1.Johdanto

Nopeutettu siirtyminen vähähiiliseen kilpailukykyiseen talouteen on sekä kiireellinen välttämättömyys että valtava mahdollisuus Euroopalle.

Tämä siirtyminen on aikamme keskeisiä haasteita. Epäonnistuminen voi vaarantaa hyvinvointimme. Onnistuminen avaisi ennennäkemättömiä taloudellisia mahdollisuuksia ja uusia väyliä vaurauteen, hyvinvointiin ja kasvuun 1 .

Euroopan unionilla on hyvät edellytykset toimia edelläkävijänä tässä siirtymisessä, joka sai Pariisin sopimuksen myötä uutta pontta ja suuntaa 2 . Eurooppa on ollut kärkitoimija maailmanlaajuisissa ponnisteluissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kantava voima uusiutuvien energialähteiden kehittämisessä. Eurooppa on maailman ykkönen energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönotossa teollisuudessa, liikenteessä ja rakennuksissa. Euroopan yritykset ovat hankkineet suhteellisen kilpailuedun useilla maailmanmarkkinoilla – joilla globaalien toimijoiden taholta tuleva kilpailu on kasvussa – ja Euroopan tutkijat ja innovoijat työskentelevät loitontaakseen tiedon rajoja 3 .

Näistä vahvoista lähtökohdista käsin komissio esittää joukon lainsäädäntötoimenpiteitä selkeiden toimintapuitteiden luomiseksi seuraavan kolmen yleistavoitteen varaan:

energiatehokkuus etusijalle

Eurooppa maailman ykköseksi uusiutuvissa energialähteissä

kohtuulliset ehdot kuluttajille

Euroopan on lisättävä investointeja energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian teknologioihin ja puhtaan energian liiketoimintamallien kehittämiseen käyttäen hyväkseen digitalisoinnin mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksia ja kuluttajien valtaistumista.

Kuten tiedonannossa Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille 4 todetaan, innovointi on yksi keskeisistä aloista, joilla konkreettisia toimia voidaan tehostaa lyhyellä tähtäimellä ja painopisteitä muuttaa ja joilla synergiaa voidaan parantaa työpaikkojen, kasvun ja investointien tueksi Euroopassa. Keskeisten investointien on tultava yksityiseltä sektorilta. Euroopan unioni voi ja sen pitäisi olla kuitenkin ratkaisevassa roolissa. Tässä tiedonannossa esitetään kattava strategia sille, miten EU voi käyttää kolmea keskeistä viputekijää puhtaan energian innovaatioihin tehtävien yksityisten investointien lisäämiseksi.

EU voi toimia poliittisena suunnannäyttäjänä ja luoda otollisen liiketoimintaympäristön kohdennetuilla signaaleilla, toimintaperiaatteilla, normeilla ja määräyksillä. Tavoitteena on luoda vahvoja ja johdonmukaisia kannusteita yksityisille investoinneille puhtaan energian tutkimukseen, kehittämiseen ja käyttöönottoon. EU:n tason politiikassa ja sääntelyssä on asetettava energiatehokkuus etusijalle, pyrittävä kunnianhimoisin tavoittein globaaliin johtoasemaan uusiutuvissa energialähteissä ja sijoitettava kuluttaja energiajärjestelmän keskiöön.

EU voi myös käyttää kohdennettuja rahoitusvälineitä, joiden avulla voidaan pienentää yksityisiin investointeihin liittyvää riskiä testaamattomissa mutta lupaavissa puhtaan energian teknologioissa tai liiketoimintamalleissa. Tavoitteena on käyttää julkisia lainoja, pääomasijoituksia ja rahoitusvakuuksia hankkeissa, joille täyden rahoituksen löytyminen yksityiseltä sektorilta on epätodennäköistä markkinoihin, teknologiaan tai tieteellisiin kysymyksiin liittyvän epävarmuuden takia. Kuten Euroopan investointiohjelmassa 5 on voitu nähdä, yksityiselle sektorille aiheutuva riski pienenee näiden EU:n välineiden ansiosta mahdollistaen sellaisiakin yksityisiä investointeja, joita ei muuten saataisi liikkeelle.

EU voi keskittää tutkimus- ja innovaatiorahoitusta, etenkin Horisontti 2020 -ohjelman kautta, tieteen ja tiedon eturintamassa harjoitettavaan tutkimukseen. Tavoitteena on rahoittaa uteliaisuuden ajamaa tutkimusta ja tehtävälähtöisiä tutkimus- ja demonstraatiohankkeita, jotta voidaan edistää ja nopeuttaa ideoiden kehityskaarta laboratoriosta markkinoille menestyksekkäiksi tavaroiksi ja palveluiksi, jotka luovat työpaikkoja ja kasvua.

Näiden kolmen toimintalohkon lisäksi unionilla on tärkeä rooli osallistua kansainvälisiin aloitteisiin puhtaan energian innovoinnin edistämiseksi ja luoda edellytyksiä kaupunkien, alueiden ja jäsenvaltioiden kanssa koordinoitavilla toimille.

Tämä strategia palvelee nimenomaisesti kahta keskeistä Euroopan unionin poliittista prioriteettia: tavoitetta rakentaa joustavaa energiaunionia, johon liittyy tulevaisuuteen suuntautuva ilmastopolitiikka – missä strategialla on keskeinen osuus – sekä tavoitetta antaa uutta pontta työllisyyteen, kasvuun ja investointeihin. Strategian ytimessä on koordinoitu pyrkimys edistää ja kehittää mahdollistavia teknologioita, palveluja, liiketoimintamalleja ja sosiaalista innovointia ja tukea näin kasvua ja työllisyyttä ja lisätä EU:n teollisuuden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Tässä strategia toimii myös testialustana tuleville horisontaalisille lähestymistavoille edistää innovointia ja kilpailukykyä EU:ssa.

2.Energiajärjestelmä siirtymävaiheessa

Energiajärjestelmä on tullut käännekohtaan. Uusiutuvat energialähteet ovat kustannuksiltaan yhä kilpailukykyisempiä, ja niistä tuotetaan yhä suurempi osuus sähköstä. Energiaintensiteetti – joka mittaa energiankäyttöä suhteessa taloudelliseen tuotokseen – on laskeva erityisesti kehittyneissä talouksissa. Tämä menestys voidaan lukea paljolti EU:n ansioksi, mutta tehtävää on vielä paljon. Euroopan johtoasema ilmastonmuutoksen torjumisessa on tehnyt Euroopan teollisuussektoreista maailman energiatehokkaimpia. Niistä on tullut globaaleja innovaatiojohtajia, jotka tuottavat jatkuvasti uusia teknologioita, materiaaleja ja ratkaisuja. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa on alusta lähtien noudatettu kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa tavoitteena on ollut koordinoida EU:n, jäsenvaltioiden ja teollisuuden investointeja ja johdonmukaistaa sovellettavia poliittisia ja sääntelyllisiä kehyksiä.

Edistyminen pidemmälle edellyttää vieläkin tarmokkaampia toimia. Käyttöön tarvitaan uusia energian varastointiratkaisuja ja laajempi valikoima kustannustehokkaita uusiutuvien energialähteiden teknologioita. Samoin nykyiset energiatehokkuusteknologiat on tarpeen ottaa paljon nopeammin käyttöön rakennuskannoissa, liikennejärjestelmissä ja tuotantotavoissa. Äskettäin päivitetyllä strategisella energiateknologiasuunnitelmalla (SET-suunnitelmalla) on tässä tärkeä merkitys 6 .

Perusluonteisemmalla tasolla siirtyminen vähähiiliseen, energiatehokkaaseen ja ilmastonmuutosta kestävään talouteen edellyttää hajautetumpaa, avointa järjestelmää, johon osallistuvat kaikki yhteiskunnassa. Energiajärjestelmää ovat perinteisesti hallinneet suuryritykset, vakiintuneet toimijat ja laajamittaiset, keskitetyt teknologiahankkeet. Tulevaisuudessa kuluttajan on oltava energiajärjestelmän keskiössä: kuluttajan on vaadittava kilpailukykyisiä vähähiilisiä ratkaisuja, osallistuttava tuottajana ja johtajana hajautettuihin energiaverkkoihin, toimittava sijoittajana hajautettujen järjestelyjen kautta ja vietävä muutosta eteenpäin käyttäjäinnovoinnin kautta.

Alhaalta ylöspäin suuntautuva, käyttäjälähtöinen energiajärjestelmä on innovoinnin liikkeelle paneva voima. Samaan aikaan tätä hajauttamista tekevät mahdolliseksi muut innovaatiot, joista tärkein on energiamarkkinoiden ja liikennejärjestelmän keskeisten näkökohtien digitalisointi. Jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa digitointi merkitsee sitä, että markkinoille pääsyn esteet pienenevät. Tämän ansiosta kuluttajat, paikallisyhteisöt ja pienet uusyritykset voivat kaikki osallistua energia-alan innovaatioiden kehittämiseen ja omaksua innovointijohtajan roolin.

Vähähiilisyysinnovaatioiden, energiatehokkuushankkeiden ja uusiutuvien energialähteiden edistämiseksi tarvitaan avointa innovaatiojärjestelmää. Yritykset ja teollisuus ymmärtävät yhä paremmin, että nykymaailman monimutkaisuuden vuoksi yksikään yksittäinen taho ei pysty luomaan kokonaisvaltaista ratkaisua. Lisäksi pätee, että kiinnostavimmat markkinoita luovat innovaatiot syntyvät eri toimialojen, tieteenalojen ja lähestymistapojen leikkauspisteissä 7 .

3.Poliittiset signaalit ja sääntelykehykset

Puhtaan energian innovointi edellyttää hyvin toimivia sisämarkkinoita ja tiukkaa kilpailupolitiikkaa, jotka antavat uusille tulokkaille mahdollisuuden tuoda innovaationsa markkinoille tasapuolisin edellytyksin vakiintuneiden toimijoiden kanssa. . Pääomamarkkinaunionin 8 toteuttaminen antaa lisää mahdollisuuksia pääoman virtaamiselle rajojen yli ja suuremman painoarvon kestävälle rahoitukselle käytettäessä vihreiden joukkovelkakirjojen kaltaisia välineitä. Tämä tuo lisää rahoitusmahdollisuuksia innovatiivisille hankkeille energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alalla. Avointa innovointia ja avointa tiedettä painotetaan aiempaa enemmän, minkä myötä erityisesti pienemmille yrityksille avautuu lisää mahdollisuuksia saattaa tutkimustulokset markkinoille 9 .

Näiden innovaatioekosysteemin parantamisen yleisten ennakkoedellytysten lisäksi puhtaan energian innovoinnin vauhdittamiseksi tarvitaan merkittäviä muutoksia energia-alan tukiin ja lainsäädäntöön.

Edelleen voimassa olevat, varsin merkittävät öljyn, kivihiilen ja muiden hiili-intensiivisten polttoaineiden käyttöä hyödyttävät strategiat, joihin kuuluu joissakin jäsenvaltioissa myös tukia, olisi nähtävä esteenä puhtaan energian innovoinnille. Tällaiset strategiat kätkevät fossiilisten polttoaineiden todelliset sosiaaliset kustannukset ja alentavat keinotekoisesti niiden hintoja. Tämä heikentää menestymisen mahdollisuuksia innovatiivisille puhtaan energian hankkeille, joilla on vastassaan ankarammat markkinaolosuhteet.

Nämä strategiat ovat täysin vastoin EU:n Pariisin sopimuksessa ja G20- ja G7-ryhmässä antamia sitoumuksia. Komission kertomuksessa Energian hinnat ja kustannukset Euroopassa 10 , joka esitetään yhdessä tämän tiedonannon kanssa, todetaan fossiilisten polttoaineiden vuotuisten suorien tukien olleen vuonna 2012 noin 41,9 miljardia euroa ja nousseen 300 miljardiin euroon, kun mukaan lasketaan ulkoiset ympäristövaikutukset. Tilanteessa, jossa resurssit ovat rajalliset, näiden tukien valtiontaloudellinen rasite merkitsee sitä, että puhtaan energian tutkimuksen ja innovoinnin julkiseen rahoitukseen voidaan osoittaa potentiaalisesti vähemmän resursseja. Kyseinen rahoitus ylsi Euroopassa vuonna 2014 yhteensä 4,2 miljardiin euroon EU:n 28 jäsenvaltiossa. Puhtaan energian innovointia tuetaan myös EU:n välineistä, esimerkiksi 1,1 miljardilla eurolla EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta. Vain murto-osan uudelleenohjaamisella fossiilisten polttoaineiden 41,9 miljardin euron suorasta tuesta olisi siis suuri vaikutus.

Uusiutuvan energian teknologioiden edistäminen on keskeisellä sijalla EU:n pyrkiessä maailmanlaajuiseen johtoasemaan puhtaaseen teknologiaan siirtymisessä. Sähkömarkkinarakennedirektiivillä 11 pyritään yhdessä hiilidioksidin vahvemman hinnoittelun kanssa luomaan uusiutuville energialähteille soveltuvat markkinat, mikä vähentäisi spesifisten tukijärjestelmien tarvetta. Tämä antaisi mahdollisuuden keskittää asteittain julkista tukea hitaammin kehittyneisiin uusiutuvan energian teknologioihin ja täydentää tutkimus- ja innovaatiotoimia välineillä, joilla tuetaan kyseisiin teknologioihin kohdistuvaa markkinavetoa.

Aika on kypsä muutokselle. Öljyn ja kaasun alhaiset nykyhinnat tarjoavat ainutkertaisen tilaisuuden luopua vaiheittain fossiilisten polttoaineiden tukien käytöstä ilman kielteisiä vaikutuksia yhteiskunnan hyvinvointiin.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön ja Kansainvälisen energiajärjestön lukujen mukaan merkittävä osa tuesta syntyy fossiilisten polttoaineiden edullisen verokohtelun tuloksena. Komissio tutkii tätä aihetta parhaillaan osana laajempaa pohdintaa liittyen energiaverotukseen EU:ssa.

Tiedonannossaan Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille 12 komissio esittää joukon toimia, joiden avulla rahoitusvirtoja voidaan ohjata uudelleen kohti siirtymistä puhtaaseen energiaan. Tähän sisältyy toimenpiteitä läpinäkyvyyden lisäämiseksi tuissa ja niiden vaikutuksessa innovointiin.

Innovoinnille otollisten markkinaolosuhteiden luomiseen kuuluu pitkän aikavälin vakaan, avoimen ja ennakoitavan sääntely-ympäristön luominen. Komission toukokuussa 2015 esittelemässä tarkistetussa sääntelyn parantamista koskevassa paketissa 13 tunnustetaan, että innovointia on tarkasteltava perusteellisesti uusissa lainsäädäntöehdotuksissa. Tätä on korostettu viimeaikaisissa neuvoston päätelmissä viitaten ns. innovoinnin periaatteeseen 14 . Suuri merkitys on myös innovatiivisten energiateknologioiden standardeilla ja markkinoinnilla 15 .

Lainsäädännöllä voidaan jouduttaa innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden esiintuloa. Se voi myös toimia kannustimena kilpailukyvyn parantamiselle ja sitä kautta helpottaa toimivampien, riittävän suurten markkinoiden syntymistä ja lisätä poliittista varmuutta. Komissio esittää yhdessä tämän tiedonannon kanssa laajan paketin lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä energiaunionin puitteissa. Toimenpiteet tarjoavat selkeät puitteet tarvittavien innovaatioiden käyttöönotolle, jotta kilpailukykyiseen vähähiiliseen talouteen tähtäävä tavoite saavutettaisiin. Esimerkiksi Euroopan sähkömarkkinoiden rakenteen uudistaminen tukee uusiutuvien energialähteiden yleistymistä ja tarjoaa mahdollisuudet tehokkaaseen kysynnänhallintaan ja alueellisesti yhdentyneisiin energiamarkkinoihin; rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 16 luo kannustimia kehittää innovaatioita, joiden avulla voidaan siirtyä lähes nollaenergiarakennusten eurooppalaiseen rakennuskantaan ja luoda plusenergiatalojen alueita vuoteen 2050 mennessä; ja tarkistettu uusiutuvaa energiaa koskeva direktiivi (RED II) muun muassa kannustaa kehittämään seuraavan sukupolven uusiutuvia ratkaisuja lämmityksessä ja jäähdytyksessä sekä liikenteen ja sähkön alalla.

Vähähiilisiä innovaatiota tuetaan myös komission esittämillä ehdotuksilla EU:n päästökauppajärjestelmän 17 ja taakanjakoasetuksen 18 tarkistamisesta sekä ehdotuksella maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) 19 sisällyttämisestä yleiseen pyrkimykseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma 20 osaltaan lisää energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä käyttämällä paremmin raaka-aineita ja kierrättämällä uusioraaka-aineet ja jätteen. Biotalouden vastaavaan rooliin paneudutaan tulevassa biotalousstrategian uudelleentarkastelussa ja mahdollisessa päivityksessä. Myös liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vetää puoleensa innovointia. Tuore tiedonanto Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia 21 käsittää toimintasuunnitelman, jolla helpotetaan siirtymistä vähäpäästöiseen liikkuvuuteen ja joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia innovointiin, työpaikkojen luomiseen ja Euroopan energiariippuvuuden vähentämiseen.

Lisäksi julkiset hankinnat voivat ja niiden pitäisi toimia vahvana välineenä markkinoiden luomisessa innovatiivisille tuotteille. Eurooppalaisella standardoinnilla voidaan tukea innovatiivisten tuotteiden ympäristöystävällistä hankintaa auttamalla viranomaisia kehittämään tarvittavia teknisiä eritelmiä. Start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevassa aloitteessa 22 mainituilla komission vuodelle 2017 suunnittelemilla EU:n julkisia hankintoja koskevilla toimenpiteillä muun muassa rohkaistaan jäsenvaltioita asettamaan kunnianhimoisia innovaatiohankintatavoitteita.

Poliittiset signaalit ja sääntelykehykset – Ehdotetut toimet:

Valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosiksi 2014–2020 annettujen suuntaviivojen uudelleentarkastelun yhteydessä komissio aikoo tutkia myös, miten nämä säännöt yhdessä tutkimus- ja innovaatiorahoituksen valtiontukisääntöjen kanssa antavat jäsenvaltioille mahdollisuuksia edistää innovointia uusiutuvan energian teknologioissa ja ratkaisuissa.

Tiedonannossaan Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille komissio esittää joukon toimia, joiden avulla rahoitusvirtoja voidaan ohjata uudelleen kohti siirtymistä puhtaaseen energiaan. Tähän sisältyy toimenpiteitä läpinäkyvyyden lisäämiseksi tuissa ja niiden vaikutuksessa innovointiin.

Tulevista puhtaaseen energiaan ja ilmastotoimiin liittyvistä säädösehdotuksista, muun muassa henkilö- ja pakettiautoja sekä kuorma- ja linja-autoja koskevien strategioiden tarkistuksesta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle 23 , tehdään yksityiskohtainen analyysi, jossa selvitetään niiden vaikutusta tutkimukseen ja innovointiin.

Tulevissa eurooppalaista standardointia koskevissa unionin vuotuisissa työohjelmissa keskitytään erityisesti energiaunionin painopisteisiin, etenkin vähähiilisen talouden edistämiseen ja ympäristöä säästävien julkisten hankintojen tukemiseen 24 .

Komissio aikoo tarkastella vaihtoehtoja lisätä innovatiivisten puhtaan energian ratkaisujen leviämistä markkinoilla julkisten hankintojen kautta, myös puhtaita moottoriajoneuvoja koskevan direktiivin (direktiivi 2009/33/EY) tarkistuksen yhteydessä ja kehittämällä pidemmälle vapaaehtoisia ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteereitä.

4.Rahoitusvälineet kannustimina yksityisen sektorin investoinneille

Luodakseen kilpailukykyisen vähähiilisen talouden Euroopan on mobilisoitava huomattavia investointimääriä 25 . Vuonna 2014 energiaunionin tutkimuksen ja innovoinnin painopisteisiin tehtiin arviolta 22,9 miljardin euron edestä yksityisiä investointeja. Vaikka tämä luku on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna, sen pitäisi kasvaa paljon nopeammin, jotta EU:n tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

EU:n käytettävissä on useita erilaisia rahoitustapoja ja -välineitä, joilla voidaan tukea vähähiilisiä innovaatioita. Ne kattavat innovoinnin koko arvoketjun tutkimuksesta ja kehittämisestä aina kypsän teknologian käyttöönottoon. Kuten tiedonannossa Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille painotetaan, tulevina vuosina on olennaisen tärkeää edistää kypsien uusiutuvien teknologioiden ja energiatehokkuusratkaisujen käyttöönottoon tehtäviä lisäinvestointeja. Tätä varten on tärkeää käyttää julkista tukea keskeisten hankkeiden riskiprofiilin parantamiseksi, taata suurempi näkyvyys sekä helpottaa ja yksinkertaistaa saatavuutta ja yhdistelymahdollisuuksia hankkeiden toteuttajille samaan tapaan kuin horisontaalisissa toimissa, jotka ovat jo käynnissä Euroopan investointiohjelman puitteissa. Euroopan strategisten investointien rahasto on keskeinen väline tässä yhteydessä: jo yli 25 prosenttia sen nykyisistä investoinneista yli 40 hankkeessa vivuttaa rahoitusta energian ja ympäristön sekä resurssitehokkuuden ensisijaisilla aloilla, mikä on poikinut investointeja arviolta jopa 30 miljardin euron edestä. Euroopan strategisten investointien rahaston ensimmäisen toimintavuoden menestyksen pohjalta 26 komissio on ehdottanut rahaston toiminnan jatkamista vuoden 2020 loppuun ja uutena vaatimuksena, että vähintään 40 prosenttia Euroopan strategisten investointien rahaston infrastruktuuri- ja innovaatio-osioon kuuluvista hankkeista myötävaikuttaa ilmasto-, energia- ja ympäristötoimiin COP21-ilmastokokouksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti 27 . Rahoitusvälineitä on käytettävissä myös Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) kautta. Jäsenvaltiot ja alueet ovat jo suunnitelleet investointeja vähähiilisyyteen (6 miljardia euroa) ja innovointiin (5 miljardia euroa) vuosiksi 2014–2020.

Puhtaan energian innovoinnin vauhdittamiseksi on kuitenkin tarpeen käyttää julkisia varoja kypsän teknologian käyttöönoton lisäksi myös läpimurtoteknologioiden tukemiseen ja paikkaamaan puutteita yksityisessä rahoituksessa innovaatiosyklin varhaisemmissa vaiheissa. Uudet investoinnit on kohdistettava kriittiseen vaiheeseen, jossa vähähiilisiä, energiatehokkaita ratkaisuja skaalataan demonstraatiovaiheesta kohti tuotantomittakaavaa markkinoille. Tämä vaihe edellyttää yleensä suuria investointeja, mutta jäljellä olevat kustannuksiin, suorituskykyyn ja markkinaintegraatioon liittyvät epävarmuustekijät luovat liian suuren riskin yksityisen sektorin sijoittajille.

Laatuaan ensimmäiset, kaupallisen mittakaavan demonstrointihankkeet ovat erityisen suuririskisiä yksityisillä sektoreilla. Tämäntyyppisiä hankkeita varten Euroopan komissio on yhdessä Euroopan investointipankin (EIP) käynnistänyt viime vuonna erityisen energia-alan demonstraatiohankkeiden (Energy Demonstration Projects) 28 rahoitusjärjestelyn osana Horisontti 2020 -ohjelman InnovFin-välineitä. Energy Demonstration Projects on synnyttänyt voimakasta mielenkiintoa lainoihin tai lainatakuisiin, joita se tarjoaa lajissaan ensimmäisille, vähähiilisille teknologioille uusiutuvien energialähteiden ja polttokenno- ja vetyteknologian aloilla.

Komission tavoitteena on vivuttaa EU:n julkisia varoja saamalla liikkeelle yksityisiä investointeja. EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamista koskevassa komission ehdotuksessa esitetään erityistä innovaatiorahastoa seuraajaksi nykyiselle NER 300 -järjestelmälle. Innovaatiorahaston nopean toteutuksen myötä voitaisiin tukea investointeja erittäin innovatiivisiin vähähiilisiin teknologioihin energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla samoin kuin uusiutuvien energianlähteiden sekä hiilidioksidin talteenoton, varastoinnin ja käytön aloilla. Kaikki nämä toimet edellyttävät vahvoja kytköksiä muihin EU:n välineisiin, erityisesti energia-alan demonstraatiohankkeille suunnattuun InnovFin-välineeseen, Euroopan strategisten investointien rahastoon ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin. Tulevasta päästökauppajärjestelmän innovaatiorahastosta on määrä tukea investointeja vähähiiliseen innovointiin uusiutuvissa energialähteissä, hiilidioksidin talteenotossa, varastoinnissa ja käytössä sekä energiaintensiivisessä teollisuudessa. Komissio on ehdottanut, että innovaatiorahaston käynnistäminen mahdollistettaisiin ennen vuotta 2021.

Komissio ja Euroopan investointipankki aikovat perustaa Cleaner Transport Facility -aloitteen, jolla tuetaan puhtaampaan liikenneteknologiaan siirtymistä ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia energiaratkaisuja. EIP:n rahoitustuotteita ja neuvontapalveluja tarjotaan julkisten ja yksityisten tahojen saataville. Hankkeet voivat myös olla kelpoisia Verkkojen Eurooppa -välineen tai Euroopan strategisten investointien rahaston takaukseen.

Euroopan strategisten investointien rahaston ja muiden rahoitusvälineiden mittakaavaetujen saavuttamiseksi ja vaikutuksen maksimoimiseksi tarvitaan vahva jatkumo innovatiivisia hankkeita, jotka yltävät investointi- ja markkinavalmiuden tasolle. Komissio on Euroopan strategisten investointien rahaston puitteissa kehittänyt Euroopan investointihankeportaalin 29 , jonka tarkoituksena on toimia siltana EU:ssa toteutettavien hankkeiden vetäjille investoijiin päin eri puolilla maailmaa. Portaali tarjoaa näkyvyyttä hankkeiden toteuttajille, jotka etsivät mahdollisia sijoittajia. Investoijat saavat sen kautta selkeästi ja läpinäkyvästi käsityksen elinkelpoisista hankkeista Euroopan unionissa sekä helposti yhteyden hankkeiden kehittäjiin ja toteuttajiin.

Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin tutkimuskumppanuudet ovat tärkeä lähde uusille investoinneille teollisuuden kanssa yhteisrahoitettavan tutkimuksen ja kehittämisen tuloksena sekä aikaansaamaansa hankejatkumon ansiosta. Tällaisia ovat muun muassa yhteiset teknologia-aloitteet – kohteinaan polttokenno- ja vetyteknologia, Clean Sky, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimus, Shift2Rail ja biopohjaiset teollisuudenalat – sekä sopimuspohjaiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet, esimerkiksi ”Green Vehicles” (ympäristöystävälliset ajoneuvot) ja ”Sustainable Process Industry through Resource and Energy Efficiency” (resurssi- ja energiatehokas kestäväpohjainen prosessiteollisuus). Myös osaamis- ja innovaatioyhteisöt – varsinkin ”InnoEnergy” ja ”Climate” – muodostavat keskeisen lähteen uusille puhtaan energian investoinneille ja tätä kautta syntyville hanke-ehdotuksille, joilla on valmius saada EU:n rahoitusta. Osaamis- ja innovaatioyhteisöt ovat olennainen yhdistävä tekijä, joka luo kytköksen eurooppalaisista tutkimus- ja innovaatiorahoituslähteistä, kuten H2020-ohjelmasta ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista 30 , yksityisiin kumppaneihin päin samoin kuin alueellisista ja paikallisista toimista yrityksiin päin, myös uusyrityksiin ja pk-yrityksiin. Niiden toimintaa laajennetaan kattamaan neuvontapalvelut, jotka liittyvät pääoman ja teknisen avun saantiin tai liiketoimintamalleja koskeviin ehdotuksiin.

Rahoitusvälineet kannustimina yksityisille investoinneille – Ehdotetut toimet

Euroopan komissio aikoo työskennellä sen eteen, että energia-alan demonstraatiohankkeille suunnatun InnovFin-välineen (Energy Demonstration Projects) talousarvio nostetaan vähintään kaksinkertaiseksi ja sen soveltamisalaa laajennetaan. Tarkoitus on kanavoida varoja eri lähteistä, kuten Horisontti 2020 -ohjelmasta, Euroopan strategisten investointien rahastosta ja muista välineistä. Muiden välineiden kanssa kehitetään synergioita, jotta voidaan tarjota käyttöön keskitetty neuvontapiste, josta potentiaaliset investoijat ja kehittäjät voivat saada suuntaviivoja ja opastusta saatavilla olevista eri välineistä.

Komissio ja Euroopan investointipankki aikovat perustaa Cleaner Transport Facility -aloitteen, jolla tuetaan puhtaampaan liikenneteknologiaan siirtymistä ottamalla käyttöön vaihtoehtoisia energiaratkaisuja. Hankejatkumon kehittämiseksi edistetään kohdennettua yhteistyötä erityisillä aloitteilla, kuten uudella puhtaaseen (vaihtoehtoisella polttoaineella toimivaan) linja-autoliikenteeseen siirtymistä koskevalla aloitteella.

Komissio aikoo Euroopan investointihankeportaalin ja muiden kanavien kautta tuoda kyseeseen tulevat innovatiiviset hankkeet tietoon sijoittajille asianomaisissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksissa, joita tuetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ”InnoEnergy” ja ”Climate” puitteissa.

5.Energiatutkimuksen ja -teknologian rahoittaminen ja hyödyntäminen markkinoilla

Euroopan unioni maailman johtavia toimijoita puhtaan energian tutkimuksessa ja innovoinnissa ja sen suurimpia julkisia rahoittajia. Horisontti 2020 -ohjelmassa on osoitettu 5,7 miljardia euroa painopistealueen ”Yhteiskunnalliset haasteet” erityistavoitteeseen ”Turvallinen, puhdas ja tehokas energia”. Kun mukaan lasketaan Horisontti 2020 -ohjelman muut osa-alueet, puhtaan energian tutkimukseen ja innovointiin kohdentuu yli 10 miljardin euron rahoitus.

Tätä täydentävät Euroopan rakenne- ja investointirahastoista muun muassa älykkäiden erikoistumisstrategioiden 31 kautta tulevat merkittävät investoinnit. Älykkään erikoistumisen strategioissa, joissa ovat mukana teollisuus, tutkijat ja viranomaiset, pyritään keskittämään jäsenvaltioiden rahoitustukea potentiaalisiin voimakkaan kasvun aloihin, kuten vähähiiliseen energiaan.

Tieteen ja tietämyksen rajojen laajentaminen entisestään tämän menestyksen lähtökohdista on edellytys sille, että vähähiiliseen talouteen tehtävien eurooppalaisten investointien laatu ja vaikutus voidaan varmistaa tulevaisuudessakin. Tähän paneudutaan Horisontti 2020 -ohjelman eri osatekijöissä:

Perustutkimus: Horisontti 2020 -ohjelmassa jatketaan uraauurtavan perustutkimuksen rahoittamista Euroopan tutkimusneuvoston 32 kautta noudattaen alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ehdotuspyyntöissä. Vuodesta 2007 Euroopan tutkimusneuvosto on myöntänyt 248 avustusta energia-alan tutkimushankkeisiin, yhteensä noin 500 miljoonaa euroa EU:n rahoitusta.

Markkinoita luova innovointi: Uutena toimenpiteenä Horisontti 2020 -ohjelman jäljellä olevaksi ajaksi komissio harkitsee Euroopan innovaationeuvoston 33 perustamista edistämään läpimurtoinnovaatioita, joilla voidaan vallata ja luoda uusia markkinoita. Erityisesti uusyrityksiä ja pk-yrityksiä painottaessaan tämä mahdollinen uusi Euroopan innovaationeuvosto täydentäisi ehdotettua start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevaa aloitetta 34 . Tavoitteena on parantaa todennäköisyyttä sille, että kiinnostavimmat esimerkit markkinoita luovista mullistavista innovaatioista Euroopassa tavoitetaan, otetaan tuen kohteeksi ja skaalataan tuotantomittakaavaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa ja monitieteellistä tapaa noudattaen – myös energian, liikenteen ja digitaaliteknologioiden leikkauspisteissä. Ensimmäiset toimenpiteet ajoitetaan vuodeksi 2017 Horisontti 2020 -ohjelman puitteisiin, ja komissio pyrkii lujittamaan tätä lähestymistapaa tulevissa ohjelmissa.

Tehtävälähtöinen tutkimus ja innovointi: Komissio tarkastelee uusia konsepteja parhaiden kansainvälisten käytänteiden pohjalta. Tähän sisältyy lähestymistapoja, joissa yhdistyvät tavoitesuuntautunut, tehtävälähtöinen tapa tunnistaa ja valita hankkeita, joilla on suuri vaikuttavuuspotentiaali; suora osallistuminen hankkeen päivittäiseen johtamiseen ja erityyppinen kohdennettu ja räätälöity apu; sekä valtuudet rahoituksen uudelleenjärjestelyyn tai lopettamiseen, jos sovittuja välitavoitteita ei ole saavutettu (esimerkkeinä Yhdistyneen kuningaskunnan Catapult-ohjelma tai Yhdysvaltain Advanced Research Projects Agency-Energy).

Kannustuspalkinnot: Komissio aikoo käyttää kannustuspalkintoja alhaalta ylös -välineenä, jolla pyritään saamaan aikaan läpimurtoinnovaatioita antamalla kilpailijoille täysi vapaus kehittää toimivimmat ratkaisut. Tämä perustuu Horisontti 2020 -ohjelmassa jo saatuihin kokemuksiin (8,25 miljoonaa euroa viittä tällä hetkellä jaettavaa puhtaan energian palkintoa varten).

Puhtaan energian tutkimukseen ja innovointiin keskittyvän painotuksen lisäksi tämän tiedonannon tavoitteet edellyttävät toimia seuraavilla osa-alueilla:

Ilmastotutkimus: Horisontti 2020 -ohjelmasta tuetaan tutkimusta, jonka tuloksia hyödynnetään kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin vuoden 2018 kertomuksessa. Kertomuksessa esitetään tutkimuslöydökset liittyen 1,5 celsiusasteen lämpenemisskenaarioon, ja se epäilemättä tarkentaa tilannearviota EU:n omista meneillään olevista toimista. Tähän liittyen korkean tason paneelin ohjauksella toimivalla hiilestä irtautumisen etenemistapoja koskevalla eurooppalaisella aloitteella (European Decarbonisation Pathways Initiative) viedään Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa eteenpäin tieteellistä työtä toteuttamiskelpoisten ja uskottavien päästövähennyspolkujen kartoittamiseksi Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Avaruustutkimus: Horisontti 2020 -ohjelmasta tuetaan tutkimusta, jonka pohjalta Euroopalle kehitetään maailmanlaajuisia valmiuksia valvoa ihmisen toiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

Liikennetutkimus: Horisontti 2020 -ohjelmasta tuetaan liikennejärjestelmän hiilestä irtautumista edistämällä ajoneuvojen energiatehokkuutta, sähköistä liikkuvuutta ja paristoteknologiaa, siirtymällä kohti ympäristöystävällisiä liikenneratkaisuja ja viemällä eteenpäin digitalisointia tehokkaamman liikenteen ja liikkuvuuden tueksi. Toimilla edistetään uusien liiketoimintamallien syntymistä ja innovaatiomyönteisiä normeja ja määräyksiä, erityisesti kaupunkialueilla. Tutkimus- ja kehittämistoimet täydentävät meneillään olevia poliittisia toimia, joilla tuetaan kypsien innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa, esimerkkeinä nollapäästöinen julkinen liikenne tai älykkäät liikennejärjestelmät.

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet: Paremman käsityksen saamiseksi ilmasto- ja energiapolitiikan yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen – tai vastustukseen – liittyvistä käyttäytymissidonnaisista tai muista sosioekonomisista ehdoista komissio on perustamassa uutta energiatutkimuksen foorumia. Kokoamalla yhteen energia-alan asiantuntijoita teknisempien alojen lisäksi myös yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden piiristä ja tavoittamalla kaikki Euroopan alueet foorumi antaa kaivatun piristysruiskeen poikkitieteelliselle ja monialaiselle työlle. Se pyrkii hyödyntämään paremmin mittavat mahdollisuudet sosiaaliseen innovointiin energia-alalla ja voittamaan vallitsevat yhteiskunnalliset esteet. Tarkoituksena on tehdä ehdotuksia eurooppalaisille päätöksentekijöille energiaunionin tavoitteiden tueksi.

Esimerkkejä eurooppalaisista puhtaan energian innovaatiohankkeista, joita tuetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta:

1. InnovFin-välineisiin kuuluvasta Energy Demonstration Projects -järjestelystä on myönnetty suuruudeltaan 10 miljoonan euron laina lajissaan ensimmäiselle, täyden mittakaavan demonstraatiohankkeelle, jonka kohteena on suomalaisen aaltoenergiaratkaisuja kehittävän AW-Energyn WaveRoller-konsepti. Hankkeen tavoitteena on viedä demonstraatiovaiheesta kaupalliseen käyttöönottoon aaltoenergian muuntaminen sähkövoimaksi – energiaratkaisu, jolla on suuri maailmanlaajuinen markkinapotentiaali.

2. Euroopan investointipankki on myöntänyt 20 miljoonan euron edestä oman pääoman luonteista rahoitusta saksalaiselle Heliatekille InnovFinin Midcap -kasvurahoitusohjelmasta. Yritys on kehittänyt ja patentoinut ainutlaatuisen teknologian – sähköä tuottavan aurinkokalvon (Heliafilm®), jossa käytetään orgaanisia aurinkokennoja (OPV). Nämä kalvonohuet aurinkopaneelit voidaan liittää osaksi lasi- tai julkisivuelementtejä tai sijoittaa talojen kattoihin.

3. Kaupunkien julkisen liikenteen sähköistämistä käsittelevä ELIPTIC-hanke on saanut 6 miljoonan euron suuruisen Horisontti 2020 -rahoituksen sen tutkimiseksi, miten sähköistää kaupunkien julkisen liikenteen järjestelmiä optimoimalla nykyisten infrastruktuurien käyttöä Euroopan kaupungeissa – tavoitteena on tehdä julkisesta liikenteestä sähköisen liikkuvuuden selkäranka, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja parantaa ilmanlaatua.

Jotta Eurooppa saavuttaisi johtoaseman uusiutuvissa energialähteissä, keskeisinä ratkaistavina pulmakysymyksinä ovat uusiutuvien energialähteiden integrointi energiajärjestelmään ja pitkälle vietyjen varastointiratkaisujen kehittäminen vakaiden energiantoimitusten varmistamiseksi kotitalouksille ja teollisuudelle. Energiatehokkuuden etusijan periaatetta toteutettaessa keskeisenä on panostaminen hiilestä irtautumiseen EU:n rakennuskannassa, sillä sen osuus on yli 40 prosenttia EU:n lopullisesta kokonaisenergiankysynnästä. Myös liikennejärjestelmässä on valtaisaa potentiaalia vähentää hiilidioksidipäästöjä, mutta tämä edellyttää varastointiratkaisuja ja digitaalisia innovaatioita liikennepalvelujen ja älykkään liikkuvuuden palvelujen tueksi.

Selkeä priorisointi voi osaltaan saada aikaan kestävää vaikutusta ja auttaa hyödyntämään mahdollisuuksia vähentää hiilidioksidipäästöjä, parantaa teollisuuden kilpailukykyä ja hyötyä vientimahdollisuuksista. Tämä edellyttää keskittymistä innovaatioihin, jotka mahdollistavat uusiutuvan energian teknologioiden laajemman käytön ja suuremmat energiansäästöt ja joilla on välitön merkitys kansalaisille, sillä ne antavat kansalaisille mahdollisuuden osallistua energiakäänteeseen tai tekevät sen edullisemmaksi. Komissio aikoo integroidussa strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa jo saavutetun edistyksen pohjalta keskittää Horisontti 2020 -ohjelmasta saatavaa tulevaa rahoitusta selkeämmin neljään toisiinsa liittyvään strategiseen painopisteeseen, joiden kaikkien keskeisenä lähtökohtana on digitalisointi:

1) Hiilivapauteen EU:n rakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä: lähes nollaenergiarakennuksista plusenergiatalojen alueisiin: Kuten komissio totesi Euroopan rakennusaloitteen yhteydessä 35 , rakennuksilla on olennainen osuus Euroopan siirtymisessä puhtaaseen energiaan. Vaikka EU on jo nyt maailmanlaajuisesti johtava toimija rakennusten innovaatiojärjestelmissä, alan tutkimuksen ja innovoinnin on edelleen oltava etusijalla, jotta tätä johtoasemaa voidaan ylläpitää ja kehittää tulevaisuudessa. EU:n rakennuskannan yhteenlaskettu lattiapinta-ala on noin 25 miljardia m² 36 . Rakennusten osuus on 40 prosenttia EU:n energian kokonaiskysynnästä, enemmän kuin minkään muun sektorin. Toisaalta rakennuksissa piilee myös huomattava energiansäästöpotentiaali, ja kunnostettuina ja parannettuina (varmistaen, että rakennukseen koko sen elinkaaren aikana käytettävä energia otetaan huomioon) ne voivat antaa panoksensa lisäsähkön tuottamiseen uusiutuvalta pohjalta tai tarjota keskeistä energianvarastointikapasiteettia.

2) EU:n johtoaseman vahvistaminen uusiutuvissa energialähteissä: Jotta uusiutuvista energialähteistä voisi tulla tärkein lähde primäärienergian ja sähkön tuotannossa, on kehitettävä eteenpäin energiajärjestelmätason integrointia ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvia seuraavan sukupolven potentiaalisesti kumouksellisia teknologioita 37 . Tämä on myös edellytys muutokselle hiili-intensiivisillä sektoreilla (esim. liikenteessä), joilla tarvitaan vahvoja kannusteita innovaatioihin vaihtoehtoisissa energian muodoissa (esim. uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö, nykyaikaiset biopolttoaineet sekä muut, hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen uudelleenkäytöstä saatavat synteettiset polttoaineet). Tähän sisältyy kohdennettu tutkimus- ja innovointituki läheisessä yhteistyössä teollisuuden kanssa, jotta Eurooppa voisi säilyttää maailmanlaajuisen johtoasemansa uusiutuvan energian teknologioissa.

3) Kohtuuhintaisten ja integroitujen energianvarastointiratkaisujen kehittäminen: Helpottaakseen ja mahdollistaakseen siirtymää vähähiiliseen energiajärjestelmään (myös liikenteessä) paljolti uusiutuvien energialähteiden pohjalta EU:n on tarpeen nopeuttaa (kemiallisen, sähkökemiallisen, sähköisen, mekaanisen ja termisen) energianvarastoinnin täyttä integrointia energiajärjestelmään kotitalouksien, kaupallisessa ja sähköverkon mittakaavassa 38 .

4) Sähköinen liikkuminen ja yhdennetympi kaupunkiliikenteen järjestelmä: Pitkälle kehitettyyn akkusuunnitteluun ja uusiin voimalaitteisiin perustuvien uuden sukupolven sähköajoneuvojen nopea kehittäminen ja käyttöönotto, innovatiivinen latausverkosto sekä tähän liittyvät liiketoimintamallit ja palvelut ovat avaintekijöitä tulevan vähähiilisen liikkuvuuden kannalta. Tueksi tarvitaan yhdennetympi kaupunkiliikenteen järjestelmä, jossa käytetään uusia digitaalisia teknologioita ja eurooppalaisia maailmanlaajuisia satelliittinavigointijärjestelmiä energiatehokkuuden parantamiseksi. 39

Horisontti 2020 -ohjelman vaikutusta näillä neljällä toisiinsa liittyvällä strategisella painopistealalla tehostavat synergiat Euroopan rakenne- ja investointirahaston investointien kanssa.

Energiatutkimuksen ja -teknologian rahoittaminen ja hyödyntäminen markkinoilla – Ehdotetut toimet

Tavoite tehdä EU:sta maailmanjohtaja puhtaissa energiaratkaisuissa edellyttää, että EU:n talousarviosta saatava rahoitus keskitetään disruptiiviseen innovointiin, inkrementaaliseen innovointiin ja kohdennettuun joukkoon vaikutuksiltaan merkittäviä hankkeita. Tähän pääsemiseksi:

Komissio tarkastelee keinoja, joilla voidaan vahvistaa nykyisiä alhaalta ylöspäin suuntautuvia lähestymistapoja innovointiin Horisontti 2020 -ohjelmassa, ja tutkii mahdollisia muita mekanismeja, mukaan lukien mahdollinen Euroopan innovaationeuvosto. Tällä tavoin voidaan tukea paremmin potentiaalisesti murroksellisia teknologioita, innovaatioita ja liiketoimintamalleja – myös sellaisia läpimurtoinnovaatioita vähähiilisen talouden tarpeisiin, joita ei ennakoida strategisessa, tehtävälähtöisessä rahoituksessa.

Komissio aikoo varata käyttöön yli 2 miljardia euroa Horisontti 2020 -työohjelmasta 2018–2020 tutkimus- ja innovointihankkeiden tukemiseen neljällä painopistealalla: 1) hiilivapauteen EU:n rakennuskannassa vuoteen 2050 mennessä: lähes nollaenergiarakennuksista plusenergiatalojen alueisiin, 2) EU:n johtoaseman vahvistaminen uusiutuvissa energialähteissä, 3) kohtuuhintaisten ja integroitujen energianvarastointiratkaisujen kehittäminen ja 4) sähköinen liikkuminen ja yhdennetympi kaupunkiliikenteen järjestelmä. Tämä vastaa 35 prosentin vuotuista lisäystä talousarviossa vuosien 2014–2015 tasosta kyseisillä neljällä alalla.

Komissio tehostaa ERI-rahastoista älykkään erikoistumisen temaattisten foorumeiden kautta saatavaa tukea resurssipohjana alueelliselle innovoinnille ja teollisuusklustereille työskentelyyn konkreettisten investointihankkeiden parissa sellaisilla aloilla kuin digitaaliset ja kehitystä vauhdittavat keskeiset teknologiat sekä energiatehokkuus. Älykkään erikoistumisen temaattisista foorumeista tulevat kyseeseen etenkin ne, jotka keskittyvät energian ja teollisuuden nykyaikaistamiseen. Neljän painopistealan tueksi on määrä saada mukaan lisää julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä synergiassa muiden EU:n välineiden ja rahoitusjärjestelmien kanssa.

Komissio aikoo Horisontti 2020 -ohjelman nykyisten rahoitusvälineiden ja -sääntöjen puitteissa käynnistää pilottiohjelman, jossa yhdistyvät tavoitesuuntautunut, tehtävälähtöinen tapa tunnistaa ja valita hankkeita, joilla on suuri vaikuttavuuspotentiaali; suora osallistuminen hankkeen päivittäiseen johtamiseen ja erityyppinen kohdennettu ja räätälöity apu; sekä valtuudet rahoituksen uudelleenjärjestelyyn tai lopettamiseen, jos sovittuja välitavoitteita ei ole saavutettu. Ohjelmassa painotetaan ripeästi saavutettavia vaikutuksia ja markkinarelevanssia.

Komissio aikoo käynnistää lippulaiva-aloitteena energia-alan innovoinnin kannustuspalkinnon 5–10 miljoonan euron budjetilla myönnettäväksi läpimurtoinnovaatiosta esimerkiksi seuraavilla aloilla: 1) keinotekoinen fotosynteesi, 2) vähäkustannuksisen, lähes nollaenergiarakennuksen suunnittelu ja rakentaminen, 3) yhteisöperustainen energiakauppajärjestelmä tai 4) sosiaalinen innovointi energiassa ja/tai liikenteessä kaupunkitasolla.

6.Euroopan globaalin roolin hyödyntäminen

Komission ensisijainen tavoite vahvemmasta roolista maailmanlaajuisena toimijana edellyttää, että Euroopan unionin on saatava suurempi lisäarvo globaalista roolistaan ilmastotoimijana ja vähähiilisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen edelläkävijänä. Näin voidaan varmistaa, että se pysyy jatkossakin globaalien arvoketjujen keskiössä tähän liittyvine etuineen Euroopan tuotantoteollisuudelle ja maailmanlaajuiselle viennille. Ilmastorahoitus ja kansallisten sitoumusten täytäntöönpano ovat kannustimia globaaliin teknologiayhteistyöhön ja luovat markkinamahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille. Pariisin sopimuksessa korostetaan tutkimuksen ja innovoinnin merkitystä, varsinkin yhteistyössä kehitysmaiden ja nousevan talouden maiden kanssa, ilmastojärjestelmän systeemisen tarkkailun pohjalta.

Energiatarpeen maailmanlaajuinen kasvu etenkin nousevilla markkinoilla tuo merkittäviä vientimahdollisuuksia eurooppalaisten yritysten vähäpäästöisille teknologioille, mukaan lukien tarvittaessa paikallisiin olosuhteisiin sopeutetut nk. niukat innovaatiot. Innovoinnin edistämiseksi ja markkinoiden luomiseksi tarvitaan uusia strategisia kumppanuuksia erityisesti kehittyvien talouksien kanssa.

Kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehtävällä tiiviillä yhteistyöllä on suuri strateginen arvo. Tämän merkitystä korostaa Euroopan komission vuonna 2016 tekemä päätös liittyä EU:n puolesta COP 21 -ilmastokokouksessa käynnistettyyn Mission Innovation -aloitteeseen 40 . Jäseninä on tällä hetkellä 22 maata (mukana kahdeksan EU:n jäsenvaltioita) ja EU, jotka ovat sitoutuneet kaksinkertaistamaan puhtaan energian tutkimusrahoituksensa viiden vuoden aikana. Mission Innovation -aloite auttaa kääntämään suuntauksen, joka on johtanut julkisten menojen laskuun puhtaan energian tutkimuksessa. Ne jäävät yhä edellisen huippunsa alapuolelle 41 ja kauas Pariisin sopimuksen päämäärien saavuttamiseksi tarvittavista paljon korkeammista tasoista. Aloitteen myötä julkiset menot voidaan myös keskittää samansuuntaisesti suurten yksityisten sijoittajien kanssa, esimerkiksi vuorovaikutuksessa Breakthrough Energy Coalition -projektin kanssa 42 . EU:lla on johtava rooli Mission Innovation -aloitteessa, jossa sen yhtenä fokusalueena on aikaansaada synergioita Breakthrough Energy Coalition -projektin kanssa. Mission Innovation -aloitteen jäsenet ovat yksilöineet seitsemän innovaatiohaastetta, joilla on kriittinen merkitys pyrittäessä vähähiiliseen yhteiskuntaan. EU johtaa ponnisteluja auringonvalon muuntamista koskevassa innovaatiohaasteessa, jossa tarkoituksena on luoda varastoitavissa olevia aurinkopolttoaineita, sekä kohtuuhintaiseen rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvässä innovaatiohaasteessa. Se osallistuu aktiivisesti muihin innovaatiohaasteisiin tiiviissä yhteistyössä muiden Mission Innovation -jäsenten kanssa.

Euroopan komissio aikoo jatkossakin tukea kehitysmaita ja nousevan talouden maita niiden energiakäänteessä ja sitä kautta edistää kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa (erityisesti nro 7 (”Kohtuuhintainen ja puhdas energia” ja 13 ”Ilmastotoimet”). Tähän pyritään kansainvälisen yhteistoiminnan avulla, jossa lujitetaan strategisesti tärkeitä tutkimuskumppanuuksia ja huolehditaan osaamisen, asiantuntemuksen, teknologian ja koulutetun henkilöstön vaihdosta keskeisten maiden kanssa. Esimerkkinä mainittakoon äskettäin hyväksytty ehdotus Euroopan ulkoisesta investointiohjelmasta ja siihen liittyvästä Euroopan kestävän kehityksen rahastosta 43 , jonka avulla Afrikan maihin pyritään houkuttelemaan yksityisiä investointeja. Tällä voi olla ratkaiseva merkitys vähähiilisten energiainfrastruktuurien käyttöönoton ja innovatiivisten energiaratkaisujen tukemisen kannalta. Nämä toimet kytkeytyvät läheisesti Euroopan kansainväliseen ilmasto-, kauppa- ja kehitysyhteistyöhön. Vastaavasti EU aikoo käyttää kauppapolitiikan välineitään ja tähän liittyvää teknistä apua kolmansien maiden kannustamiseksi omaksumaan ilmastoneutraaleja ratkaisuja.

Euroopan komissio toimii aktiivisesti useilla rintamilla varmistaakseen, että Euroopan tutkimus ja innovointi ovat avoinna kansainväliselle yhteistyölle 44 . Tämän mukaisesti Horisontti 2020 -ohjelmassa on pyrkimyksenä, että kehitysmaista tulevat tutkijat ja innovoijat työskentelevät yhdessä eurooppalaisten kanssa kehittääkseen sellaisia vähähiilisiä teknologioita ja ratkaisuja, jotka parhaiten soveltuvat paikallisiin olosuhteisiin. Tämä lisää EU:n yritysten markkinamahdollisuuksia ja edistää EU:n vientiä. Samalla kehitysmaiden valmiudet kohenevat ja kansainvälisen tieteellisen yhteistyön edut voidaan hyödyntää uuden teknologian tuomiseksi markkinoille.

Myös Yritys-Eurooppa-verkosto, joka luotiin vuonna 2008 auttamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisessä EU:ssa ja sen ulkopuolella, voi laajentamisensa myötä tarjota entistä paremmin tukea EU:n yrityksille, jotka kehittävät innovatiivisia puhtaan energian ratkaisuja.

Euroopan globaalin roolin hyödyntäminen – Ehdotetut toimet:

Komissio pyrkii yhdessä jäsenvaltioiden kanssa siihen, että Euroopan unionilla on johtava rooli maailmanlaajuisessa Mission Innovation -aloitteessa. EU johtaa ponnisteluja auringonvalon muuntamista koskevassa innovaatiohaasteessa, jonka tarkoituksena on luoda varastoitavissa olevia aurinkopolttoaineita, sekä kohtuuhintaiseen rakennusten lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyvässä innovaatiohaasteessa ja osallistuu aktiivisesti muihin innovaatiohaasteisiin. Komissio keskittyy erityisesti huolehtimaan siitä, että yksityisen sektorin, muun muassa Breakthrough Energy Coalition -projektin, kanssa saadaan aikaan synergioita.

Komissio työskentelee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa yhden tai kahden yhteisen käyttöönotto-ohjelman käynnistämiseksi kehitysmaissa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden aloilla keskittyen erityisesti Afrikkaan, joka on etuoikeutettu kumppani lähestyttäessä EU:n ja Afrikan huippukokousta 2017. Näissä ohjelmissa tutkimus ja innovointi yhdistyvät valmiuksien kehittämiseen vastaanottavassa maassa, sillä molemmat osatekijät ovat välttämättömiä käytännön tuloksiin pääsemiseksi. EU:n rahoitus koostuu osuuksista, jotka saadaan soveltuvin osin Horisontti 2020 -ohjelmasta ja/tai kehitysyhteistyöohjelmista. Aloitetta täydennetään tarvittaessa teknisellä avulla.

Yritys-Eurooppa-verkostoa laajennetaan uusille kolmansien maiden markkinoille, jotta voidaan helpottaa yritysten yhteistyötä, teknologian siirtoa, osaamisen siirtoa sekä pienten ja keskisuurten yritysten tutkimushankeyhteistyötä. Tärkeimmät kohdealat ovat ympäristö, uusiutuvat energialähteet ja kestävä rakentaminen.

7.Energiankäänteen keskeiset toimijat

Se, miten komission tällä strategialla tukemat innovatiiviset ratkaisut otetaan käyttöön ja miten kestäviä niiden vaikutukset ovat, riippuu kansalaisista, kaupungeista, alueista ja jäsenvaltioista.

Kansalaiset ovat keskeisessä asemassa sen kannalta, miten onnistuneesti vähähiiliset innovatiiviset ratkaisut – kotikäyttöisistä älykkäistä mittareista aina laajamittaisiin tuulipuistoihin – otetaan käyttöön. On olennaisen tärkeää löytää uusia ja parempia tapoja osallistaa Euroopan kansalaiset mukaan energiakäänteeseen ja tuoda kuuluviin suuren yleisön jo nykyisellään laaja tuki tälle kehitykselle. Yhä useammat kansalaiset ottavat enemmän vastuuta omasta ja EU:n energiavarmuudesta ja auttavat kehittämään uusia ja omaperäisiä liiketoimintamalleja.

Alueet ja kaupunkiseudut soveltuvat parhaiten integroitujen innovatiivisten ratkaisujen testaukseen ja toteuttamiseen suorassa yhteydessä kansalaisiin. Hyödyntämällä alueille ja kaupungeille suunnattua erityistukea – lähteinään EU:n aluepolitiikka, EU:n kaupunkiagenda, nyt Habitat III:n seurauksena uusi maailmanlaajuinen kaupunkikehitysohjelma, maailmanlaajuinen kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus 45 , ”Älykkäät kaupungit ja yhteisöt” -innovaatiokumppanuus ja Civitas-verkosto 46 – Euroopan kaupungit, kunnat ja alueet ovat ratkaisevalla tavalla vieneet eteenpäin sitä, että kansalaiset ottavat energiakäänteen asiakseen, ja ajaneet ilmastoon ja energiaan liittyvää innovointia ruohonjuuritasolta. Lisäksi asuinalueiden, kaupunkien ja alueiden verkostot voivat auttaa jakamaan parhaita toimintatapoja ja yhdistämään resursseja ja investointeja. Älykkään erikoistumisen foorumeiden ja Horisontti 2020 -ohjelman kautta älykkäille ja kestäville kaupungeille suunnattua tukea on tältä osin laajennettava siten, että se käsittää kaupunkien osallistavuuteen liittyvät näkökohdat, jotta saavutettuja tuloksia voidaan kehittää edelleen. Sellaisia aloitteita kuin Horisontti 2020 -ohjelmaan sisältyvä älykkäiden ja kestävien kaupunkien kohdeala, yhteisen ohjelmasuunnittelun aloite ”Urbaani Eurooppa”, kaupunkialueiden kestävän kehityksen innovatiiviset toimenpiteet 47 sekä ”Älykkäät kaupungit ja yhteisöt” -innovaatiokumppanuus tulisi järjestelmällisesti virtaviivaistaa ja laajentaa, jotta vähähiilisiä, energiatehokkaita ratkaisuja voidaan edelleenkehittää ja ottaa käyttöön urbaanin yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Jotta tämä tavoite toteutuisi, on parannettava mittausta ja tiedonvaihtoa ja kehitettävä paremmin yhteentoimivia järjestelmiä sekä tähän liittyen takeet tietoturvasta ja yksityisyyden suojasta.

Vakiintuneet innovaatiosuuntautuneet urbaanit ekosysteemit (”älykkäät kaupungit”), energiatehokkuuteen tai uusiutuvaan energiaan keskittyviä pienen mittakaavan hankkeita piiriinsä kokoavat investointijärjestelyt ja ympäristöystävällisempiin kaupunkiliikenneratkaisuihin tähtäävät ponnistelut tekevät kaupungeista korvaamattomia tukitahoja tällä tiedonannolla edistettävien puhtaan energian innovaatioiden käyttöönotolle.

Kaupunkien ja alueiden ohella myös jäsenvaltioilla on ratkaiseva rooli energiakäänteen viemisessä eteenpäin. Käytössä on eri mekanismeja koordinoida energiaan liittyviä EU:n tutkimus- ja innovaatiotoimia jäsenvaltioiden vastaavien toimien kanssa tai linjata julkisen sektorin tukea yksityiseltä sektorilta saatavan tuen suuntaisesti. Pyrkimyksiä on kuitenkin varaa tehostaa ja synergioita lisätä.

Strateginen energiateknologiasuunnitelma, johon kuuluu 28 jäsenvaltiota ja neljä assosioitunutta maata sekä teollisuuden ja tutkimusalan sidosryhmiä, on keskeinen osa energiaunionin hallintorakennetta. Koordinoimalla jäsentensä eri toimia ja luomalla synergioita strateginen energiateknologiasuunnitelma on helpottanut kehitystä, jossa sen ensisijaisiin teknologioihin tehdyt vuotuiset t&k-kokonaisinvestoinnit on voitu kaksinkertaistaa viime vuosina. Yhteisiä tutkimus- ja innovointitavoitteita on asetettu kymmenelle toimintaprioriteetille, jotta voidaan edelleen tehostaa koordinoituja tai yhteisiä investointeja kasvavan sitoutumisen kautta. Vastaavasti liikenteen puolella ollaan ottamassa käyttöön strategista liikennealan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa, joka jäsentyy seitsemän temaattisen etenemissuunnitelman ja vastaavan hallintorakenteen ympärille tutkimuksen, innovoinnin ja käyttöönoton tukemiseksi ja vauhdittamiseksi. Sekä strateginen energiateknologiasuunnitelma että strateginen liikennealan tutkimus- ja innovaatio-ohjelma tarjoavat käyttöön rakenteita, joilla on tärkeä merkitys tässä tiedonannossa kuvattujen toimien koordinoinnille ja jotka tukevat niiden toteutusta ja luovat synergioita vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Energiajärjestelmän keskeiset toimijat – Ehdotetut toimet:

Komissio työskentelee jäsenvaltioiden kanssa energiaunionin hallintorakenteiden ja erityisesti SET-suunnitelman kautta jäsenvaltioiden investointien linjaamiseksi jaksossa 5 mainittujen neljän painopistealan viitoittamalla tavalla ja mahdollisuuksien selvittämiseksi vastaavien Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden kehittämiselle.

Energiaunionin hallinnolla varmistetaan, että tutkimusta, innovointia ja kilpailukykyä koskevat kansalliset tavoitteet ja toimenpiteet esitetään yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa ja että tavoitteet, strategiat ja toimenpiteet ovat linjassa EU:n tavoitteiden kanssa. Lisäksi joka toinen vuosi esitettävien yhdennettyjen edistymisraporttien ja energiaunionin tilasta laadittavien kertomusten avulla varmistetaan tarvittava seuranta ja valvonta.

Komissio perustaa jäsenvaltioiden kanssa erityisen hallintorakenteen strategista liikennealan tutkimus- ja innovointiohjelmaa varten, jotta pitkän aikavälin liikennetutkimuksen ja -innovoinnin strategisia suunnitelmia voidaan linjata keskenään ja huolehtia niiden paremmista kytköksistä energia-alaan ja digitaalitekniikoihin.

Komissio edistää parhaiden käytäntöjen jakamista ja laajentamista sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kaupunkikehittämisen demonstraatiohankkeita, mukaan lukien eurooppalaisessa ”Älykkäät kaupungit ja yhteisöt” -innovaatiokumppanuudessa sekä kaupunkialueiden kestävän kehityksen innovatiivisilla toimenpiteillä tuettavat hankkeet. Tässä hyödynnetään myös Euroopan komission Copernicus-maanseurantaohjelman dataa ja tuotteita.

8.Päätelmät

Tässä asiakirjassa esitetyt strategiset toimenpiteet muodostavat energiaunionin tutkimus- ja innovointipilarin ydinosan. Ne ovat keskeinen osa laajempaa pakettia, johon kuuluvilla toimenpiteillä helpotetaan siirtymistä puhtaaseen energiajärjestelmään siten kuin tänään esitetyssä tiedonannossa Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille esitetään. Komissio pyrkii panemaan nämä toimenpiteet täytäntöön toimeksiantonsa aikana ja raportoi saavutetusta edistyksestä vuotuisen energiaunionin tilaa käsittelevän kertomuksen yhteydessä.

(1) 1 600 4 400 Vähähiilisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen globaalit markkinaennusteet liikkuvat noin – miljardin euron haarukassa per vuosi. Kasvupotentiaali on suurta erityisesti Euroopan ulkopuolella.

(2)

Ks. Pariisin jälkeen, COM(2016) 110 final.

(3) Scaling up innovation in the Energy Union to meet new climate, competitiveness and societal goals Euroopalla on eniten arvokkaita patentteja ilmastonmuutoksen hillitsemisteknologioissa. Ks. (i24C, 2016), s. 35.

(4) COM(2016)860

(5) COM(2014) 903 Euroopan investointiohjelmasta.

(6) Towards an Integrated Strategic Energy Technology (SET) Plan: Accelerating the European Energy System Transformation (Integroitu strateginen energiateknologiasuunnitelma (SET): Euroopan energiajärjestelmän muutoksen nopeuttaminen), C(2015) 6317 final.

(7) EU:n energiajärjestelmässä innovoinnissa ei ole kyse vain uusista teknologioista vaan myös uusista mullistavista liiketoimintamalleista ja palveluista, yhteiskunnallisesta innovoinnista ja uusista poliittisista ja taloudellisista mekanismeista. Ks. Scaling up innovation in the Energy Union to meet new climate, competitiveness and societal goals (i24C, 2016), s. 14.

(8) Pääomamarkkinaunioni – Vauhtia uudistuksiin, COM(2016) 601 final.

(9)

Ks. Open innovation, open science, open to the world, 2016, Euroopan komissio, ISBN 978-92-79-57346-0.

(10) SWD(2016) 420

(11) COM(2016) 864

(12) COM(2016)860 ]

(13) Parempi sääntely: paremmilla tuloksilla saadaan aikaan vahvempi unioni, COM(2016) 615.

(14) Kilpailukykyneuvoston päätelmät, toukokuu 2016.

(15) Ympäristöteknologian varmennusjärjestelmä tarjoaa kolmannen osapuolen tekemään varmennusta teknologian suorituskyvystä. Ks. http://ec.europa.eu/environment/ecoap/etv/

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta.

(17) COM/2015/0337 final – 2015/0148 (COD)

(18) COM/2016/0482 final – 2016/0231: taakanjakoasetus

(19) COM(2016) 479 final 2016/0230 (COD)

(20) Kierto kuntoon – kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma, COM(2015) 614.

(21) COM(2016) 501 final.

(22) COM(2016) 733 final

(23) Ks. komission työohjelma 2017, liite I, COM(2016)710 final.

(24) Ks. KOM(2008) 400.

(25) Ks. World Energy Outlook, 2016.

(26) COM(2014) 903 Euroopan investointiohjelmasta.

(27) COM(2016) 581 final.

(28) http://www.eib.org/products/blending/innovfin/ Tarkemmin Energy Demonstration Projects -rahoitusjärjestelystä ks.

(29) www.ec.europa.eu/eipp Euroopan investointihankeportaali:

(30) Asetus (EU) N:o 1303/2013.

(31) http://s3platform.jrc.ec.europa.eu/

(32) ERC:stä ks. https://erc.europa.eu

(33) Työnimike.

(34) Ks. Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite, COM(2016) 733 final.

(35) COM(2016) 860, liite I

(36) Europe’s buildings under the microscope Ks. (2011).

(37) Impact Assessment of Roadmap 2050, SEC(2011) 1565/2, Part ½ Ks. ”High RES” -skenaario, .

(38) Varastointia koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen osoitettu EU:n tuki tulee tällä hetkellä pääasiallisesti älykkäiden verkkojen tutkimukseen suunnattuna tukena SET-suunnitelmasta sekä polttokenno- ja vetyteknologiaa kehittävän yhteisyrityksen puitteissa.

(39) COM(2016) 501 final Ks. Vähäpäästöistä liikkuvuutta koskeva eurooppalainen strategia, .

(40) http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-2063_it.htm Lehdistötiedote 3.6.2016, European Union joins Mission Innovation, a global initiative on clean energy:

(41) Energian tutkimuksen, kehittämisen ja demonstroinnin menot IEA:n jäsenmaissa , OECD/IEA (2015).

(42) Breakthrough Energy Coalition -ryhmään kuuluu yli kaksikymmentä sijoittajaa eri maista. Ryhmä on Innovation Mission -aloitteen puitteissa käynnistänyt yhteisen projektin, jonka tavoitteena investoida puhtaan energian tutkimukseen.

(43) Ks. COM/2016/0581.

(44) Ks. Open innovation, open science, open to the world, 2016, Euroopan komissio, ISBN 978-92-79-57346-0.

(45) http://www.covenantofmayors.eu/index_en.html Ks. .

(46) Civitas on suunniteltu ohjelmaksi, jonka avulla kaupungit voivat oppia toisiltaan ja helpottaa ideoiden vaihtoa.

(47) http://www.uia-initiative.eu/