KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

BKTL:n muutosten perusteella rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2017 ja koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttaminen

(vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 6 ja 7 artikla)

1.Johdanto

Vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annettu neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 1311/2013 1 , jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä huhtikuuta 2015 annetulla neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2015/623 2 ja mukautettuna teknisellä mukautuksella vuodeksi 2016 3 , sisältää 28 jäsenvaltion EU:ta (EU-28) koskevan vuodet 2014–2020 kattavan rahoituskehystaulukon vuoden 2011 hintoina (taulukko 1).

Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä teknisen mukautuksen monivuotiseen rahoituskehykseen Euroopan unionin bruttokansantulon (BKTL) ja hintojen muutosten mukaisesti ja antaa tulokset tiedoksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Käypinä hintoina ilmaistut menojen enimmäismäärät lasketaan käyttämällä kiinteää 2 prosentin deflaattoria, kuten rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 2 kohdassa säädetään. BKTL:n muutosten osalta tämä tiedonanto perustuu tuoreimpiin saatavilla oleviin talousennusteisiin.

Samaan aikaan komissio laskee päätöksen 2007/436/EY, Euratom mukaisesti vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran, rahoituskehysasetuksen 13 artiklassa tarkoitetun ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran absoluuttisen määrän, sen 5 artiklassa tarkoitetun maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja sen 14 artiklassa tarkoitetun maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran. Lisäksi rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan otsakkeen 2 alaenimmäismäärää, joka koskee markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia, mukautetaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) I pilarin ja maaseudun kehittämisen välisten siirtojen jälkeen sen säädöksen mukaisesti, jossa nämä siirrot vahvistetaan.

Rahoituskehysasetuksen 7 artiklan mukaan komissio arvioi vuonna 2016 vuotta 2017 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä kaikkien jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan ”Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteen mukaisia kokonaismäärärahoja vuosiksi 2017–2020.

Tässä tiedonannossa esitetään neuvostolle ja Euroopan parlamentille tulos varainhoitovuotta 2016 koskevista rahoituskehysasetuksen 6 artiklan mukaisista teknisistä mukautuksista 28 jäsenvaltion EU:n osalta sekä rahoituskehysasetuksen 7 artiklan mukaisesta koheesiomäärärahojen arvioinnista ja vastaavasta enimmäismääriin tehtävästä mukautuksesta.

2.Koheesiopolitiikan määrärahojen mukauttaminen (7 artikla)

Komissio arvioi 7 artiklan nojalla kaikkien jäsenvaltioiden koheesiopolitiikan ”Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin” -tavoitteen mukaisia kokonaismäärärahoja vuosiksi 2017–2020 käyttäen asiaankuuluvassa perussäädöksessä 4 määriteltyä jakomenetelmää uusimpien tilastojen perusteella sekä vertailemalla niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin sovelletaan tukikattoa, vuosina 2014–2015 todennettua kumulatiivista kansallista BKT:ta ja vuonna 2012 arvioitua kumulatiivista kansallista BKT:ta. Määrärahoja on muutettava, jos todetaan yli +/–5 prosentin kumulatiivinen ero. Lisäksi samaan aikaan tarkistetaan jäsenvaltion oikeus saada tukea koheesiorahastosta ja, jos jäsenvaltio on uudelleen oikeutettu koheesiorahaston tukeen tai menettää olemassa olevan oikeutensa, määrät lisätään kyseiselle jäsenvaltiolle vuosiksi 2017–2020 myönnettyihin määriin tai vähennetään niistä.

Asetuksen 7 artiklan 4 kohdassa täsmennetään, että tarvittavat mukautukset jaetaan tasasuhtaisesti vuosien 2017–2020 kesken ja että maksumäärärahojen enimmäismääriä mukautetaan myös vastaavasti sen varmistamiseksi, että kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua. Asetuksen 7 artiklan 5 kohdan mukaan kaikkien näiden mukautusten kokonaisnettovaikutus – olipa se positiivinen tai negatiivinen – saa olla enintään 4 miljardia euroa (vuoden 2011 hintoina).

2.1.Koheesiopolitiikan määrärahojen arvioinnin tulokset

Arvioinnissa:

a)arvioidaan kaikkien jäsenvaltioiden osalta vuosien 2017–2020 määrärahat tuoreimpien saatavilla olevien tilastojen perusteella ja käyttäen samaa asetuksen (EU) N:o 1303/2013 1–16 kohdassa kuvattua menetelmää kuin alkuperäisten määrärahojen vahvistamisessa;

b)verrataan niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin sovelletaan tukikattoa (Bulgaria, Kroatia, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Unkari ja Viro), vuosina 2014 ja 2015 todennettua kumulatiivista kansallista BKT:tä vuonna 2012 noiden kahden vuoden ennusteisiin;

c)tarkistetaan, onko jäsenvaltiolla oikeus saada tukea koheesiorahastosta, kun verrataan bruttokansantuloa henkeä kohti EU-27:n keskiarvoon vuosina 2012–2014.

Kansantalouden tilinpitoon ja aluetilinpitoon liittyvien indikaattorien osalta (BKT, BKTL ja väestö) koheesiopolitiikan määrärahojen arvioinnissa käytettävät tilastotiedot kattavat vuodet 2012, 2013 ja 2014. Työmarkkinoihin ja koulutustasoon liittyvien indikaattoreiden osalta käytettävät tilastot kattavat vuodet 2013, 2014 ja 2015.

Jäsenvaltioiden koheesiorahastokelpoisuuden tarkistuksen seurauksena Kypros saa täyden oikeuden saada tukea koheesiorahastosta vuosina 2017–2020, mikä johtaa 19,4 miljoonan euron lisämäärään.

Kun otetaan huomioon talouskriisin vaikutukset EU:n sosioekonomiseen tilanteeseen, jakomenetelmän soveltaminen tuoreimpien käytettävissä olevien tilastojen perusteella johtaisi siihen, että kokonaislisämäärä ylittäisi 7 artiklan 5 kohdassa säädetyn 4 miljardin euron enimmäismäärän vuoden 2011 hintoina. Siksi positiivisia ja negatiivisia mukautuksia pienennetään suhteellisesti tämän enimmäismäärän noudattamiseksi 5 .

Seuraavassa taulukossa esitetään kunkin jäsenvaltion osalta alkuperäiset määrärahat vuosiksi 2017–2020, kumulatiivinen ero, joka on saatu edellä mainituista tuoreimpiin käytettävissä oleviin tilastoihin perustuvista laskelmista (otetaan huomioon 5 prosentin kynnysarvo), tästä seuraavat mukautukset, joissa noudatetaan 4 miljardin euron enimmäismäärää, ja uudet mukautetut määrärahat vuosiksi 2017–2020.

Komissio aikoo käydä keskusteluja niiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden määrärahat lisääntyvät huomattavasti. Tarkoituksena on, että lisämäärät ohjataan toimenpiteisiin, joilla lievitetään muuttoliikekriisiä ja nuorisotyöttömyyttä, sekä rahoitusvälineiden ja Euroopan strategisten investointien rahaston avulla toteutettaviin investointeihin. Lisämääriä jaettaessa otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion tarpeet ja painopisteiden merkitys kussakin jäsenvaltiossa.

2.2.Otsaketta 1 b varten vuosiksi 2017–2020 vahvistettujen enimmäismäärien mukautus

Tarvittavat mukautukset on jaettava tasasuhtaisesti vuosille 2017–2020. Lisäksi on tehtävä monivuotisen rahoituskehyksen alaotsakkeen 1 b vahvistettujen enimmäismäärien vastaavat mukautukset (miljoonina euroina). Kun määrät lasketaan uudelleen käypinä hintoina, käytetään 2 prosentin vuosittaista deflaattoria, kuten 6 artiklan 2 kohdassa säädetään.

Otsakkeen 1 B maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriä korotetaan näin ollen seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat (miljoonaa euroa)	2017	2018	2019	2020	Yhteensä
2011 hintoina	1 000	1 000	1 000	1 000	4 000
käypinä hintoina	1 126	1 149	1 172	1 195	4 642
deflaattori (2 %)	1,126162	1,148686	1,171659	1,195093

2.3.Maksumäärärahat

Rahoituskehysasetuksen 7 artiklassa määrätään, että ”maksumäärärahojen enimmäismääriä mukautetaan myös vastaavasti sen varmistamiseksi, että kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua”.

Näin ollen maksumäärärahojen vuotuisia enimmäismääriä on tarkistettava. Tarkistus perustuu otsakkeeseen 1 B lisättyjä maksusitoumusmäärärahoja vastaavien maksujen suoritusaikatauluun. Koska suurin osa lisättyihin maksusitoumusmäärärahoihin liittyvistä maksuista suoritetaan vuoden 2020 jälkeen, maksumäärärahojen enimmäismäärien korotus on pieni.

Maksumäärärahojen enimmäismääriä korotetaan näin ollen seuraavasti:

Maksumäärärahat (miljoonaa euroa)	2017	2018	2019	2020	Yhteensä
2011 hintoina	120	161	392	493	1 166
käypinä hintoina	135	184	459	589	1 367
deflaattori (2 %)	1,126162	1,148686	1,171659	1,195093

Maksujen suoritusaikataulua laskettaessa on ESR:n ja EAKR:n välillä sovellettu alustavaa jakoa 50 %: 50 %, mikä vastaa suunniteltua keskittymistä ensisijaisiin aloihin, jotka ovat muuttoliike, kasvu ja (nuorten) työllisyys.

3.Rahoituskehystaulukon mukauttamismenettely (Liite – taulukot 1 ja 2)

Taulukossa 1 on esitetty rahoituskehysasetuksen liitteen I mukainen 28 jäsenvaltion EU:n monivuotinen rahoituskehys vuoden 2011 hintoina kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan, 5 artiklan ja 7 artiklan mukaisesti mukautettuna.

Taulukossa 2 on esitetty 28 jäsenvaltion EU:n monivuotinen rahoituskehys vuodeksi 2017 mukautettuna (käypinä hintoina). Prosentteina suhteessa BKTL:oon ilmaistu rahoituskehys on tarkistettu tuoreimpien saatavilla olevien talousennusteiden (kevät 2016) ja pitkän aikavälin ennusteiden perusteella ja sitä on mukautettu rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 1 kohdan, 5 artiklan ja 7 artiklan mukaisesti.

3.1.Yhteenlaskettu BKTL

Tuoreimpien saatavilla olevien ennusteiden mukaan 28 jäsenvaltion EU:n vuoden 2017 BKTL on 14 989 356 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti rahoituskehykseen ei tehdä muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina. Näin ollen tarkistettu BKTL on 13 639 700 miljoonaa euroa vuonna 2014, 14 273 948 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 14 500 042 miljoonaa euroa vuonna 2016; nämä määrät ovat ohjeellisia.

BKTL perustuu kansantalouden tilinpitojärjestelmään EKT-95.

3.2.Monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävän vuotta 2017 koskevan teknisen mukautuksen tärkeimmät tulokset

Maksusitoumusmäärärahojen yhteenlaskettu vuoden 2017 enimmäismäärä (155 631 miljoonaa euroa) on 1,04 prosenttia suhteessa BKTL:oon.

Näitä maksusitoumusmäärärahoja vastaavien maksumäärärahojen yhteenlaskettu enimmäismäärä (142 906 miljoonaa euroa) on 0,95 prosenttia suhteessa BKTL:oon. Omien varojen 1,23 prosentin enimmäismäärään nähden jää tuoreimpien talousennusteiden perusteella näin 41 463 miljoonan euron liikkumavara (0,28 prosenttia suhteessa EU-28:n BKTL:oon).

3.3.Otsakkeen 2 alaenimmäismäärän mukauttaminen

Rahoituskehysasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään, että otsakkeeseen 2 sisältyvää, markkinoihin liittyviä menoja ja suoria tukia (ensimmäinen pilari) koskevaa vuosien 2014–2020 alaenimmäismäärää mukautetaan YMP:n ensimmäisen ja toisen pilarin (maaseudun kehittäminen) välisten siirtojen jälkeen sen säädöksen mukaisesti, jossa nämä siirrot vahvistetaan. Otsakkeen 2 kokonaisenimmäismäärä ei muutu.

Ensimmäinen mukautus: Ensimmäinen kyseistä alaenimmäismäärää koskeva mukautus tehtiin vuotta 2015 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä 6 . Tämä jäljempänä ensimmäisessä taulukossa esitetty mukautus on 10. huhtikuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 367/2014 7 mukainen.

Toinen mukautus: Monivuotisen rahoituskehyksen teknisessä mukautuksessa vuodeksi 2016 otettiin huomioon kaksi siirtoa YMP:n pilareiden välillä 8 (ks. jäljempänä toinen taulukko). Nämä siirrot kuuluivat neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 9 136 a artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1307/2013 10 14 artiklan mukaisen pilareiden välisen joustavuuden piiriin, ja ne olivat myös osittain seurausta viimeksi mainitun asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisten suoriin tukiin tehtävien vähennysten johdosta saatavasta arvioidusta tulosta. Siirtojen ensimmäisestä kierroksesta säädetään 13. toukokuuta 2014 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 994/2014 11 , ja se otetaan huomioon 16. lokakuuta 2014 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 1089/2014 12 . Siirtojen toisesta kierroksesta säädetään 17. lokakuuta 2014 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1378/2014 13 , ja se otetaan huomioon 29. tammikuuta 2015 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 2015/141 14 .

Yhdistyneessä kuningaskunnassa lainsäädäntö, jolla pannaan täytäntöön suoria tukia koskevat unionin säännöt Walesissa, on kumottu kansallisen tuomioistuimen määräyksellä vuonna 2015. Yhdistyneen kuningaskunnan sen jälkeen tekemien uusien päätösten seurauksena suorien tukien vähennyksestä johtuva arvioitu tulo, joka on siirretty maaseudun kehittämiseen, vähenee 4 miljoonaa euroa vuosina 2016–2020. Tästä muutoksesta säädetään 2. joulukuuta 2015 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 2016/142 15 , ja se otetaan huomioon 24. helmikuuta 2016 annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 2016/257 16 . Tässä teknisessä mukautuksessa uusi määrä sisältyy alaenimmäismäärän ehdotettuun muutokseen (ks. jäljempänä kolmas taulukko).

Otsakkeen 2 alaenimmäismäärän käypinä hintoina ilmaistu muutos on muunnettava vuoden 2011 hinnoiksi, jotta voidaan tehdä tekninen mukautus vuoden 2011 hintoina laadittuun rahoituskehystaulukkoon. Maataloustukirahaston käytettävissä oleva nettomäärä muunnetaan tätä varten ensin vuoden 2011 hinnoiksi käyttämällä 2 prosentin kiinteää deflaattoria. Tulos pyöristetään, jotta saadaan mukautettu otsakkeen 2 alaenimmäismäärä, sillä monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ilmoitetaan ainoastaan miljoonien eurojen tarkkuudella. Vain pyöristämällä voidaan varmistaa, että monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvä alaenimmäismäärä on aina suurempi kuin maataloustukirahaston menoihin käytettävissä oleva nettomäärä. Tuloksena oleva vähäinen ero ei muodosta käytettävissä olevaa liikkumavaraa, vaan se on yksinomaan pyöristämiseen liittyvä laskennallinen ero, joka on seurausta siitä, että kaikki monivuotisen rahoituskehystaulukon määrät on ilmaistava miljoonina euroina. Komissio käyttää kunkin varainhoitovuoden talousarviossa maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevia tarkkoja nettomääriä. Tätä lähestymistapaa on sovellettu myös vuosia 2015 ja 2016 koskevissa teknisissä mukautuksissa.

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään YMP:n kahden pilarin välisten siirtojen nettovaikutus otsakkeen 2 alaenimmäismäärän.

Jäsenvaltiot voivat tarkistaa päätöksiään pilareiden välisestä joustavuudesta varainhoitovuosien 2019 ja 2020 osalta, ja niiden on ilmoitettava tällaisista muutoksista komissiolle viimeistään 1. elokuuta 2017.

4.Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavara

Rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaan komissio mukauttaa maksumäärärahojen enimmäismäärää ylöspäin vuosien 2015–2020 osalta määrällä, joka vastaa suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen vuoden n–1 enimmäismäärän välistä eroa. Mahdolliset mukautukset ylöspäin on kompensoitava kokonaisuudessaan maksumäärärahojen vuoden n–1 enimmäismäärään tehtävällä vastaavalla vähennyksellä.

Vuotta 2016 koskevassa teknisessä mukautuksessa vuodesta 2014 jäljelle jäävä liikkumavara (104 miljoonaa euroa) siirrettiin vuodelle 2015 (106 miljoonaa euroa) ja enimmäismääriä mukautettiin vastaavasti. Tämän vuoden teknisessä mukautuksessa lasketaan maksumäärärahojen kokonaisliikkumavara vuodelle 2015.

Muihin erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksumäärärahat katsotaan määriksi, jotka tulevat monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi 17 . Vuoden 2015 maksumäärärahojen enimmäismäärä oli 142 007 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Suoritetut maksut olivat 141 126,2 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tämä määrä muodostuu vuoden 2015 talousarviossa hyväksytyistä maksumäärärahoista suoritetuista maksuista (139 827,3 miljoonaa euroa) ja vuodelta 2015 vuodelle 2016 siirretyistä määrärahoista (1 298,9 miljoonaa euroa) 18 . Erityisrahoitusvälineisiin liittyvät maksut (378,7 miljoonaa euroa, josta 378,1 miljoonaa euroa on suoritettu ja 0,6 miljoonaa euroa siirretty varainhoitovuodelta toiselle) eivät ole mukana suoritettujen maksujen määrässä, joten maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennassa käytettävä suoritettujen maksujen määrä on 140 747,5 miljoonaa euroa.

Kaikki vuodelta 2014 vuodelle 2015 siirretyt määrärahat laskettiin suoritetuiksi laskettaessa vuoden 2014 maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa, vaikka niitä kaikkia ei ollut tosiasiallisesti suoritettu. Siksi peruuntuneet siirretyt määrärahat on lisättävä laskelmaan, koska ne ovat todellisuudessa jääneet käyttämättä. Vuodelta 2014 vuodelle 2015 siirrettyjen peruuntuneiden määrärahojen määrä on 28,6 miljoonaa euroa, josta 0,2 miljoonaa euroa koskee erityisrahoitusvälineitä 19 . Peruuntuneiden varainhoitovuodelta toiselle siirrettyjen määrärahojen kokonaismäärä, joka on otettu huomioon, on näin ollen 28,4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2015 maksumäärärahojen enimmäismäärään nähden jäljelle jäävä liikkumavara on 1 287,9 miljoonaa euroa käypinä hintoina (142 007 miljoonaa euroa – 140 747,5 miljoonaa euroa + 28,4 miljoonaa euroa).

Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran ja vastaavan enimmäismääriin tehtävän mukautuksen laskennassa käytetään 2 prosentin deflaattoria. Näin ollen vuoden 2015 enimmäismäärään tehdään 1 288 miljoonan euron vähennys käypinä hintoina eli 1 190 miljoonan euron vähennys vuoden 2011 hintoina.

Maksumäärärahojen kokonaisliikkumavara siirretään maksutarpeiden odotettavissa olevaa profiilia vastaavasti vuosien 2018–2020 maksumäärärahojen enimmäismääriin. Kullekin vuodelle siirretään yksi kolmasosa, mikä käypinä hintoina vastaa 455 miljoonan euron lisäystä vuonna 2018, 465 miljoonan euron lisäystä vuonna 2019 ja 474 miljoonan euron lisäystä vuonna 2020. Vuoden 2011 hintoina lisäysten määrä on 396 miljoonaa euroa vuonna 2018, 397 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 397 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Tämän seurauksena maksumäärärahojen kauden 2014–2020 yhteenlaskettu enimmäismäärä vuoden 2011 hintoina pysyy muuttumattomana ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärä käypinä hintoina kasvaa 106 miljoonalla eurolla.

Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmat tiedot maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennasta vuoden 2015 osalta.

Seuraavassa taulukossa esitetään maksumäärärahojen enimmäismääriin tehtävät vastaavat mukautukset:

5.Erityisrahoitusvälineet

Osa rahoitusjärjestelyistä ei sisälly vuosien 2014–2020 rahoituskehyksessä vahvistettuihin menojen enimmäismääriin. Kyseisillä järjestelyillä pyritään varmistamaan, että poikkeuksellisiin ja odottamattomiin tapahtumiin voidaan reagoida nopeasti ja että sovituista menojen enimmäismääristä voidaan jonkin verran joustaa tietyissä rajoissa.

5.1.Hätäapuvaraus

Rahoituskehysasetuksen 9 artiklan mukaan hätäapuvarauksesta voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 280 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2017 kyseisestä varauksesta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 315 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 2 209 miljoonaa euroa käypinä hintoina). Edellisenä vuonna käyttämättä jääneet määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. Vuodelta 2015 siirrettiin 219,4 miljoonaa euroa vuodelle 2016, ja vuonna 2016 asetettiin käytettäväksi 309 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 talousarvioon sisältyy 150 miljoonaa euroa. Vuodelle 2017 siirrettävä määrä riippuu lopullisesta toteutumisesta vuonna 2016.

5.2.Euroopan unionin solidaarisuusrahasto

Rahoituskehysasetuksen 10 artiklan mukaan EU:n solidaarisuusrahastosta voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 500 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2017 rahastosta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 563 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 3 945 miljoonaa euroa käypinä hintoina). Edellisenä vuonna käyttämättä jääneet määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. Vuodelta 2015 siirrettiin 491,2 miljoonaa euroa vuodelle 2016, ja vuonna 2016 asetettiin käytettäväksi 552 miljoonaa euroa. Vuodelle 2017 siirrettävä määrä riippuu lopullisesta toteutumisesta vuonna 2016.

5.3.Joustoväline

Rahoituskehystä koskevan asetuksen 11 artiklan mukaisesti joustovälineestä voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 471 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2017 joustovälineestä voidaan näin ollen ottaa käyttöön 530 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 3 716 miljoonaa euroa käypinä hintoina). Kolmen edellisen vuoden käyttämättä jääneet määrät voidaan siirtää seuraavalle vuodelle. Koska kuitenkin kaikki aiempien vuosien määrärahat on käytetty, mitään ei siirretä vuodelle 2017.

5.4.Euroopan globalisaatiorahasto

Rahoituskehysasetuksen 12 artiklan mukaan Euroopan globalisaatiorahastosta voidaan ottaa vuosittain käyttöön enintään 150 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina. Vuonna 2017 rahastosta voidaan näin ollen ottaa käyttöön 169 miljoonaa euroa käypinä hintoina (ja koko rahoituskauden aikana yhteensä 1 183 miljoonaa euroa käypinä hintoina).

5.5.Ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara

Rahoituskehysasetuksen 13 artiklassa säädetään, että vuodet 2014–2020 kattavan rahoituskehyksen enimmäismäärien ulkopuolelle luodaan ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara, joka on enintään 0,03 prosenttia unionin BKTL:sta.

Ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran absoluuttinen määrä vuoden 2017 osalta on 4 496,8 miljoonaa euroa.

5.6.Kokonaisliikkumavara kasvua ja työllisyyttä, erityisesti nuorten työllisyyttä, koskevia sitoumuksia varten

Rahoituskehysasetuksen 14 artiklassa säädetään, että monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin (2014–2017) nähden jäävät liikkumavarat muodostavat sellaisen sitoumuksiin käytettävän kokonaisliikkumavaran, joka otetaan käyttöön ylittämällä rahoituskehysasetuksen liitteessä vuosiksi 2016–2020 vahvistetut enimmäismäärät ja joka on tarkoitettu kasvuun ja työllisyyteen, erityisesti nuorten työllisyyteen, liittyviä politiikkatavoitteita varten.

Maksusitoumusmäärärahojen vuoden 2015 enimmäismäärään nähden käytettävissä oleva liikkumavara on 1 383,2 miljoonaa euroa. Tämä vastaa vuoden 2015 lopulliseen talousarvioon sisältyvään maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään nähden jäävää kokonaisliikkumavaraa. Erityisrahoitusvälineiden maksusitoumusmäärärahoja ei oteta huomioon, koska kyseiset määrärahat käytetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien lisäksi.

Rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennassa käytetään 2 prosentin deflaattoria. Vuodesta 2015 jäljelle jäävä liikkumavara, joka siirretään vuodelle 2016, on käypinä hintoina 1 410,9 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 1 439,1 miljoonaa euroa vuonna 2017 20 . Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara vuoden 2011 hintoina on 1 277,9 miljoonaa euroa.

Seuraavassa taulukossa esitetään tarkemmat tiedot maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennasta.

	miljoonaa euroa
Maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärä vuonna 2015	162 959,0
Vuoden 2015 talousarviossa hyväksytyt kokonaismäärärahat	162 273,3
josta erityisrahoitusvälineet:	697,6
Euroopan unionin solidaarisuusrahasto	82,8
Euroopan globalisaatiorahasto	162,4
Hätäapuvaraus	303,0
Joustoväline	149,4

Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara vuonna 2015 (vuoden 2015 hintoina)	1 383,2
Maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara vuonna 2015 (vuoden 2011 hintoina)	1 277,9
Vuonna 2016 käytettävissä oleva maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (vuoden 2016 hintoina)	1 410,9
Vuonna 2017 käytettävissä oleva maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (vuoden 2017 hintoina)	1 439,1

Vuotta 2016 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä todettu vuodelta 2014 peräisin oleva maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara (543 miljoonaa euroa) kohdennettiin vuoden 2016 talousarviossa ESIR-rahastolle. Myös tässä teknisessä mukautuksessa todetusta vuodelta 2015 peräisin olevasta maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavarasta 1 265 miljoonaa euroa on etukäteiskohdennettu ESIR-rahastolle vuonna 2017.

6.Yhteenvetotaulukko ja päätelmät

Seuraavissa taulukoissa esitetään yhteenveto muutoksista rahoituskehyksen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismääriin 3 artiklan 1 kohdan, 5 artiklan ja 7 artiklan perusteella käypinä hintoina ja vuoden 2011 hintoina:

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.

(2) EUVL L 103, 22.4.2015, s. 1.

(3) COM(2015) 320 final, 22.5.2015.

(4) Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 liite VII. EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320.

(5) Koska rahoituskehysasetuksen 7 artiklan 3 kohdassa käsitellään koheesiorahastokelpoisuuden tarkistuksen vaikutuksia erikseen, tarkistuksen tuloksena olevaan määrään ei sovelleta suhteellista mukautusta rahoituskehysasetuksessa säädetyn 4 miljardin euron enimmäismäärän (vuoden 2011 hintoina) noudattamiseksi.

(6) COM(2014) 307 final (28.5.2014).

(7) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 367/2014 maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevan nettomäärän vahvistamisesta (EUVL L 108, 11.4.2014, s. 13).

(8) COM(2015) 320 final (22.5.2015).

(9) Neuvoston asetus (EY) N:o 73/2009, annettu 19 päivänä tammikuuta 2009, yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta (EUVL L 30, 31.1.2009, s. 16).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 608).

(11) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 994/2014, annettu 13 päivänä toukokuuta 2014, neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 liitteiden VIII ja VIII c, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteiden II, III ja VI muuttamisesta (EUVL L 280, 24.9.2014, s. 1).

(12) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 1089/2014, annettu 16 päivänä lokakuuta 2014, maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevan nettomäärän vahvistamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 367/2014 muuttamisesta (EUVL L 299, 17.10.2014, s. 7).

(13) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1378/2014, annettu 17 päivänä lokakuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteiden II ja III muuttamisesta (EUVL L 367, 23.12.2014, s. 16).

(14) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/141, annettu 29 päivänä tammikuuta 2015, maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevan nettomäärän vahvistamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 367/2014 muuttamisesta (EUVL L 24, 30.1.2015, s. 11).

(15) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/142, annettu 2 päivänä joulukuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 liitteen III muuttamisesta (EUVL L 28, 4.2.2016, s. 8).

(16) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/257, annettu 24 päivänä helmikuuta 2016, maataloustukirahaston menoihin käytettävissä olevan nettomäärän vahvistamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 367/2014 muuttamisesta (EUVL L 49, 25.2.2016, s. 1).

(17) Jos Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat erityisrahoitusvälineiden maksumäärärahoista edellä kuvatusta poiketen, komissio ottaa tämän sopimuksen huomioon maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennassa tulevien teknisten mukautusten yhteydessä.

(18) Jos vuosilta 2015–2016 siirretyissä määrärahoissa on sellaisia määrärahoja, jotka peruuntuvat vuonna 2016, niiden määrä otetaan huomioon maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskennassa vuonna 2017.

(19) Vuoden 2014 maksumäärärahojen kokonaisliikkumavaraa laskettaessa otettiin huomioon varainhoitovuodelta toiselle siirretyt Euroopan globalisaatiorahaston 35,9 miljoonaa euron menot. Määrään sisältyi 35,53 miljoonaa euroa toimintamenoja ja 0,33 miljoonaa euroa teknistä apua. Kaikki toimintamenot suoritettiin, mutta 0,33 miljoonan euron teknisestä avusta vain 0,11 miljoonaa euroa tosiasiallisesti suoritettiin.

(20) Jos koko määrä tai osa siitä käytetään vuosina 2018–2020, sitä mukautetaan käyttämällä 2 prosentin deflaattoria rahoituskehysasetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.