EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 22.11.2016

COM(2016) 733 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite

{SWD(2016) 373 final}

KOMISSION TIEDONANTO

Euroopan seuraavat kärkiyritykset: start-up- ja scale-up-yrityksiä koskeva aloite

1.    JOHDANTO

Kasvuyrityksiin syntyy paljon enemmän uusia työpaikkoja kuin muihin yrityksiin. 1 Niistä suuri osa on nopeasti kasvavia nuoria yrityksiä (start-up-yrityksiä), jotka lisäävät innovointia EU:ssa ja vahvistavat EU:n kilpailukykyä ja taloutta. Tällaiset nopeasti kasvavat yritykset, eli scale-up-yritykset, voivat myös tarjota sosiaalisia etuja, kuten joustavampia ja nykyaikaisempia työjärjestelyjä.

Komissio ilmoitti sisämarkkinastrategiassa, että se aikoo etsiä keinoja tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa start-up- ja scale-up-yritysten kannalta. Viime kädessä eurooppalaisten start-up- ja scale-up-yritysten toimintaympäristön paraneminen edistää suoraan työpaikkojen syntymistä sekä kasvua EU:ssa.

Start-up-yrityksissä, jotka ovat usein teknologiapohjaisia 2 , yhdistyvät nopea kasvu; voimakas riippuvuus tuote-, prosessi- ja rahoitusinnovoinnista; teknologian kehittymisen äärimmäisen tarkka seuraaminen sekä useimmiten yhteistyöalustoihin perustuvien innovatiivisten liiketoimintamallien laaja käyttö.

Monissa jäsenvaltioissa on jo käytössä tai niissä harkitaan aloitteita, joilla luodaan innovointiin ja yrittäjyyteen kannustava ympäristö. Tämän seurauksena EU:n ja Yhdysvaltojen välillä ei ole enää suurtakaan eroa syntyvien yritysten määrässä. 3 Tämä näkyy erityisesti teknologian alalla, jolla EU:n yritykset ovat ottamassa maailmanlaajuisen johtoaseman tietyillä keskitason ja korkean teknologian aloilla (esimerkiksi koneenrakennus ja autoala).

Useilla EU:n aloitteilla edistetään työpaikkojen luomista ja kasvua, esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahastolla (ESIR) 4 , jonka voimassaoloa on jatkettu ja rahoituskapasiteettia lisätty. Myös sisämarkkinastrategia 5 , digitaaliset sisämarkkinat 6 ja pääomamarkkinaunioni 7 ovat tarjonneet puitteet lisäparannuksille. Lisäksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa (ERI-rahastot) painotetaan voimakkaammin innovoinnin ja pk-yritysten tukemista muun muassa myöntämällä riskipääomaa 140 000 start-up- ja scale-up-yritykselle. 8 ERI-rahastoja koskevien sopimusten kohteena on jo 377 000 pk- ja start-up-yritystä.

Eurooppalaiset start-up-yritykset eivät kuitenkaan aina menesty ja laajene Eurooppaan ja muualle maailmaan, vaan aivan liian harvat niistä selviävät kriittisistä toisesta ja kolmannesta vuodesta, ja vielä harvemmat kasvavat suuriksi yrityksiksi. 9  

Tilanteeseen on monia syitä, mutta arvioiden mukaan EU:ssa voisi 20 vuoden kuluttua olla jopa miljoona uutta työpaikkaa ja EU:n BKT voisi olla jopa 2 000 miljardia euroa suurempi, jos scale-up-yritysten osuus olisi yhtä suuri kuin Yhdysvalloissa. 10 Koska yrityksen koko on verrannollinen sen tuottavuuteen, tämä edistäisi Euroopan tuottavuuden kasvua. 11 12 Uusista tavoista, joilla start-up-yrityksiä autetaan kasvamaan, voisivat hyötyä myös perinteiset yritykset, sillä nekin saisivat tukea toimintaansa ja kasvuunsa sisämarkkinoilla.

Komissio järjesti aiemmin vuonna 2016 julkisen kuulemisen, jonka tulokset vahvistavat tätä käsitystä. Kuulemisen päähavainnot 13 olivat seuraavat:

Kasvuhakuisten start-up-yritysten toimintaa haittaavat edelleen liian monet hallinnolliset ja sääntelyyn liittyvät esteet, etenkin jos toiminta on rajatylittävää.

Sekä start-up- että scale-up-yrityksillä on liian vähän tilaisuuksia löytää mahdollisia kumppaneita rahoitusalalta, liike-elämästä ja paikallisviranomaisten keskuudesta ja ryhtyä yhteistyöhön niiden kanssa.

Kasvun suurin este on rahoituksen saanti.

Sisämarkkinat ovat toisin sanoen edelleen liian pirstoutuneet, 14 mikä saattaa rajoittaa erityisesti start-up- ja scale-up-yritysten kasvupotentiaalia. Vaikuttaa siltä, että sääntelyyn liittyvät ja hallinnolliset esteet jarruttavat usein innovointia ja aineettoman omaisuuden hyödyntämistä näissä yrityksissä ja niiden kasvamista EU:n laajuisiksi. Yritykset saattavat sen sijaan siirtää toimintaansa EU:n ulkopuolisille oikeudenkäyttöalueille, joilla kasvun mahdollisuudet ovat paremmat. Tämä voi johtaa työpaikkojen vähenemiseen EU:ssa.

EU:ssa viranomaisten, start-up-yritysten ja niiden liikekumppanien on toimittava yhdessä, jottei start-up-yritysten arvokas työ menee hukkaan. Tarvitaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja etenkin yhteistyötä start-up-yritysten kanssa. Viranomaisten on luotava olosuhteet, joissa start-up-yritykset voivat kasvaa. Start-up-yritykset voivat vuorostaan luoda työpaikkoja, kilpailla markkinoilla ja olla sosiaalisesti vastuullisia. Hiljattain julkaistu scale-up-manifesti 15 osoittaa, että start-up-yritykset ovat valmiita tarttumaan toimeen. Komissio on tyytyväinen tähän toimijoiden aloitteeseen, jonka suositukset se on ottanut huomioon omissa asiaa koskevissa pohdinnoissaan.

Tässä start-up- ja scale-up-yrityksiä koskevassa aloitteessa puututaan kolmeen ongelmaan: esteisiin, kumppanien ja tilaisuuksien puutteeseen ja rahoitusvaikeuksiin. Se perustana ovat

kaikki EU:n politiikat kattava koordinoitu lähestymistapa, joka perustuu nykyisiin tai kehitteillä oleviin toimenpiteisiin, mukaan lukien alakohtaiset lähestymistavat, esimerkiksi avaruusalalla;

rajattu joukko kohdennettuja käytännön toimia; sekä ennen kaikkea

kumppanuus.

2.    ESTEIDEN POISTAMINEN

Monet innovatiiviset nuoret yritykset pelkäävät, että niitä rangaistaan työläämmillä säännöillä, jos ne kasvavat liian suuriksi, vaikkeivät ne laajenisi ulkomaille. Monet komission aloitteet, joiden tarkoituksena on madaltaa rajatylittävän toiminnan esteitä, eivät koske vain start-up-yrityksiä, mutta niistä voi olla erityisen paljon hyötyä niille. Näitä ovat esimerkiksi yhteistyötaloutta koskeva työ 16 sekä käynnissä olevat aloitteet, jotka koskevat palvelujen tarjoamisen edelleen parantamista sisämarkkinoilla, sähköistä hallintoa sekä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin ensisijaisia kohteita. 17

Ensinnäkin sääntelyyn ja hallintoon liittyvien sääntöjen ja muodollisuuksien selvittäminen ja noudattaminen voivat olla aikaa vieviä, sillä kansallisia ja EU:n sääntöjä koskeva tieto on monesti hajallaan ja vaikeasti omaksuttavissa. Kaikkien verotukseen sekä yhtiö- ja työlainsäädäntöön ja muihin asioihin liittyvien vaatimusten ymmärtäminen on todellinen haaste etenkin sellaiselle start-up-yritykselle, jolla ei ole riittävästi resursseja tai asiantuntemusta. Kuulemisessa ilmeni, että silloinkin, kun start-up-yritykset ymmärtävät ja täyttävät vaatimukset, ne pitävät niitä liian työläinä. Lähes 40 prosenttia vastaajista piti toiminnan laajentamista odotettua vaikeampana.

Etenkin digitaalisten start-up-yritysten on myös vaikeaa palkata muissa EU-maissa toimivia työntekijöitä (koska verosäännöt ja työntekijöiden palkkaamista koskevat säännöt vaihtelevat). Sivuliikkeen perustaminen on usein liian hankalaa, eikä siihen ole tarvetta (koska yritys haluaisi esimerkiksi palkata vain yhden henkilön).

Eritasoisten – EU:n, kansallisten, alueellisten ja paikallisten – viranomaisten on siis poistettava turhat esteet ja rasitteet ja autettava yrityksiä väistämättömien esteiden ylittämisessä.

Komissio on jo tarttunut toimeen ja ilmoittanut toteuttavansa toimenpiteitä monilla näistä aloista. 18 Se aikoo esittää vuonna 2017 aloitteita, jotka koskevat keskitettyä digitaalista palvelupistettä (Single Digital Gateway). Kyseisen portaalin kautta kansalaiset ja yritykset löytäisivät verkosta helposti sisämarkkinoita koskevia tietoja, sähköisiä menettelyjä, tukea, neuvontaa ja ongelmanratkaisupalveluja. Sen kautta voisi myös hoitaa rajat ylittävää toimintaa koskevia menettelyjä. 19

Jäsenvaltioiden asiantuntijaryhmään kuuluvat kansalliset viranomaiset tarkastelevat start-up-yrityksiä koskevaa yleistä sääntelykehystä. Niitä tukee Horisontti 2020 -ohjelmaan kuuluva toimintapolitiikan tukijärjestely, jonka kautta jäsenvaltiot voivat pyytää start-up-yritysten liiketoimintaympäristön parantamissuosituksia. Sen varmistamiseksi, että komissiolla ja jäsenvaltioilla on yksityiskohtaista tietoa ja näyttöä start-up- ja scale-up-yrityksistä, komissio aikoo ensimmäistä kertaa koota järjestelmällisesti niitä koskevia tietoja, toteuttaa tarkkoja analyyseja sekä antaa jäsenvaltioille palautetta ja näyttöä, joiden avulla ne voivat parantaa politiikan suunnittelua ja yksinkertaistaa täytäntöönpanovälineitä. Se hyödyntää tässä työssä uudistettua Euroopan klusterien ja teollisen muutoksen seurantajärjestelmää 20 .

Toiseksi start-up-yritykset ovat erityisen huolissaan verotuksesta ja 28:n eri verojärjestelmän noudattamisen hankaluudesta: 58 prosenttia komission kuulemiseen vastanneista piti verosäännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia korkeina. Pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä (pk-yritykset) kuluu vaatimusten noudattamiseen summa, joka vastaa noin 30:tä prosenttia veroihin liittyvistä menoista. Luku on suurempi, jos yrityksellä on rajatylittävää toimintaa. 21 Tähän ongelmaan puuttuminen parantaisi tilannetta konkreettisesti ja voisi helpottaa start-up-yritysten kasvua.

Komissio on ilmoittanut 6. huhtikuuta 2016 hyväksymässään toimintasuunnitelmassa, että se aikoo uudistaa ja yksinkertaistaa EU:n sisällä tapahtuvan rajat ylittävän kaupan arvonlisäverotusta luomalla yhtenäisen arvonlisäveroalueen. 22 Se aikoo siksi esittää lähikuukausina kattavaa pakettia, jolla vähennetään EU:n arvonlisäverojärjestelmän monimutkaisuutta ja hajanaisuutta. Näin pyritään luomaan yritysten kasvua edistävä ja rajat ylittävälle kaupankäynnille suotuisa ympäristö. Komissio aikoo antaa lähiviikkoina ehdotuksen arvonlisäveron erityisjärjestelmän yksinkertaistamiseksi ja sen laajentamiseksi koskemaan tavaroita ja muita palveluja koskevaa rajatylittävää kuluttajakauppaa. Vuonna 2017 se aikoo antaa pk-yrityksille, myös start-up-yrityksille, tarkoitettua arvonlisäveron yksinkertaistamispakettia koskevan ehdotuksen. Lisäksi se aikoo antaa EU:n sisäisen rajatylittävän kaupankäynnin lopullista arvonlisäverojärjestelmää koskevan ehdotuksen, jolla myös kevennetään start-up- ja scale-up-yritysten rasitteita.

Hiljattain hyväksytyt ehdotukset panna uudelleen vireille yhteistä yhdistettyä yhteisöveropohjaa (CCCTB) koskeva hanke sisältävät nekin kannustimia yritysten kasvulle ja yli rajojen tapahtuvalle laajentumiselle sisämarkkinoilla. Innovatiivisille start-up- ja scale-up-yrityksille, jotka päättävät noudattaa CCCTB:tä, hanke sisältää tutkimus- ja kehitystoimille myönnettävän ylimääräisen vähennyksen sekä vähennyksen, jolla varmistetaan oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle samantasoiset veroetuudet kuin velkarahoitukselle. 23

Kolmanneksi rehelliset riskinottajat joutuvat liian usein tehottomien ja turhan pitkien maksukyvyttömyysmenettelyjen kohteeksi, eikä elinkelpoisilla yrityksillä ole mahdollisuutta uudelleenjärjestelyyn. Rehellisten ylivelkaantuneiden yrittäjien vaikuttaa myös olevan vaikea saada uutta tilaisuutta, vaikka menestyvän yrittäjän taustalla on usein epäonnistuminen. Epäonnistumisen ja siitä rankaisemisen pelko voivat vähentää halukkuutta investoida kasvuun.

Yhtiö- ja maksukyvyttömyyslainsäädännön alalla komissio on tänään antanut säädöksen, jossa säädetään i) jäsenvaltioiden takaamasta ennakkovaroitusjärjestelmästä ja etenkin pk-yritysten mahdollisuudesta turvautua uudelleenjärjestelyyn elinkelpoisuuden palauttamiseksi ja maksukyvyttömyyden välttämiseksi; ii) järjestelmästä, jossa yksittäisille velkaantuneille yrittäjille tarjotaan uusi mahdollisuus vapauttamalla heidät velkavastuusta, sekä iii) uudelleenjärjestely-, maksukyvyttömyys- ja vastuuvapausmenettelyjen tehostamisesta. Komissio aikoo myös esitellä vuonna 2017 yhtiölakialoitteen, jonka tarkoituksena on helpottaa digitaalisten ratkaisujen käyttöä yrityksen koko elinkaaren ajan, etenkin rekisteröinnin ja yrityksen asiakirjojen ja tietojen ilmoittamisen yhteydessä. Se aikoo lisäksi antaa rajatylittäviä sulautumisia ja jakautumisia koskevan ehdotuksen, jolla muun muassa päivitetään rajatylittäviä sulautumisia koskevat säännöt ja täydennetään niitä rajatylittäviä jakautumisia koskevilla säännöillä. Kuten digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa ja sähköisen hallinnon toimintaohjelmassa on ilmoitettu, vuonna 2016 käynnistetään jäsenvaltioiden myötävaikutuksella laajamittainen pilottihanke, joka koskee yhden kerran periaatteen täytäntöönpanoa valtioiden rajojen yli yritysten ja viranomaisten välisissä suhteissa. 24

Neljänneksi komissio aikoo työlainsäädännön alalla edelleen helpottaa työntekijöiden oikeuksien noudattamista ja kunnioittamista start-up-yrityksissä, mukaan lukien työaikaa ja työsuojelua koskevat EU:n säännökset.

Lisäksi EU aikoo jatkossakin käyttää kauppapoliittisia keinoja mahdollisuuksien avaamiseksi start-up- ja scale-up-yrityksille ulkomaisilla markkinoilla, etenkin kauppasopimuksia ja toimenpiteitä, joilla varmistetaan ennakoitavissa olevat, selkeät kauppasäännöt.

3. UUSIEN MAHDOLLISUUKSIEN LUOMINEN

EU ja jäsenvaltiot voisivat helpottaa start-up-yritysten toimintaa myös tukemalla niitä seuraavilla aloilla:

yhteyksien luominen oikeisiin kumppaneihin (esimerkiksi sijoittajat, liikekumppanit, yliopistot ja tutkimuskeskukset);

kaupallisten mahdollisuuksien arviointi (erityisesti hankintasopimukset);

sellaisten työntekijöiden rekrytointi, joilla on oikeanlaista osaamista, myös EU:n ulkopuolelta.

3.1    Kumppanit, klusterit ja ekosysteemit

Komissio ja EU:n jäsenvaltiot ovat viime vuosina tukeneet sellaisten ”yhteisöjen” perustamista, jotka auttavat start-up-yrityksiä luomaan yhteyksiä potentiaalisiin kumppaneihin (esimerkiksi sijoittajiin, liikekumppaneihin, yliopistoihin tai tutkimuskeskuksiin) järjestämällä tapahtumia ja foorumeita, muodostamalla klustereita, verkostoitumalla sekä luomalla paikallisia tai alueellisia tukiekosysteemejä. 25

Start-up Europe -aloitteesta on muodostunut EU:n laajuinen tunnustettu brändi ekosysteemien välisten yhteyksien luojana. 26 Se keskittyy luomaan yhteyksiä ihmisten ja paikallisten ekosysteemien välille, edistämään kansainvälisiä yhteyksiä sekä tarjoamaan tietoa start-up-yrityksille tarkoitetun keskitetyn asiointipisteen kautta. Edistystä on saavutettu, mutta toimintaa, etenkin sijoittajien, suuryritysten ja yrittäjien välistä kumppaninetsintää ja alueellisten päättäjien verkostoitumista, tehostetaan jatkossa.

Lisäksi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) on perustanut useita osaamis- ja innovaatioyhteisöjä tieto- ja viestintätekniikan, energian, ilmastonmuutoksen, terveyden ja raaka-aineiden aloilla. Rahoituksesta 25 prosenttia on julkista ja loput yksityisiä investointeja. EIT:n apu liittyy moniin asioihin: yrittäjätaitoihin, mentorointiin ja start-up-kiihdyttämöihin.

EU on myös perustanut alueellisten verkostojen ja eurooppalaisten strategisten klusterikumppanuuksien tukemia temaattisia älykkään erikoistumisen foorumeita 27 , jotka luovat yhteyksiä alueiden ja yritysten välille sekä edistävät scale-up-yrityksiin tehtäviä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) investointeja. Nämä hankkeet 28 saavat kohdennettua rahoitusta, ja niillä edistetään tilaisuuksien luomista scale-up-yrityksille. Komissio aikoo rohkaista jäsenvaltioita osallistumaan temaattisiin älykkään erikoistumisen foorumeihin ja käyttämään Horisontti 2020 ohjelmaan kuuluvaa toimintapolitiikan tukijärjestelyä.

Julkisen kuulemisen perusteella start-up- ja scale-up-yritykset hyötyisivät koordinoidummasta tuesta näistä aloitteista huolimatta. Siihen voisivat kuulua

tehokkaasti toisiinsa yhteydessä olevien EU:n laajuisten klusterien ja ekosysteemien kriittinen massa;

kiihdyttämöjen ja hautomojen parempi käyttö;

EU:n laajuinen foorumi yhteyksien luomiseksi start-up-yritysten ja potentiaalisten kumppanien välille (nykyisten julkisten ja yksityisten foorumien rinnalla).

3.2    Hankintamahdollisuudet

Julkisilla hankintasopimuksilla voidaan tukea kasvuun tähtääviä toimia, mutta pk-yritykset ovat edelleen aliedustettuina 29 etenkin niin sanotuissa kynnysarvon ylittävissä julkisissa hankinnoissa. 30  

Julkisten hankintojen markkinat ovat 2 biljoonan euron arvoiset ja tarjoavat siksi start-up- ja scale-up-yrityksille merkittävän kasvumahdollisuuden. Tätä mahdollisuutta ei vielä täysin hyödynnetä. Start-up- ja scale-up-yritykset eivät saa julkisista hankintasopimuksista osuutta, joka vastaisi niiden painoarvoa taloudessa. 31 Jotta innovatiiviset start-up- ja scale-up-yritykset saisivat suuremman osuuden julkisista hankintasopimuksista, hankintaviranomaiset tarvitsevat enemmän tukea markkinatilaisuuksien ja nykyaikaisten hankintavälineiden käytössä. Etenkin alustavat markkinakartoitukset ja innovaatiokumppanuudet voivat olla tehokkaita tapoja, joilla start-up- ja scale-up-yritykset voivat esitellä innovatiivisia tuotteitaan julkisille ostajille. Tämä parantaisi start-up- ja scale-up-yritysten mahdollisuuksia menestyä tarjouskilpailuissa. Sähköisten hankintamenettelyjen käyttöönotto on tässä yhteydessä olennaista.

Hyvin suunnitellut julkiset innovaatiohankinnat ovat jo auttaneet tuomaan testaamattomia ideoita markkinoille ja luoneet näin rajatylittävän kasvun mahdollisuuksia.

Seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman mukaisessa ensimmäisessä innovaatiohankintaohjelmassa pk-yritykset saivat 2,5 kertaa enemmän hankintasopimuksia kuin tavanomaisissa menettelyissä (73 prosenttia vs. 29 prosenttia) ja rajojen yli tehtiin 15 kertaa enemmän sopimuksia kuin Euroopan julkisissa hankinnoissa keskimäärin (29 prosenttia vs. 2 prosenttia). 32

EU hyväksyi vuonna 2014 uuden julkisia hankintoja koskevan kehyksen, jolla parannettiin start-up-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintoihin. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kansalliset tai alueelliset/paikalliset hankintaviranomaiset eivät vielä tunne näitä mahdollisuuksia riittävän hyvin.

3.3    Osaaminen

Kasvavat yritykset tarvitsevat työntekijöitä, joilla on oikeanlaista osaamista, erityisesti teknistä, rahoituksellista ja digitaalista osaamista. Erittäin tärkeitä ovat myös yrittäjähenkisyys sekä toiminnan laajentamisen edellyttämät esimies- ja johtamistaidot.

Komissio pyrkii tiedonantonsa Uusi osaamisohjelma Euroopalle (kesäkuu 2016) pohjalta parantamaan taitojen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta.

Näihin haasteisiin vastataan kolmella aloitteella:

tuleva digitaalitaitoja ja työpaikkoja edistävä koalitio, jolla tuetaan koulutuksen, työllisyyden ja teollisuuden välistä yhteistyötä;

alakohtaista osaamisyhteistyötä koskeva suunnitelma, jolla parannetaan osaamista koskevan tiedon hankintaa ja puututaan osaamisvajeeseen;

tuleva osaamista koskevan tiedon hankintaa ja ennusteiden laadintaa koskeva ”massadataväline”, joka on osa EU:n osaamispanoraamaa.

Komissio on myös perustanut kaksi viitekehystä, joilla parannetaan taitojen opettamista ja arviointia:

yrittäjyyttä koskeva viitekehys (European Entrepreneurship Framework, EntrComp)

digitaalitaitoja koskeva viitekehys (Digital Competence Framework, DigComp).

Se aikoo edistää näiden kehysten käyttöönottoa jäsenvaltioissa yhdessä jäsenvaltioiden kanssa. Samanaikaisesti EIT jatkaa ja lisää toimia, jotka koskevat maisteriopiskelijoille annettavaa teknisten taitojen ja yrittäjyystaitojen yhdistettyä koulutusta.

Komissio edistää myös tieto- ja viestintäteknistä ammattitaitoa: eurooppalaisista tietoteknisen osaamisen puitteista 35 on muodostunut normi tieto- ja viestintätekniikan ammattilaisille. Kyky houkutella lahjakkaimmat työntekijät myös EU:n ulkopuolelta on sekin tärkeä menestyksen avain. Komissio ehdotti kesäkuussa 2016 EU:n sinisen kortin uudistamista, jotta se houkuttelisi paremmin erityisosaajia kolmansista maista. 36 Koska ulkomaisilla osaajilla voi olla merkittävä rooli myös uusien yritysten perustamisessa, EU:n on pyrittävä houkuttelemaan ja tukemaan heitä paremmin.

3.4    Start-up- ja scale-up-yritysten innovointimahdollisuuksien parantaminen EU:ssa

Komissio on lisännyt tukea, jota pk-yrityksille annetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” kautta joko kumppaneina tutkimusorganisaatioiden ja muiden yritysten yhteistyöhankkeissa tai yksittäisinä edunsaajina. Se on myös tehostanut innovoinnin tukemista lisäämällä demonstrointihankkeita, helpottamalla kokeilu- ja pilotointijärjestelyjen käyttöä, toteuttamalla innovaatiohankintaa koskevia toimia ja vahvistamalla rahoitusvälineitä. Osallistuvien pk-yritysten määrä on tämän seurauksena kasvanut ja ylittää tällä hetkellä tavoitteena olleen 20 prosenttia.

Uudella pk-yrityksille kohdennetulla välineellä on jo tuettu innovointihankkeita 1 924 pk-yrityksessä 37 . Näytön ja sidosryhmien näkemysten 38 perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että Horisontti 2020 -ohjelman tuki sopii paremmin olemassa olevalle teknologialle ja yrityksille kuin start-up-yrityksille, jotka innovoivat uusilla markkinoilla tai digitaalisen ja perinteisen tekniikan rajamaastossa. Nykyisellään tuki on näiden yritysten tarpeisiin liian monimutkaista, joustamatonta ja hidasta.

Edellä esitetyn perusteella komissio aikoo tehdä muutoksia Horisontti 2020 -puiteohjelmaan kaudeksi 2018–2020 seuraavasti:

Se ottaa käyttöön täysin alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan, jotta monialaiset ja eri teknologioita hyödyntävät innovatiiviset hankkeet olisivat tukikelpoisia.

Se lisää start-up-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitustukea ja teknistä tukea.

Se ottaa kohteeksi markkinoita luovat läpimurtoinnovaatiot, joilla on kasvupotentiaalia.

Tämän pohjalta ja Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnin tulosten perusteella Euroopan komissio aikoo harkita Euroopan innovointineuvoston 39 perustamista tulevia ohjelmia varten. Innovointineuvosto tukisi sellaisten läpimurtoinnovaatioiden syntymistä, joilla voitaisiin vallata ja luoda uusia markkinoita.

Sen lisäksi, että otetaan huomioon pk-yritysten erityistarpeet, kuten avoin ja helppo mahdollisuus käyttää kokeilu- ja pilotointijärjestelyjä, innovaatiotutka-aloitteella helpotetaan yhteistyössä alueiden ja innovaatiokeskittymien kanssa Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettujen, markkinapotentiaalia omaavien innovaatioiden ja niiden taustaryhmien (esimerkiksi pk-yritykset, start-up-yritykset, spin-off-yritykset ja yliopistot) tunnistamista varhaisessa vaiheessa.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) on perustanut Euroopan laajuisia kiihdyttämöjä innovatiivisia yrityksiä varten. Lisäksi EIT aikoo perehtyä mahdollisuuteen perustaa ohjelmia, jotka mahdollistavat suorat investoinnit olemassa olevien innovatiivisten yritysten kasvuun houkuttelemalla lisäinvestointeja julkisen ja yksityisen sektorin lähteistä ja olemassa olevista välineistä.

Start-up- ja scale-up-yritysten (sekä yleisemmin pk-yritysten) on myös vaikea suojata teollis- ja tekijänoikeutensa ja hyödyntää niitä, vaikka haluaisivat, koska niillä ei ole tarkkaa tietoa eikä osaamista siitä, miten teollis- ja tekijänoikeuksia käytetään strategisesti investointi- ja kasvuvälineinä. Lisäksi järjestelmäkustannukset ovat verrattain korkeat, teollis- ja tekijänoikeuksien arvon määrittäminen on vaikeaa 40 ja täytäntöönpanokustannukset ovat korkeat.

Vain 9 prosenttia EU:n pienistä yrityksistä käyttää rekisteröityjä teollis- ja tekijänoikeuksia ja vielä harvempi oikeuksia, jotka kattavat koko EU:n (3 prosenttia rekisteröi EU-tavaramerkin). 41 Usein tämä estää niitä korjaamasta innovointityöstään mahdollisesti koituvat suuretkin hyödyt. Pk-yritykset, jotka käyttävät aktiivisesti teollis- ja tekijänoikeuksiaan, tuottavat 32 prosenttia enemmän tuloja työntekijää kohden kuin muut pk-yritykset, ja pystyvät näin ollen tarjoamaan houkuttelevampia palkkoja ja kasvattamaan henkilöstöään nopeammin. Teollis- ja tekijänoikeudet ovat siksi tärkeä osa innovatiivisten pienten yritysten kasvuprosessia.

Usein myös sääntelyesteet tai sääntelyyn liittyvä epävarmuus estävät innovoijia ja etenkin start-up-yrityksiä tuomasta innovaatioitaan markkinoille. Komissio ottaa huomioon nykyisen ja uuden sääntelyn mahdolliset vaikutukset innovointiin osana sääntelyn parantamista koskevaa ohjelmaansa. 42 Se soveltaa tässä ”innovointiperiaatetta” 43 neuvoston pyynnön mukaisesti.

3.5    Yhteisötalous ja yhteiskunnalliset yritykset

Sosiaalisesta innovoinnista ollaan maailmanlaajuisesti yhä kiinnostuneempia väylänä kestävään kasvuun. Siitä ovat esimerkkejä reilu kauppa, etäopiskelu, rahansiirto mobiililaitteilla, maahanmuuttajien kotouttaminen sekä hiilineutraalit asunnot.

Yhteiskunnallisilla start-up-yrityksillä 47 on siksi suuri innovointipotentiaali ja myönteinen vaikutus talouteen ja yleisesti yhteiskuntaan. 48 Niiden liiketoimintamalli, jossa yhdistyvät taloudellinen tehokkuus ja yhteiskuntakeskeiset tavoitteet 49 , on osoittautunut hyvin joustavaksi. 50

Tällaisilla start-up-yrityksillä on myös hyvät tulevaisuudennäkymät sosiaalisen innovoinnin kasvavan kysynnän sekä uuden tekniikan ja yhteistyöalustojen kasvun ansiosta. Lisäksi monilla on toimivaksi osoittautunut liiketoimintamalli, joka on skaalattavissa ja toistettavissa muilla maantieteellisillä alueilla.Niillä on kuitenkin edelleen vaikeuksia saada rahoitusta ja tukea etenkin seuraavista syistä:

Niitä ei tunnusteta eikä niiden taloudellista potentiaalia ymmärretä.

Uutta teknologiaa ei hyödynnetä riittävästi.

Komissio on lisäksi perustanut yhdessä Euroopan investointirahaston kanssa uusia rahoitusvälineitä, joilla vauhditetaan lainanantoa yhteiskunnallisille yrityksille, sekä Euroopan strategisten investointien rahaston alaisia oman pääoman ehtoisia rahoitusvälineitä, joilla on yhteiskunnallisia vaikutuksia.

4. RAHOITUKSEN SAANTI

Sääntelyn poistaminen ja yksinkertaistaminen sekä kumppaninetsintätilaisuuksien lisääminen, julkiset hankintasopimukset ja tehokas rekrytointi auttavat start-up-yrityksiä kasvamaan ja luomaan kestäviä työpaikkoja. Rahoituksen saannin vaikeus on keskeinen este, johon on puututtava.

Vaikka EU:n yrityksillä ei ole käynnistysvaiheessa suurempia ongelmia kuin yhdysvaltalaisilla yrityksillä, tutkimukset ja julkinen kuuleminen vahvistavat, että laajentumisvaiheessa erot ovat huomattavat. Tämä johtuu osittain riskipääomasijoituksiin käytettävissä olevan rahoituksen määrästä: on arvioitu, että vuonna 2014 EU:ssa oli käytettävissä vain noin 5 miljardia euroa, kun Yhdysvalloissa vastaava määrä oli 26 miljardia euroa. 53

Lisäksi eurooppalaiset riskipääomarahastot ovat keskimäärin pienempiä 54 eivätkä kykene auttamaan start-up-yrityksiä riittävästi, jotta nämä voisivat kasvaa markkina-arvoltaan keskisuuriksi yrityksiksi ja edelleen maailmanlaajuisiksi toimijoiksi. Vuosina 2007–2012 eurooppalaisten riskipääomarahastojen keskikoko oli (lopullisessa päätösvaiheessa) 61 miljoonaa euroa, ja niistä puolet oli alle 27 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 yhdysvaltalaisten riskipääomarahastojen koko oli keskimäärin 135 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. 55 Tämä on erityisen ongelmallista scale-up-yritysten kannalta, sillä yleensä rahoitus tyrehtyy ajan mittaan.

Sijoittajille on tärkeää, että niille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoisia irtautumisstrategioita. Niiden täytyy tietää, että ne voivat lunastaa sijoituksensa joko listautumisen tai yrityskaupan kautta tai myymällä osuutensa yritysten myöhemmän vaiheen rahoitukseen keskittyvälle riskipääoma- tai pääomasijoitusrahastolle taikka myymällä sen takaisin yrityksen perustajalle tai perustajille. Rahoitusmahdollisuuksista on kuitenkin tällä hetkellä vähän tietoa, mikä johtaa epävarmuuteen ja investointien vähenemiseen. Samoin mitä enemmän myöhemmän vaiheen rahoitusta on saatavilla, sitä todennäköisemmin ensimmäisen ja toisen rahoituskierroksen sijoittajat sijoittavat.

Julkisen rahoituksen osalta julkiseen kuulemiseen vastanneista 85 prosenttia peräänkuulutti rahoitusaloitteiden johdonmukaisuuden ja avoimuuden lisäämistä sekä parempaa kohdentamista yrityksiin, jotka voivat olla tulevaisuuden johtavia yrityksiä.

Komissio puuttuu näihin ongelmiin toteuttamalla toimenpiteitä useilla eri toiminta-aloilla. Komissio ehdotti talousarvion väliarvioinnissa ESIR-rahaston 56 ja COSME-ohjelman määrärahojen lisäämistä, mikä vahvistaisi nykyisiä rahoitusvälineitä ja kasvattaisi käynnistys- ja laajentumisvaiheissa oleville pk-yrityksille tarjolla olevaa rahoitusta.

Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan Euroopan unionin ohjelman (EaSI-ohjelma) ja sen edeltäjän avulla on vuodesta 2010 lähtien mahdollistettu yhteensä miljardin euron arvoisten mikrolainojen myöntäminen pienten yritysten perustamiseen ja kehittämiseen. Välineestä on tuettu yli 100 000:ta mikroyrittäjää eri puolilla Eurooppaa.

Vuonna 2015 käyttöön otettu pääomamarkkinaunioni auttaa sekin. Komissio jatkaa EU:n riskipääomarahoitusta tukevan kattavan toimenpidepaketin työstämistä. Se on ehdottanut sisämarkkinastrategian yhteydessä yleiseurooppalaisen riskipääomarahasto-osuusrahaston perustamista ratkaisuna eurooppalaisten riskipääomarahastojen pienuuden ja hajanaisuuden ongelmaan. Tavoitteena on houkutella lisää yksityistä pääomaa riskipääomasijoituksiin, lisätä rahoitusta saavien pk-yritysten määrää, pidentää niiden rahoituksen kestoa ja monipuolistaa start-up-yrityksille sekä innovatiivisille ja listaamattomille yrityksille tarjolla olevaa rahoitusta. 57 Lisäksi komissio hyväksyi heinäkuussa 2016 ehdotuksen, joka koski eurooppalaisista riskipääomarahastoista (EuVECA) annetun asetuksen ja, kuten edellä on mainittu, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista (EuSEF) annetun asetuksen muuttamista tarkoituksena helpottaa pk-yritysten rajatylittävää rahoitusta. Komissio tutkii mahdollisuutta täydentää yleiseurooppalaista riskipääomarahasto-osuusrahastoa ja ESIR-rahastoa uusilla riskipääomakannustimilla perehtymällä niiden mahdollisesti tuomaan lisäarvoon. Tällaisia kannustimia voisivat olla esimerkiksi järjestelmät, joissa yksityisessä omistuksessa olevat ja yksityisesti hoidetut sijoitusrahastot saavat julkisen takauksen hankkiessaan velkarahoitusta start-up- ja scale-up-yrityksiin tehtäviä pääoma- ja lainasijoituksia varten.

Komissio aikoo myös edelleen seurata verojärjestelmiä ja -kannustimia, joilla edistetään sijoittamista start-up- ja scale-up-yrityksiin. Lisäksi se aikoo pohtia uusia tapoja tukea jäsenvaltioiden politiikan suunnittelua jäsenvaltioissa täytäntöönpantujen onnistuneiden lähestymistapojen sekä niiden tulosten pohjalta, jotka saadaan parhaillaan käynnissä olevasta selvityksestä. Kyseinen selvitys koskee riskipääomalle ja bisnesenkeleille tarjottavien verokannustimien tehokkuutta kärsivällisemmän pääoman houkuttelijana.

Komissio vahvistaa niiden sijoittajien irtautumisstrategioita, jotka sijoittavat varhaisessa vaiheessa start-up- ja scale-up-yrityksiin, ja täydentää samalla Euroopan laajuista kumppaninetsintäfoorumia koskevaa tulevaa pilottihanketta ja Start-up Europe -aloitetta seuraamalla vuosina 2017–2018 pk-yritysten kasvumarkkinoiden perustamista. Kyseessä on monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien uusi ryhmä, joka saa oikeudellisen muodon rahoitusmarkkinadirektiivillä II (MiFID II) 58 . Tämä helpottaa keskisuurten yritysten pääomanhankintaa ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Komissio aikoo kartoittaa markkinavetoiset ja julkiset aloitteet, joilla edistetään pk-yritysten osakkeiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi, ja etsiä toimivia ratkaisuja sääntelyongelmiin ja markkinoiden puutteisiin.

5. PÄÄTELMÄ

Euroopassa on paljon nuoria ja innovatiivisia yrittäjiä, mutta käytettävissä olevia yrittäjävoimia ja lahjakkuutta ei vielä täysin hyödynnetä.

Sekä jäsenvaltiot että EU ovat pyrkineet toimillaan edistämään yritysten perustamista, mutta vielä on paljon tehtävää.

Yrityksen perustamisen ja sen toiminnan laajentamisen on oltava Euroopassa helpompaa. Tavoitteena on, että kunnianhimoiset yrittäjät haluavat toteuttaa uraauurtavat liiketoimintaideansa ensisijaisesti Euroopassa ja voivat laajentaa ne menestyviksi eurooppalaisiksi yrityksiksi hyvin toimivissa ekosysteemeissä. Näihin yrityksiin syntyy puolestaan työpaikkoja, ne ovat sosiaalisesti vastuullisia ja niistä joistakin tulee maailmanlaajuisia kärkiyrityksiä.

Tässä tiedonannossa ehdotetaan kaikki EU:n politiikan alat kattavaa koordinoitua lähestymistapaa, joka pannaan täytäntöön joukolla käytännön toimenpiteitä. Sen tehokas ja onnistunut täytäntöönpano edellyttää myös yhteistoimintaa kaikilla hallinnon tasoilla – jäsenvaltioissa, alueilla ja kaupungeissa – ja kaikkien sidosryhmien, myös itse start-up- ja scale-up-yritysten, kanssa.

Komissio kehottaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa antamaan tukensa tälle tiedonannolle ja osallistumaan aktiivisesti sen täytäntöönpanoon tiiviissä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa.

(1)

Henreksonin ja Johanssonin (2010) mukaan 4 prosenttiin yrityksistä syntyy 70 prosenttia uusista työpaikoista. Ks. myös http://www.kauffman.org/blogs/policy-dialogue/2015/august/deconstructing-job-creation-from-startups

(2)

Esim. yhteenliitettävyys, 5G ja laajakaista.

(3)

EU:n jäsenvaltioiden välillä on tosin eroja. OECD (2015), Entrepreneurship at a glance.

(4)

 https://ec.europa.eu/growth/industry/innovation/funding/efsi_fi

(5)

 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52015DC0550&from=FI

(6)

 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?qid=1447773803386&uri=CELEX:52015DC0192

(7)

 http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52015DC0468

(8)

 Ks. https://cohesiondata.ec.europa.eu/themes/3

(9)

 Eurooppalaisista yrityksistä yli 45 prosenttia kasvaa alle 5 prosenttia tai ei kasva lainkaan, kun Yhdysvalloissa vastaava luku on 37 prosenttia (Bravo-Biosca, A look at business growth and contraction in Europe, 2011).

(10)

 Tanskan pk-yritysedustajan raportti, 2016, Scale-up Companies – is a new policy agenda needed?  http://ec.europa.eu/transparency/regexpert/index.cfm?do=groupDetail.groupDetailDoc&id=26381&no=1

(11)

Ks. Eurostat (maaliskuu 2016), Statistics Explained: Entrepreneurship – Statistical indicators:  http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Entrepreneurship_-_statistical_indicators#Small.2C_medium_and_large_enterprises .

(12)

Yli 1 000 työntekijän yritykset ovat huomattavasti tuottavampia kuin muut yritykset. Tanskan elinkeinohallitus.

(13)

  http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=8723

(14)

 Digitaaliset sisämarkkinat mukaan lukien.

(15)

 Scale Up Europe: A Manifesto for change and empowerment in the digital age, 2016.

(16)

  http://ec.europa.eu/growth/single-market/strategy/collaborative-economy_fi

(17)

  http://ec.europa.eu/growth/tools-databases/newsroom/cf/itemdetail.cfm?item_id=8852

(18)

 Euroopan komissio tarkastelee jatkuvasti EU:n lainsäädäntöä sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva ohjelman (REFIT) mukaisesti. Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että EU:n säännöstö pysyy tarkoituksenmukaisena ja tuottaa poliittisten päättäjien tarkoittamat tulokset tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Sen tavoitteena on vähentää byrokratiaa ja alentaa kustannuksia vaarantamatta poliittisia tavoitteita ja EU:n tiukkoja normeja.

(19)

 Yritysten sähköistä rekisteröitymistä käsitellään osana komission suunnittelemaa ehdotusta, joka koskee digitaaliteknologian käytön helpottamista yrityksen koko elinkaaren aikana (ks. komission tiedonanto Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille (COM(2015) 550), s. 5, komission tiedonanto EU:n sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020 (COM(2016) 179, s. 8, ja komission työohjelma 2017 (COM(2016) 710, s. 8).

(20)

 Se kuulee esimerkiksi European Start-up Network- ja Global Entrepreneurship -verkostoja.

(21)

 Ks. komission tiedonanto oikeudenmukaisen, kilpailukykyisen ja vakaan yhteisöverojärjestelmän luomisesta EU:ta varten.

(22)

  https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/com_2016_148_fi.pdf

(23)

 CCCTB:llä voitaisiin kannustaa start-up- ja scale-up-yrityksiä investoimaan ja laajentumaan sisämarkkinoilla. Sillä palkitaan niiden kasvua edistävät toimet, kuten tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ja oman pääoman ehtoinen rahoitus. Pienten ja innovatiivisten yritysten kannustamiseksi start-up-yrityksille myönnetään ylimääräinen vähennys tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. CCCTB:llä puututaan velanoton suosimiseen oman pääoman ehtoisen rahoituksen sijasta, mikä hyödyttää erityisesti pääomarahoitettuja innovatiivisia yrityksiä ja start-up-yrityksiä.

(24)

 Ks. sähköisen hallinnon toimintaohjelma 2016–2020, COM(2016) 179, http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52016DC0179

(25)

 Yrittäjyysekosysteemiin perustuva lähestymistapa selittää, miksi joissakin kaupungeissa ja joillakin alueilla on muita enemmän start-up- ja/tai scale-up-yrityksiä, vaikka sääntelykehys on sama. Ekosysteemeissä resurssit kohdennetaan tuottavimpaan käyttöön. Niiden ansiosta voidaan laatia kokonaisvaltaisia toimintatapoja, joita ei saavuteta perinteisillä lähestymistavoilla.

(26)

 Esim. Start-up Europe Summit -konferenssi ja Start-up Europe Accelerators Assembly -aloite ja Start-up Europe yliopistot -verkosto. Start-up Europe -aloite tiedottaa tarjolla olevista rahoitus- ja verkostoitumismahdollisuuksista, luo yhteyksiä suurten yritysten ja start-up-yritysten välille (Start-up Europe Partnership -kumppanuus) ja kiinnittää huomiota yrittäjyyteen.

(27)

 Toistaiseksi näitä foorumeita on perustettu teollisuuden nykyaikaistamisen, maatalouselintarvikkeiden ja energian aloille.

(28)

 Esimerkkinä mainittakoon alueiden ja kaupunkien muuttaminen digitalisaatiokehityksen ja teollisuuden nykyaikaistamisen ponnahduslaudoiksi.

(29)

Flash-Eurobarometri 417 esteistä, jotka haittaavat pienten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin.

(30)

Hankinta, jonka arvo on sama tai korkeampi kuin EU:n lainsäädännössä asetetut kynnysarvot.

(31)

 Tämä koskee erityisesti hankintoja, joiden arvo on sama tai korkeampi kuin EU:n lainsäädännössä asetetut kynnysarvot.

(32)

  https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/updated-results-ongoing-pre-commercial-procurements-pcp-projects

(33)

 Tällaiset välittäjät selvittäisivät ja kokoaisivat julkisten ostajien tarpeita, kartoittaisivat potentiaalisia tavarantoimittajia, seuloisivat ideoita ja rahoittaisivat niistä lupaavimpia tietyillä aloilla.

(34)

 Nykyaikaistettujen julkisia hankintoja koskevien direktiivien pohjalta.

(35)

 http://www.ecompetences.eu/

(36)

Vuonna 2016 hyväksyttiin myös opiskelijan tai tutkijan asemassa olevia kolmannen maan kansalaisia koskevien maahanmuuttosääntöjen uudistus, jonka mukaisesti näillä henkilöillä on oikeus jäädä EU:hun vähintään yhdeksän kuukauden ajaksi valmistumisen tai tutkimuksen päättymisen jälkeen etsiäkseen työtä tai perustaakseen yrityksen (direktiivi (EU) 2016/801).

(37)

 Innovaatiokumppanuuksien pohjalta ja ottaen huomioon yhteiskunnalliset ja ympäristöystävälliset näkökohdat.

(38)

  https://ec.europa.eu/research/eic/pdf//eic_call_for_ideas-overview.pdf#view=fit&pagemode=none

(39)

 Työnimi.

(40)

 Raportti mahdollisuuksista rahoituksen saantiin kulttuurialalla ja luovilla aloilla (Euroopan komissio, 2015).

(41)

 Intellectual property rights and firm performance in Europe: an economic analysis (EUIPO, 2015).

(42)

 Vaikutustenarvioinnin ohjeisiin sisältyvän tutkimus- ja innovointivälineen tulevan tarkistuksen yhteydessä.

(43)

 https://ec.europa.eu/epsc/sites/epsc/files/strategic_note_issue_14.pdf

(44)

 Työnimi.

(45)

 Tähän tiedonantoon liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa on lisätietoa näistä toimenpiteistä. Toimenpiteet suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) kanssa.

(46)

 SWD(2016) 373, 22.11.2016, Putting intellectual property at the service of SMEs to foster innovation and growth (teollis- ja tekijänoikeudet pk-yritysten palveluksessa innovaatioiden ja kasvun edistämiseksi).

(47)

 Yhteiskunnallinen startup-yritys on yhteiskunnallisia vaikutuksia tuottava startup-yritys.

(48)

  http://eureka.sbs.ox.ac.uk/761/1/Social_Innovation.pdf , Oxford Said Business School, Social Innovation.

(49)

  http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2013:347:0238:0252:FI:PDF

(50)

  http://europa.eu/rapid/press-release_CES-12-60_en.htm?locale=en

(51)

Komissio perustaa vuonna 2017 Social Innovation Challenge Platform -foorumin (sosiaalisen innovoinnin haasteiden foorumi), jonka tarkoituksena on kannustaa yhteiskunnallisia yrityksiä kehittämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin liittymällä yhteen muun tyyppisten yritysten kanssa. Se aikoo myös julkaista ehdotuspyynnön voidakseen analysoida ja kerätä parhaita käytäntöjä siitä, miten yhteiskunnalliset yritykset voisivat paremmin hyödyntää digitaalitaloutta.

(52)

  http://www.un.org/sustainabledevelopment/sustainable-development-goals/

(53)

Thomson ONEn mukaan, ks. BSG Perspectives, The State of European Venture Capital.

(54)

Yhdysvaltoja koskevat numerotiedot perustuvat NVCA:n raporttiin ja EU:ta koskevat numerotiedot EU:n tilastotietoja koskevaan raporttiin.

(55)

Tutkimus Assessing the Potential for EU Investment in Venture Capital and Other Risk Capital Fund of Funds.

(56)

  http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52016DC0581&from=FI

(57)

 Yleiseurooppalaisen riskipääomarahasto-osuusrahaston hoitajia koskeva kiinnostuksenilmaisupyyntö on julkaistu marraskuussa 2016.

(58)

Direktiivi 2014/65/EU.