista Schengen-alueen ulkorajoilla. Lainvalvontaviranomaiset käyttävät VIS:ää yhä enemmän tunnistaessaan henkilöitä ja tehdessään tutkimuksia.

–Viisumivapausneuvottelut Länsi-Balkanin maiden ja EU:n itä- ja kaakkoisrajoilla sijaitsevien maiden kanssa on joko saatu päätökseen tai niiden eteneminen on nopeutunut, mistä seuraa se, että EU:hun saapuvien viisumipakosta vapautettujen matkustajien osuus tulee kasvamaan. Tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan tulevina vuosina.

–Sisäisen turvallisuuden rahasto (ulkorajojen rahoitusväline) perustettiin, ja siinä osoitettiin älykkäiden rajojen kehittämiseen 791 miljoonaa euroa, joka olisi käytettävissä sen jälkeen kun oikeusperusta olisi hyväksytty.

–Euroopan muuttoliikeagendassa 7 todettiin, että rajaturvallisuus on yksi neljästä toimintalohkosta muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi. Se, että ulkorajojen turvallisuus varmistetaan ja rajavalvontaa tehostetaan, edellyttää, että tietotekniikan ja tietoteknisten järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään paremmin. Myös oikeus- ja sisäasioiden neuvoston ja Eurooppa-neuvoston kokouksissa joulukuussa 2015 jäsenvaltiot korostivat tarvetta parantaa ulkorajojen valvontaa uuden teknologian avulla.

–Nopea kehitys biometrisen teknologian alalla on avannut uusia mahdollisuuksia, joiden avulla matkustajien rekisteröimisestä ja heidän henkilöllisyytensä tarkistamisesta tulee kevyempää ja nopeampaa, ei ainoastaan sormenjälkien vaan myös kasvokuvien avulla.

–Unionin tuomioistuimen tuomio, joka liittyi tietojen säilyttämistä koskevaan direktiiviin, selkeytti oikeudellista tilannetta sen suhteen, millaisia edellytyksiä on täytettävä ja millaisia suojatoimia noudatettava, kun säilytetään ja käytetään EES:n tietoja.

–Lainsäädäntövallan käyttäjät saavuttivat joulukuussa 2015 poliittisen yhteisymmärryksen EU:n tietosuojasääntöjen uudistamisesta. Tämän myötä kaikkialla EU:ssa otetaan käyttöön nykyaikainen tietosuojakehys. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojadirektiivin virallisesti vuoden 2016 aikana.

Tarkistetun älykkäitä rajoja koskevan paketin tärkeimmät osatekijät

Uuden EES:n soveltamisalaan kuuluvat kaikkien kolmansien maiden kansalaisten rajanylitykset silloin, kun ko. henkilöt vierailevat Schengen-alueella lyhytaikaisesti (enintään 90 päivän ajan minkä tahansa 180 päivän jakson aikana). Kyseiset henkilöt voivat olla viisumivelvollisia tai viisumipakosta vapautettuja matkustajia, tai he voivat olla henkilöitä, jotka mahdollisesti oleskelevat alueella kiertomatkaviisumin 8 nojalla (enintään yhden vuoden ajan).

Vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvat EU:n kansalaisten perheenjäsenet ja sellaiset vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten perheenjäsenet, joilla ei vielä ole oleskelukorttia, olisi rekisteröitävä EES:ään, mutta heihin ei sovelleta lyhytaikaista oleskelua koskevaa sääntöä ja heitä koskevat tarkastukset on tehtävä direktiivin 2004/38/EY 9 mukaisesti. Perheenjäsenet, joilla on direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettu oleskelukortti, eivät kuulu EES:n soveltamisalaan.

Järjestelmään kerätään tietoja ja siihen kirjataan maahantuloja ja maastalähtöjä, ja tällä pyritään sekä helpottamaan vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden rajanylityksiä että tunnistamaan paremmin sallitun oleskeluajan ylittäneet henkilöt. EES:ään kirjataan myös pääsyn epäämiset, jotka koskevat järjestelmän soveltamisalaan kuuluvia kolmansien maiden kansalaisia.

Keskeiset erot muutetun ehdotuksen ja vuoden 2013 ehdotusten välillä ovat seuraavat:

– Järjestelmän rakenne: Ehdotetaan yhtä ainoaa järjestelmää, EES:ää. Kansallisten rajainfrastruktuurien yhteys EES:n keskusjärjestelmään hoidetaan yhdenmukaisen kansallisen rajapinnan avulla. Rajapinta on samanlainen kaikille jäsenvaltioille, ja sen avulla mahdollistetaan tämänhetkisten kansallisten maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmien käyttö. Keskusjärjestelmässä olevia tietoja ei kuitenkaan voida kopioida näihin olemassa oleviin kansallisiin maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmiin.

– Yhteentoimivuus EES:n ja VIS:n välillä varmistetaan, jotta rajatarkastukset tehostuvat ja nopeutuvat. Tätä varten EES:n ja VIS:n keskusjärjestelmien välille luodaan yhteys, ja sääntelyssä järjestelmien välinen suora pääsy varataan erityisiä tarkoituksia varten. Tämä vähentää henkilötietojen päällekkäistä käsittelyä ”sisäänrakennetun yksityisyyden suojan” periaatteen mukaisesti.

– Biometriset tunnisteet: Kun vuoden 2013 EES-ehdotukset perustuivat kymmenen sormenjäljen käyttämiseen, tarkistetussa ehdotuksessa esitetään, että EES:n toiminnan käynnistämisestä lähtien biometrisena tunnisteena käytetään neljän sormenjäljen ja kasvokuvan yhdistelmää. Tämä vaihtoehto mahdollistaa riittävän täsmälliset tarkastukset ja tunnistamiset, kun otetaan huomioon EES:n odotettu koko. Samalla tietomäärä pysyy kohtuullisella tasolla, rajatarkastukset nopeutuvat ja rajanylityspaikoilla on mahdollista käyttää laajemmin itsepalvelujärjestelmiä. Neljää sormenjälkeä käytetään rekisteröimisvaiheessa sen tarkistamiseksi, onko kyseinen kolmannen maan kansalainen jo rekisterissä. Kasvokuvan avulla voidaan sittemmin tapahtuvan maahantulon yhteydessä tehdä nopea ja luotettava (automaattinen) tarkastus, jossa varmistetaan, että rajatarkastuksen kohteeksi otettu henkilö on se, joka on jo rekisteröity EES:ään.

– Henkilötietojen suoja: EES:ään kirjattujen henkilötietojen määrä vähenee huomattavasti. EES:ään kirjataan 26 ominaisuutta 36:n sijaan. Oikeus tutustua henkilötietoihin ja oikaista ja poistaa niitä on selkeästi määritelty ja suojattu. Euroopan tietosuojavaltuutettu ja kansalliset tietosuojaviranomaiset vastaavat tietojenkäsittelyn valvonnasta.

– Tietojen säilytysaika: Tallennettujen tietojen säilytysaika on viisi vuotta. Kun tietoja säilytetään viiden vuoden ajan, uudelleen rekisteröintejä tarvitaan harvemmin, mikä hyödyttää kaikkia matkustajia. Säilytysajan ansiosta rajavartiostolla on mahdollisuus tehdä Schengenin rajasäännöstön edellyttämä riskianalyysi, ennen kuin matkustaja saa luvan tulla Schengen-alueelle. Rajavartioston kannalta on todettava, että jos EES-tietueet olisi ollut järjestelmällisesti poistettava 181 päivän jälkeen kuten vuonna 2013 ehdotettiin, tällöin olisi poistettu kaikki riskianalyysin kannalta välttämättömät jäljet, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten viimeaikaisia tuloja Schengen-alueelle ja lähtöjä sieltä. Tämän seurauksena hyödyllisiä tietoja olisi ollut vähemmän verrattuna siihen, mitä rajavartiostot tällä hetkellä käyttävät: tutkimalla matkustusasiakirjojen leimoja saadaan monissa tapauksissa tietoa, joka ulottuu usean vuoden päähän. Pidempi säilytysaika on siis tarpeen, jotta rajavartiostot voivat tehdä Schengenin rajasäännöstön vaatiman riskianalyysin ennen matkustajan päästämistä Schengen-alueelle. Myös viisumihakemuksen käsittely konsuliedustustoissa edellyttää hakijan matkustustietojen analysointia, jotta aiempien viisumien käyttöä ja oleskeluehtojen noudattamista voidaan arvioida. Se, että luovutaan passien leimaamisesta, korvataan EES-tietojen katselulla. Järjestelmässä olevien matkustustietojen olisi sen vuoksi katettava ajanjakso, joka on viisumien myöntämisen kannalta riittävän pitkä.

Pidemmän säilytysajan avulla uudelleen rekisteröintejä tarvitaan harvemmin, ja tämä hyödyttää kaikkia matkustajia, sillä keskimääräinen rajanylitysaika samoin kuin odotusaika rajanylityspaikoilla lyhenee. Vaikka matkustaja saapuisi Schengen-alueelle vain kerran, myös tällaisen matkustajan odotusaika rajoilla lyhenee sen ansiosta, että muiden matkustajien ei tarvitse rekisteröityä uudelleen EES:ään.

Pidempää säilytysaikaa tarvitaan myös, jotta rajanylitystä kyetään helpottamaan prosessien vauhdittajien ja itsepalvelujärjestelmien avulla. Helpottamiseen tarvitaan järjestelmään rekisteröityjä tietoja. Lyhyt säilytysaika pienentäisi sen matkustajaryhmän kokoa, joka voisi käyttää hyväkseen tällaista helpottamista, mikä estäisi saavuttamasta EES:n nimenomaista tavoitetta eli rajanylitysten helpottamista.

EU:n kansalaisten perheenjäseniin, jotka eivät ole EU:n kansalaisia ja jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, sovelletaan sääntöä, jonka mukaan kukin maahantulo-/maastalähtötietue säilytetään enintään yhden vuoden ajan sen jälkeen, kun henkilö on viimeksi lähtenyt alueelta. Perheenjäsenten henkilökohtaiset tiedostot olisi säilytettävä viiden vuoden ajan, jotta perheenjäsenet voisivat hyötyä rajanylitysten helpottamisesta.

Sallitun oleskeluajan ylittäneet henkilöt, joita ei ole tietojen säilyttämisajan päättyessä vielä saatu kiinni, voidaan EES-tietojen perusteella kansallisella päätöksellä kuuluttaa Schengenin tietojärjestelmässä, ennen kuin tiedot poistetaan EES:stä.

– Rajanylitysten helpottaminen: Helpottaminen perustuu itsepalvelujärjestelmiin ja automaattiportteihin (eGate), joiden avulla kolmansien maiden kansalaiset voivat käynnistää maahantulomenettelyn. Tämän lisäksi he antavat lisätietoja, jos rajavartijat niitä pyytävät. Rajanylitysmenettelyn vauhdittajien käyttöä esitetään ensi kertaa Schengenin rajasäännöstön muutosehdotuksessa. Ne ovat vapaaehtoisia jäsenvaltioille ja matkustajien enemmistön käytettävissä, eikä niiden käyttöä varten tarvitse kehittää uusia järjestelmiä.

– Edelleen Schengenin rajasäännöstön muutoksilla luodaan yhdenmukainen oikeusperusta sille, että jäsenvaltiot voivat vapaaehtoisuuden pohjalta perustaa kansallisia RTP-ohjelmia.

– Lainvalvontaviranomaisten pääsy tietoihin: Toiminnan aloittamisesta lähtien jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisilla ja Europolilla on pääsy EES:ään, tarkoin määritellyin edellytyksin. EES:ssä säilytetään luotettavia tietoja järjestelmän soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöpäivistä. Tällaiset tiedot voivat olla ratkaisevan tärkeitä yksittäisissä lainvalvonta-asioissa. Pääsy tietoihin myönnetään välineen tarkoituksen ja asiaankuuluvien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

Pääsy VIS-järjestelmän tietoihin lainvalvontatarkoituksissa on jo osoittanut hyödyllisyytensä. Jäsenvaltiot ovat raportoineet tapauksista, joissa henkilö on kuollut väkivaltaisesti ja hänen tunnistamisensa on ollut mahdollista vain sen ansiosta, että viranomaisilla on ollut pääsy VIS:ään. Muut raportoidut tapaukset liittyvät ihmiskauppaan, terrorismiin ja huumekauppaan, ja näissä tapauksissa tutkijat ovat edistyneet olennaisesti tutkimuksissaan sen ansiosta, että heillä on ollut pääsy VIS:ään.

– Kustannukset: Vuoden 2013 ehdotuksissa EES:n ja RTP:n kehittämiseen osoitettiin 1,1 miljardin euron ohjeellinen määrä. Tarkistetussa ehdotuksessa on arvioitu, että tarvittava määrä on 480 miljoonaa euroa. Tämä perustuu ensisijaiseksi katsottuun vaihtoehtoon eli yhteen ainoaan EES-järjestelmään, johon rakennetaan pääsy lainvalvontaviranomaisille.

Tarkistettu ehdotus EES:n perustamisasetukseksi on järjestelmää koskevan oikeuskehyksen perussäädös. Lisäksi asetuksen johdosta ehdotetaan muutoksia EU:n nykyiseen lainsäädäntöön (eli asetukseen (EU) N:o 1077/2011 10 ja asetukseen (EY) N:o 767/2008 11 sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen). Ehdotus Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta siltä osin kuin on kyse EES:n käyttämisestä osana rajaturvallisuuden ylläpitoa annetaan yhtä aikaa EES:ää koskevan ehdotuksen kanssa.

 Voimassa olevat aiemmat säännökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1931/2006 paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008 viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009 yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011 vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta.

2.KUULEMISET JA VAIKUTUSTENARVIOINTI

Intressitahojen kuuleminen

Yksityiskohtainen kuvaus sidosryhmien kuulemisesta on tämän ehdotuksen yhteydessä annetun vaikutustenarvioinnin liitteessä 2. Komissio järjesti vuoden 2015 aikana kohdennettuja kuulemisia älykkäitä rajoja koskevien tarkistettujen ehdotusten valmistelemiseksi. Euroopan tietosuojavaltuutettua kuultiin ehdotusten valmisteluun liittyvässä työryhmässä 20. maaliskuuta 2015. Kansalaisyhteiskunnan edustajia kuultiin 5. toukokuuta 2015 järjestetyssä kokouksessa. Liikenteenharjoittajia, kuljetusalaa, matkailualaa ja infrastruktuurin ylläpitäjiä kuultiin 28. toukokuuta 2015 järjestetyssä kokouksessa ja perusoikeusvirastoa kahdessa kokouksessa, jotka järjestettiin 22. kesäkuuta ja 23. heinäkuuta 2015. Komissio järjesti lisäksi kokouksen jäsenvaltioiden lainvalvonta-ammattilaisten kanssa 9. heinäkuuta 2015 ja kaksi teknistä kokousta jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa 24. syyskuuta ja 26. lokakuuta 2015.

Julkisessa kuulemisessa, joka järjestettiin 29. heinäkuuta ja 29. lokakuuta 2015 välisenä aikana, saatiin näkemyksiä yksittäisiltä kansalaisilta, organisaatioilta, liikenteenharjoittajilta ja julkisilta viranomaisilta. Julkisen kuulemisen tuloksia selostetaan yksityiskohtaisesti vaikutustenarvioinnin liitteessä 2.

Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien ja oikeus- ja sisäasioiden komitea järjesti kansallisten parlamenttien kanssa älykkäitä rajoja koskevan parlamenttien välisen komitean 23. ja 24. helmikuuta 2015.

Vaikutustenarviointi

Ensimmäinen vaikutustenarviointi 12 laadittiin vuonna 2008 valmisteltaessa tähän asiaan liittyvää komission tiedonantoa ja toinen 13 valmistui vuonna 2012, kun vuoden 2013 ehdotuksia valmisteltiin.

Kolmas vaikutustenarviointi saatiin päätökseen vuonna 2016. Vaikutustenarvioinnissa otettiin huomioon tekninen selvitys, pilottihankkeen raportti, intressitahojen kuulemisen tulokset sekä keskustelut neuvostossa ja Euroopan parlamentissa. Vaikutustenarvioinnissa analysoitiin sekä EES:n että RTP:n keskeisiä täytäntöönpanovaihtoehtoja ja niiden alavaihtoehtoja. Vaihtoehdot, jotka vaikutustenarvioinnin mukaan ovat ensisijaisia, on otettu suoraan huomioon kohdissa, jotka ovat tämän ehdotuksen tärkeimpiä muutoksia verrattuna vuoden 2013 ehdotuksiin (ks. kohta 1, alaotsikko “Tarkistetun älykkäitä rajoja koskevan paketin tärkeimmät osatekijät”).

Sääntelyntarkastelulautakunta tarkasti vaikutustenarvioinnin luonnoksen ja antoi siitä myönteisen lausunnon 22. tammikuuta 2016.

3.EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Ehdotettujen toimien lyhyt kuvaus

EES:n tarkoitus ja toiminnot sekä järjestelmään liittyvät vastuut on määriteltävä. Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavalle eurooppalaiselle virastolle (eu-LISA) on annettava valtuudet järjestelmän kehittämiseen ja sen operatiiviseen hallinnointiin. Esillä olevaa tarkistettua ehdotusta selostetaan yksityiskohtaisesti artikla artiklalta erillisessä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa.

Kuten kohdassa 1 selostetaan, tämän ehdotuksen johdosta on tehtävä muutoksia asetukseen (EU) N:o 1077/2011 ja asetukseen (EY) N:o 767/2008 (sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen).

Oikeusperusta

Tämän tarkistetun asetusehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohta. Kyseinen sopimuskohta muodostaa asianmukaisen oikeusperustan, kun määritellään tarkemmin jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä koskevia toimenpiteitä ja kehitetään sellaisia standardeja ja menettelyjä, joita jäsenvaltioiden on noudatettava tarkastaessaan henkilöitä näillä rajoilla. Sopimuskohta on EES:n perustamisen oikeusperusta. Lisäksi tarkistetussa ehdotuksessa tukeudutaan 87 artiklan 2 kohdan a alakohtaan oikeusperustana, jonka nojalla voidaan sallia pääsy tietoihin lainvalvontatarkoituksissa, sekä 88 artiklan 2 kohdan a alakohtaan oikeusperustana, jonka nojalla Europolille annetaan pääsy tietoihin. Molemmissa tapauksissa pääsyyn sovelletaan tiukkoja edellytyksiä. Molempiin pääsyä koskeviin oikeusperustoihin liittyy sama tavallinen lainsäätämisjärjestys, jota sovelletaan 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan nojalla.

Toissijaisuusperiaate

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla unionilla on valtuudet säätää toimenpiteistä, jotka koskevat henkilöihin kohdistuvia tarkastuksia sekä tehokasta valvontaa jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämisen yhteydessä. Jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä koskevia nykyisiä EU-säännöksiä on tarpeen muuttaa sen huomioonottamiseksi, ettei tällä hetkellä ole olemassa luotettavaa tapaa valvoa lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten matkustamista. Tämä johtuu siitä, että nykyinen passien leimaamisvelvollisuus on monimutkainen ja hidas menetelmä, eikä se anna jäsenvaltioiden viranomaisille riittäviä mahdollisuuksia arvioida oleskelun sääntöjenmukaisuutta matkustajan rajatarkastuksen yhteydessä tai alueen sisällä tehtävissä tarkastuksissa. Toisaalta tähän tarkoitukseen luotujen kansallisten järjestelmien arvo on hyvin rajallinen alueella, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia.

Jotta muuttoliikettä voitaisiin hallinnoida tehokkaammin, olisi saatava tietoa seuraavista seikoista: Keiltä on evätty pääsy EU:n alueelle? Keitä EU:n alueella on? Ketkä noudattavat lyhytaikaisen oleskelun maksimikestoa eli 90 päivää 180 päivän aikana? Mitä kansallisuutta sallitun oleskeluajan ylittäneet ovat ja mihin ryhmään (viisumipakosta vapautetut/viisumivelvolliset) he kuuluvat? Hallinnoinnin tehostamiseksi olisi lisäksi saatava tietoa sellaisia satunnaistarkastuksia varten, joiden avulla pyritään löytämään alueella sääntöjenvastaisesti oleskelevia henkilöitä.

Tarvitaan yhteinen järjestelmä, jotta koko Schengen-alueelle saadaan luoduksi yhdenmukaiset säännöt pääsyn epäämisten ja rajanylitysten kirjauksista sekä sallitun lyhytkestoisen oleskelun valvonnasta.

Tämän vuoksi ehdotuksen tavoitetta ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin.

Vuoden 2013 EES-ehdotusta on tarkistettava myös siitä syystä, että lainvalvontaviranomaisille voidaan antaa pääsy EES-tietoihin terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjumiseksi ja korkeatasoisen sisäisen turvallisuuden takaamiseksi. Tätä tavoitetta ei voi riittävän hyvin saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, koska ainoastaan komissio voi ehdottaa kyseistä muutosta.

Suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaan unionin toiminnassa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esillä oleva EU:n toimenpide on toteutettava sellaisessa muodossa, että voidaan taata ehdotuksen tavoitteen toteutuminen ja sen mahdollisimman tehokas täytäntöönpano. Ehdotetulla aloitteella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä sen varmistamiseksi, että kaikki jäsenvaltiot, jotka ovat poistaneet tarkastukset sisärajoilla, soveltavat ulkorajoilla yhteisiä sääntöjä samalla tavalla. Aloitteella luodaan väline, joka tarjoaa Euroopan unionille tietoa EU:n alueelle tulleiden ja sieltä lähteneiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärästä, mikä on välttämätöntä kestävälle ja näyttöön perustuvalle päätöksenteolle muuttoliikettä ja viisumeja koskevissa asioissa. Aloitteessa lainvalvontaviranomaisille annetaan pääsy EES:ään. Tämä on nopea, täsmällinen, turvallinen ja kustannustehokas tapa tunnistaa viisumipakosta vapautetut kansalaiset, joita epäillään terrorismista tai vakavista rikoksista tai jotka ovat terrorismin tai vakavien rikosten uhreja. Pääsyn myötä lainvalvontaviranomaiset saavat mahdollisuuden tutkia sellaisten kolmansien maiden kansalaisten – sekä viisumin haltijoiden tai viisumipakosta vapautettujen henkilöiden – matkustushistoriaa, joita epäillään kyseisistä rikoksista tai jotka saattavat olla niiden uhreja.

Ehdotuksessa on noudatettu sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatetta, ja se on oikeasuhteinen henkilötietosuojan osalta, koska siinä ei edellytetä, että tietoja kerättäisiin tai säilytettäisiin määrällisesti enemmän tai pidemmän aikaa kuin on ehdottoman välttämätöntä järjestelmän toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi aloitteeseen sisällytetään ja sen myötä pannaan täytäntöön kaikki suojatoimet ja mekanismit, jotka vaaditaan matkustajien perusoikeuksien ja erityisesti heidän yksityiselämänsä ja henkilötietojensa tehokkaaksi suojelemiseksi.

EU:n tasolla ei tarvita lisämekanismeja tai yhdenmukaistamista, jotta järjestelmästä tulisi toimiva. Näin ollen ehdotettu toimenpide on oikeasuhteinen sikäli, että siinä ei toteuteta pidemmälle meneviä EU-tason toimia kuin on tarpeen toimenpiteelle määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ensisijaiseksi katsottu toimenpidevaihtoehto on oikeasuhteinen myös kustannusten osalta, kun otetaan huomioon, että järjestelmästä koituu hyötyä kaikille jäsenvaltioille yhteisten ulkorajojen valvonnassa ja etenemisessä kohti EU:n yhteistä muuttoliikepolitiikkaa.

Ehdotus on tämän vuoksi suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi seuraavista syistä:

Tällä ehdotuksella perustetaan keskitetty järjestelmä, jonka välityksellä jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä, mikä edellyttää yhteistä rakennetta ja toimintasääntöjä. Lisäksi ehdotuksessa vahvistetaan kaikille jäsenvaltioille yhdenmukaiset säännöt ulkorajoilla tehtävistä rajatarkastuksista ja pääsystä järjestelmään, myös lainvalvontatarkoituksissa. Tämän vuoksi sääntelytavaksi voidaan valita vain asetus.

Perusoikeudet

Ehdotetulla asetuksella on vaikutuksia perusoikeuksiin, varsinkin seuraaviin: oikeus ihmisarvoon (EU:n perusoikeuskirjan 1 artikla), orjuuden ja pakkotyön kielto (perusoikeuskirjan 5 artikla), oikeus vapauteen ja turvallisuuteen (perusoikeuskirjan 6 artikla), yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen (perusoikeuskirjan 7 artikla), henkilötietojen suoja (perusoikeuskirjan 8 artikla), oikeus turvapaikkaan (perusoikeuskirjan 18 artikla), suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa (perusoikeuskirjan 19 artikla), syrjintäkielto (perusoikeuskirjan 21 artikla), lapsen oikeudet (perusoikeuskirjan 24 artikla) ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (perusoikeuskirjan 47 artikla).

EES:n täytäntöönpanolla vahvistetaan orjuuden ja pakkotyön kieltoa sekä oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen. Se, että Schengen-alueen ulkorajan ylittävät kolmansien maiden kansalaiset tunnistetaan paremmin ja tarkemmin biometristen tietojen avulla, auttaa paljastamaan henkilöllisyyspetoksia, ihmiskauppaa (varsinkin kun on kyse alaikäisistä) sekä rajat ylittävää rikollisuutta. Näin parannetaan Schengen-alueella elävien kansalaisten turvallisuutta.

Henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden osalta ehdotukseen sisältyy suojatoimia, jotka koskevat erityisesti pääsyä tietoihin. Pääsy on rajattu tarkasti vain tämän asetuksen tarkoituksiin ja vain asetuksessa nimettyihin viranomaisiin. Henkilötietoja koskeviin suojatoimiin kuuluu myös oikeus tutustua tietoihin, oikaista tietoja ja poistaa ne. Myös tietojen säilytysajan rajoittaminen, jota selostetaan edellä kohdassa 1, myötävaikuttaa osaltaan siihen, että henkilötietojen suojaa koskevaa perusoikeutta kunnioitetaan.

Ehdotuksessa annetaan viranomaisille pääsy EES:ään terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi siinä tarkoituksessa, että ulkorajan ylittävät kolmansien maiden kansalaiset voidaan tunnistaa ja heidän matkustamishistoriaansa tutkia. Kuten perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdassa säädetään, oikeutta henkilötietojen suojaan voidaan rajoittaa vain siten, että rajoitus soveltuu asetetun tavoitteen saavuttamiseen eikä mene pidemmälle kuin on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan 2 kohdassa todetaan, että julkinen viranomainen voi puuttua henkilön yksityisyyden suojaa koskevaan oikeuteen, jos puuttuminen on tarpeellista kansallisen tai yleisen turvallisuuden kannalta tai rikollisuuden torjumiseksi. Tätä periaatetta noudatetaan myös tässä ehdotuksessa. Myös unionin tuomioistuin on todennut, että terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuminen ja varsinkin järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuminen ovat tosiaankin äärimmäisen tärkeitä yleisen turvallisuuden varmistamisen kannalta. 14 Tämän toiminnan tuloksellisuus voi riippua suuresti modernien tutkintatekniikoiden käytöstä, ja siksi pääsyn myöntäminen henkilötietoihin juuri näitä erityistarkoituksia varten voi tarpeen vaatiessa olla perusteltua.

Pääsy EES:ään lainvalvontatarkoituksissa voidaan myöntää vain terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi ja vain jos pääsy on tarpeen erityistapauksessa. Rikokset, joiden vuoksi pääsy on sallittua, on määritelty neuvoston puitepäätöksessä 2002/475/YOS terrorismin torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksessä 2002/584/YOS eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä. Nimetyt lainvalvontaviranomaiset voivat sitä paitsi pyytää pääsyä EES:ään vain, jos on perusteltua syytä olettaa, että pääsyllä voidaan merkittävästi edistää kyseessä olevan rikoksen torjumista, havaitsemista tai tutkimista. Pyynnön, joka koskee pääsyä EES:ään lainvalvontatarkoituksissa, tarkastaa nimetty lainvalvontaviranomainen, joka todentaa, että tällaista pyyntöä koskevat tiukat ehdot täyttyvät.

Ehdotuksessa vahvistetaan myös tiukat tietoturvatoimenpiteet sen varmistamiseksi, että henkilötietoja käsitellään turvallisesti, sekä säädetään siitä, että riippumattomat julkiset tietoturvaviranomaiset valvovat tiedonkäsittelytoimintaa ja että kaikki tehdyt haut dokumentoidaan. Ehdotuksessa määrätään myös, että sen jälkeen kun henkilötiedot on poimittu EES:stä, kaikkien tällaisten tietojen käsittelyyn lainvalvontaviranomaisessa sovelletaan neuvoston puitepäätöstä 2008/977/YOS.

Ehdotuksessa vahvistetaan tiukat säännöt, jotka koskevat pääsyä EES:ään, sekä tarvittavat suojatoimet. Ehdotuksessa on säädetty myös yksilön oikeudesta tutustua tietoihinsa sekä korjata, poistaa ja muuttaa niitä ja erityisesti oikeudesta käyttää oikeussuojakeinoja samoin kuin tietojenkäsittelytoiminnan valvonnasta, jota riippumattomat julkiset viranomaiset toteuttavat. Näistä syistä ehdotus on täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukainen, varsinkin siltä osin kuin on kyse oikeudesta henkilötietojen suojaan. Se on sopusoinnussa myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklan kanssa, joka takaa jokaiselle oikeuden henkilötietojensa suojaan.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Vuoden 2013 EES-ehdotuksessa viitattiin komission ehdotukseen seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi, jossa esitettiin 4,6 miljardin euron määrärahaa sisäisen turvallisuuden rahastolle kaudeksi 2014–2020. Vuoden 2013 EES-ehdotuksessa kohdennettiin 1,1 miljardia euroa ohjeellisena määränä EES:n ja RTP:n kehittämiseen olettaen, että kehityskustannukset alkaisivat vuodesta 2015. Tämä määrä oli laskettu siltä pohjalta, että olisi kaksi erillistä järjestelmää, joiden kehitys veisi kolme vuotta ja joiden toiminta kestäisi neljä vuotta.

Rajoja koskevan ISF-asetuksen (ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014) 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa säädetään, että olisi osoitettava 791 miljoonaa euroa sellaisten tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen, jotka perustuvat olemassa oleviin ja/tai uusiin järjestelmiin ja jotka tukevat muuttovirtojen hallinnointia unionin ulkorajoilla. Tämä 791 miljoonan euron määrä vastasi kolmen vuoden kehitystyötä (2017–2019) siten, että vuoden 2016 aikana tehtäisiin jo joitakin valmistelutöitä ja järjestelmän toiminta alkaisi vuonna 2020.

Teknisen selvityksen ja vaikutustenarvioinnin jälkeen on päädytty nykyiseen ehdotukseen, joka perustuu ensisijaiseksi katsottuun vaihtoehtoon eli yhteen ainoaan EES-järjestelmään. On arvioitu, että tähän tarvitaan 480 miljoonaa euroa. Määrässä on otettu huomioon myös lainvalvontatarkoituksissa myönnettävän pääsyn rakentaminen. Tästä syystä tähän ehdotukseen sisältyy rajoja koskevan ISF-asetuksen muutosehdotus, jolla kyseinen asetus mukautetaan uuteen pienempään määrärahaan.

Rahoitustuella ei katettaisi ainoastaan järjestelmän keskuskomponenttien kustannuksia monivuotisen rahoituskehyksen aikana eli 288:aa miljoonaa euroa, joka käytetään EU:n tasolla kehittämis- ja käyttökuluihin ja johon sovelletaan välillisen hallinnoinnin menetelmää, vaan tuella katettaisiin myös kulut, jotka syntyvät siitä, että jäsenvaltioiden nykyiset kansalliset rajainfrastruktuurit integroidaan EES:ään yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen (NUI) välityksellä. Näiden kulujen määrä on 120 miljoonaa euroa, ja niihin sovelletaan suoraa hallinnointia. Kohdentamalla rahoitustukea kansallisiin integroimiskustannuksiin varmistettaisiin, ettei kansallisen tason vaikea taloustilanne vaaranna tai viivästytä hankkeita. Kehittämisvaiheessa (2017–2019) komissio käyttää yhteensä 52,7 miljoonaa euroa suoran hallinnoinnin menetelmällä kuluihin, jotka liittyvät toimiin jäsenvaltioissa.

Sen jälkeen kun uusi järjestelmä olisi toiminnassa, jäsenvaltioiden tuleviin toimintakuluihin voitaisiin myöntää tukea sisäisen turvallisuuden rahaston alaisista kansallisista ohjelmista, joita toteutetaan jaetun hallinnoinnin menetelmällä. Tähän tarkoitukseen on kohdennettu 20 miljoonaa euroa 480 miljoonan euron kokonaisbudjetista. Tämä kattaa yhden vuoden toimintakustannusten tuen.

Sovellettua kustannusmallia selostetaan vaikutustenarvioinnin liitteessä 6 ”EES:n kustannusmalli”.

5.LISÄTIEDOT

Osallistuminen

Tämä ehdotus perustuu Schengenin säännöstöön sikäli, että ehdotus koskee ulkorajojen ylittämistä. Tästä syystä on otettava huomioon seuraavat vaikutukset eri pöytäkirjoihin ja assosioituneiden maiden kanssa tehtyihin sopimuksiin:

Tanska: Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden antamiseen, joita ehdotetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla.

Koska tämä asetus perustuu Schengenin säännöstöön, Tanska päättää pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti: Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu asetukseen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) eivätkä muihinkaan ”Schengenin säännöstönä” yleisesti tunnettuihin oikeudellisiin välineisiin eli säädöksiin, joiden avulla organisoidaan ja tuetaan tarkastusten poistamista sisärajoilla, ja rinnakkaistoimenpiteisiin, jotka koskevat ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia. Kyseiset jäsenvaltiot jättäytyvät näiden toimenpiteiden ulkopuolelle seuraavan oikeusperustan mukaisesti: Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 4 ja 5 artikla; Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2000/365/EY; sekä Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehty neuvoston päätös 2002/192/EY.

Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, ja tästä syystä Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido niitä eikä sitä sovelleta niihin.

Unionin tuomioistuimen asiassa C-482/08, Yhdistynyt kuningaskunta v. Euroopan unionin neuvosto (ECLI:C:2010:631), antaman tuomion mukaisesti todetaan, että se, että tämän asetuksen oikeusperustana on sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohta yhdessä 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan kanssa, ei vaikuta edellä mainittuun johtopäätökseen. Tämä johtuu siitä, että pääsy tietoihin lainvalvontatarkoituksissa on EES:n perustamisen liitännäistoimi.

Islanti ja Norja: Neuvosto on tehnyt Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa sopimuksen 15 niiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen. Sopimuksessa määrättyjä menettelyjä on sovellettava, koska tämä ehdotus perustuu sopimuksen liitteessä A määriteltyyn Schengenin säännöstöön.

Sveitsi: Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa 16 Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen.

Liechtenstein: Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa 17 Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen.

Kroatia, Kypros, Bulgaria ja Romania: EES:n perustamisasetuksella korvataan velvollisuus leimata kolmansien maiden kansalaisten passit. Euroopan unioniin liittyvien jäsenvaltioiden oli sovellettava tätä säännöstä liittymisestä alkaen.

2016/0106 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 18 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 19 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komission tiedonannossa ”Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvien tulevien toimien valmistelu” 20 , joka annettiin 13 päivänä helmikuuta 2008, tuotiin esiin tarve perustaa osana yhdennetyn rajaturvallisuuden strategiaa rajanylitystietojärjestelmä, jäljempänä ’EES’, joka rekisteröi sähköisesti Schengen-alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöajat ja -paikat ja laskee heidän sallitun oleskelunsa keston.

(2)Eurooppa-neuvosto korosti kokouksessaan 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2008, että on tärkeää jatkaa työtä EU:n yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian kehittämiseksi ja muun muassa hyödyntää modernia teknologiaa paremmin ulkorajojen valvonnan kohentamiseksi.

(3)Komission tiedonannossa ”Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten”, joka annettiin 10 päivänä kesäkuuta 2009, kannatetaan sitä, että perustetaan sähköinen järjestelmä, johon rekisteröidään ulkorajan ylittämällä tapahtuvat maahantulot jäsenvaltioiden alueelle ja lähdöt sieltä. Järjestelmän avulla varmistettaisiin alueelle suuntautuvan maahantulon tehokkaampi valvonta.

(4)Eurooppa-neuvosto kehotti kokouksessaan 23 ja 24 päivänä kesäkuuta 2011 kiirehtimään älykkäitä rajoja koskevaa työtä. Komissio julkaisi 25 päivänä lokakuuta 2011 tiedonannon ”Älykkäät rajat – vaihtoehdot ja jatkotoimet”.

(5)Eurooppa-neuvosto korosti kesäkuussa 2014 hyväksymissään strategisissa suuntaviivoissa, että ”Schengen-alue, jolla ihmiset voivat matkustaa ilman sisärajavalvontaa, ja EU:n alueelle matkustavien ihmisten kasvava määrä edellyttävät EU:n yhteisten ulkorajojen tehokasta valvontaa vahvan suojelun varmistamiseksi. Unionin on hyödynnettävä kaikkia käytettävissään olevia välineitä tukeakseen jäsenvaltioita näiden tehtävässä. Tätä varten ulkorajojen yhdennettyä valvontaa olisi nykyaikaistettava kustannustehokkaalla tavalla, jotta varmistetaan älykäs rajavalvonta, johon kuuluu rajanylitystietojärjestelmä ja jossa avustaa laaja-alaisista tietojärjestelmistä vastaava uusi virasto (eu-LISA)”.

(6)Komission 13 päivänä toukokuuta 2015 antamassa tiedonannossa ”Euroopan muuttoliikeagenda” todetaan, että ”rajanylityksiä tehostamaan tarkoitetun älykkäät
rajat -aloitteen myötä päästään uuteen vaiheeseen, jossa rajanylitys helpottuu suurelle enemmistölle kolmansista maista vilpittömässä mielessä tulevia matkustajia. Samalla vahvistetaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaa laatimalla rekisteri kaikista kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksistä suhteellisuusperiaatetta täysimääräisesti noudattaen.”

(7)On välttämätöntä määrittää EES:n tavoitteet ja tekninen rakenne ja vahvistaa säännöt, jotka koskevat sen toimintaa ja käyttöä, sekä määrittää järjestelmää koskevat vastuut, järjestelmään syötettävät tietoluokat, tietojen syöttämisen tarkoitus, syöttämistä koskevat kriteerit, viranomaiset, joilla on pääsy tietoihin, sekä tarkemmat säännöt tietojen käsittelystä ja henkilötietojen suojasta.

(8)EES:ää olisi sovellettava kolmansien maiden kansalaisiin, joille on myönnetty pääsy Schengen-alueelle lyhytaikaista oleskelua varten. Sitä olisi sovellettava myös kolmansien maiden kansalaisiin, joiden pääsy alueelle lyhytaikaista oleskelua varten on evätty.

(9)EES:n tavoitteena olisi oltava ulkorajavalvonnan parantaminen, sääntöjenvastaisen maahanmuuton estäminen ja muuttovirtojen hallinnan helpottaminen. EES:n olisi tarvittaessa erityisesti edistettävä sellaisten henkilöiden tunnistamista, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueella oleskelun kestoa koskevia edellytyksiä.

(10)Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EES:ssä olisi käsiteltävä aakkosnumeerisia ja biometrisiä tietoja (sormenjälkiä ja kasvokuvia). Vaikka biometristen tietojen käyttö vaikuttaa matkustajien yksityisyyteen, se on perusteltua kahdesta syystä. Ensinnäkin biometriset tiedot ovat luotettava menetelmä tunnistaa kolmansien maiden kansalaiset, joiden havaitaan oleskelevan jäsenvaltioiden alueella ilman matkustusasiakirjoja tai muuta tunnistamisvälinettä. Tällainen tilanne on tyypillinen sääntöjenvastaisesti maahan tulleille henkilöille. Toiseksi sellaisten henkilöiden maahantulo- ja maastalähtötiedot, jotka matkustavat sääntöjenmukaisesti, saadaan biometristen tietojen avulla liitettyä yhteen luotettavammin. Kun kasvokuvia käytetään yhdessä sormenjälkitietojen kanssa, sormenjälkiä voidaan rekisteröidä vähemmän ja tunnistaminen on silti yhtä tarkkaa.

(11)EES:ään olisi rekisteröitävä viisumipakosta vapautetuilta kolmansien maiden kansalaisilta neljä sormenjälkeä, jos se on fyysisesti mahdollista, jotta todentaminen ja tunnistaminen olisi tarkkaa (ja varmistettaisiin, että kolmannen maan kansalaista ei ole jo rekisteröity toisella henkilöllisyydellä tai toisella matkustusasiakirjalla) ja jotta taattaisiin tiedon riittävyys kaikissa olosuhteissa. Viisuminhaltijoiden sormenjäljet tarkastetaan viisumitietojärjestelmästä, jäljempänä ’VIS’, joka on perustettu neuvoston päätöksellä 2004/512/EY 21 . Sekä viisumipakosta vapautettujen että viisumin nojalla maahan tulevien kolmansien maiden kansalaisten kasvokuvat olisi rekisteröitävä EES:ään, ja niitä olisi käytettävä pääasiallisena biometrisenä tunnisteena sellaisten kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden todentamiseksi, jotka on aiemmin rekisteröity EES:ään ja joita koskevaa henkilökohtaista tiedostoa ei ole vielä poistettu. Vaihtoehtoisesti todentaminen olisi tehtävä sormenjälkien avulla.

(12)EES:ään olisi sisällyttävä seuraavat elementit: keskusjärjestelmä, jonka avulla käytetään biometristen ja aakkosnumeeristen tietojen tietokoneistettua keskustietokantaa; jokaisessa jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen kansallinen rajapinta; suojattu viestintäkanava EES:n keskusjärjestelmän ja VIS:n keskusjärjestelmän välillä; sekä EES:n keskusjärjestelmän ja yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen välillä toimiva viestintäinfrastruktuuri. Jokaisen jäsenvaltion olisi liitettävä kansalliset rajainfrastruktuurinsa yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan.

(13)EES:stä ja VIS:stä olisi tehtävä yhteentoimivia siten, että niiden keskusjärjestelmien välille luodaan suora viestintäkanava. Näin EES:ää käyttävät rajaviranomaiset voivat katsoa VIS:ssä olevia viisumitietoja ja poimia niitä henkilökohtaisten tiedostojen luomiseksi tai päivittämiseksi. Ne voivat viisumitietojen avulla todentaa ulkorajoilla viisumin voimassaolon samoin kuin viisuminhaltijan henkilöllisyyden vertaamalla tämän sormenjälkiä suoraan VIS:ssä oleviin tietoihin. Rajaviranomaiset voivat todentaa viisumipakosta vapautettujen kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden vertaamalla heidän sormenjälkiään VIS:ssä oleviin tietoihin. Yhteentoimivuuden olisi mahdollistettava myös se, että VIS:ää käyttävät rajaviranomaiset voivat katsoa EES:ää suoraan VIS:stä käsitelläkseen viisumihakemuksia ja tehdäkseen niihin liittyviä päätöksiä sekä päivittääkseen viisumitietoja EES:ssä silloin, kun viisumi mitätöidään tai peruutetaan tai sitä pidennetään. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 767/2008 22 olisi muutettava vastaavasti.

(14)Tässä asetuksessa olisi määriteltävä jäsenvaltioiden viranomaiset, joille voidaan antaa lupa päästä EES:ään syöttämään, muuttamaan, poistamaan tai katsomaan tietoja. Lupa annetaan EES:n erityistarkoituksia varten ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen viranomaisten tehtävien suorittamista varten.

(15)EES:n tietojen käsittelyn olisi oltava oikeasuhteista asetettuihin tavoitteisiin nähden ja tarpeellista toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamisen kannalta. Kun toimivaltaiset viranomaiset käyttävät EES:ää, niiden olisi varmistettava, että sen henkilön ihmisarvoa ja koskemattomuutta, jota koskevia tietoja pyydetään, kunnioitetaan. Viranomaiset eivät saisi syrjiä ketään tämän sukupuoleen, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvällä perusteella.

(16)Terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjunnassa on välttämätöntä, että lainvalvontaviranomaisilla on tehtäviensä hoitamiseksi käytössään mahdollisimman ajan tasalla olevat tiedot. Pääsy VIS:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa on jo osoittautunut hyödylliseksi tilanteissa, joissa VIS:n tietojen avulla on voitu tunnistaa väkivaltaisesti kuolleita henkilöitä tai joissa tutkijat ovat VIS:n tietojen ansiosta edistyneet merkittävästi ihmiskauppaan, terrorismiin tai huumekauppaan liittyvissä tutkimuksissa. Pääsy EES:n tietoihin on tarpeellista neuvoston puitepäätöksessä 2002/475/YOS 23 tarkoitettujen terrorismirikosten ja neuvoston puitepäätöksessä 2002/584/YOS 24 tarkoitettujen muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi. EES:n tuottaman tiedon avulla voitaisiin todentaa henkilöllisyys sekä silloin kun kolmannen maan kansalainen on tuhonnut asiakirjansa että silloin kun lainvalvontaviranomaiset tutkivat rikosta sormenjälkien tai kasvokuvan perusteella ja haluavat selvittää henkilöllisyyden. Järjestelmää voidaan käyttää myös rikostiedusteluvälineenä näytön hankkimiseksi siten, että selvitetään rikoksesta epäillyn tai rikoksen uhrin matkareitit. Tämän vuoksi EES:n tietojen tulisi olla jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten ja Euroopan poliisiviraston, jäljempänä ’Europol’, käytettävissä tässä asetuksessa säädetyillä edellytyksillä.

(17)Lisäksi Europol on avainasemassa rajat ylittävän rikollisuuden tutkimiseen liittyvässä jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä siten, että se tukee unioninlaajuista rikosten torjumista, analysointia ja tutkintaa. Tämän vuoksi myös Europolilla olisi oltava pääsy EES:ään oman tehtäväalueensa osalta ja neuvoston päätöksen 2009/371/YOS 25 mukaisesti.

(18)Pääsy EES:ään terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi merkitsee puuttumista perusoikeuksiin, joissa on kyse henkilöiden yksityiselämän kunnioittamisesta ja – silloin kun yksilön henkilötietoja käsitellään EES:ssä – henkilötietojen suojaamisesta. Tällaisen puuttumisen olisi tapahduttava lain mukaisesti. Lainsäädäntö olisi muotoiltava riittävän yksityiskohtaisesti, jotta henkilöt voivat mukauttaa käyttäytymisensä sen mukaisesti. Lainsäädännöllä olisi myös suojattava yksilöitä mielivaltaiselta kohtelulta, ja siinä olisi ilmaistava riittävän selkeästi toimivaltaisille viranomaisille annetun harkintavallan rajat ja sen käyttötavat. Yksityiselämän suojaan puuttumisen on oltava välttämätöntä oikeutetun ja oikeasuhteisen edun suojaamiseksi demokraattisessa yhteiskunnassa, ja sen on oltava oikeassa suhteessa oikeutettuun tavoitteeseensa.

(19)Poliisiyhteistyön kannalta on keskeistä, että voidaan vertailla tietoja sellaisten latenttien sormenjälkien perusteella, joita voidaan löytää rikospaikalta sormenjälkitutkimuksessa. Kun tapauksissa, joissa on perusteltua syytä uskoa, että rikokseen syyllistynyt henkilö tai rikoksen uhri on saatettu rekisteröidä EES:ään, voidaan verrata latenttia sormenjälkeä EES:ään tallennettuihin sormenjälkitietoihin, tämän mahdollisuuden pitäisi antaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille erittäin arvokas työkalu niiden pyrkiessä torjumaan, havaitsemaan tai tutkimaan terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia esimerkiksi silloin, kun latentit sormenjäljet ovat ainoita rikospaikalta löytyneitä todisteita.

(20)On tarpeen nimetä jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä kansallinen keskusyhteyspiste, jonka kautta pyynnöt pääsystä EES:ään toimitetaan. Samoin on tarpeen pitää luetteloa nimettyjen viranomaisten operatiivisista yksiköistä, joilla on valtuudet pyytää tällaista pääsyä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi.

(21)Nimetyissä viranomaisissa olevien operatiivisten yksiköiden olisi toimitettava pyynnöt keskusyhteyspisteeseen. Pyynnöt olisi perusteltava. Kyseiset operatiiviset yksiköt, joilla on valtuudet esittää pyyntö pääsystä EES:n keskusjärjestelmän tietoihin, eivät saisi toimia todentavina viranomaisina. Keskusyhteyspisteiden olisi oltava riippumattomia nimetyistä viranomaisista, ja niiden olisi vastattava itsenäisesti siitä, että tässä asetuksessa säädettyjä EES:ään pääsyn edellytyksiä noudatetaan tiukasti. Poikkeuksellisissa tapauksissa, jotka ovat kiireellisiä ja joissa tietojen varhainen saanti on tarpeen terrorismirikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin liittyvään erityiseen ja tosiasialliseen uhkaan vastaamiseksi, keskusyhteyspisteen olisi voitava ratkaista pyyntö välittömästi ja tehdä tarkistus vasta jälkikäteen.

(22)Jotta henkilötiedot voitaisiin suojata ja jotta voitaisiin estää tietojen järjestelmälliset haut, EES-tietoja olisi käsiteltävä ainoastaan yksittäistapauksissa ja kun se on tarpeen terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi. Nimettyjen viranomaisten ja Europolin olisi pyydettävä pääsyä EES:ään ainoastaan, jos niillä on perustellut syyt uskoa, että pääsyn avulla saadaan tietoja, joilla edistetään merkittävästi terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista.

(23)Pääsy EES:ään siinä tarkoituksessa, että tunnistetaan sellaisia terrorismirikoksista ja muista vakavista rikoksista epäiltyjä henkilöitä sekä sellaisia näihin rikoksiin syyllistyneitä henkilöitä ja näiden rikosten uhreja, jotka ovat jääneet tuntemattomiksi, olisi lisäksi myönnettävä ainoastaan edellyttäen, että neuvoston päätökseen 2008/615/YOS 26 perustuva haku kyseisen jäsenvaltion kansallisissa sormenjälkitietokannoissa oleviin tietoihin sekä kaikkien muiden jäsenvaltioiden automaattisissa sormenjälkien tunnistusjärjestelmissä oleviin tietoihin ei ole johtanut rekisteröidyn henkilöllisyyden selvittämiseen. Lisäksi pääsy EES:ään sellaisten henkilöiden maahantulo- ja maastalähtötietueiden katsomiseksi, jotka tunnetaan, olisi perusteltava asianmukaisesti.

(24)Jotta henkilötietojen vertailu ja niiden vaihto tapahtuisi tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi pantava täysimääräisesti täytäntöön olemassa olevat kansainväliset sopimukset sekä jo voimassa oleva henkilötietojen vaihtoa koskeva unionin lainsäädäntö, erityisesti päätös 2008/615/YOS, ja hyödynnettävä niitä täysimääräisesti.

(25)EES:ään tallennettuja henkilötietoja olisi säilytettävä vain niin kauan kuin on tarpeen EES:n käyttötarkoituksia varten. Rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi kolmansien maiden kansalaisten tietoja on asianmukaista säilyttää viiden vuoden ajan, jotta vältytään siltä, että kolmansien maiden kansalaisten on rekisteröidyttävä uudelleen EES:ään ennen tuon ajan päättymistä. Sellaisten vailla direktiivissä 2004/38/EY 27 tarkoitettua oleskelukorttia olevien kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka ovat unionin kansalaisen perheenjäseniä ja joihin sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY tai jotka ovat unionin lainsäädännön mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvan kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä, on asianmukaista, että tällaisten henkilöiden jokaista tietuetta, jossa on toisiinsa liitetyt maahantulo- ja maastalähtötietueet, säilytetään enintään vuoden ajan sen jälkeen, kun henkilö on viimeksi lähtenyt alueelta.

(26)Viiden vuoden säilytysaika on tarpeen, jotta rajavartiostot voivat tehdä Schengenin rajasäännöstön vaatiman riskianalyysin ennen matkustajan päästämistä Schengen-alueelle. Myös viisumihakemuksen käsittely konsuliedustustoissa edellyttää hakijan matkustustietojen analysointia, jotta aiempien viisumien käyttöä ja oleskeluehtojen noudattamista voidaan arvioida. Passien leimaaminen korvataan EES-tietojen katselulla. Järjestelmässä olevien matkustustietojen olisi sen vuoksi katettava ajanjakso, joka on riittävän pitkä viisumien myöntämisen kannalta. Viiden vuoden säilytysajan avulla uudelleen rekisteröintejä tarvitaan harvemmin, ja tämä hyödyttää kaikkia matkustajia, sillä keskimääräinen rajanylitysaika samoin kuin odotusaika rajanylityspaikoilla lyhenee. Vaikka matkustaja saapuisi Schengen-alueelle vain kerran, myös tällaisen matkustajan odotusaika rajoilla lyhenee sen ansiosta, että muiden matkustajien ei tarvitse rekisteröityä uudelleen EES:ään. Viiden vuoden säilytysaika on tarpeen myös, jotta rajanylityksiä voidaan helpottaa prosessien vauhdittajien ja itsepalvelujärjestelmien avulla. Tällaiseen helpottamiseen tarvitaan järjestelmään rekisteröityjä tietoja. Lyhyempi tietojen säilytysaika johtaisi siihen, että rajatarkastukset kestäisivät pitempään. Lyhyempi säilytysaika myös pienentäisi sen matkustajaryhmän kokoa, joka voisi käyttää hyväkseen prosessien helpottamista, mikä estäisi saavuttamasta EES:n nimenomaista tavoitetta eli rajanylitysten helpottamista.

(27)Viiden vuoden aika tietojen säilyttämiselle olisi tarpeen myös niiden henkilöiden tietojen osalta, jotka eivät ole lähteneet jäsenvaltioiden alueelta sallitun oleskeluaikansa kuluessa. Tällä helpotetaan tunnistamis- ja palauttamisprosessia. Sama aika olisi tarpeen myös sellaisten henkilöiden osalta, joiden pääsy lyhytaikaista oleskelua varten (tai kiertomatkaviisumin perusteella) on evätty. Tiedot olisi poistettava viiden vuoden kuluttua, paitsi jos on olemassa perusteet poistaa ne jo aiemmin.

(28)Olisi laadittava tarkat säännöt EES:n kehittämiseen ja toimintaan liittyvästä vastuusta ja jäsenvaltioiden vastuusta, joka koskee yhteyttä EES:ään. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1077/2011 28 perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston olisi vastattava keskitetyn EES:n kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista tämän asetuksen mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o 1077/2011 asiaan liittyviä säännöksiä olisi muutettava vastaavasti.

(29)Olisi laadittava säännöt jäsenvaltioiden vastuusta, joka liittyy tämän asetuksen säännösten rikkomisesta aiheutuviin vahinkoihin.

(30)Jäsenvaltioiden tämän asetuksen soveltamiseksi suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY 29 , paitsi silloin, kun jäsenvaltioiden nimetyt tai todentavat viranomaiset suorittavat tällaisen käsittelyn terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi.

(31)Tämän asetuksen mukaiseen henkilötietojen käsittelyyn, jota jäsenvaltioiden viranomaiset suorittavat terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi, olisi sovellettava henkilötietojen suojaa koskevan kansallisen lainsäädännön normeja, jotka ovat neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS 30 mukaisia.

(32)Henkilötietoja, jotka jäsenvaltiot ovat saaneet haltuunsa tämän asetuksen nojalla, ei tulisi siirtää kolmannelle maalle, kansainväliselle organisaatiolle eikä unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneelle yksityiselle yhteisölle, eikä tällaisia henkilötietoja saisi asettaa kyseisten tahojen saataville. Poikkeuksena tästä on tilanne, jossa henkilötietojen siirto tai asettaminen saataville on yksittäistapauksissa tarpeellista, koska tällä tavoin helpotetaan kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden selvittämistä heidän palauttamistaan varten, mutta tällöin sovelletaan tiukkoja ehtoja.

(33)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 31 sovelletaan unionin toimielinten ja elinten toimintaan niiden vastatessa EES:n operatiiviseen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä.

(34)Direktiivin 95/46/EY 28 artiklan mukaisesti perustettujen riippumattomien valvontaviranomaisten olisi valvottava jäsenvaltioiden suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta, kun taas asetuksella (EY) N:o 45/2001 perustetun Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava henkilötietojen käsittelyyn liittyvää unionin toimielinten ja elinten toimintaa. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja valvontaviranomaisten olisi tehtävä keskinäistä yhteistyötä EES:n valvonnassa.

(35)Neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS 25 artiklan mukaisesti perustettujen kansallisten valvontaviranomaisten olisi valvottava, että jäsenvaltioiden lainvalvontatarkoituksissa suorittama henkilötietojen käsittely on lainmukaista, ja päätöksen 2009/371/YOS 33 artiklan mukaisesti perustettujen kansallisten valvontaviranomaisten olisi valvottava, että Europolin suorittamat tietojenkäsittelytoimet ovat lainmukaisia.

(36)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon ...

(37)Ehdotuksessa vahvistetaan tiukat säännöt, jotka koskevat pääsyä EES:ään, sekä tarvittavat suojatoimet. Ehdotuksessa säädetään myös yksilön oikeudesta tutustua tietoihinsa sekä korjata, poistaa ja muuttaa niitä ja erityisesti oikeudesta käyttää oikeussuojakeinoja samoin kuin tietojenkäsittelytoiminnan valvonnasta, jota riippumattomat julkiset viranomaiset toteuttavat. Tässä asetuksessa kunnioitetaan näin ollen perusoikeuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita ja otetaan huomioon erityisesti seuraavat perusoikeudet: oikeus ihmisarvoon (perusoikeuskirjan 1 artikla), orjuuden ja pakkotyön kielto (perusoikeuskirjan 5 artikla), oikeus vapauteen ja turvallisuuteen (perusoikeuskirjan 6 artikla), yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen (perusoikeuskirjan 7 artikla), henkilötietojen suoja (perusoikeuskirjan 8 artikla), syrjintäkielto (perusoikeuskirjan 21 artikla), lapsen oikeudet (perusoikeuskirjan 24 artikla), ikääntyneiden henkilöiden oikeudet (perusoikeuskirjan 25 artikla), vammaisten oikeudet (perusoikeuskirjan 26 artikla) ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (perusoikeuskirjan 47 artikla).

(38)Tämän asetuksen soveltamisen tehokas seuranta edellyttää säännöllisin väliajoin suoritettavaa arviointia. Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön.

(39)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 32 mukaisesti.

(40)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla perustaa yhteistä EES:ää eivätkä vahvistaa tietojen käyttämistä koskevia yhteisiä velvoitteita, edellytyksiä ja menettelyjä, vaan tämä voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(41)Sen jälkeen kun EES:n toiminta on alkanut, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 20 artiklan 2 kohtaa on muutettava, sillä se ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukainen. Tämä johtuu siitä, että yhteinen viisumipolitiikka ei voi perustua jäsenvaltioiden tekemien kahdenvälisten viisumivapaussopimusten olemassaoloon tai puuttumiseen eikä se, kuinka pitkä kolmansien maiden kansalaisten oleskelun sallittu kesto on, saisi riippua näiden kahdenvälisten sopimusten lukumäärästä tai sisällöstä. Lisäksi EES ei voisi ottaa huomioon eikä laskea, kuinka pitkä näistä sopimuksista hyötyvien, viisumipakosta vapautettujen kolmannen valtion kansalaisten oleskelun sallittu pituus on, ja siitä syystä tällaiset sopimukset olisi kumottava.

(42)EES:n ennakoidut kustannukset ovat pienemmät kuin älykkäitä rajoja varten kohdennetut määrärahat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 515/2014 33 . Siten tämän asetuksen hyväksymisen jälkeen komission olisi asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 5 kohdan b alakohdan mukaisesti kohdennettava delegoidulla säädöksellä uudelleen määrä, joka tällä hetkellä on osoitettu muuttovirtojen hallinnointia unionin ulkorajoilla tukevien tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen.

(43)Tällä EES:n perustamisesta annettavalla asetuksella korvataan kaikkien EES:ään liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuus leimata kolmansien maiden kansalaisten passit. Oleskelua jäsenvaltioissa, jotka eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjojensa mukaisesti, ei pitäisi ottaa huomioon laskettaessa sallitun oleskelun kestoa Schengen-alueella. Näiden jäsenvaltioiden olisi rekisteröitävä kolmansien maiden kansalaisten oleskelut EES:ään, mutta automaattinen laskentajärjestelmä ei saisi laskea niitä osaksi sallitun oleskelun kestoa.

(44)Tämä asetus ei rajoita direktiivin 2004/38/EY soveltamista.

(45)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tämä asetus perustuu Schengenin säännöstöön, Tanska päättää pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(46)Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY 34 mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(47)Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY 35 mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(48)Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa 36 viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 37 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(49)Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa 38 Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY 39 3 artiklan ja 2008/149/YOS 40 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(50)Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa 41 Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU 42 3 artiklan ja neuvoston päätöksen 2011/349/EU 43 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(51)Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU
Yleiset säännökset

1 artikla
Kohde

1.Tällä asetuksella perustetaan rajanylitystietojärjestelmä, jäljempänä ’EES’, joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöpäivää, -aikaa ja -paikkaa koskevien tietojen kirjaamiseen ja säilyttämiseen, heidän oleskelunsa keston laskemiseen ja kuulutusten laatimiseen jäsenvaltioille, kun sallitut oleskeluajat ovat umpeutuneet, sekä pääsyn epäämispäivän, -ajan ja -paikan kirjaamiseen niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, joiden pääsy lyhytaikaista oleskelua varten {tai kiertomatkaviisumin perusteella} on evätty, sekä pääsyn evänneen jäsenvaltion viranomaisen ja epäämisen syiden kirjaamiseen.

2.Lisäksi tämän asetuksen IV luvussa vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden nimetyt lainvalvontaviranomaiset ja Euroopan poliisivirasto, jäljempänä ’Europol’, voivat päästä katsomaan EES:n tietoja terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista ja tutkintaa varten.

2 artikla
Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat oikeutettuja lyhytaikaiseen oleskeluun jäsenvaltioiden alueella {tai ovat tulleet maahan kiertomatkaviisumin perusteella} ja joille suoritetaan asetuksen (EU) 2016/399 mukainen rajatarkastus heidän ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat. Asetusta sovelletaan jäsenvaltioiden alueelle saapumisen ja sieltä lähtemisen yhteydessä vailla direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettua oleskelukorttia oleviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat unionin kansalaisen perheenjäseniä ja joihin sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY tai unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvan kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä.

2.Asetusta sovelletaan myös kolmansien maiden kansalaisiin, joiden pääsy lyhytaikaista oleskelua varten {tai kiertomatkaviisumin perusteella} jäsenvaltioiden alueelle evätään asetuksen (EU) 2016/399 14 artiklan mukaisesti.

3.Tätä asetusta ei sovelleta

a)unionin kansalaisen perheenjäseniin, joihin sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY ja joilla on kyseisen direktiivin mukainen oleskelukortti;

b)unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvan kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniin, joilla on direktiivin 2004/38/EY mukainen oleskelukortti;

c)asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 16 kohdassa tarkoitettujen, muiden kuin tämän kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen oleskelulupien haltijoihin;

d)pitkäaikaisten viisumien haltijoihin;

e)Andorran, Monacon ja San Marinon kansalaisiin;

f)asetuksen (EU) 2016/399 6 a artiklan 3 kohdan d, e ja f alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin tai henkilöryhmiin, jotka on vapautettu rajanylityksestä tai jotka hyötyvät rajanylityksen helpottamisesta.

Tätä asetusta ei sovelleta ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin perheenjäseniin siinäkään tapauksessa, että he eivät tule unionin kansalaisen tai vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvan kolmannen maan kansalaisen mukana tai seuraa häntä myöhemmin.

4.Tämän asetuksen säännöksiä, jotka koskevat oleskelun keston laskemista ja kuulutusten laatimista jäsenvaltioille, kun sallitut oleskeluajat ovat umpeutuneet, ei sovelleta vailla direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettua oleskelukorttia oleviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat unionin kansalaisen perheenjäseniä ja joihin sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY tai jotka ovat unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvan kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä.

3 artikla
Määritelmät

1.Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)’ulkorajoilla’ asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä ulkorajoja;

(2)’rajaviranomaisilla’ toimivaltaisia viranomaisia, jotka on kansallisen lainsäädännön mukaisesti nimitetty suorittamaan henkilötarkastuksia ulkorajojen ylityspaikoilla asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti;

(3)’maahanmuuttoviranomaisilla’ toimivaltaisia viranomaisia, jotka on kansallisen lainsäädännön mukaisesti nimitetty tutkimaan kolmansien maiden kansalaisten jäsenvaltioiden alueella oleskelun edellytyksiä ja tekemään siihen liittyviä päätöksiä;

(4)’viisumiviranomaisilla’ toimivaltaisia viranomaisia, mukaan lukien keskusviisumiviranomaiset ja viranomaiset, jotka ovat vastuussa viisumien myöntämisestä ulkorajalla, jotka ovat kussakin jäsenvaltiossa vastuussa viisumihakemusten tutkimisesta ja niihin liittyvien päätösten tekemisestä ja viisumien mitätöimistä, peruuttamista tai pidentämistä koskevien päätösten tekemisestä;

(5)’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole perussopimuksen 20 artiklassa tarkoitettu unionin kansalainen, lukuun ottamatta henkilöitä, joilla on unionin kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen yhtäältä unionin tai unionin ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten perusteella;

(6)’matkustusasiakirjalla’ passia tai muuta vastaavaa asiakirjaa, joka antaa haltijalle oikeuden ylittää ulkorajat ja johon viisumi voidaan kiinnittää;

(7)’lyhytaikaisella oleskelulla’ jäsenvaltioiden alueella oleskelua, joka kestää enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana;

(8)’lyhytaikaisella viisumilla’ jäsenvaltion myöntämää lupaa oleskella jäsenvaltioiden alueella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana;

(9)’kiertomatkaviisumilla’ jäsenvaltion myöntämää lupaa oleskella kahden tai useamman jäsenvaltion alueella yli 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana edellyttäen, että hakija ei aio viipyä yhden jäsenvaltion alueella pidempään kuin 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana;

(10)’liikenteenharjoittajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka ammattina on kuljettaa henkilöitä;

(11)’vastuussa olevalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka on syöttänyt tiedot EES:ään;

(12)’todentamisella’ menettelyä, jossa tietokokonaisuuksia verrataan toisiinsa väitetyn henkilöllisyyden selvittämiseksi (yksi yhteen -haku);

(13)’tunnistamisella’ menettelyä, jossa henkilön henkilöllisyys määritetään tietokantaan tehtävällä haulla siten, että tietoja verrataan useampaan tietokokonaisuuteen (yksi moneen -haku);

(14)’aakkosnumeerisilla tiedoilla’ kirjainten, lukujen, erikoismerkkien, välilyöntien ja välimerkkien avulla esitettyjä tietoja;

(15)’sormenjälkitiedoilla’ henkilön oikean käden etusormen, keskisormen, nimettömän ja pikkusormen sormenjälkitietoja ja, jos ne puuttuvat, vasemman käden vastaavia sormenjälkiä tai latentteja sormenjälkiä;

(16)’kasvokuvalla’ digitaalista kasvokuvaa, jossa kuvan resoluutio ja laatu on riittävä käytettäväksi automaattisessa biometrisessa tunnistuksessa;

(17)’biometrisillä tiedoilla’ sormenjälkitietoja ja kasvokuvaa;

(18)’sallitun oleskeluajan ylittäneellä henkilöllä’ kolmannen maan kansalaista, joka ei täytä tai ei enää täytä lyhytaikaista oleskelua jäsenvaltioiden alueella koskevia edellytyksiä;

(19)’eu-LISAlla’ asetuksella (EU) N:o 1077/2011 perustettua vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavaa eurooppalaista virastoa;

(20)’Frontexilla’ asetuksella (EY) N:o 2007/2004 perustettua Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa;

(21)’valvontaviranomaisella’ direktiivin 95/46/EY 28 artiklan mukaisesti perustettua valvontaviranomaista;

(22)’kansallisella valvontaviranomaisella’ lainvalvontatarkoitusten osalta neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS 25 artiklan mukaisesti perustettua valvontaviranomaista;

(23)’kansallisella valvontaelimellä’ päätöksen 2009/371/YOS 33 artiklan mukaisesti perustettua valvontaelintä;

(24)’EES:n tiedoilla’ kaikkia tietoja, jotka on tallennettu keskusjärjestelmään 13–18 artiklan mukaisesti;

(25)’lainvalvonnalla’ terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista;

(26)’terrorismirikoksilla’ rikoksia, jotka kansallisessa lainsäädännössä määritellään rikoksiksi ja jotka ovat puitepäätöksen 2002/475/YOS 1–4 artiklassa tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia;

(27)’vakavilla rikoksilla’ rikoksia, jotka ovat puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia, jos niistä voi seurata kansallisen lainsäädännön mukaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta.

2.Direktiivin 95/46/EY 2 artiklassa määritellyillä käsitteillä on tässä asetuksessa sama merkitys siltä osin kuin jäsenvaltioiden viranomaiset käsittelevät henkilötietoja tämän asetuksen 5 artiklassa säädettyä tarkoitusta varten.

3.Puitepäätöksen 2008/977/YOS 2 artiklassa määritellyillä käsitteillä on tässä asetuksessa sama merkitys siltä osin kuin jäsenvaltioiden viranomaiset käsittelevät henkilötietoja lainvalvontatarkoituksia varten.

4 artikla
EES:n rakenne

Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto, jäljempänä ’eu-LISA’, kehittää EES:n ja huolehtii sen operatiivisesta hallinnoinnista, mukaan lukien 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa ja 15 artiklassa tarkoitetut biometristen tietojen käsittelyyn tarvittavat toiminnot.

5 artikla
EES:n tarkoitus

EES kirjaa ja tallentaa kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöpäivän, -ajan ja -paikan sekä pääsyn epäämisen ulkorajoilla ja antaa jäsenvaltioille pääsyn näihin tietoihin, minkä myötä sillä

a)tehostetaan lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen {tai kiertomatkaviisumin perusteella maahan tulleiden} kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastuksia laskemalla sallitun oleskelun kesto ja valvomalla sitä heidän maahantulonsa ja maastalähtönsä yhteydessä;

b)autetaan tunnistamaan henkilöt, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa tai siellä oleskelua koskevia edellytyksiä;

c)mahdollistetaan sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden tunnistaminen ja havaitseminen (myös alueen sisällä) sekä se, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, kuten parantaa palauttamismahdollisuuksia;

d)mahdollistetaan pääsyn epäämisen tarkistaminen sähköisesti;

e)vapautetaan rajavalvontaresursseja sellaisten tarkastusten suorittamisesta, jotka voidaan automatisoida, ja mahdollistetaan tiiviimpi keskittyminen kolmansien maiden kansalaisten arviointiin;

f)annetaan konsulaateille mahdollisuus saada tietoa siitä, onko aiempien viisumien käyttö ollut sääntöjenmukaista;

g)tiedotetaan kolmansien maiden kansalaisille heidän sallitun oleskelunsa kestosta;

h)kootaan tilastoja kolmansien maiden kansalaisten maahantuloista ja maastalähdöistä, pääsyn epäämisistä ja sallitun oleskeluajan ylittämisistä, jotta voidaan parantaa sallitun oleskeluajan ylittämisen riskin arviointia ja tukea näyttöön perustuvan unionin muuttoliikepolitiikan valmistelua;

i)torjutaan henkilöllisyyspetoksia;

j)edistetään terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista;

k)mahdollistetaan terrorismista ja rikoksesta epäiltyjen sekä rikosten uhrien tunnistaminen ja kiinni ottaminen ulkorajojen ylittämisen yhteydessä;

l)mahdollistetaan terrorismista ja rikoksesta epäiltyjen sekä rikosten uhrien matkustushistoriaa koskevien tietojen tuottaminen terrorismiin tai vakavaan rikollisuuteen liittyviä tutkimuksia varten.

6 artikla
EES:n tekninen rakenne

1.EES muodostuu seuraavista osista:

a)keskusjärjestelmä;

b)kussakin jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen kansallinen rajapinta, joka perustuu yhteisiin teknisiin eritelmiin, on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa ja joka mahdollistaa keskusjärjestelmän yhteyden jäsenvaltioiden kansallisiin rajainfrastruktuureihin;

c)suojattu viestintäkanava EES:n keskusjärjestelmän ja VIS:n keskusjärjestelmän välillä;

d)viestintäinfrastruktuuri keskusjärjestelmän ja yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen välillä.

2.EES:n keskusjärjestelmää hoitaa eu-LISA kahdessa teknisessä toimipaikassaan. Sen on tarjottava tässä asetuksessa vahvistetut toiminnot 34 artiklan 3 kohdan mukaisten saatavuutta, laatua ja nopeutta koskevien edellytysten mukaisesti.

3.EES:n viestintäinfrastruktuurin tiettyjen laitteisto- ja ohjelmistokomponenttien on oltava yhteisiä päätöksen 2004/512/EY 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun VIS:n tiedonsiirtoinfrastruktuurin kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission päätöksen 2008/602/EY 44 soveltamista. VIS:n olemassa olevan virtuaalisen erillisverkon lisäksi perustetaan EES:n käyttöön osoitettu erillinen virtuaalinen erillisverkko, jotta voidaan varmistaa VIS:n ja EES:n tietojen looginen erottelu toisistaan.

7 artikla
Yhteentoimivuus VIS:n kanssa

1.Eu-LISA luo suojatun viestintäkanavan EES:n keskusjärjestelmän ja VIS:n keskusjärjestelmän välille EES:n ja VIS:n yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi. Tietojen katsominen suoraan järjestelmien välillä on mahdollista ainoastaan, jos siitä säädetään sekä tässä asetuksessa että asetuksessa (EY) N:o 767/2008.

2.Yhteentoimivuuden vaatimus mahdollistaa sen, että EES:ää käyttävät rajaviranomaiset katsovat VIS:n tietoja EES:stä voidakseen

a)hakea viisumeihin liittyviä tietoja suoraan VIS:stä ja tuoda ne EES:ään luodakseen viisuminhaltijalle henkilökohtaisen tiedoston EES:ssä tai päivittääkseen sitä tämän asetuksen 13, 14 ja 16 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 a artiklan mukaisesti;

b)hakea viisumeihin liittyviä tietoja suoraan VIS:stä ja tuoda ne EES:ään päivittääkseen EES:ää siinä tapauksessa, että viisumi mitätöidään tai peruutetaan tai sitä pidennetään tämän asetuksen 17 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 13, 14 ja 18 a artiklan mukaisesti;

c)tarkistaa viisumin aitouden ja voimassaolon tai sen, täyttyvätkö asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan mukaiset jäsenvaltioiden alueelle tuloa koskevat edellytykset tämän asetuksen 21 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

d)todentaa ulkorajoilla, onko viisumipakosta vapautettu kolmannen maan kansalainen rekisteröity aiemmin VIS:ään tämän asetuksen 21 artiklan mukaisesti ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 19 a artiklan mukaisesti;

e)todentaa viisuminhaltijan henkilöllisyyden ulkorajoilla sormenjälkien avulla VIS:stä tämän asetuksen 21 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jos viisuminhaltijan henkilöllisyyttä ei voida todentaa EES:n avulla.

3. Yhteentoimivuuden vaatimus mahdollistaa sen, että VIS:ää käyttävät viisumiviranomaiset katsovat EES:n tietoja VIS:stä voidakseen

a)tutkia viisumihakemuksia ja tehdä niihin liittyviä päätöksiä tämän asetuksen 22 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

b)päivittää viisumeihin liittyviä tietoja EES:ssä siinä tapauksessa, että viisumi mitätöidään tai peruutetaan tai sitä pidennetään tämän asetuksen 17 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 13 ja 14 artiklan mukaisesti.

8 artikla
EES:ään pääsy tietojen syöttämistä, muuttamista, poistamista ja katsomista varten

1.Pääsy EES:ään syöttämään, muuttamaan, poistamaan ja katsomaan 13–18 artiklassa tarkoitettuja tietoja on varattu ainoastaan kunkin jäsenvaltion viranomaisten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, jolla on 21–32 artiklassa säädettyjä käyttötarkoituksia koskeva toimivalta. Pääsy on rajoitettava ainoastaan siihen laajuuteen kuin tietoja tarvitaan käyttötarkoituksen mukaisten tehtävien suorittamiseen, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.

2.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset, mukaan lukien raja-, viisumi- ja maahanmuuttoviranomaiset. Asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on oltava pääsy EES:ään syöttämään, muuttamaan, poistamaan tai katsomaan tietoja. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava luettelo näistä viranomaisista eu-LISAlle viipymättä. Luettelossa on täsmennettävä, missä tarkoituksessa kullakin viranomaisella on pääsy EES:n sisältämiin tietoihin.

Koottu luettelo kyseisistä viranomaisista julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun EES on aloittanut toimintansa 60 artiklan mukaisesti. Jos luetteloon tehdään muutoksia, eu-LISA julkaisee päivitetyn kootun luettelon kerran vuodessa.

9 artikla
Yleiset periaatteet

1.Kunkin toimivaltaisen viranomaisen, jolla on valtuudet päästä EES:ään, on varmistettava, että EES:n käyttö on tarpeen, asianmukaista ja oikeasuhteista.

2.Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että se ei EES:ää käyttäessään syrji kolmansien maiden kansalaisia sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella ja että se kunnioittaa täysimääräisesti näiden henkilöiden ihmisarvoa ja koskemattomuutta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, vanhusten ja vammaisten erityistilanteeseen. Erityisesti säilytettäessä lasta koskevia tietoja on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.

10 artikla
Automaattinen laskentajärjestelmä ja velvoite ilmoittaa kolmansien maiden kansalaisille sallitun oleskelun jäljellä olevasta kestosta

1.EES:ään sisältyy automaattinen laskentajärjestelmä, joka ilmoittaa EES:ään rekisteröityjen, lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen {tai kiertomatkaviisumin perusteella maahan tulleiden} kolmannen maan kansalaisten osalta asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan mukaisen oleskelun sallitun enimmäisajan.

Laskentajärjestelmää ei sovelleta vailla direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettua oleskelukorttia oleviin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat unionin kansalaisen perheenjäseniä ja joihin sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY tai jotka ovat unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvan kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä.

2.Automaattinen laskentajärjestelmä

a)ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille sallitun oleskelun keston maahantulon yhteydessä ja sen, onko kerta- tai kaksikertaviisumien sallittuja maahantulokertoja käytetty aiemmin;

b)tunnistaa maastalähdön yhteydessä kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat ylittäneet sallitun oleskeluajan.

3.Rajaviranomaisten on ilmoitettava kolmannen maan kansalaiselle sallittujen oleskelupäivien enimmäismäärä, jossa on otettava huomioon maahantulojen määrä ja viisumissa {tai kiertomatkaviisumissa} sallittu oleskelun kesto asetuksen (EU) 2016/399 8 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

4.Laskettaessa sallitun oleskelun kestoa Schengen-alueella ei oteta huomioon oleskelua jäsenvaltioissa, jotka eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjojensa mukaisesti. Kyseisten jäsenvaltioiden on rekisteröitävä kolmansien maiden kansalaisten oleskelu EES:ään. Automaattinen laskentajärjestelmä ei kuitenkaan laske osaksi sallitun oleskelun kestoa oleskeluja jäsenvaltioissa, jotka eivät vielä sovella Schengenin säännöstöä täysimääräisesti.

11 artikla
Tiedotusmekanismi

1.EES:ään sisältyvä mekanismi tunnistaa automaattisesti maahantulo-/maastalähtötietueet, joihin ei liity välittömästi sallitun oleskelun päättymispäivämäärää seuraavia maastalähtötietoja, ja tietueet, joiden osalta oleskelun sallittu enimmäisaika on ylittynyt.

2.Nimettyjen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten saataville annetaan järjestelmästä saatava luettelo, joka sisältää 14 ja 15 artiklassa tarkoitetut tiedot kaikista tunnistetuista sallitun oleskeluajan ylittäneistä henkilöistä.

12 artikla
Verkkopalvelu

1. Jotta kolmansien maiden kansalaiset voivat tarkistaa milloin tahansa sallitun oleskelun jäljellä olevan keston, heillä on mahdollisuus käyttää suojattua internet-yhteyttä eu-LISAn kahdella teknisellä toimipaikallaan ylläpitämään verkkopalveluun ja syöttää siihen 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti vaaditut tiedot ja aiotut maahantulo- ja maastalähtöpäivät. Verkkopalvelu antaa heille tämän perusteella vastauksen muodossa OK / EI OK. Verkkopalvelussa käytetään erillistä ainoastaan luettavissa olevaa tietokantaa, jota päivitetään päivittäin yksisuuntaisella sisältöhaulla pienimmästä tarpeellisesta osajoukosta EES:n tietoja.

2. Liikenteenharjoittajat voivat käyttää 1 kohdassa tarkoitettua suojattua internet-yhteyttä verkkopalveluun tarkistaakseen, ovatko kolmansien maiden kansalaiset, joilla on kerta- tai kaksikertaviisumi, jo käyttäneet viisuminsa. Liikenteenharjoittaja syöttää verkkopalveluun 14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa luetellut tiedot. Verkkopalvelu antaa liikenteenharjoittajille tämän perusteella vastauksen muodossa OK / EI OK. Liikenteenharjoittajat voivat tallentaa lähetetyt tiedot ja saadun vastauksen.

3.Verkkopalvelun toimintaedellytyksiä koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja siihen sovellettavat tietosuoja- ja tietoturvallisuussäännöt hyväksytään 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

II LUKU
Rajaviranomaisten suorittama tietojen syöttäminen ja käyttö

13 artikla
Tietojen EES:ään tallentamiseen liittyvät menettelyt

1.Rajaviranomaisten on todennettava 21 artiklan mukaisesti kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyden lisäksi, onko EES:ään luotu häntä koskeva aiempi henkilökohtainen tiedosto. Jos kolmannen maan kansalainen käyttää tietojen esirekisteröimiseen tai rajatarkastusten suorittamiseen itsepalvelujärjestelmää, todentaminen voi tapahtua itsepalvelujärjestelmän välityksellä.

2.Jos aiempi henkilökohtainen tiedosto on luotu, rajaviranomaisen on tarvittaessa päivitettävä henkilökohtaisen tiedoston tiedot, syötettävä maahantulo-/maastalähtötietue kunkin maahantulon ja maastalähdön osalta 14 ja 15 artiklan mukaisesti tai tarvittaessa pääsyn epäämistä koskeva tietue 16 artiklan mukaisesti. Tämä tietue on linkitettävä kyseisen kolmannen maan kansalaisen henkilökohtaiseen tiedostoon. Tarvittaessa 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on lisättävä henkilökohtaiseen tiedostoon ja 17 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot on lisättävä asianomaisen kolmannen maan kansalaisen maahantulo-/maastalähtötietueeseen. Kolmannen maan kansalaisen laillisesti käyttämät eri matkustusasiakirjat ja henkilöllisyydet on lisättävä kolmannen maan kansalaisen henkilökohtaiseen tiedostoon. Jos aiempi tiedosto on rekisteröity ja kolmannen maan kansalainen esittää matkustusasiakirjan, joka eroaa aiemmin rekisteröidystä asiakirjasta, myös 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetut tiedot on päivitettävä, jos uuden matkustusasiakirjan mikrosirulle tallennettu kasvokuva voidaan poimia sähköisesti.

3.Jos on tarpeen luoda viisuminhaltijan henkilökohtaisen tiedoston tietoja tai päivittää niitä, rajaviranomaiset voivat hakea ja tuoda 14 artiklan 1 kohdan d, e ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot suoraan VIS:stä asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 a artiklan mukaisesti.

4.Jos kolmannen maan kansalaista ei ole aiemmin rekisteröity EES:ään, rajaviranomaisen on luotava henkilöstä henkilökohtainen tiedosto syöttämällä 14, 15 ja 16 artiklassa tarkoitetut tiedot soveltuvin osin.

5.Jos kolmannen maan kansalainen käyttää tietojen esirekisteröimiseen itsepalvelujärjestelmää, sovelletaan asetuksen (EU) 2016/399 8 c artiklaa. Tässä tapauksessa kolmannen maan kansalainen voi esirekisteröidä henkilökohtaisen tiedoston tiedot tai, tapauksen mukaan, tiedot, jotka on päivitettävä. Rajavartijan on vahvistettava tiedot, kun päätös pääsyn hyväksymisestä tai epäämisestä on tehty asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todentaminen on suoritettava itsepalvelujärjestelmän välityksellä. Jäljempänä olevan 14 artiklan 1 kohdan d, e ja g alakohdassa luetellut tiedot voidaan hakea ja tuoda suoraan VIS:stä.

6.Jos kolmannen maan kansalainen käyttää rajatarkastusten suorittamiseen itsepalvelujärjestelmää, sovelletaan asetuksen (EU) 2016/399 8 d artiklaa. Tässä tapauksessa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu todentaminen on suoritettava itsepalvelujärjestelmän välityksellä.

7.Jos kolmannen maan kansalainen käyttää ulkorajan ylittämiseen automaattiporttia (eGate), sovelletaan asetuksen (EU) 2016/399 8 d artiklaa. Tässä tapauksessa vastaavan maahantulo-/maastalähtötietueen rekisteröinti ja tietueen linkittäminen kyseiseen henkilökohtaiseen tiedostoon on suoritettava automaattiportin avulla.

8.Jos on tarpeen luoda henkilökohtainen tiedosto tai päivittää 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettu kasvokuva, kasvokuva voidaan poimia sähköisesti koneluettavasta matkustusasiakirjasta ja lisätä henkilökohtaiseen tiedostoon ainoastaan, jos on todennettu, että koneluettavan matkustusasiakirjan mikrosirulle tallennettu kasvokuva vastaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen reaaliaikaista kasvokuvaa.

14 artikla
Viisuminhaltijoiden henkilötiedot

1.Rajaviranomaisen on luotava kolmannen maan kansalaisesta, jolla on viisumi, henkilökohtainen tiedosto syöttämällä järjestelmään seuraavat tiedot:

a)sukunimi; etunimi tai etunimet; syntymäaika; kansalaisuus tai kansalaisuudet; sukupuoli;

b)matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen laji, numero ja myöntäjämaan kolmikirjaiminen koodi;

c)matkustusasiakirjan (-asiakirjojen) viimeinen voimassaolopäivä;

d)lyhytaikaisen viisumin viisumitarran numero sekä sen myöntäneen jäsenvaltion kolmikirjaiminen koodi, viisumityyppi, viisumissa sallitun oleskelun enimmäiskeston päättymispäivä, joka on päivitettävä kunkin maahantulon yhteydessä, ja mahdollinen viisumin voimassaolon päättymispäivä;

e)lyhytaikaisen viisumin perusteella tapahtuvan ensimmäisen maahantulon yhteydessä viisumitarraan merkitty maahantulokertojen määrä ja sallitun oleskelun kesto;

f)kasvokuva, joka on mahdollisuuksien mukaan poimittu koneluettavasta matkustusasiakirjasta sähköisesti tai, jos tämä ei ole mahdollista, otettu reaaliaikaisena;

g)kiertomatkaviisumitarran numero, viisumityyppi ja mahdollinen viisumin voimassaolon päättymispäivä.

2.Kolmannen maan kansalaisen, jolla on viisumi, kunkin maahantulon yhteydessä maahantulo-/maastalähtötietueeseen on syötettävä jäljempänä lueteltavat tiedot. Tämä tietue on linkitettävä kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevaan henkilökohtaiseen tiedostoon käyttäen henkilökohtaista viitenumeroa, jonka EES on muodostanut tiedoston luomisen yhteydessä.

a)maahantulopäivä ja -aika;

b)rajanylityspaikka ja maahantulon hyväksynyt viranomainen.

3.Kunkin maastalähdön yhteydessä maahantulo-/maastalähtötietueeseen, joka on linkitetty kyseistä kolmannen maan kansalaista, jolla on viisumi, koskevaan henkilökohtaiseen tiedostoon, on syötettävä seuraavat tiedot:

a)maastalähtöpäivä ja -aika;

b)maastalähtöön käytetty rajanylityspaikka.

4.Ellei välittömästi sallitun oleskelun päättymispäivämäärän jälkeen ole maastalähtötietoja, järjestelmä tekee maahantulo-/maastalähtötietueeseen merkinnän tai liputuksen, ja tiedot sallitun oleskeluajan ylittäneeksi henkilöksi tunnistetusta kolmannen maan kansalaisesta, jolla on viisumi, on syötettävä 11 artiklassa tarkoitettuun luetteloon.

5.Jotta kolmannen maan kansalaisesta, joilla on viisumi, voidaan luoda henkilökohtainen tiedosto, rajaviranomainen voi hakea ja tuoda 1 kohdan d, e ja g alakohdassa säädetyt tiedot suoraan VIS:stä asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 a artiklan mukaisesti.

15 artikla
Viisumipakosta vapautettujen kolmansien maiden kansalaisten henkilötiedot

1.Kun kyse on viisumipakosta vapautetusta kolmannen maan kansalaisesta, rajaviranomaisen on syötettävä tämän henkilökohtaiseen tiedostoon 14 artiklan 1 kohdan a, b, c ja f alakohdassa säädetyt tiedot. Lisäksi sen on syötettävä henkilökohtaiseen tiedostoon henkilön oikean käden etusormen, keskisormen, nimettömän ja pikkusormen sormenjäljet ja, jos tämä ei ole mahdollista, vasemman käden vastaavat sormenjäljet, komission 61 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksymien, sormenjälkien resoluutiota ja käyttöä koskevien eritelmien mukaisesti. Viisumipakosta vapautettuihin kolmansien maiden kansalaisiin sovelletaan 14 artiklan 2–4 kohtaa.

2.Alle 12-vuotiaisiin lapsiin ei oikeudellisista syistä sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta.

3.Henkilöihin, joiden sormenjälkien ottaminen on mahdotonta, ei tosiasioihin perustuvista syistä sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta.

Jos sormenjälkien ottamisen mahdottomuus on väliaikaista, on kuitenkin edellytettävä, että henkilö antaa sormenjäljet seuraavan maahantulon yhteydessä. Rajaviranomaisilla on oikeus pyytää lisäselvityksiä syistä, joiden vuoksi sormenjälkien ottaminen on väliaikaisesti mahdotonta.

Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaiset menettelyt henkilön ihmisarvoisen kohtelun varmistamiseksi tapauksissa, joissa sormenjälkien ottamisessa on vaikeuksia.

4.Jos kyseiseen henkilöön ei 2 tai 3 kohdan mukaisista oikeudellisista tai tosiasioihin perustuvista syistä sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta, asianomaiseen tietokenttään on merkittävä ’ei sovelleta’. Järjestelmällä voidaan erottaa toisistaan tapaukset, joissa sormenjälkien antamista ei vaadita oikeudellisista syistä, ja tapaukset, joissa niitä ei voida antaa tosiasioihin perustuvista syistä.

16 artikla
Niiden kolmansien maiden kansalaisten henkilötiedot, joiden pääsy on evätty

1.Jos rajaviranomainen on tehnyt asetuksen (EU) 2016/399 14 artiklan ja sen liitteen V mukaisen päätöksen tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan kansalaisen pääsyn epäämisestä jäsenvaltioiden alueelle ja ellei EES:ään ole rekisteröity aiempaa kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevaa tiedostoa, rajaviranomaisen on luotava henkilökohtainen tiedosto, johon se syöttää kolmansien maiden kansalaisista, joilla on viisumi, 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti vaaditut tiedot, ja viisumipakosta vapautettujen kolmansien maiden kansalaisista 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti vaaditut tiedot.

2.Jotta kolmansien maiden kansalaisista, joilla on viisumi, voidaan luoda henkilökohtainen tiedosto, toimivaltainen rajaviranomainen voi hakea ja tuoda 14 artiklan 1 kohdan d, e ja g alakohdassa säädetyt tiedot suoraan VIS:stä EES:ään asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 a artiklan mukaisesti.

3. Seuraavat tiedot on syötettävä sekä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilla on viisumi, että viisumipakosta vapautettujen kolmansien maiden kansalaisten osalta erilliseen pääsyn epäämistä koskevaan tietueeseen:

a) pääsyn epäämispäivä ja -aika,

b) rajanylityspaikka,

c) pääsyn evännyt viranomainen

d) pääsyn epäämisen syytä (syitä) vastaava kirjain (vastaavat kirjaimet) asetuksen (EU) 2016/399 liitteessä V olevan B osan mukaisesti.

4.Jos EES:ssä on jo aiempi tiedosto, 2 kohdassa säädetyt tiedot on lisättävä olemassa olevaan tiedostoon.

17 artikla
Tiedot, jotka on lisättävä, kun oleskeluoikeus peruutetaan tai mitätöidään tai sitä pidennetään

1.Kun toimivaltainen viranomainen on päättänyt oleskeluoikeuden tai viisumin peruuttamisesta tai mitätöimisestä tai sallitun oleskelun tai viisumin keston pidentämisestä, sen on lisättävä henkilökohtaiseen tiedostoon seuraavat tiedot:

a)statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että oleskeluoikeus tai viisumi on peruutettu tai mitätöity tai että sallitun oleskelun tai viisumin kestoa on pidennetty;

b)viranomainen, joka on peruuttanut tai mitätöinyt oleskeluoikeuden tai viisumin tai pidentänyt sallitun oleskelun tai viisumin kestoa;

c)oleskeluoikeuden tai viisumin peruuttamista tai mitätöimistä tai sallitun oleskelun tai viisumin keston pidentämistä koskevan päätöksen paikka ja aika;

d)uuden viisumitarran numero ja myöntäjämaan kolmikirjaiminen koodi;

e)sallitun oleskelun pidennyksen kesto;

f)oleskeluoikeuden tai viisumin uusi päättymispäivä.

2.Jos viisumi on päätetty mitätöidä tai peruuttaa tai sitä on päätetty pidentää, päätöksen tehneen viisumiviranomaisen on välittömästi haettava tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot VIS:stä ja tuotava ne suoraan EES:ään asetuksen (EY) N:o 767/2008 13 ja 14 artiklan mukaisesti.

3.Maahantulo-/maastalähtötietueesta on käytävä ilmi oleskeluoikeuden peruuttamisen perusteina seuraavat tiedot:

a)syyt, joiden vuoksi henkilö poistetaan maasta;

b)mahdollinen muu kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kansallisen lainsäädännön mukaisesti tekemä päätös, jonka perusteella kolmannen maan kansalainen, joka ei täytä tai ei enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa tai siellä oleskelua koskevia edellytyksiä, poistetaan maasta tai lähtee maasta.

4.Maahantulo-/maastalähtötietueesta on käytävä ilmi sallitun oleskelun keston pidentämisen syyt.

5.Jos henkilö on lähtenyt tai poistettu jäsenvaltioiden alueelta 3 kohdassa tarkoitetun päätöksen nojalla, toimivaltaisen viranomaisen on syötettävä tiedot 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseistä maahantuloa koskevaan maahantulo-/maastalähtötietueeseen.

18 artikla
Tiedot, jotka on lisättävä, jos olettamus siitä, että kolmannen maan kansalainen ei täytä asetuksen (EU) 2016/399 12 artiklan mukaisia oleskelun kestoa koskevia vaatimuksia, kumotaan

Jos jonkin jäsenvaltion alueella olevaa kolmannen maan kansalaista ei ole rekisteröity EES:ään tai maahantulo-/maastalähtötietue ei sisällä maastalähtöpäivää sallitun oleskeluajan päättymispäivän jälkeen, toimivaltaiset viranomaiset voivat olettaa, että kolmannen maan kansalainen ei täytä tai ei enää täytä jäsenvaltioiden alueella oleskelun kestoa koskevia edellytyksiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan soveltamista.

Tässä tapauksessa sovelletaan asetuksen (EU) 2016/399 12 artiklaa, ja jos kyseinen olettamus kumotaan todisteilla siitä, että kyseinen kolmannen maan kansalainen on noudattanut lyhytaikaista oleskelua koskevia edellytyksiä, toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa luotava EES:ään kyseiselle kolmannen maan kansalaiselle henkilökohtainen tiedosto tai päivitettävä viimeisin maahantulo-/maastalähtötietue syöttämällä puuttuvat tiedot 14 ja 15 artiklan mukaisesti tai, jos 32 artiklan säännöksiä sovelletaan, poistamalla olemassa oleva tiedosto.

19 artikla
Varmistusmenettelyt, joita sovelletaan, kun tietojen syöttäminen on teknisesti mahdotonta tai EES:ssä on toimintahäiriö

Jos tietojen syöttäminen keskusjärjestelmään on teknisesti mahdotonta tai jos keskusjärjestelmässä on toimintahäiriö, 14–18 artiklassa tarkoitetut tiedot on tallennettava väliaikaisesti 6 artiklassa säädettyyn yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan. Jos tämä ei ole mahdollista, tiedot on tallennettava väliaikaisesti paikallisesti. Molemmissa tapauksissa tiedot on syötettävä EES:n keskusjärjestelmään heti, kun se on teknisesti mahdollista tai toimintahäiriö on korjattu. Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet ja otettava käyttöön tarvittava infrastruktuuri, välineet ja resurssit sen varmistamiseksi, että tällainen väliaikainen paikallinen tallennus voidaan tehdä milloin tahansa ja missä tahansa rajanylityspaikassa.

20 artikla
Siirtymäkausi ja siirtymätoimenpiteet

1.Todentaakseen maahantulon yhteydessä, että kolmannen maan kansalainen ei ole ylittänyt kerta- tai kaksikertaviisumissa sallittujen maahantulokertojen määrää, ja todentaakseen maahantulon ja maastalähdön yhteydessä, että lyhytaikaista oleskelua varten maahan tulevat kolmannen maan kansalaiset eivät ole ylittäneet sallitun oleskelun enimmäiskestoa, toimivaltaisten rajaviranomaisten on kuuden kuukauden ajan EES:n toiminnan käynnistymisestä otettava huomioon oleskelu jäsenvaltioiden alueella maahantuloa tai maastalähtöä edeltävän 180 päivän aikana tarkistamalla EES:ään kirjattujen maahantulo-/maastalähtötietojen lisäksi matkustusasiakirjoissa olevat leimat.

2.Jos kolmannen maan kansalainen on saapunut jäsenvaltioiden alueelle eikä ole vielä poistunut ennen EES:n toiminnan käynnistymistä, kolmannen maan kansalaisesta luodaan henkilökohtainen tiedosto hänen poistuessaan maasta ja maahantulo-/maastalähtötietueeseen syötetään maahantulopäivä 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti sellaisena kuin se on leimattu passiin. Tämä sääntö ei rajoitu koskemaan ainoastaan 1 kohdassa tarkoitettua kuuden kuukauden jaksoa EES:n toiminnan käynnistymisestä. Jos maahantuloleiman ja EES:ään kirjattujen tietojen välillä on ristiriita, leima on ensisijainen.

21 artikla
Tietojen käyttö todentamiseen ulkorajoilla

1.Rajaviranomaisilla on oltava pääsy EES:ään kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyden ja aiemman rekisteröinnin todentamiseksi, EES:ään rekisteröityjen tietojen päivittämiseksi tarvittaessa ja tietojen katsomiseksi siinä määrin kuin on tarpeen rajavalvontatehtävien suorittamiseksi.

2.Rajaviranomaisilla on oltava 1 kohdan nojalla pääsy tekemään hakuja 14 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

Lisäksi rajaviranomaiset voivat niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilta vaaditaan viisumi ulkorajojen ylittämiseen, käynnistää VIS:stä tehtävän haun suoraan EES:stä käsin käyttäen VIS:n katsomiseen samoja aakkosnumeerisia tietoja ulkorajoilla tehtävää todentamista varten asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 artiklan mukaisesti.

Jos EES:stä kyseisillä tiedoilla tehtävä haku osoittaa, että kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja on kirjattu EES:ään, rajaviranomaisten on verrattava kolmannen maan kansalaisen reaaliaikaista kasvokuvaa 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuun kasvokuvaan. Jos rajanylityspaikalla ei ole käytettävissä reaaliaikaisen kasvokuvan käyttämiseen vaadittavaa teknologiaa, rajaviranomaisten on tarkistettava viisumipakosta vapautettujen kolmansien maiden kansalaisten sormenjäljet EES:stä ja kolmansien maiden kansalaisten, joilla on viisumi, sormenjäljet suoraan VIS:stä asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 artiklan mukaisesti. Voidakseen tarkistaa sormenjäljet VIS:stä viisuminhaltijoiden osalta rajaviranomaiset voivat käynnistää VIS:stä tehtävän haun suoraan EES:stä käsin asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

Jos kasvokuvan todentaminen epäonnistuu, todentaminen on tehtävä sormenjälkiä käyttäen ja päinvastoin.

3.Jos 2 kohdassa esitettyjen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että EES:ään on kirjattu kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja, toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy katsomaan kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevan henkilökohtaisen tiedoston tietoja ja siihen linkitettyjä maahantulo-/maastalähtötietueita.

4.Jos 2 kohdassa esitettyjen aakkosnumeeristen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että EES:ään ei ole kirjattu tietoja kyseisestä kolmannen maan kansalaisesta, jos kolmannen maan kansalaisen todentaminen tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti epäonnistuu tai kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyydestä on epäilyjä, rajaviranomaisilla on oltava pääsy tietoihin tunnistamista varten 25 artiklan mukaisesti.

Lisäksi sovelletaan seuraavia säännöksiä:

a)kun on kyse kolmansien maiden kansalaisista, joilta vaaditaan viisumi ulkorajojen ylittämiseen, ja jos VIS:stä asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että kyseisen kolmannen maan kansalaisen tietoja on kirjattu VIS:ään, sormenjäljet tarkistetaan VIS:stä asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten toimivaltainen viranomainen voi käynnistää haun EES:stä VIS:ään asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Jos henkilön todentaminen tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti epäonnistuu, rajaviranomaisten on katsottava VIS:n tietoja tunnistamista varten asetuksen (EY) N:o 767/2008 20 artiklan mukaisesti.

b)kun on kyse kolmansien maiden kansalaisista, joilta ei vaadita viisumia ulkorajojen ylittämiseen ja joiden tietoja ei löydy EES:stä 25 artiklan mukaisesti suoritetun tunnistamisen yhteydessä, VIS:n tietoja on katsottava asetuksen (EY) N:o 767/2008 19 a artiklan mukaisesti. Toimivaltainen viranomainen voi käynnistää VIS:ään tehtävän haun EES:stä käsin asetuksen (EY) N:o 767/2008 19 a artiklan mukaisesti.

5. Kun kolmansien maiden kansalaisten tiedot on jo kirjattu EES:ään mutta henkilökohtaisen tiedoston EES:ään on luonut jäsenvaltio, johon ei sen liittymisasiakirjan mukaisesti sovelleta asetusta (EY) N:o 767/2008, rajaviranomaisten on katsottava VIS:n tietoja tämän artiklan 4 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti, kun kolmannen maan kansalainen aikoo ensimmäisen kerran henkilökohtaisen tiedoston luomisen jälkeen ylittää sellaisen jäsenvaltion ulkorajat, johon sovelletaan asetusta (EY) N:o 767/2008.

III LUKU
Muiden viranomaisten suorittama tietojen syöttäminen ja EES:n käyttö

22 artikla
EES:n käyttö viisumihakemusten tutkimiseen ja niitä koskevien päätösten tekemiseen

1.Viisumiviranomaisten on katsottava EES:n tietoja tutkiessaan viisumihakemuksia ja tehdessään niitä koskevia päätöksiä, mukaan lukien myönnetyn viisumin mitätöimistä tai peruuttamista tai viisumin voimassaolon pidentämistä koskevat päätökset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 810/2009 45 asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

2.Viisumiviranomaiselle on annettava pääsy tekemään hakuja EES:stä suoraan VIS:stä käsin käyttäen yhtä tai useampaa seuraavista tiedoista:

a)14 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot;

b)viisumitarran numero sekä sen myöntäneen jäsenvaltion 14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu kolmikirjaiminen koodi;

c)14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa ja 15 artiklassa tarkoitetut biometriset tiedot.

3.Jos 2 kohdassa esitettyjen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että EES:ään on kirjattu kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja, viisumiviranomaisille on annettava pääsy katsomaan kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevan henkilökohtaisen tiedoston tietoja ja siihen linkitettyjä maahantulo-/maastalähtötietueita.

23 artikla
EES:n käyttö kansallisiin helpottamisohjelmiin pääsyä koskevien hakemusten tutkimiseksi

1.Asetuksen (EU) 2016/399 8 e artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on katsottava EES:n tietoja kyseisessä artiklassa tarkoitettuihin kansallisiin helpottamisohjelmiin pääsyä koskevien hakemusten tutkimiseksi rajanylitystietojärjestelmän käytön osalta ja kyseisiä hakemuksia koskevien päätösten tekemiseksi kyseisen artiklan mukaisesti, myös siltä osin kuin on kyse kansallisiin helpottamisohjelmiin pääsyn epäämistä, peruuttamista tai voimassaolon jatkamista koskevien päätösten tekemisestä.

2.Toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy EES:ään hakujen tekemiseksi yhden tai useamman 14 artiklan 1 kohdan a, b, c ja f alakohdassa tarkoitetun tiedon perusteella.

24 artikla
Tietoihin pääsy jäsenvaltioiden alueella tapahtuvaa todentamista varten

1.Kun jäsenvaltioiden viranomaisilla on toimivalta suorittaa jäsenvaltioiden alueella tarkastuksia, jotka koskevat mainitulle alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevien edellytysten täyttymistä, kyseisillä viranomaisilla on oltava pääsy tekemään hakuja 14 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella todentaakseen kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyden ja/tai tarkistaakseen, täyttyvätkö jäsenvaltioiden alueelle tulon ja siellä oleskelun edellytykset.

Jos haku osoittaa, että kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja on kirjattu EES:ään, toimivaltaisten viranomaisten on verrattava kolmannen maan kansalaisen reaaliaikaista kasvokuvaa 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettuun kasvokuvaan. Jos käytettävissä ei ole reaaliaikaisen kasvokuvan käyttämiseen vaadittavaa teknologiaa, toimivaltaisten viranomaisten on tarkistettava viisumipakosta vapautettujen kolmansien maiden kansalaisten sormenjäljet EES:stä ja kolmansien maiden kansalaisten, joilla on viisumi, sormenjäljet VIS:stä asetuksen (EY) N:o 767/2008 19 artiklan mukaisesti.

2.Jos 1 kohdassa esitettyjen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että EES:ään on kirjattu kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja, toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy katsomaan kyseistä henkilöä koskevan henkilökohtaisen tiedoston tietoja ja siihen linkitettyjä maahantulo-/maastalähtötietueita.

3.Jos 2 kohdassa esitettyjen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että EES:ään ei ole tallennettu tietoja kolmannen maan kansalaisesta, jos kolmannen maan kansalaisen todentaminen epäonnistuu tai jos kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyydestä on epäilyjä, rajaviranomaisilla on oltava pääsy tietoihin tunnistamista varten 25 artiklan mukaisesti.

25 artikla
Tietoihin pääsy tunnistamista varten

1.Kun viranomaisilla on toimivalta suorittaa ulkorajojen ylityspaikoilla asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti tai jäsenvaltioiden alueella tarkastuksia, jotka koskevat mainitulle alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevien edellytysten täyttymistä, kyseisillä viranomaisilla on oltava pääsy tekemään hakuja kolmannen maan kansalaisen 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa ja 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen biometristen tietojen perusteella mutta ainoastaan tunnistaakseen kolmannen maan kansalaisen, joka on mahdollisesti aiemmin rekisteröity EES:ään eri henkilöllisyydellä tai joka ei täytä tai ei enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tulon, siellä oleskelun ja asumisen edellytyksiä.

Jos 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa ja 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että asianomaista kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja ei ole kirjattu EES:ään, tunnistamista varten on katsottava VIS:n tietoja asetuksen (EY) N:o 767/2008 20 artiklan mukaisesti. Toimivaltaisten viranomaisten on ulkorajoilla käytettävä VIS:ää ensin asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 tai 19 a artiklan mukaisesti ennen VIS:n avulla suoritettavaa tunnistamista.

Jos kyseisen kolmannen maan kansalaisen sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien ja kasvokuvan perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 14 artiklan 1 kohdan a ja/tai b alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

2.Jos 1 kohdassa esitettyjen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että EES:ään on kirjattu kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja, toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy katsomaan kyseisen henkilökohtaisen tiedoston tietoja ja siihen linkitettyjä maahantulo-/maastalähtötietueita.

IV LUKU

Menettely ja edellytykset, jotka koskevat EES:ään pääsyä lainvalvontatarkoituksessa

26 artikla
Jäsenvaltioiden nimetyt lainvalvontaviranomaiset

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä lainvalvontaviranomaiset, joilla on valtuudet katsoa EES:ään tallennettuja tietoja terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

2.Kunkin jäsenvaltion on pidettävä luetteloa nimetyistä viranomaisista. Kunkin jäsenvaltion on annettava eu-LISAlle ja komissiolle ilmoitus, jossa on luettelo sen nimetyistä viranomaisista, ja kukin jäsenvaltio voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen toisella ilmoituksella. Ilmoitukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä keskusyhteyspiste, jolla on pääsy EES:ään. Keskusyhteyspisteen on oltava jäsenvaltion viranomainen, joka on vastuussa terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumisesta, havaitsemisesta tai tutkimisesta. Keskusyhteyspisteen on tarkistettava, että 29 artiklassa säädetyt EES:ään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

Nimetty viranomainen ja keskusyhteyspiste voivat kuulua samaan organisaatioon, jos tämä sallitaan kansallisessa lainsäädännössä, mutta keskusyhteyspisteen on toimittava riippumattomasti suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään. Keskusyhteyspisteen on oltava erillinen nimetyistä viranomaisista, eikä se saa ottaa niiltä vastaan tarkistamisen tuloksia koskevia ohjeita.

Jäsenvaltiot voivat perustuslaillisten tai oikeudellisten vaatimustensa täyttämiseksi nimetä organisaatio- ja hallintorakenteensa huomioon ottaen useamman kuin yhden keskusyhteyspisteen.

4.Kunkin jäsenvaltion on annettava eu-LISAlle ja komissiolle ilmoitus keskusyhteyspisteistään, ja kukin jäsenvaltio voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen toisella ilmoituksella. Ilmoitukset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5.Kunkin jäsenvaltion on pidettävä kansallisella tasolla luetteloa nimettyjen viranomaisten operatiivisista yksiköistä, joilla on valtuudet pyytää pääsyä EES:ään tallennettuihin tietoihin keskusyhteyspisteiden kautta.

6.Vain keskusyhteyspisteiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on valtuudet päästä EES:ään 28 ja 29 artiklan mukaisesti.

27 artikla
Europol

1.Europol nimeää viranomaisen, jolla on valtuudet pyytää pääsyä EES:ään Europolin nimetyn keskusyhteyspisteen kautta terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi. Nimetty viranomainen on Europolin operatiivinen yksikkö.

2.Europol nimeää keskusyhteyspisteeksi erikoisyksikön, joka koostuu asianmukaisesti valtuutetuista Europolin virkamiehistä. Keskusyhteyspiste tarkistaa, että 30 artiklassa säädetyt EES:ään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

Keskusyhteyspisteen on toimittava riippumattomasti suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, eikä se saa ottaa 1 kohdassa tarkoitetulta nimetyltä viranomaiselta vastaan tarkistamisen tuloksia koskevia ohjeita.

28 artikla
Menettely, joka koskee pääsyä EES:ään lainvalvontatarkoituksessa

1.Edellä 26 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen operatiivisten yksiköiden on esitettävä perusteltu sähköinen pyyntö 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitetu(i)lle keskusyhteyspisteelle (-pisteille) saadakseen pääsyn EES:ään tallennettuihin tietoihin. Saatuaan pyynnön keskusyhteyspiste(et) tarkistaa (tarkistavat), täyttyvätkö 29 artiklassa tarkoitetut edellytykset järjestelmään pääsemiseksi. Jos pääsyn edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen (-pisteiden) asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. EES:stä haetut tiedot on välitettävä 26 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.

2.Poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa, joissa on tarpeen estää terrorismirikokseen tai muuhun vakavaan rikokseen liittyvä välitön vaara, keskusyhteyspisteen (-pisteiden) on käsiteltävä pyyntö välittömästi ja tarkistettava vasta jälkikäteen, täyttyvätkö kaikki 29 artiklassa esitetyt edellytykset, myös se, oliko kyseessä tosiasiallisesti poikkeuksellisen kiireellinen tapaus. Jälkikäteen tehtävä tarkistus on suoritettava viipymättä sen jälkeen, kun pyyntö on käsitelty.

3.Jos jälkikäteen tehtävässä tarkistuksessa todetaan, että EES:n tietoihin pääsylle ei ollut perusteita, kaikkien näihin tietoihin pääsyn saaneiden viranomaisten on poistettava EES:stä saamansa tiedot ja ilmoitettava keskusyhteyspisteille niiden poistamisesta.

29 artikla
Edellytykset jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten pääsylle EES:n tietoihin

1.Nimetyt viranomaiset voivat päästä katsomaan EES:n tietoja, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)pääsy katsomaan tietoja on tarpeen terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi, ja tällöin tietojen hakeminen tietokannasta on oikeasuhteista, jos asia on ylivoimaisen tärkeä yleisen turvallisuuden kannalta;

b)pääsy katsomaan tietoja on tarpeen tietyssä yksittäistapauksessa;

c) on perusteltu syy katsoa, että EES:n tietojen katsominen voi merkittävästi myötävaikuttaa jonkin kyseessä olevan rikoksen torjumiseen, havaitsemiseen tai tutkimiseen, erityisesti, jos on olemassa perusteltu epäily siitä, että terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäilty, tällaiseen rikokseen syyllistynyt tai tällaisen rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan.

2.Pääsy EES:ään sen käyttämiseksi rikollisten tunnistamisen välineenä sellaisten tuntemattomiksi jääneiden, terrorismirikoksista tai muista vakavista rikoksista epäiltyjen henkilöiden sekä näiden rikosten tekijöiden tai epäiltyjen uhrien tunnistamiseksi on sallittava, jos 1 kohdassa luetellut edellytykset ja seuraavat lisäedellytykset täyttyvät:

a)ensin on tehty kansallisista tietokannoista haku, joka ei ole tuottanut tulosta;

b)kun kyseessä on sormenjälkien perusteella tehtävä haku, ensin on tehty tuloksetta haku muiden jäsenvaltioiden sormenjälkien automaattisessa tunnistamisjärjestelmässä päätöksen 2008/615/YOS mukaisesti, kun sormenjälkien vertailut ovat teknisesti käytettävissä.

Aiempaa hakua ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos on perusteltu syy uskoa, että vertailu muiden jäsenvaltioiden järjestelmiin ei johtaisi rekisteröidyn henkilöllisyyden todentamiseen. Tällaiset perustellut syyt on sisällytettävä nimetyn viranomaisen keskusyhteyspisteelle (-pisteille) lähettämään sähköiseen pyyntöön, joka koskee vertailua EES:n tietoihin.

Koska kolmansien maiden kansalaisten, joilla on viisumi, sormenjälkitiedot on tallennettu ainoastaan VIS:ään, samaa rekisteröityä koskeva VIS:n tietojen katsomista koskeva pyyntö voidaan toimittaa samanaikaisesti EES:n tietojen katsomista koskevan pyynnön kanssa päätöksessä 2008/633/YOS vahvistettujen edellytysten mukaisesti, edellyttäen, että ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan mukaisesti suoritetut haut eivät ole johtaneet rekisteröidyn henkilöllisyyden todentamiseen.

3.Pääsy EES:ään sen käyttämiseksi rikollisten tunnistamisen välineenä tunnettujen terrorismirikoksista tai muista vakavista rikoksista epäiltyjen henkilöiden sekä näiden rikosten tekijöiden tai epäiltyjen uhrien matkustushistorian tai Schengen-alueella oleskelujaksojen tarkastelemiseksi on sallittava, jos 1 kohdassa luetellut edellytykset täyttyvät ja jos on olemassa asianmukaisesti perusteltu tarve katsoa asianomaisen henkilön maahantulo-/maastalähtötietueita.

4.EES:n tietojen katsominen sen käyttämiseksi tunnistamiseen on rajoitettava hakemustiedostossa tehtävään hakuun jollakin seuraavista EES:n tiedoista:

a)viisumipakosta vapautettujen kolmansien maiden kansalaisten sormenjäljet (myös latentit sormenjäljet);

b)kasvokuva.

Jos haku tuottaa osuman, EES:n tietojen katsomisen on mahdollistettava pääsy tutustumaan kaikkiin muihin 14 artiklan 1 kohdassa ja 15 artiklan 1 kohdassa lueteltuihin henkilökohtaisen tiedoston tietoihin.

5.EES:n tietojen katsominen kolmannen maan kansalaisen matkustushistorian tarkastelemiseksi on rajoitettava koskemaan hakujen tekemistä jollakin seuraavista EES:n tiedoista henkilökohtaisessa tiedostossa tai maahantulo-/maastalähtötietueissa:

a)sukunimi tai sukunimet; etunimi tai etunimet; syntymäaika, kansalaisuus tai kansalaisuudet sekä sukupuoli;

b)matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen laji ja numero, matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen koodi ja matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;

c)viisumitarran numero ja viisumin voimassaolon päättymispäivä;

d)sormenjäljet (myös latentit sormenjäljet);

e)kasvokuva;

f)maahantulon päivämäärä ja kellonaika, maahantulon hyväksynyt viranomainen ja rajanylityspaikka, jossa maahantulo on tapahtunut;

g) maastalähdön päivämäärä ja kellonaika sekä rajanylityspaikka, jossa maastalähtö on tapahtunut.

Jos haku tuottaa osuman, EES:n tietojen katsomisen on mahdollistettava pääsy tutustumaan tässä kohdassa lueteltuihin tietoihin sekä muihin henkilökohtaisen tiedoston tietoihin ja maahantulo-/maastalähtötietueisiin, mukaan lukien oleskeluoikeuden peruuttamisesta tai sen pidentämisestä 17 artiklan mukaisesti syötettyihin tietoihin.

30 artikla
Menettely ja edellytykset, jotka koskevat Europolin pääsyä EES:n tietoihin

1. Europolilla on pääsy katsomaan EES:n tietoja, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)tietojen katsominen on tarpeen jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi ja tehostamiseksi Europolin toimeksiannon piiriin kuuluvassa terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumisessa, havaitsemisessa tai tutkimisessa, ja tällöin tietojen hakeminen tietokannasta on oikeasuhteista, jos asia on ylivoimaisen tärkeä yleisen turvallisuuden kannalta;

b)tietojen katsominen on tarpeen yksittäistapauksessa;

c)on perusteltua syytä katsoa, että tietojen katsominen voi merkittävästi myötävaikuttaa jonkin kyseessä olevan rikoksen torjumiseen, havaitsemiseen tai tutkimiseen, erityisesti, jos on olemassa perusteltu epäily siitä, että terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäilty, tällaiseen rikokseen syyllistynyt tai tällaisen rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalan kattamaan henkilöryhmään.

2.Edellä olevassa 29 artiklan 2–5 kohdassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan vastaavasti.

3.Europolin nimeämä viranomainen voi esittää 27 artiklassa tarkoitetulle Europolin keskusyhteyspisteelle perustellun sähköisen pyynnön päästä katsomaan kaikkia tai tiettyjä EES:ään tallennettuja tietoja. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön Europolin keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset järjestelmään pääsemiseksi. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. EES:stä saadut tiedot on välitettävä 27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.

4.Europolin EES:n tietoja katsomalla saamien tietojen käsittelyyn tarvitaan lähettävän jäsenvaltion suostumus. Suostumus hankitaan kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevan Europolin kansallisen yksikön kautta.

V LUKU
Tietojen säilyttäminen ja muuttaminen

31 artikla
Tietojen säilyttämisaika

1.Kukin maahantulo-/maastalähtötietue tai pääsyn epäämistä koskeva tietue, joka on linkitetty henkilökohtaiseen tiedostoon, säilytetään viiden vuoden ajan maastalähtötietueen tai tapauksen mukaan pääsyn epäämistä koskevan tietueen päivämäärästä.

2.Kukin henkilökohtainen tiedosto ja siihen linkitetyt maahantulo-/maastalähtötietueet tai pääsyn epäämistä koskevat tietueet säilytetään EES:ssä viiden vuoden ja yhden päivän ajan viimeisimmän maastalähtötietueen päivämäärästä, ellei viiden vuoden kuluessa viimeisimmän maastalähtötietueen tai pääsyn epäämistä koskevan tietueen päivämäärästä ole luotu maahantulotietuetta.

3.Ellei sallitun oleskelun päättymispäivän jälkeen ole luotu maastalähtötietuetta, tiedot säilytetään viiden vuoden ajan sallitun oleskelun viimeisen päivän jälkeen. EES ilmoittaa jäsenvaltioille automaattisesti kolme kuukautta etukäteen sallitun oleskeluajan ylittäneitä henkilöitä koskevien tietojen määräajan mukaisesta poistamisesta, jotta ne voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

4.Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, sellaisten vailla direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettua oleskelukorttia olevien kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka ovat unionin kansalaisen perheenjäseniä ja joihin sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY tai jotka ovat unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvan kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä, maahantulo-/maastalähtötietueet säilytetään EES:ssä enintään yhden vuoden ajan viimeisen maastalähtötietueen jälkeen.

5.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun tietojen säilyttämisajan päätyttyä tällaiset tiedot poistetaan keskusjärjestelmästä automaattisesti.

32 artikla
Tietojen muuttaminen ja poistaminen ennen määräaikaa

1.Vastuussa olevalla jäsenvaltiolla on oikeus muuttaa EES:ään syöttämiään tietoja oikaisemalla tai poistamalla näitä tietoja.

2.Jos vastuussa olevalla jäsenvaltiolla on näyttöä EES:ään kirjattujen tietojen virheellisyydestä tai siitä, että tietoja on käsitelty EES:ssä tämän asetuksen vastaisesti, sen on tarkistettava kyseiset tiedot ja tarvittaessa muutettava niitä tai poistettava ne viipymättä EES:stä ja tarvittaessa 11 artiklassa tarkoitetusta tunnistettujen henkilöiden luettelosta. Näin voidaan menetellä myös asianomaisen henkilön pyynnöstä 46 artiklan mukaisesti.

3.Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jos muulla jäsenvaltiolla kuin vastuussa olevalla jäsenvaltiolla on näyttöä EES:ään kirjattujen tietojen virheellisyydestä tai siitä, että tietoja on käsitelty EES:ssä tämän asetuksen vastaisesti, sen on tarkistettava kyseiset tiedot, jos tämä on mahdollista kuulematta vastuussa olevaa jäsenvaltiota, ja tarvittaessa muutettava niitä tai poistettava ne viipymättä EES:stä ja tarvittaessa 11 artiklassa tarkoitetusta tunnistettujen henkilöiden luettelosta. Muutoin kyseisen jäsenvaltion on otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin 14 päivän kuluessa, ja vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja niiden käsittelyn laillisuus. Näin voidaan menetellä myös asianomaisen henkilön pyynnöstä 46 artiklan mukaisesti.

4.Jos vastuussa olevalla jäsenvaltiolla tai muulla jäsenvaltiolla kuin vastuussa olevalla jäsenvaltiolla on näyttöä EES:ään kirjattujen viisumeihin liittyvien tietojen virheellisyydestä tai siitä, että tällaisia tietoja on käsitelty EES:ssä tämän asetuksen vastaisesti, sen on ensin tarkistettava tietojen oikeellisuus VIS:stä ja tarvittaessa muutettava niitä EES:ssä. Jos VIS:ään kirjatut tiedot ovat samat kuin EES:ssä, vastuussa olevan jäsenvaltion tai muun jäsenvaltion kuin vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta välittömästi tietojen syöttämisestä VIS:ään vastuussa olevalle jäsenvaltiolle VIS:n infrastruktuurin kautta asetuksen (EY) N:o 767/2008 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltion, joka on vastuussa tietojen syöttämisestä VIS:ään, on tarkistettava kyseiset tiedot ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava ne välittömästi VIS:stä ja ilmoitettava siitä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle tai jäsenvaltiolle, jolle pyyntö on esitetty, jonka on tarvittaessa muutettava tietoja tai poistettava ne viipymättä EES:stä ja tarvittaessa 11 artiklassa tarkoitetusta tunnistettujen sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden luettelosta.

5.Edellä 11 artiklassa tarkoitettuja tunnistettuja henkilöitä koskevat tiedot on poistettava viipymättä kyseisessä artiklassa tarkoitetusta luettelosta ja korjattava EES:ssä, jos kyseinen kolmannen maan kansalainen toimittaa vastuussa olevan jäsenvaltion tai jäsenvaltion, jolle pyyntö on esitetty, kansallisen lainsäädännön mukaisen näytön siitä, että hän on joutunut ylittämään sallitun oleskeluajan odottamattoman ja vakavan tapahtuman vuoksi tai että hän on saanut laillisen oleskeluoikeuden taikka että kyseessä on virhe. Kyseisellä kolmannen maan kansalaisella on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot sen varmistamiseksi, että tiedot muutetaan.

6.Jos kolmannen maan kansalainen on saanut jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden tai siirtynyt kuuluvaksi 2 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan ennen 31 artiklassa tarkoitetun määräajan päättymistä, henkilökohtainen tiedosto ja siihen 14 ja 15 artiklan mukaisesti linkitetyt tietueet on poistettava viipymättä EES:stä sekä tarvittaessa 11 artiklassa tarkoitetusta tunnistettujen henkilöiden luettelosta, minkä suorittaa

a) jäsenvaltio, jonka kansalaisuuden kyseinen henkilö on saanut tai

b) jäsenvaltio, joka on myöntänyt oleskeluluvan tai -kortin.

Jos kolmannen maan kansalainen on saanut Andorran, Monacon tai San Marinon kansalaisuuden, hänen on ilmoitettava tästä muutoksesta sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, johon hän saapuu ensimmäisenä. Kyseisen jäsenvaltion on poistettava kyseisen henkilön tiedot viipymättä EES:stä. Kyseisellä henkilöllä on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot sen varmistamiseksi, että tiedot poistetaan.

7.Keskusjärjestelmä ilmoittaa välittömästi kaikille jäsenvaltioille tietojen poistamista EES:stä ja tarvittaessa 11 artiklassa tarkoitetusta tunnistettujen henkilöiden luettelosta.

VI LUKU
Kehittäminen, toiminta ja vastuualueet

33 artikla
Komission täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksyminen ennen kehittämisvaihetta

Komissio hyväksyy erityisesti seuraavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen keskusjärjestelmän, yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen ja viestintäinfrastruktuurin kehittämisen ja teknisen toteuttamisen kannalta:

a)eritelmät, jotka koskevat sormenjälkien resoluutiota ja käyttöä biometriseen todentamiseen ja tunnistamiseen EES:ssä;

b)tietojen syöttäminen 14–18 artiklan mukaisesti;

c)tietoihin pääsy 21–30 artiklan mukaisesti;

d)tietojen muuttaminen, poistaminen ja poistaminen ennen määräaikaa 32 artiklan mukaisesti;

e)tietojen kirjaaminen ja kirjattuihin tietoihin pääsy 41 artiklan mukaisesti;

f)suorituskykyvaatimukset.

g)12 artiklassa tarkoitettua verkkopalvelua koskevat eritelmät ja edellytykset;

h)44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu yhteinen esite;

i)44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua verkkosivustoa koskevat eritelmät ja edellytykset;

j)7 artiklassa tarkoitetun yhteentoimivuuden luominen ja sen korkeatasoinen rakenne;

k)57 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua keskustietokantaa koskevat eritelmät ja edellytykset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Edellä j kohdassa esitettyjen yhteentoimivuuden luomista ja korkeatasoista rakennetta koskevien toimenpiteiden hyväksymiseksi tämän asetuksen 61 artiklalla perustetun komitean on kuultava asetuksen (EY) N:o 767/2008 49 artiklalla perustettua VIS-komiteaa.

34 artikla
Kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi

1.Eu-LISA vastaa keskusyksikön, yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen, viestintäinfrastruktuurin sekä EES:n keskusjärjestelmän ja VIS:n keskusjärjestelmän välisen suojatun viestintäkanavan kehittämisestä. Se vastaa myös 12 artiklassa tarkoitetun verkkopalvelun kehittämisestä 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn mukaisesti hyväksyttyjen eritelmien ja edellytysten mukaisesti.

Eu-LISA määrittää järjestelmän fyysisen arkkitehtuurin rakenteen, mukaan lukien sen viestintäinfrastruktuurin, sekä tekniset eritelmät ja niiden kehittämisen keskusjärjestelmän, yhdenmukaisten rajapintojen sekä EES:n keskusjärjestelmän ja VIS:n keskusjärjestelmän välisen suojatun viestintäkanavan ja viestintäinfrastruktuurin osalta, ja hallintoneuvosto hyväksyy ne komission myönteisen lausunnon saatuaan. Eu-LISA toteuttaa myös VIS:ään tarvittavat mukautukset, jotka johtuvat yhteentoimivuuden luomisesta EES:n kanssa sekä 55 artiklassa tarkoitettujen asetukseen (EY) N:o 767/2008 tehtävien muutosten täytäntöönpanosta.

Eu-LISA kehittää ja toteuttaa keskusjärjestelmän, yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat, EES:n keskusjärjestelmän ja VIS:n keskusjärjestelmän välisen suojatun viestintäkanavan ja viestintäinfrastruktuurin mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tämä asetus on tullut voimaan ja kun komissio on hyväksynyt 33 artiklassa säädetyt toimenpiteet.

Kehittäminen koostuu teknisten eritelmien laatimisesta ja täytäntöönpanosta, testauksesta ja hankkeen yleisestä koordinoinnista.

2.Suunnittelu- ja kehitysvaiheen aikana perustetaan ohjelman hallintoneuvosto, joka koostuu enintään 10 jäsenestä. Se koostuu kahdeksasta eu-LISAn hallintoneuvoston jäsentensä keskuudesta nimittämästä jäsenestä, 62 artiklassa tarkoitetun EES:n neuvoa-antavan ryhmän puheenjohtajasta ja yhdestä komission nimittämästä jäsenestä. Eu-LISAn hallintoneuvoston nimittämät jäsenet valitaan ainoastaan jäsenvaltioista, joita unionin oikeuden nojalla sitovat kaikilta osin kaikkien eu-LISAn hallinnoimien laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevat säädökset ja jotka osallistuvat EES:ään. Ohjelman hallintoneuvosto kokoontuu kerran kuukaudessa. Se varmistaa EES:n suunnittelu- ja kehitysvaiheen asianmukaisen hallinnon ja keskusjärjestelmän ja kansallisten EES-hankkeiden keskinäisen johdonmukaisuuden. Ohjelman hallintoneuvosto esittää hallintoneuvostolle kuukausittain kirjallisen raportin hankkeen edistymisestä. Sillä ei ole päätöksentekovaltaa eikä valtuuksia edustaa hallintoneuvoston jäseniä.

Hallintoneuvosto vahvistaa ohjelman hallintoneuvoston työjärjestyksen, johon sisältyvät erityisesti seuraavia seikkoja koskevat säännöt:

a) puheenjohtajuus;

b) kokouspaikat;

c) kokousten valmistelu;

d) asiantuntijoiden hyväksyminen kokouksiin;

e) viestintäsuunnitelmat, jolla huolehditaan kattavasta tiedotuksesta poissa olleille hallintoneuvoston jäsenille.

Puheenjohtajuutta hoitaa puheenjohtajajäsenvaltio, edellyttäen, että sitä unionin oikeuden nojalla sitovat kaikilta osin kaikkien eu-LISAn hallinnoimien laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä, perustamista, toimintaa ja käyttöä koskevat säädökset, tai, jos tämä ehto ei täyty, jäsenvaltio, joka toimii seuraavana puheenjohtajana ja joka täyttää tämän vaatimuksen.

Virasto maksaa kaikki ohjelman hallintoneuvoston jäsenten matka- ja oleskelukulut, ja eu-LISAn työjärjestyksen 10 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. Eu-LISA huolehtii ohjelman hallintoneuvoston sihteeristötehtävistä.

Suunnittelu- ja kehitysvaiheen aikana 62 artiklassa tarkoitettu EES:n neuvoa-antava ryhmä koostuu kansallisista EES-hankepäälliköistä. Se kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa EES:n toiminnan käynnistymiseen saakka. Se raportoi kunkin kokouksen jälkeen ohjelman hallintoneuvostolle. Se antaa teknistä asiantuntija-apua ohjelman hallintoneuvoston tehtävien tukemiseksi ja seuraa jäsenvaltioiden valmistelujen tilaa.

3.Eu-LISA vastaa keskusyksikön, EES:n keskusjärjestelmän ja VIS:n keskusjärjestelmän välisen suojatun viestintäkanavan sekä yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen operatiivisesta hallinnoinnista. Se varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että käytössä on aina paras saatavilla oleva teknologia, josta tehdään kustannushyötyanalyysi. Lisäksi eu-LISA vastaa keskusyksikön ja yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen välisen viestintäkanavan operatiivisesta hallinnoinnista sekä 12 artiklassa tarkoitetusta verkkopalvelusta.

EES:n operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät EES:n pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti sekä erityisesti järjestelmän ylläpito ja tarpeellinen tekninen kehittäminen, joilla varmistetaan, että järjestelmä toimii operationaalisesti tyydyttävällä laadullisella tasolla, erityisesti kun on kyse rajanylityspaikkojen keskustietokannasta tekemien hakujen vasteajasta, teknisten eritelmien mukaisesti.

4.Rajoittamatta Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista eu-LISAn on sovellettava asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä kaikkiin EES:n tietoja käsitteleviin henkilöstönsä jäseniin. Salassapitovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun tämä henkilöstö jättää tehtävänsä tai toimensa tai sen tehtävien hoito on päättynyt.

35 artikla
Jäsenvaltioiden tehtävät

1.Kukin jäsenvaltio vastaa seuraavista tehtävistä:

a)olemassa olevan kansallisen rajainfrastruktuurin integrointi ja liittäminen yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan;

b)olemassa olevan kansallisen rajainfrastruktuurin organisointi, hallinnointi, toiminta ja ylläpito ja sen liittäminen EES:ään 5 artiklassa mainittua tarkoitusta varten lukuun ottamatta 5 artiklan j, k ja l alakohtaa;

c)keskusyhteyspisteiden organisointi ja niiden liittäminen yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan lainvalvontatarkoituksessa;

d)hallinnointi ja järjestelyt, jotka liittyvät toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön pääsyyn EES:ään tämän asetuksen mukaisesti, sekä tällaista henkilöstöä ja sen profiileja koskevan luettelon laatiminen ja ajan tasalla pitäminen.

2.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen viranomainen, joka myöntää 8 artiklassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille pääsyn EES:ään. Kunkin jäsenvaltion on liitettävä kyseinen kansallinen viranomainen yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan. Kaikki jäsenvaltiot ja Europol liittävät 26 ja 27 artiklassa tarkoitetut keskusyhteyspisteensä yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan.

3.Kussakin jäsenvaltiossa on käytettävä tietojen käsittelyssä automaattisia menettelyjä.

4.Ennen kuin niiden viranomaisten henkilöstölle, joilla on pääsy EES:ään, annetaan valtuudet käsitellä EES:ään tallennettuja tietoja, henkilöstön on saatava asianmukaista koulutusta erityisesti tietoturva- ja tietosuojasäännöistä sekä keskeisistä perusoikeuksista.

36 artikla
Vastuu tietojen käytöstä

1.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä EES:ssä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten viranomainen, joka toimii direktiivin 95/46/EY 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä ja jolle vastuu kyseisen jäsenvaltion tietojenkäsittelystä on keskitetty. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava tätä viranomaista koskevat tiedot komissiolle.

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että EES:ään tallennettuja tietoja käsitellään lainmukaisesti ja erityisesti että vain asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy tietoihin tehtävien suorittamiseksi. Vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava erityisesti, että

a)tiedot kerätään lainmukaisesti ja kunnioittaen asianmukaisesti kolmannen maan kansalaisen ihmisarvoa;

b)tiedot kirjataan EES:ään lainmukaisesti;

c)tiedot ovat paikkansapitäviä ja ajan tasalla, kun ne siirretään EES:ään.

2.Eu-LISA varmistaa, että EES:n toiminta on tämän asetuksen ja sen 33 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaista. Erityisesti eu-LISA

a)toteuttaa tarvittavat toimenpiteet keskusjärjestelmän sekä sen ja yhdenmukaisen kansallisen rajapinnan välisen viestintäinfrastruktuurin turvallisuuden varmistamiseksi, tämän rajoittamatta kuitenkaan kunkin jäsenvaltion vastuuta;

b)varmistaa, että vain asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy EES:ssä käsiteltäviin tietoihin.

3.Eu-LISA ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle sekä Euroopan tietosuojavaltuutetulle 2 kohdan nojalla toteuttamistaan toimenpiteistä EES:n toiminnan käynnistämiseksi.

37 artikla
Tietojen säilyttäminen kansallisissa tiedostoissa ja kansallisissa rajanylitystietojärjestelmissä

1.Jäsenvaltio saa säilyttää kansallisissa tiedostoissaan ja kansallisessa rajanylitystietojärjestelmässään aakkosnumeeriset tiedot, jotka se on syöttänyt EES:ään järjestelmän käyttötarkoitusten mukaisesti sekä noudattaen täysimääräisesti unionin oikeutta.

2.Tietoja ei saa säilyttää kansallisissa tiedostoissa tai kansallisissa rajanylitystietojärjestelmissä pidempään kuin niitä säilytetään EES:ssä.

3.Edellä olevan 1 kohdan vastaista tietojen käyttöä pidetään väärinkäyttönä kunkin jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön sekä unionin oikeuden mukaisesti.

4.Tätä artiklaa ei saa tulkita siten, että se edellyttää EES:n teknistä mukauttamista. Jäsenvaltiot saavat säilyttää tietoja tämän artiklan mukaisesti omalla kustannuksellaan, omalla riskillään ja omien teknisten välineidensä avulla.

38 artikla
Tietojen välittäminen kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille ja yksityisille osapuolille

1.EES:ään tallennettuja tietoja ei saa siirtää kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille eikä yksityisille osapuolille eikä asettaa niiden saataville.

2.Edellä olevan 14 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa ja 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan 1 kohdasta poiketen siirtää kolmansille maille tai liitteessä mainituille kansainvälisille järjestöille tai asettaa niiden saataville yksittäistapauksissa, jos se on tarpeen kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden todistamiseksi heidän palauttamistaan varten, mutta vain sillä edellytyksellä, että

a)komissio on tehnyt päätöksen henkilötietojen suojan riittävästä tasosta kyseisessä kolmannessa maassa direktiivin 95/46/EY 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti tai että yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välillä on voimassa takaisinottosopimus tai että direktiivin 95/46/EY 26 artiklan 1 kohdan d alakohtaa sovelletaan;

b)kolmas maa tai kansainvälinen järjestö sitoutuu käyttämään tietoja vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on annettu;

c)tiedot siirretään tai asetetaan saataville noudattaen asianomaisia unionin oikeuden säännöksiä, erityisesti takaisinottosopimuksia, ja tiedot siirtäneen tai ne saataville asettaneen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, mukaan lukien tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat säännökset;

d)tiedot EES:ään syöttänyt jäsenvaltio on antanut suostumuksensa.

3.Henkilötietojen siirrot kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille 2 kohdan mukaisesti eivät vaikuta kansainvälistä suojelua pyytävien tai saavien henkilöiden oikeuksiin erityisesti palauttamiskiellon osalta.

4.Henkilötietoja, jotka jäsenvaltio tai Europol saa keskusjärjestelmästä lainvalvontatarkoituksia varten, ei saa siirtää kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille tai unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneille yksityisille yhteisöille eikä asettaa niiden saataville. Tätä kieltoa sovelletaan myös, jos näitä tietoja käsitellään edelleen kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä puitepäätöksen 2008/977/YOS 2 artiklan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

39 artikla
Tietoturvallisuus

1.Vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava tietojen turvallisuus sekä ennen niiden siirtämistä yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan että siirron aikana. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava EES:stä saamiensa tietojen turvallisuus.

2.Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat kansallista rajainfrastruktuuriaan koskevat toimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelma, toiminnan jatkuvuussuunnitelma ja palautumissuunnitelma, joiden avulla

a)suojataan tiedot fyysisesti muun muassa laatimalla varautumissuunnitelmia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi;

b)estetään asiattomilta pääsy kansallisiin laitoksiin, joissa jäsenvaltio harjoittaa EES:n tarkoitusten mukaista toimintaa;

c)estetään asiaankuulumattomia henkilöitä lukemasta, jäljentämästä, muuttamasta ja poistamasta tietovälineitä;

d)estetään tietojen luvaton syöttäminen sekä tallennettujen henkilötietojen luvaton tarkastaminen, muuttaminen ja poistaminen;

e)estetään tietojen luvaton käsittely EES:ssä ja siinä käsiteltyjen tietojen luvaton muuttaminen ja poistaminen;

f)varmistetaan, että henkilöt, joilla on pääsy EES:ään, pääsevät ainoastaan valtuutuksensa piiriin kuuluviin tietoihin yksilöllisten käyttäjätunnisteiden avulla ja luottamuksellisia pääsytapoja käyttäen;

g)varmistetaan, että kaikki viranomaiset, joilla on pääsy EES:ään, luovat henkilöille, joilla on valtuudet syöttää, muuttaa, poistaa, katsoa ja hakea tietoja, profiilit, joissa esitetään heidän tehtävänsä ja vastuualueensa, ja asettavat heidän profiilinsa pyynnöstä viipymättä 49 artiklassa tarkoitettujen kansallisten valvontaviranomaisten ja 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kansallisten valvontaviranomaisten saataville;

h)varmistetaan, että on mahdollista tarkistaa ja määrittää, mille elimille henkilötietoja voidaan siirtää tiedonsiirtolaitteilla;

i)varmistetaan, että voidaan tarkistaa ja määrittää, mitä tietoja EES:ssä on käsitelty ja milloin sekä kuka tietoja on käsitellyt ja missä tarkoituksessa;

j)estetään erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen ja poistaminen siirrettäessä henkilötietoja EES:ään ja sieltä muualle taikka kuljetettaessa tietovälineitä;

k)valvotaan tässä kohdassa tarkoitettujen turvatoimien vaikuttavuutta ja toteutetaan tarvittavat sisäiseen valvontaan liittyvät organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan.

3.Eu-LISA toteuttaa EES:n toiminnan osalta tarvittavat toimenpiteet 2 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien turvallisuussuunnitelman, toiminnan jatkuvuussuunnitelman ja palautumissuunnitelman hyväksyminen.

40 artikla
Vastuu

1.Henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut vahinkoa lainvastaisesta tietojenkäsittelystä tai jostakin tämän asetuksen vastaisesta teosta, on oikeus saada vahingosta vastuussa olevalta jäsenvaltiolta korvaus aiheutuneesta vahingosta. Kyseinen jäsenvaltio vapautuu tästä vastuusta osittain tai kokonaan, jos se osoittaa, ettei se ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

2.Jos EES:lle aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, kyseinen jäsenvaltio on vastuussa vahingosta, paitsi jos ja siltä osin kuin eu-LISA tai jokin toinen EES:ään osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

3.Jäsenvaltiota vastaan nostetut vahingonkorvauskanteet, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, käsitellään vastaajana olevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

41 artikla
Kirjaaminen

1.Eu-LISA pitää kirjaa kaikista EES:ssä toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista. Kirjatuissa tiedoissa on mainittava 8 artiklassa tarkoitettu järjestelmään pääsyn tarkoitus, päivämäärä ja kellonaika, 14–17 artiklassa tarkoitetut siirretyt tiedot, 21–25 artiklassa tarkoitetut haussa käytetyt tiedot sekä tietoja syöttävän ja niitä hakevan viranomaisen nimi. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on pidettävä kirjaa henkilöstöstä, jolla on asianmukaiset valtuudet tallentaa tai hakea tietoja.

2.Edellä 7 artiklassa lueteltujen tietojen katsomistilanteiden osalta jokaisesta EES:ssä ja VIS:ssä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on pidettävä kirjaa tämän artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 767/2008 34 artiklan mukaisesti. Erityisesti silloin kun toimivaltaiset viranomaiset käynnistävät tietojenkäsittelytapahtuman suoraan järjestelmästä toiseen, eu-LISA varmistaa, että kyseisistä tietojenkäsittelytapahtumista pidetään kirjaa asianmukaisesti.

3.Tällaisia kirjattuja tietoja saa käyttää ainoastaan tietosuojaan liittyvään tietojenkäsittelyn luvallisuuden valvontaan sekä tietoturvan varmistamiseen. Kirjatut tiedot on suojattava asianmukaisesti niiden luvattoman käytön estämiseksi, ja ne on poistettava vuoden kuluttua 31 artiklassa tarkoitetun säilyttämisajan päättymisestä, jollei niitä tarvita jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

42 artikla
Omaehtoinen valvonta

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on pääsy EES:n tietoihin, toteuttaa tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja tekee tarvittaessa yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa.

43 artikla
Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EES:ään tallennettujen tietojen käyttämisestä tämän asetuksen vastaisesti seuraa rangaistus, että muun muassa kansallisen lainsäädännön mukaisia hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia sovelletaan tällaiseen käyttöön ja että sovellettavat seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

44 artikla
Tiedonsaantioikeus

1.Rajoittamatta direktiivin 95/46/EY 10 artiklassa tarkoitetun tiedonsaantioikeuden soveltamista, vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava kolmansien maiden kansalaisille, joiden tietoja on tallennettu EES:ään, kirjallisesti

a)selkeällä ja yksinkertaisella kielellä, että jäsenvaltiot ja Europol voivat käyttää EES:ää lainvalvontatarkoituksiin;

b)viisumipakosta vapautettuja kolmansien maiden kansalaisia koskevasta velvollisuudesta suostua sormenjälkien ottamiseen;

c)kaikkia EES:ään rekisteröitäviä kolmansien maiden kansalaisia koskevasta velvollisuudesta suostua kasvokuvan tallentamiseen;

d)siitä, että tietojen kerääminen on pakollista maahantulon edellytysten tutkimista varten;

e)henkilön oikeudesta tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikeudesta pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että häntä koskevat lainvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, mukaan lukien oikeudesta saada tietoa edellä mainittujen oikeuksien käyttöä koskevista menettelyistä ja niiden kansallisten valvontaviranomaisten – tai tarvittaessa Euroopan tietosuojavaltuutetun – yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietojen suojaa koskevia vaatimuksia.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava silloin, kun kyseisen henkilön henkilökohtainen tiedosto luodaan 14, 15 tai 16 artiklan mukaisesti.

3. Komissio laatii 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen yhteisen esitteen ja luo verkkosivuston, jotka sisältävät ainakin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot. Tiedot on esitettävä esitteessä ja verkkosivustolla selkeästi ja yksinkertaisesti, ja niiden on oltava saatavilla kielellä, jota asianomaiset henkilöt ymmärtävät tai jota heidän voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän.

Esite ja verkkosivusto on laadittava niin, että jäsenvaltiot voivat täydentää niitä jäsenvaltiokohtaisilla lisätiedoilla. Jäsenvaltiokohtaisissa tiedoissa on oltava ainakin tiedot rekisteröidyn oikeuksista ja mahdollisuudesta saada apua kansallisilta valvontaviranomaisilta sekä rekisterinpitäjän ja kansallisten valvontaviranomaisten yhteystiedot.

45 artikla
Tiedotuskampanja

Komissio tukee yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa EES:n toiminnan aloittamista järjestämällä tiedotuskampanjan, jolla yleisölle tiedotetaan järjestelmän tavoitteista, siihen tallennetuista tiedoista, viranomaisista, joilla on pääsy järjestelmään, sekä henkilöiden oikeuksista.

46 artikla
Oikeus tutustua tietoihin sekä oikaista ja poistaa ne

1.Kolmansien maiden kansalaisilla on oikeus saada tietoonsa EES:ään tallennetut itseään koskevat tiedot sekä jäsenvaltio, joka on siirtänyt kyseiset tiedot EES:ään, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 95/46/EY 12 artiklan soveltamista.

2.Jos tietojen oikaisemista tai poistamista koskeva pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, on tarkistettava tietojen oikeellisuus ja EES:ssä tapahtuvan tietojenkäsittelyn laillisuus kuukauden kuluessa, jos kyseinen tarkistus on mahdollista tehdä kuulematta vastuussa olevaa jäsenvaltiota. Muutoin kyseisen muun kuin vastuussa olevan jäsenvaltion on otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin 14 päivän kuluessa, ja vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja niiden käsittelyn laillisuus.

3.Jos EES:ään tallennetut tiedot osoittautuvat virheellisiksi tai jos ne on tallennettu lainvastaisesti, vastuussa olevan jäsenvaltion tai tarvittaessa jäsenvaltion, jolle pyyntö on esitetty, on oikaistava tiedot tai poistettava ne 32 artiklan mukaisesti. Vastuussa olevan jäsenvaltion tai tarvittaessa jäsenvaltion, jolle pyyntö on esitetty, on ilmoitettava viipymättä asianomaiselle henkilölle kirjallisesti häntä koskevien tietojen oikaisusta tai poistamisesta.

Jos EES:ään kirjatut viisumiin liittyvät tiedot osoittautuvat virheellisiksi tai jos ne on kirjattu lainvastaisesti, vastuussa olevan jäsenvaltion tai tarvittaessa jäsenvaltion, jolle pyyntö on esitetty, on ensin tarkistettava tietojen oikeellisuus VIS:stä ja tarvittaessa muutettava niitä EES:ssä. Jos VIS:ään tallennetut tiedot ovat samat kuin EES:ssä, vastuussa olevan jäsenvaltion tai jäsenvaltion, jolle pyyntö on esitetty, on otettava 14 päivän kuluessa yhteyttä sen jäsenvaltion viranomaisiin, joka on vastuussa tietojen tallentamisesta VIS:ään. Jäsenvaltion, joka on vastuussa tietojen tallentamisesta VIS:ään, on tarkistettava viisumiin liittyvien tietojen oikeellisuus ja niiden EES:ssä käsittelyn lainmukaisuus kuukauden kuluessa ja ilmoitettava asiasta vastuussa olevalle jäsenvaltiolle tai jäsenvaltiolle, jolle pyyntö on esitetty, jonka on tarvittaessa muutettava EES:n tietoja tai poistettava tiedot viipymättä EES:stä ja tarvittaessa 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta henkilöluettelosta.

4.Jos vastuussa oleva jäsenvaltio tai tarvittaessa jäsenvaltio, jolle pyyntö on esitetty, ei ole samaa mieltä siitä, että EES:ään kirjatut tiedot ovat virheellisiä tai ne on kirjattu lainvastaisesti, sen on annettava asianomaiselle henkilölle viipymättä kirjallisesti hallinnollinen päätös, jossa selitetään, minkä vuoksi se ei aio oikaista tai poistaa henkilöä koskevia tietoja.

5.Vastuussa olevan jäsenvaltion tai tarvittaessa jäsenvaltion, jolle pyyntö on esitetty, on lisäksi ilmoitettava asianomaiselle henkilölle siitä, mitä toimenpiteitä henkilö voi toteuttaa, jos hän ei hyväksy 5 kohdan mukaisesti päätökselle annettua selitystä. Ilmoitukseen on sisällytettävä tiedot siitä, miten henkilö voi panna vireille kanteen tai tehdä kantelun kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai tuomioistuimille, sekä avusta, jota voi saada muun muassa valvontaviranomaisilta kyseisen jäsenvaltion lakien, asetusten ja menettelyjen mukaisesti.

6. Edellä 1 ja 2 kohdan nojalla tehtyyn pyyntöön on sisällytettävä asianomaisen henkilön tunnistamiseksi tarvittavat tiedot, sormenjäljet mukaan luettuina. Näitä tietoja voidaan käyttää yksinomaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien toteuttamiseksi, ja ne on poistettava viipymättä tämän jälkeen.

7. Kun henkilö pyytää itseään koskevia tietoja 2 kohdan mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä asiakirjamuotoinen kirjallinen merkintä, josta käy ilmi, että tällainen pyyntö on tehty, pyynnön käsittelytapa ja sen käsitellyt viranomainen, sekä asetettava tämä asiakirja viipymättä kansallisten valvontaviranomaisten saataville.

47 artikla
Yhteistyö tietosuojaa koskevien oikeuksien varmistamiseksi

1.Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä 46 artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa säädettyjen oikeuksien toteuttamiseksi.

2.Valvontaviranomaisen on kussakin jäsenvaltiossa pyynnöstä autettava ja neuvottava asianomaista henkilöä hänen käyttäessään oikeuttaan oikaista tai poistaa itseään koskevia tietoja direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi tiedot siirtäneen, vastuussa olevan jäsenvaltion valvontaviranomaisen ja niiden jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten, joille pyyntö on esitetty, on tehtävä keskenään yhteistyötä.

48 artikla
Oikeussuojakeinot

1.Kenellä tahansa on oltava kaikissa jäsenvaltioissa oikeus panna vireille kanne tai tehdä kantelu sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai tuomioistuimille, jossa häneltä on evätty 46 artiklassa säädetty oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin tai oikaista tai poistaa ne.

2.Valvontaviranomaisten on tarjottava apua asian koko käsittelyn ajan.

49 artikla
Kansallisen valvontaviranomaisen suorittama valvonta

1.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetty yksi tai useampi kansallinen valvontaviranomainen valvoo kyseisen jäsenvaltion suorittaman, 13–19 artiklassa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta, mukaan lukien näiden tietojen siirtämistä EES:ään ja EES:stä.

2.Valvontaviranomaisen on varmistettava, että kansallisessa järjestelmässä toteutetut tietojenkäsittelytapahtumat tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden valvontaviranomaisilla on riittävät resurssit niille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi.

4.Kunkin jäsenvaltion on nimettävä EES:ssä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten viranomainen, joka toimii direktiivin 95/46/EY 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä ja jolle on keskitetty vastuu kyseisen jäsenvaltion tietojenkäsittelystä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava tätä viranomaista koskevat tiedot komissiolle.

5.Kunkin jäsenvaltion on toimitettava valvontaviranomaisille näiden pyytämät tiedot ja erityisesti annettava tietoa 35 artiklan, 36 artiklan 1 kohdan ja 39 artiklan mukaisista toimista. Kunkin jäsenvaltion on annettava valvontaviranomaisille pääsy 30 artiklan mukaisesti kirjattuihin tietoihin sekä pääsy milloin tahansa kaikkiin EES:ään liittyviin toimitiloihinsa.

50 artikla
Euroopan tietosuojavaltuutetun suorittama valvonta

1.Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että eu-LISAn toteuttamat EES:ään liittyvät henkilötietojen käsittelytoimet ovat tämän asetuksen mukaisia.

2.Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että viraston suorittamat henkilötietojen käsittelytoimet tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti. Tarkastuskertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, eu-LISAlle, komissiolle ja kansallisille valvontaviranomaisille. Eu-LISAlle on annettava tilaisuus esittää huomautuksia ennen kertomuksen hyväksymistä.

3.Eu-LISAn on toimitettava Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämät tiedot ja myönnettävä tietosuojavaltuutetulle oikeus tutustua kaikkiin 41 artiklassa tarkoitettuihin asiakirjoihin ja kirjaustietoihin sekä annettava hänelle milloin tahansa pääsy kaikkiin toimitiloihinsa.

51 artikla
Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö

1.Kansalliset valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tekevät aktiivisesti yhteistyötä hoitaessaan tehtäviään ja varmistavat EES:n ja kansallisten järjestelmien yhteensovitetun valvonnan.

2.Ne vaihtavat tarpeen tullen asiaankuuluvia tietoja, avustavat toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkastelevat tämän asetuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyviä vaikeuksia, arvioivat riippumattomaan valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laativat yhdenmukaisia ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä sekä edistävät tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.

3.Valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kokoontuvat tätä tarkoitusta varten vähintään kaksi kertaa vuodessa. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa näiden kokousten kustannuksista. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.

4.Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja eu-LISAlle toimitetaan joka toinen vuosi yhteinen toimintakertomus. Kertomukseen on sisällytettävä kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisen laatima kyseistä jäsenvaltiota koskeva luku.

52 artikla
Henkilötietojen suoja lainvalvontatarkoituksessa tapahtuvan pääsyn yhteydessä

1.Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että puitepäätöksen 2008/977/YOS täytäntöönpanoa varten annettuja kansallisen lainsäädännön säännöksiä sovelletaan myös sen kansallisten viranomaisten pääsyyn EES:ään 1 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten.

2.Puitepäätöksen 2008/977/YOS nojalla nimetyt kansalliset valvontaviranomaiset valvovat jäsenvaltioiden tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa lueteltuja tarkoituksia varten tapahtuvan henkilötietoihin pääsyn lainmukaisuutta, mukaan lukien henkilötietojen siirtämistä EES:ään ja EES:stä.

3.Europolin on noudatettava henkilötietojen käsittelyssä päätöstä 2009/371/YOS, ja riippumattoman ulkopuolisen tietosuojavaltuutetun on valvottava sitä. Mainitun päätöksen 30, 31 ja 32 artiklaa sovelletaan Europolin tämän asetuksen nojalla suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn. Riippumattoman ulkopuolisen tietosuojavaltuutetun on varmistettava, että kolmannen maan kansalaisen oikeuksia ei loukata.

4.Henkilötietoja, jotka on saatu EES:stä 1 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten, voidaan käsitellä vain sen yksittäisen rikoksen torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi, jota varten jäsenvaltio tai Europol on tietoja pyytänyt.

5.Keskusjärjestelmän, nimettyjen viranomaisten, keskusyhteyspisteiden ja Europolin on säilytettävä hakua koskeva tietue, jotta kansalliset tietosuojaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu voivat valvoa unionin tietosuojasääntöjen noudattamista tietojen käsittelyssä. Muihin kuin tällaisiin tarkoituksiin säilytettävät henkilötiedot ja hakua koskevat tietueet on poistettava kaikista kansallisista ja Europolin tiedostoista kuukauden kuluttua, ellei tietoja tai niitä koskevia tietueita tarvita käynnissä olevassa yksittäisessä rikostutkinnassa, jota varten jäsenvaltio tai Europol on tietoja pyytänyt.

53 artikla
Lokitiedot ja dokumentointi

1.Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on varmistettava, että kaikki tietojenkäsittelytapahtumat, jotka aiheutuvat 1 artiklan 2 kohdassa säädettyjä tarkoituksia varten tehdyistä EES:n tietoihin pääsyä koskevista pyynnöistä, kirjataan lokitietoihin tai niistä laaditaan asiakirjat pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamiseksi sekä tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden valvomiseksi ja omaehtoisen valvonnan harjoittamiseksi.

2.Lokitiedoista tai asiakirjoista on käytävä ilmi

a)EES:n tietoihin pääsyä koskevan pyynnön täsmällinen tarkoitus, mukaan lukien kyseessä olevan terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike, ja Europolin osalta tietoihin pääsyä koskevan pyynnön täsmällinen tarkoitus;

b)tämän asetuksen 29 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti esitetyt perustellut syyt siihen, että ei suoriteta päätöksen 2008/615/YOS mukaisia vertailuja muiden jäsenvaltioiden tietoihin;

c)tapauksen kansalliset viitetiedot;

d)päivämäärä ja tarkka kellonaika, jolloin kansallinen yhteyspiste lähetti tietoihin pääsyä koskevan pyynnön keskusjärjestelmään;

f)tarvittaessa tiedot 28 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kiireellisen menettelyn soveltamisesta ja jälkikäteen tehtävää tarkistusta koskevasta päätöksestä;

g)vertailussa käytetyt tiedot;

h)kansallisten sääntöjen tai päätöksen 2009/371/YOS mukaisesti haun suorittaneen virkamiehen ja haun tai tietojen luovutuksen määränneen virkamiehen tunnus.

3.Lokitietoja ja asiakirjoja saadaan käyttää ainoastaan tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvontaan sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseen. Jäljempänä 64 artiklassa tarkoitettua seurantaa ja arviointia varten saadaan käyttää ainoastaan muita kuin henkilötietoja sisältäviä lokitietoja. Pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamisesta sekä tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden valvonnasta vastaavilla toimivaltaisilla kansallisilla valvontaviranomaisilla on oikeus pyynnöstä tutustua näihin lokitietoihin tehtäviensä hoitamista varten.

VIII LUKU

Muutokset muihin unionin säädöksiin

54 artikla
Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttaminen

Korvataan Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 20 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Edeltävän 1 kappaleen määräykset eivät rajoita kunkin sopimuspuolen oikeutta myöntää ulkomaalaiselle lupa oleskella alueellaan yli 90 päivää poikkeustapauksissa.”

55 artikla
Viisumitietojärjestelmää koskevan asetuksen (EY) N:o 767/2008 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 767/2008 seuraavasti:

(1) Lisätään 13 artiklaan kohta seuraavasti:

”3. Jos myönnetty viisumi on päätetty mitätöidä tai peruuttaa, päätöksen tehnyt viisumiviranomainen hakee välittömästi viisumitietojärjestelmästä [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus XX/20XX rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa]* 17 artiklan 1 kohdassa luetellut tiedot ja vie ne rajanylitystietojärjestelmään (EES).”

___________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus XX/20XX rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa (EUVL ...) [asetuksen koko nimi ja EUVL-viittaus].

___________

(2) Lisätään 14 artiklaan kohta seuraavasti:

”3. Viisumiviranomaisen, joka on tehnyt päätöksen myönnetyn viisumin voimassaoloajan ja/tai oleskelun keston pidentämisestä, on välittömästi haettava viisumitietojärjestelmästä [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 17 artiklan 1 kohdassa luetellut tiedot ja vietävä ne rajanylitystietojärjestelmään.”

(3) Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a) korvataan 2 kohdan b ja c alakohta seuraavasti:

”b) sukunimi, etunimi tai etunimet, syntymäaika, kansalaisuus, sukupuoli;

c) matkustusasiakirjan laji ja numero, matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen koodi ja matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;”

b) lisätään kohdat seuraavasti:

”4. Rajanylitystietojärjestelmän käyttämiseksi viisumihakemusten tutkimista ja niihin liittyvien päätösten tekemistä varten [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 22 artiklan mukaisesti toimivaltaiselle viisumiviranomaiselle on annettava mahdollisuus tehdä rajanylitystietojärjestelmään hakuja suoraan viisumitietojärjestelmästä yhden tai useamman mainitussa artiklassa tarkoitetun tiedon perusteella.

5. Jos 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että viisumitietojärjestelmään ei ole tallennettu tietoja kolmannen maan kansalaisesta tai jos kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyydestä on epäilyjä, toimivaltaisella viisumiviranomaisella on oikeus tutustua tietoihin tunnistamista varten 20 artiklan mukaisesti.”

(4) Lisätään III lukuun uusi 17 a artikla seuraavasti:

”17 a artikla
Yhteentoimivuus EES:n kanssa

1. Heti kun rajanylitystietojärjestelmän toiminta käynnistyy [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 60 artiklan 1 kohdan mukaisesti, rajanylitystietojärjestelmä ja viisumitietojärjestelmä tehdään yhteentoimiviksi rajatarkastusten tehokkuuden ja nopeuden lisäämiseksi. Sitä varten eu-LISA luo suojatun viestintäkanavan rajanylitystietojärjestelmän keskusjärjestelmän ja keskusviisumitietojärjestelmän välille rajanylitystietojärjestelmän ja viisumitietojärjestelmän yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi. Järjestelmien välinen suora tietojen katsominen on mahdollista ainoastaan, jos siitä säädetään sekä tässä asetuksessa että asetuksessa (EY) N:o 767/2008.

2. Yhteentoimivuuden vaatimuksen on mahdollistettava se, että viisumitietojärjestelmää käyttävät viisumiviranomaiset katsovat rajanylitystietojärjestelmän tietoja suoraan viisumitietojärjestelmästä voidakseen

a)käyttää rajanylitystietojärjestelmää, kun ne tutkivat viisumihakemuksia ja tekevät niihin liittyviä päätöksiä [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 22 artiklan ja tämän asetuksen 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

b)hakea viisumeihin liittyviä tietoja suoraan viisumitietojärjestelmästä ja viedä ne rajanylitystietojärjestelmään, jos viisumi mitätöidään tai peruutetaan tai sitä pidennetään [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 17 artiklan ja tämän asetuksen 13 ja 14 artiklan mukaisesti.

3. Yhteentoimivuuden vaatimuksen on mahdollistettava se, että rajanylitystietojärjestelmää käyttävät rajaviranomaiset katsovat viisumitietojärjestelmän tietoja suoraan rajanylitystietojärjestelmästä voidakseen

a)hakea viisumeihin liittyviä tietoja suoraan viisumitietojärjestelmästä ja tuoda ne rajanylitystietojärjestelmään luodakseen viisuminhaltijalle henkilökohtaisen tiedoston tai päivittääkseen sitä rajanylitystietojärjestelmässä [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 13, 14 ja 16 artiklan ja tämän asetuksen 18 a artiklan mukaisesti;

b)hakea ja tuoda viisumeihin liittyviä tietoja suoraan viisumitietojärjestelmästä, jos viisumi mitätöidään tai peruutetaan tai sitä pidennetään [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 17 artiklan ja tämän asetuksen 13 ja 14 artiklan mukaisesti;

c)tarkistaa ulkorajoilla viisumin aitouden ja voimassaolon ja/tai sen, täyttyvätkö asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan mukaiset jäsenvaltioiden alueelle tuloa koskevat edellytykset, joita tarkoitetaan tämän asetuksen 18 artiklan 2 kohdassa;

d)tarkistaa ulkorajoilla, onko viisumipakosta vapautetut kolmansien maiden kansalaiset, joista ei ole olemassa henkilökohtaista tiedostoa rajanylitystietojärjestelmässä, aiemmin rekisteröity viisumitietojärjestelmään [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 21 artiklan ja tämän asetuksen 19 a artiklan mukaisesti;

e)todentaa viisuminhaltijan henkilöllisyyden ulkorajoilla sormenjälkien avulla viisumitietojärjestelmästä [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 21 artiklan 2 ja 4 kohdan ja tämän asetuksen 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jos viisuminhaltijan henkilöllisyyttä ei voida todentaa rajanylitystietojärjestelmän avulla.

4. [Rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 33 artiklan mukaisesti komissio toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet, joilla yhteentoimivuus toteutetaan ja siitä suunnitellaan korkeatasoinen [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 34 artiklan mukaisesti. Yhteentoimivuuden luomiseksi rajanylitystietojärjestelmän kanssa tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on kehitettävä ja/tai mukautettava tarvittavalla tavalla keskusviisumitietojärjestelmää, kunkin jäsenvaltion kansallista rajapintaa sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten rajapintojen välistä tiedonsiirtoinfrastruktuuria. Jäsenvaltiot vastaavat kansallisten infrastruktuurien mukauttamisesta ja/tai kehittämisestä.”

(5) Korvataan 18 artikla seuraavasti:

”18 Artikla
Oikeus tutustua tietoihin ulkorajojen ylityspaikoilla tapahtuvaa todentamista varten

1. Ainoastaan todentaakseen viisuminhaltijoiden henkilöllisyyden, viisumin aitouden, ajallisen ja alueellisen voimassaolon sekä statuksen ja/tai tarkistaakseen, täyttyvätkö jäsenvaltioiden alueelle tulon edellytykset asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan mukaisesti, ulkorajojen ylityspaikoilla asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti suoritettavista tarkastuksista vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus tehdä hakuja seuraavien tietojen perusteella:

a)sukunimi, etunimi tai etunimet, syntymäaika, kansalaisuus, sukupuoli, matkustusasiakirjan laji ja numero, matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen koodi ja matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;

b)tai viisumitarran numero.

2. Jos rajanylitystietojärjestelmään on käynnistetty haku [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 21 artiklan 2 tai 4 kohdan mukaisesti, toimivaltainen rajaviranomainen voi tehdä haun viisumitietojärjestelmään suoraan rajanylitystietojärjestelmästä käsin käyttäen 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten.

3. Jos 1 kohdassa luetellun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on tallennettu tietoja yhdestä tai useammasta myönnetystä tai pidennetystä viisumista, joka on ajallisesti ja alueellisesti voimassa, toimivaltaiselle rajavalvontaviranomaiselle on annettava oikeus katsoa seuraavia tietoja kyseisessä hakemustiedostossa sekä siihen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti linkitetyssä yhdessä tai useammassa hakemustiedostossa, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

a)edellä 9 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut viisumin statusta koskevat tiedot sekä hakemuslomakkeesta saadut tiedot;

b)valokuvat;

c)tiedot, jotka koskevat 10, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuja myönnettyjä, mitätöityjä tai peruutettuja viisumeja taikka voimassaoloajaltaan pidennettyjä viisumeja.

Lisäksi toimivaltainen rajavalvontaviranomainen saa sellaisista viisuminhaltijoista, joiden osalta eräitä tietoja ei oikeudellisista syistä vaadita tai ei tosiasiallisesti voida antaa, kyseisiä tietokenttiä koskevan ilmoituksen, jossa on merkintä ’ei sovelleta’.

4. Jos 1 kohdassa luetellun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on tallennettu henkilöä koskevia tietoja mutta järjestelmään kirjattu yksi tai useampi viisumi ei ole voimassa, toimivaltaiselle rajaviranomaiselle on annettava oikeus katsoa seuraavia tietoja yhdessä tai useammassa hakemustiedostossa sekä siihen tai niihin 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti linkitetyssä yhdessä tai useammassa hakemustiedostossa, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

a)edellä 9 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut viisumin statusta koskevat tiedot sekä hakemuslomakkeesta saadut tiedot;

b)valokuvat;

c)tiedot, jotka koskevat 10, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuja myönnettyjä, mitätöityjä tai peruutettuja viisumeja taikka voimassaoloajaltaan pidennettyjä viisumeja.

5. Edellä 1 kohdan mukaisesti tapahtuvan käytön lisäksi toimivaltaisen rajaviranomaisen on todennettava henkilön henkilöllisyys viisumitietojärjestelmästä, jos 1 kohdassa luetellun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on tallennettu henkilöä koskevia tietoja ja jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

a)henkilöllisyyttä ei voida todentaa rajanylitystietojärjestelmästä [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti, koska

i) viisuminhaltijaa ei ole vielä rekisteröity rajanylitystietojärjestelmään;

ii) rajanylityspaikalla ei ole käytettävissä teknologiaa, jonka avulla voitaisiin hyödyntää reaaliaikaista kasvokuvaa, minkä vuoksi viisuminhaltijan henkilöllisyyttä ei voida todentaa rajanylitystietojärjestelmästä;

iii) viisuminhaltijan henkilöllisyydestä on epäilyjä;

iv) viisuminhaltijan henkilöllisyyttä ei voida jostakin muusta syystä todentaa rajanylitystietojärjestelmästä;

b)henkilöllisyys voidaan todentaa rajanylitystietojärjestelmästä, mutta kyseinen henkilö aikoo ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen tiedostonsa luomisen jälkeen ylittää sellaisen jäsenvaltion ulkorajat, joka soveltaa tätä asetusta.

Rajaviranomaisten on verrattava viisuminhaltijan sormenjälkiä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkiin. Silloin kun viisuminhaltijoiden sormenjälkiä ei voida käyttää, 1 kohdassa tarkoitettu haku suoritetaan pelkästään käyttäen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja aakkosnumeerisia tietoja.

6. Jotta sormenjäljet voidaan tarkistaa viisumitietojärjestelmästä 5 kohdan mukaisesti, toimivaltainen viranomainen voi käynnistää haun rajanylitystietojärjestelmästä viisumitietojärjestelmään.

7. Jos viisuminhaltijan tai viisumin todentaminen epäonnistuu tai jos on epäilyjä viisuminhaltijan henkilöllisyydestä tai viisumin ja/tai matkustusasiakirjan aitoudesta, kyseisten toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on oikeus tutustua tietoihin 20 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti.”

(6) Lisätään 18 a artikla seuraavasti:

”18 a artikla

Tietojen hakeminen viisumitietojärjestelmästä viisuminhaltijan henkilökohtaisen tiedoston luomiseksi tai päivittämiseksi rajanylitystietojärjestelmässä

1. Toimivaltaiselle rajaviranomaiselle on annettava mahdollisuus hakea viisumitietojärjestelmästä sinne tallennettuja, [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 14 artiklan 1 kohdan d, e ja g alakohdassa lueteltuja tietoja ja viedä ne rajanylitystietojärjestelmään, mutta ainoastaan viisuminhaltijaa koskevan henkilökohtaisen tiedoston luomiseksi tai päivittämiseksi rajanylitystietojärjestelmässä [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 13 artiklan 2 kohdan ja 14 ja 16 artiklan mukaisesti.”

(7) Lisätään 19 a artikla seuraavasti:

”19 a artikla

Viisumitietojärjestelmän käyttö ennen viisumipakosta vapautettuja kolmansien maiden kansalaisia koskevien henkilökohtaisten tiedostojen luomista rajanylitystietojärjestelmään [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 10 artiklan mukaisesti

1. Ulkorajojen ylityspaikoissa asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti tarkastuksia tekevien toimivaltaisten viranomaisten on katsottava viisumitietojärjestelmästä, onko henkilö aiemmin rekisteröity järjestelmään,

a)ennen kuin rajanylitystietojärjestelmään luodaan [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 15 artiklan mukaisesti viisumipakosta vapautettuja kolmansien maiden kansalaisia koskevat henkilökohtaiset tiedostot;

b)kun jäsenvaltio, joka ei sovella tätä asetusta, on luonut rajanylitystietojärjestelmään viisumipakosta vapautettua kolmannen maan kansalaista koskevan henkilökohtaisen tiedoston ja tällainen henkilö aikoo ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen tiedostonsa luomisen jälkeen ylittää sellaisen jäsenvaltion ulkorajat, joka soveltaa tätä asetusta.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jos [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 21 artiklan 4 kohtaa sovelletaan ja jos saman asetuksen 25 artiklassa tarkoitettu haku osoittaa, että rajanylitystietojärjestelmään ei ole tallennettu henkilöä koskevia tietoja, tai jos [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 21 artiklan 5 kohtaa sovelletaan, toimivaltaiselle rajaviranomaiselle on annettava mahdollisuus tehdä hakuja seuraavien tietojen perusteella: sukunimi, etunimi tai etunimet, syntymäaika, kansalaisuus, sukupuoli, matkustusasiakirjan laji ja numero, matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen koodi ja matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä.

3. Jos rajanylitystietojärjestelmässä on käynnistetty haku [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti tai jos sovelletaan [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 21 artiklan 5 kohtaa, toimivaltainen rajaviranomainen voi käynnistää haun viisumitietojärjestelmässä suoraan rajanylitystietojärjestelmästä käyttäen 2 kohdassa tarkoitettuja aakkosnumeerisia tietoja, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten.

4. Jos 2 kohdassa luetellun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on tallennettu henkilöä koskevia tietoja, toimivaltaiselle rajaviranomaiselle on annettava mahdollisuus tutustua seuraaviin tietoihin kyseisessä yhdessä tai useammassa hakemustiedostossa sekä niihin 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti linkitetyssä yhdessä tai useammassa hakemustiedostossa, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

a)edellä 9 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut viisumin statusta koskevat tiedot sekä hakemuslomakkeesta saadut tiedot;

b)valokuvat;

c)tiedot, jotka koskevat 10, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuja myönnettyjä, mitätöityjä tai peruutettuja viisumeja taikka voimassaoloajaltaan pidennettyjä viisumeja.

5. Jos 2 kohdassa luetellun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on tallennettu henkilöä koskevia tietoja, toimivaltaisen rajaviranomaisen on lisäksi verrattava henkilön sormenjälkiä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkiin. Toimivaltainen rajavalvontaviranomainen voi käynnistää tällaisen tarkistuksen rajanylitystietojärjestelmästä. Silloin kun henkilön sormenjälkiä ei voida käyttää, haku suoritetaan pelkästään tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen aakkosnumeeristen tietojen perusteella.

6. Jos 2 ja/tai 5 kohdassa tarkoitettu todentaminen epäonnistuu tai jos on epäilyjä henkilön henkilöllisyydestä ja matkustusasiakirjan aitoudesta, kyseisten toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on oikeus tutustua tietoihin 20 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti. Toimivaltainen rajaviranomainen voi käynnistää tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitetun tunnistamisen rajanylitystietojärjestelmästä.”

(8) Korvataan 20 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Viranomaiset, joilla on toimivalta suorittaa ulkorajojen ylityspaikoilla tarkastuksia asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti tai jäsenvaltioiden alueella jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevien edellytysten täyttymistä koskevia tarkastuksia, saavat tehdä hakuja henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan tunnistaakseen henkilöitä, jotka on mahdollisesti aiemmin rekisteröity viisumitietojärjestelmään tai jotka eivät täytä tai eivät enää ehkä täytä jäsenvaltioiden alueelle tulon, siellä oleskelun ja asumisen edellytyksiä.”

(9) Lisätään 26 artiklaan kohta seuraavasti:

”3 a. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen vastaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä [kuuden kuukauden kuluttua rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen voimaantulosta].”

(10) Korvataan 34 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Kunkin jäsenvaltion ja tietokantaa hallinnoivan viranomaisen on pidettävä kirjaa kaikista viisumitietojärjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista. Kirjatuissa tiedoissa on mainittava 6 artiklan 1 kohdassa sekä 15–22 artiklassa tarkoitettu tietojen käyttötarkoitus, käsittelyn päivämäärä ja kellonaika, 9–14 artiklassa tarkoitettu siirrettyjen tietojen luonne, 15 artiklan 2 kohdassa, 17 artiklassa, 18 artiklan 1 ja 5 kohdassa, 19 artiklan 1 kohdassa, 19 a artiklan 2 ja 5 kohdassa, 20 artiklan 1 kohdassa, 21 artiklan 1 kohdassa ja 22 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu haussa käytettyjen tietojen luonne sekä tietoja tallentavan ja niitä hakevan viranomaisen nimi. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on pidettävä kirjaa henkilöstöstä, jolla on asianmukaiset valtuudet tallentaa tai hakea tietoja.

1 a. Edellä 17 a artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on pidettävä kirjaa tämän artiklan sekä [rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisasetuksen] 41 artiklan mukaisesti.”

56 artikla
Asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 1077/2011 seuraavasti:

(1) Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Virasto vastaa toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II), viisumitietojärjestelmän (VIS), Eurodac-järjestelmän ja rajanylitystietojärjestelmän (EES) operatiivisesta hallinnoinnista.”

(2) Lisätään 5 artiklan jälkeen uusi 5 a artikla:

”5 a artikla

EES:ään liittyvät tehtävät

Virasto huolehtii EES:n osalta seuraavista tehtävistä:

a) tehtävät, jotka sille on annettu rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa [xxx] annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) XX/20XX;

b) tehtävät, jotka liittyvät EES:n tekniseen käyttäjäkoulutukseen. ”

(3) Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a) korvataan 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”5. Viestintäinfrastruktuurin operatiiviseen hallinnointiin liittyvät tehtävät voidaan antaa ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yhteisöille tai elimille asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti. Tällöin verkon tarjoajaa sitovat 4 kohdassa tarkoitetut turvatoimenpiteet, eikä verkon tarjoajalla saa olla millään tavoin pääsyä SIS II:n, VIS:n, Eurodacin eikä EES:n operatiivisiin tietoihin eikä SIS II:een liittyvään Sirene-toimistojen väliseen tietojenvaihtoon.

6. Salausavainten hallinnoinnin on säilyttävä viraston vastuulla, eikä sitä saa antaa minkään ulkoisen yksityisoikeudellisen yhteisön tehtäväksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta olemassa oleviin SIS II:n, VIS:n, Eurodacin ja EES:n verkkoa koskeviin sopimuksiin. ”

(4) Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Virasto seuraa SIS II-, VIS- ja Eurodac-järjestelmien, EES:n sekä muiden laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisen hallinnoinnin kannalta merkityksellisen tutkimustoiminnan kehitystä.”

(5) Muutetaan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(a) lisätään s alakohdan jälkeen uusi sa alakohta seuraavasti:

”sa) hyväksyy EES:n kehitystä koskevat kertomukset xx päivänä xxkuuta xxxx annetun asetuksen (EU) XX/20XX 64 artiklan 2 kohdan mukaisesti”;

(a) korvataan t alakohta seuraavasti:

”t) hyväksyy tietojärjestelmien teknistä toimintaa koskevat kertomukset SIS II:n osalta asetuksen (EY) N:o 1987/2006 50 artiklan 4 kohdan ja päätöksen 2007/533/YOS 66 artiklan 4 kohdan mukaisesti, viisumitietojärjestelmän osalta asetuksen (EY) N:o 767/2008 50 artiklan 3 kohdan ja päätöksen 2008/633/YOS 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja EES:n osalta xx päivänä xxkuuta xxxx annetun asetuksen (EU) xx/20xx 64 artiklan 4 kohdan mukaisesti”;

b) korvataan v alakohta seuraavasti:

”v) esittää huomautuksia Euroopan tietosuojavaltuutetun kertomuksista, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1987/2006 45 artiklan 2 kohdan, asetuksen (EY) N:o 767/2008 42 artiklan 2 kohdan, asetuksen (EU) N:o 603/2013 31 artiklan 2 kohdan ja xx päivänä xxkuuta xxxx annetun asetuksen EU xx/20xx 50 artiklan 2 kohdan nojalla tehtyjä tarkastuksia, ja huolehtii näiden tarkastusten johdosta suoritettavista asianmukaisista seurantatoimista”;

(b) lisätään x alakohdan jälkeen uusi xa alakohta seuraavasti:

”xa) julkaisee EES:ää koskevat tilastot asetuksen (EU) XX/20XX 57 artiklan mukaisesti”;

”za) huolehtii siitä, että vuosittain julkaistaan asetuksen (EU) XX/20XX 8 artiklan 2 kohdan mukainen luettelo toimivaltaisista viranomaisista”.

(6) Korvataan 15 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Europol ja Eurojust voivat osallistua tarkkailijoina hallintoneuvoston kokouksiin silloin, kun niissä käsitellään SIS II -järjestelmää koskevia, päätöksen 2007/533/YOS soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Europol voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijana myös silloin, kun niissä käsitellään viisumitietojärjestelmää koskevia, päätöksen 2008/633/YOS soveltamiseen liittyviä kysymyksiä tai Eurodac-järjestelmää koskevia, asetuksen (EU) N:o 603/2013 soveltamiseen liittyviä kysymyksiä tai EES:ää koskevia, xx päivänä xxkuuta xxxx annetun asetuksen (EU) XX/20XX soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.”

(7) Korvataan 17 artiklan 5 kohdan

g alakohta seuraavasti:

”g) laadittava luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset asetuksen (EY) N:o 1987/2006 17 artiklan, päätöksen 2007/533/YOS 17 artiklan, asetuksen (EY) N:o 767/2008 26 artiklan 9 kohdan, asetuksen (EU) N:o 603/2013 4 artiklan 4 kohdan ja xx päivänä xxkuuta xxxx annetun asetuksen (EU) XX/20XX 34 artiklan 4 kohdan noudattamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista;”.

(8) Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

(a) korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Seuraavat neuvoa-antavat ryhmät antavat hallintoneuvostolle asiantuntija-apua laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevissa kysymyksissä ja erityisesti vuotuisen työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen valmistelun yhteydessä:

a) SIS II:n neuvoa-antava ryhmä;

b) VIS-järjestelmän neuvoa-antava ryhmä;

c) Eurodac-järjestelmän neuvoa-antava ryhmä;

d) EES:n neuvoa-antava ryhmä.”;

(b) korvataan 3 kohta seuraavasti:

”Europol ja Eurojust voivat kumpikin nimittää edustajan SIS II:n neuvoa-antavaan ryhmään. Europol voi nimittää edustajan myös VIS-järjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään, Eurodac-järjestelmän neuvoa-antavaan ryhmään ja EES:n neuvoa-antavaan ryhmään.”

57 artikla
Tietojen käyttö kertomusten ja tilastojen laatimista varten

1.Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission, eu-LISAn ja Frontexin asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö saa käyttää seuraavia tietoja, mutta ainoastaan kertomusten ja tilastojen laatimista varten ja ilman, että yksittäiset henkilöt voidaan tunnistaa:

a)viisumin statusta koskevat tiedot;

b)kolmannen maan kansalaisen kansalaisuus, sukupuoli ja syntymäaika;

c)jäsenvaltioon tulopäivä ja rajanylityspaikka sekä jäsenvaltiosta lähtöpäivä ja rajanylityspaikka;

d)matkustusasiakirjan laji ja myöntäjämaan kolmikirjaiminen koodi;

e)edellä 11 artiklassa tarkoitettujen sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden määrä, kansalaisuus ja rajanylityspaikka maahan tultaessa;

f)oleskeluoikeuden peruuttamisen tai sen voimassaolon pidentämisen osalta syötetyt tiedot;

g)tarvittaessa lyhytaikaisen viisumin {tai kiertomatkaviisumin} myöntäneen jäsenvaltion kolmikirjaiminen koodi;

h)sormenjälkien antamista koskevasta vaatimuksesta 15 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti vapautettujen henkilöiden määrä;

i) niiden kolmansien maiden kansalaisten määrä, joilta on evätty pääsy, heidän kansalaisuutensa, rajan tyyppi (maa-, ilma- vai meriraja) ja rajanylityspaikka, jolla pääsy evättiin.

2.Eu-LISA laatii ja toteuttaa 1 kohdassa mainittua tarkoitusta varten teknisissä toimipaikoissaan ylläpitämänsä keskusrekisterin ja säilyttää siinä sellaisia 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja, joiden perusteella ei ole mahdollista tunnistaa yksittäisiä henkilöitä ja joiden avulla 1 kohdassa luetellut viranomaiset voivat saada tarpeisiinsa sopivia kertomuksia ja tilastoja kolmansien maiden kansalaisten maahantuloista ja maastalähdöistä, pääsyn epäämisistä ja sallitun oleskeluajan ylittämisistä, jotta voidaan parantaa sallitun oleskeluajan ylittämisen riskin arviointia, tehostaa rajatarkastuksia, auttaa konsulaatteja viisumihakemusten käsittelyssä ja tukea näyttöön perustuvan EU:n muuttoliikepolitiikan laadintaa. Rekisterin on sisällettävä myös päivittäiset tilastotiedot 4 kohdassa tarkoitetuista seikoista. Keskusrekisteriin myönnetään suojattu pääsy s-TESTA-verkon kautta yksinomaan kertomusten ja tilastojen laatimista varten, ja pääsyä ja yksittäisiä käyttäjäprofiileja valvotaan.

Keskusrekisterin toimintaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja siihen sovellettavat tietosuoja- ja tietoturvallisuussäännöt hyväksytään 61 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Eu-LISAn 64 artiklan 1 kohdan mukaisesti käyttöön ottamat menettelyt, joita noudattaen seurataan EES:n kehitystä ja toimintaa, antavat myös mahdollisuuden tuottaa säännöllisesti tilastoja seurannan varmistamiseksi.

4.Eu-LISA julkaisee neljännesvuosittain EES:ää koskevat tilastot, joissa esitetään erityisesti lukumäärä, kansalaisuus ja rajanylityspaikka maahan tultaessa sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden osalta, sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilta on evätty pääsy, mukaan lukien epäämisen syyt, sekä sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joiden oleskeluoikeus on kumottu tai sitä on pidennetty, ja lisäksi sellaisten kolmansien maiden kansalaisten määrä, joihin ei sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta.

5.Kunkin vuoden lopussa laaditaan tilasto, johon on koottu kyseisen vuoden aikana neljännesvuosittain tehdyt tilastot. Tilastoissa esitetään tiedot kunkin jäsenvaltion osalta erikseen.

6.Eu-LISA antaa komission pyynnöstä sille tilastot tietyistä tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvistä näkökohdista sekä 3 kohdassa tarkoitetut tilastot.

58 artikla
Kustannukset

1.Keskusjärjestelmän, viestintäinfrastruktuurin ja yhdenmukaisen kansallisen rajapinnan perustamiseen ja toimintaan liittyvät kustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

2.Olemassa olevan kansallisen rajainfrastruktuurin integroinnista ja liittämisestä yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan sekä yhdenmukaisen kansallisen rajapinnan ylläpidosta aiheutuvat kustannukset katetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

Niihin eivät sisälly seuraavista seikoista aiheutuvat kustannukset:

a)jäsenvaltioiden hankkeiden hallinnoinnista vastaava toimisto (kokoukset, virkamatkat, tilat),

b)kansallisten järjestelmien ylläpito (tilat, toteutus, sähkö, jäähdytys),

c)kansallisten järjestelmien toiminta (operaattorit ja tukisopimukset),

d)voimassa olevien rajavalvonta- ja poliisijärjestelmien mukauttaminen kansallisia rajanylitystietojärjestelmiä varten,

e)kansallisten rajanylitystietojärjestelmien hankehallinto,

f)kansallisten viestintäverkkojen suunnittelu, kehittäminen, täytäntöönpano, toiminta ja ylläpito,

g)automaattiset rajatarkastusjärjestelmät, itsepalvelujärjestelmät ja automaattiportit.

3.Kukin jäsenvaltio vastaa kustannuksista, joita aiheutuu niiden omista keskusyhteyspisteistä sekä keskusyhteyspisteiden liittämisestä yhdenmukaiseen kansalliseen rajapintaan.

4.Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on perustettava omalla kustannuksellaan 5 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi vaadittava tekninen infrastruktuuri ja ylläpidettävä sitä, ja niiden on vastattava kustannuksista, joita aiheutuu EES:ään tätä tarkoitusta varten tehtävistä hauista.

59 artikla
Ilmoitukset

1.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viranomainen, joka toimii 49 artiklassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä.

2.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava eu-LISAlle 8 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, joilla on pääsy syöttämään, muuttamaan, poistamaan, katsomaan tai hakemaan tietoja.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 26 artiklan mukaisesti nimeämänsä viranomaiset ja keskusyhteyspisteet sekä ilmoitettava viipymättä niitä koskevista muutoksista.

4.Europol ilmoittaa komissiolle 27 artiklan mukaisesti nimeämänsä viranomaisen ja keskusyhteyspisteen sekä ilmoittaa viipymättä niitä koskevista muutoksista.

5.Eu-LISA ilmoittaa komissiolle 60 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun testauksen onnistuneesta päätökseen saattamisesta.

6.Komissio asettaa 1 kohdan nojalla saamansa tiedot jäsenvaltioiden ja yleisön saataville julkisella verkkosivustolla, jota päivitetään jatkuvasti.

60 artikla
Käyttöönotto

1.Komissio määrää päivän, jona EES otetaan käyttöön, sen jälkeen kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)edellä 33 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu;

b)eu-LISA on ilmoittanut, että sen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suorittama EES:n kattava testaus on saatettu onnistuneesti päätökseen;

c)jäsenvaltiot ovat validoineet tekniset ja oikeudelliset järjestelyt 14–18 artiklassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja siirtämiseksi EES:ään ja ovat ilmoittaneet niistä komissiolle;

d)jäsenvaltiot ovat saaneet tehtyä komissiolle 59 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaiset ilmoitukset.

2.Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 1 kohdan b alakohdan mukaisesti toteutetun testauksen tuloksista.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu komission päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4. Jäsenvaltiot ja Europol alkavat käyttää EES:ää komission 1 kohdan mukaisesti määräämästä päivästä.

61 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

62 artikla
Neuvoa-antava ryhmä

Eu-LISA perustaa neuvoa-antavan ryhmän, joka tarjoaa virastolle EES:ään liittyvää asiantuntemusta erityisesti sen vuotuisen työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä.

63 artikla
Koulutus

Eu-LISA hoitaa EES:n teknistä käyttöä koskevaan koulutukseen liittyvät tehtävät.

64 artikla
Seuranta ja arviointi

1.Eu-LISA varmistaa, että käytettävissä on menettelyt, joiden avulla voidaan seurata EES:n kehitystä suhteessa suunnittelua ja kustannuksia koskeviin tavoitteisiin sekä EES:n toimintaa suhteessa teknisiä tuotoksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelun laatua koskeviin tavoitteisiin.

2.Viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta – julkaisutoimisto lisää oikean päivämäärän] ja sen jälkeen kuuden kuukauden välein EES:n koko kehittämisvaiheen aikana eu-LISA toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen keskusjärjestelmän, yhdenmukaisten rajapintojen sekä niiden välisen viestintäinfrastruktuurin kehittämisen etenemisestä. Kun kehittämisvaihe on saatu päätökseen, Euroopan parlamentille ja neuvostolle on annettava kertomus, jossa selitetään yksityiskohtaisesti, miten erityisesti suunnitteluun ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet on saavutettu, ja perusteltava mahdolliset poikkeamat tavoitteista.

3.Eu-LISAlla on oltava teknistä ylläpitoa varten käytettävissään tarvittavat tiedot EES:ssä suoritetuista tietojenkäsittelytapahtumista.

4.Kahden vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein eu-LISA antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen EES:n teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuudesta.

5.Kolmen vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta ja sen jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii EES:n toiminnasta yleisarvioinnin. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja vaikutusta perusoikeuksiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, asetuksen soveltamista, EES:n turvallisuutta ja mahdollisia vaikutuksia tulevaan toimintaan ja annetaan lisäksi mahdollisesti tarvittavia suosituksia. Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Jäsenvaltioiden ja Europolin on toimitettava eu-LISAlle ja komissiolle tiedot, jotka ovat tarpeen 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseksi komission ja/tai eu-LISAn ennalta määrittelemien määrällisten indikaattorien mukaisesti. Nämä tiedot eivät saa vaarantaa toimintamenetelmiä eikä niihin saa sisältyä tietoja, jotka paljastavat nimettyjen viranomaisten lähteitä, henkilöstön jäseniä tai tutkimuksia.

7.Eu-LISA toimittaa komissiolle 5 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

8. Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on arkaluonteisten tietojen julkistamista koskevaa kansallista lainsäädäntöä noudattaen laadittava vuosittain kertomukset, jotka koskevat lainvalvontatarkoituksessa EES:ään suoritettujen hakujen toimivuutta ja jotka sisältävät tietoja ja tilastoja seuraavista:

a)tietojen katsomisen täsmällinen tarkoitus (oliko kyse tunnistamisesta vai maahantuloa/maastalähtöä koskevista tiedoista), mukaan lukien terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike;

b)asianmukaiset syyt perusteltuun epäilyyn, jonka mukaan rikoksesta epäilty, rikokseen syyllistynyt tai rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;

c)asianmukaiset syyt siihen, että ei suoriteta 29 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti hakua muiden jäsenvaltioiden päätöksen 2008/615/YOS mukaisiin sormenjälkien automaattisiin tunnistusjärjestelmiin;

d)lainvalvontatarkoituksessa EES:ään pääsyä koskevien pyyntöjen lukumäärä;

e)henkilöiden tunnistamiseen johtaneiden tapausten lukumäärä ja tyypit;

f)poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa sovellettavan menettelyn tarve ja käyttö, mukaan lukien tapaukset, joissa keskusyhteyspiste on jälkikäteen tehtävän tarkistuksen seurauksena todennut kiireellisen menettelyn perusteettomaksi.

Jäsenvaltioiden ja Europolin vuosittaiset kertomukset toimitetaan komissiolle viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä.

65 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (kodifikaatio) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).

(2) COM(2013) 95 final, COM(2013) 97 final ja COM(2013) 96 final.

(3) Älykkäitä rajoja koskeva tekninen selvitys, Euroopan komissio, muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto, 2014, http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/borders-and-visas/smart-borders/index_en.htm

(4) Älykkäitä rajoja koskevan pilottihankkeen loppuraportti, eu-LISA, joulukuu 2015, http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-we-do/policies/borders-and-visas/smart-borders/index_en.htm

(5) http://ec.europa.eu/dgs/home-affairs/what-is-new/public-consultation/2015/consulting_0030_en.htm

(6) SWD(2013) 47 final ja SWD(2013) 50 final.

(7) COM(2015) 240 final.

(8)

Tällöin on kyse kiertomatkaviisumista, joka on myönnetty komission asiaan liittyvän asetusehdotuksen mukaisesti (komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kiertomatkaviisumin luomisesta ja Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen sekä asetusten (EY) N:o 562/2006 ja (EY) N:o 767/2008 muuttamisesta, COM(2014) 163 final).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011 vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta.

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008 viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus).

(12) SEC(2008) 153.

(13) SWD(2013) 47.

(14) Unionin tuomioistuimen tuomio 8.4.2014, Digital Rights Ireland Ltd ym., yhdistetyt asiat C-293/12 ja C-594/12, ECLI:EU:C:2014:238, 51 kohta.

(15) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(16) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(17) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.

(18) EUVL C , , s. .

(19) EUVL C , , s. .

(20) KOM(2008) 69 lopullinen.

(21) Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus), (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(23) Neuvoston puitepäätös 2002/475/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, terrorismin torjumisesta (EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3).

(24) Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).

(25) Neuvoston päätös 2009/371/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta (EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37).

(26) Päätös 2008/615/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1).

(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta (EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1).

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).

(30) Neuvoston puitepäätös 2008/977/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta 2008, rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta (EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60).

(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).

(34)

Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).

(35) Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(36) EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(37)

Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(38) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(39)

Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(40) Neuvoston päätös 2008/149/YOS, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 50).

(41) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(42)

Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(43) Neuvoston päätös 2011/349/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, erityisesti rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön osalta (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 1).

(44) Komission päätös 2008/602/EY, tehty 17 päivänä kesäkuuta 2008, kansallisten liittymien sekä keskusviisumitietojärjestelmän ja kansallisten liittymien välisen viestintäinfrastruktuurin fyysisestä arkkitehtuurista ja vaatimuksista kehittämisvaiheessa (EUVL L 194, 23.7.2008, s. 3).

(45) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 6.4.2016

COM(2016) 194 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä asetuksen (EY) N:o 767/2008 ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta

{SWD(2016) 114 final}
{SWD(2016) 115 final}
{SWD(2016) 116 final}

LIITE I
Luettelo 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista kansainvälisistä järjestöistä

1. YK:n järjestöt (kuten UNHCR)

2. Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM)

3. Punaisen ristin kansainvälinen komitea

LIITE II

Säädösehdotukseen liittyvä rahoitusselvitys

asiakirjaan

ehdotus asetukseksi Euroopan unionin rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Tarkistettu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 ja viisumitietojärjestelmästä annetun asetuksen (EY) N:o 767/2008 muuttamisesta.

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 1

Toimintalohko: Sisäasiat (osasto 18)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

⌧ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 2

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

– Rajaturvallisuus – ihmishenkien pelastaminen ja ulkorajojen turvaaminen

EU:n rajavalvonnan tehostaminen vaatii muun muassa sitä, että tietoteknisten järjestelmien ja tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään paremmin. Älykkäitä rajoja koskevalla aloitteella lisätään rajanylitysten tehokkuutta. Tällä tavoin rajanylitys tehdään helpommaksi kolmansista maista tulevien matkustajien suurelle enemmistölle, joka saapuu vilpittömässä mielessä. Samalla vahvistetaan sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen torjuntaa laatimalla rekisteri kaikista kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksistä suhteellisuusperiaatetta täysimääräisesti noudattaen.

– Tietojenvaihdon parantaminen

Se, että rajaturvallisuudessa sovelletaan tiukkoja yhteisiä normeja samalla kun noudatetaan oikeusvaltioperiaatetta ja kunnioitetaan perusoikeuksia täysimääräisesti, on keskeistä, kun torjutaan rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia.

Ehdotus on osa Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian jatkuvaa kehittämistä.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 2

Tavoitteena on tukea yhdennettyä rajaturvallisuutta. Tähän kuuluu se, että edistetään rajaturvallisuuteen liittyvien toimien yhdenmukaistamista. Tämä tapahtuu unionin yhteisten normien mukaisesti, ja yhdenmukaistamiseen pyritään vaihtamalla tietoa jäsenvaltioiden kesken sekä jäsenvaltioiden ja Frontexin välillä. Näin pyritään varmistamaan yhtäältä ulkorajojen yhdenmukainen ja korkeatasoinen valvonta ja suojelu, muun muassa torjumalla sääntöjenvastaista maahanmuuttoa, ja toisaalta sujuva ulkorajojen ylitys Schengenin säännöstön mukaisesti. Samalla pyritään takaamaan kansainvälinen suojelu sitä tarvitseville noudattaen sitoumuksia, joita jäsenvaltiot ovat antaneet ihmisoikeuksien alalla, mukaan lukien palauttamiskiellon periaate.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Luku: Turvallisuus ja vapauksien suojelu, sisäinen turvallisuus

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Yleisinä politiikkatavoitteina on

1) parantaa ulkorajojen valvontaa,

2) vähentää sääntöjenvastaista maahanmuuttoa puuttumalla sallitun oleskeluajan ylittämiseen ja

3) edistää terrorismin ja vakavien rikosten torjuntaa ja varmistaa sisäisen turvallisuuden korkea taso.

Rajavalvonnan kohentuminen voidaan havaita sen tuloksellisuudesta ja tehokkuudesta. Rajavalvonta on tuloksellista, jos sen avulla helpotetaan sääntöjenmukaisesti matkustavien henkilöiden rajanylitystä samalla kun matkustajia, jotka eivät täytä maahantulon edellytyksiä, estetään tulemasta Schengen-alueelle tai heidät otetaan kiinni heidän lähtiessään alueelta. Rajavalvonta on tehokasta, kun rajanylitysten määrän kasvu ei edellytä rajavartijoiden määrän kasvua samassa suhteessa.

Toisen tavoitteen saavuttaminen riippuu ensimmäisestä, mutta se edellyttää myös, että toimivaltaiset viranomaiset käyttävät EES:ää Schengen-alueen sisällä. EES auttaa osaltaan panemaan täytäntöön EU:n politiikkaa, joka koskee laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista.

EES:n täytäntöönpanolla varmistetaan, että kolmansien maiden kansalaiset tunnistetaan paremmin, ja mahdollistetaan se, että useampia henkilöllisyyksiä käyttävät henkilöt havaitaan. Tämä auttaa tietyssä määrin saavuttamaan kolmannen politiikkatavoitteen. Tämä tavoite voidaan kuitenkin saavuttaa täysimääräisesti vain, jos lainvalvontaviranomaisille myönnetään pääsy EES:ään.

Aloitteella ei kehitetä uusia politiikkoja uusille alueille. Ehdotus on osa Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian jatkuvaa kehittämistä.

Erityiset politiikkatavoitteet

Rajanylitystietojärjestelmän ja asetukseen (EU) 2016/399 (Schengenin rajasäännöstö) tehtävien muutosten keskeisinä politiikkatavoitteina on

1) parantaa rajatarkastusten tehokkuutta valvomalla oleskeluoikeutta maahantulon ja maastalähdön yhteydessä;

2) tunnistaa ja havaita sallitun oleskeluajan ylittäneet henkilöt (myös alueen sisällä) ja mahdollistaa se, että jäsenvaltioiden viranomaiset voivat toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, kuten parantaa palauttamismahdollisuuksia;

3) vapauttaa rajavalvontaresursseja sellaisten tarkastusten suorittamisesta, jotka voidaan automatisoida, ja mahdollistaa tiiviimpi keskittyminen matkustajien arviointiin;

4) tehdä kolmansien maiden kansalaisille helpommaksi ylittää EU:n ulkorajat itsepalvelujärjestelmien ja puoliautomaattisten tai automaattisten järjestelmien avulla samalla, kun nykyinen turvallisuustaso säilytetään;

5) antaa konsulaateille mahdollisuus saada tietoja aiempien viisumien käytön laillisuudesta;

6) antaa kolmansien maiden kansalaisille tietoa heidän sallitun oleskelunsa kestosta;

7) arvioida paremmin sallitun oleskeluajan ylittämisen riskiä;

8) tukea näyttöön perustuvaa EU:n muuttoliikepolitiikkaa;

9) torjua henkilöllisyyspetoksia;

10) edistää terrorismin ja vakavan rikollisuuden torjuntaa.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Kehittämisen aikana

Sen jälkeen kun ehdotusluonnos ja tekniset eritelmät on hyväksytty, eu-LISA kehittää EES:n samoin kuin yhteisen yhdenmukaisen kansallisen rajapinnan, jonka avulla jäsenvaltioiden kansalliset infrastruktuurit integroidaan EES:ään.

Eu-LISA myös koordinoi jäsenvaltioiden toimia, joilla yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat integroidaan kansallisella tasolla. Kehittämisvaiheen yleinen hallinnointitapa määritellään yksityiskohtaisesti, samoin kuin vaatimukset, jotka koskevat raportointia Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Erityistavoitteena on järjestelmän toimintavalmius vuoden 2019 loppuun mennessä. 3

Indikaattori: Ennen kuin järjestelmä voidaan ottaa käyttöön, eu-LISAn on ilmoitettava, että se on yhdessä jäsenvaltioiden kanssa saattanut onnistuneesti päätökseen EES:n kattavan testauksen.

Kun järjestelmä on toimintavalmis

Eu-LISA varmistaa sellaisten seurantajärjestelmien olemassaolon, joilla valvotaan, että EES:n toiminta vastaa sen tavoitteita. Eu-LISA antaa kahden vuoden kuluttua järjestelmän toiminnan käynnistymisestä ja sen jälkeen aina kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen, joka koskee järjestelmän teknistä toimintaa, mukaan lukien sen turvallisuutta. Komission olisi lisäksi laadittava EES:stä yleisarviointi kahden vuoden kuluttua järjestelmän käyttöönotosta ja tämän jälkeen aina neljän vuoden välein. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja vaikutuksia perusoikeuksiin. Siinä arvioidaan, onko toiminnan perusidea edelleen pätevä, ja tarkastellaan asetuksen soveltamista, EES:n turvallisuutta ja mahdollisia vaikutuksia tulevaan toimintaan. Lisäksi siinä annetaan tarvittaessa suosituksia. Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Arvioinnin kannalta erityisen tärkeitä ovat sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden lukumäärään liittyvät indikaattorit sekä tiedot rajanylitykseen kuluvasta ajasta. Viimeksi mainittua varten kerättäisiin kokemuksia myös VIS-järjestelmästä. Erityisen tärkeä olisi lisäksi perusteellinen analyysi vaikutuksista, joita lainvalvontaa varten myönnetyllä pääsyllä tietoihin on ollut. Komission olisi toimitettava arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Erityistavoite: parantaa rajatarkastusten tehokkuutta valvomalla oikeutta sallittuun oleskeluun maahantulon ja maastalähdön yhteydessä ja kehittää sallitun oleskeluajan ylittämisen riskin arviointia.

Indikaattori: aika, joka kuluu rajatarkastusprosessiin rajanylityspaikoilla, sekä se, että kaikki kolmansien maiden kansalaiset saavat tiedon sallitun oleskelun kestosta. Prosessiin kuluva aika rajanylityspaikoilla mitataan siten, että sen alkamishetki on EES:ään kirjattu ajankohta, jona matkustusasiakirjan tietoja on ryhdytty tarkastamaan, ja päättymishetki ajankohta, jona järjestelmään kirjataan lupa maahantuloon. Rajatarkastusprosessin kesto kirjataan pysyvästi ja automaattisesti, ja asiaa koskevia tilastoja voidaan tuottaa pyynnöstä. Vertailu tehdään suhteessa perusskenaarioon, joka on määritelty ennen järjestelmän käyttöönottoa.

Indikaattoria, jonka mukaan kaikki kolmansien maiden kansalaiset saavat tiedon sallitun oleskelun kestosta, voidaan arvioida vuosittain tarkastelemalla käytössä olevia prosesseja ja laitteita. Vertailut tehdään peräkkäisten vuosien välillä.

Erityistavoite: tunnistaa ja havaita sallitun oleskeluajan ylittäneet henkilöt (myös alueen sisällä) ja mahdollistaa se, että jäsenvaltioiden viranomaiset voivat toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, muun muassa parantaa palauttamismahdollisuuksia.

Indikaattori: tunnistettujen, sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden määrä luokittain (viisumivelvolliset/viisumipakosta vapautetut), rajatyypeittäin (maa-, meri- tai ilmaraja), jäsenvaltioittain ja alkuperämaittain/kansalaisuuksittain; sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden kiinniottamiseen johtavien kuulutusten määrä; sekä sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden määrä, joka on selvitetty analysoimalla EES:ään kirjattuja, oleskeluajan ylittämistä koskevia tietoja. Tilastoja voidaan laatia milloin tahansa, mutta arviointia varten niitä olisi laadittava vuosittain. Trendejä voidaan analysoida tarkastelemalla useita peräkkäisiä vuosia. Sallitun oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden kiinniottamiseen johtavien kuulutusten määrä saadaan laskemalla yhteen jäsenvaltioiden tiedot. EES:stä voidaan kuitenkin ensikäden indikaattorina saada tieto siitä, kuinka monta sellaista pyyntöä maahanmuuttoa valvovat viranomaiset ovat esittäneet, jotka koskevat biometristä todentamista ja tunnistamista, sillä nämä pyynnöt voidaan erottaa muihin tarkoituksiin tehdyistä pyynnöistä. Trendejä voidaan analysoida tarkastelemalla useita peräkkäisiä vuosia.

Erityistavoite: tehdä EU:n ulkorajojen ylitys helpommaksi kolmansien maiden kansalaisille puoliautomaattisilla ja automaattisilla järjestelmillä.

Indikaattori: keskimääräinen aika, joka kolmansien maiden kansalaisilta kuluu EU:n ulkorajojen ylittämiseen, kun hyödynnetään rajanylityspaikoilla täytäntöönpantavia puoliautomaattisia ja automaattisia järjestelmiä sekä rajanylitysprosessin vauhdittajia.

Erityistavoite: tukea näyttöön perustuvaa EU:n muuttoliikepolitiikkaa.

Indikaattori: rajanylityksistä ja sallitun oleskeluajan ylityksistä laaditut tilastot, joista ilmenee, miten kyseiset tapahtumat jakautuvat kansalaisuuden ja muiden ominaisuuksien mukaan (esimerkiksi matkustajan iän ja sukupuolen sekä hänen käyttämänsä rajanylityspaikan mukaan). Tilastoja voidaan tuottaa pyynnöstä, mutta arviointeja tehtäessä hyödynnetään vuosittain laadittavia tilastoja. Vertailut tehdään peräkkäisten vuosien välillä.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Lyhyellä tai pitkällä aikavälillä täytettävät vaatimukset

1) Kolmansien maiden kansalaisia koskevia rajanylitysmenettelyitä on automatisoitava enemmän, jotta selviydytään siitä, että matkustajavirrat lisääntyvät 57 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

2) Kolmansien maiden kansalaisten sallitun oleskeluajan valvonnan on oltava luotettavaa, nopeaa, vaivatonta ja järjestelmällistä.

3) Rajavalvontamenettelyssä on tunnistettava sallitun oleskeluajan ylittäneet henkilöt ja heistä on raportoitava järjestelmällisesti, vaivattomasti ja luotettavasti. Sääntöjenvastaisesta maahanmuutosta tuotetaan luotettavaa tietoa, josta on apua palauttamisissa.

4) Kansainvälisen rikollisuuden, terrorismin ja muiden turvallisuusuhkien torjuntaa vahvistetaan.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Mikään jäsenvaltio ei pysty yksin selviytymään sääntöjenvastaisesta maahanmuutosta. Henkilö voi saapua Schengen-alueelle sellaisen jäsenvaltion rajanylityspaikan kautta, jossa käytetään kansallista rajanylitystietorekisteriä, mutta poistua sellaisen rajanylityspaikan kautta, jossa tällaista järjestelmää ei ole käytössä. Jäsenvaltiot eivät näin ollen voi yksinään valvoa sallittua oleskelua koskevien EU:n sääntöjen noudattamista. Schengen-alueelle tulevat kolmansien maiden kansalaiset voivat matkustaa vapaasti alueen sisällä. Toimenpiteet sääntöjenvastaisen maahanmuuton torjumiseksi olisi sisärajattomalla alueella toteutettava yhdessä. Kaikki edellä esitetty huomioon ottaen EU:lla on jäsenvaltioita paremmat mahdollisuudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

Euroopan muuttoliikeagendassa todetaan, että rajaturvallisuus on yksi neljästä toimintalohkosta muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi. Se, että ulkorajojen turvallisuus varmistetaan ja rajavalvontaa tehostetaan, edellyttää, että tietotekniikan ja tietoteknisten järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään paremmin. EU:lla on nykyään kolme laaja-alaista tietojärjestelmää (SIS, VIS ja Eurodac), joiden käytöstä on hyötyä rajavalvonnassa. EES:n täytäntöönpanon myötä päästään uuteen vaiheeseen rajanylitysten tehostamisessa. Järjestelmän avulla rajanylitys helpottuu sille kolmansista maista tulevien matkustajien suurelle enemmistölle, joka saapuu vilpittömässä mielessä. Samalla vahvistetaan sääntöjenvastaisen muuttoliikkeen torjuntaa laatimalla rekisteri kaikista kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksistä suhteellisuusperiaatetta täysimääräisesti noudattaen.

EU:n laajuisen EES:n täytäntöönpano johtaa muun muassa siihen, että tietyt rajavalvontaan liittyvät tehtävät ja toimet automatisoidaan. Automatisoinnilla varmistetaan se, että kolmansien maiden kansalaisten sallitun oleskelun valvonta on yhdenmukaista ja järjestelmällistä.

Kun EES:ää hyödynnetään yhdessä niiden uusien mahdollisuuksien kanssa, jotka liittyvät itsepalvelujärjestelmien ja automaattisten ja puoliautomaattisten rajavalvontaratkaisujen käyttöön, helpotetaan rajavartiostojen työtä ja autetaan niitä selviytymään ennustetusta rajanylitysten kasvusta. Matkustajan näkökulmasta rajanylitys helpottuu, kun odotusajat lyhenevät ja rajatarkastukset nopeutuvat.

Vaikka jäsenvaltiot voivat säilyttää kansalliset järjestelmänsä kansallisten turvallisuuslainsäädäntöjensä mukaisesti, EU:n EES-järjestelmä mahdollistaisi sen, että jäsenvaltion viranomaiset voivat saada tietoja kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat tulleet EU:n ulkorajan yli yhden maan kautta ja lähteneet EU:n alueelta toisen Schengen-maan kautta.

Se, että saataisiin parempaa tietoa kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksistä EU:n tasolla, muodostaisi tosiasiapohjan, jonka avulla voitaisiin kehittää ja mukauttaa EU:n muuttoliikepolitiikkaa, mukaan lukien sen viisumipolitiikkaa. Parempi tietopohja auttaisi asettamaan painopisteitä, kun solmitaan takaisinottosopimuksia ja viisumihelpotussopimuksia kolmansien maiden kanssa. Se helpottaisi yhteisymmärryksen saavuttamista maahanmuuttokysymyksistä sekä painopisteistä, joita asetetaan lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa käytävää vuoropuhelua varten.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) ja viisumitietojärjestelmän (VIS) kehittämisestä saaduista kokemuksista voitiin tehdä seuraavat johtopäätökset:

1) Jotta vältettäisiin vaatimusten muuttumisesta johtuvat määrärahojen ylitykset ja kehitystyön viivästykset, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella ei kehitetä uusia tietojärjestelmiä, etenkin jos kyseessä on laaja tietojärjestelmä, ennen kuin oikeudelliset välineet, joissa vahvistetaan tällaisten järjestelmien tarkoitus, kattavuus, toiminnot ja tekniset yksityiskohdat, on lopullisesti hyväksytty.

2) Jäsenvaltioiden kansallinen kehittämistyö, joka koski SIS II:ta ja VIS:ää, voitiin yhteisrahoittaa Euroopan unionin ulkorajarahastosta, mutta tämä ei ollut pakollista. Tästä syystä ei ollut mahdollista saada yleiskäsitystä niiden jäsenvaltioiden edistymisestä, jotka eivät olleet sisällyttäneet kyseistä kehittämistyötä monivuotisiin ohjelmiinsa tai joiden ohjelmat eivät olleet riittävän täsmällisiä. Tämän vuoksi nyt ehdotetaan, että voidakseen seurata integraation kehitystä komissio korvaa kaikki jäsenvaltioiden integraatiokustannukset.

3) Jotta täytäntöönpanon yleinen koordinointi olisi helpompaa, eu-LISA kehittää paitsi keskusjärjestelmän myös yhteisen yhdenmukaisen kansallisen rajapinnan, jonka avulla kaikki jäsenvaltiot yhdistävät nykyiset kansalliset rajainfrastruktuurinsa EES:ään.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tämä ehdotus olisi nähtävä osana Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusstrategian ja erityisesti älykkäitä rajoja koskevan tiedonannon 4 jatkuvaa kehittämistä sekä – yhdessä rajoja koskevan ISF-asetuksen 5 kanssa – osana monivuotista rahoituskehystä ja eu-LISAn perustamisasetusta 6 . Eu-LISAa koskevaan komission ehdotukseen 7 liitetty rahoitusselvitys kattaa olemassa olevien tietoteknisten järjestelmien (Eurodac, SIS II, VIS) kustannukset mutta ei tulevia rajaturvallisuusjärjestelmiä, joita ei vielä ole siirretty viraston vastuulle oikeudellisen kehyksen avulla. Tämän vuoksi rajoja koskevan ISF-asetuksen 5 artiklassa säädetään, että olisi osoitettava 791 miljoonaa euroa sellaisten tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen, jotka perustuvat olemassa oleviin ja/tai uusiin järjestelmiin ja jotka tukevat muuttovirtojen hallinnointia unionin ulkorajoilla. Komission sisällä sisäasioiden pääosasto on vastuussa sellaisen vapaan liikkuvuuden alueen perustamisesta, jossa ihmiset voivat ylittää sisärajat ilman rajatarkastuksia ja jonka ulkorajoja valvotaan ja hallinnoidaan johdonmukaisesti EU:n tasolla. EES:llä on seuraavia synergiaetuja viisumitietojärjestelmän kanssa:

a) biometristä tunnistusjärjestelmää käytetään viisuminhaltijoiden osalta myös EES-tarkoituksiin;

b) EES täydentää VIS-järjestelmää 8 . VIS-järjestelmään sisältyvät ainoastaan viisumihakemukset ja myönnetyt viisumit, kun taas EES tallentaa viisuminhaltijoiden osalta myös myönnettyihin viisumeihin liittyvät konkreettiset rajanylitystiedot.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

–◻ Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

⌧ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

–Valmisteluvaihe vuonna 2016

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2017 ja päättyy vuonna 2019,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa vuonna 2020.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 9

⌧ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–⌧ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

⌧ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

⌧ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–⌧ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset

Älykkäitä rajoja koskevan paketin täytäntöönpanon määrärahat on sisällytetty rajoja koskevan ISF-asetuksen muodostamaan rahoitusvälineeseen.

Sen 5 artiklassa säädetään, että muuttovirtojen hallinnointia ulkorajoilla tukevien tietotekniikkajärjestelmien perustamista koskevan ohjelman täytäntöönpanoon 15 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti kohdennetaan 791 miljoonaa euroa.

Rajoja koskevassa ISF-asetuksessa säädetään täytäntöönpanotavasta seuraavaa:

Sen 5 artiklan 4 kohdan viimeisessä alakohdassa säädetään seuraavaa: ”Käytössä oleviin ja/tai uusiin tietotekniikkajärjestelmiin perustuvien tietotekniikkajärjestelmien kehittämistä koskevan ohjelman talousarvion toteutusmenettely tai -menettelyt vahvistetaan asiaa koskevissa unionin säädöksissä, mikäli tällaisia säädöksiä on annettu.”

Asetuksen 15 artiklassa säädetään seuraavaa: ”Olemassa oleviin ja/tai uusiin järjestelmiin perustuvien tietotekniikkajärjestelmien kehittämistä koskeva ohjelma pannaan täytäntöön edellyttäen, että hyväksytään unionin säädöksiä, joissa määritellään nämä tietotekniikkajärjestelmät ja niiden viestintäinfrastruktuuri tarkoituksin parantaa erityisesti matkustajavirtojen hallinnointia ja valvontaa ulkorajoilla tehostamalla tarkastuksia samalla kun nopeutetaan laillisten matkustajien rajanylitystä. Tarvittaessa on pyrittävä yhteisvaikutukseen käytössä olevien tietotekniikkajärjestelmien kanssa päällekkäisten menojen välttämiseksi.

Edellä olevan 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määräraha jaotellaan joko asiaa koskevissa unionin säädöksissä tai 17 artiklan mukaisesti annetussa delegoidussa säädöksessä näiden säädösten hyväksymisen jälkeen.”

Lainsäätäjä on päättänyt selkeästi, että älykkäitä rajoja koskevien määrärahojen toteutustapaa ei määritellä rajoja koskevassa ISF-asetuksessa, vaan se on määriteltävä ”asiaa koskevissa unionin säädöksissä”, toisin sanoen rajanylitystietojärjestelmää ja rekisteröityjen matkustajien ohjelmaa koskevissa asetuksissa. Lainsäätäjä noudatti 791 miljoonan euron määrärahojen jakautumisen osalta samaa logiikkaa (sisällytetään ”asiaa koskeviin unionin säädöksiin”) mutta jätti avoimeksi mahdollisuuden määrittää jakautuminen delegoidulla säädöksellä älykkäitä rajoja koskevien asetusten hyväksymisen jälkeen. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka täytäntöönpanomenetelmä olisi määriteltävä asiaa koskevissa unionin säädöksissä, kustannusten jakautuminen voitaisiin määritellä myöhemmin delegoidulla säädöksellä, mikä toisi tiettyä joustavuutta, mikäli jakautumista on tarpeen muuttaa.

Ehdotuksessa hahmotellut täytäntöönpanomenetelmät ovat seuraavat:

1) Välillinen hallinnointi: eu-LISA toteuttaa EES:n kehittämisen vuosina 2017–2019. Tämä kattaa hankkeen kaikkien osien, toisin sanoen keskusjärjestelmän, yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen sekä keskusyksikön ja yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen välisen viestintäinfrastruktuurin kehittämisen. Vuodesta 2020 alkavan toimintavaiheen aikana eu-LISA toteuttaa kaikki operatiiviset tehtävät, jotka liittyvät keskusjärjestelmän ja viestintäinfrastruktuurin ylläpitoon.

Näiden toimintojen kattamiseksi sisäisen turvallisuuden rahastosta on tarkoitus siirtää vuodesta 2017 alkaen yhteensä 288 miljoonaa euroa eu-LISAa koskevaan budjettikohtaan.

2) Suora hallinnointi: komissio käyttää kehittämisvaiheessa (2017–2019) yhteensä 120 miljoonaa euroa jäsenvaltioille yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen integrointiin myönnettävien avustusten hallinnointiin.

3) Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa: komissio käyttää kehittämisvaiheessa (2017–2019) yhteensä 52,7 miljoonaa euroa kuluihin, jotka liittyvät toimintoihin jäsenvaltioissa. Järjestelmän vuodesta 2020 alkavaa toimintaa varten on varattu 19,7 miljoonaa euroa, jotta voidaan taata tarvittava henkilöstö hoitamaan ympärivuorokautista toimintaa jäsenvaltioissa. Tämän toteuttamiseksi ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä rahoitettavia kansallisia ohjelmia on tarkistettava, jotta uudet erityistoimet voidaan sisällyttää niihin. Uuden erityistoimen sisällyttäminen toteutetaan delegoidulla säädöksellä, kun älykkäitä rajoja koskeva asetus hyväksytään.

Jäljelle jäävät älykkäitä rajoja koskevan budjettikohdan määrärahat (791 miljoonan euron aloitusmääräraha, josta vähennetään 480 miljoonan euron älykkäitä rajoja koskeva määräraha = 311 miljoonaa euroa) käytetään rajoja koskevan ISF-asetuksen (EU) N:o 515/2014 5 artiklan 5 kohdan b alakohdassa määritetyllä tavalla.

Osio	Kehittämisvaihe (2017–2019)	Toiminta- vaihe (2020)	Hallinnointitapa	Toimija
Verkko	X	X	Välillinen	eu-LISA
Keskusjärjestelmän kehittäminen ja ylläpito	X	X	Välillinen	eu-LISA
Yhdenmukaisen kansallisen rajapinnan kehittäminen	X		Välillinen	eu-LISA
Yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen integrointi ja siihen liittyvä hallinnointi kehittämisvaiheen aikana	X	X	Suora/yhteinen	Komissio
Kansallisten järjestelmien ylläpito		X	Yhteinen	Komissio

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Rajanylitystietojärjestelmän seurantaa ja arviointia koskevat säännöt sisältyvät ehdotuksen 64 artiklaan:

1. Eu-LISA varmistaa, että käytettävissä on menettelyt, joiden avulla voidaan seurata EES:n kehitystä suhteessa suunnittelua ja kustannuksia koskeviin tavoitteisiin sekä EES:n toimintaa suhteessa teknisiä tuotoksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelun laatua koskeviin tavoitteisiin.

2. Viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen kuuden kuukauden välein EES:n koko kehittämisvaiheen aikana eu-LISA toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen keskusjärjestelmän, yhdenmukaisten rajapintojen sekä niiden välisen viestintäinfrastruktuurin kehittämisen etenemisestä. Kun kehittämisvaihe on saatu päätökseen, Euroopan parlamentille ja neuvostolle on annettava kertomus, jossa selitetään yksityiskohtaisesti, miten erityisesti suunnitteluun ja kustannuksiin liittyvät tavoitteet on saavutettu, ja perusteltava mahdolliset poikkeamat tavoitteista.

3. Eu-LISAlla on oltava teknistä ylläpitoa varten käytettävissään tarvittavat tiedot EES:ssä suoritetuista tietojenkäsittelytapahtumista.

4. Kahden vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein eu-LISA antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen EES:n teknisestä toiminnasta, mukaan lukien sen turvallisuudesta.

5. Kolmen vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta ja sen jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii EES:n toiminnasta yleisarvioinnin. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja vaikutusta perusoikeuksiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, asetuksen soveltamista, EES:n turvallisuutta ja mahdollisia vaikutuksia tulevaan toimintaan ja annetaan lisäksi mahdollisesti tarvittavia suosituksia. Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Jäsenvaltioiden ja Europolin on toimitettava eu-LISAlle ja komissiolle tiedot, jotka ovat tarpeen 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseksi komission ja/tai eu-LISAn ennalta määrittelemien määrällisten indikaattorien mukaisesti. Nämä tiedot eivät saa vaarantaa toimintamenetelmiä eikä niihin saa sisältyä tietoja, jotka paljastavat nimettyjen viranomaisten lähteitä, henkilöstön jäseniä tai tutkimuksia.

7. Eu-LISA toimittaa komissiolle 5 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

- tietojen katsomisen täsmällinen tarkoitus (oliko kyse tunnistamisesta vai maahantuloa/maastalähtöä koskevista tiedoista), mukaan lukien terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike;

- asianmukaiset syyt perusteltuun epäilyyn, jonka mukaan rikoksesta epäilty, rikokseen syyllistynyt tai rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;

- asianmukaiset syyt siihen, että ei suoriteta 29 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti hakua muiden jäsenvaltioiden päätöksen 2008/615/YOS mukaisiin sormenjälkien automaattisiin tunnistusjärjestelmiin;

- lainvalvontatarkoituksessa EES:ään pääsyä koskevien pyyntöjen lukumäärä;

- henkilöiden tunnistamiseen johtaneiden tapausten lukumäärä ja tyypit;

- poikkeuksellisen kiireellisissä tapauksissa sovellettavan menettelyn tarve ja käyttö, mukaan lukien tapaukset, joissa keskusyhteyspiste on jälkikäteen tehtävän tarkistuksen seurauksena todennut kiireellisen menettelyn perusteettomaksi.

Jäsenvaltioiden ja Europolin vuosittaiset kertomukset toimitetaan komissiolle viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

1) Järjestelmän tekniseen kehittämiseen liittyvät vaikeudet

Jäsenvaltioiden tietojärjestelmät eroavat teknisesti toisistaan. Lisäksi rajavalvonnan prosessit voivat vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan (rajanylityspaikalla käytettävissä oleva tila, matkustajavirrat jne.). EES on integroitava kansalliseen tietotekniikka-arkkitehtuuriin ja kansallisiin rajavalvontaprosesseihin. Lisäksi yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen integroiminen on sovitettava täysin yhteen keskustason vaatimusten kanssa. Tähän liittyy seuraavat kaksi pääriskiä:

a) Ellei keskustason ja kansallisten tahojen koordinaatio ole riittävää, riskinä on, että eri jäsenvaltiot toteuttavat EES:n tekniset ja oikeudelliset näkökohdat eri tavoin. Yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen periaatteen pitäisi lieventää tätä riskiä.

b) Mahdollisten epäjohdonmukaisuuksien riski tulevan järjestelmän käytössä riippuen siitä, miten jäsenvaltiot sisällyttävät EES:n olemassa oleviin rajavalvontaprosesseihin.

2) Järjestelmän oikea-aikaiseen kehittämiseen liittyvät vaikeudet

VIS- ja SIS II -järjestelmien kehittämisestä saatujen kokemusten perusteella voidaan ennakoida, että EES:n toteutuksen onnistumisen kannalta ratkaiseva tekijä on se, pystyykö ulkopuolinen toimeksisaaja kehittämään järjestelmän aikataulussa. Laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämisen ja hallinnoinnin asiantuntijakeskuksena eu-LISA vastaa myös sopimusten tekemisestä ja hallinnoinnista, erityisesti järjestelmän kehittämiseen liittyvästä alihankinnasta. Ulkopuolisen toimeksisaajan käyttämiseen tässä kehitystyössä liittyy useita riskejä:

a) Erityisenä riskinä on se, että toimeksisaaja ei pysty osoittamaan hankkeeseen riittävästi resursseja tai että se suunnittelee ja kehittää järjestelmän, joka ei vastaa uusinta tekniikan tasoa.

b) Riskinä on myös, että toimeksisaaja ei noudata täysimääräisesti laajojen tietotekniikkahankkeiden hoitamiseen tarkoitettuja hallinnollisia tekniikoita ja menetelmiä vähentääkseen kustannuksia.

c) Ei voida myöskään täysin sulkea pois riskiä siitä, että toimeksisaaja kohtaa hankkeen ulkopuolisista tekijöistä johtuvia taloudellisia vaikeuksia.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä

Viraston on tarkoitus toimia laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämisen ja hallinnoinnin asiantuntijakeskuksena. Se toteuttaa järjestelmän keskusosan sekä jäsenvaltioiden yhdenmukaisten rajapintojen ja verkkojen kehittämiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Näin on tarkoitus välttää useimmat ongelmista, joita komissiolle aiheutui SIS II- ja VIS-järjestelmien kehittämisen yhteydessä.

Eu-LISA toteuttaa kaiken kehitystoiminnan kehittämisvaiheen aikana (vuosina 2017–2019). Tämä kattaa hankkeen kaikkien osien, toisin sanoen keskusjärjestelmän, yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen, verkkojen ja jäsenvaltioiden toimistotilojen kehittämisen. Komissio hoitaa avustusten muodossa kustannukset, jotka aiheutuvat yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen integroimisesta sekä järjestelmien hallinnoinnista kehittämisvaiheen aikana jäsenvaltioissa.

Operatiivisen vaiheen aikana vuodesta 2020 alkaen eu-LISA vastaa keskusjärjestelmän teknisestä ja taloushallinnosta, erityisesti sopimusten tekemisestä ja hallinnoinnista. Komissio puolestaan hallinnoi jäsenvaltioille kansallisten järjestelmien ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin osoitettavia avustuksia sisäisen turvallisuuden rahaston (rajat) kautta (kansalliset ohjelmat).

Kansallisen tason viivästysten välttämiseksi on huolehdittava tehokkaasta hallinnoinnista kaikkien sidosryhmien välillä ennen kehittämisen käynnistymistä. Komissio on ehdottanut asetusluonnoksessa, että jäsenvaltioiden kansallisista asiantuntijoista koostuva neuvoa-antava ryhmä tarjoaisi virastolle EES:ään liittyvää asiantuntemusta.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Ei koske tätä asiaa

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Petosten torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet esitetään asetuksen (EU) N:o 1077/2011 35 artiklassa, jossa säädetään seuraavaa:

1. Petosten, lahjonnan ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan asetusta (EY) N:o 1073/1999.

2. Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa viipymättä määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3. Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikan päällä suoritettavia tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen saajia ja sen jakamisesta vastaavia tahoja.

Kyseisen säännöksen mukaisesti 28. kesäkuuta 2012 annettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston hallintoneuvoston päätös, joka koskee petosten, korruption ja kaiken unionin etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjuntaan liittyvien sisäisten tutkimusten ehtoja.

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston petosten torjunta- ja havaitsemisstrategiaa sovelletaan.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoituskehyksen otsake	Budjettikohta	Määräraha- laji	Rahoitusosuudet
	Otsake 3 (turvallisuus ja kansalaisuus)	JM/EI-JM 10	EFTA-mailta 11	Ehdokasmailta 12	Kolmansilta mailta	Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
		JM	EI	EI	KYLLÄ	EI
3	18 02 01 01 – Tuki rajaturvallisuuden ylläpitämiseen ja yhteiseen viisumipolitiikkaan laillisen matkustamisen helpottamiseksi	JM	EI	EI	KYLLÄ	EI
3	18 02 01 03 – Uusien tietojärjestelmien perustaminen muuttovirtojen hallinnoinnin tukemiseksi unionin ulkorajoilla	JM	EI	EI	KYLLÄ	EI
3	18 02 07 – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA)	JM	EI	EI	KYLLÄ	EI

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

[Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

Turvallisuus ja kansalaisuus

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto

vuosi
2017

vuosi
2018

vuosi
2019

vuosi
2020

vuosi
2021

YHTEENSÄ

• Toimintamäärärahat

18 02 01 03 (älykkäät rajat)

Sitoumukset

(1)

40,000

40,000

40,000

120,000

Maksut

(2)

28,000

28,000

28,000

36,000

120,000

18 02 01 01 (rajat ja viisumit)

Sitoumukset

16,236

16,236

20,196

19,710

72,378

Maksut

11,365

11,365

14,137

13,797

21,713

72,378

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 13

Budjettikohdan numero

(3)

Muuttoliike- ja sisäasioiden PO:n määrärahat
YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1+1a +3

56,236

56,236

60,196

19,710

192,378

Maksut

=2+2a

+3

39,365

39,365

42,137

49,797

21,713

192,378

Eu-LISA			vuosi 2017	vuosi 2018	vuosi 2019	vuosi 2020	vuosi 2021	YHTEENSÄ
Osasto 1:	Sitoumukset	(1)	1,876	1,876	1,876	4,221		9,849
	Maksut	(2)	1,876	1,876	1,876	4,221		9,849
Osasto 2:	Sitoumukset	(1a)
	Maksut	(2a)
Osasto 3:	Sitoumukset	(3a)	54,569	57,513	144,326	21,606		278,014
	Maksut	(3b)	38,199	40,259	101,028	15,124	83,404	278,014
Eu-LISAN määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3a	56,445	59,389	146,202	25,827		287,863
	Maksut	=2+2a +3b	40,074	42,135	102,904	19,345		287,863

Monivuotisen rahoituskehyksen
otsake

5

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		vuosi 2017	vuosi 2018		vuosi 2019	vuosi 2020		ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Muuttoliike- ja sisäasioiden PO
• Henkilöresurssit Budjettikohdan numero: 18 01		0,402		0,402	0,402		0		1,206

• Muut hallintomenot
Muuttoliike- ja sisäasioiden PO YHTEENSÄ	Määrärahat	0,402		0,402	0,402		0		1,206

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,402

0,402

0,402

0

1,206

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		vuosi n 14	vuosi n + 1	vuosi n + 2	vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	112,653	115,597	206,517	45,474		480,242
	Maksut	112,653	115,597	206,517	45,474		480,242

3.2.1.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.2.1.1. Arvioidut vaikutukset eu-LISAn määrärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset Eu-LISA ⇩			vuosi 2017		vuosi 2018		vuosi 2019		vuosi 2020		ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)						YHTEENSÄ
	TUOTOKSET
	Tyyppi 15	Keskimäär. kustannukset	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä	Kustannus	Lukumäärä yhteensä	Kustannukset yhteensä
ERITYISTAVOITE 1 16 Keskusjärjestelmän kehittäminen
- tuotos	toimeksisaaja			32,650		52,650		55,118		0								140,418
- tuotos	ohjelmistot			8,051		0		46,560		3,555								58,166
- tuotos	laitteisto			4,754		0		22,853		0								27,607
- tuotos	hallinto			50		50		1,682		0								1,782
- tuotos	muut (toimistotilat)			219		0		0		0								0,219
Välisumma erityistavoite 1				45,724		52,700		126,213		3,555								228,192
ERITYISTAVOITE 2 Keskusjärjestelmän ylläpito
- tuotos	toimeksisaaja			0		0		1,734		1,748								3,482
- tuotos	ohjelmistot			1,343		1,343		9,102		9,939								21,726
- tuotos	laitteisto			569		569		2,925		3,586								7,648
- tuotos	hallinto			0		0		0		50								50
- tuotos	muut (toimistotilat)			0		90		90		90								271
Välisumma erityistavoite 2				1,912		2,002		13,851		15,413								33,178
ERITYISTAVOITE 3 Verkko				6,118		1,995		2,520		2,310								12,944
ERITYISTAVOITE 4 Kokoukset/koulutus				816		816		1,741		327								3,700
KUSTANNUKSET YHTEENSÄ eu-LISA				54,570		57,513		144,325		21,605								278,013

3.2.1.2. Arvioidut vaikutukset muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston määrärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

Muuttoliike- ja sisäasioiden PO

vuosi
2017

vuosi
2018

vuosi
2019

vuosi
2020

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi 17

Keskimäär. kustannukset

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 18

Kehittäminen jäsenvaltioissa

- tuotos

Avustukset jäsenvaltioille yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen integroimiseksi

40,000

120,000

- tuotos

Tuki jäsenvaltioille järjestelmähallintoon

16,236

20,196

52,668

Välisumma erityistavoite 1

56,236

60,196

172,668

ERITYISTAVOITE 2

Kansallisten järjestelmien ylläpito

- tuotos

hallinto

19,710

Välisumma erityistavoite 2

19,710

Muuttoliike- ja sisäasioiden PO YHTEENSÄ

56,236

60,196

19,710

192,378

3.2.2.Arvioidut vaikutukset eu-LISAn henkilöresursseihin

3.2.2.1. Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

vuosi
2017

vuosi
2018

vuosi
2019

vuosi
2020

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Virkamiehet (AD-ura-alue)

Virkamiehet (AST-ura-alue)

Sopimussuhteiset toimihenkilöt

Väliaikaiset toimihenkilöt

1,876

1,876

1,876

4,221

9,849

Kansalliset asiantuntijat

YHTEENSÄ

1,876

1,876

1,876

4,221

9,849

Rekrytointia suunnitellaan tammikuuksi 2017. Koko henkilöstön on oltava käytettävissä vuoden 2017 alkupuolella, jotta kolmen vuoden kehittämisvaihe saadaan käyntiin hyvissä ajoin ja jotta voidaan varmistaa EES:n käyttöönotto vuonna 2020. Resurssit osoitetaan hankkeiden ja sopimusten hallinnointiin sekä järjestelmän kehittämiseen ja testaukseen. (Yksityiskohtaisemmat tiedot liitteessä.)

Virat ja toimet	2017	2018	2019	2020
Perusskenaario – tiedonanto 19	115	113	113	113
Lisävirat/-toimet	14	14	14	14*
Yhteensä	129	127	127	127

* Eu-LISAn henkilöstötaulukkoon lisätään 14 virkaa/tointa järjestelmän kehittämistä varten. Virkojen/toimien määrää vuonna 2020 ja sitä seuraavina vuosina arvioidaan uudelleen valmisteltaessa EU:n talousarvioesitystä vuodeksi 2020 ottaen huomioon erityiset tarpeet, jotka aiheutuvat järjestelmän toiminnasta 24 tuntia vuorokaudessa ja 7 päivää viikossa.

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1. Yhteenveto

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

vuosi
2017 20

vuosi
2018

vuosi
2019

vuosi
2020

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 5

Henkilöresurssit muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto

0,402

0,402

0,402

0

1,206

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 5, välisumma

0,402

0,402

0,402

0

1,206

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 21

Henkilöresurssit

Muut hallintomenot

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5
sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

0,402

0,402

0,402

0

1,206

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2. Henkilöresurssien arvioitu tarve

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–⌧ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		vuosi 2017	vuosi 2018	vuosi 2019	vuosi 2020	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
18 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto		3	3	3	0
XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)
XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 22
XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 04 yy 23	- päätoimipaikassa
	- EU:n ulkop. edustustoissa
XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ		3	3	3	0

18 viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Henkilöstö käsittelee sisäisen turvallisuuden rahaston (rajat) vuosiohjelmista jäsenvaltioille myönnettävien avustusten hallinnointia.

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

–⌧ Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

–⌧ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

–Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	vuosi n	vuosi n + 1	vuosi n + 2	vuosi n + 3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–⌧ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–⌧ vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 24
		vuosi 2017	vuosi 2018	vuosi 2019	vuosi 2020	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Alamomentti 6 3 1 3		4,798	6,983	8,932	6,315

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

18 02 01 03 (älykkäät rajat) ja 18 02 07 (eu-LISA)

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Määrärahoihin sisältyy Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden rahoitusosuus niiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Esitetyt arviot ovat täysin viitteellisiä ja perustuvat tuoreisiin laskelmiin Schengenin säännöstön täytäntöönpanosta saatavista tuloista valtioissa, jotka tällä hetkellä maksavat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (suoritetut maksut) kutakin varainhoitovuotta kohden vuosittaisen summan (Islanti, Norja ja Sveitsi). Summa lasketaan kunkin valtion bruttokansantuotteen mukaisesti prosenttiosuutena kaikkien osallistuvien valtioiden bruttokansantuotteesta. Laskelma perustuu Eurostatin lukuihin kesäkuulta 2015, ja niissä on huomattavia eroja osallistuvien valtioiden taloudellisen tilanteen mukaan.

(1) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(2) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(3) Edellyttäen, että EES:n oikeusperusta hyväksytään vuoden 2016 loppuun mennessä ja sen kehittäminen voidaan näin ollen aloittaa vuoden 2017 alussa.

(4) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, Älykkäät rajat – vaihtoehdot ja jatkotoimet (KOM(2011) 680).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta. Asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Virastolle voidaan antaa vastattavaksi myös muiden kuin 2 kohdassa tarkoitettujen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien valmistelu, kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi, mutta vain, jos asiaa koskevissa – – säädöksissä näin säädetään – –.”

(7) KOM(2010) 93, 19. maaliskuuta 2010.

(8)

Neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus).

(9) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(10) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(11) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(12) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(13) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(14) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(15) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(16) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(17) Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(18) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(19) COM(2013) 519 final: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmointi kaudelle 2014–2020.

(20) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

(21) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(22) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(23) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(24) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto			vuosi 2017	vuosi 2018	vuosi 2019	vuosi 2020	vuosi 2021	YHTEENSÄ
• Toimintamäärärahat
18 02 01 03 (älykkäät rajat)	Sitoumukset	(1)	40,000	40,000	40,000			120,000
	Maksut	(2)	28,000	28,000	28,000	36,000		120,000
18 02 01 01 (rajat ja viisumit)	Sitoumukset		16,236	16,236	20,196	19,710		72,378
	Maksut		11,365	11,365	14,137	13,797	21,713	72,378
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 13
Budjettikohdan numero		(3)
Muuttoliike- ja sisäasioiden PO:n määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=1+1a +3	56,236	56,236	60,196	19,710		192,378
	Maksut	=2+2a +3	39,365	39,365	42,137	49,797	21,713	192,378

Virkamiehet (AD-ura-alue)
Virkamiehet (AST-ura-alue)
Sopimussuhteiset toimihenkilöt
Väliaikaiset toimihenkilöt	1,876	1,876	1,876	4,221	9,849
Kansalliset asiantuntijat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5
Henkilöresurssit muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto	0,402	0,402	0,402	0	1,206
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma	0,402	0,402	0,402	0	1,206

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 21
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma