31.5.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 173/73

Esittelijä:

Etele BARÁTH

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tukee Euroopan komission vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 esitettyjä painopisteitä eli työpaikkojen luomisen ja kasvun ensisijaisuutta. Niihin pyritään vuotuisen kasvuselvityksen kolmen pilarin eli rakenneuudistusten toteuttamisen, vastuullisen finanssipolitiikan ja investointien edistämisen avulla. Vuosiselvitys tarjoaa soveltuvan perustan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson käynnistämiselle ja sen jälkeen nk. maakohtaisten suositusten laatimiselle.

1.2

Eurooppalaista ohjausjaksoa pidetään hyvänä välineenä toimintapolitiikan ja uudistusten edistämiseen ja sitä kautta elpymisen ja työllisyyden aikaansaamiseen. Vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 kuvataan kiireellisimmät taloudelliset ja sosiaaliset tavoitteet ja esitetään yksityiskohtaisia suosituksia. ETSK suhtautuu kuitenkin hyvin vakavasti euroalueen finanssipolitiikan virityksen aikaansaamiseksi jäsenvaltiotasolla sovellettavien vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen ja maakohtaisten suositusten negatiivisiin puoliin.

1.3

Vuosiselvityksessä pannaan merkille monia myönteisiä kehityssuuntauksia ja elpymisen merkkejä EU:ssa. Investoinnit ovat alkaneet lisääntyä, vuoden 2013 jälkeen on syntynyt kahdeksan miljoonaa uutta työpaikkaa, 75 prosentin työllisyysastetavoite on saavutettavissa, työmarkkinoiden suorituskyvyssä on tapahtunut rakenteellista kehitystä ja keskimääräinen julkisen talouden alijäämä on kutistunut hieman eräissä jäsenvaltioissa.

1.4

ETSK on samaa mieltä näkemyksestä, jonka mukaan lupaavan taloudellisen tulevaisuuden varmistaminen kaikille on eurooppalaisen elämäntavan turvaamisen perusta, mutta katsoo sen edellyttävän lisätoimenpiteitä. Vuotuisessa kasvuselvityksessä todetaan suoraan, että elpyminen on vielä haurasta. Työttömyysaste on edelleen korkealla, köyhyysriski on jopa pahentunut, BKT:n ja tuottavuuden kasvu on liian hidasta ja investoinnit ovat edelleen huolestuttavasti kriisiä edeltänyttä tasoa alempana. Euroalueella ja EU:ssa yleisemmin on edelleen merkittävää epätasapainoa ja laajempia riskejä.

1.5

ETSK katsoo myös, että globalisaatio sekä väestörakenteen ja tekniikan kehitys, erityisesti digitalisointi, aiheuttavat suuria muutoksia, joista kaikkien pitäisi voida hyötyä. Osaamista, innovointia, koulutusta ja tieto- ja viestintätekniikkaa edistävien investointien on kuuluttava ensisijaisiin toimenpiteisiin, sillä niillä tuetaan kasvua.

1.6

ETSK tukee yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden tavoitteita ja painottaa koordinoitujen toimintapolitiikkojen ja uudistusten tärkeyttä.

1.7

Samalla ETSK huomauttaa, että yhteisten tavoitteiden saavuttaminen ja esteiden voittaminen edellyttävät integraation vahvistamista. Se puolestaan voidaan taata yhteistyöhön perustuvalla vastuullisella eurooppalaisella hallinnolla, joka on sekä kurinalaista että joustavaa. Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso osoittaa selkeästi, että jäsenvaltioiden välisten korkean tason kumppanuuksien perustaminen on tehokas tapa selvitä kriisistä.

1.8

ETSK suhtautuu periaatteessa myönteisesti vuotuisessa kasvuselvityksessä 2017 esitettyihin tavoitteisiin sekä tehtävien jakoon komission ja jäsenvaltioiden kesken. Se toistaa vuotuista kasvuselvitystä 2016 koskevassa analyysissaan esitetyn ehdotuksen talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson täydentämisestä. Investointien lisäämisen, rakenneuudistusten ja makrotaloudellisen tasapainon lujittamisen lisäksi tärkeimpänä tavoitteena on edistyminen BKT:ta laajempien tunnuslukujen alalla eli sosiaalisten, ympäristöön liittyvien ja kestävää kehitystä koskevien tavoitearvojen saavuttamisessa.

1.9

ETSK:n mielestä vain nykyisen kaltaisella kattavalla indikaattorien järjestelmällä, jossa voidaan ottaa huomioon myös sosiaaliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset, pystytään osoittamaan todellinen taloudellinen kasvu tulosten perusteella (bruttokansantulos).

1.10

ETSK katsoo, että on välttämätöntä laatia selkeä ja ymmärrettävä yhteenveto lähitulevaisuutta ja pidempää aikaväliä koskevista poliittisista ja strategisista suuntaviivoista. Kehittämisprosessien yhteisinä määräävinä tekijöinä on oltava Jean-Claude Junckerin johtaman komission asettamat painopisteet sekä Eurooppa 2020 -strategiaan perustuvat vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet, jotka kattavat myös kestävän kehityksen haasteet.

1.11

Euroopan komission uusimpien ennusteiden mukaan (1) EU:n jäsenvaltioiden talouskehityksessä ei vuosina 2016–2018 tapahtune perustavanlaatuisia muutoksia vuoteen 2015 verrattuna ja kasvun ensisijainen lähde on investointien sijaan kulutus. Tämä matalaan kasvuun ja alhaisiin investointeihin liittyvä tulevaisuudennäkymä ei ole suotuisa, etenkin kun otetaan huomioon, että kotimaisen kysynnän vahvistaminen on edelleen yhtä tärkeää investointien edistämisen kannalta.

1.12

Kaikkien sosiaalipolitiikan välineiden koordinointia täytyy vahvistaa myös unionin toimivaltarajoitusten valossa. Hyvin suunniteltu viitearvojärjestelmä, jota on tarkoitus ehdottaa tulevassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa, voisi edistää uudistusprosessia ja varmistaa sosiaalipolitiikan paremman koordinoinnin eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa.

1.13

Vuotuisessa kasvuselvityksessä pitäisi muun muassa keskittyä analysoimaan perinteisen koheesiopolitiikan, josta tehdään tällä hetkellä väliarviointia, ja sen rahoituksen (ERI-rahastot) johdonmukaisuutta uusien investointivälineiden (ESIR) kanssa. Kyse on yhdestä unionin ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön dynaamisimmasta muodosta, joten koordinoinnin parantaminen on varmistettava myös täytäntöönpanon osalta. Parannusten toteuttamista on koordinoitava.

1.14

Vakaus- ja kasvusopimus on yksi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toiminnan ensisijaisista tukipilareista. Pitkällä aikavälillä kestävä taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä kehitys on mahdollinen vain, jos sen perustana on tarkoituksenmukainen ja koordinoitu finanssipolitiikka EU-tasolla ja rahoitusjärjestelmien avoin ja ennakoitavissa oleva toiminta.

1.15

ETSK kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että kestävän kehityksen edellyttämiin rakennemuutoksiin tarvitaan huomattavasti varoja, jotka ovat saatavilla vain, jos julkisen talouden resursseja käytetään aiempaa tehokkaammin ja jos investointeja lisätään huomattavasti.

1.16

Vaikka EU:n uuden ESIR-rahaston avulla voidaan merkittävästi lisätä tuottavien alojen ja fyysisten infrastruktuurien rahoitusta, julkisten ja sosiaalisten investointien tason jääminen huomattavasti alle tarvittavan tason on erittäin ongelmallista. Sitä varten on taattava riittävä julkisen talouden joustavuus.

1.17

ETSK kehottaa voimakkaasti antamaan etusijan investoinneille, jotka kohdistuvat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmiin ja muihin sosiaalisiin järjestelmiin, erityisesti keskitasoa vähemmän kehittyneillä alueilla.

1.18

EU:n hallinnolle on oltava ominaista sekä yhteinen sitoutuminen että kohtuullinen joustavuus. ETSK katsoo, että unionin talousarvion välitarkistus, tavoitteiden määrittäminen uudelleen, omien varojen ja tulojen osuuden huomattava kasvattaminen sekä täytäntöönpanon tehostaminen ja tuloksellisuuden parantaminen voisivat edistää sellaisen järjestelmän laatimista, jossa myös joustavuutta voitaisiin pitää riskinhallintakeinona. Toisaalta markkinaolosuhteiden parantuminen ja älykäs sääntely voivat edistää Euroopan talouden kilpailukykyä laajassa mielessä (niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin ympäristönäkökulmasta tarkastellen).

2.1

Euroopan unionin yhteenkuuluvuuden säilymisen pontimena ei enää ole yhteinen poliittinen tahto tulevaisuuden rakentamiseen vaan oikeudelliset takuut ja taloudellisen yhteistyön velvoite. Euroopan unioni on jakautunut, ja se kärsii edelleen jatkuvasta monimuotoisesta kriisistä. Brexit-äänestys ja siitä johtuva epävarmuus ovat selviä merkkejä tästä. Vaikka poliittinen pattitilanne on taloudellista monimutkaisempi, taloudellisetkin erot ovat edelleen suuria eräissä jäsenvaltioissa havaittavasta talouden elpymisestä huolimatta.

2.2

Muuttoliikekriisin välittämä viesti on traaginen ja maailmanlaajuinen. Se edellyttää EU:lta samanaikaisesti humanitaaristen velvoitteiden noudattamista, eurooppalaisten yhteiskunta- ja sosiaaliturvajärjestelmien ylläpitämistä ja EU:n roolin vahvistamista maanosamme rajojen ulkopuolella.

2.3

Kansalaisten näkemykset unionin toiminnasta ovat etääntyneet kauas todellisuudesta. Kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen kumppanuussuhteet unionin toimielinjärjestelmään eivät ole läheskään tyydyttäviä: eurooppalaiset tiedostavat hyvin, että tilanne heikkenee. Kansalaiset ja yritykset, pienet, keskisuuret ja isot, odottavat tehokkaita toimenpiteitä.

2.4

Asemaansa vahvistavat sellaiset poliittiset voimat, jotka asettavat kansalliseen itsemääräämisoikeuteen liittyvät todelliset tai oletetut vaatimukset vastakkain unionin säännöstön kanssa. Päivittäisessä politiikassa korostetaan valitettavasti eroja vuorovaikutuksen sijasta.

2.5

Eurooppa 2020 -strategian väliarvioinnin puitteissa esitettyjen ehdotusten laadinnasta lähtien on ollut selvää, että eurooppalaiset arvot voivat konkretisoitua ja unionin edut toteutua vain, jos vahvistetaan EU:n kansalaisia suoraan koskettavia kehitysprosesseja sekä niihin liittyviä välineitä.

2.6

Talouskriisi ja siitä johtunut investointien väheneminen ovat horjuttaneet jäsenvaltioiden välistä kasvuun perustunutta yhtenäisyyttä ja aiheuttaneet yhä jyrkempiä jännitteitä. Unionin perustavoitteesta huolimatta kehityserot jäsenvaltioiden ja erityisesti tiettyjen alueiden välillä kasvavat.

2.6.1

Lisäksi julkisen talouden alijäämiä koskevia vuonna 2005 asetettuja sääntöjä olisi mukautettava EU:n nykyiseen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen sopiviksi, ja niissä olisi otettava huomioon, että tietyt julkiset menot, kuten koulutusmenot, olisi poistettava alijäämälaskelmista, sillä ne ovat tärkeitä sijoituksia tulevaisuuteen.

2.7

Vaikka Euroopan unioni on alueena houkutteleva, se ei ole vielä yleisesti onnistunut palauttamaan asemaansa sijoittajia houkuttelevana keskuksena. Tuottavien investointien määrässä EU menettää jatkuvasti jalansijaa Yhdysvalloille. Jäljessä olevat maat jarruttavat dynaamisempia. Tuottavuustasojen lasku ja innovaatioprosessien heikkous alentavat eurooppalaista lisäarvoa maailmanlaajuisessa kilpailussa.

2.8

Tuottavat investoinnit vähenevät talouden huomattavasta ylijäämästä huolimatta tietyissä maissa. Tämä haittaa taantuman vaikutusten korjaamista. Reagointi on hidasta ja byrokraattista.

2.8.1

ETSK katsoo kuitenkin, että investoinnit ja kulutus ovat erittäin tarpeellisia, jotta saadaan luotua olosuhteet talouden kehittymiselle kestäväpohjaiseksi, ilmastonmuutoksen torjuntaan keskittyväksi taloudeksi. Tarvitaan uudenlaista koulutusta ja työpaikkojen luomista Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi.

2.9

Euroopan komissio käynnisti vuonna 2014 uuden talouskehitysmallin. Sen tavoitteet – työpaikkojen luominen ja kasvun edistäminen, EU:n sisämarkkinoiden vahvistaminen, talouden sääntelyjärjestelmän yksinkertaistaminen, unionin ensisijaisten kehittämiskohteiden vahvistaminen, energiamarkkinat, digitaalisten markkinoiden ja palvelujen investointituki, älykkäiden ja fyysisten verkkojen ensisijainen kohtelu koko Euroopan liittämiseksi yhteen ja ympäristövastuun vahvistaminen – tuovat talouteen uutta ja merkittävää dynamiikkaa.

2.10

Ohjelman täytäntöön panemiseksi toteutetut toimenpiteet, REFIT-ohjelman puitteissa tehty työ, Euroopan strategisten investointien rahasto ja asiaankuuluvat institutionaaliset puitteet näyttäisivät osoittavan, että päämäärät ovat perusteltuja. Kuten aiemmin todettiin, nämä kasvunäkymät eivät kuitenkaan ole riittäviä.

2.11

Kasvuun tähtäävän finanssipolitiikan puuttuminen maissa, missä on korkea julkisen velan taso ja budjettialijäämä – tietyissä tapauksissa finanssi- ja pankkijärjestelmän romahduksen eikä tuhlailevan julkisen varainkäytön seurauksena – on osoittautunut haitalliseksi ja leventänyt osaltaan kuilua ylijäämäisten ja alijäämäisten maiden välillä. Joissakin tapauksissa voisi olla tehokkaampaa antaa lisäaikaa ja sallia asteittaisempi mukauttaminen, sillä talouskasvun elpymisellä on tärkeä rooli alijäämän ja velka-asteen alentamisessa.

2.12

Tarvitaan monenlaisia kehittämistyökaluja, jotta voidaan varmistaa kasvu, saada aikaan symmetrinen sopeutus EU:n alueella ja lieventää sosiaalisia jännitteitä. Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson avulla voidaan suunnitella maittain eriytettyjä prosesseja ja valvoa niiden täytäntöönpanoa, mutta tällä prosessilla on vain ajallisesti samanhetkinen rooli euroalueen finanssipolitiikan virityksen määrittämisessä, kuten euroalueen talouspolitiikkaa käsittelevässä komission tiedonannossa COM(2016) 726 final selvästi todetaan.

2.13

Eurooppa 2020 -strategian ensisijaiset tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia. Työttömyysluvut ovat sietämättömän korkeita: unionissa on ilman työtä yli 22 miljoonaa ja euroalueella yli 17 miljoonaa ihmistä. Köyhyysrajalla elävien tai köyhyyden uhkaamien ihmisten määrä on yli 122 miljoonaa. Nuorten näköalattomuus on valtava este Euroopan tulevaisuuden uudistamiselle. Työvoiman liikkuvuus on vähäistä. Elinikäinen oppiminen ei vieläkään ole keskeisellä sijalla toimintapolitiikoissa. Tavoitteista etääntyvät kehityssuuntaukset eivät ole rohkaisevia. Voimassa on jo yli 70 direktiiviä sosiaalisista oikeuksista. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista antamassaan lausunnossa ETSK katsoo, että osana vuotuisen kasvuselvityksen valmistelua ylöspäin lähentäminen on asetettava Euroopassa tavoitteeksi sosiaalisten oikeuksien alalla. Lisäksi komitea korostaa tarvetta varmistaa kasvu ja kilpailukyky koko EU:n alueella. Tässä yhteydessä komitea painottaa talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tarpeellista keskinäistä riippuvuutta (2).

3.1

3.1.1

Euroopan komission vuotuisen kasvuselvityksen ytimessä on yhteenveto toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään rahoitusjärjestelmän kehitystä. Nämä toimenpiteet ovat tärkeitä erityisesti alan toiminnan vahvistamisessa, ESIRin tehostamisessa, investointien esteiden poistamisessa ja EU:n talouden globaalin roolin laajentamisessa.

3.1.2

Myös ETSK katsoo, että on olennaisen tärkeää luoda pääomamarkkinaunioni ja muita puite-edellytyksiä rahoitusolosuhteiden parantamiseksi, riskien jakamiseksi ja luotonsaannin helpottamiseksi – erityisesti poistamalla esteet pk-yrityksiltä – ja toteuttaa yhdenvertaisten mahdollisuuksien periaatetta käytännössä.

3.1.3

Esimerkkejä tästä ovat eurooppalaista riskipääomarahastoa koskeva asetus ja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneen rahaston kehittämisen jatkaminen, epäonnistuneiden yrittäjien toinen mahdollisuus, maksukyvyttömyysmenettelyjen parantaminen ja ennaltaehkäisevien uudelleenjärjestelyjen puitteiden käyttöönotto. Pankkien osallistumisen edistämisen ja niiden toiminnan tehostamisen on oltava yksi investointitoimien kehittämisen pilareista.

3.1.4

Kaikesta päätellen Euroopan strategisten investointien rahastolla – sen lisäksi, että sen laajentamisesta on jo tehty päätös – on huomattava kannustinvaikutus Euroopan investointimarkkinoihin. Tällä voi olla erityinen merkitys vuoteen 2030 ulottuvien, myös kestävän kehityksen kriteerit kattavien tavoitteiden toteuttamisessa. Asteittainen siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen luo uusia työpaikkoja erityisesti palvelualalla, ja kestävyyskriteerien mukaiset tuotteet voisivat avata uusia innovointimahdollisuuksia.

3.1.5

Aiemmissa lausunnoissaan komitea on jo korostanut, että energiaunionin valmiiksi saattaminen ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategia avaavat sijoittajille erinomaisia tilaisuuksia. Näiden alojen dynaamisuus riippuu myös kansainvälisistä kauppasopimuksista, joista osaan asennemuutokset maailmanpolitiikassa saattavat vaikuttaa kielteisesti, ja pääsystä niiden kattamille markkinoille.

3.1.6

ETSK:n mielestä olisi keskeisen tärkeää, että rakennerahastoja voidaan käyttää nykyistä enemmän koulutuksen ja siihen liittyvän liikkuvuuden tukemiseen.

3.2.1

ETSK kannattaa sitoumusta toteuttaa rakenneuudistukset eriytetysti, kuten on sovittu. Tähän on varattava tarvittavat resurssit EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa.

3.2.2

ETSK on samaa mieltä Euroopan parlamentin näkemyksestä, jonka mukaan moitteettomasti toimivat joustavat työmarkkinat ovat yksi edellytys positiivisen taloudellisen suhdanteen aikaansaamiselle. Komitea katsoo kuitenkin, että EU:n sisämarkkinoiden sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava.

3.2.3

Maakohtaiset suositukset olisi pantava täytäntöön niin, että huolehditaan niiden kohteena olevien jäsenvaltioiden finanssipoliittisten valmiuksien huomioon ottamisesta, jotta ne voivat kehittää kasvua ja sosiaalista osallisuutta edistäviä politiikkoja.

3.2.4

ETSK pitää tervetulleena, että Euroopan komissio on käynnistänyt kuulemisen maaliskuussa 2016 julkaistusta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, ja on samaa mieltä siitä, että taloudellisen kehityksen tulisi lisätä sosiaalista edistystä ja yhteenkuuluvuutta. Taloudellisesti parhaiten menestyvät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kunnianhimoisempia ja tehokkaampia sosiaalipoliittisia toimenpiteitä, mutta kilpailukykyä ja sosiaalista ulottuvuutta on yleisesti vahvistettava EU:ssa.

3.2.5

Jäsenvaltioiden toteuttamissa uudistuksissa on tärkeää taata laadukkaiden palvelujen ja palveluntarjonnan saatavuus. Koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen ja lastenhoidon tason parantaminen on talouskehityksen ehdoton edellytys, ja sillä on suoria vaikutuksia elämäntavan kehitykseen ja sosiaaliseen osallisuuteen.

3.2.6

Työmarkkinaosapuolten rooli rakenneuudistusten suunnittelussa, valmistelussa ja täytäntöönpanossa on erityisen tärkeä. Sen täytyy perustua ennen kaikkea sellaisen työmarkkinavuoropuheluun elvyttämiseen, jonka pohjana olisi nykyisen kaltainen vuoropuhelu mutta jossa olisi nykyistä tehokkaampia osallistumismekanismeja. Vastuullinen sosiaalinen sitoutuminen riippuu suuresti selkeästä ja avoimesta viestinnästä, ja ETSK onkin tyytyväinen komission ilmoittamaan aikomukseen osallistaa työmarkkinaosapuolet perinpohjaisesti ja järjestelmällisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoprosessiin.

3.2.7

Uudistusten yhtenäisen suunnittelun ja täytäntöönpanon avulla myös sosiaalinen ulottuvuus voitaisiin ottaa entistä paremmin huomioon talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson prosessissa. Talouspolitiikan välineitä ja menetelmiä on täydennettävä pitkän aikavälin tulossuuntautuneilla tulevaisuudennäkymillä ja sosiaalisilla arvoilla, joissa otetaan huomioon myös kestävä kehitys.

3.2.8

Uudistusprosessin olennaisena osana on oltava sellaisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto, jolla luodaan tasapuoliset kilpailun edellytykset, tuetaan entistä enemmän kasvua ja rajoitetaan väärinkäytön mahdollisuuksia.

3.3.1

Vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten täytäntöönpano ja niiden soveltamisen valvonta ja yksittäisten jäsenvaltioiden talouteen kohdistuvien vaikutusten seuranta ovat tärkeä osa talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa. On valitettavaa, että ohjausjaksoprosessi on osoittautunut yksipuoliseksi välineeksi, jolla kielletään korkeat velat ja alijäämät seuraamusten uhalla mutta määrätään pelkästään korkeiden ylijäämien alentamisesta. ETSK kannattaa joustavuutta erityisesti, jos sen ansiosta tehtävillä julkisilla investoinneilla voidaan vauhdittaa myös pitkällä aikavälillä hyödyllisiä aloja (koulutus ja terveydenhuolto).

3.3.2

ETSK pitää kuitenkin olennaisen tärkeänä, että vakaus- ja kasvusopimusta täydennetään ottamalla käyttöön sosiaalista epätasapainoa varten makrotaloudellista epätasapainoa koskevaa olemassa olevaa menettelyä vastaava menettely, jossa havainnoidaan ja analysoidaan taloudellisen toiminnan sosiaalisia vaikutuksia jäsenvaltioissa. Kuten edellä on todettu, erityistä huomiota tulee kiinnittää jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämiin, jotka liittyvät investointeihin tulevaisuutta varten (esim. koulutus) tai investointeihin, joilla luodaan edellytykset talouden kehittymiseksi kestäväpohjaiseksi, ilmastonmuutoksen torjuntaan keskittyväksi taloudeksi.

3.3.3

ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan keskuspankin aseman vahvistamiseen ja komission pyrkimyksiin saada aikaan euroalueen positiivinen finanssipolitiikan viritys rahapolitiikan tueksi. ETSK panee merkille EKP:n tärkeän roolin vakauden palauttamisessa kriisitilanteessa. Tätä on täydennettävä tehokkaammilla toimenpiteillä, joilla vauhditetaan talouskasvua ja työpaikkojen luomista. Tässä yhteydessä ETSK toteaa olevansa vakavasti huolissaan ja pettynyt siihen, että neuvosto hylkäsi komission suosituksen euroalueen positiivisesta finanssipolitiikan virityksestä.

3.3.4

Nykyinen yleisesti matala korkotaso tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuuden lisätä julkisia investointeja ja pienentää velka-astetta. ETSK katsoo, että EU:n talousarvion väliarvioinnin puitteissa ja valmistauduttaessa seuraavaan ohjelmakauteen tulisi olla vakaus- ja kasvusopimuksen rajoissa ja ”EU:n tulossuuntautuneen talousarvion” käyttöönoton perusteella mahdollista ottaa käyttöön omaperäisiä investointikäytäntöjä, joilla tuetaan talouskasvua ja taataan kestäväpohjaisuus pitkällä aikavälillä.

3.3.5

Vuotuisen kasvuselvityksen 2017 ennusteet ovat erityisen tärkeitä analysoitaessa eurooppalaisen yhteiskunnan rakenteellista kehitystä. Toimenpiteet, joilla pyritään lieventämään väestön ikääntymisen kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan, rasittavat yhä enemmän jäsenvaltioiden talousarvioita. Jälleen kerran on korostettava koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen merkitystä, terveydenhuoltoalan ennaltaehkäisevää tehtävää sekä sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisen välttämättömyyttä.

4.1

On ensisijaisen tärkeää laatia kiireellisesti ensisijainen yksityiskohtainen ohjelma, jonka tavoitteena on lujittaa euroalueen rahoitusjärjestelmää kokonaisuudessaan, ja panna se täytäntöön. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa Euroopan maiden välisen kuilun syvenemiseen.

4.2

”Viiden puheenjohtajan” ilmoittaman kahden nopeuden kehityksen ensimmäinen vaihe, jossa pyritään saattamaan loppuun EU:n talous- ja rahaliitto, päättyy vuonna 2017. Toista vaihetta valmistellaan ”valkoisessa kirjassa”. Brexitin jälkeisessä tilanteessa neljän unionin – talous-, budjetti-, finanssi- ja politiikkaunionin – vahvistaminen on erityisen tärkeää. Brexitin jälkeisellä kaudella on olennaisen tärkeää nostaa rahoituskapasiteettia.

4.2.1

Tähän asti huomion keskipisteessä on pääasiassa ollut euroalueen talous- ja rahoitusjärjestelmän vahvistaminen – kilpailukyky- ja tuottavuuskomiteoiden perustaminen, pankkiunionin vahvistaminen ja sen kolmannesta pilarista sopiminen, talletussuojajärjestelmän luominen, budjettikurin noudattamisen valvonnasta vastaavan elimen luominen, edistyminen tiiviin yhteistyön lisäämisessä pääomamarkkinoilla –, mutta myös valmiutta tehdä poliittista yhteistyötä olisi vahvistettava.

4.2.2

Tämän vuoksi unionin johtajien on ehdottomasti määritettävä joustavaan talouspolitiikkaan perustuvat yleiset strategiset suuntaviivat. Lissabonin sopimuksen ja sen täytäntöönpanoa koskevan sääntelykehyksen mukaisesti tällaisissa suuntaviivoissa on otettava entistä paremmin huomioon kunkin maan yhteiskunnalliset ja sosiaaliset erityispiirteet ja häiriönsietokyky myös silloin, kun talouden sääntelyä koskevat sopimukset ja niiden välineet toimivat hyvin.

4.3

Vaatimus ”eurooppalaisen lisäarvon” osoittamisesta on noussut edeltävien budjetti- ja varainhoitokausien aikana erittäin tärkeään asemaan ohjelmien ja tehtävien määrittelyssä. EU:n rahastoista tuettavissa eri ohjelmissa on suuntauduttu entistä enemmän unionin jäsenvaltioiden väliseen konkreettiseen yhteistyöhön, jonka puitteissa on yhteisen toiminnan ansiosta saatu parempia tuloksia kuin pelkästään kansallisella tasolla olisi ollut mahdollista (Verkkojen Eurooppa -väline, Horisontti 2020 -puiteohjelma jne.) tai jolla on edistetty yhteisten eurooppalaisten etujen lähentämistä paikallistason ja jäsenvaltiotason välillä (kuten työttömyyden ja köyhyyden torjunta, infrastruktuurin kehittäminen sekä alue- ja kaupunkikehitys). Saatavilla olevien varojen määrä ei ole kuitenkaan oikeassa suhteessa täytettäviin tehtäviin nähden.

4.4

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson prosessissa laadittavissa maakohtaisissa suosituksissa on myös kiinnitetty paljon huomiota Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden lähentämiseen. Finanssipoliittisten ja rakenteellisten uudistusten lisäksi jäsenvaltioiden uudistusohjelmissa on pitänyt laatia myös erityistavoitteita ja täsmentää niiden toteuttamistavat. Eurooppa 2020 -strategian kolmea pilaria – älykäs, kestävä ja osallistava Eurooppa – ja sen indikaattorijärjestelmää voidaan edelleen käyttää lähtökohtana vastauksille, joita on löydettävä vuoteen 2030 ulottuvalla jaksolla ilmeneviin uusiin haasteisiin.

4.5

Yhteiskunnan ja ympäristön pohjan kestävyyteen pitkällä aikavälillä liittyvillä tavoitteilla on oltava aiempaa tärkeämpi asema talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson mekanismissa. Siten voidaan edistää yhteisymmärryksen löytämistä keskeisissä kysymyksissä, joita ovat erilaisten investointien edistäminen sosiaalialalla ja julkisella alalla, pitkällä aikavälillä kannattavien investointien huomioon ottaminen julkisen talouden alijäämälaskelmissa ja institutionaalisen rakenteen kehittäminen kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Täytyy ottaa käyttöön uusi nk. kultainen sääntö, joka määrittää, mikä on kuluttamista ja mikä on investoimista. Tarvittavat edellytykset tähän voidaan luoda selvittämällä mahdollisuudet unionin talousarviomekanismien tarkistamiseen ja omien varojen lähteiden kasvattamiseen.

4.6

Yhteisymmärrykseen pääsemisessä erityisen tärkeitä asioita ovat laajempi sitoutuminen aina tavoitteiden määrittelystä niiden toteuttamiseen sekä lopullisten edunsaajien kasvavan aseman tunnustaminen. Kansallisten parlamenttien roolia täytyy vahvistaa ja niiden subsidiariteettinäkökulmaa on kunnioitettava.

4.7

Tulevaisuudennäkymät, poliittinen tahto ja hallinnointivalmiudet ovat epäyhtenäisiä. Oikeudellinen kehys on monimutkainen, ja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan osallistuminen on vain muodollista, mistä kertoo suuren yleisön tuen puuttuminen. Tämä pahentaa demokratiavajetta ja heikentää luottamusta.

4.8

Tällä hetkellä kehitysprosesseja määrittää kaksi hyvin erilaista talous- ja rahoitusvälineiden ja -instituutioiden suurta kokonaisuutta, joissa kummassakin on oma menettelynsä. Näiden kahden kokonaisuuden välistä täydentävyyttä on vahvistettava, mutta tämänsuuntaisten suuntaviivojen määrittely ei vielä riitä, vaan tarvitaan järjestelmällinen ratkaisu.

4.8.1

Kyse on ensinnäkin perinteisistä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot), joiden tarkoituksena on edistää yhteenkuuluvuutta. Niiden rahoitus jaetaan investointi- ja kehitystukina, joita uudistetaan jatkuvasti, vaikkakin niiden luonne pysyy muuttumattomana. Ne ovat käytettävissä kehittyneimpien jäsenvaltioiden maksuosuuksista koostuvan unionin talousarvion uudelleenjakamisen ansiosta. Tietyissä tapauksissa edunsaajat eivät anna näille varoille niille kuuluvaa arvoa vaan katsovat ne automaattiseksi oikeudekseen.

4.8.2

Seitsemän vuotta kestävän, vuoteen 2020 ulottuvan monivuotisen rahoituskehyksen suunnitellussa väliarvioinnissa on edellä mainitun täydentävyyden edistämiseksi välttämätöntä täydentää ja yksinkertaistaa lainsäädäntöä.

4.8.3

Tämä on tavoitteena Euroopan komission ehdotuksissa, joiden tarkoituksena on vahvistaa taloudellisia tavoitteita, edistää investointeja, saada muuttovirrat hallintaan ja vähentää nuorisotyöttömyyttä.

4.8.4

Joustavuuden lisääminen ja rahoituksen saantia koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen ovat keskeisiä tekijöitä.

4.8.5

Toinen nk. Junckerin ohjelman toteuttamiseen tarkoitettujen välineiden kokonaisuus on Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR). Se on uusi markkinasuuntautunut rahoitusväline, joka tarjoaa mahdollisuuden tukea riskipääomaa ja käyttää julkisia varoja, pankkivaroja ja yksityisiä varoja. ESIRin koko on jo 500 miljardia euroa, ja sen viiteajanjakso ulottuu vuoteen 2020. Sille voitaisiin antaa merkittävä tehtävä seuraavalla ohjelmakaudella.

4.9

Tämä näin luotu uusi hallintomekanismi on syytä ottaa osaksi tulevaa kehityssuuntautunutta hallintoa. Nämä kaksi rahoitusjärjestelmää on myös yhtenäistettävä kunkin jäsenvaltion tasolla. Pidemmällä aikavälillä olisi perusteltua yhdistää molemmat hallintomekanismit.

4.10

ETSK pitää Euroopan komission uutta tiedonantoa rohkaisevana. Siinä tehdään vuoteen 2030 ulottuva yhteenveto strategisesti linjaavasta työstä, joka tähän mennessä on tehty kestävään kehitykseen liittyviin haasteisiin vastaamiseksi.

4.11

Uuteen ohjelmasuunnitteluprosessiin kuuluvien tehtävien pitäisi perustua rajattuun määrään selkeitä tavoitteita. Täytäntöönpano edellyttää turvautumista Euroopan komission uuteen strategiseen välineeseen eli koordinointiin perustuvaan hallintojärjestelmään, jossa otetaan huomioon myös yhteiskunnan suorittama valvonta.

4.12

Eri rahoitusvälineiden tehokkuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin perusteella vaikuttaa siltä, että olisi jo nyt tarpeen laatia vuoteen 2030 ulottuva ehdotus, jolla parannettaisiin tehtävien jakoa perinteisten koheesiotavoitteiden ja markkinalogiikan mukaan tehtävien investointien välillä. ESIR-rahastoon liittyvästä hankkeiden arviointimekanismista saadaan laadukasta metodologista tukea, myös perinteisten koheesiovälineiden käyttöä varten.

4.13

Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson tehostamiseksi ja sen tuloksellisuuden parantamiseksi on vahvistettava institutionaalista kumppanuusrakennetta ja avattava se kaikille EU:n kansalaisille julkisen osallistumisoikeuden nojalla. Kaikille EU:n kansalaisille pitäisi taata mahdollisuus saada merkityksellistä tietoa ja osallistua suunnittelua ja täytäntöönpanoa koskeviin päätöksiin. Heidän pitäisi myös pystyä esittämään näkemyksensä ohjelmia, tarjouspyyntöjä ja arviointikertomuksia tarkoittavista aikeista.