Bryssel 7.12.2015

COM(2015) 613 final

2015/0277(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SWD(2015) 262 final}
{SWD(2015) 263 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämä aloite on osa vuoden 2015 komission aloitetta, joka koskee Euroopan ilmailustrategiaa kilpailukyvyn parantamiseksi ilmailun alalla EU:ssa. Tavoitteena on valmistella EU:n lentoturvallisuuden sääntelykehystä seuraavan kymmenen tai viidentoista vuoden haasteita varten, ja varmistaa siten edelleen turvallinen, turvattu ja ympäristöystävällinen lentoliikenne matkustajille ja suurelle yleisölle. Tämä aloite perustuu yli kahdentoista vuoden kokemukseen asetuksen (EY) N:o 216/2008 1 ja sen edeltäjän 2 soveltamisesta.

Ilmailualan kilpailukyky edellyttää turvallisuuden ja ympäristönsuojelun huomioon ottamista. Lentoliikenteen ennustetaan Euroopassa kasvavan 14,4 miljoonaan lentoon vuonna 2035 (50 % enemmän kuin vuonna 2012). Komission tarkoituksena on varmistaa, että onnettomuuksien määrä säilyy nykyjärjestelmän tapaan alhaisena, jotta EU:n ilmailuala voi kasvaa turvallisesti ja pystyy näin säilyttämään kilpailuetunsa. Tästä syystä ehdotetaan riskeihin ja suorituskykyyn perustuvaa turvallisuussääntelyä, nykyisten turvallisuuspuutteiden korjaamista sekä lentoturvallisuuden ja muiden sääntelyn teknisten alojen, kuten ilmailun turvaamisen tai ympäristönsuojelun, keskinäisten riippuvuussuhteiden parempaa huomioon ottamista.

Tämä ehdotus koskee pääasiassa lentoturvallisuutta, mutta ei ainoastaan sitä. Ehdotus on myös nähtävä osana komission painopisteitä, joita ovat kasvun ja työllisyyden edistäminen, sisämarkkinoiden kehittäminen ja Euroopan aseman vahvistaminen maailmanlaajuisena toimijana. Tämän aloitteen tavoitteena on edistää Euroopan ilmailualan ja ilmailun valmistusteollisuuden kilpailukykyä, mikä auttaa luomaan laadukkaita työpaikkoja ja edistämään teknologista innovointia. Ehdotuksessa esitetään toimiva sääntelykehys, johon voidaan sisällyttää uudenlaiset liiketoimintamallit ja kehittymässä olevat teknologiat. Erityisesti aloitteella on tarkoitus luoda unionin puitteet, joissa miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan käyttää turvallisesti Euroopan ilmatilassa.

Ehdotus on myös vastaus jäsenvaltioiden, teollisuuden ja ilmatilan käyttäjien toiveeseen oikeasuhtaisemmasta ja joustavammasta turvallisuussääntelystä ja sellaisten sääntöjen poistamisesta, jotka voivat tukahduttaa yrittäjyyttä liian ohjailevilla vaatimuksilla. Erityisesti siinä ehdotetaan, että otetaan käyttöön laajennettavissa olevat puitteet, joissa tunnustetaan eroavaisuudet siviili-ilmailun eri alojen ja niihin liittyvien riskien välillä. Tämän lähestymistavan odotetaan hyödyttävän koko ilmailualaa unionissa, ja se soveltuu erityisen hyvin pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset).

Siirryttäessä sääntelyssä ja valvonnassa riskiin ja suorituskykyyn perustuvaan lähestymistapaan jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) on hankittava uusia taitoja ja pätevyyksiä sekä pysyteltävä jatkuvasti ajan tasalla alan uusimmista tekniikoista. Aloitteella tuetaan näiden tavoitteiden saavuttamista ehdottamalla parempia koordinointijärjestelyjä sekä ilmailun tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä.

Lopuksi ehdotuksessa käsitellään eräiden kansallisten viranomaisten kohtaamia haasteita vaaditun sertifioinnin ja valvonnan hoitamisen edellyttämien resurssien ylläpitämisessä ja rahoituksessa. Tätä tarkoitusta varten tiedonannossa ehdotetaan puitteita teknisten resurssien yhdistämiseksi ja vaihtamiseksi kansallisten viranomaisten ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston välillä, ja siihen sisältyy mahdollisuus siirtää unionin lainsäädännön täytäntöönpanovastuita vapaaehtoispohjalta.

Johdonmukaisuus suhteessa tällä politiikan alalla voimassa oleviin politiikkaa koskeviin säännöksiin

Aloite pohjautuu olemassa oleviin unionin siviili-ilmailun turvallisuutta koskeviin säännöksiin, jotka tällä hetkellä sisältyvät asetukseen (EY) N:o 216/2008.

Ehdotus on johdonmukainen suhteessa vuoden 2013 komission aloitteeseen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan (SES II+ -aloite) toteuttamisen nopeuttamisesta 3 . Valmistellessaan tätä ehdotusta komissio on ottanut huomioon 11. kesäkuuta 2013 annetun komission ehdotuksen COM(2013) 409 ja Euroopan parlamentissa ja neuvostossa ehdotetuista asetuksen (EY) N:o 216/2008 SES II+ -muutoksista tähän mennessä käytyjen keskustelujen tulokset. Jotta vältettäisiin kahden asetukseen (EY) N:o 216/2008 liittyvän säädösehdotuksen rinnakkainen käsittely, ja koska tämä ehdotus on kattavampi, asetukseen (EY) N:o 216/2008 ehdotetut SES II+ -muutokset on sisällytetty tähän uuteen ehdotukseen niin, että ne on mukautettu uuteen rakenteeseen ja tämän ehdotuksen laatimistyyliin. Tämän seurauksena komissio ei aio enää käsitellä 11. kesäkuuta 2013 annettua komission ehdotusta COM(2013) 409, joka esiteltiin SES II+ -aloitteen osana.

Jos tässä aloitteessa ehdotetuilla muutoksilla on vaikutuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston lentoliikenteestä antamiin muihin unionin säädöksiin (kuten onnettomuuksien tutkinnan, poikkeamien ilmoittamisen ja lentotoiminnan harjoittajien toimilupien kohdalla on), ehdotetaan tarvittavia muutoksia muihin unionin säädöksiin johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan

Tämä aloite on kytköksissä komission vuosiksi 2019–2014 asettamiin strategisiin tavoitteisiin edistää ”työpaikkoja ja kasvua” ja ”syvempiä ja oikeudenmukaisempia sisämarkkinoita ja lujempaa teollisuuspohjaa”, ja se on täysin johdonmukainen niiden kanssa.

Ehdotus on johdonmukainen myös suhteessa ”erillisvirastoja koskevaan yhteiseen lähestymistapaan”, josta sovittiin komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken vuonna 2012, ja siinä mukautetaan tarvittaessa Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastoa koskevia vakiolausekkeita yhteisessä lähestymistavassa suositetun mukaisesti.

Aloitteessa pyritään myös tekemään miehittämättömien ilma-alusten suunnittelusta ja käytöstä johdonmukaisempaa laajempaan ilmailupoliittiseen kehykseen nähden. Miehittämättömät ilma-alukset ovat uudentyyppisiä lentolaitteita, joilla tarjotaan monenlaisia uusia palveluja Euroopan ilmailumarkkinoilla lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 1008/2008 puitteissa. Koska miehittämättömät ilma-alukset jakavat saman ilmatilan muiden ilma-alusten kanssa, niiden käytön on turvallisuuden osalta oltava johdonmukaista yleisen ilmailun turvallisuutta koskevan politiikan kanssa. Miehittämättömien ilma-alusten käytössä on lisäksi noudatettava lentoliikenteen sääntöjä, joista säädetään yhteisissä lentosäännöissä 4

2.OIKEUSPERUSTA SEKÄ TOISSIJAISUUS- JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohtaan, joka on oikeusperusta lentoliikenteeseen liittyville unionin toimenpiteille.

Toissijaisuusperiaate (muun kuin yksinomaisen toimivallan osalta)

Unionilla on asetusten (EY) N:o 1592/2002 ja (EY) N:o 216/2008 nojalla vastuu tehtävistä, jotka koskevat ilmailutuotteiden lentokelpoisuutta ja ympäristönormeja, lentotoimintaa, lentomiehistön lupakirjoja, lentopaikkoja, ilmaliikenteen hallintaa ja lennonvarmistuspalveluja, jäljempänä ATM/ANS-palveluja, sekä kolmansien maiden toiminnanharjoittajien turvallisuutta. Siviili-ilmailun turvallisuutta on nyt säännelty unionin tasolla yli kymmenen vuoden ajan. Tämä johtuu siitä, että lentoliikenne ja ilmailutuotteiden tuotanto ovat suuressa määrin valtioiden rajat ylittävää toimintaa, johon voidaan puuttua paremmin unionin tasolla.

Tässä aloitteessa ehdotetaan lisättävän muutamia erityisaloja tähän unionin yleiseen lentoturvallisuuskehykseen. Näihin kuuluvat miehittämättömät ilma-alukset, maahuolintapalvelujen turvallisuus sekä ilma-alusten ja ilmailujärjestelmien suunnittelun turvanäkökohdat, kyberturvallisuus mukaan luettuna.

Miehittämättömien ilma-alusten valmistuksella on rajat ylittävä ulottuvuus, koska monet miehittämättömät ilma-alukset ostetaan internetistä, tuodaan muualta tai niissä on ainakin tuontitavaraa olevia osia. Vastavuoroista tunnustamista sisämarkkinoilla on vaikea saavuttaa, jos kansalliset normit ja säännöt ovat yksityiskohtaisia ja toisistaan poikkeavia. Monet lentotoiminnan harjoittajat kehittävät myös miehittämättömillä ilma-aluksilla yli rajojen toteutettavia palveluja. Esimerkiksi infrastruktuurin tarkastuksia öljynporauslautoista raideliikenteen ratoihin järjestetään kansainvälisellä tasolla. Vaikka toiminta ei vielä ole laajaa, toiminnanharjoittajien olisi liiketoimintansa kehittämiseksi voitava käyttää samaa miehittämätöntä ilma-alusta ja täyttää samat vaatimukset samalla ohjaajalla eri paikoissa unionissa, etenkin jos ne toimivat kapealla markkinasektorilla. Suuret jakelualan yritykset ovat ilmaisseet aikomuksensa järjestää Euroopan tasolla palveluja, jotka edellyttävät yhteisiä sääntöjä. Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan yhteisten toimintasääntöjen täytäntöönpanossa, kun jäsenvaltioiden viranomaiset esimerkiksi suorittavat paikalliset riskinarvioinnit ja päättävät, mikä ilmatila on avoin miehittämättömien ilma-alusten käyttöön tai suljettu siltä ja millä ehdoin. Kevyitä miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään suurimmalta osin paikallisesti, ja paikallisviranomaisten olisi sen vuoksi voitava arvioida käyttöön liittyvän riskin taso ja sallittava tietyntyyppinen käyttö.

Maahuolintapalvelujen osalta unionin tason toimia tarvitaan siksi, että maahuolintaan liittyvät tapaturmat ovat olleet neljänneksi suurin onnettomuusluokka kymmenen viime vuoden ajan, eivätkä jäsenvaltioiden vapaaehtoiset aloitteet ole vielä tuottaneet tyydyttäviä tuloksia tämän riskin poistamiseksi. Tällä hetkellä unionin tasolla ei ole turvallisuusvaatimuksia, jotka kohdistuisivat suoraan maahuolintapalvelujen tarjoajiin. Koska maahuolinta on osa yleistä ilmailujärjestelmää ja sillä on kytköksiä muiden alojen kanssa, jotka kuuluvat unionin toimivaltaan (kuten lentopaikat ja lentotoiminta), sääntelemällä sitä unionin tasolla varmistetaan yhdenmukainen lähestymistapa kaikissa jäsenvaltioissa. Jotta lähestymistapa olisi oikeasuhteinen, ehdotetaan, ettei palveluntarjoajien sertifiointi ole tarpeen toiminnan aloittamiseksi. Komissio katsoo myös, että maahuolintaa koskevien yhteisten vaatimusten olisi perustuttava toimialan tunnustettuihin standardeihin ja parhaisiin menettelytapoihin. Samaan aikaan jäsenvaltioille olisi annettava tarvittavat sääntelyvälineet tällaisten palvelujen tarjoajien tehokkaan valvonnan varmistamiseen.

Ilma-alusten ja järjestelmien suunnittelun turvanäkökohtien osalta on huomautettava, että unioni on jo mukana joidenkin näiden kysymysten käsittelyssä. Yhteisistä säännöistä siviili-ilmailun turvaamisen alalla ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2008 annetun asetuksen (EY) N:o 300/2008 5 ja nykyisen asetuksen (EY) N:o 216/2008 välinen vuorovaikutus ei kuitenkaan aina ole selvää, muun muassa Euroopan lentoturvallisuusviraston roolin osalta. Tällä aloitteella on tarkoitus täsmentää unionin roolia tässä yhteydessä ottaen huomioon, että nämä turvanäkökohdat liittyvät läheisesti ilma-alusten suunnittelun ja lentotoiminnan turvallisuuteen, josta unioni jo vastaa asetuksen (EY) N:o 216/2008 nojalla.

Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaate on yksi tämän aloitteen ensisijaisista tavoitteista, ja toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan, että nykyinen lentoturvallisuuden sääntelykehys olisi oikeasuhteisempi, ovat olennainen osa lopullista toimintapoliittista ehdotuspakettia, kuten liitteenä olevassa vaikutusten arviointiraportissa selitetään (6.6 luku). Aloitteella on tarkoitus ottaa lentoturvallisuuden sääntelyssä käyttöön riskiperusteinen lähestymistapa, jonka pitäisi hyödyttää koko ilmailualaa ja joka soveltuu erityisen hyvin pienten ja keskisuurten yritysten sääntelyyn.

Sääntelytavan valinta

Ehdotuksessa ei muuteta käytettyä sääntelytapaa. Siviili-ilmailun turvallisuutta on unionissa säännelty asetuksilla vuodesta 2002, jolloin asetus (EY) N:o 1592/2002 hyväksyttiin. Komissio ei näe mitään syytä muuttaa tätä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMÄKUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta

Sidosryhmien kuuleminen

Komissio ja Euroopan lentoturvallisuusvirasto kuulivat samanaikaisesti sidosryhmiä. Molemmat kuulemiset ovat toisiaan täydentäviä. Lisäksi komission yksiköt järjestivät useita kokouksia jäsenvaltioiden ja ilmailun sidosryhmien kanssa saadakseen julkisia kuulemisia täydentäviä lisätietoja. Europa-verkkosivulla on julkaistu yhteenveto komission järjestämän julkisen kuulemisen tuloksista . Julkisen kuulemisen päätulokset ovat seuraavat:

EU:n katsotaan yleisesti saavuttaneen hyvin korkean turvallisuustason. Yli 90 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä tai täysin samaa mieltä siitä, että tällä hetkellä on turvallista matkustaa lentokoneella EU:ssa;

Samalla todettiin, että itsetyytyväisyyteen ei turvallisuuden suhteen ole varaa. Yli 70 prosenttia jäsenvaltioiden ja toimialajärjestöistä, jotka osallistuivat komission verkkokyselyyn, uskoo, että kykyä tunnistaa ja lieventää turvallisuusriskejä on parannettava;

Nykyisen turvallisuustason ylläpitämisen lisäksi jäsenvaltioiden ja sidosryhmien suurin huolenaihe on nykyisen järjestelmän tehokkuus ja oikeasuhteisuus. Valtaosa komission verkkokyselyyn osallistuneista organisaatioista (82 %) ja erityisesti pk-yritykset katsovat, että voimassa olevat säännöt ovat liian yksityiskohtaisia ja ohjailevia, ja että nykyinen turvallisuustaso voitaisiin säilyttää niin, että vaatimusten täyttämisestä aiheutuvat kustannukset olisivat alhaisemmat (83 %). Jäsenvaltiot ovat tästä pitkälti samaa mieltä;

Jäsenvaltiot ja teollisuus ovat huolissaan, että ilmailuviranomaiset käyttävät nykyisellään teknisiä resursseja tehottomasti ja että joillakin kansallisilla ilmailuviranomaisilla on resurssipulaa. Suurin osa (63 %) komission verkkokyselyyn vastanneista jäsenvaltioista ja järjestöistä uskoo, ettei kaikilla kansallisilla ilmailuviranomaisilla ole riittäviä taloudellisia tai henkilöstöresursseja valvontatehtäviensä hoitamiseen;

Ilma-alusten valmistusteollisuus on ajanut unionille paljon aktiivisempaa roolia Euroopan siviili-ilmailun turvallisuusstandardien edistämisessä kansainvälisesti, myös Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO), ja se ilmaisi huolensa Euroopan lentoturvallisuusviraston resurssien pitkän ajan saatavuudesta tuotteiden sertifioinnissa;

komission verkkokyselyyn osallistuneista organisaatioista 73 prosenttia mainitsivat mahdollisia epäjohdonmukaisuuksia, aukkoja ja päällekkäisyyksiä lain soveltamisessa. Niitä syntyy erityisesti siitä, että lakia tulkitaan jäsenvaltioissa eri lailla.

Unionin työmarkkinaosapuolet (sekä työnantajat että työntekijät) ovat osallistuneet komission ja Euroopan lentoturvallisuusviraston järjestämään kuulemiseen. Ilmailualan henkilöstöä edustavat järjestöt huomauttivat erityisesti, että suorituskykyyn perustuvan lähestymistavan lentoturvallisuuteen tulisi täydentää nykyistä ohjailevan sääntelyn järjestelmää muttei korvata sitä. Työntekijöitä edustavat järjestöt olivat myös huolissaan niiden resurssien saatavuudesta, jotka jäsenvaltiot kohdentavat turvallisuuden valvontaan, ja kehottivat kiinnittämään erityistä huomiota sen varmistamiseen, että henkilöstö sekä viranomaispuolella että ilmailualalla laajemminkin saa korkealuokkaisen koulutuksen ja pätevyyden. Lentäjiä edustavat järjestöt olivat huolissaan mahdollisista kielteisistä turvallisuusvaikutuksista, jotka johtuisivat tietyistä lentoyhtiöiden työehtoihin liittyvistä käytännöistä ja muista innovatiivisista liiketoimintamalleista.

Toisaalta työnantajia edustavat järjestöt kiinnittivät komission huomiota lainsäädännön soveltamisen eroavaisuuksiin jäsenvaltioissa, ylisääntelyyn sekä sertifiointiin ja valvontaan varattujen resurssien tehottomaan käyttöön. Työnantajat huomauttivat erityisesti, että ilmailuteollisuus toimii kyllä vapaasti sisämarkkinoilla, mutta valvonta on edelleen järjestetty sen periaatteen pohjalta, että se on yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulla. Toimintaedellytysten yhtäläisyys, standardointi ja sääntöjen täytäntöönpanon vakaus katsotaan erityisen tärkeiksi työnantajien kannalta. Jotkin työnantajajärjestöt kannattivat yhden yhteisen unionin siviili-ilmailuviranomaisen perustamista.

Komissio on suurelta osin samaa mieltä julkisten kuulemisten tuloksista ja se on ottanut ne huomioon tätä ehdotusta laadittaessa. Unionin kykyä tunnistaa ja lieventää turvallisuusriskejä pyritään vahvistamaan ehdotuksen säännöksillä, jotka koskevat turvallisuusjohtamista, Euroopan lentoturvallisuussuunnitelmaa ja kansallisia turvallisuusohjelmia. Riskeihin ja suorituskykyyn perustuvan sääntelytavan avulla pitäisi olla mahdollista saada aikaan oikeasuhtaisempi sääntelykehys, jossa otetaan paremmin huomioon erot erityyppisissä ilmailualan toiminnoissa ja niihin liittyvissä riskeissä. Ehdotetuilla puitteilla kansallisten ilmailuviranomaisten ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston voimavarojen yhdistämiseksi ja jakamiseksi on tarkoitus tehostaa resurssien käyttöä.

Miehittämättömistä ilma-aluksista järjestettiin erillinen julkinen kuuleminen, joka vahvisti kiireellisten unionin tason toimien tarpeen miehittämättömien ilma-alusten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Näiden teknologioiden vaikutus kasvuun ja työllisyyteen vahvistettiin. Kuuleminen vahvisti näkemyksen, jonka mukaan kaikenlaiset miehittämättömät ilma-alukset ovat kehitysvalmiita ja oikeudellinen ja tekninen epävarmuus vaikeuttaa alan nopeaa kasvua. Erityiset luvat ja pirstoutuminen ovat todellinen rasite. Vastaajat mainitsivat turvallisuuden ja yksityisyyden tärkeimpinä huolenaiheina, joihin voitaisiin puuttua asianmukaisella sääntelykehyksellä, jossa säännöt olisivat oikeassa suhteessa riskiin ja kansallisilla viranomaisilla olisi vahva rooli.

Nykyistä 150 kilogramman painoon perustuvaa toimivallan jakoa unionin ja jäsenvaltioiden välillä miehittämättömien ilma-alusten osalta pidettiin yleisesti vanhentuneena. Miehittämättömiä ilma-aluksia koskevia sääntöjä olisi kehitettävä kohti käyttökeskeistä lähestymistapaa, jossa tiettyyn käyttötapaan liittyvä riski on riippuvaista useista eri tekijöistä. Kuulemisen perusteella tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan liittyvät näkökohdat miehittämättömien ilma-alusten käytössä eivät edellytä uusia sääntöjä vaan pikemminkin olemassa olevien sääntöjen parempaa soveltamista niin, että kansallisten ilmailuviranomaisten ja kansallisten tietosuojaviranomaisten yhteistyötä tiivistetään.

Asiantuntijatiedon käyttö

Komissio pyysi Euroopan lentoturvallisuusvirastolta lausunnon, jonka se sai 16. maaliskuuta 2015 . Lausunto perustuu jäsenvaltioiden ja sidosryhmien toimittamiin yli 6 000 kommenttiin, ja siinä ehdotetaan useita muutoksia ilmailun tekniseen sääntelyyn eri aloilla, joihin kuuluvat lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, ympäristönsuojelu ja resurssien tehokas käyttö Euroopan lentoturvallisuusjärjestelmässä.

Komissio on myös hyödyntänyt seuraavanlaista asiantuntemusta ja neuvontaa:

1.Kaksi tutkimusta vaikutustenarvioinnin tueksi:

ensimmäisessä tutkimuksessa analysoitiin ilmailuviranomaisten henkilöresurssien saatavuutta, käytön tehokkuutta ja kehitystä sekä Euroopan lentoturvallisuusjärjestelmän rahoitusta (resurssitutkimuksen oheistutkimus). Tutkimuksessa todettiin, että resurssit ja työtaakka ovat kymmenen viime vuoden aikana epätasapainottuneet. Olemassa olevat resurssit voitaisiin tutkimuksen mukaan lisäksi kohdentaa paremmin koko järjestelmään. Myös henkilöstön pätevyyteen liittyviä puutteita havaittiin. Tutkimuksen mukaan yhdessä nämä kaksi näkökohtaa estävät viranomaisia hoitamasta tehtäviään parhaalla mahdollisella tavalla. Lopuksi tutkimuksessa todettiin, että erot kansallisten ilmailuviranomaisten työmenetelmissä ja siinä, miten näitä viranomaisia rahoitetaan, vaikuttavat tasapuolisiin toimintaedellytyksiin yhteisillä ilmailumarkkinoilla.

Toisessa tutkimuksessa keskityttiin suorituskyvyn kehittämisjärjestelmään ja suorituskykyyn perustuvaan lähestymistapaan ja tutkittiin mahdollisuuksia ottaa käyttöön suorituskykyyn liittyviä osatekijöitä lentoturvallisuuden hallinnassa (suorituskykytutkimuksen oheistutkimus). Tässä tutkimuksessa todettiin, että suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän käyttöönotto siviili-ilmailussa on mahdollista, mutta järjestelmän nopeaa käyttöönottoa pidettiin useista teknisistä syistä vaarallisena. Tutkimuksessa pääteltiin, että suorituskykyyn perustuvalla lähestymistavalla lentoturvallisuuden sääntelyssä olisi myönteinen vaikutus ilmailun turvallisuudelle ja innovoinnille, mutta tämän lähestymistavan vaikutusta voidaan kuvailla ainoastaan laadullisesti, ja vaikutus riippuu hyvin paljon siitä, mitkä säännöt muutettaisiin ohjailevista suorituskykyyn perustuviksi. Tämän vuoksi suorituskykyyn perustuvasta sääntelystä ilmailualalla saatavia hyötyjä on mahdotonta määrittää etukäteen. Toimialan ja jäsenvaltioiden asiantuntijat tekivät tutkimuksesta myös vertaisarvioinnin.

2.Komissio otti EU:n ilmailusääntelyjärjestelmän tulevaisuutta pohtineen alaryhmän suositukset huomioon. Alaryhmän perusti Euroopan lentoturvallisuusviraston hallintoneuvosto, ja se muodostettiin 14 EU-/EFTA-maan siviili-ilmailujohtajista sekä EASAn ja komission edustajista 6 . Lisäksi otettiin huomioon asetuksen (EY) N:o 216/2008 62 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanosta tehdyn riippumattoman ulkoisen arvioinnin tulokset (artiklan 62 mukainen arviointi) 7 .  Molemmissa arvioinneissa suositeltiin muun muassa asetuksen (EY) N:o 216/2008 muuttamista useilta osin. Yhteenveto näiden arviointien suosituksista esitetään vaikutustenarvioinnissa, joka on tämän ehdotuksen oheisasiakirja.

Vaikutusten arviointi

Tässä ehdotuksessa on oheisasiakirjoina kaksi vaikutustenarviointiraporttia, joihin voi tutustua osoitteessa [link]. Asetuksen (EY) N:o 216/2008 uudelleentarkastelua koskevaa vaikutustenarviointiraporttia on tarkastellut vaikutustenarviointilautakunta, joka antoi siitä myönteisen lausunnon [link] 19. kesäkuuta 2015. Sääntelyntarkastelulautakunta tarkasteli miehittämättömien ilma-alusten turvallisen käytön kehittämistä koskevaa vaikutustenarviointiraporttia ja antoi siitä myönteisen lausunnon [link] 5. marraskuuta 2015.

Sääntelyn tila ja yksinkertaistaminen

Tämä ehdotus ei koske suunnittelultaan hyvin yksinkertaisia miehitettyjä ilma-aluksia eikä ilma-aluksia, joilla harjoitetaan pääasiassa paikallista liikennettä, eikä myöskään harrasterakenteisia ilma-aluksia taikka ilma-aluksia, jotka ovat erityisen harvinaisia tai joita on olemassa vain hyvin pieni määrä. Se ei myöskään koske lentopaikkoja, jotka eivät ole yleisessä käytössä, jotka eivät palvele kaupallista ilmakuljetusta tai jotka eivät täytä niiden kokoon tai toiminnan laajuuteen liittyviä tiettyjä teknisiä vähimmäisominaisuuksia.

Mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä ei jätetä ehdotuksen soveltamisalan ulkopuolelle, kuten oli laita myös nykyisessä asetuksessa (EY) N:o 216/2008. Ehdotus sisältää kuitenkin oikeasuhtaisemman ja laajennettavissa olevan järjestelmän, jonka avulla voidaan paremmin ottaa huomioon erot erikokoisten yritysten välillä. Tällaisen laajennettavissa olevan järjestelmän käyttöönotto on yksi tämän ehdotuksen tärkeimmistä tavoitteista. Erityisesti pk-yritysten ja kevytilmailun osalta otetaan käyttöön useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää näiden sektoreiden hallinnollista taakkaa ja tehdä sääntelystä pienyrittäjäystävällisempää. Ilma-alusten suunnitteluhyväksyntöjen alalla ehdotetaan tyyppihyväksynnälle vaihtoehtoista menettelyä kevyille ilma-aluksille, joita käytetään vähäriskisessä lentotoiminnassa. EU:n säännöstön soveltamisalan ulkopuolelle tavallisesti jätettyjen ultrakevyiden ilma-alusten valmistajille annettaisiin – halutessaan – mahdollisuus saattaa tuotteensa EU:n lainsäädännön nojalla säännellyiksi ja hyötyä näin vapaasta liikkuvuudesta sisämarkkinoilla. Ilmailukerhoille ja kevytilmailujärjestöille annettaisiin – tietyin edellytyksin – lupa toimia pätevinä yksiköinä kansallisten ilmailuviranomaisten puolesta.

Ehdotuksella pyritään myös helpottamaan sähköistä tiedonvaihtoa ja ottamaan käyttöön uusia digitaaliteknologioita. Erityisesti komissio ehdottaa, että perustetaan sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyviä tietoja varten sähköinen rekisteri, johon kaikilla jäsenvaltioiden ilmailuviranomaisilla ja EASAlla olisi pääsy. Osa rekisteriin kerätyistä tiedoista olisi myös suuren yleisön saatavilla. Virastolle ehdotetaan annettavan valtuudet tehdä yritysten tai yritysten yhteenliittymien kanssa järjestelyjä, jotka koskevat tietojen keräämistä, vaihtamista ja analysointia. Tällä luodaan pohjaa massadatatekniikoiden käyttöönotolle lentoturvallisuusanalyyseissä.

Perusoikeudet

Ehdotuksella ei ole suoria vaikutuksia perusoikeuksien suojaan, lukuun ottamatta artikloja, jotka koskevat miehittämättömien ilma-alusten käyttöä. Miehittämättömien ilma-alusten turvallista käyttöä varten laaditut säännöt edistävät voimassa olevien yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa koskevien sääntöjen tehokkaampaa soveltamista. Turvallisuusvaatimus, jonka mukaan miehittämättömät ilma-alukset on varustettava tunnistuslaitteella, kuten sähköisellä tunnistussirulla, myös auttaa havaitsemaan henkilöt, jotka eivät noudata yksityisyyden suojaa tai tietosuojaa koskevia sääntöjä.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella on talousarviovaikutuksia Euroopan lentoturvallisuusviraston talousarvioon, joka on Euroopan unionin talousarviossa momentilla 06 02 02. Vaikutusta selitetään tarkemmin rahoitusselvityksessä.

Ehdotus sisältää useita virastolle osoitettavia uusia tehtäviä, joista on seurauksia sen EU:n rahoitusosuudesta rahoitettaviin virkoihin. Ylimääräistä henkilöstöä koskevat pyynnöt liittyvät pääasiassa 1) datan ja tiedon keräämiseen, vaihtamiseen ja analysoimiseen unionin tasolla (ns. massadata), 2) sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvien tietojen sähköisen rekisterin perustamiseen ja hallinnoimiseen, 3) uusiin tehtäviin, jotka koskevat sääntöjen vahvistamista ja täytäntöönpanoa maahuolinnan, ympäristön ja turvatoimien aloilla, sekä (4) puitteiden luomiseen toimivaltuuksien siirtämiseksi Euroopan lentoturvallisuusjärjestelmässä niin, että EU:n laajuisesti käytettävissä olevat resurssit voidaan hyödyntää paremmin.

Tarvittavat henkilöresurssit täytetään osittain nykyisen henkilöstön töiden uudelleenjaon avulla, ja näin virasto tarvitsee unionin rahoitusosuudesta rahoitettavaa lisähenkilöstöä vain 5 virkaa ja 4 sopimussuhteista toimihenkilöä.

Vaikutustenarviointiraportin liitteessä X on tehty ehdotus, joka perustuu ATM/ANS-palveluihin liittyvien viranomaismaksujen siirtämiseen Eurocontrolilta virastolle, ilman lisäkustannuksia lentotoiminnan harjoittajille. Jos virastolle annettaisiin mahdollisuus rahoittaa ATM/ANS-palveluihin liittyvät viranomaistehtävänsä kyseisten maksujen avulla, unionin rahoitusosuuden varoilla voitaisiin rahoittaa lisää virkoja. Tämän vuoksi asetusehdotuksessa vahvistetaan lentoreittimaksut viraston tuloiksi 109 artiklan 1 kohdan f alakohdassa. Lentoreittimaksujen osoittaminen EASAlle edellyttäisi lisäksi lennonvarmistuspalvelujen yhteisestä maksujärjestelmästä 3. toukokuuta 2013 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 391/2013 muuttamista.

Lisäksi ehdotuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön mekanismi, jonka avulla voidaan paremmin mukauttaa viraston maksuihin liittyvästä talousarviosta rahoitettavan henkilöstön määrää määriteltyihin tarpeisiin.

Tässä yhteydessä on tärkeää panna merkille, että Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto on EU:n virasto, joka maksuilla rahoittaa toimintansa osittain itse. EU:n rahoitusosuus sekä kolmansien maiden rahoitusosuudet ovat yhteensä noin kolmannes viraston talousarviosta, kun taas noin kaksi kolmasosaa on peräisin toimialalta sertifioinnista ja muista palveluista kerättävistä maksuista. Unionin rahoitusosuudesta peräisin olevat varat on eriytetty maksuista saatavasta talousarviosta, ja viraston kirjanpitojärjestelmässä eritellään tiukasti unionin rahoitusosuuteen liittyvä toiminta ja maksuihin liittyvä toiminta ristiinrahoituksen välttämiseksi. Euroopan lentoturvallisuusviraston tapauksessa unionin rahoitusosuus ei näin ollen ole sellainen ”tasapainottava” tekijä kuin muiden osittain omarahoitteisten virastojen tapauksessa, koska lainsäätäjä on päättänyt, että maksujen olisi heijastettava todellisia kustannuksia.

Komissio aikoo tutkia mahdollisuutta lisätä joustavuutta viraston henkilöstötaulukon mukauttamiseen palvelujen kysynnän vaihteluihin toimialalta sertifioinnista ja muista palveluista saatavien maksujen osalta. Tällainen jousto edellyttäisi kuitenkin sellaisten vakaiden indikaattoreiden määrittämistä, joilla mitataan työmäärää ja viraston tehokkuutta. Näin varmistettaisiin, ettei suurempi joustavuus lisää toimialan hallinnollista rasitusta. Indikaattoreissa voitaisiin ottaa huomioon sellaisia tekijöitä kuin sertifioinnin keskimääräinen nopeus, vasteaika toimialan hakemuksissa, keskimääräinen ponnistus todistusta kohti ja yleiskustannusten suhde kokonaistoimintakustannuksiin. Jos kysyntä vähenee, viraston on korjattava maksuilla rahoitettavan henkilöstön määrää alaspäin. Tarvittavaan henkilöstönvähennykseen voitaisiin päästä käyttämällä tulevien tehtävien hyvän suunnittelun tukemana määräaikaisia työsopimuksia ja luonnollista virkakiertoa.

On olemassa useita tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa maksuilla rahoitettavan henkilöstön tarpeeseen. Tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa markkinoiden kysyntään seuraavien viiden vuoden aikana, ovat seuraavat:

   Uusien ilma-alusten kysyntä erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alueella, jossa ilma-aluskannan odotetaan kasvavan kolminkertaisesti. Kysyntä tyydytetään osittain kyseisiltä alueilta tulevien valmistajien uusilla ilma-alustyypeillä, ja niihin sovelletaan myös EASA-sertifiointia.

   Liikenteen odotetaan maailmanlaajuisesti kasvavan vuosittain 3 prosenttia. Tämä vaikuttaa suoraan viraston toimintaan jatkuvan lentokelpoisuuden alalla (turvallisuuden kannalta keskeinen valvonta), koska tyyppihyväksyntätodistuskohtainen työmäärä on suoraan verrannollinen siihen, miten lentoyhtiöt tyyppiä käyttävät.

   Uuden teknologian kuten miehittämättömien ilma-alusten, sähköisten ilma-alusten tai uuden ilmalaivateknologian kehittäminen.

Tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa viraston uusiin tehtäviin, ovat muun muassa seuraavat:

   Massadataprojekti

   Jäsenvaltioiden toimivallan siirtäminen virastolle ehdotettujen 53, 54 ja 55 artiklan mukaisesti maksurahoitteisen järjestelmän pohjalta.

   Turvallisuusuhat, myös kyberturvallisuuteen liittyvät, ovat kasvussa ja ne voivat vaatia uusia lähestymistapoja sertifioinnissa.

Komissio aikoo keskustella Euroopan parlamentin ja neuvoston toimielinten välisessä erillisvirastojen resursseja käsittelevässä työryhmässä, jonka seuraava kokous on alustavasti ajoitettu maaliskuulle 2016, siitä, olisiko hyödyllistä ottaa käyttöön uusi joustavuusmalli, jolla voitaisiin vastata toimialan teettämän työmäärän vaihteluihin niin, että samalla taataan tehokkuus indikaattoreita käyttämällä.

Samaan aikaan komissio yhdessä lentoturvallisuusviraston kanssa jatkaa työtään niiden indikaattoreiden määrittämiseksi, joilla mitataan viraston työmäärää ja tehokkuutta suhteessa maksuihin, jotta voidaan yksityiskohtaisesti selvittää, miten maksuihin liittyviä virkoja koskeva joustojärjestelmä toimisi käytännössä ja mikä sen vastaava vaikutus viraston henkilöstötaulukkoon olisi.

Halu lisätä joustavuutta maksuihin liittyvien virkojen määrien osalta on läheisesti sidoksissa komission ensisijaiseen tavoitteeseen edistää työllisyyttä, kasvua ja investointeja. Toimiala odottaa maksuilla rahoitettavalta toiminnalta nopeaa ja markkinalähtöistä suhtautumista toimialan tarpeisiin, joita pidetään Euroopan ilmailualan kilpailukyvyn kannalta välttämättöminä.

5.MUUT ASIAT

Täytäntöönpanosuunnitelmat sekä seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelyt

Tätä aloitetta koskeva seuranta-, arviointi- ja raportointikehys kuvataan oheisasiakirjana olevan vaikutustenarviointiraportin 7 luvussa. Seurantaa ja arviointia varten on jo olemassa runsaasti mekanismeja, koska ilmailun turvallisuusjohtamisen alalla suorituskyvyn seuranta on erottamaton osa unionin sääntelykehystä. Ehdotetun toimenpiteen toimivuutta on sen jälkeen, kun se on hyväksytty, arvioitava viiden vuoden välein, kuten nykyisessäkin asetuksessa (EY) N:o 216/2008 säädetään.

Perusteluasiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen säännöksistä

Koko asetusehdotuksen teksti on läpikäynyt perusteellisen lainsäädännön laatutarkastuksen, minkä seurauksena komissio ehdottaa asetukselle uutta ja selkeämpää rakennetta sekä standardoitua kieliasua, varsinkin III lukuun, jossa käsitellään ilmailun turvallisuuden eri aloja.

Kaikki säännökset kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja viraston toiminnasta sertifiointi- ja valvontatehtävien hoitamisen sekä vaatimustenmukaisuuden varmistamisen osalta on nyt koottu IV lukuun. Asetusehdotuksen III luku sisältää yksinomaan säännökset, joita sovelletaan luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, jotka kuuluvat asetuksen soveltamisalaan (eli lentäjät, ilma-alusten valmistuksesta vastaavat organisaatiot, lentopaikkojen pitäjät jne.).

I luku ’Periaatteet’

1 artikla: Asetusehdotukseen on nykyiseen asetukseen (EY) N:o 216/2008 verrattuna lisätty tavoitteita ja keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseen.

2 artikla: Artiklassa yhdennetään asetuksen (EY) N:o 216/2008 1 ja 4 artikla. Tekstiä on yksinkertaistettu. Tärkein muutos on se, että jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus soveltaa tiettyjä uuden asetuksen säännöksiä toimintaan ja palveluihin, joita suoritetaan valtion ilma-aluksilla, esimerkiksi tulli- tai poliisitoimintaan, etsintä- ja pelastuspalveluihin, palontorjuntaan, rannikkovartiointiin taikka niihin verrattavissa olevaan toimintaan tai palveluihin sekä ATM/ANS-palveluihin, kun niistä vastaa puolustusvoimat. Soveltamismahdollisuuden käyttö on modulaarista, eli jäsenvaltio voi esimerkiksi käyttää sitä yhden tai useamman toiminnan tai palvelujen osalta. Kukin jäsenvaltio voi myös päättää, millä ilmailun sääntelyn aloilla (lentokelpoisuus, lentomiehistö, lentotoiminta jne.) se haluaa käyttää tätä mahdollisuutta. Jos jäsenvaltio käyttää soveltamismahdollisuutta johonkin toimintaan, sen on noudatettava asianomaisia uuden asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen säädösten säännöksiä. Jäsenvaltiot voivat myös milloin tahansa päättää keskeyttää asetuksen säännösten soveltamisen valtion ilma-aluksiin tai puolustusvoimien tarjoamiin ATM/ANS-palveluihin edellyttäen, että tälle asetetaan asianmukainen siirtymäkausi.

Luetteloa asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jätettävistä ilma-aluksista (liite I) on tarkistettu (esimerkiksi pienet ilma-alukset, joissa on sähkömoottoreita, on lisätty). Komissiolle ehdotetaan myös annettavan valtuudet säätää delegoidulla säädöksellä liitteessä I lueteltujen ilma-alusten painorajoituksista ja muista teknisistä perusteista. Lopuksi ehdotetaan, että liitteessä I luetellut ilma-alusten valmistajat voivat pyytää tällaisten ilma-alusten yksittäisten tyyppien sääntelyä asetuksen säännöksillä. Tämä on suunniteltu nimenomaan ilma-aluksille, joita rakennetaan sarjatuotantona ja jotka voisivat hyötyä vapaasta liikkuvuudesta sisämarkkinoilla ja yhteisistä vaatimuksista.

Kaikkiin soveltamis- ja soveltamattomuusmahdollisuuksiin liittyy tiettyjä ehtoja, muun muassa komission ennakkopäätös, jolla on erityisesti tarkoitus varmistaa uuden asetuksen asianmukainen soveltaminen, sen 1 artiklassa esitettyjen tavoitteiden noudattaminen sekä avoimuus ja oikeusvarmuus kaikkien osapuolten osalta.

3 artikla: Useita määritelmiä muutetaan ja uusia määritelmiä lisätään sen mukaan, mitä uuden asetusehdotuksen aineellisten säännösten muutokset edellyttävät. ”Vaativan moottorikäyttöisen ilma-aluksen” ja ”kaupallisen lentotoiminnan” määritelmät on poistettu riskiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti. Erityiset perusteet, joihin nämä määritelmät viittaavat, voidaan paremmin vahvistaa delegoiduilla säädöksillä. Asetusehdotuksen loppuun on lisätty siirtymäkauden säännökset (126 artikla), jotta voidaan varmistaa siirtymisen sujuvuus, jos määritelmää on muutettu tai se on poistettu.

4 artikla: Asetukseen (EY) N:o 216/2008 verrattuna on lisätty uusi artikla, joka koskee perusperiaatteita. Siinä otetaan käyttöön erityisesti suhteellisuusperiaate, mikä heijastaa myös neuvoston kantaa komission aiemmin ehdottamaan SES II+ -aloitteeseen ja perusteita, jotka olisi otettava huomioon tehtäessä riskinarviointeja, joiden perusteella uuden asetuksen mukaan toteutettavat toimenpiteet muotoillaan ja pannaan täytäntöön.

II luku ’Ilmailun turvallisuuden hallinta’:

5–8 artikla: Uusi luku, jossa käsitellään turvallisuuden hallintaa. Luvussa edellytetään Euroopan lentoturvallisuusohjelman ja Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman hyväksymistä, ja siinä siirretään EU:n lainsäädäntöön ICAOn liitteen 19 standardit ja suositellut menettelytavat, jotka liittyvät valtioiden turvallisuusohjelmiin. Käsite hyväksyttävästä turvallisuustasosta unionin tasolla otetaan käyttöön 6 artiklassa, joka koskee Euroopan lentoturvallisuussuunnitelmaa. Tämän käsitteen käyttöönotto ei kuitenkaan johda sitovien turvallisuustavoitteiden asettamiseen unionille tai sen jäsenvaltioille.

III luku ’Aineelliset vaatimukset’:

9–18 artikla: Asetuksen (EY) N:o 216/2008 säännökset, jotka koskevat lentokelpoisuutta, on tarkistettu ottaen huomioon saadut kokemukset ja uusi irrallisten varusteiden käsite. Lentokelpoisuushyväksyntää koskevien säännösten soveltamisala on laajennettu koskemaan myös ilmailutuotteiden ympäristönsuojeluvaatimusten täyttämistä. Tuotteita koskevien ympäristövaatimusten olisi edelleen perustuttava ICAOn liitteeseen 16, mutta unionille annettaisiin nyt joustovaraa mukauttaa ICAOn standardeja erityistarpeisiinsa, kuten jo on mahdollista turvallisuusasioissa. Lopuksi vähäriskisessä lentotoiminnassa ehdotetaan mahdollisuutta tuotteiden ja osien suunnittelun lentokelpoisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimusten täyttämisen arvioimiseen ilman todistuksen antamista. Tätä mahdollisuutta voitaisiin käyttää erityisesti tiettyjen yleisilmailussa käytettävien ilma-alusten kohdalla. On myös odotettavissa, että asetuksen liitteessä I luetellut ilma-alusten valmistajat, käyttäisivät tätä joustomahdollisuutta, jos ne päättävät osallistua unionin sääntelyjärjestelmän soveltamiseen 2 artiklan mukaisesti.

Tuotteiden ympäristönsuojeluvaatimusten täyttämistä, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 216/2008 6 artiklassa, käsitellään nyt myös ehdotetun asetuksen 9–18 artiklassa (Lentokelpoisuus ja ympäristönsuojelu). Myös 75 artiklaan on lisätty uusia säännöksiä ympäristönsuojelusta.

19–25 artikla: Asetuksen (EY) N:o 216/2008 7 artikla on järjestelty uudelleen 19–25 artiklaksi. Artiklojen soveltamisala on laajennettu koskemaan matkustamomiehistöä, ja matkustamomiehistöä koskevia säännöksiä asetuksen (EY) N:o 216/2008 10 artiklasta on siirretty tähän jaksoon. Harrasteilmailun lupakirjaa koskevaa tekstiä on yksinkertaistettu, ja yleislääkäriä koskeva teksti on siirretty sertifiointia käsittelevään IV lukuun.

26–28 artikla: Asetuksen (EY) N:o 216/2008 8 artikla on järjestelty uudelleen 26–28 artiklaksi. Sertifiointivaatimus koskee nyt ainoastaan kaupallista ilmakuljetusta. Muunlainen lentotoiminta, jolta vaaditaan sertifiointia tai vakuutuksen antamista, määritellään delegoiduissa säädöksissä riskiperusteisella arvioinnilla.

29–34 artikla: Asetuksen (EY) N:o 216/2008 8 a artikla on järjestelty uudelleen 29–34 artiklaksi. Maahuolintapalvelut on lisätty tämän jakson soveltamisalaan. Lisäksi ehdotetaan, että asematasovalvontapalvelujen tarjoajille annettaisiin sertifioinnin sijaan lupa antaa vakuutus sovellettavien vaatimusten täyttymisestä.

35–39 artikla: Asetuksen (EY) N:o 216/2008 8 b artikla on järjestelty uudelleen 35–39 artiklaksi. Teksti perustuu kompromissiin, johon neuvostossa päädyttiin SES II+ -aloitteesta. Erityisesti on lisätty säännöksiä, jotka koskevat ATM/ANS-palvelujen järjestelmien ja rakenneosien suunnitteluun, valmistukseen ja huoltoon osallistuvien organisaatioiden antamia vakuutuksia.

40–44 artikla: Asetuksen (EY) N:o 216/2008 8 c artikla on järjestelty uudelleen 40–44 artiklaksi. Säännöksiin ei ole tehty sisällöllisiä muutoksia asetukseen (EY) N:o 216/2008 verrattuna.

45–47 artikla: Nämä artiklat muodostavat oikeusperustan miehittämättömiä ilma-aluksia koskevien yksityiskohtaisempien sääntöjen antamiselle ottaen huomioon asetusehdotuksen laajennettu soveltamisala.

Erityisesti mainittakoon seuraavat:

Ehdotuksen 45 artikla viittaa asiaa koskevaan liitteeseen IX, joka sisältää miehittämättömien ilma-alusten suunnittelua, tuotantoa, käyttöä ja huoltoa koskevat keskeiset vaatimukset, joiden on täytyttävä käytön turvallisuuden varmistamiseksi.

Keinot, joilla keskeisten vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa, kuvataan 46 artiklassa. Koska miehittämättömillä ilma-aluksilla voidaan harjoittaa lentotoimintaa, johon miehitetyt ilma-alukset eivät kykene, miehittämättömien ilma-alusten käyttöön liittyvä riski vaihtelee suuresti – ”miehitettyyn ilmailuun” perinteisesti liittyvästä korkeariskisestä lentotoiminnasta hyvin vähäriskiseen toimintaan. Jotta säännöt ja menetelmät olisivat oikeassa suhteessa toimintaan liittyvään riskiin, on tarpeen siirtyä kohti toimintakeskeistä lähestymistapaa, jossa arvioidaan kunkin toiminnan tai toimintatyypin tarkka riski.

Massatuotettuihin miehittämättömiin ilma-aluksiin, joihin liittyy vähäinen riski, ehdotetaan käytettävän nykyisiä markkinaseurantamekanismeja, joita säännellään asetuksella (EY) N:o 765/2008 ja päätöksellä 768/2008/EY, jotka on nimenomaan laadittu tämäntyyppisten tuotteiden tuotantoa ja kaupan pitämistä varten. Ilmailuviranomaiset liittyvät kuitenkin tässäkin tapauksessa asiaan välillisesti, sillä asetettavat operatiivisen toimintakyvyn rajoitteet (ettei miehittämätön ilma-alus saisi esimerkiksi lentää korkeammalla kuin 50 metrin korkeudella, jotta riskit pysyvät vähäisinä) on johdettava suoraan perinteisistä ilmailuvaatimuksista. Virasto ei vastaa markkinaseurantamekanismien valvonnasta, mutta komissio voi aina varmistaa, että jäsenvaltiot täyttävät velvollisuutensa. Markkinaseurantamekanismi perustuu lisäksi kansalaisilta tai yrityksiltä saatuihin perusteltuihin valituksiin sellaisten tuotteiden löytämiseksi, jotka eivät täytä vaatimuksia. Jos vaatimusten täyttymättömyys havaitaan yhdessä jäsenvaltiossa, siitä tiedotetaan koko sisämarkkinalle.

48–50 artikla: Asetuksen (EY) N:o 216/2008 9 artikla on järjestelty uudelleen 48–50 artiklaksi. Lupaa vaaditaan nyt ainoastaan kaupallista ilmakuljetusta harjoittavilta kolmansien maiden toiminnanharjoittajilta. Muunlainen kolmansien maiden lentotoiminta, jolta vaaditaan lupa tai vakuutuksen antaminen, määritellään delegoiduissa säädöksissä riskiperusteisen arvioinnin pohjalta. Lisäksi täsmennetään, ettei kolmansien maiden toiminnanharjoittajien lupavaatimusta sovelleta nykykäytännön mukaan ylilentoihin.

IV luku ’Yhteinen valvonnan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisen järjestelmä’:

51 artikla: Kaikki nykyisen asetuksen (EY) N:o 216/2008 säännökset kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja viraston toiminnasta sertifiointi- ja valvontatehtävien hoitamisen sekä vaatimustenmukaisuuden varmistamisen osalta on nyt koottu tähän artiklaan. Sen lisäksi ehdotetaan selkeää oikeusperustaa, jolla komissiolle annetaan valta antaa delegoituja säädöksiä vaatimuksista, jotka koskevat viranomaisten hallintojärjestelmiä, tarkastajien pätevyyttä, tarkastusten ja muiden valvontatoimien suorittamisen edellytyksiä, asematasotarkastuksia ja ilma-alusten lentokieltoon asettamista vaatimusten täyttymättymistapauksissa.

52–54 artikla: Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission ja Euroopan lentoturvallisuusviraston välisestä yhteistyöstä sertifioinnin, valvonnan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisen aloilla on lisätty säännöksiä asetukseen (EY) N:o 216/2008 verrattuna. Ilmailutarkastajien ja muiden asiantuntijoiden yhteenkokoamiseen ja resurssien jakamiseen perustetaan mekanismi rahoitusmekanismeineen jäsenvaltioiden auttamiseksi yhteistoiminnallisessa valvonnassa. Mahdollisuus siirtää jäsenvaltioiden vastuita virastolle laajennetaan koskemaan kaikenlaista toimintaa (nykyisin koskee tuotantolaitoksia ja simulaatiokoulutuslaitteita). Vastaavanlainen kehys jäsenvaltioiden väliseen vastuunsiirtoon otetaan käyttöön. Monikansallista toimintaa harjoittaville organisaatioille annetaan 54 artiklassa mahdollisuus valita lentoturvallisuusvirasto toimivaltaiseksi viranomaisekseen. Useimmat näissä artikloissa säädetyistä toimenpiteistä perustuvat vapaaehtoisuuteen.

55 artikla: Uusi säännösehdotus jäsenvaltiotasolla todettujen mahdollisten systeemisten turvallisuusvalvontapuutteiden lieventämisestä. Tämän hätävalvontamekanismin on tarkoitus olla väliaikaisesti käytettävä viimeinen hätävara, joka ehdotetaan otettavan käyttöön / poistettavan käytöstä päätöksellä, jonka komissio tekee lainsäädännössä vahvistettujen selkeiden perusteiden mukaan.

56 artikla: Säännöksen soveltamisalaan lisätään vakuutusten antaminen.

57 artikla: Artiklaan on lisätty mahdollisuus hyväksyä ulkomaisia todistuksia ja vastaavia asiakirjoja delegoiduissa säädöksissä vahvistettavin edellytyksin. Lisäksi ehdotetaan, että nykyisen asetuksen (EY) N:o 216/2008 lentoturvallisuudesta tehtyjä kahdenvälisiä kansallisia sopimuksia koskevat säännökset poistetaan.

58 artikla: Pätevien yksiköiden akkreditointia koskevia säännöksiä selkiytetään. Ehdotuksessa päteville yksiköille annetaan oikeus antaa, perua ja keskeyttää todistuksia viraston tai kansallisen toimivaltaisen viranomaisen puolesta. Periaate pätevien yksiköiden akkreditointien tunnustamisesta otetaan käyttöön. Tämä ei rajoita jäsenvaltioiden oikeutta päättää, mille pätevälle yksikölle ne haluavat antaa sertifiointi- ja valvontatehtävät. Lisäksi ehdotetaan, että jäsenvaltiot voivat akkreditoida pätevän yksikön yhteisesti.

59 ja 60 artikla: Asetuksen (EY) N:o 216/2008 14 artikla on jaettu kahdeksi eri artiklaksi. Näistä 59 artikla käsittelee hätäluonteisia toimenpiteitä ja 60 artikla joustotoimenpiteitä. Riskiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti ehdotetaan, että virasto ja komissio arvioivat ainoastaan toimenpiteet, jotka kattavat lentoyhtiöiden yhtä aikataulukautta (8 kuukautta) pidemmän ajanjakson.

61–63 artikla: Näissä artikloissa käsitellään ehdotetun uuden asetuksen täytäntöönpanon kannalta merkityksellisiä tietoja, myös dataa. Uudet osiot koskevat viraston tehtävää unionin tason tietojen keräämisessä, vaihdossa ja analysoimisessa. Tieto- ja tietolähdesuojaa koskevat säännökset on mukautettu asetuksen (EU) N:o 376/2014 säännöksiin poikkeamien ilmoittamisesta. Viraston hallinnoimaa uutta sertifiointia, valvontaa ja vaatimustenmukaisuuden varmistamista koskevien tietojen rekisteriä varten luodaan oikeusperusta. Ehdotuksen mukaan myös jäsenvaltiot voivat käyttää tätä rekisteriä tiedonvaihtoon lentäjien lääketieteellisestä kelpoisuudesta.

V luku ’Euroopan lentoturvallisuusvirasto’

64–65 artikla: Virastolle lisätään 64 artiklassa kolme uutta tehtävää (kansallisten toimivaltaisten viranomaisten avustaminen, komission tukeminen ilmailun suorituskyvyn kehittämisjärjestelmien täytäntöönpanossa sekä yhteistyö muiden unionin elinten kanssa, esimerkiksi Euroopan kemikaaliviraston tai Euroopan puolustusviraston kanssa siviili-ilmailuun liittyvissä teknisissä asioissa). Asetuksen (EY) N:o 216/2008 18 ja 19 artikla on sulautettu 65 artiklaksi.

66–67 artikla: Nämä artiklat on mukautettu asetusehdotuksen III luvun I ja II jaksoon tehtyihin muutoksiin. Viraston velvollisuudet muualle kuin unioniin sijoittautuneiden organisaatioiden hyväksynnässä rajoitetaan organisaatioihin, jotka sijaitsevat alueella, josta mikään jäsenvaltio ei vastaa Chicagon yleissopimuksen mukaisesti. Tällä selvennetään sitä, kuka on hyväksyntöjen osalta toimivaltainen viranomainen, kun organisaatio on sijoittautunut jäsenvaltion merentakaisille maille ja alueille. Saadun kokemuksen perusteella on myös tehty muutoksia viraston velvollisuuteen hyväksyä simulaatiokoulutuslaitteet.

Asetuksen (EY) N:o 216/2008 22 artikla: Lentoaikarajoituksia koskevat säännökset on lisätty 28 artiklan 1 kohdan f alakohtaan ja 65 artiklan 7 kohtaan, kun taas viraston kiireellisissä tapauksissa toteuttamia toimenpiteitä koskevat säännökset on siirretty 65 artiklan 6 kohtaan.

68 artikla: Muutokset perustuvat pääosin kompromissiin, johon neuvostossa päädyttiin SES II+ -aloitteesta. Tässä artiklassa tuodaan erityisesti esiin vaatimustenmukaisuusvakuutusten käsite. Selkeyden vuoksi artiklan rakenne on uusittu niin, että 1 kohta käsittelee organisaatioita ja 2 kohta järjestelmiä ja rakenneosia. Viraston toimivalta järjestelmien ja rakenneosien osalta on ehdollista – virasto vastaa järjestelmien ja rakenneosien sertifioinnista vain, jos tästä säädetään komission delegoiduissa säädöksissä.

69 artikla: Viraston velvollisuudet muualle kuin unioniin sijoittautuneiden organisaatioiden hyväksynnässä rajoitetaan organisaatioihin, jotka sijaitsevat alueella, josta mikään jäsenvaltio ei vastaa Chicagon yleissopimuksen mukaisesti. Tällä selvennetään sitä, kuka on hyväksyntöjen osalta toimivaltainen viranomainen, kun organisaatio on sijoittautunut jäsenvaltion merentakaisille maille ja alueille.

70 artikla: Asetuksen (EY) N:o 216/2008 vastaaviin säännöksiin verrattuna lisätään uusi kohta avusta, jota virasto antaa komissiolle asetuksen (EY) N:o 2111/2005 täytäntöönpanossa.

71 artikla: Säännös vastaa asetuksen (EY) N:o 216/2008 55 artiklaa. Artiklan kieliasua on päivitetty, jotta se vastaisi komission uutta lähestymistapaa unionin toimielinten ja elinten jäsenvaltioiden alueilla suorittamiin tutkimuksiin. Erityisesti on vielä täsmennetty, että viraston tutkintavaltuuksia on käytettävä sen jäsenvaltion sovellettavaa kansallisista lainsäädäntöä noudattaen, jossa tutkinta tapahtuu.

72 artikla: Artiklaa on mukautettu täytäntöönpanosta tähän asti saadun kokemuksen perusteella. Erityisesti täsmennetään, että sakkoja määrätään periaatteessa vain silloin, kun muut lainvalvontatoimenpiteet eivät olisi riittäviä tai oikeasuhteisia.

73 artikla: Asetuksen (EY) N:o 216/2008 24 ja 54 artikla on sulautettu tässä artiklassa. Artiklan kieliasua on päivitetty, jotta se vastaisi komission uutta lähestymistapaa EU:n toimielinten ja elinten jäsenvaltioiden alueilla suorittamiin tutkintoihin. Erityisesti on vielä täsmennetty, että viraston tutkintavaltuuksia on käytettävä sen jäsenvaltion sovellettavaa kansallisista lainsäädäntöä noudattaen, jossa tutkinta tapahtuu. Artiklaan on myös lisätty säännös, joka velvoittaa viraston liittämään vuotuiseen turvallisuuskatsaukseen yhteenvedon siitä, miten kukin jäsenvaltio on pannut täytäntöön uuden asetuksen säännökset ja minkälaisia yksityiskohtaisia sääntöjä sen perusteella on annettu.

74 artikla: Olemassa olevaa artiklaa on laajennettu antamalla virastolle valtuudet avustaa komissiota asetuksen soveltamisalaan kuuluviin aloihin liittyvien keskeisten tutkimusaiheiden yksilöimisessä. Lisäksi virasto voi antaa tukea unionin tutkimusohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Artiklassa virastolle annetaan myös mahdollisuus osallistua tutkimushankkeisiin sen asiantuntijuuteen kuuluvilla aloilla unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman tai muiden rahoitusohjelmien tilapäisavustuksilla.

75 artikla: Uusi artikla, joka koskee ympäristönsuojelua siviili-ilmailussa. Artiklassa ei laajenneta unionin toimien nykyistä soveltamisalaa, mutta siinä keskitytään keskinäiseen riippuvuuteen, jota voi esiintyä ympäristötoimenpiteiden (esim. joidenkin kemiallisten aineiden käyttökiellot) ja ilmailusääntelyn muiden teknisten alojen välillä. Lisäksi siinä valtuutetaan virasto avustamaan komissiota ilmailun ympäristönsuojelupolitiikan määrittämisessä ja yhteensovittamisessa ja luodaan oikeusperusta viraston joka kolmas vuosi julkaisemalle ilmailun ympäristökatselmukselle.

76 artikla: Uusi artikla suoraan turvallisuuteen liittyvistä lentoturvallisuuden teknisistä näkökohdista. Siinä käsitellään ensinnäkin keskinäistä riippuvuutta, jota voi esiintyä ilmailun turvatoimien (esim. ohjaamon oven lukitusjärjestelmät) ja lentoturvallisuuden välillä. Artiklaan sisältyy myös mahdollisuus, että komissio hyödyntää viraston asiantuntijuutta asetuksen (EY) N:o 300/2008 täytäntöönpanossa. Lopuksi artiklassa ehdotetaan sellaisen menettelyn käyttöönottoa, jolla virasto voi toteuttaa toimivaltaansa kuuluvia toimenpiteitä, antaa esimerkiksi lentokelpoisuusmääräyksiä tai turvallisuustiedotteita, suojatakseen siviili-ilmailua laittomilta teoilta. Ehdotuksen mukaan viraston olisi sovittava tällaisten toimenpiteiden toteutuksesta komission kanssa ja kuultava niistä jäsenvaltioita. Ennen luvan antamista virastolle kunkin toimenpiteen toteutukseen, komissio voisi pyytää lausuntoa asetuksella (EY) N:o 300/2008 perustetulta ilmailun turvaamista käsittelevältä komitealta.

77 artikla: Artiklan uusissa säännöksissä ehdotetaan sen 4 kohdassa, että perustetaan tietorekisteri eroista toisaalta ICAOn standardien ja suositeltujen menettelytapojen ja toisaalta asetusehdotuksen säännösten ja asetusehdotuksen perusteella annettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten välillä. Artiklan 5 kohdassa ehdotetaan, että komissio, virasto ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset toimisivat yhteistyössä asiantuntijaverkoston avulla. Lopuksi 6 kohdassa täsmennetään, että virasto voi osallistua tekniseen yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa ja avustaa niitä tilapäisavustuksilla.

78–80 artikla: Nämä kolme uutta artiklaa koskevat viraston roolia kriisinhallinnassa, ilmailukoulutuksen tarjoamisessa ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisessa.

81–103 artikla: Ehdotetuissa muutoksissa verrattuna asetukseen (EY) N:o 216/2008 otetaan huomioon tähänastiset kokemukset ja unionin virastoja koskevat vakiolausekkeet, jotka otettiin käyttöön ”erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan” perusteella vuonna 2012. Erityisesti ehdotetaan hallintoneuvostoa avustavan johtokunnan perustamista. Paikallistoimistojen perustamiseen edellytetään komission, hallintoneuvoston ja asianomaisen jäsenvaltion hyväksyntää. Valituslautakunnan sääntöjä on selvennetty.

104–105 artikla: Säännöksiä, jotka koskevat viraston työmenetelmiä, on tarkistettu ottaen huomioon nykyinen käytäntö.

106–108 artikla: Ehdotetuissa muutoksissa verrattuna asetukseen (EY) N:o 216/2008 otetaan huomioon tähänastiset kokemukset ja unionin virastoja koskevat vakiolausekkeet, jotka otettiin käyttöön ”erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan” perusteella vuonna 2012, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30 päivänä syyskuuta 2013 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013 8 . Lisäksi säännöksiä asiakirjojen käännättämisestä virastossa on yksinkertaistettu (käännös teetetään ottaen huomioon asiakirjan merkitys turvallisuuden kannalta).

109–114 artikla: Ehdotetuissa muutoksissa verrattuna asetukseen (EY) N:o 216/2008 otetaan huomioon tähänastiset kokemukset ja unionin virastoja koskevat vakiolausekkeet, jotka otettiin käyttöön ”erillisvirastoja koskevan yhteisen lähestymistavan” perusteella vuonna 2012, sekä komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013. Lisäksi 109 artiklan 1 kohdassa ehdotetaan, että virastolle annetaan lupa ottaa vastaan tilapäisavustuksia kirjaamalla avustukset viraston lisätulonlähteeksi. Lennonvarmistuspalvelujen maksut viranomaiselle ATM/ANS-palveluihin liittyvistä viranomaistehtävistä on määritelty myös tulonlähteeksi. Euroopan parlamentti ehdotti näitä kahta uutta tulonlähdettä sekä mahdollisuutta mukauttaa maksuilla rahoitettavan henkilöstön määrää markkinakysynnän mukaan SES II+ -aloitteesta käydyissä neuvotteluissa. Asetuksen 109 artiklan 5 kohdassa säädetään, että virastolla on oltava maksuihin liittyvä henkilöstösuunnitelma ja hallintoresurssit, joiden avulla se voi reagoida nopeasti maksuista saatavien tulojen vaihteluun. Tätä olisi luettava yhdessä 109 artiklan 6 kohdan kanssa, jossa säädetään, että maksuihin liittyvästä talousarviosta rahoitettavan viraston henkilökunnan henkilöstötaulukkoa koskevassa esityksessä, jota virasto ehdottaa työmäärän ja tehokkuusindikaattoreiden perusteella, on oltava tarvittavat resurssit, jotta toimialan sertifiointitarpeisiin ja muiden palvelujen kysyntään voidaan vastata tehokkaasti ja nopeasti ja siten edistää Euroopan ilmailualan kilpailukykyä. Tätä lähestymistapaa olisi sovellettava myös velvollisuuksien mahdollisiin siirtoihin jäsenvaltioilta virastolle, mitä ehdotetaan 53–55 artiklassa. Markkinakysynnän täyttämiseksi tarvittavat resurssit olisi myös otettava huomioon laadittaessa esitystä yleiseksi talousarvioksi.

115 artikla: Artiklaa on muutettu niin, että siinä kuvataan selvästi, minkälaista toimintaa rahoitetaan maksuilla. Lisäksi artiklassa selvennetään, että maksuja on mukautettava, jos niillä on toistuvasti merkittäviä myönteisiä tai kielteisiä talousarviovaikutuksia.

VI luku ’Loppusäännökset’

116–117 artikla: Nämä säännökset koskevat komission valtuuksia antaa uuden asetuksen edellyttämiä delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä, ja niissä vahvistetaan edellytykset tähän säädösvallan siirtoon.

118 artikla: Artiklaa on muutettu, jotta voidaan selkeyttää eurooppalaisten kolmansien maiden osallistumista viraston toimintaan sekä viraston asemaa määriteltäessä työskentelymenetelmiä näiden maiden kanssa.

119 artikla: Tämä on uusi artikla, joka perustuu vuoden 2012 ”erillisvirastoja koskevaan yhteiseen lähestymistapaan”, jossa edellytetään päätoimipaikkaa koskevaa sopimusta viraston ja isäntäjäsenvaltion välillä.

120 artikla: Tässä artiklassa viitataan jäsenvaltioiden määräämiin seuraamuksiin sääntöjen rikkomisesta, ja se vastaa asetuksen (EY) N:o 216/2008 68 artiklaa.

121 artikla: Tässä artiklassa määritellään säännöt, joita sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn.

122 artikla: Tällä artiklalla kumotaan voimassa oleva asetus (EY) N:o 216/2008.

123 artikla: Tässä artiklassa esitetään asetukseen (EY) N:o 1008/2008 tehtävät muutokset, joilla mahdollistetaan lentotoimintalupiin (AOC) liittyvän toimivallan siirtäminen jäsenvaltion ja viraston välillä sekä jäsenvaltioiden välillä. Lisäksi ehdotetaan, ettei ennakkohyväksyntää vaadittaisi miehistön kattavissa vuokrausjärjestelyissä, joihin ei liity kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajaa. Lopuksi muutoksella selvennetään, että unionin lentoliikenteen harjoittajan käyttämä ilma-alus voi myös olla rekisteröity kolmannessa maassa, kun se vuokrataan ilman miehistöä.

124 artikla: Tässä artiklassa säädetään asetuksella (EU) N:o 996/2010 vahvistettujen onnettomuustutkintaa koskevien unionin sääntöjen muuttamisesta sen välttämiseksi, että toimivaltaisten viranomaisten olisi käynnistettävä täysimääräinen onnettomuustutkinta pienten miehittämättömien ilma-alusten välisistä onnettomuuksista, joilla ei olisi koko järjestelmää koskevia vaikutuksia.

125 artikla: Tällä artiklalla muutetaan asetuksella (EU) N:o 376/2014 vahvistettuja unionin poikkeamien ilmoittamista koskevia sääntöjä, sen välttämiseksi, että pieniä miehittämättömiä ilma-aluksia koskevat poikkeamat, joilla on vähäinen vaikutus ilmailujärjestelmän turvallisuuteen, synnyttäisivät pullonkaulan poikkeamien ilmoittamiseen.

126 artikla: Tässä artiklassa säädetään siirtymäjärjestelyistä niiden määritelmien osalta, jotka nyt ehdotettavassa asetuksessa poistetaan tai joita muutetaan, mutta jotka esiintyvät vielä asetuksen (EY) N:o 216/2008 perusteella hyväksytyissä täytäntöönpanoasetuksissa.

Liite I: Liitteen soveltamisalaan ehdotetaan lisättävän sähkökäyttöiset kevytilma-alukset (työntövoimajärjestelmän muutoksen ja akkujen lisäämisen seurauksena ilma-aluksen massa kasvaa lisääntyy verrattuna samantyyppiseen ilma-alukseen). Lisäksi ehdotetaan, että uuden asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jätetään pienet, yhdelle hengelle tarkoitetut kuumailmapallot ja purjelentokoneiden painorajoituksia mukautetaan. Miehittämättömät ilma-alukset on siirretty liitteeseen IX.

Liite II: Pääasiallinen muutos verrattuna asetukseen (EY) N:o 216/2008 on täsmennys siitä, että kyberturvallisuuteen liittyvät näkökohdat on otettava huomioon ilma-aluksen suunnittelussa (1.3.5). Lisäksi on otettu huomioon käytännön kokemus mainitun asetuksen täytäntöönpanosta ja lisätty irrallisten varusteiden käsite (sekä irrallisia varusteita koskevat keskeiset vaatimukset).

Liite III: Uusi liite, jossa on 9 artiklassa säädetyn mukaisesti tuotteisiin liittyvät keskeiset ympäristönsuojeluvaatimukset.

Liite IV: Tärkein muutos liittyy matkustamomiehistöä koskeviin keskeisiin lisävaatimuksiin. Lisäksi on otettu huomioon käytännön kokemus asetuksen (EY) N:o 216/2008 täytäntöönpanosta.

Liite V: Ympäristönsuojeluvaatimusten täyttämiseen liittyvät näkökohdat on sisällytetty 6 jaksoon. Asetukseen (EY) N:o 216/2008 sisältyneet matkustamomiehistöä koskevat keskeiset vaatimukset on poistettu, koska niitä käsitellään nyt laajalti uuden asetuksen liitteessä IV. Tiettyjä vaativan lentotoiminnan luokkia koskevia keskeisiä lisävaatimuksia käsittelevä 8 jakso on mukautettu uuden asetuksen 27 artiklan kieliasuun. Kyberturvallisuusnäkökohdat on lisätty 8.4 jaksoon. Lopuksi on otettu huomioon käytännön kokemus asetuksen (EY) N:o 216/2008 täytäntöönpanosta.

Liite VI: Liitteeseen on lisätty tarkennus edellytyksistä, joiden täyttyessä organisaatio, joka on perustettu edistämään harraste- tai vapaa-ajan ilmailua, voidaan akkreditoida päteväksi yksiköksi. Nämä edellytykset liittyvät eturistiriitojen hallintaan ja torjuntaan.

Liite VII: Maahuolintapalveluja koskevat keskeiset vaatimukset on lisätty (4 jakso). Lisäksi on otettu huomioon käytännön kokemus asetuksen (EY) N:o 216/2008 täytäntöönpanosta.

Liite VIII: Kyberturvallisuusnäkökohdat on lisätty ilmailutiedotuksen ja -tietojen (2.1.3 kohta) sekä järjestelmien ja rakenneosien eheyden (3.3 kohta) keskeisiin vaatimuksiin. Muutokset heijastavat myös komission aikaisemmin esittämästä SES II+ -aloitteesta neuvostossa saavutettua kompromissia.

Liite IX: Tämä liite, johon viitataan 45, 46 ja 47 artiklassa, sisältää miehittämättömiä ilma-aluksia koskevat keskeiset vaatimukset lentokelpoisuuden, käytön ja asianomaisten yritysten osalta. Keskeisten vaatimusten pohjalta voidaan myös kehittää yksityiskohtaisempia sääntöjä, jotka muodostavat ’yhteisön yhdenmukaistamislainsäädännön’ asetuksessa (EY) N:o 765/2008 tarkoitetulla tavalla.

Liite X: Ristiinviittaustaulukossa esitetään asetuksen (EY) N:o 216/2008 ja tämän uuden asetusehdotuksen säännösten vastaavuus.

2015/0277 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 9 ,

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon 10 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Korkea ja yhtenäinen turvallisuus- ja ympäristönsuojelutaso olisi siviili-ilmailun alalla aina varmistettava vahvistamalla yhteiset turvallisuussäännöt ja toimenpitein, joilla varmistetaan, että unionissa siviili-ilmailussa liikkuvat tuotteet sekä siinä toimivat henkilöt ja organisaatiot noudattavat näitä sääntöjä ja ympäristön suojelemiseksi vahvistettuja sääntöjä.

(2)Lisäksi kolmansien maiden ilma-aluksiin, jotka liikennöivät alueelle, alueella tai alueelta, johon sovelletaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU’, ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT’, jäljempänä ’perussopimukset’, asianomaisia määräyksiä, olisi Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1994 allekirjoitetun kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen, jäljempänä ’Chicagon yleissopimus’, jonka osapuolia kaikki jäsenvaltiot ovat, asettamissa rajoissa sovellettava asianmukaista unionin tason valvontaa.

(3)Ei ole tarkoituksenmukaista vaatia yhteisten sääntöjen soveltamista kaikkiin ilma-aluksiin. Erityisesti sellaisten ilma-alusten tapauksessa, jotka ovat suunnittelultaan yksinkertaisia tai joilla harjoitetaan pääasiassa paikallista liikennettä, sekä ilma-alusten, jotka ovat harrasterakenteisia tai erityisen harvinaisia taikka joita on olemassa vain hyvin pieni määrä, riski siviili-ilmailun turvallisuudelle on vähäinen. Niiden viranomaisvalvonta olisi säilytettävä jäsenvaltioilla, eikä tällä asetuksella pitäisi velvoittaa muita jäsenvaltioita tunnustamaan tällaisia kansallisia järjestelyjä.

(4)Olisi säädettävä kuitenkin mahdollisuudesta soveltaa tiettyjä tämän asetuksen säännöksiä tiettyihin tämän asetuksen säännösten soveltamisalan ulkopuolelle jääviin ilma-alustyyppeihin. Tämä koskee erityisesti ilma-aluksia, jotka valmistetaan teollisesti ja jotka voisivat hyötyä vapaasta liikkuvuudesta unionissa. Tällaisten ilma-alusten suunnitteluun osallistuvien organisaatioiden olisi voitava pyytää komissiota päättämään, että unionin vaatimuksia, jotka koskevat ilma-aluksen suunnittelua, valmistusta ja huoltoa, sovelletaan tällaisten organisaatioiden markkinoille tuomiin uudentyyppisiin ilma-aluksiin.

(5)Ei ole tarkoituksenmukaista vaatia yhteisten sääntöjen soveltamista kaikkiin lentopaikkoihin. Lentopaikkojen, jotka eivät ole yleisessä käytössä tai joita käytetään pääasiassa harrasteilmailuun tai muuhun kuin mittarilentomenetelmien mukaiseen kaupalliseen ilmakuljetukseen tai joilla on alle 800 metrin pituinen päällystetty kiitotie, viranomaisvalvonta olisi säilytettävä jäsenvaltioilla, eikä tällä asetuksella pitäisi velvoittaa muita jäsenvaltioita tunnustamaan tällaisia kansallisia järjestelyjä.

(6)Jäsenvaltioiden olisi komission ennakkoon antaman luvan jälkeen voitava vapauttaa tämän asetuksen säännösten soveltamisesta liikennemääriltään pienet lentopaikat edellyttäen, että kyseiset lentopaikat kuitenkin täyttävät yhteiset vähimmäisturvallisuustavoitteet, jotka vahvistetaan asianomaisissa keskeisissä vaatimuksissa. Kun jäsenvaltio myöntää tällaisia vapautuksia, näitä vapautuksia olisi sovellettava myös tällaisella lentopaikalla käytettäviin laitteisiin sekä vapautuksen saaneilla lentopaikoilla toimiviin maahuolintapalvelujen ja asematasovalvontapalvelujen tarjoajiin. Jäsenvaltioiden lentopaikoille ennen tämän asetuksen voimaantuloa myöntämien vapautusten olisi pysyttävä voimassa, ja samalla olisi varmistettava, että näitä vapautuksia koskevat tiedot ovat yleisön saatavilla.

(7)Jäsenvaltiot voivat erityisesti turvallisuuden, yhteentoimivuuden tai tehokkuuden saavuttamiseksi pitää suotavampana, että valtion ilma-aluksiin sekä ilmaliikenteen hallintaan (ATM) ja lennonvarmistuspalveluihin (ANS), kun niistä vastaa puolustusvoimat, sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön sijaan. Tämän olisi oltava mahdollista. Komissiolle olisi annettava tarvittava täytäntöönpanovalta päättää tällaisista pyynnöistä. Tätä mahdollisuutta hyödyntävien jäsenvaltioiden olisi toimittava yhteistyössä Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston, jäljempänä ’virasto’, kanssa erityisesti toimittamalla kaikki tarvittavat tiedot sen varmistamiseen, että ilma-alukset ja lentotoiminta noudattavat tämän asetuksen asianomaisia säännöksiä.

(8)Tämän asetuksen mukaisesti siviili-ilmailun sääntelemiseksi unionissa toteutettujen toimenpiteiden, myös sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten, olisi vastattava niiden kohteena olevien lentotoiminnan eri tyyppien ja muun toiminnan luonnetta, ja toimenpiteet olisi suhteutettava näihin liittyviin riskeihin. Ne olisi myös mahdollisuuksien mukaan muotoiltava niin, että niissä keskitytään asetettuihin tavoitteisiin, mutta sallitaan erilaisten keinojen käyttö näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Näin pyritään saavuttamaan vaaditut turvallisuustasot kustannustehokkaammin ja edistämään teknistä ja operatiivista innovointia. Olisi hyödynnettävä toimialan tunnustettuja standardeja ja menettelytapoja, kun niiden on todettu varmistavan tässä asetuksessa säädettyjen keskeisten vaatimusten täyttyminen.

(9)Moitteettoman turvallisuuden hallinnan periaatteiden soveltaminen on välttämätöntä, jotta siviili-ilmailun turvallisuutta voidaan unionissa jatkuvasti parantaa, uusia turvallisuusriskejä ennakoida ja rajallisia teknisiä resursseja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa yhteiset puitteet turvallisuuden parantamiseen tähtäävien toimien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. Tätä varten olisi laadittava unionin tasolla eurooppalainen lentoturvallisuussuunnitelma ja eurooppalainen lentoturvallisuusohjelma. Kunkin jäsenvaltion olisi myös laadittava kansallinen lentoturvallisuusohjelma Chicagon yleissopimuksen liitteeseen 19 sisältyvien vaatimusten mukaisesti. Mainittuun ohjelmaan olisi liitettävä suunnitelma, jossa kuvaillaan toimia, joita jäsenvaltio aikoo toteuttaa määriteltyjen turvallisuusriskien lieventämiseksi.

(10)Chicagon yleissopimuksen liitteen 19 määräysten mukaisesti jäsenvaltioiden on vahvistettava niiden vastuulla olevan ilmailutoiminnan hyväksyttävä turvallisuustaso. Jotta jäsenvaltiot voisivat täyttää tämän vaatimuksen koordinoidusti, Euroopan lentoturvallisuussuunnitelmassa olisi vahvistettava unionin hyväksyttävä turvallisuustaso ilmailutoiminnan eri luokille. Tämä hyväksyttävä turvallisuustaso ei saisi olla sitova vaan sen olisi ilmaistava, mihin unioni ja sen jäsenvaltiot pyrkivät siviili-ilmailun turvallisuuden alalla.

(11)Chicagon yleissopimuksessa määrätään vähimmäisstandardeista siviili-ilmailun turvallisuuden ja siihen liittyvän ympäristönsuojelun varmistamiseksi. Tässä asetuksessa asetetuilla unionin keskeisillä vaatimuksilla ja niiden täytäntöönpanoa koskevilla yksityiskohtaisilla säännöillä olisi varmistettava, että jäsenvaltiot täyttävät yhdenmukaisella tavalla Chicagon yleissopimuksessa määrätyt velvoitteet, myös velvoitteet kolmansia maita kohtaan. Jos unionin säännöt eroavat Chicagon yleissopimuksessa vahvistetuista vähimmäisstandardeista, jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava tästä Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle.

(12)Chicagon yleissopimuksen mukaisia standardeja ja suositeltuja menettelytapoja myötäillen olisi vahvistettava keskeiset vaatimukset, joita sovelletaan ilmailualan tuotteisiin, osiin, irrallisiin varusteisiin, lentopaikkoihin sekä ATM/ANS-palvelujen tarjontaan. Lisäksi olisi vahvistettava keskeiset vaatimukset, joita sovelletaan lentotoimintaan osallistuviin henkilöihin ja organisaatioihin, lentopaikkojen pitämiseen sekä ATM/ANS-palvelujen tarjoamiseen, samoin kuin keskeiset vaatimukset, joita sovelletaan henkilöihin, jotka osallistuvat koulutukseen sekä lentomiehistön ja lennonjohtajien lääkärintarkastuksiin, ja niissä käytettäviin tuotteisiin.

(13)Keskeisissä vaatimuksissa, jotka koskevat ympäristönsuojeluvaatimusten täyttämistä ilmailutuotteiden suunnittelussa, olisi otettava huomioon sekä ilma-alusten aiheuttama melu että niiden aiheuttamat päästöt, ja annettava unionille lupa vahvistaa yksityiskohtaiset tekniset standardit, joita tarvitaan ympäristön ja ihmisten terveyden suojelemiseksi lentotoiminnan haitallisilta vaikutuksilta. Näiden vaatimusten olisi perustuttava Chicagon yleissopimuksen mukaisiin standardeihin ja suositeltuihin menettelytapoihin.

(14)Unionin olisi myös vahvistettava turvallisten maahuolintapalvelujen tarjoamisen keskeiset vaatimukset.

(15)Koska siviili-ilmailu on entistä riippuvaisempi nykyaikaisesta tieto- ja viestintätekniikasta, olisi vahvistettava keskeiset vaatimukset siviili-ilmailualan käyttämien tietojen turvallisuuden varmistamiseksi.

(16)Ilmailualan tuotteet, osat ja irralliset varusteet, lentopaikat ja niiden laitteet, ilma-alusten käyttäjät ja lentopaikkojen pitäjät, ATM/ANS-palvelujen järjestelmät ja niiden tarjoajat sekä lentäjät, lennonjohtajat ja näiden koulutukseen ja lääketieteellisen kelpoisuuden arvioimiseen osallistuvat henkilöt ja organisaatiot ja niissä käytettävät tuotteet olisi sertifioitava tai niille olisi annettava lupa, kun niiden on todettu täyttävän asianomaiset keskeiset vaatimukset, tai, tapauksen mukaan, muut tässä asetuksessa tai sen nojalla vahvistetut vaatimukset. Komissiolle olisi annettava valtuudet laatia yksityiskohtaiset säännöt näiden todistusten ja tarvittaessa tätä koskevien vakuutusten antamiseen ottaen huomioon asetuksen tavoitteet sekä kunkin toiminnan luonne ja riskit.

(17)Ilmailutuotteiden ja osien suunnitteluun ja valmistukseen osallistuville organisaatioille olisi annettava mahdollisuus antaa vakuutus siitä, että tuotteiden ja osien suunnittelu täyttää asianomaiset toimialan standardit, jos tämän katsotaan varmistavan hyväksyttävän turvallisuustason. Tämä mahdollisuus olisi turvallisuuden varmistamiseksi asianmukaisin rajoituksin ja edellytyksin rajoitettava kevyt- ja harrasteilmailussa käytettäviin tuotteisiin.

(18)Koska miehittämättömiä ilma-aluksia käytetään myös ilmatilassa perinteisten ilma-alusten joukossa, tällaisten ilma-alusten olisi niiden toimintamassasta riippumatta kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Miehittämättömien ilma-alusten tekniikka mahdollistaa nyt monenlaisen lentotoiminnan, ja toimintaan olisi sovellettava sääntöjä, jotka ovat oikeassa suhteessa kunkin lentotoiminnan tai toimintatyypin riskiin.

(19)Miehittämättömiä ilma-aluksia koskevilla säännöillä olisi mahdollisuuksien mukaan edistettävä asianomaisella unionin lainsäädännöllä turvattuja oikeuksia, erityisesti oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa, sekä henkilötietojen suojaa koskevaa oikeutta, sellaisena kuin se on vahvistettu mainitun perusoikeuskirjan 8 artiklassa ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT) 16 artiklassa ja siten kuin siitä säädetään yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 95/46/EY 11 .

(20)Tietyntyyppisten miehittämättömien ilma-alusten osalta ei riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi ole tarpeen soveltaa sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyviä tämän asetuksen säännöksiä eikä virastoa koskevia säännöksiä. Näissä tapauksissa olisi sovellettava markkinavalvontamekanismeja, joista unioni säätää tuotteita koskevassa yhdenmukaistamislainsäädännössä.

(21)Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi komission, viraston ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi resursseja jakamalla ja yhteisesti toimimalla toimittava yhtenäisenä Euroopan lentoturvallisuusjärjestelmänä.

(22)Viraston ja jäsenvaltioiden viranomaisten olisi toimittava keskenään kumppanuudessa, jotta vaaralliset olosuhteet voidaan havaita paremmin ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteuttaa. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti voitava siirtää toisilleen tai virastolle tämän asetuksen mukaisia velvollisuuksia, jotka liittyvät sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen, erityisesti silloin, kun se on tarpeen turvallisuuden lisäämiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi. Tapauksen mukaan on myös tarpeen antaa jäsenvaltioille tukea näiden tehtävien suorittamisessa, erityisesti yhteistoiminnallisessa ja rajat ylittävässä valvonnassa, ottamalla käyttöön toimivat puitteet, joissa ilmailutarkastajia ja muita asiantuntijoita, joilla on tarvittavaa asiantuntemusta, voidaan koota yhteen ja resursseja jakaa.

(23)Olisi otettava käyttöön hätävalvontamekanismi, jonka komissio käynnistää saatuaan todennettua näyttöä jäsenvaltion merkittävästä ja jatkuvasta kyvyttömyydestä hoitaa tehokkaasti joitakin tai kaikkia tämän asetuksen mukaisia sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyviä tehtäviä. Jos tällainen tilanne vaarantaa turvallisuuden eikä asianomainen jäsenvaltio kykene asianmukaisesti ratkaisemaan sitä, viraston olisi voitava väliaikaisesti ottaa kyseiset tehtävät vastuulleen.

(24)Tämän asetuksen päätavoitteiden sekä tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaaseen liikkuvuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti annettujen todistusten ja vakuutusten olisi oltava voimassa ilman lisävaatimuksia tai muuta arviointia kaikissa jäsenvaltioissa.

(25)Annettaessa todistuksia tämän asetuksen nojalla voi olla tarpeen ottaa huomioon todistukset tai muut vaatimustenmukaisuuden todistavat asiakirjat, jotka on annettu kolmansien maiden lainsäädännön mukaisesti. Näin olisi toimittava silloin, kun unionin kolmansien maiden kanssa tekemissä asiaa koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa niin määrätään tai komission tämän asetuksen nojalla antamissa delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, kyseisten sopimusten tai delegoitujen säädösten mukaisesti.

(26)Ottaen huomioon kolmansien maiden lainsäädännön mukaisesti annettujen todistusten ja muiden vaatimustenmukaisuuden todistavien asiakirjojen hyväksymistä koskevat säännöt, joista tässä asetuksessa säädetään, jonkin jäsenvaltion ja kolmansien maiden välillä tehdyt kansainväliset sopimukset olisi purettava tai niitä olisi mukautettava, jos tällaiset sopimukset eivät ole yhteensopivia näiden sääntöjen kanssa.

(27)Olisi säädettävä tietynasteisesta joustosta tässä asetuksessa tai sen perusteella hyväksyttyjen sääntöjen soveltamisessa, jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla reagoidaan välittömästi siviili-ilmailun turvallisuuteen liittyviin ongelmiin, tai myöntää vapautuksia tietyissä ennalta arvaamattomissa olosuhteissa tai kiireellisten operatiivisten tarpeiden tapauksessa, edellyttäen että tälle asetetaan asianmukaiset ehdot, joilla varmistetaan erityisesti oikeasuhteisuus, objektiivinen valvonta ja avoimuus. Oikeasuhteisuuden vuoksi viraston ja komission olisi ainoastaan arvioitava kyseiset toimenpiteet tai vapautukset antaakseen toimenpiteistä suosituksen tai tehdäkseen vapautuksista päätöksen siinä tapauksessa, että niiden kesto ylittää lentoyhtiöiden yhden aikataulukauden eli kahdeksan kuukautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaista komission toimivaltaa. Jos virasto on toimivaltainen viranomainen tiettyjen tämän asetuksen mukaisten todistusten antamisessa, sille olisi myös annettava valtuudet myöntää tällaisia vapautuksia samoissa tilanteissa ja samoilla edellytyksillä kuin ne, joita sovelletaan jäsenvaltioissa. Tässä yhteydessä olisi myös säädettävä tämän asetuksen perusteella annettavilla delegoiduilla säädöksillä tai täytäntöönpanosäädöksillä annettuihin asiaa koskeviin sääntöihin tarvittaessa tehtävistä mahdollisista muutoksista, jotta erityisesti voidaan sallia muita tapoja vaatimusten täyttämiseen niin, että siviili-ilmailun hyväksyttävä turvallisuustaso unionissa säilyy silti.

(28)Tämän asetuksen asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi ja ottaen huomioon tarve yksilöidä, arvioida ja lieventää siviili-ilmailun turvallisuusriskejä komission, viraston ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vaihdettava kaikkia käytettävissään olevia tietoja tätä asetusta soveltaessaan. Tätä varten viraston olisi voitava järjestää yhteistyörakenteet tarkoituksenmukaisten turvallisuuteen liittyvien tietojen keräämistä, vaihtamista ja analysoimista varten. Sen olisi siksi voitava hoitaa tarvittavat hallinnolliset järjestelyt.

(29)Jotta helpotettaisiin sertifioinnin, valvonnan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisen kannalta merkityksellistä jäsenvaltioiden, komission ja viraston välistä tietojenvaihtoa, data mukaan luettuna, tällaista tietoa varten olisi perustettava sähköinen rekisteri, jota virasto hallinnoi yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa.

(30)Tämän asetuksen soveltamista varten suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY. Mainitun direktiivin nojalla jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksista ja rajoituksista, jotka koskevat joitakin direktiivissä säädettyjä oikeuksia ja velvoitteita, myös lääketieteellisten ja terveystietojen käsittelyä. Henkilötietojen ja erityisesti lääketieteellisten ja terveystietojen käsittelyssä tämän asetuksen 63 artiklan mukaisen rekisterin yhteydessä on välttämätöntä mahdollistaa tehokas yhteistyö jäsenvaltioiden välillä lentäjien lääketieteellisen kelpoisuuden sertifioinnin ja valvonnan osalta. Henkilötietojen vaihtoon olisi sovellettava tiukkoja ehtoja, ja vaihto olisi rajoitettava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Edellä esitetyn vuoksi direktiivissä 95/46/EY vahvistettuja periaatteita olisi tarvittaessa täydennettävä tai selvennettävä tässä asetuksessa.

(31)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 12 ja erityisesti sen säännöksiä, jotka koskevat käsittelyn luottamuksellisuutta ja turvallisuutta, sovelletaan, kun virasto käsittelee henkilötietoja hoitaessaan velvollisuuksiaan tämän asetuksen mukaisesti ja erityisesti hallinnoidessaan tämän asetuksen 63 artiklan mukaista rekisteriä. Edellä esitetyn vuoksi asetuksessa (EY) N:o 45/2001 vahvistettuja periaatteita olisi tarvittaessa täydennettävä tai selvennettävä tässä asetuksessa.

(32)Virasto on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1592/2002 13 unionin nykyinen institutionaalinen rakenne ja valtuuksien tasapaino huomioon ottaen, se on teknisissä asioissa riippumaton ja sillä on oikeudellinen, hallinnollinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus. Virasto on saanut uusia toimivaltuuksia asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti. Sen rakenteeseen ja toimintaan olisi tehtävä joitakin mukautuksia, jotta voidaan paremmin ottaa huomioon sille tällä asetuksella annettavat uudet tehtävät.

(33)Unionin institutionaalisessa järjestelmässä unionin lainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavat ensisijaisesti jäsenvaltiot. Sen vuoksi jäsenvaltioiden yhden tai useamman toimivaltaisen viranomaisen kuuluisi periaatteessa hoitaa kansallisella tasolla sertifiointi- ja valvontatehtävät sekä vaatimustenmukaisuuden varmistamistehtävät, joita tämä asetus ja sen perusteella hyväksytyt delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset edellyttävät. Tietyissä tarkasti määritellyissä tapauksissa myös virastolla olisi kuitenkin oltava valtuudet hoitaa näitä tehtäviä siten, kuin tässä asetuksessa täsmennetään. Tällöin viraston olisi myös voitava toteuttaa lentotoimintaa, lentomiehistön pätevyysvaatimuksia tai kolmansien maiden ilma-alusten käyttöä koskevia tarvittavia toimenpiteitä silloin, kun näin voidaan parhaiten varmistaa yhdenmukaisuus ja edistää sisämarkkinoiden toimintaa.

(34)Viraston olisi annettava komission käyttöön tekninen asiantuntijuus tarvittavan lainsäädännön valmisteluun ja avustettava tarvittaessa jäsenvaltioita ja toimialaa lainsäädännön täytäntöönpanossa. Sen olisi voitava julkaista sertifiointieritelmiä ja ohjeaineistoa, tehdä teknisiä havaintoja ja antaa todistuksia tai rekisteröidä annettuja vakuutuksia tarvittaessa.

(35)Maailmanlaajuisilla satelliittinavigointijärjestelmillä ja erityisesti unionin Galileo-ohjelmalla tulee olemaan keskeinen merkitys Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmän täytäntöönpanossa. Virastolle olisi tältä osin annettava valtuudet laatia tarvittavat tekniset eritelmät ja sertifioida organisaatiot, jotka tarjoavat yleiseurooppalaisia ATM/ANS-palveluja, jotta varmistetaan korkea ja yhtenäinen turvallisuustaso, yhteentoimivuus ja toiminnan tehokkuus.

(36)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2111/2005 14 säädetään viraston velvollisuudesta toimittaa kaikki tiedot, jotka voivat olla aiheellisia sellaisia lentoliikenteen harjoittajia koskevan luettelon päivittämiseksi, joita on turvallisuussyistä kielletty harjoittamasta lentoliikennettä unionin alueella. Viraston olisi myös avustettava komissiota asetuksen (EY) N:o 2111/2005 täytäntöönpanossa toteuttamalla tarvittavat arvioinnit kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajista ja niiden valvonnasta vastaavista viranomaisista ja antamalle komissiolle tarvittavat suositukset.

(37)Tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi olisi viraston antamien todistusten haltijoille ja vakuutuksia virastolle antaneille yrityksille voitava määrätä sakkoja tai uhkasakkoja tai molempia, jos ne rikkovat niihin tämän asetuksen nojalla sovellettavia sääntöjä. Komission olisi määrättävä tällaiset sakot ja uhkasakot viraston suosituksen perusteella. Komission olisi tässä yhteydessä kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteet huomioon ottaen suhtauduttava tällaisiin rikkomisiin oikeasuhteisesti ja asianmukaisella tavalla ja otettava huomioon mahdolliset muut toimenpiteet, kuten todistuksen peruuttaminen.

(38)Tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen edistämiseksi virastolla olisi oltava valtuudet seurata, miten jäsenvaltiot tällaista soveltamista toteuttavat, myös tekemällä tarkastuksia.

(39)Viraston olisi teknisen asiantuntemuksensa perusteella avustettava komissiota tutkimuspolitiikan määrittelyssä ja unionin tutkimusohjelmien täytäntöönpanossa. Sen olisi voitava tehdä tutkimusta, joka on välittömästi tarpeen, ja osallistua tilapäisiin tutkimushankkeisiin unionin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa tai muissa unionin ja sen ulkopuolisissa yksityisissä tai julkisissa rahoitusohjelmissa.

(40)Kun otetaan huomioon turvallisuuden ja ilmailun turvaamisen keskinäinen riippuvuus siviili-ilmailussa, viraston olisi osallistuttava yhteistyöhön ilmailun turvaamisen alalla, kyberturvallisuus mukaan luettuna. Sen olisi asiantuntijuudellaan edistettävä alan unionin sääntöjen täytäntöönpanoa komissiossa ja jäsenvaltioissa.

(41)Viraston olisi pyynnöstä avustettava jäsenvaltioita ja komissiota tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kansainvälisten suhteiden alalla, erityisesti kun on kyse sääntöjen yhdenmukaistamisesta ja todistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta. Sille olisi annettava lupa luoda työjärjestelyjen avulla tarkoituksenmukaiset suhteet kolmansien maiden toimivaltaisiin viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, jotka ovat toimivaltaisia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, edellyttäen että komissio antaa tähän ennakkohyväksynnän. Turvallisuuden edistämiseksi maailmanlaajuisella tasolla, kun otetaan huomioon unionissa sovellettavat korkeat standardit, virastolla olisi oltava sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla mahdollisuus osallistua tilapäisiin teknisiin yhteistyö-, tutkimus- ja avustushankkeisiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Viraston olisi myös avustettava komissiota unionin lainsäädännön täytäntöönpanossa siviili-ilmailusääntelyn muilla teknisillä aloilla, kuten ilmailun turvaaminen tai yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, jos virastolla on tarvittava asiantuntemus.

(42)Edistääkseen parhaiden käytäntöjen ja unionin lentoturvallisuuslainsäädännön yhdenmukaista täytäntöönpanoa virasto voi tarjota koulutusta.

(43)Virastoa olisi hallinnoitava ja sen olisi toimittava Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission erillisvirastoista 19 päivänä heinäkuuta 2012 antaman julkilausuman periaatteiden mukaisesti.

(44)Jäsenvaltioiden ja komission olisi oltava edustettuina viraston hallintoneuvostossa, jotta ne voivat tehokkaasti valvoa viraston toimintaa. Hallintoneuvostolle olisi annettava tarvittava toimivalta erityisesti nimittää pääjohtaja ja hyväksyä konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus, ohjelma-asiakirja, vuotuinen talousarvio ja virastoon sovellettavat varainhoitoa koskevat säännöt.

(45)Avoimuuden vuoksi niiden, joita asia koskee, olisi voitava saada tarkkailijan asema viraston hallintoneuvostossa.

(46)Jotta hallintoneuvosto voisi asianmukaisesti hoitaa tehtävänsä, sen apuna olisi oltava johtokunta, jonka tehtävänä olisi erityisesti valmistella hallintoneuvoston päätöksiä ja antaa viraston pääjohtajalle neuvoja näiden päätösten täytäntöönpanoa varten.

(47)Virasto perustaa turvallisuuteen liittyvät toimensa yleisen edun vuoksi yksinomaan riippumattomaan asiantuntemukseen soveltaen tarkoin tätä asetusta ja sen perusteella annettuja delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä. Tämän vuoksi sen pääjohtajan olisi tehtävä turvallisuuteen liittyvät viraston päätökset, ja hänellä olisi oltava laaja liikkumavara neuvojen hankkimisessa ja viraston sisäisen toiminnan järjestämisessä.

(48)On tarpeen varmistaa, että osapuolilla, joihin viraston tekemät päätökset vaikuttavat, on käytettävissään tarvittavat muutoksenhakukeinot, jotka soveltuvat ilmailualan erityisluonteeseen. Siksi olisi järjestettävä asianmukainen muutoksenhakumekanismi niin, että viraston päätöksiin voidaan hakea muutosta erikoistuneelta valituslautakunnalta, jonka päätöksiin voidaan puolestaan hakea muutosta Euroopan unionin tuomioistuimessa, jäljempänä ’tuomioistuin’, SEUT-sopimuksen mukaisesti.

(49)Kaikki tämän asetuksen mukaiset komission päätökset voidaan SEUT-sopimuksen mukaisesti saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi. Tuomioistuimelle on SEUT-sopimuksen 261 artiklan mukaisesti annettava täysi harkintavalta niiden päätösten osalta, joilla komissio määrää sakkoja tai uhkasakkoja.

(50)Silloin kun virasto laatii luonnoksia yleisluonteisiksi säännöiksi, jotka on tarkoitettu kansallisten viranomaisten täytäntöönpantaviksi, jäsenvaltioita olisi kuultava. Mikäli säännöillä voi olla merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia, olisi sidosryhmiä, unionin työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina, myös kuultava asianmukaisesti, kun virasto valmistelee tällaisia sääntöluonnoksia.

(51)Voidakseen hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä tehokkaasti viraston olisi tehtävä tarvittaessa yhteistyötä sellaisilla aloilla toimivien muiden unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen kanssa, joilla niiden toiminta vaikuttaa siviili-ilmailun teknisiin näkökohtiin. Viraston olisi erityisesti toimittava yhteistyössä Euroopan kemikaaliviraston kanssa tietojen vaihtamiseksi kemiallisten aineiden turvallisuudesta, niiden vaikutuksesta lentoturvallisuuteen ja niihin liittyvistä tieteellisistä ja teknisistä näkökohdista. Kun tarvitaan sotilaallisiin näkökohtiin liittyvää kuulemista, viraston olisi otettava Euroopan puolustusvirasto mukaan toimintaan.

(52)On tarpeen antaa yleisölle riittävästi tietoja siviili-ilmailun turvallisuudesta ja siihen liittyvästä ympäristönsuojelusta ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001 ja asiaa koskeva kansallinen lainsäädäntö.

(53)Viraston täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille olisi annettava oma talousarvio, joka rahoitetaan pääosin unionin rahoitusosuudesta ja Euroopan ilmailuturvallisuusjärjestelmän käyttäjien suorittamista maksuista. Viraston jäsenvaltioilta, kolmansilta mailta taikka muilta yhteisöiltä tai henkilöiltä saamat maksuosuudet eivät saisi vaarantaa sen riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Unionin talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin kyseessä ovat unionin rahoitusosuus tai muut Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettavat tuet, ja tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava viraston tilintarkastus. Jotta virasto voisi osallistua kaikkiin asiaa koskeviin tuleviin hankkeisiin, sille olisi annettava mahdollisuus vastaanottaa avustuksia. Viraston tuloihin olisi sisällytettävä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta annetun asetuksen (EU) N:o XXXX/XXXX mukaisesti suoritetut maksut ”käyttäjä maksaa” -periaatteen soveltamiseksi.

(54)Jotta varmistetaan, että virasto voi tehokkaasti ja oikea-aikaisesti mutta samalla moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen vastata sen hoitamien tehtävien kysyntään, erityisesti kun kyseessä on sertifiointi ja mahdollinen vastuiden siirtäminen jäsenvaltioilta, viraston henkilöstötaulukossa olisi otettava huomioon sertifiointiin ja viraston muuhun toimintaan kohdistuvan kysynnän edellyttämät resurssit tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, 53, 54 ja 55 artiklan mukaisista vastuunsiirroista johtuva kysyntä mukaan luettuna. Tätä varten olisi laadittava indikaattoreita, joilla mitataan viraston työmäärää ja tehokkuutta suhteessa maksuilla rahoitettuun toimintaan. Viraston olisi nämä indikaattorit huomioon ottaen mukautettava maksuihin liittyvää henkilöstösuunnitelmaansa ja resurssienhallintaansa, jotta se kykenee asianmukaisesti vastaamaan tällaiseen kysyntään ja sopeutumaan maksuista saatavien tulojen vaihteluun.

(55)On tarpeen vahvistaa asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan arkaluonteisten turvallisuustietojen suojaaminen tarvittavalla tavalla.

(56)Viraston perimät maksut olisi vahvistettava läpinäkyvällä, oikeudenmukaisella, syrjimättömällä ja yhdenmukaisella tavalla. Ne eivät saa vaarantaa kyseisen unionin toimialan kilpailukykyä. Lisäksi ne on määritettävä perustein, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon kyseisten luonnollisten tai oikeushenkilöiden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, maksukyky.

(57)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 15 mukaisesti.

(58)Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä silloin, kun asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka koskevat vapautuksia tämän asetuksen säännösten soveltamisesta, hätävalvontamekanismi, korjaavat ja suojatoimenpiteet tai asian kiireellisyys sitä edellyttävät.

(59)Jotta voidaan ottaa huomioon tekniset, tieteelliset, operatiiviset ja turvallisuuteen liittyvät tarpeet muuttamalla tai täydentämällä lentokelpoisuutta, ympäristönsuojelua, lentomiehistö, lentotoimintaa, lentopaikkoja, ATM/ANS-palveluja, lennonjohtajia, kolmansien maiden toiminnanharjoittajia, miehittämättömiä ilma-aluksia, valvontaa ja vaatimustenmukaisuuden varmistamista, joustavuusjärjestelyjä, sakkoja ja uhkasakkoja sekä maksuja koskevat säännökset sekä tämän asetuksen liitteissä vahvistetut vaatimukset, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(60)Olisi pyrittävä unionin ulkopuolisten Euroopan maiden osallistumiseen, jotta voidaan varmistaa siviili-ilmailun turvallisuuden parantaminen kaikkialla Euroopassa. Ne maat, jotka ovat tehneet unionin kanssa kansainvälisiä sopimuksia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan unionin säännöstön hyväksymisestä ja soveltamisesta, olisi otettava mukaan viraston työhön tällaisten sopimusten puitteissa sovituin edellytyksin.

(61)Tässä asetuksessa vahvistetaan siviili-ilmailun yhteiset säännöt ja viraston perustaminen. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008 16 olisi kumottava.

(62)Muutoksilla, joita tästä asetuksesta seuraa, on vaikutusta muun unionin lainsäädännön täytäntöönpanoon. Sen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1008/2008 17 , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 996/2010 18 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 376/2014 19 olisi muutettava.

(63)Asetusta (EY) N:o 1008/2008 olisi muutettava niin, että otetaan asianmukaisesti huomioon se tässä asetuksessa vahvistettu mahdollisuus, että virasto voi olla toimivaltainen viranomainen lentotoimintalupien antamisessa ja valvomisessa. Kun lisäksi otetaan huomioon, että yhä useammilla lentoliikenteen harjoittajilla on toimipaikkoja useissa jäsenvaltioissa, mikä johtaa siihen, ettei lentoliikenteen harjoittajan liikenneluvat ja lentotoimintaluvat antava toimivaltainen viranomainen välttämättä ole enää sama, on syytä vahvistaa tällaisten lentoliikenteen harjoittajien tehokasta valvontaa. Asetusta (EY) N:o 1008/2008 olisi tämän vuoksi muutettava, jotta varmistetaan tiivis yhteistyö lentotoimintaluvan ja liikenneluvan valvonnasta vastaavien viranomaisten välillä.

(64)Koska jäsenvaltiot eivät ilmailun pitkälti kansalliset rajat ylittävän luonteen ja toiminnan vaativuuden vuoksi voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat yhtenäisen ja korkean siviili-ilmailun turvallisuustason luominen ja ylläpitäminen säilyttäen samalla yhtenäinen ja korkea ympäristönsuojelun taso, vaan ne voidaan tämän asetuksen unionin laajuisen soveltamisalan vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Periaatteet

1 artikla

Kohde ja tavoitteet

1.Tämän asetuksen päätavoitteena on yhtenäisen ja korkean siviili-ilmailun turvallisuustason luominen ja ylläpitäminen unionissa säilyttäen samalla yhtenäinen ja korkea ympäristönsuojelun taso.

2.Tämän asetuksen muita tavoitteita ovat seuraavat:

a)edistää unionin ilmailupolitiikkaa laajemmin ja parantaa siviili-ilmailun yleistä suorituskykyä;

b)helpottaa tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaata liikkuvuutta, tarjota tasavertaiset toimintaedellytykset kaikille toimijoille ilmailun sisämarkkinoilla ja parantaa unionin ilmailuteollisuuden kilpailukykyä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

c)edistää sääntely- ja sertifiointimenettelyjen kustannustehokkuutta ja tuloksellisuutta sekä optimaalista resurssien käyttöä kansallisella ja unionin tasolla;

d)edistää ja ylläpitää yhtenäistä ja korkeaa siviili-ilmailun turvatasoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla;

e)auttaa jäsenvaltioita noudattamaan Chicagon yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan varmistamalla sen määräysten yhdenmukainen tulkinta ja täytäntöönpano;

f)edistää maailmanlaajuisesti unionin näkemyksiä siviili-ilmailun standardeista ja siviili-ilmailua koskevista säännöistä toimimalla asianmukaisesti yhteistyössä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

g)edistää tutkimusta ja innovointia muun muassa sääntely- ja sertifiointimenettelyjen osalta;

h)edistää teknistä ja operatiivista yhteentoimivuutta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa seuraavia:

a)tarvittavien säädösten valmistelu, hyväksyminen ja yhdenmukainen soveltaminen;

b)sen varmistaminen, että tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti annetut todistukset ja vakuutukset ovat voimassa kaikkialla unionissa ilman minkäänlaisia lisävaatimuksia;

c)tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten noudattamiseen käytettävien yksityiskohtaisten teknisten standardien kehittäminen yhdessä standardointielinten ja muiden toimialan elinten kanssa silloin, kun se on tarkoituksenmukaista;

d)riippumattoman Euroopan lentoturvallisuusviraston, jäljempänä ’virasto’, perustaminen;

e)tarvittavien säädösten yhdenmukainen soveltaminen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten sekä viraston toimesta niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla;

f)tiedon kerääminen, analysointi ja vaihtaminen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa varten;

g)tietoisuutta ja tietämystä lisäävien aloitteiden toteuttaminen muun muassa koulutuksen, tiedotuksen ja asianmukaisten turvallisuustietojen levittämisen aloilla.

2 artikla

Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

a)ilma-alusten suunnittelu ja tuotanto luonnollisen tai oikeushenkilön toimesta viraston tai jäsenvaltion valvonnassa;

b)ilma-alusten suunnittelu ja niihin liittyvien tuotteiden, osien ja irrallisten varusteiden suunnittelu, tuotanto, huolto ja käyttö, kun ilma-alus on

i)rekisteröity jäsenvaltiossa, jollei jäsenvaltio ole siirtänyt ja siinä määrin kuin se on siirtänyt Chicagon yleissopimuksen mukaiset vastuunsa kolmanteen maahan ja ilma-alusta käyttää kolmannen maan lentotoiminnan harjoittaja;

ii)rekisteröity kolmannessa maassa ja sitä käyttää lentotoiminnan harjoittaja, joka on sijoittautunut tai jonka asuinpaikka tai päätoimipaikka on alueella, johon perussopimuksia sovelletaan;

c)kolmannen maan lentotoiminnan harjoittajan liikennöinti ilma-aluksella yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan, yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa tai yhtenäisestä eurooppalaisesta ilmatilasta;

d)e alakohdassa tarkoitetuilla lentopaikoilla käytettävien tai niillä käytettäviksi tarkoitettujen lentopaikan laitteiden suunnittelu, valmistus, huolto ja käyttö sekä maahuolintapalvelujen ja asematasovalvontapalvelujen tarjonta näillä lentopaikoilla;

e)alueilla, joihin sovelletaan perussopimuksia, sijaitsevien lentopaikkojen suunnittelu, huolto ja pitäminen, kun

i)lentopaikka on yleisessä käytössä;

ii)lentopaikalla harjoitetaan kaupallista ilmakuljetusta;

iii)lentopaikalla harjoitetaan lentotoimintaa, jossa on käytössä on mittarilähestymis- tai -lähtömenetelmät; ja

iv)lentopaikalla on vähintään 800 metrin pituinen päällystetty kiitotie tai sitä käyttävät vain helikopterit;

f)e alakohdassa tarkoitettujen lentopaikkojen ympäristön suojaaminen tämän vaikuttamatta ympäristöä ja maankäytön suunnittelua koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön soveltamista;

g)ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen, jäljempänä ’ATM/ANS’, tarjonta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa sekä sellaisten järjestelmien ja rakenneosien suunnittelu, tuotanto, huolto ja käyttö, joita käytetään näitä ATM/ANS-palveluja tarjottaessa;

h)miehittämättömien ilma-alusten sekä niiden moottoreiden, potkureiden, osien ja irrallisten varusteiden samoin kuin niiden etäohjauslaitteiden suunnittelu, tuotanto, huolto ja käyttö, kun tällaisia ilma-aluksia käyttää yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa lentotoiminnan harjoittaja, joka on sijoittautunut tai jonka asuinpaikka on alueella, johon perussopimuksia sovelletaan.

2.Tätä asetusta sovelletaan myös henkilöstöön ja organisaatioihin, jotka osallistuvat 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan.

3.Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

a)valtion ilma-alukset ja niiden tuotteet, osat ja irralliset varusteet sekä henkilöstö ja organisaatiot, jotka osallistuvat valtion ilma-aluksella harjoitettavaan toimintaan ja tarjottaviin palveluihin;

b)lentopaikat tai niiden osat sekä laitteet, henkilöstö ja organisaatiot, jos ne ovat puolustusvoimien valvonnassa ja käytössä;

c)ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut, mukaan luettuina järjestelmät ja rakenneosat sekä henkilöstö ja organisaatiot, jos ne ovat puolustusvoimien tarjoamia tai käyttöön antamia;

d)sellaisen liitteessä I luetellun ilma-aluksen suunnittelu, tuotanto, huolto ja liikennöinti, jonka käyttöön liittyy vähäinen lentoturvallisuusriski, sekä henkilöstö ja organisaatiot, jotka osallistuvat näihin.

Jäsenvaltioiden on a alakohdan osalta varmistettava, että siinä tarkoitetulla valtion ilma-aluksella harjoitettava toiminta ja suoritettavat palvelut toteutetaan ottaen asianmukaisesti huomioon tämän asetuksen tavoitteet. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että valtion ilma-alukset ovat tarvittaessa erotettavissa muista ilma-aluksista.

Komissiolle siirretään d alakohdan osalta 117 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla seuraavia liitteessä I vahvistettuja vaatimuksia voidaan mukauttaa, jos tämä on tarpeen ottaen huomioon tekninen ja operatiivinen kehitys, erityisesti uusien valmistustekniikoiden tai uuden teknologian käyttöönotto, ja siltä osin kuin se on perusteltua sillä, että asianomaisen ilma-aluksen käyttöön liittyy vähäinen turvallisuusriski:

i)mainitun liitteen a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut päivämäärät;

ii)mainitun liitteen e, f, g, h, i ja j alakohdassa tarkoitetut paino- ja nopeusrajoitukset sekä kuuman ilman tilavuusrajoitukset.

4.Ilma-alustyypin suunnittelusta vastaava organisaatio voi pyytää komissiota päättämään, että III luvun I jaksoa sovelletaan kyseisen ilma-alustyypin suunnitteluun, tuotantoon ja huoltoon sekä henkilöstöön ja organisaatioihin, jotka osallistuvat näihin, jos

a)kyseinen ilma-alustyyppi kuuluu liitteessä I olevan e, f, g, h, i tai j alakohdan soveltamisalaan;

b)kyseinen ilma-alustyyppi on tarkoitettu sarjatuotantoon; ja

c)kyseisen ilma-alustyypin suunnittelua ei ole hyväksytty kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Kuultuaan virastoa ja sitä jäsenvaltiota, jossa organisaation päätoimipaikka on, komissio päättää pyynnön perusteella, täyttyvätkö ensimmäisen alakohdan vaatimukset. Päätös hyväksytään täytäntöönpanosäädöksellä, joka hyväksytään 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Virasto sisällyttää mainitun päätöksen myös 63 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

Täytäntöönpanopäätöksessä ilmoitetusta päivämäärästä alkaen kyseisen ilma-alustyypin suunnittelua, valmistusta ja huoltoa sekä henkilöstöä ja organisaatioita, jotka osallistuvat näihin, säännellään yksinomaan III luvun I jakson säännöksillä ja näiden säännösten perusteella annetuilla delegoiduilla säädöksillä ja täytäntöönpanosäädöksillä. Tällöin myös IV ja V luvun säännöksiä III luvun I jakson säännösten soveltamisesta sovelletaan kyseisen ilma-alustyypin osalta.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen yleiselle ilmaliikenteelle avointen puolustusvoimien laitosten ja tämän artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen puolustusvoimien yleiselle ilmaliikenteelle tarjoamien tai tarjolle saattamien ATM/ANS-palvelujen turvallisuustaso vastaa vähintään tämän asetuksen liitteissä VII ja VIII vahvistettujen keskeisten vaatimusten mukaista tasoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta (uudelleenlaadittu) annetun asetuksen (EU) N:o XXX/XXXX 8 artiklan soveltamista.

6.Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa I, II, III, V tai VI jakson taikka III luvun VII jakson säännöksiä johonkin tai kaikkeen tämän artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuun toimintaan sekä henkilöstöön ja organisaatioihin, jotka osallistuvat niihin.

Tässä tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava aikomuksestaan komissiolle ja virastolle. Ilmoituksessa on oltava kaikki tarvittavat tiedot ja erityisesti

a)jakso tai jaksot, joita se aikoo soveltaa;

b)asianomainen toiminta, henkilöstö ja organisaatiot;

c)suunnitellun päätöksen perustelut; sekä

d)päivämäärä, josta alkaen päätöstä sovelletaan.

Komissio päättää virastoa kuultuaan, voidaanko kyseisiä säännöksiä soveltaa tehokkaasti ja, tarvittaessa, millä edellytyksillä, kun otetaan huomioon kyseisen toiminnan, henkilöstön ja organisaatioiden ominaispiirteet sekä komissiolle ilmoitetun jakson tai ilmoitettujen jaksojen sisältämien säännösten tarkoitus ja luonne. Komission päätös annetaan täytäntöönpanosäädöksenä, joka hyväksytään 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Virasto sisällyttää mainitun päätöksen 63 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

Asianomainen jäsenvaltio saa soveltaa komissiolle ilmoitetun jakson tai jaksojen säännöksiä vasta sen jälkeen, kun komissio on tehnyt asiasta myönteisen päätöksen ja tarvittaessa sen jälkeen, kun kyseisessä päätöksessä asetettujen edellytysten täyttyminen on varmistettu. Tässä tapauksessa toimintaa, henkilöstöä ja organisaatioita, joita asia koskee, säännellään yksinomaan kyseisillä säännöksillä sekä niiden perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännöksillä jäsenvaltion päätöksessä täsmennetystä päivämäärästä alkaen. Tässä tapauksessa asianomaiseen toimintaan, henkilöstöön ja organisaatioihin sovelletaan myös IV ja V luvun säännöksiä ilmoitetun jakson tai jaksojen säännösten soveltamisesta.

Komission, viraston ja asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä tämän kohdan soveltamiseksi.

Jäsenvaltiot voivat päättää peruuttaa tämän kohdan nojalla hyväksymänsä päätöksen. Tässä tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle ja virastolle. Ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja virasto sisällyttää sen 63 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin. Asianomaisen jäsenvaltion on säädettävä riittävästä siirtymäkaudesta.

7.Jäsenvaltiot voivat päättää vapauttaa lentopaikan suunnittelun, huollon ja pitämisen sekä tällaisella lentopaikalla käytettävät laitteet tämän asetuksen säännösten soveltamisesta, jos lentopaikan matkustajamäärä on enintään 10 000 matkustajaa vuodessa ja sillä tapahtuu enintään 850 rahdin kuljetukseen liittyvää lento-operaatiota vuodessa edellyttäen, ettei tällainen vapautus vaaranna 29 artiklassa tarkoitettujen olennaisten vaatimusten täyttymistä.

Tällaisessa tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja virastolle perustelujen kera aikomuksestaan tehdä tällainen päätös. Ilmoituksen on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot, jotka liittyvät suunniteltuun päätöksen.

Komissio päättää virastoa kuultuaan, täyttyvätkö ensimmäisen alakohdan edellytykset. Komission päätös annetaan täytäntöönpanosäädöksenä, joka hyväksytään 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Virasto sisällyttää mainitun päätöksen 63 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

Asianomainen jäsenvaltio saa hyväksyä suunnitellun päätöksen vasta sen jälkeen, kun komissio on tehnyt asiasta myönteisen päätöksen. Tässä tapauksessa kyseisen lentopaikan suunnittelua, huoltoa ja pitämistä sekä tällaisella lentopaikalla käytettäviä laitteita ei jäsenvaltion päätöksessä täsmennetystä päivämäärästä alkaen enää säännellä tämän asetuksen säännöksillä eikä sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännöksillä.

Jäsenvaltioiden on vuosittain tarkasteltava niiden lentopaikkojen liikennemääriä, jotka ovat saaneet vapautuksen tämän kohdan nojalla. Jos tämä tarkastelu osoittaa, että jonkin tällaisen lentopaikan matkustajamäärä ylittää 10 000 matkustajaa vuodessa ja enintään 850 rahdin kuljetukseen liittyvää lento-operaatiota vuodessa kolmen peräkkäisen vuoden aikana, asianomaisen jäsenvaltion on peruutettava myöntämänsä vapautus kyseisen lentopaikan osalta. Tällöin sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja virastolle. Ilmoitus vapautuksen peruuttamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja virasto sisällyttää sen 63 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

Tämän kohdan säännökset eivät vaikuta vapautuksiin, jotka jäsenvaltio on myöntänyt asetuksen (EY) N:o 216/2008 4 artiklan 3 b kohdan nojalla. Päätökset näiden vapautusten peruuttamisesta julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja virasto sisällyttää sen 63 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)’valvonnalla’ joko toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa tai sen puolesta suoritettavaa sen asian jatkuvaa varmistamista, että vaatimukset, joiden perusteella on annettu todistus tai vakuutus, täyttyvät edelleen;

2)’Chicagon yleissopimuksella’ Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettua kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta liitteineen;

3)’tuotteella’ ilma-alusta, moottoria tai potkuria;

4)’osalla’ ilma-aluksen mitä tahansa muuta osaa kuin moottoria tai potkuria;

5)’ATM/ANS-rakenneosalla’ mitä tahansa asetuksen (EU) N:o XXX/XXXX 20 2 artiklan 19 kohdassa määriteltyä rakenneosaa;

6)’sertifioinnilla’ missä tahansa muodossa tämän asetuksen mukaisesti asianmukaisen arvion pohjalta annettua tunnustamista, jonka mukaan organisaatio tai henkilö, tuote, osa, irrallinen varuste, lentopaikka, lentopaikan laite, ATM/ANS-järjestelmä, ATM/ANS-rakenneosa tai simulaatiokoulutuslaite täyttää sitä koskevat tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten vaatimukset, antamalla vaatimustenmukaisuudesta todistus;

7)’vakuutuksella’ mitä tahansa sellaisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön, johon sovelletaan tätä asetusta, tämän asetuksen mukaisesti antamaa kirjallista lausumaa, jossa vahvistetaan, että tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten sovellettavat vaatimukset, jotka koskevat organisaatiota tai henkilöä, tuotetta, osaa, irrallista varustetta, lentopaikan laitetta, ATM/ANS-järjestelmää tai ATM/ANS-rakenneosaa, täyttyvät;

8)’pätevällä yksiköllä’ akkreditoitua oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, jolle voidaan viraston tai kansallisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa ja vastuulla antaa tiettyjä tämän asetuksen mukaisia sertifiointi- tai valvontatehtäviä;

9)’todistuksella’ hyväksyntätodistusta, hyväksyntää, lupakirjaa, lupaa, kelpoisuustodistusta tai muuta sertifioinnin tuloksena myönnettyä asiakirjaa, jolla osoitetaan keskeisten vaatimusten täyttyminen;

10)’toiminnanharjoittajalla’ oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, joka käyttää tai suunnittelee käyttävänsä yhtä tai useampaa ilma-alusta taikka pitää tai suunnittelee pitävänsä yhtä tai useampaa lentopaikkaa;

11)’simulaatiokoulutuslaitteella’ kaikentyyppisiä laitteita, joissa lento-olosuhteita jäljitellään maassa ja joihin kuuluvat lentosimulaattorit, lentokoulutuslaitteet, lento- ja suunnistusmenetelmien koulutuslaitteet sekä perusmittarilennon harjoituslaitteet;

12)’lentopaikalla’ määriteltyä aluetta maassa tai vedessä taikka kiinteässä tai merellä olevassa kiinteässä tai kelluvassa rakennelmassa, jota käytetään kokonaan tai osittain ilma-alusten saapumista, lähtemistä ja maassa tai vedessä liikkumista varten, kaikki sillä olevat rakennukset, laitteet ja varusteet mukaan luettuina;

13)’lentopaikan laitteilla’ laitetta, kojetta, lisälaitetta, ohjelmistoa tai tarviketta, joka on tarkoitettu tukemaan ilma-alusten toimintaa lentopaikalla;

14)’asematasolla’ lentopaikan määriteltyä aluetta, joka on tarkoitettu ilma-aluksille matkustajien, postin ja rahdin lastausta tai purkamista tai ilma-alusten tankkausta, paikoitusta tai huoltoa varten;

15)’asematasovalvontapalveluilla’ palvelua, jota tarjotaan ilma-alusten ja ajoneuvojen liikkumisen ja muiden toimintojen säätelemiseksi asematasolla;

16)’ilmaliikenteen hallinnalla ja lennonvarmistuspalveluilla’ (’ATM/ANS’) asetuksen (EU) N:o XXX/XXXX 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyjä ilmaliikenteen hallinnan toimintoja ja palveluja, saman asetuksen 2 artiklan 4 alakohdassa määriteltyjä lennonvarmistuspalveluja, myös saman asetuksen 17 artiklassa tarkoitettuja verkonhallintatoimintoja ja -palveluja, sekä palveluja, jotka koostuvat tiedon tuottamisesta ja käsittelystä sekä formatoinnista ja toimittamisesta yleiselle ilmaliikenteelle turvallisuuden kannalta kriittisiin lennonvarmistustarkoituksiin;

17)’ATM/ANS-järjestelmällä’ mitä tahansa asetuksen (EU) N:o XXX/XXXX 2 artiklan 33 kohdassa määriteltyjen järjestelmien yhdistelmää;

18)’ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmalla’ asetuksen (EU) N:o XXX/XXXX 2 artiklan 14 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa;

19)’lentotiedotuspalvelulla’ palvelua, jonka tarkoituksena on antaa lentojen turvallista ja tehokasta suorittamista varten hyödyllisiä neuvoja ja tietoja;

20)’yleisellä ilmaliikenteellä’ kaikkea siviili-ilma-alusten ja valtion ilma-alusten kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (International Civil Aviation Organisation, jäljempänä ’ICAO’) menettelytapojen mukaista liikkumista;

21)’kansainvälisillä standardeilla ja suositelluilla menettelytavoilla’ kansainvälisiä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja, jotka ICAO hyväksyy Chicagon yleissopimuksen 37 artiklan mukaisesti;

22)’maahuolintapalvelulla’ kaikkia lentopaikalla tarjottavia palveluja, joihin kuuluu turvallisuuteen liittyviä toimia maahuolinnan hallinnossa ja valvonnassa, matkustajapalveluissa, matkatavaroiden käsittelyssä, rahdin ja postin käsittelyssä, asematasopalveluissa, ilma-aluspalveluissa, polttoaine- ja öljyhuolinnassa, ilma-alusten teknisessä huollossa, lentotoiminnan ja miehistön avustamisessa, kenttäkuljetuksissa ja ateriapalveluissa;

23)’kaupallisella ilmakuljetuksella’ ilma-aluksen käyttämistä matkustajien, rahdin tai postin kuljettamiseen maksua tai muuta korvausta vastaan, kahden eri lentopaikan välillä;

24)’turvallisuustasolla’ sitä, miten jäsenvaltio, unioni tai organisaatio saavuttaa sen turvallisuustasotavoitteissa ja turvallisuustasoindikaattoreissa määritellyn turvallisuuden;

25)’turvallisuustasoindikaattorilla’ turvallisuustason seurantaan ja arviointiin käytettävää parametriä;

26)’turvallisuustasotavoitteella’ suunniteltua tai tarkoitettua tavoitetta saavuttaa turvallisuustasoindikaattorit tietyn ajanjakson aikana;

27)’ilma-aluksella’ mitä tahansa laitetta, joka voi saada ilmakehässä nostovoiman ilman reaktioista, lukuun ottamatta ilman reaktioita maan tai veden pintaa vastaan;

28)’irrallisella varusteella’ mitä tahansa varustetta, joka on ilma-aluksella, mutta jota ei ole asennettu ilma-alukseen ja joka voi vaikuttaa turvallisuuteen;

29)’miehittämättömällä ilma-aluksella’ mitä tahansa ilma-alusta, jota käytetään tai on tarkoitus käyttää ilman ilma-aluksessa olevaa ohjaajaa;

30)’miehittämättömän ilma-aluksen etäohjauslaitteella’ miehittämättömän ilma-aluksen turvallisen käytön edellyttämää mitä tahansa laitetta, kojetta, lisälaitetta, ohjelmistoa tai tarviketta;

31)’jäsenvaltiossa rekisteröidyllä ilma-aluksella’ tai ’kolmannessa maassa rekisteröidyllä ilma-aluksella’ Chicagon yleissopimuksen liitteeseen 7 (”Ilma-aluksen kansallisuus- ja rekisterimerkinnät”) liittyvien kansainvälisten standardien ja suositeltujen menettelytapojen mukaisesti rekisteröityä ilma-alusta;

32)’valtion ilma-aluksella’ ilma-alusta, jota käytetään sotilas-, tulli- tai poliisitoiminnassa, etsintä- ja pelastuspalvelussa, palontorjunnassa, rannikkovartioinnissa taikka niihin verrattavissa olevassa toiminnassa tai palveluissa, jotka julkisen viranomaisen toimivaltuudet saanut elin toteuttaa yleisen edun nimissä jäsenvaltion valvonnassa ja vastuulla;

33)’yhtenäisellä eurooppalaisella ilmatilalla’ ilmatilaa alueella, johon perussopimuksia sovelletaan, sekä mitä tahansa muuta ilmatilaa, johon jäsenvaltiot soveltavat asetusta (EU) N:o XXX/XXXX kyseisen asetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

34)’kansallisella toimivaltaisella viranomaisella’ yhtä tai useampaa yksikköä, jonka jäsenvaltio on nimennyt ja jolla on tarvittavat toimivaltuudet ja vastuu hoitaa tehtäviä, jotka liittyvät tämän asetuksen ja sen mukaisesti hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaiseen sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen.

4 artikla

Tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä koskevat periaatteet

1.Toteuttaessaan tämän asetuksen mukaisia toimenpiteitä jäsenvaltiot, komissio ja virasto

a)soveltavat ilmailualan viimeisintä kehitystä ja parhaita menettelytapoja ja ottavat huomioon maailmanlaajuisen ilma-aluksiin liittyvän kokemuksen sekä tieteen ja tekniikan kehityksen kyseisillä aloilla;

b)perustavat työnsä parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön ja sen analysointiin;

c)mahdollistavat välittömän reagoinnin onnettomuuksien, vakavien vaaratilanteiden ja tahallisten turvarikkomusten syiden selvittämiseksi;

d)ottavat huomioon ilmailun turvallisuuden eri alojen sekä ilmailun turvallisuuden ja muiden ilmailusääntelyn teknisten alojen väliset riippuvuussuhteet;

e)muotoilevat vaatimukset mahdollisuuksien mukaan niin, että niissä keskitytään asetettuihin tavoitteisiin, mutta sallitaan erilaisten keinojen käyttö näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

f)edistävät yhteistyötä ja resurssien tehokasta käyttöä viranomaisten välillä unionin ja jäsenvaltioiden tasolla;

g)toteutettavat ei-sitovia toimenpiteitä, myös turvallisuuden edistämistoimia, jos mahdollista;

h)ottavat huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainväliset velvoitteet siviili-ilmailun alalla.

2.Tämän asetuksen mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden on vastattava kunkin toiminnon luonnetta ja siihen liittyvää riskiä ja oltava niihin oikeassa suhteessa. Valmistellessaan ja toteuttaessaan tällaisia toimenpiteitä jäsenvaltioiden, komission ja viraston on otettava kunkin toimen mukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a)onko ilma-aluksella muita henkilöitä kuin ohjaamomiehistö, ja erityisesti onko toimenpide avoin yleisölle;

b)missä määrin toiminta voi vaarantaa kolmansia osapuolia ja omaisuutta maassa;

c)asianomaisen ilma-aluksen vaativuus ja suorituskyky;

d)lennon tarkoitus ja käytetyn ilmatilan tyyppi;

e)toimen tai toiminnan tyyppi, laajuus ja vaativuus, tarvittaessa vastuullisen organisaation tai henkilön harjoittaman liikenteen määrä ja tyyppi;

f)missä määrin henkilöt, joihin toimintaan liittyvät riskit kohdistuvat, ovat voineet arvioida ja valvoa näitä riskejä;

g)sertifioinnin ja valvonnan aiemmat tulokset.

II LUKU

Ilmailun turvallisuuden hallinta

5 artikla

Euroopan lentoturvallisuusohjelma

1.Virastoa kuultuaan komissio hyväksyy, julkaisee ja tarpeen mukaan päivittää asiakirjan, jossa kuvataan Euroopan ilmailun turvallisuusjärjestelmän toiminta ja joka sisältää ne säännöt, toiminnot ja menettelyt, joita käytetään siviili-ilmailun turvallisuuden hallintaan unionissa tämän asetuksen mukaisesti, jäljempänä ’Euroopan lentoturvallisuusohjelma’.

2.Euroopan lentoturvallisuusohjelmassa on oltava kuvaus vähintään seuraavista:

a)Euroopan ilmailualan turvallisuutta koskeva politiikka sekä sen tavoitteet ja resurssit;

b)eurooppalainen ilmailun turvallisuusriskien hallinta;

c)eurooppalainen ilmailun turvallisuuden varmentaminen;

d)eurooppalaiset ilmailun turvallisuuden edistämistoimet.

Euroopan lentoturvallisuusohjelmassa kuvaillaan myös 6 artiklassa tarkoitetun Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman kehittämis-, hyväksymis-, päivitys- ja täytäntöönpanomenettely, jossa jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien on oltava tiiviisti mukana.

6 artikla

Euroopan lentoturvallisuussuunnitelma

1.Virasto laatii, hyväksyy, julkaisee ja sen jälkeen päivittää vähintään vuosittain Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman. Euroopan lentoturvallisuussuunnitelmassa on merkityksellisten turvallisuustietojen arvioinnin perusteella yksilöitävä Euroopan lentoturvallisuusjärjestelmään kohdistuvat suurimmat turvallisuusriskit ja vahvistettava tarvittavat toimenpiteet näiden riskien lieventämiseksi.

2.Virasto dokumentoi 1 kohdassa tarkoitettujen turvallisuusriskien kohdennetun kokonaiskuvauksen ja valvoo, miten asianomaiset osapuolet panevat siihen liittyvien riskien lieventämiseen tähtäävät toimet täytäntöön, muun muassa määrittämällä tarvittaessa turvallisuustasoindikaattoreita.

3.Euroopan lentoturvallisuussuunnitelmassa on 1 artiklassa asetetut tavoitteet huomioon ottaen täsmennettävä, mikä on unionissa hyväksyttävä turvallisuustaso, johon jäsenvaltiot, komissio ja virasto yhdessä pyrkivät.

7 artikla

Kansallinen lentoturvallisuusohjelma

1.Kunkin jäsenvaltion on laadittava kansallinen lentoturvallisuusohjelma, jolla hallitaan sen vastuulla olevan ilmailutoiminnan turvallisuutta, jäljempänä ’kansallinen lentoturvallisuusohjelma’. Ohjelman on oltava oikeassa suhteessa ilmailun määrään ja vaativuuteen nähden, ja sen on oltava johdonmukainen Euroopan lentoturvallisuusohjelman kanssa.

2.Kansallisen lentoturvallisuusohjelman on sisällettävä ainakin seuraavat osat:

a)ilmailun turvallisuutta koskeva politiikka sekä sen tavoitteet ja resurssit;

b)ilmailun turvallisuusriskien hallinta;

c)ilmailun turvallisuuden varmentaminen;

d)ilmailun turvallisuuden edistämistoimet.

3.Kansallisessa lentoturvallisuusohjelmassa on yksilöitävä 1 artiklassa vahvistetut tavoitteet ja 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu hyväksyttävä turvallisuustaso huomioon ottaen täsmennettävä se hyväksyttävä turvallisuustaso, joka asianomaisen jäsenvaltion vastuulla olevassa ilmailutoiminnassa on kansallisella tasolla saavutettava.

8 artikla

Kansallinen lentoturvallisuussuunnitelma

1.Kansalliseen lentoturvallisuusohjelmaan on liityttävä kansallinen lentoturvallisuussuunnitelma. Kunkin jäsenvaltion on yksilöitävä merkityksellisten turvallisuustietojen arvioinnin perusteella suunnitelmassaan kansalliseen siviili-ilmailun turvallisuusjärjestelmäänsä kohdistuvat suurimmat turvallisuusriskit ja vahvistettava tarvittavat toimenpiteet näiden riskien lieventämiseksi.

2.Kansallisen lentoturvallisuussuunnitelman on sisällettävä Euroopan lentoturvallisuussuunnitelmassa yksilöidyt riskit ja toimet, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä jäsenvaltiossa. Jäsenvaltion on ilmoitettava virastolle Euroopan lentoturvallisuussuunnitelmassa yksilöidyt riskit ja toimet, joita se ei pidä merkityksellisinä kansallisen ilmailun turvallisuusjärjestelmänsä kannalta ja perusteltava miksi.

III LUKU

AINEELLISET VAATIMUKSET

I jakso

Lentokelpoisuus ja ympäristönsuojelu

9 artikla

Keskeiset vaatimukset

Edellä 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten sekä niiden moottoreiden, potkureiden, osien ja irrallisten varusteiden on täytettävä liitteessä II vahvistetut keskeiset lentokelpoisuusvaatimukset ja melun ja päästöjen osalta liitteessä III vahvistetut tuotteiden keskeiset ympäristönsuojeluvaatimukset.

10 artikla

Vaatimustenmukaisuus

1.Siltä osin kuin on kyse 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetuista ilma-aluksista ja niiden moottoreista, potkureista, osista ja irrallisista varusteista, 9 artiklan noudattaminen on varmistettava 11–16 artiklan mukaisesti.

2.Siltä osin kuin on kyse 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ilma-aluksista ja niiden moottoreista, potkureista, osista ja irrallisista varusteista, 9 artiklan noudattaminen on varmistettava 11 ja 12 artiklan sekä 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

11 artikla

Tuotteiden suunnittelu

Tuotteen suunnittelu on sertifioitava, ja sille myönnetään tyyppihyväksyntätodistus. Tyyppihyväksyntätodistuksen muutokset on myös sertifioitava, ja niille myönnetään muutoshyväksyntätodistus, joka sisältää lisätyyppihyväksyntätodistukset. Korjaussuunnitelmat on sertifioitava, ja niille myönnetään hyväksyntä.

Tyyppihyväksyntätodistus, muutoshyväksyntätodistus ja korjaussuunnitelmien hyväksyntä myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut, että tuotteen suunnittelu on 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti vahvistettujen tyyppihyväksyntätodistuksia koskevien perusteiden mukainen eikä tuotteella ole mitään sellaista ominaisuutta tai piirrettä, joka tekisi siitä ympäristönsuojelullisesti yhteensopimattoman tai sen käytöstä vaarallista.

Tyyppihyväksyntätodistuksen, muutoshyväksyntätodistuksen ja korjaussuunnitelman hyväksynnän voi ilman tällaista hakemusta myös myöntää 15 artiklan mukaisesti hyväksytty organisaatio, jolle on annettu oikeus myöntää tällaisia todistuksia tai hyväksyntöjä 18 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, kun kyseinen organisaatio on määritellyt, että tuotteen suunnittelu täyttää toisessa alakohdassa vahvistetut edellytykset.

Erillistä tyyppihyväksyntätodistusta ei vaadita sellaisten moottoreiden ja potkureiden suunnittelulle, jotka on sertifioitu ilma-aluksen suunnittelun osana tämän artiklan mukaisesti.

12 artikla

Osien suunnittelu

Ellei 18 artiklan nojalla hyväksytyistä delegoiduista säädöksistä muuta johdu, osien suunnittelu on sertifioitava, ja sille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut, että osan suunnittelu on 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti vahvistettujen sertifiointiperusteiden mukainen.

Todistuksen voi ilman tällaista hakemusta myös myöntää 15 artiklan mukaisesti hyväksytty organisaatio, jolle on annettu oikeus myöntää tällaisia todistuksia 18 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, kun kyseinen organisaatio on määritellyt, että osan suunnittelu on 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti vahvistettujen sertifiointiperusteiden mukainen.

Erillistä todistusta ei vaadita sellaisten osien suunnittelulle, jotka on sertifioitu tuotteen suunnittelun osana 11 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Irrallisten varusteiden suunnittelu

Mikäli 18 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, irrallisten varusteiden suunnittelu on sertifioitava, ja sille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut, että irrallisen varusteen suunnittelu on 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti vahvistettujen sertifiointiperusteiden mukainen.

Todistuksen voi ilman tällaista hakemusta myös myöntää 15 artiklan mukaisesti hyväksytty organisaatio, jolle on annettu oikeus myöntää tällaisia todistuksia 18 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, kun kyseinen organisaatio on määritellyt, että erillisen varusteen suunnittelu on 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti vahvistettujen sertifiointiperusteiden mukainen.

14 artikla

Yksittäiset ilma-alukset

Yksittäinen ilma-alus on sertifioitava, ja sille myönnetään lentokelpoisuustodistus ja, jos 18 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, melutodistus.

Todistukset myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut, että ilma-alus on 11 artiklan mukaisesti sertifioidun suunnittelun mukainen ja että ilma-alus on turvallisessa ja ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävässä käyttökunnossa.

15 artikla

Organisaatiot

1.Ellei 18 artiklan nojalla hyväksytyistä delegoiduista säädöksistä muuta johdu, tuotteiden, osien ja irrallisten varusteiden suunnittelusta ja valmistuksesta vastaavat organisaatiot on sertifioitava, ja niille myönnetään hyväksyntä.

Hyväksyntä myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 18 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 9 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Hyväksynnässä on eriteltävä organisaatiolle annetut oikeudet ja hyväksynnän laajuus.

2.Ellei 18 artiklan nojalla hyväksytyistä delegoiduista säädöksistä muuta johdu, tuotteiden, osien ja irrallisten varusteiden huollosta ja jatkuvasta lentokelpoisuudesta vastaavat organisaatiot on sertifioitava, ja niille myönnetään hyväksyntä.

Hyväksyntä myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 18 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 9 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Hyväksynnässä on eriteltävä organisaatiolle annetut oikeudet ja hyväksynnän laajuus.

3.Mikäli 18 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, 16 artiklassa tarkoitetun henkilöstön koulutukseen osallistuvat organisaatiot on sertifioitava, ja niille myönnetään hyväksyntä.

Hyväksyntä myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 18 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 9 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Hyväksynnässä on eriteltävä organisaatiolle annetut oikeudet ja hyväksynnän laajuus.

16 artikla

Henkilöstö

Mikäli 18 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, henkilöstö, joka on vastuussa huollon jälkeen tapahtuvasta tuotteen, osan tai irrallisen varusteen huollonjälkeisen käyttöönoton hyväksymisestä, on sertifioitava, ja sille myönnetään lupakirja.

Lupakirja myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut valmiutensa täyttää oikeuksiinsa liittyvät 9 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten mukaiset velvollisuudet. Lupakirjassa on eriteltävä henkilöstölle annetut oikeudet ja lupakirjan laajuus.

17 artikla

Poikkeukset

1.Poiketen tapauksen mukaan siitä, mitä 9, 10, 11 ja 12 artiklassa säädetään

a)se, täyttyvätkö tuotteiden suunnittelun ja osien suunnittelun 9 artiklassa tarkoitetut sovellettavat keskeiset vaatimukset, voidaan arvioida antamatta todistusta, jos 18 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään. Tässä tapauksessa näissä delegoiduissa säädöksissä määritetään tällaisen arvioinnin edellytykset ja menettelyt. Näissä delegoiduissa säädöksissä voidaan säätää, että näiden tuotteiden ja osien suunnittelusta ja valmistuksesta vastaavan organisaation sallitaan antavan vakuutuksen siitä, että tuotteiden suunnittelu ja osien suunnittelu täyttää mainitut keskeiset vaatimukset sekä 18 artiklan 1 kohdan i alakohdan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä vahvistetut yksityiskohtaiset eritelmät, sen varmistamiseksi, että kyseiset suunnittelut ovat keskeisten vaatimusten mukaisia;

b)jos ilma-aluksen suunnittelu ei täytä 9 artiklassa tarkoitettuja keskeisiä vaatimuksia, voidaan myöntää rajoitettu tyyppihyväksyntätodistus. Tässä tapauksessa todistus myönnetään hakemuksesta, jos hakija on osoittanut, että ilma-aluksen suunnittelu on niiden yksityiskohtaisten lentokelpoisuusspesifikaatioiden mukainen, jotka on vahvistettu 18 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti ja että ilma-aluksen suunnittelu on lentokelpoisuuden ja ympäristönsuojelun osalta riittävä, kun otetaan huomioon ilma-aluksen aiottu käyttö;

2.Poiketen tapauksen mukaan siitä, mitä 9, 10 ja 14 artiklassa säädetään:

a)rajoitettu lentokelpoisuustodistus tai rajoitettu melutodistus myönnetään 18 artiklan nojalla hyväksyttävien delegoitujen säädösten mukaisesti ilma-alukselle, jonka suunnittelusta on joko annettu vakuutus 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai jolle on myönnetty rajoitettu tyyppihyväksyntätodistus 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. Tässä tapauksessa todistukset myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut, että ilma-alus on kyseisen suunnittelun mukainen ja että ilma-alus on turvallisessa ja ympäristösuojeluvaatimukset täyttävässä käyttökunnossa.

b)lupa ilmailuun voidaan 18 artiklan nojalla annettavien delegoitujen säädösten mukaisesti myöntää sellaisen ilma-aluksen liikennöinnin mahdollistamiseksi, jolla ei ole voimassa olevaa lentokelpoisuustodistusta tai rajoitettua lentokelpoisuustodistusta. Tässä tapauksessa tällainen lupa ilmailuun myönnetään hakemuksesta, jos hakija on osoittanut, että ilma-aluksella voi suorittaa turvallisesti peruslennon.

Luvan ilmailuun voi ilman tällaista hakemusta myös myöntää 15 artiklan mukaisesti hyväksytty organisaatio, jolle on annettu oikeus myöntää tällaisia lupia ilmailuun 18 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mukaisesti, kun kyseinen organisaatio on todennut, että ilma-aluksella voi suorittaa turvallisesti peruslennon.

Luvassa ilmailuun sovelletaan asianmukaisia rajoituksia, sellaisina kuin niistä säädetään kyseisissä delegoiduissa säädöksissä, erityisesti kolmansien osapuolten turvallisuuden suojelemiseksi.

18 artikla

Siirretty säädösvalta

1.Edellä 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten sekä niiden moottoreiden, potkureiden, osien ja irrallisten varusteiden osalta siirretään komissiolle valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)edellytykset, jotka koskevat seuraavien vahvistamista ja viraston niitä koskevaa ilmoitusta hakijalle 66 artiklan mukaisesti:

i)tyyppihyväksyntäperusteet, joita sovelletaan tuotteeseen 11 artiklassa ja 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tyyppihyväksyntää varten;

ii)sertifiointiperusteet, joita sovelletaan osaan tai irralliseen varusteeseen 12 ja 13 artiklassa tarkoitettua sertifiointia varten;

iii)yksityiskohtaiset lentokelpoisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimukset, joita sovelletaan sellaisiin ilma-aluksiin, joille voidaan antaa 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu rajoitettu lentokelpoisuustodistus tai rajoitettu melutodistus;

b)edellytykset, joilla virasto voi antaa ja jakaa pakollisia tietoja 66 artiklan mukaisesti tuotteiden jatkuvan lentokelpoisuuden ja ympäristösuojeluvaatimusten täyttymisen varmistamiseksi, ja edellytykset, joiden mukaisesti hyväksytään vaihtoehtoinen menetelmä tämän pakollisia tietoja koskevan vaatimuksen täyttämiseksi;

c)erityisedellytykset, joiden mukaisesti 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut ilma-alukset täyttävät 9 artiklassa tarkoitetut keskeiset vaatimukset;

d)edellytykset, jotka koskevat 11, 12, 13 ja 14 artiklassa sekä 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettujen todistusten myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, muun muassa

i)sellaisia tilanteita koskevat edellytykset, joissa tällaisia todistuksia tapauksen mukaan joko vaaditaan tai ei vaadita 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski;

ii)edellytykset, jotka koskevat mainittujen todistusten voimassaoloaikaa ja niiden uusimista, jos niiden kesto on rajoitettu;

iii)17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen rajoitettujen lentokelpoisuustodistusten ja rajoitettujen melutodistusten myöntämistä ja käyttöä koskevat edellytykset;

iv)17 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ilmailulupien myöntämistä ja käyttöä koskevat edellytykset;

v)käyttöönsoveltuvuustiedot, mukaan lukien seuraavat:

huoltotodisteiden antajien tyyppikelpuutuskoulutuksen vähimmäisvaatimukset;

lentäjien tyyppikelpuutuksen vähimmäisvaatimukset ja siinä käytettävien simulaattorien hyväksyntää koskevat viitetiedot;

tarvittaessa perusminimivarusteluettelo;

matkustamomiehistön kannalta merkitykselliset ilma-aluksen tyyppitiedot;

lisäspesifikaatiot, joilla varmistetaan tämän luvun III jakson noudattaminen;

vi)tuotteiden, osien ja irrallisten varusteiden huoltoedellytykset;

vii)ilma-aluksen jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnan edellytykset;

e)sellaisia tuotteita, osia ja irrallisia varusteita, joiden suunnittelu on jo sertifioitu, koskevat lentokelpoisuuden lisävaatimukset, joita tarvitaan jatkuvan lentokelpoisuuden ja turvallisuuden parantamisen tukemiseen;

f)edellytykset, jotka koskevat 15 artiklassa tarkoitettujen hyväksyntien myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, myös sellaisia tilanteita koskevat edellytykset, joissa tällaisia hyväksyntöjä tapauksen mukaan joko vaaditaan tai ei vaadita 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski;

g)edellytykset, jotka koskevat 16 artiklassa tarkoitettujen lupakirjojen myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, myös sellaisia tilanteita koskevat edellytykset, joissa tällaisia lupakirjoja vaaditaan 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski;

h)tämän jakson nojalla myönnettyjen todistusten haltijoiden sekä 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti vakuutuksia antaneiden organisaatioiden oikeudet ja velvollisuudet;

i)edellytykset, joiden mukaisesti vahvistetaan sellaisten tuotteiden ja osien suunnitteluun sovellettavat yksityiskohtaiset eritelmät, joista annetaan vaatimustenmukaisuusvakuutus 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

j)edellytykset ja menettelyt, joilla arvioidaan 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tuotteiden ja osien suunnittelun lentokelpoisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimusten täyttymistä antamatta todistusta, toimintaa koskevat edellytykset ja rajoitukset mukaan luettuina;

k)edellytykset, joiden mukaisesti organisaatioille, joille on myönnetty hyväksyntä 15 artiklan mukaisesti, voidaan antaa oikeus myöntää 11, 12 ja 13 artiklassa sekä 17 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja todistuksia;

l)edellytykset, joilla todistukset, jatkuvaa lentokelpoisuutta koskevat tiedot ja muut lentokelpoisuuteen liittyvät asiakirjat, jotka on annettu kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti, hyväksytään 57 artiklan soveltamiseksi.

2.Edellä 2 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten sekä niiden moottoreiden, potkureiden, osien ja irrallisten varusteiden lentokelpoisuuden ja ympäristönsuojeluvaatimusten täyttymisen osalta siirretään komissiolle valta tarvittaessa muuttaa tai täydentää liitteitä II ja III 117 artiklan mukaisesti hyväksyttävillä delegoiduilla säädöksillä tekniseen, operatiiviseen tai tieteelliseen kehitykseen liittyvistä syistä taikka lentokelpoisuuden tai ympäristönsuojeluvaatimusten alalla saadun turvallisuusnäytön takia 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä laajuudessa kuin niiden saavuttaminen edellyttää.

II JAKSO

Lentomiehistö

19 artikla

Keskeiset vaatimukset

Edellä 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten käyttöön osallistuvien lentäjien ja matkustamomiehistön sekä näiden lentäjien ja lentomiehistön koulutukseen, lentokokeisiin, tarkastuslentoihin tai lääketieteellisen kelpoisuuden arviointiin osallistuvien ja käytettävien simulaatiokoulutuslaitteiden, henkilöiden ja organisaatioiden on täytettävä liitteessä IV määritellyt asiaa koskevat keskeiset vaatimukset.

20 artikla

Lentäjät

1.Ellei 25 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä toisin säädetä, lentäjät on sertifioitava, ja heille myönnetään suoritettavaan toimintaan tarvittava lentolupakirja ja lentäjän lääketieteellinen kelpoisuustodistus.

2.Lentolupakirja myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 25 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 19 artiklassa tarkoitettujen teoriatietoja, käytännön taitoja, kielitaitoa ja kokemusta koskevien keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

3.Lentäjän lääketieteellinen kelpoisuustodistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 25 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 19 artiklassa tarkoitettujen lääketieteellistä kelpoisuutta koskevien keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

4.Lentolupakirjoissa ja lentäjien lääketieteellisissä kelpoisuustodistuksissa on eriteltävä lentäjälle annetut oikeudet.

21 artikla

Matkustamomiehistö

Kaupalliseen ilmakuljetukseen osallistuvat matkustamohenkilöstön jäsenet on sertifioitava, ja heille myönnetään kelpoisuustodistus.

Mikäli 25 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, myös muuhun lentotoimintaan kuin kaupalliseen ilmakuljetukseen osallistuvat matkustamomiehistön jäsenet on sertifioitava, ja heille myönnetään kelpoisuustodistus.

Kelpoisuustodistukset myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 25 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 19 artiklassa tarkoitettujen teoriatietoja, käytännön taitoja ja lääketieteellistä kelpoisuutta koskevien keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

22 artikla

Koulutusorganisaatiot ja ilmailulääketieteen keskukset

Ellei 25 artiklan nojalla hyväksytyistä delegoiduista säädöksistä muuta johdu, lentäjien ja matkustamomiehistön koulutusorganisaatiot ja ilmailulääketieteen keskukset on sertifioitava, ja niille myönnetään hyväksyntä.

Hyväksyntä myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 25 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 19 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Hyväksynnässä on eriteltävä organisaatiolle annetut oikeudet.

23 artikla

Simulaatiokoulutuslaitteet

Ellei 25 artiklan nojalla hyväksytyistä delegoiduista säädöksistä muuta johdu, kaikki lentäjien kouluttamisessa käytettävät simulaatiokoulutuslaitteet on sertifioitava, ja niille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut laitteen noudattavan 25 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 19 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

24 artikla

Kouluttajat ja tarkastajat

Ellei 25 artiklan nojalla hyväksytyistä delegoiduista säädöksistä muuta johdu, lentokoulutuksesta, simulaatiokoulutuksesta tai matkustamomiehistön koulutuksesta taikka lentäjien tai matkustamomiehistön taitojen arvioinnista vastaavat henkilöt sekä ilmailulääkärit on sertifioitava, ja heille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 25 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 19 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Todistuksessa on eriteltävä annetut oikeudet.

25 artikla

Siirretty säädösvalta

1.Edellä 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten käyttöön osallistuvien lentäjien ja matkustamomiehistön sekä näiden lentäjien ja matkustamomiehistön koulutukseen, lentokokeisiin, tarkastuslentoihin ja lääketieteellisen kelpoisuuden arviointiin osallistuvien ja käytettävien simulaatiokoulutuslaitteiden, henkilöiden ja organisaatioiden osalta siirretään komissiolle valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)20 artiklassa tarkoitetut erityyppiseen toimintaan oikeuttavat lentolupakirjojen kelpuutukset ja lentäjien lääketieteelliset kelpoisuustodistukset;

b)ilma-aluksista, joihin ei sovelleta tätä asetusta, saadun koulutuksen ja kokemuksen tunnustamisedellytykset 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen lentolupakirjojen saamiseksi;

c)edellytykset jäsenvaltioiden lainsäädännön perusteella myönnettyjen kansallisten lentolupakirjojen ja kansallisten lentomekaanikon lupakirjojen muuntamiseksi 20 artiklan 2 kohdan tarkoitetuiksi lentolupakirjoiksi, sekä edellytykset jäsenvaltioiden lainsäädännön perusteella myönnettyjen kansallisten lääketieteellisten kelpoisuustodistusten muuntamiseksi 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuiksi lentäjien lääketieteellisiksi kelpoisuustodistuksiksi;

d)20, 21, 22, 23 ja 24 artiklassa tarkoitettujen lupakirjojen, kelpuutusten, lääketieteellisten kelpoisuustodistusten, hyväksyntien, kelpoisuustodistusten ja todistusten haltijoiden oikeudet ja velvollisuudet;

e)edellytykset, jotka koskevat 20, 21, 22, 23 ja 24 artiklassa tarkoitettujen lupakirjojen, kelpuutusten, lääketieteellisten kelpoisuustodistusten, hyväksyntien, kelpoisuustodistusten ja todistusten myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, myös sellaisia tilanteita koskevat edellytykset, joissa tällaisia lupakirjoja, kelpuutuksia, lääketieteellisiä kelpoisuustodistuksia, hyväksyntä, kelpoisuustodistuksia ja todistuksia tapauksen mukaan joko vaaditaan tai ei vaadita 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski;

f)edellytykset, joilla lentolupakirjat, lentäjien lääketieteelliset kelpoisuustodistukset ja matkustamomiehistön kelpoisuustodistukset, jotka on annettu kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti, hyväksytään 57 artiklan soveltamiseksi;

g)olosuhteet, joiden vallitessa tässä jaksossa säännelty toiminta on kiellettävä, sitä on rajoitettava tai sille on asetettava ehtoja turvallisuuden säilyttämiseksi.

2.Edellä 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten käyttöön osallistuvien lentäjien ja matkustamomiehistön sekä näiden lentäjien koulutukseen, lentokokeisiin, tarkastuslentoihin tai lääketieteellisen kelpoisuuden arviointiin osallistuvien ja käytettävien simulaatiokoulutuslaitteiden, henkilöiden ja organisaatioiden osalta siirretään tarvittaessa komissiolle valta muuttaa tai täydentää liitettä IV 117 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tekniseen, operatiiviseen tai tieteelliseen kehitykseen liittyvistä syistä tai lentomiehistöön liittyvän turvallisuusnäytön takia 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä laajuudessa kuin niiden saavuttaminen edellyttää.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin sääntöihin on tarvittaessa sisällyttävä säännökset kaikkien Chicagon yleissopimuksen mukaisten lentolupakirjojen ja kelpuutusten myöntämisestä. Näihin yksityiskohtaisiin sääntöihin voi kuulua myös säännöksiä muunlaisten lupakirjojen ja kelpuutusten myöntämisestä.

III jakso

Lentotoiminta

26 artikla

Keskeiset vaatimukset

Edellä 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten lentotoiminnan on oltava liitteessä V ja soveltuvin osin liitteissä VII ja VIII säädettyjen keskeisten vaatimusten mukaista.

27 artikla

Toiminnanharjoittajat

1.Toiminnanharjoittajat, joilla on päätoimipaikka alueella, johon perussopimuksia sovelletaan ja jotka harjoittavat kaupallista ilmakuljetusta, on sertifioitava, ja heille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 28 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä vahvistettuja sääntöjä 26 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Todistuksessa on eriteltävä toiminnanharjoittajalle annetut oikeudet ja toiminnan laajuus.

2.Jos 28 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, toiminnanharjoittajat, joiden kotipaikka, asuinpaikka tai päätoimipaikka on alueella, johon perussopimuksia sovelletaan ja jotka harjoittavat muuta kuin kaupallista ilmakuljetusta, on sertifioitava, ja heille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 28 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä vahvistettuja sääntöjä 26 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Todistuksessa on eriteltävä toiminnanharjoittajalle annetut oikeudet ja toiminnan laajuus.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos 28 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, toiminnanharjoittajat, joiden kotipaikka, asuinpaikka tai päätoimipaikka on jäsenvaltioiden alueella, johon perussopimuksia sovelletaan, ja jotka harjoittavat muuta kuin kaupallista ilmakuljetusta, voivat antaa vakuutuksen siitä, että niillä on valmiudet täyttää toimintaan liittyvät velvollisuudet ja käytössään tähän tarvittavat keinot niin, että 26 artiklassa tarkoitetut keskeiset vaatimukset täyttyvät.

3.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ilma-alusta yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa liikennöivä toiminnanharjoittaja, jonka kotipaikka, asuinpaikka tai päätoimipaikka ei ole alueella, johon perussopimuksia sovelletaan mutta jonka osalta jäsenvaltiot suorittavat Chicagon yleissopimuksen mukaisia kotivaltion tehtäviä, sekä tähän toimintaan osallistuva henkilöstö ja organisaatiot toimivat turvallisuustasolla, joka vastaa tässä asetuksessa vahvistettua turvallisuustasoa.

28 artikla

Siirretty säädösvalta

1.Edellä 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten lentotoiminnan osalta siirretään komissiolle valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)erityisedellytykset lentotoiminnan harjoittamiselle 26 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten mukaisesti;

b)edellytykset, jotka koskevat 27 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen todistusten myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, myös sellaisia tilanteita koskevat edellytykset, joissa tällaisia todistuksia tapauksen mukaan vaaditaan tai vakuutusten antaminen sallitaan 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski;

c)27 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen todistusten haltijoiden ja b alakohdassa tarkoitettujen yksityiskohtaisten sääntöjen nojalla vakuutuksia antavien toiminnanharjoittajien oikeudet ja velvollisuudet;

d)edellytykset, jotka 27 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen toiminnanharjoittajien ja niiden lentomiehistön jäsenten on täytettävä lento- ja työaikarajoitusten osalta, ja lentomiehistön jäsenten lepoa koskevat vaatimukset;

e)lisävaatimukset, jotka ovat tarpeen niiden 26 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi, joita sovelletaan toiminnanharjoittajiin, joiden kotipaikka, asuinpaikka tai päätoimipaikka on alueella, johon perussopimuksia sovelletaan, jos nämä toiminnanharjoittajat tekevät sopimuksia yhteisten reittitunnusten käytöstä tai miehistöineen tapahtuvaa vuokrausta koskevia sopimuksia sellaisten toiminnanharjoittajien kanssa, joiden kotipaikka, asuinpaikka tai päätoimipaikka ei ole tällaisella alueella;

f)edellytykset ja menettelyt, jotka ovat tarpeen niiden 26 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi, jotka koskevat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää yksittäisille lentoaikojen määrittelyjärjestelmille ja viraston lausuntojen antamista näistä järjestelmistä 65 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

g)olosuhteet, joiden vallitessa ilma-aluksen käyttö on kiellettävä, sitä on rajoitettava tai sille on asetettava ehtoja turvallisuuden säilyttämiseksi.

2.Edellä 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten lentotoiminnan osalta siirretään komissiolle valta tarvittaessa muuttaa tai täydentää liitettä V ja soveltuvin osin liitteitä VII ja VIII 117 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tekniseen, operatiiviseen tai tieteelliseen kehitykseen liittyvistä syistä tai lentotoimintaan liittyvän turvallisuusnäytön takia 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä laajuudessa kuin niiden saavuttaminen edellyttää.

IV JAKSO

Lentopaikat

29 artikla

Keskeiset vaatimukset

Lentopaikkojen, lentopaikkojen laitteiden, lentopaikkojen pitämisen sekä maahuolintapalvelujen ja asematasovalvontapalvelujen tarjoamisen on täytettävä keskeiset vaatimukset, jotka vahvistetaan liitteessä VII ja tapauksen mukaan liitteessä VIII.

30 artikla

Lentopaikan sertifiointi

1.Lentopaikat on sertifioitava, ja niille myönnetään todistus. Todistuksen muutokset on myös sertifioitava, ja niille myönnetään muutoshyväksyntätodistus.

Todistus ja siihen tehtyjen muutosten sertifiointi myönnetään hakemuksesta, jos hakija on osoittanut, että lentopaikka on 2 kohdassa vahvistettujen lentopaikkojen sertifiointiperusteiden mukainen eikä lentopaikkaan liity seikkoja tai ominaisuuksia, joiden perusteella sen toiminta ei olisi turvallista.

Nämä todistukset koskevat sekä lentopaikkaa että sen turvallisuuteen liittyviä laitteita.

2.Lentopaikan sertifiointiperusteet ovat seuraavat:

a)kyseessä olevaa lentopaikan tyyppiä koskevat sovellettavat sertifiointieritelmät,

b)määräykset, joiden noudattamiseksi on hyväksytty vastaava turvallisuustaso;

c)yksityiskohtaiset tekniset eritelmät, jotka ovat tarpeen, kun tietyn lentopaikan suunnittelun piirteet tai sen toiminnasta saadut kokemukset tekevät jostakin a alakohdassa tarkoitetusta sertifiointieritelmästä riittämättömän tai epäsopivan varmistamaan 29 artiklassa vahvistettujen keskeisten vaatimusten mukaisuuden.

31 artikla

Turvallisuuden kannalta kriittiset lentopaikan laitteet

1.Mikäli 34 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, turvallisuuden kannalta kriittiset lentopaikan laitteet, joita käytetään tai aiotaan käyttää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla lentopaikoilla, on sertifioitava, ja niille myönnetään todistus.

Näiden laitteiden todistus myönnetään hakemuksesta, jos hakija on osoittanut laitteiden olevan 34 artiklan mukaisesti vahvistettujen yksityiskohtaisten eritelmien mukaisia 29 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos 34 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, turvallisuuden kannalta kriittisten lentopaikan laitteiden suunnitteluun, valmistukseen ja huoltoon osallistuvat organisaatiot voivat antaa vakuutuksen siitä, että turvallisuuden kannalta kriittiset laitteet täyttävät 29 artiklassa tarkoitetut keskeiset vaatimukset.

32 artikla

Organisaatiot

1.Lentopaikkojen pitämisestä vastaavat organisaatiot on sertifioitava, ja niille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 34 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 29 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Todistuksessa on eriteltävä sertifioidulle organisaatiolle annetut oikeudet ja todistuksen laajuus.

2.Organisaatioiden, jotka vastaavat maahuolintapalvelujen ja asematasovalvontapalvelujen tarjoamisesta lentopaikoilla, joihin tätä asetusta sovelletaan, on annettava vakuutus siitä, että niillä on valmiudet täyttää tarjottuihin palveluihin liittyvät velvollisuudet ja käytössään tähän tarvittavat keinot niin, että 29 artiklassa tarkoitetut keskeiset vaatimukset täyttyvät.

33 artikla

Lentopaikkojen ympäristön suojaaminen

1.Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden alueella sijaitsevat lentopaikat suojataan sellaiselta niiden ympäristössä tapahtuvalta toiminnalta ja kehitykseltä, joka voi aiheuttaa liiallisia riskejä lentopaikkaa käyttäville ilma-aluksille.

2.Edellä 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen organisaatioiden on seurattava toimintaa ja kehitystä, joista voi aiheutua liiallisia turvallisuusriskejä ilmailulle sellaisen lentopaikan ympäristössä, jonka pitämisestä ne ovat vastuussa. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kyseisten riskien lieventämiseksi, siltä osin kuin se on niiden vallassa, ja jos näin ei ole, saatettava kyseiset riskit tiedoksi sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa lentopaikka sijaitsee.

34 artikla

Siirretty säädösvalta

1.Lentopaikkojen, turvallisuuden kannalta kriittisten lentopaikkojen laitteiden, lentopaikkojen pitämisen sekä maahuolintapalvelujen ja asematasopalvelujen tarjoamisen osalta siirretään komissiolle valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)erityisedellytykset lentopaikkojen pitämiseksi niin, että 29 artiklassa tarkoitetut keskeiset vaatimukset täyttyvät;

b)edellytykset, jotka koskevat lentopaikkaan 30 artiklan 1 kohdan mukaista sertifiointia varten sovellettavien sertifiointiperusteiden vahvistamista 30 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja niistä hakijalle ilmoittamista;

c)edellytykset, jotka koskevat turvallisuuden kannalta kriittisiin lentopaikan laitteisiin 31 artiklan 1 kohdan mukaista sertifiointia varten sovellettavien yksityiskohtaisten eritelmien vahvistamista ja niistä hakijalle ilmoittamista;

d)edellytykset, jotka koskevat 30 artiklassa tarkoitettujen lentopaikkojen todistusten myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, lentopaikan erityispiirteisiin liittyvät toimintarajoitukset mukaan luettuina;

e)edellytykset, jotka koskevat 31 artiklassa tarkoitettujen turvallisuuden kannalta kriittisten lentopaikkojen laitteiden todistusten myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, myös sellaisia tilanteita koskevat edellytykset, joissa tällaisia todistuksia tapauksen mukaan vaaditaan tai vakuutusten antaminen sallitaan 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski;

f)edellytykset, jotka koskevat 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen todistusten myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista;

g)30 artiklassa, 31 artiklan 1 kohdassa ja 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen todistusten haltijoiden ja 31 artiklan 2 kohdassa alakohdan mukaisia vakuutuksia antavien organisaatioiden oikeudet ja velvollisuudet;

h)edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat maahuolintapalveluja tarjoavien organisaatioiden ja asematasovalvontapalveluja tarjoavien organisaatioiden 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamaa vakuutusta;

i)maahuolintapalveluja tarjoavien organisaatioiden ja asematasovalvontapalveluja tarjoavien organisaatioiden, jotka ovat antaneet vakuutuksen 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oikeudet ja velvollisuudet;

j)edellytykset, jotka koskevat jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön perusteella myönnettyjen kansallisten lentopaikkojen todistusten hyväksymistä ja muuntamista 30 artiklassa tarkoitetuiksi lentopaikkojen todistuksiksi, sekä toimenpiteet, jotka asianomainen jäsenvaltio on jo hyväksynyt Chicagon yleissopimuksen liitteeseen 14 verrattuna ilmoitettujen erojen perusteella;

k)olosuhteet, joiden vallitessa lentopaikkojen pitäminen tai 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen organisaatioiden toiminta on kiellettävä, sitä on rajoitettava tai sille on asetettava ehtoja turvallisuuden säilyttämiseksi;

l)edellytykset, jotka koskevat niiden pakollisten tietojen antamista ja jakelua, jotka viraston on 65 artiklan 6 kohdan mukaisesti ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava ja jaettava, jotta voidaan varmistaa lentopaikkojen toiminnan ja lentopaikkojen laitteiden turvallisuus.

2.Lentopaikkojen, lentopaikkojen laitteiden, lentopaikkojen pitämisen sekä maahuolintapalvelujen ja asematasopalvelujen osalta siirretään komissiolle valta tarvittaessa muuttaa tai täydentää liitettä VII ja soveltuvin osin liitettä VIII 117 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tekniseen, operatiiviseen tai tieteelliseen kehitykseen liittyvistä syistä tai lentopaikkoihin liittyvän turvallisuusnäytön takia 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä laajuudessa kuin niiden saavuttaminen edellyttää.

V jakso

Ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut

35 artikla

Keskeiset vaatimukset

ATM/ANS-palvelujen tarjonnan on täytettävä liitteessä VIII ja tapauksen mukaan liitteessä VII säädetyt keskeiset vaatimukset.

36 artikla

ATM/ANS-palvelujen tarjoajat

1.ATM/ANS-palvelujen tarjoajat on sertifioitava, ja niille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 39 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 35 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Todistuksessa on eriteltävä palvelujen tarjoajalle annetut oikeudet ja tarjottavien palvelujen laajuus.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, 39 artiklan nojalla annettavien delegoitujen säädösten mukaisesti jäsenvaltiot voivat päättää, että lentotiedotuspalvelujen tarjoajat voivat antaa vakuutuksen siitä, että niillä on valmiudet täyttää tarjottuihin palveluihin liittyvät velvollisuudet ja käytössään tähän tarvittavat keinot niin, että 35 artiklassa tarkoitetut keskeiset vaatimukset täyttyvät.

Tässä tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava päätöksestään komissiolle, virastolle ja muille jäsenvaltioille. Päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja virasto sisällyttää sen 63 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

37 artikla

ATM/ANS-järjestelmien ja -rakenneosien suunnitteluun, valmistukseen ja huoltoon osallistuvat organisaatiot

1.Mikäli 39 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, turvallisuuden tai yhteentoimivuuden kannalta välttämättömien ATM/ANS-järjestelmien ja -rakenneosien suunnitteluun, valmistukseen ja huoltoon osallistuvat organisaatiot on sertifioitava, ja niille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 39 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 35 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Todistuksessa on eriteltävä annetut oikeudet.

2.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos 39 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, turvallisuuden tai yhteentoimivuuden kannalta välttämättömien ATM/ANS-järjestelmien ja -rakenneosien suunnitteluun, valmistukseen ja huoltoon osallistuvat organisaatiot voivat antaa vakuutuksen siitä, että niillä on valmiudet täyttää toimintaan liittyvät velvollisuudet ja käytössään tähän tarvittavat keinot niin, että 35 artiklassa tarkoitetut keskeiset vaatimukset täyttyvät.

38 artikla

ATM/ANS-järjestelmät ja -rakenneosat

1.Jos 39 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, 36 artiklassa tarkoitettujen ATM/ANS-palveluntarjoajien on annettava vakuutus, että turvallisuuden tai yhteentoimivuuden kannalta välttämättömät ATM/ANS-järjestelmät ja -rakenneosat, joita kyseiset palveluntarjoajat aikovat käyttää, noudattavat 39 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja yksityiskohtaisia eritelmiä 35 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

2.Mikäli 39 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, turvallisuuden tai yhteentoimivuuden kannalta välttämättömät ATM/ANS-järjestelmät ja -rakenneosat on sertifioitava, ja niille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut järjestelmien ja rakenneosien noudattavan 39 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja yksityiskohtaisia eritelmiä 35 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos 39 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, turvallisuuden tai yhteentoimivuuden kannalta välttämättömien ATM/ANS-järjestelmien ja -rakenneosien suunnitteluun, valmistukseen ja huoltoon osallistuvat organisaatiot voivat antaa vakuutuksen siitä, että kyseiset järjestelmät ja rakenneosat noudattavat 39 artiklan mukaisesti vahvistettuja yksityiskohtaisia eritelmiä niin, että 35 artiklassa tarkoitetut keskeiset vaatimukset täyttyvät, ja että kyseiset järjestelmät ja rakenneosat ovat käyttöön soveltuvia.

39 artikla

Siirretty säädösvalta

1.ATM/ANS-palvelujen tarjoamisen osalta siirretään komissiolle valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)erityisedellytykset ATM/ANS-palvelujen tarjoamiseksi niin, että 35 artiklassa tarkoitetut keskeiset vaatimukset täyttyvät;

b)edellytykset, jotka koskevat ATM/ANS-järjestelmiin ja -rakenneosiin 38 artiklan 2 kohdan mukaista sertifiointia varten sovellettavien yksityiskohtaisten eritelmien vahvistamista ja niistä hakijalle ilmoittamista;

c)edellytykset, jotka koskevat 36 artiklassa tarkoitettujen todistusten myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, myös sellaisia tilanteita koskevat edellytykset, joissa tapauksen mukaan vakuutusten antaminen sallitaan 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski;

d)edellytykset, jotka koskevat 37 artiklan 1 kohdassa ja 38 artiklan 2 tarkoitettujen todistusten myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, myös sellaisia tilanteita koskevat edellytykset, joissa tällaisia todistuksia tapauksen mukaan vaaditaan tai vakuutusten antaminen sallitaan 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski;

e)edellä 36 artiklassa sekä tapauksen mukaan 37 ja 39 artiklassa tarkoitettujen todistusten haltijoiden oikeudet ja velvollisuudet;

f)vakuutuksia 36 artiklan 2 kohdan, 37 artiklan 2 kohdan ja 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti antavien organisaatioiden oikeudet ja velvollisuudet;

g)ATM/ANS-palveluntarjoajien 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti antamia vakuutuksia koskevat edellytykset ja menettelyt, myös sellaisia tilanteita varten, joissa tällaisia vakuutuksia vaaditaan 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski;

h)olosuhteet, joiden vallitessa ATM/ANS-palvelujen tarjoaminen on kiellettävä, sitä on rajoitettava tai sille on asetettava ehtoja turvallisuuden säilyttämiseksi;

i)edellytykset, jotka koskevat niiden pakollisten tietojen antamista ja jakelua, jotka viraston on 65 artiklan 6 kohdan mukaisesti ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava ja jaettava, jotta voidaan varmistaa ATM/ANS-palvelujen tarjoamisen turvallisuus;

j)Ilmatilan käyttöä sekä ilmatilan käytön edellyttämiä ATM/ANS-järjestelmiä ja rakenneosia koskevat toimintasäännöt.

2.ATM/ANS-palvelujen tarjonnan osalta siirretään komissiolle tarvittaessa valta muuttaa tai täydentää liitettä VIII ja tapauksen mukaan liitettä VII 117 artiklan mukaisesti hyväksyttävillä delegoiduilla säädöksillä tekniseen, operatiiviseen tai tieteelliseen kehitykseen liittyvistä syistä tai ATM/ANS-palveluihin liittyvän turvallisuusnäytön takia 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä laajuudessa kuin niiden saavuttaminen edellyttää.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen on tapauksen mukaan oltava

a)yhdenmukaisia ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman kanssa;

b)asetuksen (EU) N:o XXX/XXXX asiaankuuluvien säännösten perusteella kehitettyjä, ja niihin on sisällyttävä siirtymämekanismeja tämän asetuksen mukaisesti myönnettyjen todistusten jatkuvuuden varmistamiseksi.

VI jakso

Lennonjohtajat

40 artikla

Keskeiset vaatimukset

Lennonjohtajien, lennonjohtajien koulutukseen, kokeisiin, tarkastuksiin tai lääketieteellisen kelpoisuuden arviointiin osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden sekä simulaatiokoulutuslaitteiden on oltava liitteessä VIII säädettyjen keskeisten vaatimusten mukaisia.

41 artikla

Lennonjohtajat

1.Lennonjohtajat on sertifioitava, ja heille myönnetään tarjottavan palvelun mukainen lennonjohtajan lupakirja ja lääketieteellinen kelpoisuustodistus.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lennonjohtajan lupakirja myönnetään hakemuksesta, kun lupakirjan hakija on osoittanut noudattavansa 44 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 40 artiklassa tarkoitettujen teoriatietoja, käytännön taitoja, kielitaitoa ja kokemusta koskevien keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu lennonjohtajan lääketieteellinen kelpoisuustodistus myönnetään hakemuksesta, kun lennonjohtaja on osoittanut noudattavansa 44 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 40 artiklassa tarkoitettujen lääketieteellistä kelpoisuutta koskevien keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

4.Lennonjohtajan lupakirjassa ja lääketieteellisessä kelpoisuustodistuksessa on eriteltävä lennonjohtajalle annetut oikeudet sekä lupakirjan ja lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen laajuus.

42 artikla

Lennonjohtajien koulutusorganisaatiot, ilmailulääkärit ja ilmailulääketieteen keskukset

Lennonjohtajien koulutusorganisaatiot, ilmailulääkärit ja ilmailulääketieteen keskukset on sertifioitava, ja niille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 44 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 40 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Todistuksessa on eriteltävä annetut oikeudet.

43 artikla

Kouluttajat ja tarkastajat

Käytännön koulutuksen antamisesta tai lennonjohtajien käytännön taitojen arvioinnista vastaavat henkilöt on sertifioitava, ja heille myönnetään todistus.

Todistus myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 44 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 40 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

Todistuksessa on eriteltävä annetut oikeudet.

44 artikla

Siirretty säädösvalta

1.Lennonjohtajien sekä lennonjohtajien koulutukseen, kokeisiin, tarkastuksiin ja lääketieteellisen kelpoisuuden arviointiin osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden osalta siirretään komissiolle valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)edellä 41 artiklassa tarkoitettujen lennonjohtajan lupakirjojen kelpuutukset ja merkinnät;

b)edellytykset, jotka koskevat lupakirjojen, lupakirjaan sisältyvien kelpuutusten ja merkintöjen myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista 41 artiklassa tarkoitettujen lennonjohtajien lupakirjojen ja lääketieteellisten kelpoisuustodistusten sekä 42 ja 43 artiklassa tarkoitettujen todistusten osalta;

c)edellä 41, 42 ja 43 kohdassa tarkoitettujen lupakirjojen, lupakirjaan sisältyvien kelpuutusten ja merkintöjen, lääketieteellisten kelpoisuustodistusten ja todistusten haltijoiden oikeudet ja velvollisuudet;

d)edellytykset, jotka koskevat jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön perusteella myönnettyjen kansallisten lennonjohtajien lupakirjojen ja lääketieteellisten kelpoisuustodistusten hyväksymistä ja muuntamista 41 artiklassa tarkoitetuiksi lennonjohtajien lupakirjoiksi ja lääketieteellisiksi kelpoisuustodistuksiksi;

e)edellytykset, joilla lennonjohtajien lupakirjat, jotka on annettu kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti, hyväksytään 57 artiklan soveltamiseksi;

f)olosuhteet, joiden vallitessa työpaikkakoulutuksen antaminen on kiellettävä, sitä on rajoitettava tai sille on asetettava ehtoja turvallisuuden säilyttämiseksi;

g)edellytykset, jotka koskevat niiden pakollisten tietojen antamista ja jakelua, jotka viraston on 65 artiklan 6 kohdan mukaisesti ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on annettava ja jaettava, jotta voidaan varmistaa työpaikkakoulutuksen tarjoamisen turvallisuus;

2.Lennonjohtajien ja lennonjohtajien koulutukseen, kokeisiin, tarkastuksiin ja lääketieteellisen kelpoisuuden arviointiin osallistuvien henkilöiden ja organisaatioiden sekä simulaatiokoulutuslaitteiden osalta siirretään komissiolle valta tarvittaessa muuttaa tai täydentää liitettä VIII 117 artiklan mukaisesti hyväksyttävillä delegoiduilla säädöksillä tekniseen, operatiiviseen tai tieteelliseen kehitykseen liittyvistä syistä tai koulutusorganisaatioihin ja lennonjohtajiin liittyvän turvallisuusnäytön takia 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä laajuudessa kuin niiden saavuttaminen edellyttää.

VII JAKSO

Miehittämättömät ilma-alukset

45 artikla

Miehittämättömiä ilma-aluksia koskevat keskeiset vaatimukset

Miehittämättömien ilma-alusten ja niiden moottoreiden, potkureiden, osien, irrallisten varusteiden ja etäohjauslaitteiden suunnittelun, valmistuksen ja huollon on oltava liitteessä IX vahvistettujen keskeisten vaatimusten mukaista.

46 artikla

Miehittämättömien ilma-alusten vaatimustenmukaisuus

1.Jos 47 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, jotta saavutetaan riittävä turvallisuustaso ottaen huomioon 4 artiklan 2 kohdassa säädetyt periaatteet, miehittämättömien ilma-alusten suunnittelu, valmistus, huolto ja käyttö on sertifioitava, ja siitä myönnetään todistus. Todistukset myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut noudattavansa 47 artiklan nojalla annetuilla delegoiduilla säädöksillä vahvistettuja sääntöjä 45 artiklassa tarkoitettujen keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Todistuksissa on täsmennettävä turvallisuuteen liittyvät rajoitukset, käyttöedellytykset ja oikeudet.

2.Jos 47 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, jotta saavutetaan riittävä turvallisuustaso ottaen huomioon 4 artiklan 2 kohdassa säädetyt periaatteet, miehittämättömien ilma-alusten suunnittelusta, valmistuksesta, huollosta ja käytöstä on annettava vakuutus. Vakuutus annetaan, kun 45 artiklassa tarkoitetut olennaiset vaatimukset täyttyvät ja niitä vastaavia 47 artiklan mukaisesti vahvistettuja yksityiskohtaisia sääntöjä noudatetaan näiden keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi.

3.Jos 47 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, kun otetaan huomioon, että riittävä turvallisuustaso voidaan saavuttaa ilman tämän asetuksen IV ja V luvun soveltamista, mainittuja lukuja ei sovelleta 45 artiklassa tarkoitettuihin keskeisiin vaatimuksiin eikä niitä vastaaviin 47 artiklan mukaisesti vahvistettuihin yksityiskohtaisiin sääntöihin näiden keskeisten vaatimusten täyttymisen varmistamiseksi. Tällaisissa tapauksissa mainitut vaatimukset ja säännöt muodostavat ’yhteisön yhdenmukaistamislainsäädännön’, sellaisena kuin sitä tarkoitetaan tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa asetuksessa (EY) N:o 765/2008 sekä tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvosto päätöksessä 768/2008/EY.

47 artikla

Siirretty säädösvalta

1.Miehittämättömien ilma-alusten sekä niiden moottoreiden, potkureiden, osien, irrallisten varusteiden ja etäohjauslaitteiden suunnittelun, valmistuksen, huollon ja käytön osalta siirretään komissiolle valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat 46 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen miehittämättömien ilma-alusten suunnittelun, valmistuksen, huollon ja käytön hyväksynnän osoittavien todistusten myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, myös sellaisia tilanteita koskevat edellytykset, joissa tällaisia todistuksia tapauksen mukaan vaaditaan tai vakuutusten antaminen sallitaan 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski;

b)edellytykset ja menettelyt, joiden mukaisesti miehittämättömien ilma-alusten käyttäjien on käytettävä I, II, III ja VIII jakson mukaisesti myönnettäviä todistuksia ja vakuutuksia;

c)edellytykset, joiden täyttyessä miehittämättömien ilma-alusten ja niiden moottoreiden, potkureiden, osien, irrallisten varusteiden ja etäohjauslaitteiden suunnitteluun, tuotantoon ja huoltoon ei sovelleta tämän asetuksen IV ja V lukua 46 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi;

d)todistusten haltijoiden ja vakuutuksia antavien toiminnanharjoittajien oikeudet ja velvollisuudet;

e)miehittämättömien ilma-alusten merkitseminen ja tunnistaminen;

f)edellytykset, joiden vallitessa miehittämättömien ilma-alusten käyttö on kiellettävä, sitä on rajoitettava tai sille on asetettava ehtoja turvallisuuden säilyttämiseksi.

2.Miehittämättömien ilma-alusten ja niiden moottoreiden, potkureiden, osien, irrallisten varusteiden ja etäohjauslaitteiden suunnittelun, tuotannon, huollon ja käytön osalta siirretään komissiolle valta tarvittaessa muuttaa tai täydentää liitettä IX ja soveltuvin osin liitettä III 117 artiklan mukaisesti annettavilla delegoiduilla säädöksillä tekniseen, operatiiviseen tai tieteelliseen kehitykseen liittyvistä syistä tai lentopaikkoihin liittyvän turvallisuusnäytön takia 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja siinä laajuudessa kuin niiden saavuttaminen edellyttää.

VIII JAKSO

Ilma-alukset, joita kolmannen maan toiminnanharjoittaja käyttää liikenteessä unioniin, unionissa tai unionista

48 artikla

Sovellettavat säännöt

Edellä 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten sekä niiden lentomiehistön ja toiminnan on oltava niitä koskevien ICAOn standardien mukaisia. Ellei tällaisia standardeja ole, kyseisten ilma-alusten sekä niiden lentomiehistöjen ja toiminnan on oltava liitteissä II, IV ja V ja soveltuvin osin liitteessä VIII vahvistettujen vaatimuksien mukaisia, edellyttäen etteivät vaatimukset ole ristiriidassa kolmansien maiden kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien oikeuksien kanssa.

49 artikla

Vaatimustenmukaisuus

1.Edellä 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan tarkoitetun ilma-aluksen käyttö kaupalliseen ilmakuljetukseen on sertifioitava, ja sille myönnetään lupa.

Lupa myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut, että sillä on valmiudet täyttää tällaisen ilma-aluksen käyttöön liittyvät velvollisuudet ja käytössään tähän tarvittavat keinot niin, että 48 artiklassa täsmennetyt vaatimukset täyttyvät.

Luvassa on eriteltävä toiminnanharjoittajalle annetut oikeudet ja toiminnan laajuus.

2.Mikäli 50 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, 2 artiklan 1 kohdan ja c alakohdassa tarkoitettu ilma-aluksen toiminta on sertifioitava, ja sille myönnetään lupa.

Lupa myönnetään hakemuksesta, kun hakija on osoittanut, että sillä on valmiudet täyttää tällaisen ilma-aluksen käyttöön liittyvät velvollisuudet ja käytössään tähän tarvittavat keinot niin, että 48 artiklassa täsmennetyt vaatimukset täyttyvät.

Luvassa on eriteltävä toiminnanharjoittajalle annetut oikeudet ja toiminnan laajuus.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos 50 artiklan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten käyttäjät, jotka harjoittavat muuta kuin kaupallista ilmakuljetusta, voivat antaa vakuutuksen siitä, että niillä on valmiudet täyttää tällaisen ilma-aluksen toimintaan liittyvät velvollisuudet ja käytössään tähän tarvittavat keinot niin, että 48 artiklassa täsmennetyt vaatimukset täyttyvät.

3.Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja lupia vaaditaan ainoastaan liikennöitäessä ilma-aluksia alueelle, alueella tai alueelta, joihin sovelletaan perussopimuksia, lukuun ottamatta ainoastaan kyseisen alueen yli lentävien ilma-alusten liikennöintiä.

50 artikla

Siirretty säädösvalta

1.Edellä 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ilma-alusten sekä niiden lentomiehistön ja toiminnan osalta siirretään komissiolle valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)sellaisten ilma-alusten liikennöintiä alueelle, alueella tai alueelta, johon sovelletaan perussopimuksia, koskeva lupa, joilla ei ole tavanmukaista ICAOn lentokelpoisuustodistusta, tai sellaisia lentäjiä koskeva lupa, joilla ei ole tavanmukaista ICAOn lentolupakirjaa;

b)erityisedellytykset, jotka koskevat ilma-aluksen toimintaa 48 artiklan säännösten mukaisesti;

c)vaihtoehtoiset edellytykset niitä tapauksia varten, joissa 48 artiklassa tarkoitettujen standardien ja vaatimusten noudattaminen ei ole mahdollista tai vaatii toiminnanharjoittajalta kohtuutonta vaivaa niin, että samalla saavutetaan kyseisten standardien ja vaatimusten tavoitteet;

d)edellytykset, jotka koskevat 49 artiklassa tarkoitettujen lupien myöntämistä, voimassa pitämistä, muuttamista, voimassaolon keskeyttämistä tai peruuttamista, myös sellaisia tilanteita koskevat edellytykset, joissa tällaisia lupia tapauksen mukaan vaaditaan tai vakuutusten antaminen sallitaan 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ottaen huomioon asianomaisen toiminnan luonne ja siihen liittyvä riski. Näissä edellytyksissä on otettava huomioon rekisteröintivaltion tai toiminnanharjoittajan valtion myöntämät todistukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 2111/2005 ja sen täytäntöönpanosääntöjen soveltamista;

e)edellä 49 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lupien haltijoiden ja tapauksen mukaan vakuutuksia 49 artiklan 2 kohdan mukaisesti antavien organisaatioiden oikeudet ja velvollisuudet;

f)olosuhteet, joiden vallitessa 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu ilma-alusten liikennöinti on kiellettävä, sitä on rajoitettava tai sille on asetettava ehtoja turvallisuuden säilyttämiseksi.

2.Hyväksyessään 1 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä komissio huolehtii erityisesti siitä, että

a)ICAOn suosittelemia menettelytapoja ja sen antamia ohjeita noudatetaan asiaankuuluvalla tavalla;

b)vaatimukset eivät ylitä sitä, mitä 2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetuilta ilma-aluksilta, niiden lentomiehistöiltä ja niitä käyttäviltä toiminnanharjoittajilta tässä asetuksessa vaaditaan;

c)49 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen lupien hakumenettely on yksinkertainen, oikeasuhteinen, tehokas sekä kustannustehokas ja siinä mahdollistetaan vaatimustenmukaisuuden osoittaminen tavoilla, jotka ovat oikeassa suhteessa toiminnan vaativuuteen ja kyseiseen toimintaan liittyvään riskiin. Komission on erityisesti varmistettava, että huomioon otetaan

i)ICAOn yleisen turvallisuusvalvonnan arviointiohjelman tulokset;

ii)tiedot, jotka on kerätty 51 artiklan 10 kohdan nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisesti käyttöön otetuissa asematasotarkastusohjelmista;

iii)muu turvallisuusnäkökohtia koskeva hyödyllinen tieto asianomaisen lentotoiminnan harjoittajan osalta;

iv)kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti myönnetyt todistukset.

d)ATM/ANS-palvelujen näkökohdat otetaan huomioon.

IV LUKU

YHTEINEN SERTIFIOINNIN, VALVONNAN JA VAATIMUSTENMUKAISUUDEN VARMISTAMISEN JÄRJESTELMÄ

51 artikla

Sertifiointi, valvonta ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen

1.Jäsenvaltiot, komissio ja virasto tekevät yhteistyötä yhtenäisessä eurooppalaisessa lentoturvallisuusjärjestelmässä tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten noudattamisen varmistamiseksi.

2.Sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännöksiä noudatetaan, viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tämän asetuksen mukaisesti

a)otettava vastaan ja arvioitava niille esitetyt hakemukset, myönnettävä ja tarvittaessa uusittava todistukset ja vastaanotettava niille annetut vakuutukset III luvun säännösten mukaisesti;

b)valvottava III luvun säännösten soveltamisalaan kuuluvia todistuksen haltijoita, vakuutuksia antaneita oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä, tuotteita, osia, varusteita, ATM/ANS-järjestelmiä, ATM/ANS-rakenneosia, simulaatiokoulutuslaitteita ja lentopaikkoja;

c)suoritettava tarpeelliset tutkimukset, tarkastukset, auditoinnit ja muut seurantatoimet todetakseen b alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden heihin sovellettaviin tässä asetuksessa ja sen perusteella hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettuihin vaatimuksiin kohdistuvat rikkomiset;

d)toteutettava kaikki todettujen rikkomisten lopettamiseen tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet, myöntämiensä todistusten muuttaminen, voimassaolon keskeyttäminen tai peruuttaminen, ilma-aluksen asettaminen lentokieltoon ja seuraamusten määrääminen mukaan luettuina.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden valvontaan liittyvien tehtävien vastuunjako määritellään seuraavien säännösten mukaisesti.

Virasto vastaa tehtävistä, jotka osoitetaan sille 53, 54, 55, 66, 67, 68, 69 ja 70 artiklan nojalla.

Sen jäsenvaltion kansallinen toimivaltainen viranomainen, jossa lentopaikka sijaitsee, vastaa 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lentopaikan todistusta koskevista tehtävistä ja 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista lentopaikan pitämisestä vastaavan organisaation todistusta koskevista tehtävistä. Lentopaikan pitämisestä vastaavan organisaation todistus voidaan yhdistää lentopaikan todistukseen tai se voidaan myöntää erikseen.

Kaikissa muissa tapauksissa sen jäsenvaltion kansallinen toimivaltainen viranomainen, jossa todistusta hakeva tai vakuutuksen antava luonnollinen henkilö asuu, tai, jos kyseessä on oikeushenkilö, jossa henkilön päätoimipaikka sijaitsee, vastaa näistä tehtävistä, jollei 10 kohdan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä toisin säädetä.

Kuitenkin silloin, kun 14 kohdan nojalla hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään,

a)ilmailulääkärit, ilmailulääketieteen keskukset ja yleislääkärit vastaavat 20 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen lentäjien lääketieteellisten kelpoisuustodistusten myöntämisestä sekä 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lennonjohtajien lääketieteellisten kelpoisuustodistusten myöntämisestä;

b)lentäjät ja matkustamomiehistön koulutusorganisaatiot, joille on myönnetty hyväksyntä 22 artiklan mukaisesti, ja toiminnanharjoittajat, joille on myönnetty todistus 27 artiklan mukaisesti, vastaavat 21 artiklassa tarkoitettujen matkustamomiehistön kelpoisuustodistusten myöntämisestä.

4.Viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten suorittaman valvonnan on oltava jatkuvaa ja perustuttava painopistealoihin, jotka vahvistetaan siviili-ilmailuun kohdistuvien riskien mukaan.

5.Viraston on hallittava ja käytettävä välineitä ja menettelyjä, joita tarvitaan 10 kohdan nojalla hyväksytyillä delegoiduilla säädöksillä vahvistetuista asematasotarkastusohjelmista saatavien turvallisuuteen liittyvien tietojen keräämiseen, vaihtamiseen ja analysointiin.

6.Komissio, virasto ja jäsenvaltioiden kansalliset toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja, myös tietoja mahdollisista tai todetuista rikkomisista, helpottaakseen sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvien tehtäviensä hoitamista.

7.Virasto edistää tähän asetukseen ja sen perusteella hyväksyttyihin delegoituihin säädöksiin sisältyvien vaatimusten yhteistä ymmärrystä ja soveltamista muun muassa laatimalla 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ohjeaineistoa kansallisia toimivaltaisia viranomaisia kuullen.

8.Kuka tahansa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö antaa virastolle tiedoksi väitetyt erot sääntöjen soveltamisessa jäsenvaltioissa. Jos tällaiset erot haittaavat vakavasti näiden henkilöiden toimintaa tai muutoin aiheuttavat huomattavia vaikeuksia, viraston ja jäsenvaltioiden kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä näiden erojen poistamiseksi viipymättä. Jos näitä eroja ei voida poistaa, virasto antaa asia komission käsiteltäväksi.

9.Viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on ryhdyttävä tarpeellisiin toimiin, joilla lisätään ja edistetään tietoisuutta siviili-ilmailun turvallisuudesta ja levitetään turvallisuuteen liittyviä tietoja, joilla on merkitystä onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäisyssä.

10.Viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen mukaisiin sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvien tehtävien osalta komissiolle siirretään valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)edellytykset sellaisten tietojen keräämiseen, vaihtamiseen ja levittämiseen viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä, jotka koskevat niiden suoriutumista tehtävistään;

b)edellytykset, jotka koskevat sertifioinnin suorittamista sekä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin oikeushenkilöihin ja luonnollisiin henkilöihin, tuotteisiin, osiin, laitteisiin, ATM/ANS-järjestelmiin, ATM/ANS-rakenneosiin, simulaatiokoulutuslaitteisiin ja lentopaikkoihin kohdistuvan tehokkaan valvonnan edellyttämien tutkimusten, tarkastusten, auditointien ja muiden seurantatoimien suorittamista;

c)edellytykset, jotka koskevat tarkastajien ja tarkastajien koulutukseen osallistuvien organisaatioiden pätevyyttä;

d)edellytykset, jotka koskevat asematasotarkastusten suorittamista ja ilma-aluksen asettamista lentokieltoon, jos ilma-alus, ilma-aluksen käyttäjä tai sen lentomiehistö eivät täytä tämän asetuksen tai sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten vaatimuksia;

e)edellytykset, jotka koskevat viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyviä hallinto- ja hallintajärjestelmiä;

f)edellä 3 kohdan osalta edellytykset, jotka koskevat kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välistä vastuunjakoa, sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvien tehtävien tehokkaan suorittamisen varmistamiseksi;

g)edellä 3 kohdan osalta edellytykset, jotka koskevat vastuualueiden jakamista ilmailulääkäreille ja ilmailulääketieteen keskuksille lentäjien lääketieteellisten kelpoisuustodistusten ja lennonjohtajien lääketieteellisten kelpoisuustodistusten myöntämiseksi, sekä edellytykset, joilla yleislääkäreille annetaan tällaisia vastuita sen varmistamiseksi, että lentäjien ja lennonjohtajien lääketieteelliseen sertifiointiin liittyvät tehtävät hoidetaan tehokkaasti;

h)edellä 3 kohdan osalta edellytykset, jotka koskevat vastuualueiden jakamista lentäjien ja matkustamomiehistön koulutusta antaville organisaatioille matkustamomiehistön kelpoisuustodistusten myöntämiseksi, jotta voidaan varmistaa, että matkustamomiehistön sertifiointiin liittyvät tehtävät hoidetaan tehokkaasti.

52 artikla

Eurooppalaiset ilmailutarkastajat

1.Virasto laatii yhteistyössä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kanssa mekanismin, jonka avulla voidaan koota yhteen ja jakaa tarkastajia ja muuta henkilöstöä, jolla on tämän asetuksen mukaisten sertifiointi- ja valvontatehtävien kannalta merkityksellistä asiantuntemusta. Tätä varten viraston on määriteltävä ja annettava tiedoksi toimivaltaisille kansallisille viranomaisille vaaditut pätevyys- ja kokemusprofiilit, joiden perusteella kyseisten viranomaisten on nimettävä ehdokkaita, jos sellaisia on, osallistumaan eurooppalaisina ilmailutarkastajina tähän yhteenkokoamis- ja jakomekanismiin.

2.Virasto ja kukin kansallinen toimivaltainen viranomainen voi pyytää apua eurooppalaisilta ilmailutarkastajilta valvonta- ja sertifiointitoimien hoitamiseen. Virasto koordinoi näitä pyyntöjä ja kehittää niitä varten asianmukaisia menettelyjä toimivaltaisia kansallisia viranomaisia kuullen.

3.Eurooppalaiset ilmailutarkastajat hoitavat valvonta- ja sertifiointitoimia viraston tai apua pyytäneen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa, ohjeistamana ja vastuulla.

4.Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten nimeämien eurooppalaisten ilmailutarkastajien tarjoamasta avusta aiheutuvat kustannukset katetaan maksuilla. Tätä varten virasto laskuttaa sen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen puolesta, jolle kustannukset aiheutuivat, kyseisten tarkastajien sertifiointi- ja valvontatoiminnan kohteena ollutta oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä. Virasto siirtää kyseiseltä henkilöltä perityn määrän asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

5.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yhteenkokoamis- ja jakomekanismin osalta siirretään komissiolle valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)viraston ja mekanismin välityksellä apua pyytävien, saavien tai tarjoavien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten oikeudet ja velvollisuudet;

b)eurooppalaisiin ilmailutarkastajiin tällaista apua tarjottaessa sovellettavat luvat ja säännöt;

c)edellä 4 kohdassa tarkoitettujen maksujen määrittäminen ja kerääminen.

53 artikla

Vastuun siirto

1.Jäsenvaltiot voivat siirtää virastolle vastuun sertifioinnista, valvonnasta ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta joidenkin tai kaikkien sellaisten organisaatioiden, toiminnanharjoittajien, henkilöstön, ilma-alusten, simulaatiokoulutuslaitteiden tai lentopaikkojen osalta, joista jäsenvaltio vastaa tämän asetuksen mukaisesti.

Kun tällainen siirto tehdään, virastosta tulee toimivaltainen viranomainen siirretyn vastuun osalta ja asianomainen jäsenvaltio vapautetaan tästä vastuusta. Kun virasto hoitaa näitä vastuita, sovelletaan IV ja V luvun säännöksiä.

2.Jäsenvaltiot voivat yhteisestä sopimuksesta siirtää toiselle jäsenvaltiolle vastuun sertifioinnista, valvonnasta ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta joidenkin tai kaikkien sellaisten organisaatioiden, toiminnanharjoittajien, henkilöstön, ilma-alusten, simulaatiokoulutuslaitteiden tai lentopaikkojen osalta, joista ne vastaavat tämän asetuksen mukaisesti.

Kun tällainen siirto tehdään, sen jäsenvaltion kansallisesta toimivaltaisesta viranomaisesta, jolle vastuu siirretään, tulee toimivaltainen viranomainen siirretyn vastuun osalta ja vastuun siirtävä asianomainen jäsenvaltio vapautetaan tästä vastuusta.

Kun tätä vastuuta hoidetaan, sovelletaan II ja IV luvun ja120 ja 121 artiklan säännöksiä sekä sen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön sovellettavia säännöksiä, jolle vastuu on siirretty.

3.Virasto tai jäsenvaltio, tapauksen mukaan, saa sallia 1 tai 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien siirtämisen ainoastaan siinä tapauksessa, että se on vakuuttunut voivansa tehokkaasti hoitaa siirretyn vastuun tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti.

4.Jos jäsenvaltio aikoo siirtää tiettyjä vastuita 1 tai 2 kohdan mukaisesti, sen on laadittava yhdessä viraston tai, tapauksen mukaan, asianomaisen toisen jäsenvaltion kanssa siirtymäsuunnitelma, jolla varmistetaan vastuun hallittu siirto. Luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joita siirto koskee, sekä virastoa, jos kyseessä on 2 kohdassa tarkoitettu siirto, on kuultava tästä siirtymäsuunnitelmasta ennen sen viimeistelyä.

Viraston ja asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden, tapauksen mukaan, on varmistettava, että vastuun siirtäminen tapahtuu siirtymäsuunnitelman mukaisesti.

5.Virasto asettaa saataville 63 artiklalla perustetun rekisterin kautta luettelon jäsenvaltioista, jotka ovat siirtäneet tiettyjä vastuita tämän artiklan mukaisesti. Luettelossa on oltava siirretyistä vastuista yksityiskohtaiset tiedot, jotta vastuu on sen siirron jälkeen selkeästi osoitettavissa ja, tapauksen mukaan, asianomaiset organisaatiot, toiminnanharjoittajat, henkilöstö, ilma-alukset, simulaatiokoulutuslaitteet tai lentopaikat ovat selkeästi tunnistettavissa.

Viraston on otettava huomioon siirretyt vastuut hoitaessaan tarkastus- ja muita seurantatoimia 73 artiklan mukaisesti.

6.Tämä artikla ei rajoita jäsenvaltioiden Chicagon yleissopimuksen mukaisia oikeuksia ja velvoitteita. Kun jäsenvaltio siirtää tämän artiklan mukaisesti vastuita, jotka on osoitettu sille Chicagon yleissopimuksella, sen on ilmoitettava ICAOlle siitä, että virasto tai jokin toinen jäsenvaltio toimii sen valtuutettuna edustajana sen Chicagon yleissopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi.

54 artikla

Monikansallisesti toimivat organisaatiot

1.Organisaatio voi pyytää virastoa toimimaan sertifioinnista, valvonnasta ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta vastaavana toimivaltaisena viranomaisena kyseisen organisaation osalta, 51 artiklan 3 kohdasta poiketen, jos kyseisellä organisaatiolla on todistus tai se voi hakea todistusta III luvun säännösten mukaisesti kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle yhdestä jäsenvaltiosta, mutta sillä on tai se aikoo hankkia merkittävän määrän kyseisen todistuksen kattamaa toimitilaa ja henkilöstöä, jotka sijaitsevat yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa.

Tällaisen pyynnön voivat esittää myös kaksi organisaatiota tai useampi organisaatio, joilla on päätoimipaikka jossain toisessa jäsenvaltiossa ja joilla on todistus tai jotka voivat hakea todistusta III luvun säännösten mukaisesti samantyyppiseen ilmailutoimintaan.

Jos ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut organisaatiot esittävät tällaisen pyynnön, niiden on ilmoitettava asiasta kansallisille toimivaltaisille viranomaisille siinä jäsenvaltiossa, jossa niillä on päätoimipaikka.

2.Jos virasto katsoo, että se voi tehokkaasti ottaa pyynnön mukaisen vastuun sertifioinnista, valvonnasta ja vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten mukaisesti, sen on yhdessä, tapauksen mukaan, kyseisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden kanssa laadittava siirtymäsuunnitelma, jolla varmistetaan vastuun hallittu siirto. Siirtoa pyytäneitä organisaatioita on kuultava siirtymäsuunnitelmasta ennen sen viimeistelyä.

Viraston ja asianomaisen jäsenvaltion tai asianomaisten jäsenvaltioiden, tapauksen mukaan, on varmistettava, että vastuun siirtäminen tapahtuu siirtymäsuunnitelman mukaisesti.

3.Kun vastuun siirto tehdään 1 ja 2 kohdan nojalla, virastosta tulee toimivaltainen viranomainen siirretyn vastuun osalta ja asianomainen jäsenvaltio tai asianomaiset jäsenvaltiot vapautetaan tästä vastuusta. Kun virasto hoitaa näitä vastuita, sovelletaan IV ja V luvun säännöksiä.

4.Kun vastuu siirretään tämän artiklan nojalla, sovelletaan 53 artiklan 5 ja 6 kohdan säännöksiä.

55 artikla

Hätävalvontamekanismi

1.Virasto suosittaa jäsenvaltiolle vastuun siirtämistä 53 artiklan mukaisesti, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)viraston 73 artiklan mukaisesti toteuttamien tarkastusten ja muiden seurantatoimien tulokset osoittavat, että jäsenvaltiolla on vakavia ja jatkuvia vaikeuksia hoitaa tehokkaasti tietyt tai kaikki tämän asetuksen mukaiset sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvät tehtävänsä;

b)komissio on pyytänyt kyseistä jäsenvaltiota korjaamaan a alakohdan mukaisesti todetut puutteet;

c)jäsenvaltio ei ole korjannut puutteita tyydyttävällä tavalla, ja tilanne vaarantaa siviili-ilmailun turvallisuutta.

2.Jos asianomainen jäsenvaltio ei joko pane täytäntöön viraston suositusta tai korjaa puutteita 3 kuukauden kuluessa kyseisen suosituksen antamispäivästä, komissio voi päättää, mikäli se katsoo 1 kohdan edellytysten täyttyvän, että vastuu sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä siirretään väliaikaisesti virastolle. Päätös toteutetaan täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio hyväksyy välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä 116 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä ilmailun turvallisuuteen liittyvissä tapauksissa.

3.Siitä päivästä alkaen, jona 2 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanopäätös tulee voimaan, viraston on arvioitava säännöllisesti, täyttyykö 1 kohdan c alakohdan edellytys edelleen. Jos se katsoo, ettei edellytys enää täyty, se antaa komissiolle suosituksen lakkauttaa vastuun väliaikainen siirto.

4.Jos komissio katsoo kyseinen suositus huomioon ottaen, ettei 1 kohdan c alakohdan edellytys enää täyty, komissio päättää, että vastuun väliaikainen siirto virastolle lakkautetaan.

Päätös toteutetaan täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio hyväksyy välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä 116 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä ilmailun turvallisuuteen liittyvissä tapauksissa.

5.Kun vastuun siirto tehdään 2 kohdan nojalla, virastosta tulee toimivaltainen viranomainen siirretyn vastuun osalta ja asianomainen jäsenvaltio vapautetaan tästä vastuusta. Kun virasto hoitaa näitä vastuita, sovelletaan IV ja V luvun säännöksiä.

6.Kun vastuu siirretään tämän artiklan nojalla, sovelletaan 53 artiklan 5 ja 6 kohdan säännöksiä. Virasto sisällyttää 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut komission täytäntöönpanopäätökset 63 artiklalla perustettuun rekisteriin.

56 artikla

Todistusten ja vakuutusten voimassaoloaika

1.Tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti myönnettyjen todistusten ja annettujen vakuutusten on oltava voimassa kaikissa jäsenvaltioissa ilman lisävaatimuksia tai muuta arviointia.

2.Jos komissio katsoo, että oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö, jolle on myönnetty todistus tai joka on antanut vakuutuksen, ei enää täytä tämän asetuksen tai sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten sovellettavia vaatimuksia, komissio vaatii viraston suosituksen perusteella asianomaisen henkilön valvonnasta vastaavaa jäsenvaltiota toteuttamaan aiheelliset korjaavat toimet ja suojatoimenpiteet, joihin kuuluvat myös todistuksen voimassaolon rajoittaminen tai keskeyttäminen.

Päätös toteutetaan täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio hyväksyy välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä 116 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä ilmailun turvallisuuteen liittyvissä tapauksissa.

Siitä päivästä alkaen, jona tämä täytäntöönpanopäätös tulee voimaan, asianomainen todistus tai vakuutus, 1 kohdasta poiketen, ei ole enää voimassa kaikissa jäsenvaltioissa.

3.Jos komissio katsoo, että 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio on toteuttanut aiheelliset korjaavat toimet ja suojatoimenpiteet, se päättää viraston suosituksen perusteella, että kyseisen todistuksen tai vakuutuksen on jälleen oltava voimassa kaikissa jäsenvaltioissa 1 kohdan mukaisesti. Päätös toteutetaan täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio hyväksyy välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä 116 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä ilmailun turvallisuuteen liittyvissä tapauksissa.

4.Tätä artiklaa sovelletaan, jollei asetuksesta (EY) N:o 2111/2005 muuta johdu.

57 artikla

Kolmannen maan sertifioinnin hyväksyminen

Virasto ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat joko myöntää tässä asetuksessa ja sen perusteella hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä säädettyjä todistuksia tai hyväksyä siviili-ilmailun sääntöjen noudattamisen osoittavat todistukset ja muut asiaankuuluvat asiakirjat, jotka on myönnetty kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti, jos tästä mahdollisuudesta on säädetty

a)todistusten tunnustamisesta unionin ja kolmannen maan välillä tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa; tai

b)delegoiduissa säädöksissä, jotka on hyväksytty 18 artiklan 1 kohdan l alakohdan, 25 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 44 artiklan 1 kohdan e alakohdan perusteella.

58 artikla

Pätevät yksiköt

1.Virasto ja kansalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat osoittaa tämän asetuksen mukaiset sertifiointiin ja valvontaan liittyvät tehtävänsä päteville yksiköille, jotka on akkreditoitu, koska ne täyttävät liitteessä VI vahvistetut perusteet. Viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, jotka käyttävät päteviä yksiköitä, on perustettava järjestelmä tällaista akkreditointia varten ja sen arvioimiseksi, täyttävätkö pätevät yksiköt mainitut perusteet sekä akkreditoinnin ajankohtana että jatkuvasti sen jälkeen.

Pätevän yksikön akkreditoinnin antaa erikseen virasto tai kansallinen toimivaltainen viranomainen taikka vähintään kaksi kansallista toimivaltaista viranomaista yhdessä taikka virasto ja yksi tai useampi kansallinen toimivaltainen viranomainen.

2.Viraston tai, tapauksen mukaan, kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tai toimivaltaisten viranomaisten on peruttava tai keskeytettävä antamansa pätevän yksikön akkreditointi, jos kyseinen yksikkö ei enää täytä liitteessä VI vahvistettuja perusteita.

3.Virasto tai kansallinen toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset, jotka antavat pätevän yksikön akkreditoinnin, voivat päättää antaa yksikölle oikeuden myöntää, muuttaa, keskeyttää ja peruuttaa todistuksia tai vastaanottaa vakuutuksia viraston tai kansallisen toimivaltaisen viranomaisen puolesta. Tämä oikeus sisällytetään akkreditoinnin laajuuteen.

4.Viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tunnustettava ilman teknisiä lisävaatimuksia tai muuta arviointia pätevien yksiköiden akkreditoinnit, jotka virasto ja muut kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet 1 kohdan mukaisesti.

Virastoa ja kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ei kuitenkaan velvoiteta käyttämään toisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tai viraston antamaa akkreditointia koko sen laajuudelta, eikä tunnustamaan pätevän yksikön oikeuksia, jotka toinen toimivaltainen viranomainen on antanut 3 kohdan mukaisesti.

5.Viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja annetuista akkreditoinneista sekä niiden keskeytyksistä ja peruutuksista. Virasto asettaa nämä tiedot saataville 63 artiklassa tarkoitetun rekisterin välityksellä.

59 artikla

Suojalausekesäännökset

1.Tämä asetus ja sen perusteella hyväksytyt delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset eivät estä jäsenvaltiota reagoimasta välittömästi siviili-ilmailun turvallisuuteen liittyviin ongelmia, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)ongelmaan liittyy lentoturvallisuuteen kohdistuva vakava riski, ja se edellyttää kyseiseltä jäsenvaltiolta välittömiä toimia;

b)jäsenvaltio ei pysty puuttumaan ongelmaan riittävällä tavalla tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti;

c)toteutetut toimet ovat oikeassa suhteessa ongelman vakavuuteen.

Tällaisessa tapauksessa kyseisen jäsenvaltion on viipymättä annettava komissiolle, virastolle ja muille jäsenvaltioille 63 artiklalla perustetun rekisterin välityksellä tiedoksi toteutetut toimenpiteet ja niiden toteuttamisen syyt.

2.Kun 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet kestävät kauemmin kuin kahdeksan peräkkäistä kuukautta tai jäsenvaltio on toteuttanut samat toimenpiteet toistuvasti ja niiden kokonaiskesto ylittää kahdeksan kuukautta, viraston on arvioitava, täyttyvätkö 1 kohdan edellytykset ja annettava kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun tiedoksiannon saamisesta komissiolle suositus arvioinnin tuloksen suhteen. Virasto sisällyttää tämän suosituksen 63 artiklalla perustettuun rekisteriin.

Tässä tapauksessa komissio arvioi kyseisen suosituksen huomioon ottaen, ovatko edellytykset täyttyneet. Jos komissio katsoo, etteivät edellytykset ole täyttyneet tai se ei yhdy viraston arvioinnin tulokseen, se hyväksyy kolmen kuukauden kuluessa mainitun suosituksen vastaanottamisesta asiaa koskevan täytäntöönpanopäätöksen, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sisällytetään 63 artiklalla perustettuun rekisteriin.

Asianomaisen jäsenvaltion on välittömästi lopetettava 1 kohdan nojalla toteutettavat toimenpiteet, kun täytäntöönpanopäätös annetaan tiedoksi.

3.Vastaanottaessaan 1 kohdassa tarkoitetun tiedoksiannon viraston on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä arvioitava, voiko virasto puuttua jäsenvaltion toteamaan ongelmaan hyväksymällä 65 artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut päätökset niin, etteivät jäsenvaltion toteuttamat toimenpiteet enää ole tarpeen. Jos virasto katsoo, että ongelmaan voidaan puuttua tällä tavoin, se tekee asiaa koskevan päätöksen. Jos se katsoo, ettei ongelmaan voida puuttua tällä tavalla, se antaa komissiolle suosituksen niistä tämän asetuksen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten muutoksista, joita se pitää tarpeellisina 1 kohtaa sovellettaessa.

4.Komission on 1 kohtaa sovellettaessa viraston suosituksen huomioon ottaen tarvittaessa viipymättä harkittava 18 artiklan 1 kohdan, 25 artiklan 1 kohdan, 28 artiklan 1 kohdan, 34 artiklan 1 kohdan, 39 artiklan 1 kohdan, 44 artiklan 1 kohdan, 47 artiklan 1 kohdan ja 50 artiklan 1 kohdan nojalla hyväksyttyjen delegoitujen säädösten muuttamista.

60 artikla

Joustavuutta koskevat säännökset

1.Jäsenvaltiot voivat myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille vapautuksia kyseisiin henkilöihin tämän asetuksen III luvun nojalla sovellettavista vaatimuksista, mainituissa säännöksissä säädettyjä keskeisiä vaatimuksia lukuun ottamatta, tai mainittujen säännösten perusteella hyväksytyistä delegoiduista säädöksistä tai täytäntöönpanosäädöksistä sellaisten kiireellisten ja ennalta arvaamattomien olosuhteiden tapauksessa, jotka vaikuttavat kyseisiin henkilöihin tai näiden henkilöiden kiireellisiin operatiivisiin tarpeisiin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)näitä olosuhteita tai tarpeita ei ole mahdollista käsitellä riittävällä tavalla sovellettavien vaatimusten mukaisesti;

b)turvallisuuden ja ympäristönsuojelun hyväksyttävä taso sekä sovellettavien keskeisten vaatimusten täyttyminen on varmistettu, tarvittaessa riskinlievennystoimenpiteillä;

c)jäsenvaltio on mahdollisimman pitkälle lieventänyt näiden vapautusten myöntämisestä aiheutuvia mahdollisia markkinavääristymiä; ja

d)vapautuksen soveltamisala ja kesto ovat rajoitettuja siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä, ja sitä sovelletaan syrjimättömällä tavalla.

Asianomaisen jäsenvaltion on tällaisessa tapauksessa ilmoitettava välittömästi komissiolle, virastolle ja jäsenvaltioille 63 artiklalla perustetun rekisterin välityksellä myönnetyistä vapautuksista, niiden perusteluista ja tarvittaessa sovelletuista riskiä lieventävistä toimenpiteistä.

2.Kun 1 kohdassa tarkoitetut vapautukset kestävät kauemmin kuin kahdeksan peräkkäistä kuukautta tai jäsenvaltio on myöntänyt samat vapautukset toistuvasti ja niiden kokonaiskesto ylittää kahdeksan kuukautta, viraston on arvioitava, täyttyvätkö 1 kohdan edellytykset ja annettava kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun tiedoksiannon saamisesta komissiolle suositus arvioinnin tuloksen suhteen. Virasto sisällyttää tämän suosituksen 63 artiklalla perustettuun rekisteriin.

Tässä tapauksessa komissio arvioi kyseisen suosituksen huomioon ottaen, ovatko edellytykset täyttyneet. Jos komissio katsoo, etteivät edellytykset ole täyttyneet tai se ei yhdy viraston arvioinnin tulokseen, se hyväksyy kolmen kuukauden kuluessa mainitun suosituksen vastaanottamisesta asiaa koskevan täytäntöönpanopäätöksen, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sisällytetään 63 artiklalla perustettuun rekisteriin.

Asianomaisen jäsenvaltion on välittömästi peruttava 1 kohdan nojalla myönnetty vapautus, kun täytäntöönpanopäätös annetaan tiedoksi.

3.Jos jäsenvaltio katsoo, että liitteissä vahvistettujen sovellettavien keskeisten vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa muilla keinoilla kuin niillä, joista säädetään tämän asetuksen perusteella hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä, ja että näihin keinoihin liittyy siviili-ilmailun turvallisuuden taikka tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden tai asianomaisten viranomaisten kannalta merkittäviä etuja, se voi toimittaa komissiolle ja virastolle 63 artiklalla perustetun rekisterin välityksellä perustellun pyynnön muuttaa asianomaisia delegoituja säädöksiä tai täytäntöönpanosäädöksiä niin, että näiden muiden keinojen käyttö sallitaan.

Tässä tapauksessa viraston on ilman aiheetonta viivytystä annettava komissiolle suositus siitä, täyttääkö jäsenvaltion pyyntö ensimmäisen alakohdan vaatimukset.

Jos se on tämän kohdan soveltamisen kannalta tarpeen, komissio harkitsee viipymättä ja mainitun suosituksen huomioon ottaen asianomaisen delegoidun säädöksen tai täytäntöönpanosäädöksen muuttamista.

61 artikla

Tietojen kerääminen, vaihtaminen ja analysointi

1.Komissio, virasto ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tätä asetusta ja sen perusteella hyväksyttyjä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä soveltaessaan käytettävissään olevia tietoja, joilla on merkitystä muille osapuolille niiden hoitaessa tämän asetuksen mukaisia tehtäviään. Jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla, joiden tehtävänä on siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta tai poikkeamien analysointi, on oikeus saada kyseiset tiedot käyttöönsä tehtäviensä hoitamista varten. Nämä tiedot voidaan myös jakaa asiasta kiinnostuneille 4 kohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten mukaisesti.

2.Virasto koordinoi unionin tasolla tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tietojen keräämistä, vaihtamista ja analysoimista. Tätä varten virasto voi tehdä hallinnollisia järjestelyjä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden kanssa tai tällaisten henkilöiden yhteenliittymien kanssa tietojen keräämistä, vaihtamista ja analysointia varten.

3.Komission pyynnöstä virasto analysoi kiireellisiä tai tärkeitä kysymyksiä, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan. Tarvittaessa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toimittava yhteistyössä viraston kanssa tällaisen analyysin suorittamiseksi.

4.Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt tavoista vaihtaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot komission, viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kesken ja tällaisten tietojen levittämisestä asiasta kiinnostuneille. Sääntöjen on sisällyttävä täytäntöönpanosäädöksiin, jotka hyväksytään 116 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa yksityiskohtaisissa säännöissä on otettava huomioon seuraavat seikat:

a)tarve antaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville oikeushenkilöille ja luonnollisille henkilöille tiedot, joita he tarvitsevat 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden täyttymisen ja niiden edistämisen varmistamiseen;

b)tarve rajoittaa tietojen levittäminen ja käyttö siihen, mikä on ehdottomasti tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

c)tarve ehkäistä tietojen asettaminen saataville tai niiden käyttö syyllisyyden tai vahingonkorvausvelvollisuuden osoittamiseen.

5.Komission, viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten sekä 2 kohdassa tarkoitettujen oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden yhteenliittymien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän artiklan nojalla saamiensa tietojen asianmukaisen luottamuksellisuuden varmistamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tiukempia luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia, joista säädetään asetuksessa (EU) N:o 996/2010, asetuksessa (EU) N:o 376/2014 tai muussa unionin lainsäädännössä.

6.Jotta yleisö saisi tiedon siviili-ilmailun turvallisuuden yleisestä tasosta unionissa, virasto julkaisee vuosittain turvallisuuskatsauksen. Katsauksen on sisällettävä yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä analyysi yleisestä turvallisuustilanteesta, ja siinä on mainittava, ovatko turvallisuusriskit lisääntyneet.

62 artikla

Tietolähdesuoja

1.Kun 61 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettu kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, tietojen lähdettä on suojattava siviili-ilmailun turvallisuuteen liittyvän tietolähteen suojaamisesta annetun sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Jos tällaiset tiedot toimittaa komissiolle tai virastolle luonnollinen henkilö, näiden tietojen lähdettä ei saa paljastaa eikä lähteen henkilötietoja tallenneta yhdessä toimitettujen tietojen kanssa.

2.Jäsenvaltiot eivät saa aloittaa oikeudenkäyntiä sellaisten suunnittelemattomien tai tahattomien lainrikkomisten johdosta, jotka tulevat niiden tietoon ainoastaan siksi, että tieto näistä rikkomisista on toimitettu tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosääntöjen nojalla.

Ensimmäisen alakohdan säännöksiä ei sovelleta tapauksiin, joissa on kyse tahallisesta laiminlyönnistä tai jos ilmeinen riski on selkeällä ja vakavalla tavalla jätetty huomiotta ja on vakavasti laiminlyöty olosuhteiden edellyttämä ammatillinen huolellisuusvelvollisuus, mikä aiheuttaa ennakoitavissa olevaa vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle tai vaarantaa vakavasti siviili-ilmailun turvallisuuden tason.

3.Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön toimenpiteitä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettua tietolähdesuojaa. 

4.Työnantaja tai organisaatio, jolle palveluja tarjotaan, ei saa aiheuttaa vaikeuksia työntekijöille ja sopimusperusteiselle henkilökunnalle, joka toimittaa tietoja tätä asetusta ja sen perusteella hyväksyttyjä delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä sovellettaessa.

Ensimmäisen alakohdan säännöksiä ei sovelleta tapauksiin, joissa on kyse tahallisesta laiminlyönnistä tai jos ilmeinen riski on selkeällä ja vakavalla tavalla jätetty huomiotta ja on vakavasti laiminlyöty olosuhteiden edellyttämää ammatillista huolellisuusvelvollisuutta, mikä aiheuttaa ennakoitavissa olevaa vahinkoa henkilölle tai omaisuudelle tai vaarantaa vakavasti siviili-ilmailun turvallisuuden.

5.Tämän artiklan säännökset eivät estä jäsenvaltioita, komissiota ja virastoa toteuttamasta toimia, jotka ovat tarpeen ilmailun turvallisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi.

6.Tämän artiklan säännökset eivät vaikuta tietolähdesuojaa koskeviin sääntöihin, jotka vahvistetaan asetuksessa (EY) N:o 996/2010 ja asetuksessa (EY) N:o 376/2014.

63 artikla

Tietorekisteri

1.Virasto perustaa yhteistyössä komission ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa tietorekisterin, joka on tarpeen tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tämän asetuksen mukaisten sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvien tehtävien hoidossa, sekä hallinnoi tätä rekisteriä.

Rekisterin on sisällettävä tiedot seuraavista:

a)viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten III luvun sekä 53, 54, 55, 66, 67, 68, 69 ja 70 artiklan säännösten mukaisesti myöntämät todistukset ja vastaanottamat vakuutukset;

b)pätevien yksiköiden viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten puolesta 58 artiklan 3 kohdan mukaisesti myöntämät todistukset ja vastaanottamat vakuutukset;

c)viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten päteville yksiköille 58 artiklan mukaisesti myöntämät akkreditoinnit, myös tiedot akkreditoinnin laajuudesta;

d)jäsenvaltioiden 2 artiklan 6 ja 7 kohdan nojalla toteuttamat toimenpiteet ja komission niitä vastaavat päätökset;

e)komission 2 artiklan 4 kohdan nojalla tekemät päätökset;

f)jäsenvaltioiden 36 artiklan 2 kohdan nojalla tekemät päätökset;

g)jäsenvaltioiden vastuiden siirrot virastolle tai toiselle jäsenvaltiolle 53 ja 54 artiklojen mukaisesti, myös yksityiskohtaiset tiedot siirretyistä vastuista;

h)komission 55 artiklan mukaisesti tekemät päätökset, myös tiedot virastolle kyseisten päätösten nojalla siirretyistä vastuista;

i)komission 56 artiklan mukaisesti tekemät päätökset;

j)kansallisten toimivaltaisten viranomaisten yksittäisiä lentoaikojen määrittelyjärjestelmiä koskevat ilmoitukset, jotka toimitetaan virastolle 28 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti hyväksytyn delegoidun säädöksen perusteella ja viraston 65 artiklan 7 kohdan mukaisesti antamat niitä vastaavat lausunnot;

k)jäsenvaltioiden ilmoitukset, jotka koskevat 59 artiklan 1 kohdan nojalla välittömästi toteutettuja toimenpiteitä siviili-ilmailun turvallisuuteen liittyvään ongelmaan reagoimiseksi ja vapautusten myöntämistä 60 artiklan 1 kohdan nojalla, sekä niitä vastaavat viraston suositukset ja komission päätökset;

l)jäsenvaltioiden 60 artiklan 3 kohdan nojalla esittämät pyynnöt, jotka koskevat muita vaatimusten täyttämisen menetelmiä, ja niitä vastaavat viraston suositukset;

m)viraston 65 artiklan 4 kohdan nojalla antamat ilmoitukset ja niitä vastaavat komission päätökset;

n)muut tiedot, jotka voivat olla tarpeen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi.

2.Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, ilmailulääkärien ja ilmailulääketieteen keskusten on myös vaihdettava tietoja rekisterin välityksellä lentäjien lääketieteellisestä kelpoisuudesta. Tällaiset tiedot, myös terveystiedot, ovat henkilötietoja, jotka on rajoitettava siihen, mikä on ehdottomasti tarpeen tehokkaan lentäjien sertifioinnin ja valvonnan varmistamiseksi 20 artiklan mukaisesti.

3.Mitään rekisterissä olevia henkilötietoja, myöskään terveystietoja, ei saa säilyttää pidempään kuin on tarpeen siihen tarkoitukseen, jota varten tiedot on kerätty tai jota varten niitä myöhemmin käsitellään.

4.Jäsenvaltioiden ja viraston on varmistettava, että rekisteröidyille, joiden henkilötietoja käsitellään, ilmoitetaan tästä etukäteen.

5.Jäsenvaltiot ja virasto voivat rajoittaa rekisteröidyn oikeuksia saada tietoja, oikaista niitä ja poistaa rekisteriin sisältyviä henkilötietoja siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä siviili-ilmailun turvallisuuden turvaamiseksi direktiivin 95/46/EY 13 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 20 artiklan mukaisesti.

6.Komissiolla, virastolla, kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla ja kaikilla niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla, joiden tehtävänä on siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta, on tehtäviensä hoitamiseksi oltava verkossa suojattu pääsy rekisteriin sisältyviin tietoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 kohdan säännösten soveltamista.

Komissio ja virasto voivat tarvittaessa antaa tiettyjä rekisteriin sisältyviä tietoja, muita kuin 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja, asiasta kiinnostuneille tai saattaa tiedot julkisesti saataville.

7.Rekisteriin sisältyvät tiedot on suojattava luvattomalta pääsyltä asianmukaisten työvälineiden ja yhteyskäytäntöjen avulla. Pääsy 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin ja niiden luovuttaminen on rajattava henkilöihin, jotka ovat vastuussa lentäjien lääketieteellisen kelpoisuuden sertifioinnista ja valvonnasta, jotta he voivat hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä. Rajoitettu pääsy tietoihin voidaan myöntää myös muille valtuutetuille henkilöille rekisterin moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, erityisesti rekisterin teknistä ylläpitoa varten. Henkilöiden, joilla on pääsy henkilötietoja sisältäviin tietoihin, on saatava etukäteen koulutus henkilötietojen suojaamista koskevasta lainsäädännöstä ja siihen liittyvistä tietosuojatoimista.

8.Komissio hyväksyy rekisterin toimintaa ja hallintoa varten tarvittavat säännöt. Sääntöjen on sisällyttävä täytäntöönpanosäädöksiin, jotka hyväksytään 116 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, ja niissä on vahvistettava seuraavia näkökohtia koskevat yksityiskohtaiset säännöt:

a)rekisterin perustamiseen ja ylläpitoon liittyvät tekniset näkökohdat;

b)komission, viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten rekisteriin sisällyttämistä varten toimittamien tietojen luokitus, myös tällaisten tietojen toimittamisessa käytettävä muoto ja tapa;

c)rekisteriin sisällytettyjen tietojen säännölliset ja vakioidut päivitykset;

d)yksityiskohtaiset säännöt tiettyjen rekisteriin sisältyvien tietojen julkaisemisesta ja levittämisestä 6 kohdan mukaisesti;

e)kansallisten toimivaltaisten viranomaisten, ilmailulääkärien ja ilmailulääketieteen keskusten lentäjien lääketieteellisestä kelpoisuudesta rekisteriin sisällyttämistä varten välittämien tietojen luokitus, myös tällaisten tietojen välittämisessä käytettävä muoto ja tapa;

f)yksityiskohtaiset säännöt rekisteriin sisältyvien tietojen luvattomalta käytöltä suojaamisesta, tietojen saatavuuden rajoittamisesta ja kaikkien rekisteriin sisältyvien henkilötietojen suojaamisesta henkilötietojen suojaa, erityisesti tahattomalta tai laittomalta tuhoamiselta, häviämiseltä, muuttamiselta tai luovuttamiselta, koskevan sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti;

g)rekisteriin sisältyvien henkilötietojen, myös henkilötiedoiksi katsottavien lentäjien lääketieteellistä kelpoisuutta koskevien tietojen, enimmäissäilytysaika;

h)yksityiskohtaiset edellytykset, joilla jäsenvaltiot ja virasto voivat rajoittaa rekisteröidyn oikeuksia saada rekisteriin sisällytettyjä tietoja, oikaista niitä ja poistaa henkilötietoja 5 kohdan soveltamiseksi.

V LUKU

EUROOPAN UNIONIN LENTOTURVALLISUUSVIRASTO

I JAKSO

Tehtävät

64 artikla

Viraston perustaminen ja tehtävät

1.Perustetaan Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto.

2.Siviili-ilmailun asianmukaisen toiminnan ja kehityksen varmistamiseksi unionissa 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti virasto:

a)toteuttaa ne tehtävät ja antaa lausuntoja niistä asioista, jotka kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan;

b)avustaa komissiota valmistelemalla tämän asetuksen nojalla toteutettavia toimenpiteitä. Jos nämä toimenpiteet ovat teknisiä sääntöjä, komissio ei voi muuttaa niiden sisältöä ilman, että se kuulee virastoa edeltä käsin;

c)antaa komissiolle sen tehtäviensä hoidossa tarvitsemaa teknistä, tieteellistä ja hallinnollista tukea;

d)toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotka tämän asetuksen tai muun unionin lainsäädännön nojalla kuuluvat sen toimivaltaan;

e)suorittaa tarkastuksia, muita seurantatoimia ja tutkimuksia, jotka ovat tarpeellisia sille tällä asetuksella annettujen tehtävien hoitamiseksi, tai kun komissio sitä pyytää;

f)toteuttaa toimivaltansa puitteissa jäsenvaltioiden puolesta tehtäviä, jotka sovellettavien kansainvälisten yleissopimusten ja erityisesti Chicagon yleissopimuksen nojalla kuuluvat niille;

g)avustaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia niiden tehtävien toteuttamisessa, erityisesti tarjoamalla foorumin tietojen ja asiantuntemuksen vaihtoon;

h)osallistuu pyydettäessä suorituskykyindikaattoreiden vahvistamiseen ja mittaamiseen sekä niistä raportointiin ja niiden analysointiin, kun unionin lainsäädännössä perustetaan siviili-ilmailuun liittyviä suorituskyvyn kehittämisjärjestelmiä;

i)tekee yhteistyötä muiden unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen kanssa aloilla, joilla niiden toiminta liittyy siviili-ilmailun teknisiin näkökohtiin.

65 artikla

Viraston toimenpiteet

1.Virasto avustaa pyynnöstä komissiota tämän asetuksen muutosehdotusten sekä tämän asetuksen perusteella hyväksyttävien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten laatimisessa. Asiakirjat, jotka virasto esittää komissiolle näissä tarkoituksissa, ovat muodoltaan lausuntoja.

2.Virasto antaa komissiolle osoitettuja suosituksia 59 ja 60 artiklan soveltamiseksi.

3.Virasto antaa 104 artiklan ja tämän asetuksen perusteella hyväksyttyjen sovellettavien delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti sertifiointieritelmiä, hyväksyttäviä vaatimusten täyttämisen menetelmiä ja ohjeaineistoa tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten soveltamista varten.

4.Virasto tekee aiheelliset päätökset 53, 54, 55, 66, 67, 68, 69, 70, 71 ja 73 artiklan soveltamiseksi.

Virasto voi myöntää poikkeuksia oikeushenkilöille tai luonnollisille henkilöille, jolle se on antanut todistuksen, 60 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa ja samassa kohdassa vahvistetuin ehdoin. Viraston on tällaisessa tapauksessa välittömästi ilmoitettava komissiolle ja jäsenvaltioille 63 artiklan mukaisesti perustetun rekisterin välityksellä myönnetyistä poikkeuksista, niiden perusteluista ja tarvittaessa sovelletuista riskiä lieventävistä toimenpiteistä. Jos poikkeuksen kesto ylittää kahdeksan peräkkäistä kuukautta tai jos virasto on myöntänyt saman poikkeuksen toistuvasti ja poikkeusten kokonaiskesto ylittää kahdeksan kuukautta, komissio arvioi, täyttyvätkö edellä tarkoitetut ehdot, ja jos se katsoo, ettei näin ole, se hyväksyy tämänsisältöisen täytäntöönpanopäätöksen, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tallennetaan 63 artiklan mukaisesi perustettuun rekisteriin. Viraston on peruttava poikkeus välittömästi, kun edellä mainittu täytäntöönpanopäätös on annettu tiedoksi.

5.Virasto antaa raportteja 73 artiklan mukaisesti suoritetuista tarkastuksista ja muista seurantatoimista.

6.Virasto ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kiireellisen turvallisuusongelman ratkaisemiseksi määrittelemällä korjaavat toimet, jotka kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tai tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien oikeushenkilöiden ja luonnollisten henkilöiden on toteutettava, ja levittämällä näitä toimia koskevaa tietoa, mukaan lukien ohjeet ja suositukset, kyseisille kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ja henkilöille, kun se on tarpeellista 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

7.Virasto antaa lausuntoja yksittäisistä lentoaikojen määrittelyjärjestelmistä, joita jäsenvaltiot ovat ehdottaneet 28 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti hyväksyttyjen delegoitujen säädösten nojalla ja jotka poikkeavat viraston hyväksymistä sertifiointieritelmistä.

66 artikla

Lentokelpoisuushyväksyntä ja ympäristöhyväksyntä

1.Edellä 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja b alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden, osien ja irrallisten varusteiden osalta virasto toteuttaa tarvittaessa ja kuten Chicagon yleissopimuksessa tai sen liitteissä on määritelty jäsenvaltioiden puolesta suunnittelu-, valmistus- tai rekisteröintivaltion tehtävät, kun nämä tehtävät liittyvät suunnittelun sertifiointiin ja jatkuvaa lentokelpoisuutta koskeviin pakollisiin tietoihin. Tätä varten sen tehtävänä on erityisesti:

a)vahvistaa ja ilmoittaa hakijalle tyyppihyväksynnän perusteet kunkin sellaisen tuotteen suunnittelun osalta, jolle on haettu tyyppihyväksyntätodistusta, muutoshyväksyntätodistusta, lisätyyppihyväksyntätodistus mukaan luettuna, tai korjaussuunnitelman hyväksyntää 11 artiklan mukaisesti;

b)vahvistaa ja ilmoittaa hakijalle yksilöidyt lentokelpoisuusvaatimukset tai tuotteiden ympäristönsuojeluvaatimuksia koskevat erityismääräykset kunkin sellaisen tuotteen osalta, jolle on haettu rajoitettua lentokelpoisuustodistusta tai rajoitettua melutodistusta 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti;

c)vahvistaa ja ilmoittaa hakijalle sertifiointiperusteet kunkin sellaisen osan tai irrallisen varusteen suunnittelun osalta, jolle on haettu todistusta 12 tai 13 artiklan mukaisesti;

d)antaa suunnitteluun liittyvien lento-olosuhteiden hyväksyntä ilma-aluksille, joille on haettu lupaa ilmailuun 17 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti;

e)vahvistaa ja asettaa saataville sellaisten tuotteiden ja osien suunnitteluun sovellettavat lentokelpoisuus- ja ympäristönsuojeluvaatimukset, joista annetaan vaatimustenmukaisuusvakuutus 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

f)vastaa 51 artiklan 3 kohdan mukaisista sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä tyyppihyväksyntätodistusten, muutoshyväksyntätodistusten, lisätyyppihyväksyntätodistukset mukaan luettuina, ja korjaussuunnitelman hyväksyntöjen osalta 11 artiklan ja 17 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisessa tuotteiden suunnittelussa;

g)vastaa 51 artiklan 3 kohdan mukaisista sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä osien ja irrallisten varusteiden 12 ja 13 artiklan mukaisten suunnittelua koskevien todistusten osalta;

h)antaa sellaisten tuotteiden suunnittelua koskevat asianmukaiset ympäristötiedotteet, jotka se sertifioi 11 artiklan mukaisesti;

i)huolehtii jatkuvan lentokelpoisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä sertifioimiensa ja valvontaansa kuuluvien tuotteiden, osien ja irrallisten varusteiden suunnittelun osalta ja myös puuttuu viipymättä turvallisuus- tai turvaamisongelmiin sekä tuottaa ja levittää soveltuvaa pakollisena annettavaa tietoa.

2.Virasto vastaa 51 artiklan 3 kohdan mukaisista sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka koskevat

a)tuotteiden, osien ja irrallisten varusteiden suunnittelusta vastaavien organisaatioiden hyväksyntöjä 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

b)tuotteiden, osien ja irrallisten varusteiden valmistuksesta, huollosta ja jatkuvan lentokelpoisuuden hallinnasta vastaavien organisaatioiden ja henkilöstön koulutukseen osallistuvien organisaatioiden hyväksyntöjä 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kun kyseisten organisaatioiden päätoimipaikka sijaitsee alueella, josta mikään jäsenvaltio ei vastaa Chicagon yleissopimuksen mukaisesti.

3.Virasto vastaa 54 artiklan 3 kohdan mukaisista valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka koskevat organisaatioiden 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti antamia vakuutuksia.

67 artikla

Lentomiehistön sertifiointi

1.Virasto vastaa 51 artiklan 3 kohdan mukaisista sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka koskevat 22 artiklassa tarkoitettujen lentäjien ja matkustamomiehistön koulutusorganisaatioiden ja ilmailulääketieteen keskuksen hyväksyntöjä, kun kyseisten organisaatioiden ja keskusten päätoimipaikka sijaitsee alueella, josta mikään jäsenvaltio ei vastaa Chicagon yleissopimuksen mukaisesti.

2.Virasto vastaa 51 artiklan 3 kohdan mukaisista valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka koskevat 23 artiklan mukaisia simulaatiokoulutuslaitteiden todistuksia kussakin seuraavista tapauksista:

a)laitetta käyttää organisaatio, jolle virasto on myöntänyt todistuksen 1 kohdan mukaisesti;

b)laite sijaitsee alueella, josta jokin jäsenvaltio vastaa Chicagon yleissopimuksen mukaisesti, ja laitetta käyttää organisaatio, jonka virasto on sertifioinut 1 kohdan mukaisesti ja jonka päätoimipaikka sijaitsee edellä mainitun alueen ulkopuolella;

c)laite sijaitsee alueella, josta mikään jäsenvaltio ei vastaa Chicagon yleissopimuksen mukaisesti, paitsi jos laitetta käyttää organisaatio, jolle virasto ei ole myöntänyt todistusta 1 kohdan mukaisesti ja jonka päätoimipaikka sijaitsee edellä mainitulla alueella.

68 artikla

Ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut

1.Virasto vastaa 51 artiklan 3 kohdan mukaisista sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka koskevat

a)36 artiklassa tarkoitettuja ATM/ANS-palvelujen tarjoajien todistuksia, kun kyseisten palveluntarjoajien päätoimipaikka sijaitsee perustamissopimusten soveltamisalueen ulkopuolella ja ne vastaavat ATM/ANS-palvelujen tarjoamisesta kyseisen alueen ilmatilassa;

b)36 artiklassa tarkoitettuja ATM/ANS-palvelujen tarjoajien todistuksia, kun kyseiset palveluntarjoajat tarjoavat yleiseurooppalaisia ATM/ANS-palveluja;

c)37 artiklassa tarkoitettujen organisaatioiden todistuksia ja niiden antamia vakuutuksia, kun kyseiset organisaatiot osallistuvat yleiseurooppalaisten ATM/ANS-järjestelmien ja -rakenneosien suunnitteluun, valmistukseen ja huoltoon;

d)sellaisten ATM/ANS-palvelujen tarjoajien antamia vakuutuksia, joille virasto on antanut todistuksen a ja b alakohdan mukaisesti, sellaisten ATM/ANS-järjestelmien ja -rakenneosien osalta, jotka kyseiset palveluntarjoajat ottavat käyttöön 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.Edellä 38 artiklassa tarkoitettujen järjestelmien ja rakenneosien osalta viraston on

a)mikäli 39 artiklan mukaisesti hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, vahvistettava ja ilmoitettava hakijalle sellaisten turvallisuuden tai yhteentoimivuuden kannalta välttämättömien ATM/ANS-järjestelmien ja -rakenneosien yksityiskohtaiset tekniset eritelmät, joille on saatava todistus tai joista on annettava vakuutus 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)mikäli 39 artiklan mukaisesti hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä niin säädetään, vastattava 51 artiklan 3 kohdan mukaisista sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka koskevat turvallisuuden tai yhteentoimivuuden kannalta välttämättömille ATM/ANS-järjestelmille ja -rakenneosille 38 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnettyjä todistuksia ja niistä annettuja vakuutuksia.

69 artikla

Lennonjohtajien hyväksyntä

Virasto vastaa 51 artiklan 3 kohdan mukaisista sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka koskevat 42 artiklassa tarkoitettujen lennonjohtajien koulutusorganisaatioiden todistuksia, kun kyseisten organisaatioiden päätoimipaikka sijaitsee alueella, josta mikään jäsenvaltio ei vastaa Chicagon yleissopimuksen mukaisesti, ja tarvittaessa niiden henkilöstön todistuksia.

70 artikla

Kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajat ja kansainvälinen turvallisuusvalvonta

1.Virasto vastaa 51 artiklan 3 kohdan mukaisista sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka koskevat 49 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle toiminnalle myönnettäviä lupia ja 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toiminnanharjoittajien antamia vakuutuksia, jollei jokin jäsenvaltio toteuta kyseisten toiminnanharjoittajien osalta kotivaltion tehtäviä.

2.Virasto vastaa 51 artiklan 3 kohdan mukaisista sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvistä tehtävistä, jotka koskevat 50 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja ilma-alusten ja lentäjien lupia.

3.Virasto avustaa pyynnöstä komissiota asetuksen (EY) N:o 2111/2005 täytäntöönpanossa toteuttamalla tarvittavia arviointeja kolmansien maiden toiminnanharjoittajista ja niiden valvonnasta vastaavista viranomaisista, mukaan lukien paikan päällä tehtävät arviointikäynnit. Se toimittaa arviointien tulokset sekä asiaankuuluvat suositukset komissiolle.

71 artikla

Viraston suorittamat tutkimukset

1.Virasto suorittaa joko itse tai kansallisten toimivaltaisten viranomaisten taikka pätevien yksiköiden välityksellä tutkintoja, jotka ovat tarpeellisia sen 51 artiklan 3 kohdan mukaisten sertifiointiin, valvontaan ja vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvien tehtävien toteuttamiseksi.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tutkimusten suorittamiseksi virastolla on valtuudet

a)vaatia oikeushenkilöitä tai luonnollisia henkilöitä, joille se on myöntänyt todistuksen tai jotka ovat antaneet sille vakuutuksen, toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot;

b)vaatia näitä henkilöitä antamaan suullinen selitys mistä tahansa tosiasiasta, asiakirjasta, esineestä, menetelmästä tai muusta aiheesta, jolla on merkitystä sen määrittämisessä, noudattaako henkilö tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännöksiä;

c)päästä näiden henkilöiden kaikkiin tiloihin, kaikille alueille ja kaikkiin liikennevälineisiin;

d)tutkia kaikkia näiden henkilöiden hallussa tai käytössä olevia asiakirjoja, tallenteita tai tietoja, riippumatta siitä, millaiselle välineelle kyseiset tiedot on tallennettu, ja ottaa niistä kopioita ja otteita.

Virastolla on myös valtuudet käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia suhteessa muihin oikeushenkilöihin tai luonnollisiin henkilöihin, joiden voidaan kohtuudella olettaa pitävän hallussaan tai voivan käyttää tietoja, joilla on merkitystä määritettäessä, noudattaako henkilö, jolle virasto on myöntänyt todistuksen tai joka on antanut virastolle vakuutuksen, tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännöksiä.

Tämän kohdan mukaisia valtuuksia on käytettävä sen jäsenvaltion tai kolmannen maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa tutkinta tapahtuu, ottaen asianmukaisesti huomioon asianomaisten henkilöiden oikeudet ja oikeutetut edut ja noudattaen suhteellisuusperiaatetta. Jos sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan pääsy c alakohdassa tarkoitettuihin tiloihin, alueille ja liikennevälineisiin edellyttää ennakkolupaa kyseisen jäsenvaltion tai kolmannen maan oikeusviranomaiselta, näitä valtuuksia saa käyttää vasta tällaisen ennakkoluvan saamisen jälkeen.

3.Viraston on varmistettava, että sen henkilöstön jäsenillä ja tarvittaessa kaikilla muilla tutkintaan osallistuvilla asiantuntijoilla on riittävä pätevyys, he ovat saaneet riittävät ohjeet ja he ovat asianmukaisesti valtuutettuja. Näiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus.

4.Sen jäsenvaltion, jonka alueella tutkinta suoritetaan, toimivaltaisten viranomaisten virkamiesten on viraston pyynnöstä avustettava tutkinnan suorittamisessa. Kun tällaista apua tarvitaan, viraston on ilmoitettava tutkinnasta ja tarvittavasta avusta jäsenvaltioille, jonka alueella tutkinta suoritetaan, hyvissä ajoin ennen tutkintaa.

72 artikla

Sakot ja uhkasakot

1.Komissio voi viraston pyynnöstä määrätä oikeushenkilölle tai luonnolliselle henkilölle, jolle virasto on myöntänyt todistuksen tai joka on antanut virastolle vakuutuksen tämän asetuksen mukaisesti, joko toisen tai molemmat seuraavista:

a)sakko, kun kyseinen henkilö on tahallisesti tai tuottamuksellisesti rikkonut jotain tämän asetuksen tai sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännöstä;

b)uhkasakko, kun kyseinen henkilö on rikkonut jotain tällaista säännöstä tai kun tällainen rikkomisen uhka on välitön, tarkoituksena pakottaa kyseinen henkilö noudattamaan mainittuja säännöksiä.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sakkojen ja uhkasakkojen on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Niissä on otettava huomioon tapauksen vakavuus ja erityisesti turvallisuuden tai ympäristönsuojelun vaarantamisen aste sekä asianomaisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön taloudellinen kestokyky.

Sakon määrä saa olla enintään 4 prosenttia asianomaisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön vuosituloista tai vuosittaisesta liikevaihdosta. Uhkasakon määrä saa olla enintään 2,5 prosenttia asianomaisen oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön keskimääräisistä päivittäisistä tuloista tai keskimääräisestä päivittäisestä liikevaihdosta.

3.Komissio määrää sakkoja ja uhkasakkoja 1 kohdan mukaisesti ainoastaan kun muut tässä asetuksessa ja sen perusteella hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä säädetyt toimenpiteet, joilla puututaan tällaisiin rikkomisiin, eivät ole riittäviä tai oikeasuhteisia.

4.Liittyen sakkojen ja uhkasakkojen määräämiseen tämän artiklan säännösten mukaisesti, komissio vahvistaa 117 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä

a)yksityiskohtaiset perusteet ja yksityiskohtaisen menetelmän sakkojen tai uhkasakkojen suuruuden määrittämistä varten;

b)tutkintaa, liitännäistoimia ja raportointia sekä päätöksentekoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien puolustautumisoikeutta, tiedonsaantioikeutta, oikeusapua ja luottamuksellisuutta koskevat sekä ajalliset säännökset; ja

c)sakkojen ja uhkasakkojen perimistä koskevat menettelyt.

5.Euroopan unionin tuomioistuimella on täysi toimivalta tutkia valitukset, jotka koskevat komission 1 kohdan mukaisesti tekemiä päätöksiä. Se voi kumota sakon tai uhkasakon taikka alentaa tai korottaa sitä.

6.Komission 1 kohdan mukaisesti tekemät päätökset eivät ole luonteeltaan rikosoikeudellisia.

73 artikla

Jäsenvaltioita koskeva seuranta

1.Virasto avustaa komissiota sen seuratessa tämän asetuksen tai sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten soveltamista jäsenvaltioissa suorittamalla tarkastuksia ja muita seurantatoimia. Näiden tarkastusten ja muiden seurantatoimien avulla on myös pyrittävä auttamaan jäsenvaltioita varmistamaan mainittujen säännösten yhdenmukainen soveltaminen.

Virasto raportoi komissiolle tämän kohdan mukaisesti suoritetuista tarkastuksista ja muista seurantatoimista.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten ja muiden seurantatoimien suorittamiseksi virastolla on valtuudet

a)vaatia kaikkia tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja kaikkia oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot;

b)vaatia näitä viranomaisia ja henkilöitä antamaan suullinen selitys mistä tahansa tosiasiasta, asiakirjasta, esineestä, menetelmästä tai muusta aiheesta, jolla on merkitystä sen määrittämisessä, noudattaako jäsenvaltio tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännöksiä;

c)päästä näiden viranomaisten ja henkilöiden kaikkiin tiloihin, kaikille alueille ja kaikkiin liikennevälineisiin;

d)tutkia kaikkia näiden viranomaisten ja henkilöiden hallussa tai käytössä olevia asiakirjoja, tallenteita tai tietoja, riippumatta siitä, millaiselle välineelle kyseiset tiedot on tallennettu, ja ottaa niistä kopioita ja otteita.

Virastolla on myös valtuudet käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia suhteessa muihin oikeushenkilöihin tai luonnollisiin henkilöihin, joiden voidaan kohtuudella olettaa pitävän hallussaan tai voivan käyttää tietoja, joilla on merkitystä määritettäessä, noudattaako jäsenvaltio tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännöksiä.

Tämän kohdan mukaisia valtuuksia on käytettävä sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa tarkastus tai muut seurantatoimet suoritetaan, ottaen asianmukaisesti huomioon asianomaisten viranomaisten ja henkilöiden oikeudet ja oikeutetut edut ja noudattaen suhteellisuusperiaatetta. Jos sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaan pääsy c alakohdassa tarkoitettuihin tiloihin, alueille ja liikennevälineisiin edellyttää ennakkolupaa kyseisen jäsenvaltion oikeusviranomaiselta, näitä valtuuksia saa käyttää vasta tällaisen ennakkoluvan saamisen jälkeen.

3.Viraston on varmistettava, että sen henkilöstön jäsenillä ja tarvittaessa kaikilla muilla tarkastukseen tai muuhun seurantatoimeen osallistuvilla asiantuntijoilla on riittävä pätevyys, he ovat saaneet riittävät ohjeet ja he ovat asianmukaisesti valtuutettuja. Näiden henkilöiden on valtuuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus.

Viraston on ilmoitettava tarkastuksesta tai muusta seurantatoimesta asianomaiselle jäsenvaltioille hyvissä ajoin ennen toimen toteuttamista ja ilmoitettava toimen toteuttavien henkilöstönsä jäsenten tai muiden asiantuntijoiden henkilöllisyys.

4.Asianomaisen jäsenvaltion on helpotettava tarkastuksen tai muun seurantatoimen suorittamista. Sen on varmistettava, että asianomaiset viranomaiset ja henkilöt tekevät yhteistyötä viraston kanssa.

Jos oikeushenkilö tai luonnollinen henkilö ei tee yhteistyötä viraston kanssa, asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava virastolle tarvittavaa apua, jotta se voi suorittaa tarkastuksen tai muun seurantatoimen.

5.Kun tämän artiklan mukaisesti suoritettava tarkastus tai muu seurantatoimi edellyttää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaan oikeushenkilöön tai luonnolliseen henkilöön kohdistuvaa tarkastusta tai muuta seurantatointa, sovelletaan 71 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan säännöksiä.

6.Viraston tämän artiklan mukaisesti laatimat raportit on jäsenvaltion pyynnöstä asetettava saataville sen jäsenvaltion yhdellä tai useammalla unionin virallisella kielellä, jossa tarkastus suoritetaan.

7.Virasto julkaisee tiivistelmän tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten soveltamisesta kussakin jäsenvaltiossa. Se sisällyttää nämä tiedot 61 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun vuotuiseen turvallisuuskatsaukseen.

8.Virasto osallistuu tämän asetuksen tai sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten säännösten soveltamisen vaikutusten arviointiin suhteessa 1 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission 113 artiklan mukaisesti tekemää arviointia.

9.Komissio hyväksyy yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat viraston työmenetelmiä tämän artiklan mukaisia tehtäviä suoritettaessa. Sääntöjen on sisällyttävä täytäntöönpanosäädöksiin, jotka hyväksytään 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

74 artikla

Tutkimus ja innovointi

1.Virasto avustaa jäsenvaltioita ja komissiota keskeisten tutkimusaiheiden määrittämisessä siviili-ilmailun alalla, jotta voidaan auttaa varmistamaan yhdenmukaisuus ja koordinointi julkisrahoitteisen tutkimuksen ja kehittämisen ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien toimintapolitiikkojen välillä.

2.Virasto tukee komissiota tutkimus- ja innovointitoimia koskevien unionin puiteohjelmien ja vuotuisten ja monivuotisten työohjelmien laatimisessa ja toteuttamisessa, myös arviointimenettelyjen toteuttamisessa, rahoitettujen hankkeiden arvioinnissa sekä tutkimus- ja innovaatiohankkeiden tulosten hyödyntämisessä.

3.Virasto voi kehittää ja rahoittaa tutkimustoimintaa sikäli kuin se ehdottomasti liittyy sen toimialaan kuuluvien toimintojen parantamiseen. Viraston tutkimustarpeet ja -toimet on esitettävä sen vuotuisessa työohjelmassa.

4.Viraston rahoittaman tutkimustoiminnan tulokset on julkaistava, elleivät tekijänoikeuslainsäädännön sovellettavat säännöt tai 112 artiklassa tarkoitetut viraston turvallisuussäännöt estä tällaista julkaisua.

5.Virasto voi 64 artiklan 1–4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi suorittaa myös tilapäisiä tutkimustoimia sillä edellytyksiä, että nämä toimet sopivat yhteen viraston tehtävien ja tämän asetuksen tavoitteiden kanssa.

75 artikla

Ympäristönsuojelu

1.Toimenpiteillä, joita virasto toteuttaa päästöjen ja melun suhteen 11 artiklassa tarkoitettua tuotteiden suunnittelun sertifiointia varten, on pyrittävä ehkäisemään kyseessä olevista siviili-ilmailutoiminnoista ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheutuvat merkittävät haittavaikutukset.

2.Jäsenvaltioiden, komission, viraston sekä muiden unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen on, kunkin oman toimivaltansa puitteissa, tehtävä yhteistyötä ympäristöasioissa, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1907/2006 21 käsitellyt asiat, sen varmistamiseksi, että ympäristönsuojelun, ihmisten terveyden ja siviili-ilmailun muiden teknisten alojen keskinäiset riippuvuussuhteet otetaan huomioon.

3.Virasto avustaa komissiota siviili-ilmailun ympäristönsuojelupolitiikan ja -toimien määrittelyssä ja koordinoinnissa, erityisesti tekemällä tutkimuksia ja simulaatioita ja antamalla teknisiä neuvoja.

4.Tiedottaakseen asianosaisille ja yleisölle virasto julkaisee joka kolmas vuosi ympäristökatsauksen, jossa esitetään objektiivinen selvitys siviili-ilmailuun liittyvän ympäristönsuojelun tilasta unionissa.

76 artikla

Ilmailun turvaaminen

1.Jäsenvaltioiden, komission ja viraston on tehtävä yhteistyötä siviili-ilmailun turvaamiseen liittyvissä asioissa, kyberturvallisuus mukaan lukien, sen varmistamiseksi, että siviili-ilmailun turvallisuuden ja turvaamisen keskinäiset riippuvuussuhteet otetaan huomioon.

2.Virasto antaa komissiolle pyynnöstä teknistä apua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2008 22 täytäntöönpanossa, myös turvatoimiin liittyvien tarkastusten suorittamisessa ja mainitun asetuksen nojalla hyväksyttävien toimenpiteiden valmistelussa.

3.Virasto voi toteuttaa 65 artiklan 6 kohdan ja 66 artiklan 1 kohdan i alakohdan nojalla tarvittavat toimenpiteet siviili-ilmailun turvaamiseksi siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta. Viraston on ennen tällaisten toimenpiteiden toteuttamista saatava komission suostumus ja kuultava jäsenvaltioita.

77 artikla

Kansainvälinen yhteistyö

1.Virasto avustaa pyynnöstä komissiota sen hoitaessa suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa. Tällaisen avunannon on erityisesti edistettävä sääntöjen yhdenmukaistamista ja todistusten vastavuoroista tunnustamista.

2.Virasto voi tehdä yhteistyötä kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Virasto voi tätä varten vahvistaa työjärjestelyt näiden viranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, edellyttäen että komissio antaa tähän ennakkohyväksynnän.

3.Virasto avustaa jäsenvaltioita niille tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevista kansainvälisistä sopimuksista ja erityisesti Chicagon yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden noudattamisessa.

4.Virasto perustaa yhteistyössä jäsenvaltioiden ja komission kanssa rekisterin, jota se päivittää tarpeen mukaan ja joka sisältää

a)tiedot tämän asetuksen, sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten sekä viraston tämän asetuksen nojalla toteuttamien toimenpiteiden yhdenmukaisuudesta kansainvälisten standardien ja suositeltujen menettelytapojen kanssa;

b)muut tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvät tiedot, jotka ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille ja joilla on merkitystä ICAOn seuratessa, noudattavatko jäsenvaltiot Chicagon yleissopimusta ja kansainvälisiä standardeja ja suositeltuja menettelytapoja.

Jäsenvaltioiden on käytettävä tähän rekisteriin sisältyviä tietoja pannessaan täytäntöön Chicagon yleissopimuksen 38 artiklan mukaisia velvoitteitaan ja antaessaan ICAOlle tietoja yleisen turvallisuusvalvonnan arviointiohjelman yhteydessä.

5.Komission, viraston ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä asiantuntijoiden verkoston kautta yhteistyötä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa ja ICAOn työhön liittyvissä teknisissä kysymyksissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perustamissopimuksen asiaa koskevien määräysten soveltamista.

Virasto antaa tälle verkostolle tarvittavaa hallinnollista tukea, muun muassa avustamalla sen kokousten valmistelussa ja järjestämisessä.

6.Virasto voi 64 artiklan 1–5 kohdassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi harjoittaa myös tilapäistä teknistä yhteistyötä ja toteuttaa tutkimus- ja avustushankkeita kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa sillä edellytyksiä, että nämä toimet sopivat yhteen viraston tehtävien ja tämän asetuksen 1 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden kanssa.

78 artikla

Kriisinhallinta

1.Virasto edistää toimivaltansa puitteissa nopeaa reagointia ilmaliikenteen kriiseihin ja tällaisten kriisien lieventämistä.

2.Virasto osallistuu komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 23 18 artiklan mukaisesti perustetun Euroopan ilmaliikenteen kriisien koordinointiyksikön (EACCC) toimintaan.

79 artikla

Ilmailualan koulutus

Virasto voi parhaiden käytäntöjen sekä tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen toimenpiteiden yhdenmukaisen täytäntöönpanon edistämiseksi tarjota koulutusta, myös ulkopuolisten kouluttajien kautta, kansallisille toimivaltaisille viranomaisille, kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille, kansainvälisille järjestöille, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville oikeushenkilöille ja luonnollisille henkilöille sekä muille asianomaisille osapuolille. Virasto vahvistaa ja julkaisee virallisessa julkaisussaan ehdot, jotka ulkopuolisten kouluttajien on täytettävä, kun virasto käyttää niitä tämän artiklan soveltamiseksi.

80 artikla

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttaminen

Virasto antaa komissiolle pyynnöstä teknistä apua, kun virastolla on tarvittavaa asiantuntemusta, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisessa, erityisesti

a)tekemällä teknisiä tarkastuksia, teknisiä tutkimuksia ja selvityksiä;

b)edistämällä lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän toteuttamista;

c)edistämällä ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman toteuttamista, mukaan lukien yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimusohjelman (SESAR) kehittäminen ja toteuttaminen.

II JAKSO

Sisäinen rakenne

81 artikla

Oikeudellinen asema, sijainti ja paikallistoimistot

1.Virasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö.

2.Virastolla on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeus- ja oikeustoimikelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.Viraston kotipaikka on Köln, Saksan liittotasavalta.

4.Virasto voi perustaa paikallistoimistoja jäsenvaltioihin 91 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos jäsenvaltiot siihen suostuvat.

5.Viraston oikeudellisena edustajana toimii sen pääjohtaja.

82 artikla

Henkilöstö

1.Viraston palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja 24 sekä näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosäännöksiä, jotka on annettu unionin toimielinten yhteisellä päätöksellä.

2.Virasto voi käyttää tilapäisesti lähetettyjä kansallisia asiantuntijoita tai muuta henkilöstöä, joka ei ole viraston palveluksessa. Hallintoneuvosto tekee päätöksen, jossa vahvistetaan säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä viraston palvelukseen.

83 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

84 artikla

Vastuu

1.Sopimussuhteeseen perustuva viraston vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta antaa ratkaisu viraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun osalta virasto korvaa sen yksikköjen tai henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

4.Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.Viraston henkilöstöön kuuluvien henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

85 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.Virastolla on hallintoneuvosto.

2.Hallintoneuvosto

a)nimittää pääjohtajan ja jatkaa tarvittaessa tämän toimikautta tai erottaa tämän 92 artiklan mukaisesti;

b)hyväksyy viraston toimintaa koskevan konsolidoidun vuosikertomuksen ja lähettää sen viimeistään kunkin vuoden 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle. Toimintaa koskeva konsolidoitu vuosikertomus julkaistaan;

c)hyväksyy vuosittain viraston ohjelma-asiakirjan äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 106 artiklan mukaisesti;

d)hyväksyy viraston vuotuisen talousarvion äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä 109 artiklan 11 kohdan mukaisesti;

e)vahvistaa menettelyt, joiden mukaisesti pääjohtaja tekee 104 ja 105 artiklassa tarkoitettuja päätöksiä;

f)hoitaa 109, 110 ja 114 artiklan mukaisesti viraston talousarvioon liittyvät tehtävänsä;

g)nimittää valituslautakuntien jäsenet 94 artiklan mukaisesti;

h)käyttää kurinpidollista toimivaltaa toimitusjohtajaan nähden;

i)antaa lausuntonsa 115 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista maksuja koskevista säännöistä;

j)vahvistaa oman työjärjestyksensä ja johtokunnan työjärjestyksen;

k)päättää virastoa koskevista kielijärjestelyistä;

l)hyväksyy kaikki päätökset, jotka koskevat viraston sisäisten rakenteiden vahvistamista ja tarvittaessa niiden muuttamista;

m)käyttää 6 kohdan mukaisesti viraston henkilöstön suhteen henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’;

n)vahvistaa tarvittavat henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan mukaisesti;

o)huolehtii siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

p)hyväksyy jäsentensä sekä valituslautakuntien jäsenten eturistiriitojen ehkäisemistä ja ratkaisemista koskevat säännöt;

q)vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt 114 artiklan mukaisesti;

r)jollei henkilöstösäännöistä ja muuhun henkilöstöön sovellettavista palvelussuhteen ehdoista muuta johdu, nimittää tilinpitäjän, joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti;

s)hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannukset ja hyödyt;

t)antaa lausunnon Euroopan lentoturvallisuusohjelman luonnoksesta 5 artiklan mukaisesti;

u)hyväksyy Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman 6 artiklan mukaisesti.

3.Hallintoneuvosto voi antaa pääjohtajalle neuvoja kaikista tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin aloihin liittyvistä asioista.

4.Hallintoneuvosto perustaa neuvoa-antavan elimen, joka koostuu kaikkien sellaisten osapuolten edustajista, joihin viraston työ vaikuttaa, ja kuulee sitä ennen 2 kohdan c, e, f ja i alakohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä. Hallintoneuvosto voi myös päättää kuulla neuvoa-antavaa elintä muissa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa kysymyksissä. Neuvoa-antavan elimen lausunto ei missään tapauksessa sido hallintoneuvostoa.

5.Hallintoneuvosto voi perustaa työelimiä avustamaan sitä tehtäviensä suorittamisessa, kuten päätöstensä valmistelussa ja niiden täytäntöönpanon seurannassa.

6.Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohdan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklan mukaisesti päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta pääjohtajalle ja vahvistetaan ehdot, joiden täyttyessä toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Pääjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää pääjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin pääjohtaja.

86 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.Hallintoneuvosto koostuu jäsenvaltioiden ja komission edustajista, joilla kaikilla on äänioikeus. Kukin jäsenvaltio nimeää hallintoneuvostoon yhden jäsenen sekä varajäsenen edustamaan jäsentä tämän poissa ollessa. Komissio nimeää kaksi jäsentä ja heidän varajäsenensä. Jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta. Toimikautta voidaan jatkaa.

2.Hallintoneuvoston jäsenet ja heidän varajäsenensä nimitetään heidän siviili-ilmailun alaa koskevan tietämyksensä, tunnustetun kokemuksensa ja sitoutuneisuutensa perusteella ottaen huomioon asianmukaiset johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot, joita on käytettävä tämän asetuksen tavoitteiden edistämiseksi. Heillä on oltava yleinen vastuu ainakin siviili-ilmailun turvallisuuspolitiikasta omassa jäsenvaltiossaan.

3.Kaikkien osapuolten on pyrittävä rajoittamaan hallintoneuvostoon kuuluvien edustajiensa vaihtuvuutta, jotta voidaan varmistaa hallintoneuvoston työskentelyn jatkuvuus. Kaikkien osapuolten on pyrittävä naisten ja miesten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

4.Euroopan kolmansien maiden edustajien osallistuminen hallintoneuvostoon työskentelyyn tarkkailijoina ja tällaista osallistumista koskevat ehdot määritellään tarvittaessa 118 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa.

5.Edellä 85 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu neuvoa-antava elin nimeää neljä jäsenistään osallistumaan hallintoneuvoston työskentelyyn tarkkailijoina. Näiden on edustettava neuvoa-antavassa elimessä edustettavia näkemyksiä mahdollisimman laajasti. Tarkkailijoiden toimikausi on 24 kuukautta, ja se voidaan uusia kerran 24 kuukaudeksi.

87 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.Hallintoneuvosto valitsee äänivaltaisten jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajan ollessa estynyt hoitamasta tehtäviään puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja.

2.Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia kerran neljäksi vuodeksi. Jos heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä.

88 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

2.Hallintoneuvosto pitää vähintään kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajan tai komission pyynnöstä tai jos vähintään kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.

3.Viraston pääjohtaja osallistuu kokouksiin ilman äänioikeutta.

4.Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden näkemyksellä voi olla merkitystä.

5.Virasto vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

89 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.Hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänivaltaisten jäsentensä enemmistöllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 85 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan ja 92 artiklan 7 kohdan soveltamista. Hallintoneuvoston jäsenen pyynnöstä 85 artiklan 2 kohdan k alakohdassa tarkoitettu päätös on tehtävä yksimielisesti.

2.Jokaisella 86 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyllä jäsenellä on yksi ääni. Jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää hänen äänioikeuttaan. Tarkkailijoilla ja viraston pääjohtajalla ei ole äänioikeutta.

3.Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaiset äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

4.Talousarvioon tai henkilöresursseihin liittyvät päätökset edellyttävät komission puoltavaa ääntä, jotta ne voidaan hyväksyä.

90 artikla

Johtokunta

1.Hallintoneuvostoa avustaa johtokunta.

2.Johtokunta

a)valmistelee päätökset hallintoneuvoston hyväksyttäviksi;

b)huolehtii yhdessä hallintoneuvoston kanssa siitä, että sisäisen tai ulkoisen tarkastuksen raportteihin ja arviointeihin perustuvien havaintojen ja suositusten sekä OLAFin tutkimusten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

c)avustaa ja neuvoo pääjohtajaa hallintoneuvoston päätösten täytäntöönpanossa hallinnon ja varainhoidon valvonnan lujittamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 91 artiklassa vahvistettuja pääjohtajan velvollisuuksia.

3.Johtokunta tekee tarvittaessa kiireellisissä tapauksissa tiettyjä väliaikaisia päätöksiä hallintoneuvoston puolesta, erityisesti hallinnollisista kysymyksistä, mukaan lukien nimittävän viranomaisen toimivallan siirron keskeyttäminen, sekä talousarvioon liittyvistä kysymyksissä. Ne on annettava mahdollisimman pian hallintoneuvoston kokouksen vahvistettavaksi.

4.Johtokuntaan kuuluvat hallintoneuvoston puheenjohtaja, kaksi komission edustajaa ja kuusi muuta hallintoneuvoston jäsentensä keskuudesta nimittämää jäsentä, joilla on äänioikeus. Hallintoneuvoston puheenjohtaja on myös johtokunnan puheenjohtaja. Pääjohtaja osallistuu johtokunnan kokouksiin, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Neuvoa-antava elin voi nimetä yhden jäsenistään tarkkailijaksi.

5.Johtokunnan jäsenten toimikausi on sama kuin hallintoneuvoston jäsenten. Johtokunnan jäsenten toimikausi päättyy, kun heidän jäsenyytensä hallintoneuvostossa päättyy.

6.Johtokunta pitää vähintään yhden sääntömääräisen kokouksen joka kolmas kuukausi. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jäsentensä pyynnöstä.

7.Hallintoneuvosto vahvistaa johtokunnan työjärjestyksen.

91 artikla

Pääjohtajan tehtävät

1.Pääjohtaja vastaa viraston johtamisesta. Pääjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle. Pääjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti, eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission, hallintoneuvoston ja johtokunnan toimivaltaa.

2.Pääjohtaja raportoi pyydettäessä Euroopan parlamentille tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää pääjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

3.Pääjohtaja vastaa virastolle tällä asetuksella ja muilla unionin säädöksillä asetettujen tehtävien täytäntöönpanosta. Pääjohtajan vastuulla on erityisesti

a)65 artiklassa määriteltyjen viraston toimenpiteiden hyväksyminen tässä asetuksessa ja sen perusteella hyväksytyissä delegoiduissa säädöksissä ja täytäntöönpanosäädöksissä asetetuissa rajoissa;

b)71 ja 73 artiklassa säädetyistä tutkimuksista, tarkastuksista ja muista seurantatoimista päättäminen;

c)päättäminen tehtävien siirtämisestä päteville yksiköille 58 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä tutkimusten teettämisestä viraston puolesta kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla tai pätevillä yksiköillä 71 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

d)sellaisten tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen, jotka koskevat kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä viraston toimia;

e)tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen, mukaan lukien sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, sen varmistamiseksi, että virasto toimii tämän asetuksen mukaisesti;

f)hallintoneuvoston tekemien päätösten täytäntöönpano;

g)viraston toimintaa koskevan vuotuisen konsolidoidun toimintakertomuksen laatiminen ja sen esittäminen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi;

h)viraston tuloja ja menoja koskevan alustavan ennakkoarvion valmistelu 109 artiklan mukaisesti ja viraston talousarvion toteuttaminen 110 artiklan mukaisesti;

i)toimivaltansa siirtäminen muille viraston henkilöstön jäsenille. Komissio määrittelee tällaisia toimivallan siirtoja koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joiden on sisällyttävä 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen hyväksyttäviin täytäntöönpanosäädöksiin;

j)106 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan valmistelu ja sen toimittaminen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi sen jälkeen, kun siitä on saatu komission lausunto;

k)106 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ohjelma-asiakirjan täytäntöönpano ja siitä raportointi hallintoneuvostolle;

l)toimintasuunnitelman laatiminen jatkotoimista, joita toteutetaan sisäisen tai ulkoisen tarkastusten raporttien ja arviointien päätelmien sekä OLAFin tutkimusten perusteella, ja raportointi edistymisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti hallintoneuvostolle ja johtokunnalle;

m)unionin taloudellisten etujen suojaaminen soveltamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä, toteuttamalla tehokkaita tarkastuksia ja, jos väärinkäytöksiä havaitaan, perimällä takaisin aiheettomasti maksetut määrät ja tarvittaessa määräämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia;

n)viraston petostentorjuntastrategian valmistelu ja sen esittäminen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi;

o)virastoon sovellettavien varainhoitosääntöjen luonnoksen valmistelu;

p)Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman ja sen myöhempien päivitysten valmistelu ja niiden esittäminen hallintoneuvostolle hyväksyttäviksi;

q)raportointi hallintoneuvostolle Euroopan lentoturvallisuussuunnitelman täytäntöönpanosta;

r)vastaaminen komission tämän asetuksen mukaisesti esittämiin avustuspyyntöihin;

s)53 ja 54 artiklan mukaisesti virastolle siirrettävien vastuiden hyväksyminen;

t)viraston päivittäisen toiminnan hallinnointi.

4.Pääjohtajan vastuulla on myös päättää, onko viraston tehtävien tehokkaan ja toimivan toteuttamisen kannalta tarpeellista perustaa yksi tai useampi paikallistoimisto yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Tällainen päätös edellyttää etukäteen annettua suostumusta komissiolta, hallintoneuvostolta ja siltä jäsenvaltiolta, johon paikallistoimisto on tarkoitus perustaa. Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä.

92 artikla

Pääjohtaja

1.Pääjohtaja otetaan palvelukseen viraston väliaikaisena toimihenkilönä muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

2.Hallintoneuvosto nimittää pääjohtajan ansioiden ja todistuksin osoitetun pätevyyden sekä siviili-ilmailun kannalta merkityksellisen kokemuksen perusteella komission avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen laatiman ehdokasluettelon pohjalta.

Pääjohtajan työsopimusta tehtäessä virastoa edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Hallintoneuvoston valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3.Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii arvion, jossa tarkastellaan pääjohtajan suoriutumista tehtävistään sekä viraston tulevia tehtäviä ja haasteita.

4.Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 3 kohdassa tarkoitettu arvio, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi. Hallintoneuvoston on ennen pääjohtajan toimikauden jatkamista ilmoitettava Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Pääjohtaja voidaan kutsua kuukautta ennen tällaisen määräajan pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

5.Pääjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi enää jatketun toimikautensa lopussa osallistua saman toimen valintamenettelyyn.

6.Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.

7.Hallintoneuvosto tekee päätökset pääjohtajan nimittämisestä, toimikauden jatkamisesta tai erottamisesta äänivaltaisten jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

8.Pääjohtajaa voi avustaa yksi tai useampi johtaja. Pääjohtajan ollessa poissa tai estynyt yksi johtajista hoitaa hänen tehtäviään.

93 artikla

Valituslautakuntien toimivalta

1.Viraston hallintorakenteen osaksi perustetaan yksi tai useampi valituslautakunta. Komissio vahvistaa valituslautakuntien lukumäärän ja niiden tehtävien jaon täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

2.Valituslautakunnan tai -lautakuntien tehtävänä on ratkaista 97 artiklassa tarkoitettuja päätöksiä koskevat muutoksenhaut. Valituslautakunta tai -lautakunnat kutsutaan koolle tarpeen mukaan.

94 artikla

Valituslautakuntien kokoonpano

1.Valituslautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä.

2.Puheenjohtajalla ja muilla jäsenillä on sijaiset, jotka edustavat heitä heidän poissa ollessaan.

3.Hallintoneuvosto nimittää puheenjohtajan, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä komission laatimasta pätevien ehdokkaiden luettelosta.

4.Jos valituslautakunta katsoo, että muutoksenhaun luonne niin vaatii, se voi pyytää, että hallintoneuvosto nimittää enintään kaksi lisäjäsentä ja heidän varajäsenensä 3 kohdassa tarkoitetusta luettelosta.

5.Komissio määrittelee kunkin valituslautakunnan jäsenten kelpoisuusvaatimukset, heidän asemansa ja sopimussuhteensa virastoon, yksittäisten jäsenten toimivallan päätösten valmisteluvaiheessa ja äänestystä koskevat ehdot. Komissio tekee tämän täytäntöönpanosäädöksillä, jotka hyväksytään 116 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

95 artikla

Valituslautakuntien jäsenet

1.Valituslautakuntien jäsenten, myös sen puheenjohtajan ja varajäsenten, toimikausi on viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran viideksi vuodeksi.

2.Valituslautakuntien jäsenet ovat riippumattomia. He eivät saa päätöksiä tehdessään pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään muulta elimeltä.

3.Valituslautakuntien jäsenet eivät saa hoitaa muita tehtäviä virastossa. Valituslautakuntien jäsenet voivat hoitaa tehtävää osa-aikaisesti.

4.Valituslautakuntien jäsenet voidaan erottaa tai heidän nimensä voidaan poistaa pätevien ehdokkaiden luettelosta heidän toimikautensa kestäessä vain, jos tähän on painavat syyt ja jos komissio tekee tätä koskevan päätöksen saatuaan hallintoneuvostolta lausunnon.

96 artikla

Esteellisyys ja jäävääminen

1.Valituslautakuntien jäsenet eivät voi osallistua muutoksenhakumenettelyyn, jos asia koskee heidän omaa etuaan, jos he ovat aikaisemmin edustaneet jompaakumpaa menettelyn osapuolista tai jos he ovat osallistuneet sen päätöksen tekemiseen, jota muutoksenhaku koskee.

2.Jos valituslautakunnan jäsen katsoo, ettei hänen ole asianmukaista osallistua johonkin muutoksenhakumenettelyyn jollain 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella tai jostain muusta syystä, kyseisen jäsenen on ilmoitettava asiasta valituslautakunnalle.

3.Muutoksenhakumenettelyn osapuoli voi vastustaa ketä tahansa valituslautakunnan jäsentä jollain 1 kohdassa tarkoitetulla perusteella tai jos kyseistä jäsentä epäillään puolueellisuudesta. Tällaista jääväystä ei voida hyväksyä, jos menettelyn osapuoli on jo toteuttanut menettelyyn liittyvän toimen, vaikka jääväysperuste on ollut hänen tiedossaan. Jääväysperusteena ei voi käyttää jäsenen kansallisuutta.

4.Valituslautakunta päättää, miten 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on meneteltävä. Asianomainen jäsen ei osallistu asian käsittelyyn. Kyseisen päätöksen tekemiseksi asianomainen jäsen korvataan valituslautakunnassa varajäsenellään.

97 artikla

Päätökset, joihin voidaan hakea muutosta

1.Muutosta voidaan hakea viraston päätöksiin, jotka on tehty 53, 54, 55, 66, 67, 68, 69, 70, 71 tai 115 artiklan nojalla.

2.Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti tehdyllä muutoksenhaulla ei ole lykkäävää vaikutusta. Virasto voi kuitenkin tilanteen arvioituaan päättää lykätä sellaisen päätöksen soveltamista, johon on haettu muutosta.

3.Päätökseen, joka ei päätä menettelyä jonkin osapuolen osalta, voidaan hakea muutosta vain lopullista päätöstä koskevan muutoksenhaun yhteydessä, jollei kyseiseen päätökseen voida hakea erikseen muutosta.

98 artikla

Henkilöt, joilla on muutoksenhakuoikeus

Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat hakea muutosta päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle. Menettelyn osapuolet voivat olla muutoksenhakumenettelyn osapuolina.

99 artikla

Määräaika ja muoto

Muutoksenhaku ja sen perusteet on toimitettava virastolle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä, kun toimenpide on annettu tiedoksi kyseiselle henkilölle, tai jos henkilölle ei ole ilmoitettu toimenpiteestä, kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona kyseinen henkilö on saanut tiedon asiasta.

100 artikla

Oikaisu

1.Valituslautakunta antaa ennen muutoksenhaun tutkimista virastolle mahdollisuuden tarkistaa päätöstään. Jos pääjohtaja katsoo, että muutoksenhaku on perusteltu, hän oikaisee päätöksen kahden kuukauden kuluessa muutoksenhaun vastaanottamisesta. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos menettelyn muu osapuoli vastustaa muutoksenhakua.

2.Jos päätöstä ei oikaista, viraston on viipymättä päätettävä, lykkääkö se päätöksen soveltamista 97 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

101 artikla

Muutoksenhaun tutkiminen

1.Valituslautakunta arvioi, voidaanko muutoksenhaku ottaa tutkittavaksi ja onko se perusteltu.

2.Muutoksenhakua 1 kohdan nojalla tutkiessaan valituslautakunta toimii kiireellisesti. Se kehottaa muutoksenhakumenettelyn osapuolia aina tarvittaessa esittämään asetettuja määräaikoja noudattaen kirjalliset huomautuksensa valituslautakunnalta tai muilta muutoksenhakumenettelyn osapuolilta vastaanotetuista tiedoksiannoista. Valintalautakunta voi päättää järjestää suullisen käsittelyn joko omasta aloitteestaan tai jonkin muutoksenhakumenettelyn osapuolen perustellusta pyynnöstä.

102 artikla

Muutoksenhakua koskeva päätös

Jos valituslautakunta toteaa, ettei muutoksenhakua voida ottaa tutkittavaksi tai että se ei ole perusteltu, se hylkää muutoksenhaun. Jos valituslautakunta toteaa, että muutoksenhaku voidaan ottaa tutkittavaksi ja että se on perusteltu, se saattaa asian viraston käsiteltäväksi. Virasto tekee uuden perustellun päätöksen, jossa otetaan huomioon valituslautakunnan päätös.

103 artikla

Asian saattaminen Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi

1.Euroopan unionin tuomioistuimessa voidaan nostaa kumoamiskanteita oikeudellisesti sitovista viraston toimista, samoin kuin laiminlyöntikanteita sekä 84 artiklan mukaisesti korvauskanteita, jotka koskevat sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta viraston toimien aiheuttamista vahingoista, ja välityslausekkeen nojalla korvauskanteita, jotka koskevat sopimussuhteeseen perustuvaa vastuuta viraston toimien aiheuttamista vahingoista.

2.Kumoamiskanteet, jotka koskevat 53, 54, 55, 66, 67, 68, 69, 70, 71 tai 115 artiklan mukaisesti tehtyjä viraston päätöksiä, voidaan saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi vasta sen jälkeen, kun on käytetty kaikki viraston sisäiset muutoksenhakukeinot.

3.Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet voivat nostaa kanteita viraston tekemistä päätöksistä suoraan Euroopan unionin tuomioistuimessa ilman, että niiden on käytettävä kaikkia viraston sisäisiä muutoksenhakukeinoja.

4.Virasto toteuttaa kaikki Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

III JAKSO

Työmenetelmät

104 artikla

Lausuntojen, sertifiointieritelmien, hyväksyttävien vaatimusten täyttämisen menetelmien ja ohjeaineiston laatimismenettelyt

1.Hallintoneuvosto vahvistaa avoimet menettelyt, joita noudatetaan annettaessa ja määriteltäessä 65 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja lausuntoja, sertifiointieritelmiä, hyväksyttäviä vaatimusten täyttämisen menetelmiä ja ohjeaineistoa.

Menettelyissä

a)hyödynnetään kansallisten toimivaltaisten viranomaisten asiantuntemusta;

b)käytetään tarvittaessa asianomaisten osapuolten asiantuntijoita tai hyödynnetään asianomaisten eurooppalaisten standardointielinten tai muiden erikoistuneiden elinten asiantuntemusta;

c)varmistetaan, että virasto julkaisee asiakirjoja ja kuulee laajalti sidosryhmiä noudattaen aikataulua ja menettelyä, johon sisältyy viraston velvollisuus antaa kuulemismenettelyssä kirjallinen vastaus.

2.Kun virasto laatii 65 artiklan 1 ja 3 kohdan nojalla lausuntoja, sertifiointieritelmiä, hyväksyttäviä vaatimusten täyttämisen menetelmiä ja ohjeaineistoja, sen on vahvistettava menettely jäsenvaltioiden kuulemiseksi etukäteen. Tätä varten se voi perustaa työryhmän, johon kullakin jäsenvaltiolla on oikeus nimetä asiantuntija. Kun tarvitaan sotilaallisiin näkökohtiin liittyvää kuulemista, viraston on kuultava myös Euroopan puolustusvirastoa. Kun tarvitaan näiden viraston toimien mahdollisiin sosiaalisiin vaikutuksiin liittyvää kuulemista, viraston on kuultava asianomaisia sidosryhmiä, myös EU:n työmarkkinaosapuolia.

3.Virasto julkaisee 65 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti laaditut lausunnot, sertifiointieritelmät, hyväksyttävät vaatimusten täyttämisen menetelmät ja ohjeaineistot ja tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistetut menettelyt viraston virallisessa julkaisussa.

105 artikla

Päätöksentekomenettelyt

1.Hallintoneuvosto vahvistaa avoimet menettelyt, joita noudatetaan tehtäessä 65 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja yksittäisiä päätöksiä.

Menettelyissä on erityisesti

a)varmistettava sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön kuuleminen, jolle päätös osoitetaan, ja muun sellaisen osapuolen kuuleminen, jota asia koskee välittömästi ja henkilökohtaisesti;

b)määrättävä päätöksen antamisesta tiedoksi luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle ja sen julkaisemisesta, jollei 112 artiklan ja 121 artiklan 2 kohdan vaatimuksista muuta johdu;

c)määrättävä, että luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, jolle päätös on osoitettu, sekä menettelyjen muille osapuolille ilmoitetaan heidän tämän asetuksen nojalla käytettävissään olevista muutoksenhakumenettelyistä;

d)varmistettava, että päätös sisältää sen perustelut.

2.Hallintoneuvosto vahvistaa menettelyt, joissa määritellään, millä edellytyksillä päätöksistä ilmoitetaan asianomaisille henkilöille, mukaan lukien tiedot tässä asetuksessa säädetyistä käytettävissä olevista muutoksenhakumenettelyistä.

106 artikla

Vuotuinen ja monivuotinen ohjelmasuunnittelu

1.Hallintoneuvosto hyväksyy ennen kunkin vuoden joulukuun 31 päivää 85 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti pääjohtajan laatiman luonnoksen perusteella monivuotisen ja vuotuisen ohjelman sisältävän ohjelma-asiakirjan, jossa otetaan huomioon komission lausunto ja joka on suhteutettu monivuotiseen ohjelmasuunnitteluun Euroopan parlamentin kuulemisen jälkeen. Se toimittaa ohjelma-asiakirjan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.

Ohjelma-asiakirjasta tulee lopullinen, kun yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu, ja sitä on tarvittaessa mukautettava talousarviota vastaavasti.

2.Vuotuisessa työohjelmassa on esitettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotetut tulokset, suoritustasoindikaattorit mukaan lukien. Siinä on myös esitettävä kuvaus rahoitettavista toimista ja mainittava kuhunkin toimeen osoitetut taloudelliset ja henkilöstöresurssit toimintoperusteisen budjetoinnin ja hallinnoinnin periaatteiden mukaisesti sekä eriteltävä, mitkä toimet rahoitetaan rahoitusosuuksiin perustuvasta talousarvion osasta ja mitkä toimet rahoitetaan viraston saamilla maksuilla. Vuotuisen työohjelman on oltava yhdenmukainen 4 kohdassa tarkoitetun monivuotisen työohjelman kanssa. Siinä on selkeästi ilmoitettava, mitkä toiminnot on lisätty tai poistettu tai mitä toimia on muutettu edelliseen varainhoitovuoteen verrattuna. Vuotuisessa ohjelmassa on esitettävä viraston strategia, joka koskee sen 77 artiklan mukaiseen kansainväliseen yhteistyöhön liittyviä toimia, sekä tähän strategiaan liittyvät viraston toimet.

3.Hallintoneuvosto muuttaa hyväksyttyä vuotuista työohjelmaa tarvittaessa, jos virastolle annetaan uusi tehtävä.

Vuotuiseen työohjelmaan tehtävät olennaiset muutokset on hyväksyttävä samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen vuotuinen työohjelma. Hallintoneuvosto voi siirtää pääjohtajalle valtuudet tehdä vuotuiseen työohjelmaan muita kuin olennaisia muutoksia.

4.Monivuotisessa työohjelmassa on esitettävä yleinen strateginen ohjelma, mukaan lukien tavoitteet, odotetut tulokset ja suoritusindikaattorit. Siinä on esitettävä myös resurssien ohjelmointi, mukaan lukien monivuotinen talousarvio ja henkilöstösuunnitelma.

Resurssien ohjelmointia on päivitettävä vuosittain. Strategista ohjelmaa on päivitettävä tarvittaessa, ja erityisesti 113 artiklassa tarkoitetun arvioinnin tulosten huomioon ottamiseksi.

107 artikla

Konsolidoitu vuosikertomus

1.Toimintaa koskevassa konsolidoidussa vuosikertomuksessa selostetaan, miten virasto on toteuttanut vuosittaisen työohjelmansa, talousarvionsa ja henkilöresurssinsa. Siinä on selkeästi mainittava, mitä viraston toimeksiantoja ja tehtäviä on lisätty, muutettu tai poistettu edellisvuoteen verrattuna.

2.Kertomuksessa selostetaan viraston suorittamat toimet ja arvioidaan niiden tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin, suoritustasoindikaattoreihin ja aikatauluun, näihin toimiin liittyviä riskejä, resurssien käyttöä ja viraston yleistä toimintaa sekä sisäisten valvontajärjestelmien tehokkuutta ja toimivuutta. Siinä ilmoitetaan, mitkä toimet on rahoitettu rahoitusosuuksiin perustuvasta talousarvion osasta ja mitkä toimet on rahoitettu viraston saamilla maksuilla.

108 artikla

Avoimuus ja tiedottaminen

1.Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001. Tämä ei rajoita asetuksessa (EU) N:o 376/2014 eikä 61 artiklan 4 kohdan ja 63 artiklan 8 kohdan perusteella hyväksytyissä täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettujen tietojen saatavuutta koskevien sääntöjen soveltamista.

2.Virasto voi toteuttaa tiedotustoimia omasta aloitteestaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Se varmistaa erityisesti, että 104 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun julkaisun lisäksi yleisölle ja asianomaisille osapuolille annetaan nopeasti objektiivista, luotettavaa ja helppotajuista tietoa sen työstä. Virasto varmistaa, ettei sen resurssien osoittaminen tiedotustoimiin haittaa 64 artiklassa tarkoitettujen tehtävien tehokasta hoitamista.

3.Virasto kääntää tarvittaessa turvallisuuteen liittyvän aineiston unionin virallisille kielille. Kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on avustettava virastoa tiedottamalla tehokkaasti asiaankuuluvista turvallisuustiedoista omilla lainkäyttöalueillaan ja omilla kielillään.

4.Luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on oikeus kääntyä viraston puoleen kirjallisesti millä tahansa unionin virallisella kielellä, ja heillä on oikeus saada vastaus samalla kielellä.

5.Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

IV JAKSO

Varainhoitosäännökset

109 artikla

Talousarvio

1.Viraston tulot koostuvat seuraavista, rajoittamatta kuitenkaan muita lähteitä:

a)unionin rahoitusosuus;

b)sellaisten Euroopan kolmansien maiden rahoitusosuus, joiden kanssa unioni on tehnyt 118 artiklassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen;

c)viraston myöntämien todistusten hakijoiden ja haltijoiden sekä henkilöiden, joiden antaman vakuutuksen virasto on rekisteröinyt, suorittamat maksut;

d)julkaisuista, koulutuksesta ja kaikista muista viraston tarjoamista palveluista sekä muutoksenhakujen käsittelystä perittävät maksut;

e)jäsenvaltioiden, kolmansien maiden tai muiden yhteisöjen mahdolliset vapaaehtoiset rahoitusosuudet, edellyttäen että tällainen rahoitusosuus ei vaaranna viraston riippumattomuutta eikä puolueettomuutta;

f)ilmaliikenteen hallintaan ja lennonvarmistuspalveluihin liittyvistä viranomaistehtävistä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta annetun asetuksen (EU) N:o (XXXX/XXX) mukaisesti suoritetut maksut;

g)avustukset.

2.Viraston menoihin kuuluvat henkilöstöstä, hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat menot. Toimintamenojen osalta sellaisia toimia koskevat talousarviositoumukset, jotka toteutetaan useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana, voidaan tarvittaessa jakaa usealle vuodelle vuotuisiksi eriksi.

3.Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4.Talousarvioon suoritettuja rahoitusosuuksia sekä sertifiointitoimille asetettuja ja niistä perittyjä maksuja ja muita viraston perimiä maksuja on käsiteltävä erillään viraston tileissä.

5.Virasto mukauttaa maksuihin liittyvää henkilöstösuunnitelmaansa ja resurssienhallintaansa siten, että se pystyy vastaamaan nopeasti maksuista saatavien tulojen vaihteluun.

6.Pääjohtaja laatii vuosittain viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, ja toimittaa sen hallintoneuvostolle. Henkilöstötaulukkoa koskevan esityksen on maksuilla rahoitettavien toimien osalta perustuttava rajalliseen määrään komission hyväksymiä indikaattoreita, joilla mitataan viraston työmäärää ja tehokkuutta, ja siinä on esitettävä resurssit, jotka tarvitaan, jotta sertifioinnista ja viraston muista toimista aiheutuvat tarpeet voidaan täyttää tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, mukaan lukien 53, 54 ja 55 artiklan mukaisista vastuiden siirroista aiheutuvat tarpeet. Hallintoneuvosto hyväksyy tämän esityksen pohjalta alustavan ennakkoarvion viraston seuraavan varainhoitovuoden tuloista ja menoista. Alustava ennakkoarvio viraston tuloista ja menoista toimitetaan komissiolle kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä.

7.Hallintoneuvosto toimittaa viraston tuloja ja menoja koskevan lopullisen ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys ja alustava työohjelma, viimeistään 31 päivänä maaliskuuta komissiolle ja Euroopan kolmansille maille, joiden kanssa unioni on tehnyt 118 artiklassa tarkoitetun kansainvälisen sopimuksen.

8.Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen kanssa.

9.Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan rahoitusosuuden määrän osalta välttämättöminä, ja toimittaa esityksen budjettivallan käyttäjälle SEUT-sopimuksen 313 ja 314 artiklan mukaisesti.

10.Budjettivallan käyttäjä hyväksyy virastolle annettavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat ja vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

11.Hallintoneuvosto vahvistaa talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä muutetaan tarvittaessa unionin yleisen talousarvion mukaisesti.

12.Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta, ja ilmoittaa tästä komissiolle. Kaikkiin rakennushankkeisiin, joilla on todennäköisesti huomattava vaikutus viraston talousarvioon, sovelletaan komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013 25 säännöksiä.

Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

110 artikla

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

1.Pääjohtaja toteuttaa viraston talousarvion.

2.Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Viraston tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle myös selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja erillisvirastojen alustavat tilinpäätökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 26 147 artiklan mukaisesti.

3.Pääjohtaja toimittaa selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä.

4.Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 148 artiklan mukaisesti, tilinpitäjä vahvistaa viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja pääjohtaja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

5.Hallintoneuvosto antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.Tilinpitäjä toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä.

7.Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä marraskuuta.

8.Pääjohtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Hän toimittaa tämän vastauksen myös hallintoneuvostolle ja komissiolle.

9.Pääjohtaja antaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 165 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille sen pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

10.Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä tekemällä päätöksellä antamasta suosituksesta pääjohtajalle vuoden N + 2 toukokuun 15 päivään mennessä vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

111 artikla

Petostentorjunta

1.Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi sovelletaan rajoituksetta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2013 27 säännöksiä.

2.Virasto liittyy viimeistään … päivänä …kuuta … [kuuden kuukauden kuluttua 127 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä] Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen 28 ja vahvistaa mainitun sopimuksen liitteessä olevaa mallia käyttäen henkilöstöönsä sovellettavat asianmukaiset määräykset.

3.Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien virastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

4.OLAF voi suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat selvitykset ja tarkastukset, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/961 29 säädettyjä säännöksiä ja menettelyjä noudattaen, jotta voidaan määrittää, liittyykö viraston rahoittamaan avustukseen tai sopimukseen petos, lahjonta tai muu laiton toiminta, joka vaikuttaa unionin taloudellisiin etuihin.

5.Viraston kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemiin yhteistyösopimuksiin sekä sen muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja -päätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2, 3 ja 4 kohdan soveltamista.

112 artikla

Turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

Virasto hyväksyy omat turvallisuussäännöt, jotka vastaavat komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 30 ja 2015/444 31 vahvistettuja Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä. Viraston turvallisuussääntöjen on katettava muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevat säännökset.

113 artikla

Arviointi

1.Komissio teettää viimeistään … päivänä …kuuta … [viiden vuoden kuluttua 127 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä] ja sen jälkeen joka viides vuosi komission suuntaviivojen mukaisen arvioinnin, jossa arvioidaan viraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti tarvetta muuttaa viraston valtuutusta ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia

2.Jos komissio katsoo, ettei viraston toiminnan jatkaminen ole enää perusteltua sille asetettuihin tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin nähden, se voi ehdottaa, että tätä asetusta muutetaan vastaavasti tai että se kumotaan.

3.Komissio toimittaa arviointikertomuksen ja sitä koskevat päätelmät Euroopan parlamentille, neuvostolle ja hallintoneuvostolle. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

114 artikla

Varainhoitosäännöt

Hallintoneuvosto vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Ne voivat poiketa komission delegoidusta asetuksesta (EU) N:o 1271/2013 ainoastaan, jos viraston toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

115 artikla

Maksut

1.Siirretään komissiolle valta antaa 117 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan 3, 4, 5 ja 6 kohdan perusteella viraston perimiä maksuja koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

2.Komissio kuulee virastoa ennen 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen hyväksymistä.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa säännöissä vahvistetaan erityisesti se, mistä 109 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan mukaisia maksuja peritään, maksujen suuruus ja niiden suorittamistapa.

4.Maksuja peritään

a)todistusten myöntämisestä ja uusimisesta ja viraston tämän asetuksen mukaisesti suorittamista vakuutusten rekisteröinneistä sekä niitä toimia koskevista valvontatoimista, joihin nämä todistukset ja vakuutukset liittyvät;

b)julkaisuista, koulutuksesta ja kaikista muista viraston tarjoamista palveluista, jolloin maksujen on määräydyttävä kunkin yksittäisen palvelusuorituksen todellisten kustannusten perusteella;

c)muutoksenhakujen käsittelystä.

Kaikki maksut on ilmoitettava ja maksettava euromääräisinä.

5.Maksujen suuruus on vahvistettava tasolle, jolla varmistetaan, että niistä saatavilla tuloilla voidaan täysin kattaa suoritetuista palveluista aiheutuneet kustannukset ja vältetään merkittävän ylijäämän kertyminen. Kaikki viraston henkilöstön 3 kohdassa tarkoitetuista toimista aiheutuvat menot, mukaan lukien työnantajan suhteelliset maksut eläkejärjestelmään, on erityisesti otettava huomioon näissä kustannuksissa. Maksut ovat viraston käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja sellaisiin palveluihin liittyvistä toimista, joista maksuja peritään.

6.Maksuista kertyvillä ylijäämillä rahoitetaan maksuihin liittyviä tulevia toimia tai kuitataan tappioita. Jos talousarvion toteutuma on toistuvasti huomattavasti yli- tai alijäämäinen, maksuja on tarkistettava.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

116 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

117 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi 2 artiklan 3 kohdan d alakohdassa, 18 artiklassa, 25 artiklassa, 28 artiklassa, 34 artiklassa, 39 artiklassa, 44 artiklassa, 47 artiklassa, 50 artiklassa, 51 artiklan 10 kohdassa, 52 artiklan 5 kohdassa, 72 artiklan 4 kohdassa ja 115 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 3 kohdan d alakohdassa, 18 artiklassa, 25 artiklassa, 28 artiklassa, 34 artiklassa, 39 artiklassa, 44 artiklassa, 47 artiklassa, 50 artiklassa, 51 artiklan 10 kohdassa, 52 artiklan 5 kohdassa, 72 artiklan 4 kohdassa ja 115 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.Edellä olevan 2 artiklan 3 kohdan d alakohdan, 18 artiklan, 25 artiklan, 28 artiklan, 34 artiklan, 39 artiklan, 44 artiklan, 47 artiklan, 50 artiklan, 51 artiklan 10 kohdan, 52 artiklan 5 kohdan, 72 artiklan 4 kohdan ja 115 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

118 artikla

Euroopan kolmansien maiden osallistuminen

Viraston toimintaan voivat osallistua ne Euroopan kolmannet maat, jotka ovat Chicagon yleissopimuksen sopimuspuolia ja jotka ovat tehneet unionin kanssa kansainvälisen sopimuksen, jonka nojalla ne soveltavat unionin oikeutta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

Näihin kansainvälisiin sopimuksiin voi sisältyä määräyksiä, joissa määritellään erityisesti kyseisen Euroopan kolmannen maan viraston toimintaan osallistumisen luonne ja laajuus, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat määräykset. Virasto voi näiden määräysten soveltamiseksi vahvistaa 77 artiklan 2 kohdan mukaisesti työjärjestelyt kyseisen Euroopan kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

119 artikla

Päätoimipaikkaa koskeva sopimus ja toimintaedellytykset

1.Isäntäjäsenvaltion virastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat tarvittavat järjestelyt sekä viraston pääjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, viraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä asianomaisessa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan viraston ja isäntäjäsenvaltion välisessä päätoimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään hallintoneuvoston annettua hyväksyntänsä ja viimeistään … päivänä …kuuta ….. [kaksi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta].

2.Isäntäjäsenvaltion on varmistettava viraston moitteettomalle toiminnalle parhaat mahdolliset edellytykset, mukaan lukien monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset liikenneyhteydet.

120 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

121 artikla

Henkilötietojen käsittely

1.Käsitellessään henkilötietoja tämän asetuksen puitteissa jäsenvaltioiden on toteutettava tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä niiden kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti, joilla saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä direktiivi 95/46/EY.

2.Käsitellessään henkilötietoja tämän asetuksen puitteissa komission ja viraston on toteutettava tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti.

122 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 216/2008.

Viittauksia asetukseen (EY) N:o 216/2008 pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä X olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

123 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1008/2008 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1008/2008 seuraavasti:

1. Korvataan 4 artiklan b alakohta seuraavasti:

”b)    sillä on jonkin jäsenvaltion kansallisen viranomaisen tai Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston myöntämä voimassa oleva lentotoimintalupa (AOC);”

2.Korvataan 6 artikla seuraavasti:

”6 artikla

Lentotoimintalupa

1. Liikenneluvan myöntämisen ja voimassaolon edellytyksenä on aina, että lentoliikenteen harjoittajalla on voimassa oleva lentotoimintalupa, jossa täsmennetään liikenneluvan piiriin kuuluva toiminta.

2. Yhteisön lentoliikenteen harjoittajan lentotoimintaluvan mahdolliset muutokset on tarvittaessa otettava huomioon sen liikenneluvassa.

Jos luvat ovat eri viranomaisten myöntämiä, lentotoimintaluvasta vastaavan viranomaisen on ilmoitettava muutoksista välittömästi toimivaltaiselle lupaviranomaiselle.

3. Jos luvat ovat eri viranomaisten myöntämiä, lentotoimintaluvasta vastaavan viranomaisen ja toimivaltaisen lupaviranomaisen on vahvistettava menettelyt sellaisten yhteisön lentoliikenteen harjoittajan taloudellisen tilanteen arvioinnin kannalta merkityksellisten tietojen vaihtamiseksi, jotka voivat vaikuttaa sen toiminnan turvallisuuteen tai jotka voivat auttaa lentotoimintaluvasta vastaavaa viranomaista toteuttamaan turvallisuuteen liittyviä valvontatoimiaan.”

3.Korvataan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Yhteisön lentoliikenteen harjoittajan käyttämät ilma-alukset rekisteröidään liikenneluvan myöntäneen toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion valinnan mukaan joko sen kansalliseen rekisteriin tai unionissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan 3 ja 5 kohdan soveltamista.”

4.Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Ilman miehistöä tapahtuvaa vuokrausta koskeva sopimus, jonka osapuolena on yhteisön lentoliikenteen harjoittaja, tai miehistöineen tapahtuvaa vuokrausta koskeva sopimus, jossa miehistöineen vuokratun ilma-aluksen vuokralle ottajana on yhteisön lentoliikenteen harjoittaja, on hyväksyttävä etukäteen asetuksen (EU) N:o XX/XXX [lisätään viittaus tähän asetukseen] ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti.”

b)Lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5. Yhteisön lentoliikenteen harjoittajan, joka vuokraa ilman miehistöä kolmannessa maassa rekisteröidyn ilma-aluksen, on saatava etukäteen hyväksyntä lentotoimintaluvasta vastaavalta viranomaiselta. Toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä hyväksyntä asetuksen (EU) N:o XX/XXX [lisätään viittaus tähän asetukseen] ja sen perusteella hyväksyttyjen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten mukaisesti.”

124 artikla

Asetuksen (EU) N:o 996/2010 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 996/2010 5 artikla seuraavasti:

”1. Jokaisesta onnettomuudesta tai vakavasta vaaratilanteesta, jossa on osallisena ilma-alus, johon sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o YYYY/N* [viittaus uuteen asetukseen], on tehtävä turvallisuustutkinta siinä jäsenvaltiossa, jonka alueella onnettomuus tai vakava vaaratilanne tapahtui.

2. Kun ilma-alus, johon sovelletaan asetusta (EU) N:o YYYY/N [viittaus uuteen asetukseen] ja joka on rekisteröity jäsenvaltiossa, on osallisena onnettomuudessa tai vakavassa vaaratilanteessa, jonka sijaintia ei voida täsmällisesti määrittää minkään valtion alueelle, turvallisuustutkinnasta vastaa rekisteröintijäsenvaltion turvallisuustutkintaviranomainen.

3. Turvallisuustutkintaviranomainen määrittelee 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetun turvallisuustutkinnan laajuuden ja sen suorittamisessa noudatettavat menettelyt sen mukaan, mitä kokemusta se arvelee tutkinnasta saatavan ilmailun turvallisuuden parantamiseksi.

4. Turvallisuustutkintaviranomaiset voivat päättää tutkia myös muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja vaaratilanteita tai muille ilma-aluksille sattuneita onnettomuuksia tai vakavia vaaratilanteita jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos ne arvelevat tällaisesta tutkinnasta saatavan turvallisuuden kannalta hyödyllistä kokemusta.

5. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, tutkinnasta vastaava turvallisuustutkintaviranomainen voi päättää, ottaen huomioon, mitä kokemusta se arvelee tutkinnasta saatavan ilmailun turvallisuuden parantamiseksi, olla käynnistämättä turvallisuustutkintaa, kun onnettomuus tai vakava vaaratilanne koskee miehittämätöntä ilma-alusta, jonka osalta ei vaadita todistusta tai vakuutusta asetuksen (EU) N:o YYYY/N [viittaus uuteen asetukseen] 46 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, tai kun se koskee miehitettyä ilma-alusta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 2 250 kg, eikä yksikään henkilö ole saanut kuolemaan johtavia tai vakavia vammoja.

6. Edellä 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetussa turvallisuustutkinnassa ei saa missään tapauksessa pyrkiä osoittamaan syyllisyyttä tai vastuuta. Turvallisuustutkinnan on oltava riippumaton, se on erotettava mahdollisista oikeudellisista tai hallinnollisista menettelyistä syyllisyyden tai vastuun osoittamiseksi, eikä se saa vaikuttaa tällaisiin menettelyihin.”

125 artikla

Asetuksen (EU) N:o 376/2014 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 376/2014 3 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin siviili-ilma-aluksiin liittyviin poikkeamiin ja muihin turvallisuustietoihin, joihin sovelletaan asetusta (EU) N:o YYYY/N [viittaus uuteen asetukseen].

Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta sellaisiin miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyviin poikkeamiin ja muihin turvallisuustietoihin, joiden osalta ei vaadita todistusta tai vakuutusta asetuksen (EU) N:o YYYY/N [viittaus uuteen asetukseen] 46 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, paitsi jos tällaiseen miehittämättömään ilma-alukseen liittyvä poikkeama tai muu turvallisuustieto on aiheuttanut henkilön kuolemaan johtavan tai vakavan vammautumisen tai siinä on ollut osallisena muita ilma-aluksia kuin miehittämättömiä ilma-aluksia.

Jäsenvaltiot voivat päättää soveltaa tätä asetusta myös sellaisiin ilma-aluksiin liittyviin poikkeamiin ja muihin turvallisuustietoihin, joihin ei sovelleta asetusta (EU) N:o YYYY/N [viittaus uuteen asetukseen].”

126 artikla

Siirtymäsäännökset

1.Asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti annetut tai tunnustetut todistukset ja vakuutukset pysyvät voimassa ja niiden katsotaan olevan annettu ja tunnustettu tämän asetuksen vastaavien säännösten mukaisesti, myös 56 artiklan soveltamiseksi.

2.Asetuksen (EY) N:o 216/2008 perusteella hyväksytyt täytäntöönpanosäännöt mukautetaan tämän asetuksen säännöksiin viimeistään … päivänä …kuuta … [viiden vuoden kuluttua 127 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä]. Siihen saakka näissä täytäntöönpanosäännöissä olevia viittauksia

a)’kaupalliseen lentotoimintaan’ pidetään viittauksena asetuksen (EY) N:o 216/2008 3 artiklan i alakohtaan;

b)’vaativaan moottorikäyttöiseen ilma-alukseen’ pidetään viittauksena asetuksen (EY) N:o 216/2008 3 artiklan j alakohtaan;

c)’laitteisiin’ pidetään viittauksena tämän asetuksen 3 artiklan 28 alakohtaan;

d)’harrasteilmailun lupakirjaan’ pidetään viittauksena asetuksen (EY) N:o 216/2008 7 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuun lupakirjaan;

e)’kaupalliseen ilmakuljetustoimintaan’ pidetään viittauksena asetuksen (EU) N:o 965/2012 32 2 artiklan 1 alakohtaan.

3.Poiketen siitä, mitä 45 ja 46 artiklassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 216/2008 asiaa koskevia säännöksiä sovelletaan edelleen siihen saakka, kunnes 47 artiklan mukaisesti hyväksytyt delegoidut säädökset tulevat voimaan.

4.Jäsenvaltioiden on sanottava irti kolmansien maiden kanssa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla tehdyt voimassa olevat kahdenväliset sopimukset tai muutettava niitä mahdollisimman pian tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ja joka tapauksessa ennen … päivää …kuuta … [kolmen vuoden kuluttua 127 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä].  

127 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja    Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.1.2.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

3.3.2.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.4.2.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.5.2.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 33  

06 - Liikenne ja liikkuminen

06 02 - Euroopan liikennepolitiikka

06 02 02 - Euroopan lentoturvallisuusvirasto

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

 Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen 

 Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen. 34  

 Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

 Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Syvemmät ja oikeudenmukaisemmat sisämarkkinat ja lujempi teollisuuspohja: kilpailukykyinen yhtenäinen Euroopan liikennealue, joka tarjoaa kansalaisille ja yrityksille puitteet turvalliseen, tehokkaaseen ja korkealaatuiseen liikkumiseen.

Työllisyys ja kasvu: Aloitteella pyritään edistämään kilpailukykyistä Euroopan ilmailualaa, joka luo laadukkaita työpaikkoja ja synnyttää teknologista innovointia. Siinä luodaan toimiva sääntelykehys, johon voidaan sisällyttää uudenlaiset liiketoimintamallit ja kehittymässä olevat teknologiat.

1.4.2.Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro

Aloitteen erityistavoitteet ovat seuraavat:

1)    Poistetaan tarpeettomat vaatimukset ja varmistetaan, että sääntely on oikeassa suhteessa eri lentotoiminnan tyyppeihin liittyviin riskeihin;

2)    Varmistetaan, että uudet teknologiat ja markkinoiden kehitys otetaan asianmukaisesti huomioon ja niitä seurataan tiiviisti;

3)    Perustetaan yhteistyöhön perustuva turvallisuudenhallintaprosessi unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä, jotta siviili-ilmailun riskit voidaan tunnistaa ja niitä voidaan lieventää yhteisesti;

4)    Täytetään sääntelyjärjestelmä aukot ja varmistetaan järjestelmän johdonmukaisuus;

5)    Luodaan tehokkaasti toimiva järjestelmä resurssien kokoamiseksi ja jakamiseksi jäsenvaltioiden ja viraston kesken.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

06 02 Euroopan liikennepolitiikka

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Erityistavoitteen 1 tulokset: kehys tarpeettomien / liian ohjaavien sääntöjen poistamiseksi; sellaisten suorituskykyyn perustuvien sääntöjen käyttöönotto, joissa määritellään saavutettavat tavoitteet, mutta jätetään joustovaraa sen suhteen, millä keinoilla ne saavutetaan; kehys sääntöjen mukauttamiselle niillä säänneltyyn toimintaan liittyviin riskeihin;

Erityistavoitteen 2 tulokset: teknologiasta riippumattomien sääntöjen käyttöönotto aina kuin mahdollista, miehittämättömiä ilma-aluksia koskevan sääntelykehyksen käyttöönotto; toimialan standardien laajempi käyttö; yksinkertaisempi sääntelykehys ilma-alusten vuokraamiselle miehistöineen EU:n lentotoiminnan harjoittajien kesken;

Erityistavoitteen 3 tulokset: oikeudellinen velvoite vahvistaa Euroopan lentoturvallisuusohjelma, Euroopan lentoturvallisuussuunnitelma ja kansalliset turvallisuusohjelmat, jotka kaikki liittyvät läheisesti toisiinsa; parannettu tietojen jakaminen ja analysointi;

Erityistavoitteen 4 tulokset: maahuolintaa, ilmailutuotteisiin liittyvää ympäristönsuojelua ja kyberturvallisuutta koskevien keskeisten vaatimusten käyttöönotto; EASAn ja komission tiiviimpi yhteistyö turvallisuusasioissa; oikeusperusta ilmailualan ympäristönsuojelun tarkastelulle;

Erityistavoitteen 5 tulokset: EU:ssa akkreditoitujen tarkastajien luominen; hätävalvontamekanismin luominen; oikeudellinen kehys lakisääteisten vastuiden siirtämiselle muille jäsenvaltioille tai EASAlle; mahdollisuus antaa sertifiointi- ja valvontatehtäviä yleisilmailualan toimivaltaisille käyttäjäjärjestöille; riskiin ja suorituskykyyn perustuvien valvontamenetelmien edistäminen; eurooppalaisen rekisterin perustaminen sertifiointia, valvontaa ja vaatimustenmukaisuuden varmistamista koskevan viranomaisyhteistyön kannalta merkityksellisille tiedoille; mahdollisuus valita unionin järjestelmä valtion ilma-aluksille ja liitteessä II tarkoitetuille ilma-aluksille.

1.4.4.Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Erityistavoitteen 1 indikaattorit:

-    EASAn vastaanottamien, sääntöjen tulkintaa koskevien kysymysten lukumäärä;

-    Niiden toiminnanharjoittajien lukumäärä, jotka käyttävät suorituskykyyn perustuvia sääntöjä keskeisten vaatimusten täyttymisen osoittamiseen;

-    Yksityislentäjän lupakirjojen lukumäärä yleisilmailussa;

-    Toiminnanharjoittajien kustannusten pieneneminen;

Erityistavoitteen 2 indikaattorit:

-    Sellaisten sääntöjen lukumäärä, joissa viitataan toimialan standardeihin;

-    Yleisilmailun ilma-aluskannan ikä EU:ssa;

-    Ilma-alusten sertifioinnin ja tuotannon kustannusten pieneneminen;

-    Uusien todistusten lukumäärä;

Erityistavoitteen 3 indikaattorit:

-    Onnettomuusmäärä suhteessa liikenteen kasvuun;

-    EASAn standardointitoimien ja jatkuvien seurantatoimien tulokset;

-    Kansallisten turvallisuusohjelmien lukumäärä ja niiden täytäntöönpanoaste jäsenvaltioissa;

Erityistavoitteen 4 indikaattorit:

-    EASAn vastaanottamien, tarkistettujen sääntöjen tulkintaa koskevien kysymysten lukumäärä;

-    Maahuolintaan liittyvien, riskiä aiheuttavien poikkeamien lukumäärä;

-    Sidosryhmiltä saatu palaute;

Erityistavoitteen 5 indikaattorit:

-    EASAn standardointitoimien ja jatkuvien seurantatoimien tulokset jäsenvaltioiden resurssien ja ammattitaidon osalta;

-    Niiden jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka käyttävät EU:n lentoturvallisuustarkastajia ja resurssien kokoamisen ja jakamisen uusia välineitä (vastuiden siirtäminen, unionin järjestelmän valinta valtion ilma-alusten ja liitteessä II tarkoitettujen ilma-alusten osalta);

-    Jäsenvaltioiden kansallisten ilmailuviranomaisten resurssien kehitys kokoaikaisten työntekijöiden määränä ja talousarvion suuruutena mitattuna.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Varmistetaan, että siviili-ilmailun korkea turvallisuustaso säilyy myös liikennemäärien kasvaessa.

Edistetään ilmailualan kilpailukykyä parantamalla Euroopan siviili-ilmailujärjestelmän tehokkuutta varmistaen samalla korkeatasoisten turvallisuus- ja ympäristövaatimusten täyttyminen.

Kansallisten turvallisuusohjelmien vahvistaminen jäsenvaltioissa ICAOn vaatimusten mukaisesti.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Lentoliikenne on luonteeltaan suurelta osin valtioiden rajat ylittävää ja edellyttää siten sääntelyä EU:n tasolla.

Jäsenvaltioiden keskuudessa ollaan yleisesti sitä mieltä, että siviili-ilmailun turvallisuuden alalla tarvitaan yhteisiä sääntöjä, jotta korkea turvallisuustaso voidaan saavuttaa. Tämä kävi jo ilmi hyväksyttäessä alun perin asetus (EY) N:o 216/2008 ja sitä edeltänyt asetus (EY) N:o 1592/2002. Euroopan siviili-ilmailujärjestelmän turvallisuus riippuu muun muassa siitä, kuinka hyvin tämän järjestelmän osat nivoutuvat toisiinsa. Kaikki rajapinnat tässä järjestelmässä muodostavat riskin, jonka hallinta vaatii koordinointia. Kun lainsäädäntö on yhteistä, koordinointia jäsenvaltioiden sääntelyjärjestelmien välillä ei enää tarvita, mikä lisää jo sinällään turvallisuutta. Yhteistä eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää voidaan edistää tehokkaimmin EU:n tasolla. Yhtenäisestä eurooppalaisesta siviili-ilmailun turvallisuusjärjestelmästä saadaan myös tehokkuushyötyjä, jotka vähentävät hajanaisuudesta aiheutuvia kustannuksia.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Aloite perustuu muun muassa perinpohjaiseen analyysiin kokemuksista, joita on saatu asetuksen (EY) N:o 216/2008 ja sitä edeltäneen asetuksen (EY) N:o 1592/2002 täytäntöönpanosta, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 216/2008 62 artiklan mukaisesti vuonna 2013 tehty arviointi saman asetuksen toiminnasta.

1.5.4.Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tämä aloite on osa ilmailupakettia, joka on määrä hyväksyä vuoden 2015 lopussa, ja se edistää EU:n ilmailualan kilpailukykyä.

Aloite on linjassa vuonna 2011 julkaistun liikenteen valkoisen kirjan kanssa ja vastaa sen tavoitetta tehdä Euroopasta maailman turvallisin ilmailualue.

Aloite on linjassa myös Eurooppa 2020 -strategian ja komission prioriteettien kanssa, sillä se kehittää sisämarkkinoita ja edistää innovointia ja vaikuttaa siten myönteisesti työllisyyteen ja kasvuun sekä ilmailualan kansainväliseen kilpailukykyyn.

EASAn hallintoon liittyvien näkökohtien osalta aloite noudattaa erillisvirastoista annettua komission, Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteistä julkilausumaa ja sillä pannaan täytäntöön julkilausuman suositukset.

1.6.Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

◻ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu. 

   Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

   Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

⌧ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 35  

Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

   toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

⌧ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Ei ole.



2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Seurantaa ja arviointia varten on jo olemassa useita mekanismeja, joita voidaan käyttää. Tämä johtuu siitä, että suorituskyvyn seurata on olennainen osa unionin sääntelykehystä siviili-ilmailun turvallisuuden alalla. Ehdotetun toimenpiteen toimivuutta on sen jälkeen, kun se on hyväksytty, arvioitava viiden vuoden välein, kuten nykyisessäkin asetuksessa (EY) N:o 216/2008 säädetään.

Viraston vuotuisiin raportointivaatimuksiin sisältyy konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen laatiminen.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.Todetut riskit

Ei ole.

2.2.2.Tiedot käyttöön otetusta sisäisen valvonnan järjestelmästä.

Unionin virastona EASA soveltaa erillisvirastoihin sovellettavia valvontamenetelmiä, joista on jo säädetty asetuksessa (EY) N:o 216/2008.

EASAn varainhoitoa koskevissa säännöissä, jotka perustuvat erillisvirastoihin sovellettavaan varainhoidon puiteasetukseen, määrätään sisäisen tarkastajan nimittämisestä ja sisäistä tarkastusta koskevista vaatimuksista.

2.2.3.Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta.

Ei sovelleta.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Ehdotetun asetuksen 111 artikla koskee petosten torjuntaa. Sen mukaan OLAFin tutkimuksista annettua asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013 sovelletaan EASAan, ja siinä annetaan OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle valtuudet suorittaa lisätarkastuksia ja -tutkimuksia. Artikla on erillisvirastoja koskevan mallitekstin mukainen.

EASA on lisäksi hyväksynyt petostentorjuntastrategian 9. joulukuuta 2014.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määrä-
rahalaji

Rahoitusosuudet

Numero
Nimi………………………...……………

JM/EI-JM 36

EFTA-mailta 37

ehdokasmailta 38

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

1 Älykäs ja osallistava kasvu

a) Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

06 02 02 Euroopan lentoturvallisuusvirasto

JM

KYLLÄ

EI

KYLLÄ*

EI

* Sveitsin rahoitusosuus päätöksen N:o 1/2007 (2008/100/EC) mukaisesti.        

Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat Ei ole

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Budjettikohta

Määrä-
rahalaji

Rahoitusosuudet

Numero Nimi………………………………………

JM/EI-JM

EFTA-mailta

ehdokasmailta

kolmansilta mailta

varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin 39  

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
 

Numero

1a

Otsake 1a Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

PO: MOVE

Vuosi
N 40

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

• Toimintamäärärahat

Budjettikohdan numero 06 02 02

Sitoumukset

(1)

34 870

+ 1,575

= 36,445

34 870

+ 2,045

= 36,915

35 568

+ 1,395

= 36,963  

36 279

+ 1,395

=37 674

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Maksut

(2)

36,445

36,915

36,963  

37,674

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat 41 Ei ole

Budjettikohdan numero

(3)

PO MOVEn
määrärahat yhteensä

Sitoumukset

=1

36,445

36,915

36,963  

37,674

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Maksut

=2

36,445

36,915

36,963  

37,674

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.




Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 1a kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

36,445

36,915

36,963  

37,674

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Maksut

36,445

36,915

36,963  

37,674

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.





Monivuotisen rahoituskehyksen otsake
 

5

”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

PO: MOVE

• Henkilöresurssit

Laskentaperuste: asetukseen (EY) N:o 216/2008 ja EASAan liittyvien asioiden parissa työskentelevää PO MOVEn henkilöstöä koskevan talousarvion nykyinen taso (7 kokopäiväistä työntekijää x 132 000 euroa/vuosi = 924 000 euroa)

0,924

0,924

0,924

0,924

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

• Muut hallintomenot

0

0

0

0

PO MOVE YHTEENSÄ

Määrärahat

0,924

0,924

0,924

0,924

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

0,924

0,924

0,924

0,924

 

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N 42

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat
määrärahat YHTEENSÄ 

Sitoumukset

37,369

37,839

37,887

38,598

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Maksut

37,369

37,839

37,887

38,598

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

3.2.1.1Esitys EASAn henkilöstösuunnitelmaksi vuosiksi 2017–2020

EASAn suunniteltu henkilöstö vuosina 2017-2020 (Yhteensä)*

2016**

2017

2018

2019

2020

AD-palkkaluokat

Uudet AD-palkkaluokat

AD-ura-alue yhteensä

548

548

541

5

546

540

540

540

540

540

540

AST-palkkaluokat

Uudet AST-palkkaluokat

AST-ura-alue yhteensä

128

128

123

123

118

118

118

118

118

118

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet yhteensä

676

669

658

658

658

* Näitä lukuja mukautetaan soveltaen maksuihin liittyvien virkojen/toimien joustavuusjärjestelmää. Se kehitetään viraston työmäärää ja tehokkuutta koskevien indikaattoreiden pohjalta, jotka komissio hyväksyy. Komissio esittää viimeistään vuoden 2017 talousarvioehdotuksen hyväksymisen yhteydessä tarkistetun rahoitusselvityksen, jossa tarkennetaan, kuinka maksuihin liittyvien virkojen/toimien joustavuusjärjestelmä toimii käytännössä ja mikä on sen vaikutus viraston henkilöstötaulukkoon. Tämän työn tuloksia odoteltaessa tähän ehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä esitetään maksuihin liittyvien virkojen/toimien lukumäärän vakiintunut tilanne komission tiedonannon ”Hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmointi kaudelle 2014–2020” pohjalta ja mukautettuna budjettivallan käyttäjän vuoden 2016 talousarviomenettelyn ja sitä edeltävien menettelyjen yhteydessä tekemiin päätöksiin.

** Vuoden 2016 luvut edellyttävät, että budjettivallan käyttäjä hyväksyy lopullisen talousarvion. Vuosien 2017–2020 lukuja voidaan joutua mukauttamaan kunkin vuoden lopullisen talousarvion hyväksymisen jälkeen.

EASAn suunniteltu henkilöstö vuosina 2017-2020 (EU:n osuus)*

2016

2017

2018

2019

2020

AD-palkkaluokat

Uudet AD-palkkaluokat

AD-ura-alue yhteensä

175

175

177

5

182

184

184

184

184

184

184

AST-palkkaluokat

Uudet AST-palkkaluokat

AST-ura-alue yhteensä

50

50

46

46

42

42

42

42

42

42

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet yhteensä

225

228

226

226

226

* Näissä luvuissa on otettu huomioon 2 prosentin vähennys (1 prosentin henkilöstövähennys ja 1 prosentin vuotuinen siirto virkojen/toimien varantoon) vuoteen 2018 saakka sekä kolmansien maiden lentotoiminnan harjoittajia ja kauko-ohjattujen ilma-alusten järjestelmiä varten perustettavat lisävirat/-toimet, kuten esitetään komission tiedonannon ”Hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmointi kaudelle 2014–2020” (COM(2013)519) liitteessä I.

EASAn suunniteltu henkilöstö vuosina 2017-2020 (Maksut ja palkkiot)*

2016

2017

2018

2019

2020

AD-palkkaluokat

Uudet AD-palkkaluokat

AD-ura-alue yhteensä

373

373

364

364

356

356

356

356

356

356

AST-palkkaluokat

Uudet AST-palkkaluokat

AST-ura-alue yhteensä

78

78

77

77

76

76

76

76

76

76

Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet yhteensä

451

441

432

432

432

* Näitä lukuja mukautetaan soveltaen maksuihin liittyvien virkojen/toimien joustavuusjärjestelmää. Se kehitetään viraston työmäärää ja tehokkuutta koskevien indikaattoreiden pohjalta, jotka komissio hyväksyy. Komissio esittää viimeistään vuoden 2017 talousarvioehdotuksen hyväksymisen yhteydessä tarkistetun rahoitusselvityksen, jossa tarkennetaan, kuinka maksuihin liittyvien virkojen/toimien joustavuusjärjestelmä toimii käytännössä ja mikä on sen vaikutus viraston henkilöstötaulukkoon. Tämän työn tuloksia odoteltaessa tähän ehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä esitetään maksuihin liittyvien virkojen/toimien lukumäärän vakiintunut tilanne komission tiedonannon ”Hajautettujen virastojen henkilöstö- ja rahoitusresurssien ohjelmointi kaudelle 2014–2020” pohjalta ja mukautettuna budjettivallan käyttäjän vuoden 2016 talousarviomenettelyn ja sitä edeltävien menettelyjen yhteydessä tekemiin päätöksiin.

3.2.2.Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

   Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

   Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja 43 seuraavasti:

(Laskentaperuste: kokopäiväisen työntekijän keskimääräinen kokonaiskustannus: 132 000 euroa)

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Luku-määrä yhteensä

Kustannukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1 44

Poistetaan tarpeettomat vaatimukset ja varmistetaan, että sääntely on oikeassa suhteessa eri lentotoiminnan tyyppeihin liittyviin riskeihin

Ei lisävaikutuksia EASAan, koska tuotokset sisällytetään nykyisiin määrärahoihin.

Välisumma erityistavoite 1

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

ERITYISTAVOITE 2

Varmistetaan, että uudet teknologiat ja markkinoiden kehitys otetaan asianmukaisesti huomioon ja niitä seurataan tiiviisti

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

Miehittämättömiä ilma-aluksia koskeva uusi sääntelykehys

Välisumma erityistavoite 2

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

0

ERITYISTAVOITE 3

Perustetaan yhteistyöhön perustuva turvallisuudenhallintaprosessi unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä, jotta siviili-ilmailun riskit voidaan tunnistaa ja niitä voidaan lieventää yhteisesti

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

Eurooppalainen rekisteri (28 artikla): perustiedot päätöksentekoa ja seurantaa varten (ml. 1 sopimussuhteinen toimihenkilö / vuosi, kertaluonteiset tietotekniikkakustannukset 0,3 milj. euroa vuosina n ja n+1 sekä vuotuiset toimintakustannukset 0,20 milj. euroa)

0,535

0,570

0,270

0,270

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Massadata: tiedot ja analyysit Euroopan ilmailujärjestelmää varten (henkilöstökustannukset 2 kokopäiväistä työntekijää + 1 sopimussuhteinen toimihenkilö / vuosi, pois lukien toimintakustannukset)

0,167

0,334

0,334

0,334

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Välisumma erityistavoite 3

0,702

0,904

0,604

0,604

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

ERITYISTAVOITE 4

Täytetään sääntelyjärjestelmä aukot ja varmistetaan järjestelmän johdonmukaisuus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

Maahuolinta: perustetaan yhteisten vaatimusten järjestelmä ja pidetään sitä yllä (11 artikla) (henkilöstökustannukset 1 kokopäiväinen työntekijä / vuosi)

0,066

0,132

0,132

0,132

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Turvallisuuteen ja turvatoimiin liittyvien näkökohtien yhdenmukaistaminen; Sääntöjen laatimisen ja tarkastusten tukeminen (40 artikla) (henkilöstökustannukset 1 kokopäiväinen työntekijä / vuosi)

0,066

0,132

0,132

0,132

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Ympäristösuojelua koskevat uudet eurooppalaiset sertifiointivaatimukset ja raportointi (39 artikla) (ml. 1 kokoaikainen työntekijä / vuosi ja vuotuiset tietotekniikkakustannukset 0,15 milj. euroa)

0,216

0,282

0,282

0,282

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Välisumma erityistavoite 4

0,348

0,546

0,546

0,546

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

ERITYISTAVOITE 5

Luodaan tehokkaasti toimiva järjestelmä resurssien kokoamiseksi ja jakamiseksi jäsenvaltioiden ja viraston kesken

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä

Kustannus

Lukumäärä yhteensä

Kustannukset yhteensä

Riskiin ja suorituskykyyn perustuvien valvontamenetelmien edistäminen

0,100

0,100

0,100

0,100

0,400

Asiantuntijapooli (ml. 1 sopimussuhteinen toimihenkilö / vuosi, kertaluonteiset kustannukset 0,1 milj. euroa vuosina n ja n+1 sekä vuotuiset toimintakustannukset 5000 euroa.)

0,140

0,175

0,075

0,075

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Vastuiden siirtämistä koskevan kehyksen perustaminen (18 artikla)

0,175

0,175

0,00

0,00

0,350

Yhteisten koulutusvaatimusten varmistaminen (43 artikla) (ml. 1 sopimussuhteinen toimihenkilö / vuosi sekä koulutusmateriaalin kertaluonteiset kustannukset 0,075 milj. euroa vuosina n ja n+1)

0,11

0,145

0,070

0,070

Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

Välisumma erityistavoite 5

0,525

0,595

0,245

0,245

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ

1,575

2,045

1,395

1,395

3.2.3.Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.Yhteenveto

   Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

⌧ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

Laskentaperuste: asetukseen (EY) N:o 216/2008 ja EASAan liittyvien asioiden parissa työskentelevää PO MOVEn henkilöstöä koskevan talousarvion nykyinen taso (7 kokopäiväistä työntekijää x 132 000 euroa/vuosi = 924 000 euroa)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N 45

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 5

Henkilöresurssit

0,924

0,924

0,924

0,924

Muut hallintomenot

0

0

0

0

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKE 5, välisumma

0,924

0,924

0,924

0,924

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät 46  

Henkilöresurssit

0

0

0

0

Muut hallintomenot

0

0

0

0

Monivuotisen rahoituskehyksen
OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät,
välisumma

0

0

0

0

YHTEENSÄ

0,924

0,924

0,924

0,924

Henkilöresursseihin ja muihin hallintomenoihin käytettävien määrärahojen tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutetuilla määrärahojen uudelleenjärjestelyillä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.3.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve

   Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

   Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

06 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)

7

7

7

7

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella)

0

0

0

0

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta)

0

0

0

0

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta)

0

0

0

0

Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 47

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

0

0

0

0

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)

0

0

0

0

XX 01 04 yy  48

0

0

0

0

0

0

0

0

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

0

0

0

0

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)

0

0

0

0

Muu budjettikohta (mikä?)

YHTEENSÄ

7

7

7

7

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Siviili-ilmailun turvallisuuteen, ilmailun ympäristönsuojeluun ja EASAan liittyvien kysymysten parissa työskentelevä PO MOVEn henkilöstö, mukaan lukien

- EASAn suositusten johdosta toteutettavien toimenpiteiden hyväksymisen ja täytäntöönpanon hallinnointi (komission päätökset ja asetukset);

- EASAn hallinnollinen koordinointi ja valvonta: työohjelmat, monivuotiset henkilöstöpoliittiset suunnitelmat, hallintoneuvoston ja muiden komiteoiden kokoukset;

- toimintapolitiikan laatiminen ja koordinointi;

- EASAan liittyvät varainhoitoa ja tilinpäätöstä koskevat velvollisuudet komission tasolla (talousarvio, vastuuvapauden myöntäminen, jne.).

Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

   Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

   Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät 49

Budjettikohta: 06 02 02

milj. euroa

N:    36,445

N+1:    36,915

N+2:    36,963

N+3:    37,674

   Ehdotus/aloite edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Yhteensä

ETA-/EFTA-maiden rahoitusosuus, pois lukien Sveitsi*

1,070

1,070

1,054

1,073

Sveitsin rahoitusosuus**

1,0

1,0

1,0

1,0

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

2,070

2,070

2,054

2,073

* Perustuu oletukseen, että rahoitusosuus on 2,76 prosenttia EU:n vuotuisesta rahoitusosuudesta. Laskentaa varten edellisen vuoden ylijäämästä peräisin olevien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määräksi oletetaan nolla.

** Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton lentoliikennettä koskevan sopimuksen (2008/100/EC) nojalla perustetun Euroopan unionin ja Sveitsin lentoliikennekomitean päätöksen N:o 1/2007 mukainen arvio.

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

   Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

   Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

   vaikutukset omiin varoihin

   vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta

Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna

Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 50

Vuosi
N

Vuosi
N+1

Vuosi
N+2

Vuosi
N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti ………….

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

(1) Asetus (EU) N:o 216/2008, annettu 20 päivänä helmikuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä neuvoston direktiivin 91/670/ETY, asetuksen (EY) N:o 1592/2002 ja direktiivin 2004/36/EY kumoamisesta (EUVL L 79, 19.3.2008). Asetusta muutettiin sittemmin asetuksella (EY) N:o 1108/2009, jossa sen soveltamisala laajennetaan kattamaan lentopaikkojen turvallisuus sekä ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen turvallisuusnäkökohdat.
(2) Asetus (EY) N:o 1592/2002, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 240, 7.9.2002).
(3) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen nopeuttamisesta (COM(2013) 408 final,11.6.2013), jonka mukana seuraa ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 216/2008 muuttamisesta lentopaikkojen, ilmaliikenteen hallinnan ja lennonvarmistuspalvelujen osalta (COM(2013) 409 final) ja ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta (COM(2013) 410 final).
(4)
(5) EUVL L 97, 9.4.2008, s. 72.
(6) EASA Management Board sub-group, ‘Final Report’ (2015), http://easa.europa.eu/the-agency/governance/management-board/meetings/mb-032014 .
(7) Article 62 evaluation, Final Report (2013), http://easa.europa.eu/system/files/dfu/Article%2062%20Report.pdf .
(8) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.
(9) EUVL C , , s. .
(10) EUVL C , , s. .
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31).
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1592/2002, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1).
(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2111/2005, annettu 14 päivänä joulukuuta 2005, yhteisössä toimintakieltoon asetettuja lentoliikenteen harjoittajia koskevan yhteisön luettelon laatimisesta ja lennon suorittavan lentoliikenteen harjoittajan ilmoittamisesta lentomatkustajille (EUVL L 344, 27.12.2005, s. 15).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 216/2008, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 240, 7.9.2002, s. 1).
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3).
(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 996/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, siviili-ilmailun onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnasta ja ehkäisemisestä ja direktiivin 94/56/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 35).
(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 376/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, poikkeamien ilmoittamisesta, analysoinnista ja seurannasta siviili-ilmailun alalla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 996/2010 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/42/EY, komission asetusten (EY) N:o 1321/2007 ja (EY) N:o 1330/2007 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 18).
(20) Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta ................ [......] annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o XXX/XXXX (EUVL ........, s. ...).
(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).
(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 300/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 72).
(23) Komission asetus (EU) N:o 677/2011, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2011, ilmaliikenteen hallintaverkon toimintojen toteuttamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja asetuksen (EU) N:o 691/2010 muuttamisesta (EUVL L 185, 15.7.2011, s. 1).
(24) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968, Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta ja komission virkamiehiin väliaikaisesti sovellettavista erityistoimenpiteistä (EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1).
(25) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1271/2013, annettu 30 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta (EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42).
(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).
(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(28) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.
(29) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(30) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).
(31) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).
(32) Komission asetus (EU) N:o 965/2012, annettu 5 päivänä lokakuuta 2012, lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 mukaisesti (EUVL L 296, 25.10.2012, s. 1).
(33) ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.
(34) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.
(35) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html
(36) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.
(37) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.
(38) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.
(39) Menoja mukautetaan kabinettien päästyä sopimukseen lisäviroista ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä.
(40) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.
(41) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(42) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.
(43) Määrärahoja mukautetaan kabinettien päästyä sopimukseen lisäviroista ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä.
(44) Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.
(45) Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.
(46) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.
(47) AC = sopimussuhteiset toimihenkilöt, AL = paikalliset toimihenkilöt, END = kansalliset asiantuntijat, INT = vuokrahenkilöstö, JED = nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.
(48) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).
(49) Määriä mukautetaan kabinettien päästyä sopimukseen lisäviroista ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden lukumäärästä.
(50) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.

Bryssel 7.12.2015

COM(2015) 613 final

LIITTEET

asiakirjaan

ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI

yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan lentoturvallisuusviraston perustamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 216/2008 kumoamisesta

{SWD(2015) 262 final}
{SWD(2015) 263 final}


LIITE I

2 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut ilma-alukset

Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin ilma-alusluokkiin:

a)historiallinen ilma-alus, joka täyttää seuraavat perusteet:

i)yksinkertainen ilma-alus, jonka

alkuperäinen tyyppisuunnittelu on tapahtunut ennen 1 päivää tammikuuta 1955 ja

valmistaminen on lopetettu ennen 1 päivää tammikuuta 1975;    

   tai

ii)ilma-alus, jolla on selkeä historiallinen merkitys, joka liittyy

osallistumiseen merkittävään historialliseen tapahtumaan

huomattavaan vaiheeseen ilmailun kehityksessä, tai

merkittävään asemaan jäsenvaltion asevoimissa;

b)ilma-alus, joka on erityisesti suunniteltu tai muutettu tutkimus-, kokeilu- tai tieteellisiin tarkoituksiin ja jota valmistetaan todennäköisesti hyvin rajoitettu määrä;

c)miehitetty ilma-alus, josta vähintään 51 prosenttia on rakentanut harrasterakentaja tai voittoa tavoittelematon harrasteyhdistys omiin tarkoituksiinsa ja ilman kaupallisia tavoitteita;

d)ilma-alus, joka on ollut asevoimien käytössä, lukuun ottamatta ilma-aluksia, joiden tyyppisuunnitteluvaatimukset virasto on hyväksynyt;

e)lentokoneet, joiden sakkausnopeus tai pienin vakaa lentonopeus laskuasussa on enintään 35 solmua kalibroitua ilmanopeutta ja joissa on enintään kaksi matkustajapaikkaa, sekä enintään kaksipaikkaiset helikopterit ja moottoroidut laskuvarjot, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on jäsenvaltioiden rekisterien mukaan enintään

i)300 kilogrammaa yksipaikkaisten maalentokoneiden/-helikoptereiden osalta;

ii)450 kilogrammaa kaksipaikkaisten maalentokoneiden/-helikoptereiden osalta;

iii)330 kilogrammaa yksipaikkaisen amfibiolentokoneen/-helikopterin tai vesilentokoneen/-helikopterin osalta;

iv)495 kilogrammaa kaksipaikkaisen amfibiolentokoneen/-helikopterin tai vesilentokoneen/-helikopterin osalta edellyttäen, että toimiessaan sekä vesi- että maalentokoneena/-helikopterina se alittaa tarvittaessa molemmat suurinta sallittua lentoonlähtömassaa koskevat rajoitukset;

v)472,5 kilogrammaa kaksipaikkaisten maalentokoneiden osalta, jotka on varustettu koko lentokoneen kantavalla pelastusvarjolla;

vi)540 kilogrammaa kaksipaikkaisten maalentokoneiden osalta, jotka on varustettu koko lentokoneen kantavalla pelastusvarjolla ja sähkötyöntövoimajärjestelmällä;

vii)315 kilogrammaa yksipaikkaisten maalentokoneiden osalta, jotka on varustettu koko lentokoneen kantavalla pelastusvarjolla;

viii)365 kilogrammaa yksipaikkaisten maalentokoneiden osalta, jotka on varustettu koko lentokoneen kantavalla pelastusvarjolla ja sähkötyöntövoimajärjestelmällä;

f)yksi- ja kaksipaikkaiset autogirot, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa on enintään 560 kilogrammaa;

g)purjelentokoneet ja moottoripurjelentokoneet, joiden suurin sallittu lentoonlähtömassa yksipaikkaisina on enintään 250 kilogrammaa tai kaksipaikkaisina 400 kilogrammaa, mukaan luettuina jaloilta lähtevät purjelentokoneet ja moottoripurjelentokoneet;

h)jäljitelmät ilma-aluksista, jotka täyttävät a tai d alakohdan perusteet ja joiden rakennesuunnittelu vastaa alkuperäistä ilma-alusta;

i)yhdelle hengelle tarkoitetut kuumailmapallot, joiden suunniteltu kuuman ilman tilavuus on enintään 900 m3;

j)muut miehitetyt ilma-alukset, joiden rakenteellinen massa polttoaine mukaan luettuna on enintään 70 kilogrammaa.



LIITE II

Keskeiset lentokelpoisuusvaatimukset

1.Tuotteen eheys:

Tuotteen eheys on varmistettava kaikissa ennakoitavissa olevissa lento-olosuhteissa ilma-aluksen käyttöiän ajan. Kaikkien vaatimusten täyttäminen on osoitettava arvioinnin tai analyysin avulla ja tarvittaessa vahvistettava testein.

1.1.Rakenteet ja materiaalit:

1.1.1.Rakenteellinen eheys on varmistettava ilma-aluksen koko käyttöalueella ja riittävällä tavalla silloinkin, kun käyttöalue ylitetään, ja se on säilytettävä ilma-aluksen käyttöiän ajan.

1.1.2.Ilma-aluksen kaikkien osien, joiden pettäminen voisi heikentää rakenteellista eheyttä, on oltava seuraavien ehtojen mukaisia ilman haitallista muodonmuutosta tai rakenteen pettämistä. Tämä koskee kaikkia merkittäviä massoja ja niiden kiinnitystä.

a)On otettava huomioon kaikki kohtuudella odotettavissa olevat ja riittävästi tämän ylittävät kuormitukseen liittyvät yhdistelmät painojen, massakeskiövaihtelun, ilma-aluksen käyttöalueen ja -iän osalta. Tämä sisältää tuulenpuuskista, liikkeistä, paineistamisesta, liikuteltavista pinnoista ja hallinta- ja työntövoimajärjestelmistä aiheutuvat kuormitukset sekä lennon aikana että maassa.

b)On otettava huomioon maalle tai veteen suoritettujen pakkolaskujen aiheuttamat kuormitukset ja todennäköiset viat.

c)Näihin kuormituksiin liittyvään rakenteelliseen vaikutukseen on sisällytettävä dynaamiset kuormitukset ilma-aluksen koon ja version mukaisesti lentotoiminnan lajin edellyttämällä tavalla.

1.1.3.Ilma-aluksessa ei saa ilmetä aeroelastista epävakautta eikä liiallista tärinää.

1.1.4.Valmistusprosessien ja ilma-aluksen rakentamisessa käytettävien materiaalien tuloksena on saatava tunnettuja ja toistettavissa olevia rakenteellisia ominaisuuksia. Toimintaympäristöön liittyvistä materiaalien suorituskyvyn muutoksista on annettava selvitys.

1.1.5.On varmistettava, siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista, etteivät jaksottaisen kuormituksen, ympäristön aiheuttaman heikkenemisen sekä satunnaisten ja yksittäisten vaurioiden vaikutukset heikennä rakenteellista eheyttä hyväksyttävän jäännöslujuustason alapuolelle. Kaikki tarvittavat ohjeet jatkuvan lentokelpoisuuden varmistamiseksi tässä suhteessa on julkaistava.

1.2.Työntövoima:

1.2.1.Työntövoimajärjestelmän (eli moottorin ja, tapauksen mukaan, potkurin) eheys on osoitettava työntövoimajärjestelmän koko käyttöalueella ja riittävällä tavalla silloinkin, kun käyttöalue ylitetään, ja se on säilytettävä työntövoimajärjestelmän käyttöiän ajan ottaen huomioon työntövoimajärjestelmän merkitys ilma-aluksen yleisissä turvallisuusratkaisuissa.

1.2.2.Työntövoimajärjestelmän on tuotettava sille asetetuissa rajoissa siltä vaadittava työntövoima tai teho kaikissa tarvittavissa lento-olosuhteissa, ympäristövaikutukset ja -olosuhteet huomioon ottaen.

1.2.3.Valmistusprosessin ja työntövoimajärjestelmän rakentamisessa käytettyjen materiaalien tuloksena on saatava tunnettu ja toistettavissa oleva rakenteellinen toiminta. Toimintaympäristöön liittyvistä materiaalien suorituskyvyn muutoksista on annettava selvitys.

1.2.4.Jaksottaisen kuormituksen, ympäristön ja toiminnan aiheuttaman heikkenemisen ja siitä todennäköisesti aiheutuvien osissa ilmenevien vikojen vaikutukset eivät saa heikentää työntövoimajärjestelmän eheyttä hyväksyttävien tasojen alapuolelle. Kaikki tarvittavat ohjeet jatkuvan lentokelpoisuuden varmistamiseksi tässä suhteessa on julkaistava.

1.2.5.Kaikki tarvittavat ohjeet, tiedot ja vaatimukset työntövoimajärjestelmän turvallisesta ja oikeasta asennuksesta ilma-alukseen on julkaistava.

1.3.Järjestelmät ja varusteet (muut kuin irralliset varusteet):

1.3.1.Ilma-aluksessa ei saa olla sellaisia suunnittelusta johtuvia piirteitä tai yksityiskohtia, jotka kokemus on osoittanut vaarallisiksi.

1.3.2.Ilma-aluksen – mukaan lukien järjestelmät ja varusteet, joita tyyppihyväksynnän arviointi tai toimintasäännöt edellyttävät – on toimittava suunnitellulla tavalla kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa ilma-aluksen koko käyttöalueella ja riittävällä tavalla silloinkin, kun käyttöalue ylitetään, järjestelmän tai varusteen toimintaympäristö asianmukaisesti huomioon ottaen. Muut järjestelmät tai varusteet, joita ei edellytetä tyyppihyväksynnässä tai toimintasäännöissä, riippumatta siitä, onko niiden toiminta moitteetonta vai ei, eivät saa heikentää turvallisuutta tai vaikuttaa haitallisesti minkään muun järjestelmän tai varusteen moitteettomaan toimintaan. Järjestelmiä ja varusteita on voitava käyttää ilman, että tarvitaan poikkeuksellista taitoa tai voimaa.

1.3.3.Ilma-aluksen järjestelmien ja varusteiden on erikseen ja suhteessa toisiinsa tarkasteltuina oltava suunniteltu niin, ettei yksittäinen vika, jota ei ole osoitettu erityisen epätodennäköiseksi, johda onnettomuuden aiheuttavaan vikaan, ja tällöin on vian mahdollisuuden ja sen ilma-alukseen tai siinä oleviin henkilöihin kohdistuvan vaikutuksen voimakkuuden välisen suhteen oltava käänteinen. Edellä mainitun yksittäistä vikaa koskevan vaatimuksen osalta sallitaan, että ilma-aluksen koko ja kokonaisrakenne on otettava asianmukaisesti huomioon ja että tämän johdosta kyseinen yksittäistä vikaa koskeva vaatimus voi jäädä täyttymättä helikopterien ja pienlentokoneiden joidenkin osien ja joidenkin järjestelmien osalta.

1.3.4.Miehistölle ja tarvittaessa huoltohenkilökunnalle on annettava turvallisen lennon suorittamiseksi tarvittavat ja mahdollisesti vaarallisia vikoja koskevat tiedot selvästi, johdonmukaisesti ja yksiselitteisesti. Järjestelmät, varusteet ja ohjaimet, mukaan lukien mittarit ja ilmaisintaulut, on suunniteltava ja sijoitettava niin, että minimoidaan virheet, jotka saattaisivat osaltaan synnyttää vaaratilanteita.

1.3.5.Suunnittelussa on otettava huomioon varotoimenpiteet, joiden avulla minimoidaan vaarat, myös tietoturvavaarat, jotka kohtuullisen todennäköisesti uhkaavat ilma-alusta ja siinä olevia henkilöitä joko ilma-aluksen sisällä tai sen ulkopuolelta, mukaan lukien suojaaminen mahdolliselta merkittävältä vialta jossain ilma-aluksen irrallisessa varusteessa ja tällaisen varusteen rikkoutumiselta.

1.4.Irralliset varusteet:

1.4.1.Irrallisen varusteen on täytettävä turvallisuustehtävänsä tai turvallisuuden kannalta merkittävä tehtävänsä suunnitellulla tavalla kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa, ellei kyseistä tehtävää voida täyttää muulla tavoin.

1.4.2.Irrallisia varusteita on voitava käyttää ilman, että tarvitaan poikkeuksellista taitoa tai voimaa.

1.4.3.Irralliset varusteet on suunniteltava siten, että minimoidaan virheet, jotka saattaisivat osaltaan synnyttää vaaratilanteita.

1.4.4.Irralliset varusteet, riippumatta siitä, onko niiden toiminta moitteetonta vai ei, eivät saa heikentää turvallisuutta tai vaikuttaa haitallisesti minkään muun varusteen, järjestelmän tai laitteen moitteettomaan toimintaan.

1.5.Jatkuva lentokelpoisuus:

1.5.1.Kaikki tarvittavat asiakirjat, joihin kuuluvat myös ohjeet jatkuvasta lentokelpoisuudesta, on laadittava ja asetettava saataville sen varmistamiseksi, että ilma-alustyypin ja siihen liittyvien osien mukainen lentokelpoisuusstandardi täyttyy koko ilma-aluksen käyttöiän ajan.

1.5.2.On määrättävä keinoista jatkuvan lentokelpoisuuden kannalta välttämättömien osien ja irrallisten varusteiden tarkastamiseksi, säätämiseksi, voitelemiseksi, poistamiseksi tai vaihtamiseksi.

1.5.3.Jatkuvan lentokelpoisuuden ohjeet on annettava yhden tai useamman käsikirjan muodossa niihin sisältyvien tietojen määrän mukaan. Käsikirjoissa on käsiteltävä huolto- ja korjausohjeita, huoltotietoja, vianetsintä- ja tarkastusmenetelmiä käytännöllisessä muodossa.

1.5.4.Jatkuvan lentokelpoisuuden ohjeissa on oltava lentokelpoisuusrajoitukset, joissa määrätään pakollisista vaihtoajoista, tarkastusväleistä ja näihin liittyvästä tarkastusmenettelystä.

2.Tuotteen käytön lentokelpoisuusnäkökohdat

2.1.On osoitettava, että seuraavista asioista on huolehdittu, jotta tuotteen käytön aikana maassa tai ilma-aluksessa oleville varmistetaan riittävä turvallisuustaso:

a)On vahvistettava ilma-alukselle hyväksytyt käyttömuodot ja sen turvallisen käytön rajat ja turvallisen käytön edellyttämät tiedot, mukaan lukien ympäristöön liittyvät rajoitukset ja ilma-aluksen suoritusarvot.

b)Ilma-alusta on ilma-aluksen koon ja version mukaisesti voitava ohjata ja käsitellä turvallisesti kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttötilanteissa myös sen jälkeen, kun yksi tai useampi työntövoimajärjestelmä on vioittunut. Ilma-aluksen ohjaajan fyysiset voimavarat, ohjaamo-olosuhteet, ohjaajien työmäärä ja muut inhimilliset tekijät sekä lennon vaihe ja sen kesto on otettava asianmukaisesti huomioon.

c)Yhdestä lennon vaiheesta on voitava siirtyä sujuvasti toiseen ilman, että tämä edellyttää poikkeuksellista ohjaustaitoa, tarkkaavaisuutta, voimaa tai työpanosta missään todennäköisessä käyttötilanteessa.

d)Ilma-aluksen vakavuuden on oltava sellainen, että sillä varmistetaan, ettei ohjaajaan kohdistu liiallisia vaatimuksia, kun otetaan huomioon lennon vaihe ja sen kesto.

e)On vahvistettava menetelmät normaalitoimintaa sekä vika- ja hätätilanteita varten.

f)Ilma-aluksessa on oltava varoitusmerkit tai muita esteitä, joiden tarkoituksena on estää ylittämästä normaalia lennon rajakäyrää, konetyypistä riippuen.

g)Ilma-aluksen ominaisuuksien ja sen järjestelmien avulla on voitava palata turvallisesti takaisin lennon rajakäyrän äärirajoilta, jonne on ehkä jouduttu.

2.2.Miehistön jäsenille on kerrottava käyttörajoituksista ja muista turvallista käyttöä koskevista tiedoista.

2.3.On estettävä, että haitalliset ulkoiset ja sisäiset olosuhteet, ympäristöolosuhteet mukaan lukien, vaarantavat tuotteen käytön.

a)Vaaratilannetta ei lentotoiminnan lajin edellyttämällä tavalla saa erityisesti syntyä siitä, että joudutaan muun muassa seuraavien tuotteen käytön aikana ilma-aluksen koko ja versio huomioon ottaen kohtuudella odotettavissa olevien ilmiöiden kohteeksi: huono sää, salamointi, lintujen törmääminen ilma-alukseen, korkeataajuinen säteilykenttä, otsoni jne.

b)Matkustamo-osastojen on toiminnan luonteen edellyttämällä tavalla tarjottava matkustajille ilma-aluksen koko ja versio huomioon ottaen sopivat matkustusolot ja asianmukainen suoja lentotoiminnasta aiheutuvilta tai hätätilanteisiin johtavilta ennakoitavilta vaaroilta, tulen, savun, myrkyllisten kaasujen ja paineen nopean alenemisen vaara mukaan lukien. On oltava keinot, joilla annetaan ilma-aluksessa oleville kohtuulliset mahdollisuudet välttyä vakavalta loukkaantumiselta ja poistua nopeasti ilma-aluksesta ja suojellaan heitä hidastusvoimilta jouduttaessa tekemään pakkolasku maahan tai veteen. Ilma-aluksessa on oltava selkeät ja yksiselitteiset merkit tai ilmaisimet, joilla ohjataan ilma-aluksessa olevia toimimaan asianmukaisesti turvallisuuden vaatimalla tavalla ja kerrotaan turvavarusteiden sijainnista ja niiden asianmukaisesta käytöstä. Vaadittavien turvavarusteiden on oltava helposti saatavilla.

c)Miehistöosastot on toiminnan luonteen edellyttämällä tavalla järjestettävä niin, että helpotetaan lentotoimintaa, myös edistämällä tilannetietoisuutta, ja ennakoitavien ja hätätilanteiden hallintaa. Miehistöosastojen ympäristö ei saa vaarantaa miehistön mahdollisuuksia suorittaa tehtävänsä, ja se on suunniteltava niin, että vältetään häiriöt käytön aikana ja ohjauslaitteiden väärinkäyttö.

3.Organisaatiot (mukaan lukien luonnollinen henkilö, joka harjoittaa suunnittelu-, valmistus- tai huoltotoimintaa)

3.1.Organisaatiolle on toiminnan luonteen edellyttämällä tavalla myönnettävä hyväksynnät seuraavien edellytysten täyttyessä:

a)organisaatiolla on käytettävissään kaikki toiminnan laajuuden edellyttämät välineet. Välineitä ovat muun muassa seuraavat: tilat, henkilöstö, varusteet, työkalut ja materiaali, asiakirjat tehtävistä, vastuualueista ja menetelmistä; asiaankuuluvien tietojen saatavuus ja kirjanpito;

b)organisaatio luo sen toiminnan luonteen ja koon edellyttämän hallintojärjestelmän ja pitää sitä yllä varmistaakseen, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan, turvallisuusriskejä hallitaan ja pyritään järjestelmän jatkuvaan parantamiseen;

c)organisaatio toteuttaa tarvittavat järjestelyt toisten organisaatioiden kanssa, joita asia koskee, sen varmistamiseksi, että näitä keskeisiä lentokelpoisuusvaatimuksia noudatetaan;

d)organisaatio perustaa osaksi b alakohdan mukaista hallintojärjestelmää ja c alakohdan mukaisia järjestelyjä poikkeamailmoitusjärjestelmän turvallisuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi. Poikkeamailmoitusjärjestelmän on oltava asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukainen.

3.2.Huoltokoulutusta antaviin organisaatioihin ei sovelleta 3.1 kohdan c alakohdan eikä 3.1 kohdan d alakohdan mukaisia ehtoja.

LIITE III

Tuotteisiin liittyvät keskeiset ympäristönsuojeluvaatimukset

1.Tuotteet on suunniteltava niin hiljaisiksi kuin mahdollista ottaen huomioon 4 kohta.

2.Tuotteet on suunniteltava niin, että päästöt jäävät mahdollisimman pieniksi, ottaen huomioon 4 kohta.

3.Tuotteet on suunniteltava niin, että nesteiden haihtumisesta tai vuotamisesta aiheutuvat päästöt jäävät mahdollisimman pieniksi, ottaen huomioon 4 kohta.

4.On otettava huomioon mahdolliset kompromissit suunnittelutoimenpiteissä, joiden tarkoituksena on melun, erilaisten päästöjen ja nesteiden vuotamisen minimoiminen.

5.Melun ja päästöjen minimoimisessa on otettava huomioon kaikki normaalit toimintaolosuhteet ja maantieteelliset alueet, joilla ilma-alusten melu ja päästöt aiheuttavat huolta.

6.Ympäristönsuojelusyistä vaadittavat ilma-aluksen järjestelmät ja varusteet on suunniteltava, valmistettava ja huollettava niin, että ne toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa. Niiden luotettavuuden on oltava riittävä suhteessa siihen, minkälainen aiottu vaikutus niillä on tuotteen ympäristönsuojeluvaatimusten täyttämiseen.

7.Ohjeet, menetelmät, välineet, käsikirjat, rajoitukset ja tarkastukset, joita tarvitaan sen varmistamiseen, että ilmailutuote täyttää nämä keskeiset vaatimukset jatkuvasti, on laadittava ja toimitettava aiotuille käyttäjille selkeällä tavalla.

8.Ilmailutuotteiden suunnitteluun, tuotantoon ja huoltoon osallistuvien organisaatioiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)niillä on kaikki tarvittavat keinot varmistaa, että ilmailutuote on näiden keskeisten vaatimusten mukainen; ja

b)ne toteuttavat muiden asiaankuuluvien organisaatioiden kanssa tarvittavat järjestelyt, joilla varmistetaan, että ilmailutuote täyttää nämä keskeiset vaatimukset.



LIITE IV

Lentomiehistöä koskevat keskeiset vaatimukset

1.Lentäjien koulutus

1.1.Yleistä

Ilma-aluksen ohjaamiskoulutukseen osallistuvalla henkilöllä on oltava riittävä koulutus sekä riittävän kehittyneet fyysiset ja henkiset valmiudet, jotta hän voi hankkia, ylläpitää ja osoittaa asiaan liittyvät teoreettiset tiedot ja käytännön taidot.

1.2.Teoriatiedot

Lentäjän on hankittava ja ylläpidettävä sellainen tiedon taso, joka vastaa ilma-aluksella harjoitettavaa toimintaa ja on oikeassa suhteessa toiminnan lajiin liittyviin riskeihin. Tietojen on katettava ainakin seuraavat:

a)ilmailulainsäädäntö;

b)ilma-aluksen yleistuntemus;

c)ilma-alusryhmää koskevat tekniset seikat;

d)suoritusarvot ja lennonsuunnittelu;

e)ihmisen suorituskyky ja rajoitukset;

f)sääoppi;

g)lentosuunnistus;

h)lentotoimintamenetelmät, mukaan lukien resurssienhallinta;

i)lennonteoria;

j)yhteydenpito; ja

k)muut kuin tekniset taidot, mukaan lukien uhkien ja virheiden havaitseminen ja niihin reagoiminen.

1.3.Teoreettisten tietojen osoittaminen ja ylläpitäminen

1.3.1.Teoreettisten tietojen hankinta ja hallinta on osoitettava koulutuksen aikaisessa jatkuvassa arvioinnissa ja tarvittaessa teoriakokeissa.

1.3.2.Teoreettisen tiedon asianmukaista tasoa on pidettävä yllä. Vaatimusten noudattaminen on osoitettava säännöllisissä arvioinneissa, teoriakokeissa, lentokokeissa tai tarkastuslennoilla. Teoria- ja lentokokeiden tai tarkastuslentojen määrävälien on oltava oikeassa suhteessa toiminnan riskitasoon.

1.4.Käytännön taidot

Lentäjän on hankittava ja ylläpidettävä tehtäviinsä ilma-aluksessa tarvittavat käytännön taidot. Taitojen on oltava oikeassa suhteessa toiminnan lajiin liittyviin riskeihin ja katettava ilma-aluksella harjoitettavaan toimintaan nähden soveltuvin osin seuraavat seikat:

a)lennonvalmistelu ja toiminta lennon aikana, mukaan lukien ilma-aluksen suoritusarvojen, massan ja massakeskiön määritys, ilma-aluksen tarkastus ja huolto, polttoaine-/energiasuunnittelu, sään arviointi, reittisuunnittelu, ilmatilarajoitukset ja kiitoteiden käytettävyys;

b)toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa;

c)varotoimenpiteet ja menetelmät yhteentörmäyksen välttämiseksi;

d)ilma-aluksen ohjaaminen ulkoisten näköhavaintojen perusteella;

e)lentoliikkeet, myös kriittisissä tilanteissa, ja niihin liittyvät oikaisut, sikäli kuin nämä voidaan teknisesti toteuttaa;

f)lentoonlähdöt ja laskut normaaleissa olosuhteissa ja sivutuulessa;

g)lentäminen yksinomaan mittarien avulla, toiminnan lajin edellytysten mukaisesti;

h)toimintamenetelmät, mukaan lukien ryhmätyötaidot ja resurssienhallinta, lentotoiminnan lajiin soveltuvin osin yhden tai useamman hengen miehistöillä;

i)lentosuunnistus sekä lentosääntöjen ja niihin liittyvien menetelmien noudattaminen käyttäen tarpeen mukaan näkösuunnistusta tai suunnistuksen apulaitteita;

j)poikkeuksellisten tilanteiden ja hätätilanteiden menetelmät, mukaan lukien simuloidut ilma-aluksen varusteiden toimintahäiriöt;

k)ilmaliikennepalvelun ja radiopuhelinliikenteen menetelmien noudattaminen;

l)ilma-alusten tyyppi- ja luokkakohtaiset seikat;

m)käytännön taitoja koskeva täydentävä koulutus, jota voidaan edellyttää tiettyihin toimintoihin liittyvien riskien rajoittamiseksi; ja

n)muut kuin tekniset taidot, mukaan lukien uhkien ja virheiden havaitseminen ja niihin reagoiminen, käyttäen asianmukaista arviointimenetelmää teknisten taitojen arvioinnin yhteydessä.

1.5.Käytännön taidon osoittaminen ja ylläpitäminen

1.5.1.Lentäjän on osoitettava kykynsä suorittaa menetelmät ja ohjata ilma-alusta sillä harjoitettavassa toiminnassa vaadittavan pätevyystason mukaisesti

a)käyttämällä ilma-alusta sen rajoitusten mukaisesti;

b)osoittamalla hyvää arviointikykyä ja ilmailutapaa;

c)soveltamalla ilmailutietoa;

d)pitämällä ilma-alusta jatkuvasti hallinnan niin, että menetelmä tai ilma-aluksen ohjaus suoritetaan loppuun onnistuneesti; ja

e)osoittamalla muut kuin tekniset taitonsa, mukaan lukien uhkien ja virheiden havaitseminen ja niihin reagoiminen, käyttäen asianmukaista arviointimenetelmää teknisten taitojen arvioinnin yhteydessä.

1.5.2.Käytännön taitojen asianmukaista tasoa on pidettävä yllä. Vaatimusten noudattaminen on osoitettava säännöllisissä arvioinneissa, teoriakokeissa, lentokokeissa tai tarkastuslennoilla. Teoria- ja lentokokeiden tai tarkastuslentojen määrävälien on oltava oikeassa suhteessa toiminnan riskitasoon.

1.6.Kielitaito

Lentäjän on osoitettava ilma-aluksessa työskentelyn edellyttämä riittävä kielitaito. Tällaiseen osoitettuun kielitaitoon kuuluvat seuraavat:

a)kyky ymmärtää säätietoasiakirjoja;

b)ilmailun reitti-, lähtö- ja lähestymiskarttojen ja niihin liittyvien ilmailutiedotusasiakirjojen käyttö; ja

c)kyky viestiä muun ohjaamomiehistön ja lennonvarmistuspalvelujen kanssa lennon kaikissa vaiheissa, myös lennonvalmistelun aikana.

1.7.Simulaatiokoulutuslaitteet

Kun simulaatiokoulutuslaitetta käytetään koulutukseen tai käytännön taidon hankkimisen tai ylläpitämisen osoittamiseen, kyseisen laitteen suorituskyvyn on oltava kelpuutettu tietylle tasolle niillä aloilla, joilla on merkitystä tehtävän suorittamisessa. Erityisesti lentoasun, lento-ominaisuuksien, suoritusarvojen ja järjestelmien käyttäytymisen jäljittelyn on tarkasti vastattava ilma-alusta.

1.8.Koulutuskurssi

1.8.1.Koulutus on järjestettävä kurssimuotoisena.

1.8.2.Kurssin on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)kullekin kurssityypille laaditaan koulutusohjelma; ja

b)kurssi on jaettava teoriatietoa ja käytännön lennonopetusta koskeviin osiin, joista viimeksi mainittuun sisältyy simulaatiokoulutus, mikäli sellaista käytetään.

1.9.Kouluttajat

1.9.1.Teoriaopetus

Teoriaopetuksen antajilla on oltava asianmukainen kouluttajan pätevyys. Opettajien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)heillä on asianmukaiset tiedot alalla, jonka opetusta annetaan; ja

b)he osaavat käyttää soveltuvia opetustekniikoita.

1.9.2.Lentokoulutus ja simulaattorikoulutus

Lentokoulutuksen ja simulaattorikoulutuksen antajilla on oltava asianmukainen kouluttajan pätevyys ja seuraava kelpoisuus:

a)he täyttävät teoriatietoja ja kokemusta koskevat vaatimukset, jotka soveltuvat annettavaan opetukseen;

b)he osaavat käyttää soveltuvia opetustekniikoita,

c)he ovat harjaantuneet niiden lentoliikkeiden ja menetelmien opetustekniikoihin, joita varten lentokoulutusta on tarkoitus antaa;

d)he ovat osoittaneet taitonsa antaa opetusta niillä aloilla, joilla lentokoulutusta on tarkoitus antaa, mukaan lukien ennen lentoa, lennon jälkeen ja maassa tapahtuva opetus; ja

e)he osallistuvat säännöllisesti kertauskoulutukseen, jolla varmistetaan, että opetuksen taso on ajan tasalla.

Lennonopettajalla on lisäksi oltava oikeus toimia sen ilma-aluksen päällikkönä, jota koskevaa opetusta annetaan, lukuun ottamatta uusia lentokonetyyppejä koskevaa opetusta.

1.10.Tarkastuslentäjät

Lentäjien taitojen arvioinnista vastuussa olevien henkilöiden on

a)täytettävä lento- tai simulaattorikoulutuksen antajia koskevat vaatimukset; ja

b)kyettävä arvioimaan lentäjien suoriutumista ja valvomaan lentokokeita ja tarkastuslentoja.

2.Ammattikokemusvaatimukset – Lentäjät

Ohjaamomiehistön jäsenenä, kouluttajana tai tarkastuslentäjänä toimivan henkilön on hankittava ja ylläpidettävä harjoitettavan toiminnan kannalta riittävä ammattikokemus, ellei pätevyyttä delegoitujen säädösten mukaan tule osoittaa 1.5 kohdan mukaisesti.

3.Lääketieteellinen kelpoisuus – Lentäjät

3.1.Lääketieteelliset vaatimukset

3.1.1.Kaikkien lentäjien on määrävälein osoitettava lääketieteellinen kelpoisuutensa suoriutua tyydyttävällä tavalla tehtävistään toiminnan luonne huomioon ottaen. Vaatimusten noudattaminen on osoitettava asianmukaisen arvioinnin avulla, joka perustuu ilmailulääketieteen parhaisiin toimintatapoihin, ja siinä on otettava huomioon toiminnan luonne ja mahdollinen iästä johtuva henkisen ja fyysisen suorituskyvyn aleneminen.

Lääketieteellinen kelpoisuus, mukaan lukien fyysinen ja psyykkinen soveltuvuus, edellyttää, ettei lentäjällä ole sellaista sairautta tai vammaa, joka estää lentäjää

a)suorittamasta ilma-aluksen käytön edellyttämiä tehtäviä;

b)huolehtimasta aina hänelle määrätyistä velvoitteista; tai

c)havainnoimasta tarkasti omaa ympäristöään.

3.1.2.Jollei lääketieteellistä kelpoisuutta voida osoittaa täysin tyydyttävästi, voidaan saattaa voimaan rajoittavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan vastaava lentoturvallisuustaso.

3.2.Ilmailulääkärit

Ilmailulääkärillä on oltava

a)pätevyys ja lupa lääkärintoimen harjoittamiseen;

b)ilmailulääketieteellinen koulutus ja säännöllinen ilmailulääketieteellinen kertauskoulutus, joilla varmistetaan, että arviointivaatimukset ovat ajantasaiset; ja

c)käytännön tiedot ja kokemus olosuhteista, joissa lentäjät suorittavat tehtäviään.

3.3.Ilmailulääketieteen keskukset

Ilmailulääketieteen keskusten on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)niillä on kaikki tarpeelliset välineet oikeuksiensa mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Välineitä ovat muun muassa seuraavat: tilat, henkilöstö, varusteet, työkalut ja materiaali, asiakirjat tehtävistä, vastuualueista ja menetelmistä; asiaankuuluvien tietojen saatavuus ja kirjanpito;

b)organisaation toiminnan luonteen ja koon edellyttämä hallintojärjestelmä ja sen ylläpito sen varmistamiseksi, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan, turvallisuusriskejä hallitaan ja pyritään järjestelmän jatkuvaan parantamiseen; ja

c)organisaatio sopii muiden asiaankuuluvien organisaatioiden kanssa tarvittavista järjestelyistä, joilla varmistetaan näiden vaatimusten jatkuva noudattaminen.

4.Matkustamomiehistön jäsenet

4.1.Yleistä

Matkustamomiehistön jäsenten on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)matkustamomiehistön jäsenet koulutetaan ja testataan säännöllisesti, jotta saavutetaan ja ylläpidetään riittävä pätevyystaso matkustamohenkilökunnalle määrätyistä turvallisuustehtävistä suoriutumiseksi, ja

b)matkustajamiehistön lääketieteellinen kelpoisuus sille määrättyjen turvallisuustehtävien suorittamiseksi arvioidaan asianmukaisesti määräajoin. Vaatimusten noudattaminen on osoitettava asianmukaisessa arvioinnissa, joka perustuu ilmailulääketieteen parhaisiin toimintatapoihin.

4.2.Koulutuskurssi

4.2.1.Koulutus on järjestettävä kurssimuotoisena, kun se on lentotoiminnan lajin tai annettavien oikeuksien kannalta asianmukaista.

4.2.2.Kurssin on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)kullekin kurssityypille laaditaan koulutusohjelma; ja

b)kurssi jaetaan teoriatietoa ja käytännön opetusta koskeviin osiin, joista viimeksi mainittuun sisältyy simulaatiokoulutus, mikäli sellaista käytetään.

4.3.Matkustamomiehistön kouluttajat

Kouluttajilla on oltava asianmukainen kouluttajan pätevyys. Näiden kouluttajien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)heillä on asianmukaiset tiedot alalla, jonka opetusta annetaan;

b)he osaavat käyttää soveltuvia opetustekniikoita, ja

c)he osallistuvat säännöllisesti kertauskoulutukseen, jolla varmistetaan, että opetuksen taso on ajan tasalla.

4.4.Matkustamomiehistön kokeiden vastaanottajat

Matkustamomiehistön kokeiden vastaanottajien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)he täyttävät matkustamomiehistön kokeiden vastaanottajia koskevat vaatimukset; ja

b)he kykenevät arvioimaan matkustamomiehistön suoriutumista ja järjestämään kokeita.

5.Koulutusorganisaatiot

Lentäjien tai matkustamomiehistön koulutusta antavan koulutusorganisaation on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)sillä on kaikki toimialaansa kuuluvien tehtävien hoitoon tarvittavat välineet. Välineitä ovat muun muassa seuraavat: tilat, henkilöstö, varusteet, työkalut ja materiaali, asiakirjat tehtävistä, vastuualueista ja menetelmistä; asiaankuuluvien tietojen saatavuus ja kirjanpito;

b)organisaatio panee täytäntöön annettavan koulutuksen ja organisaation koon edellyttämän hallintojärjestelmän ja pitää sitä yllä varmistaakseen, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan, hallitsee turvallisuusriskejä ja pyrkii järjestelmän jatkuvaan parantamiseen; ja

c)organisaatio sopii muiden asiaankuuluvien organisaatioiden kanssa tarvittavista järjestelyistä, joilla varmistetaan edellä olevien vaatimusten jatkuva noudattaminen.



LIITE V

Lentotoimintaa koskevat keskeiset vaatimukset

1.Yleistä

1.1.Lentoa ei saa suorittaa, elleivät miehistön jäsenet ja tapauksen mukaan muu sen valmisteluun ja suoritukseen osallistuva operatiivinen henkilöstö ole perehtyneet sovellettaviin lakeihin, asetuksiin ja menetelmiin, jotka liittyvät heidän tehtäviensä suorittamiseen ja jotka koskevat ylilennettäviä alueita, käytettäviksi suunniteltuja lentopaikkoja ja niihin liittyviä lennonvarmistuspalveluja.

1.2.Lento on suoritettava niin, että lentokäsikirjassa tai, milloin sitä edellytetään, toimintakäsikirjassa määrättyjä lennon valmistelua ja suoritusta koskevia toimintamenetelmiä noudatetaan. Tämän helpottamiseksi miehistön jäsenten käytettävissä on tarvittaessa oltava tarkistuslistoja ilma-aluksen käytön kaikkia vaiheita varten normaaleissa, poikkeuksellisissa ja hätätilanteissa ja -olosuhteissa. Kaikkia kohtuullisesti ennakoitavissa olevia hätätilanteita varten on vahvistettava menetelmät.

1.3.Jokaisen miehistön jäsenen tehtävät ja velvollisuudet on määriteltävä ennen jokaista lentoa. Ilma-aluksen päällikön on oltava vastuussa ilma-aluksen käytöstä ja turvallisuudesta sekä kaikkien aluksessa olevien miehistön jäsenten, matkustajien ja rahdin turvallisuudesta.

1.4.Esineitä tai aineita, jotka voivat aiheuttaa merkittävää riskiä terveydelle, turvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle, kuten vaarallisia aineita, aseita tai ammuksia, ei saa kuljettaa missään ilma-aluksessa, ellei noudateta erityisiä turvallisuusmenetelmiä ja -ohjeita niiden aiheuttamien riskien rajoittamiseksi.

1.5.Jokaisesta lennosta on säilytettävä ja pidettävä saatavilla vähintään lentotoiminnan lajia vastaavan vähimmäissäilytysajan kaikki tarvittavat tiedot, asiakirjat, kirjanpito ja muut tiedot, joista käy ilmi 5.3 kohdassa määriteltyjen vaatimusten noudattaminen.

2.Lennonvalmistelu

Lentoa ei saa aloittaa, ellei käytettävissä olevin kohtuullisin tavoin ole varmistettu, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)Lennon suorittamiseksi on käytettävissä lennon ja ilma-aluksen turvallisen käytön suoraan edellyttämät asianmukaiset välineet, myös yhteydenpitolaitteet ja lentosuunnistuksen apuvälineet, käytettävissä olevat AIS (Aeronautical Information Services) -asiakirjat huomioon ottaen.

b)Miehistö on perehtynyt ja matkustajat on opastettu asiaankuuluvien hätävarusteiden sijaintiin ja käyttöön. Hätämenetelmistä ja matkustamon turvavarusteista on annettu miehistölle ja matkustajille riittävästi eriteltyä tietoa, joka liittyy ilma-alukseen asennettujen varusteiden toimintaan ja koskee erityisesti niitä.

c)Ilma-aluksen päällikkö on vakuuttunut seuraavista:

i)ilma-alus on lentokelpoinen 6 kohdassa määritellyllä tavalla;

ii)ilma-alus on tarvittaessa asianmukaisesti rekisteröity, ja asiaa koskevat asianmukaiset todistukset ovat ilma-aluksessa;

iii)jäljempänä 5 kohdassa määritellyt, kyseisellä lennolla tarvittavat mittarit ja varusteet on asennettu ilma-alukseen ja ne ovat toimintakuntoisia, ellei tästä vaatimuksesta poiketa sovellettavassa minimivarusteluettelossa (Minimum Equipment List, MEL) tai vastaavassa asiakirjassa;

iv)ilma-aluksen massa ja massakeskiön sijainti ovat sellaiset, että lento voidaan suorittaa lentokelpoisuusasiakirjoissa määrätyissä rajoissa;

v)kaikki käsimatkatavarat, ruumassa kuljetettavat matkatavarat ja rahti on asianmukaisesti kuormattu ja kiinnitetty; ja

vi)jäljempänä 4 kohdassa määriteltyjä ilma-aluksen toimintarajoituksia ei ylitetä missään vaiheessa lennon aikana.

d)Lähtö-, määrä- ja tarvittaessa varalentopaikan sääolosuhteita ja matkalennon olosuhteita koskevat tiedot ovat ohjaamomiehistön käytettävissä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä mahdollisesti vaarallisiin ilmakehän olosuhteisiin.

e)Mikäli lento suuntautuu tiedossa tai odotettavissa oleviin jäätäviin olosuhteisiin, ilma-alus on hyväksytty, varustettu ja/tai käsitelty toimimaan turvallisesti tällaisissa olosuhteissa.

f)Näkölentosääntöihin perustuvalla lennolla lennettävällä reitillä vallitsevat sääolosuhteet ovat sellaiset, että näiden lentosääntöjen noudattaminen on mahdollista. Mittarilentosääntöihin perustuvalla lennolla valitaan määrälentopaikka ja tarvittaessa varalentopaikka tai -paikat, joille ilma-alus voi laskeutua, ottaen huomioon erityisesti ennustetut sääolosuhteet, lentosuunnistuspalvelujen käytettävyys, maalaitteiden käytettävyys ja sen valtion hyväksymät mittarilentomenetelmät, jossa määrä- ja/tai varalentopaikka sijaitsevat.

g)Ilma-aluksessa olevan polttoaineen/työntövoimaenergian ja kulutushyödykkeiden määrä on riittävä sen varmistamiseksi, että aiottu lento voidaan viedä päätökseen turvallisesti ottaen huomioon sääolosuhteet, kaikki ilma-aluksen suorituskykyyn vaikuttavat tekijät sekä lennon aikana odotettavissa olevat viivästykset. Lisäksi mukana on kuljetettava varapolttoainetta ennakoimatonta tarvetta varten. Tarvittaessa on vahvistettava lennon aikana noudatettavat polttoaineen/energian kulutuksen seurannan ja kulutuksen hallinnan menetelmät.

3.Lentotoiminta

Lentotoiminnan yhteydessä on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:

a)ilma-aluksen tyypin niin vaatiessa lentoonlähdön ja laskun aikana ja aina, kun ilma-aluksen päällikkö katsoo sen olevan tarpeen turvallisuuden varmistamiseksi, jokainen miehistön jäsen istuu omalla paikallaan ja käyttää tarjolla olevia vyöjärjestelmiä;

b)ilma-aluksen tyypin niin vaatiessa jokainen ohjaamotehtäviin vaaditun ohjaamomiehistön jäsen on ja pysyy omalla paikallaan istuinvyöt kiinnitettyinä paitsi matkalennon aikana fysiologisia tarpeita tai lentotoimintaan liittyviä tehtäviä varten;

c)ilma-aluksen tyypin ja lentotoiminnan lajin niin vaatiessa ilma-aluksen päällikkö varmistaa, että jokainen matkustaja on asianmukaisesti asettunut istumaan ja kiinnittänyt turvavyönsä ennen lentoonlähtöä ja laskua, rullauksen ajaksi ja aina, kun se on turvallisuussyistä tarpeen:

d)lento suoritetaan niin, että asianmukainen porrastus muihin ilma-aluksiin säilytetään ja riittävä estevarakorkeus varmistetaan lennon kaikissa vaiheissa. Porrastuksen on lentotoiminnan lajin edellyttämällä tavalla oltava vähintään sovellettavissa lentosäännöissä edellytetty;

e)lentoa ei jatketa, elleivät tunnetut olosuhteet jatku vähintään 2 kohdassa määriteltyjen mukaisina. Lisäksi mittarilentosääntöihin perustuvilla lennoilla lentopaikan lähestymistä ei saa jatkaa tiettyjä määriteltyjä korkeuksia alemmas tai tiettyä sijaintia kauemmas, elleivät tilanteeseen määrätyt näkyvyyskriteerit täyty;

f)hätätilanteessa ilma-aluksen päällikkö varmistaa, että kaikkia matkustajia opastetaan hätätilanteessa toimimiseen olosuhteisiin nähden asianmukaisella tavalla;

g)ilma-aluksen päällikkö toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet matkustajien häiritsevästä käyttäytymisestä lennolla aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi;

h)ilma-alusta ei rullata lentopaikan kenttäalueella eikä sen roottoria kytketä toimintaan, ellei ohjaimissa ole asianmukaisesti pätevä henkilö;

i)lennon aikana sovellettavia polttoaineen/energian kulutuksen seurannan ja käytön hallinnan menetelmiä käytetään, mikäli sellaisia on.

4.Ilma-aluksen suoritusarvot ja toimintarajoitukset

4.1.Ilma-alusta on käytettävä sen lentokelpoisuusasiakirjojen ja kaikkien sitä koskevien toimintamenetelmien ja -rajoitusten mukaisesti niin kuin ne on kuvattu sen hyväksytyssä lentokäsikirjassa tai, tapauksen mukaan, muussa vastaavassa asiakirjassa. Lentokäsikirjan tai vastaavan asiakirjan on oltava miehistön saatavilla, ja sitä on pidettävä ajan tasalla kunkin ilma-aluksen osalta.

4.2.Sen estämättä, mitä 4.1 kohdassa säädetään, helikopteritoiminnassa voidaan sallia hetkellinen lentäminen korkeus-nopeuskäyrän rajaamalla alueella edellyttäen, että asianmukainen turvallisuustaso varmistetaan.

4.3.Ilma-alusta on käytettävä sovellettavien ympäristöasiakirjojen mukaisesti.

4.4.Lentoa ei saa aloittaa eikä jatkaa, ellei kaikkia lennon vaiheita voida ilma-aluksen laskettujen suoritusarvojen perusteella, kaikki sen suoritusarvoihin merkittävästi vaikuttavat tekijät huomioon ottaen, suorittaa sovellettavien etäisyyksien/alueiden ja estevarakorkeuksien puitteissa suunnitellulla toimintamassalla. Merkittävästi lentoonlähtöön, matkalentoon ja lähestymiseen/laskuun vaikuttavia suoritusarvotekijöitä ovat erityisesti seuraavat:

a)toimintamenetelmät;

b)lentopaikan painekorkeus;

c)lämpötila;

d)tuuli;

e)lentoonlähtö-/laskualueen koko, kaltevuus ja kunto; ja

f)ilma-aluksen rungon, voimalaitteen tai järjestelmien kunto, mahdollinen ominaisuuksien heikkeneminen huomioon ottaen.

4.5.Nämä tekijät on otettava huomioon suoraan toimintaparametreina tai epäsuorasti lisäyksinä tai marginaaleina, jotka voidaan sisällyttää suoritusarvojen laskelmiin lentotoiminnan lajin edellyttämällä tavalla.

5.Mittarit, tiedot ja varusteet

5.1.Ilma-aluksen on oltava varustettu kaikilla lentosuunnistus-, yhteydenpito- ja muilla varusteilla, joita aiotulla lennolla tarvitaan, ottaen huomioon lennon eri vaiheissa sovellettavat ilmailumääräykset ja lentosäännöt.

5.2.Tarpeen mukaan ilma-aluksen on oltava varustettu kaikilla tarvittavilla turvallisuus-, lääkintä-, evakuointi- ja pelastautumisvarusteilla, ottaen huomioon toiminta-alueisiin liittyvät riskit, lennettävät reitit, lentokorkeus ja lennon kestoaika.

5.3.Kaikkien tietojen, jotka miehistö tarvitsee lennon suorittamiseen, on oltava ajan tasalla ja käytettävissä ilma-aluksessa ottaen huomioon sovellettavat ilmailumääräykset, lentosäännöt, lentokorkeudet ja toiminta-alueet.

6.Jatkuva lentokelpoisuus ja tuotteiden ympäristönsuojeluvaatimusten täyttyminen

6.1.Ilma-alusta ei saa käyttää, jos

a)ilma-alus ei ole lentokelpoisessa kunnossa eikä täytä sovellettavia tuotteiden ympäristönsuojeluvaatimuksia;

b)aiotulla lennolla tarpeelliset toiminta- ja hätävarusteet eivät ole toimintakuntoisia;

c)ilma-aluksen lentokelpoisuusasiakirja ja, tapauksen mukaan, melutodistus eivät ole voimassa; ja

d)ilma-alusta ei ole huollettu sovellettavien vaatimusten mukaisesti.

6.2.Ennen jokaista lentoa tai lentojen yhtenäistä sarjaa ilma-alus on tarkastettava lentoa edeltävässä tarkastuksessa, jossa määritellään, onko se kelvollinen aiotulle lennolle.

6.3.Ilma-alusta ei saa käyttää, elleivät pätevät henkilöt tai organisaatiot ole antaneet sille huoltotodisteita huollon jälkeen. Allekirjoitetussa huoltotodisteessa on mainittava erityisesti suoritetun huollon keskeiset yksityiskohdat.

6.4.Asiakirjat, jotka ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että ilma-alus on lentokelpoinen ja ympäristönsuojeluvaatimukset täyttävä, on säilytettävä sovellettavia jatkuvan lentokelpoisuuden vaatimuksia vastaavan ajan kunnes niiden tiedot korvataan uusilla, laajuudeltaan ja tarkkuudeltaan vastaavilla tiedoilla, mutta kuitenkin vähintään 24 kuukautta.

6.5.Kaikissa muutoksissa ja korjauksissa on noudatettava keskeisiä lentokelpoisuusvaatimuksia ja tuotteiden on tarvittaessa täytettävä ympäristönsuojeluvaatimukset. Lentokelpoisuusvaatimusten noudattamisen ja tuotteiden ympäristönsuojeluvaatimusten täyttymisen osoittavat tiedot on säilytettävä.

6.6.Toiminnanharjoittajan vastuulla on varmistaa, että huollon suorittava kolmas osapuoli noudattaa toiminnanharjoittajan vaatimuksia turvallisuuden ja ilmailun turvaamisen alalla.

7.Miehistön jäsenet

7.1.Miehistön lukumäärä ja kokoonpano on määriteltävä ottaen huomioon

a)ilma-aluksen sertifioinnin rajoitukset, mukaan lukien mahdollisesti sovellettava ilma-alusta koskeva hätäevakuointiesitys;

b)ilma-aluksen versio; ja

c)toimintatyyppi ja toiminnan kestoaika.

7.2.Ilma-aluksen päälliköllä on oltava valtuudet antaa kaikki käskyt ja ryhtyä asianmukaisiin toimiin ilma-aluksen toiminnan sekä ilma-aluksen ja sillä kuljetettavien henkilöiden ja/tai omaisuuden turvallisuuden varmistamiseksi.

7.3.Hätätilanteessa, joka vaarantaa ilma-aluksen toiminnan tai ilma-aluksen ja/tai siinä olevien henkilöiden turvallisuuden, ilma-aluksen päällikön on ryhdyttävä turvallisuuden kannalta tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin. Jos tällaisiin toimiin liittyy paikallisten määräysten tai menetelmien rikkominen, ilma-aluksen päällikön on otettava vastuu asian ilmoittamisesta viipymättä asianmukaiselle paikallisviranomaiselle.

7.4.Hätä- tai poikkeustilanteita ei saa simuloida, kun lennolla kuljetetaan matkustajia tai rahtia.

7.5.Miehistön jäsen ei saa antaa työsuorituksensa eikä päätöksentekokykynsä heikentyä lennon turvallisuutta vaarantavassa määrin väsymyksen vaikutuksesta, ottaen huomioon muun muassa univelka, valvominen, lennettyjen lentojen määrä, yövuorot tai aikavyöhykkeiden ylittämiset. Lepoaikojen on oltava riittävät, jotta miehistön jäsenet palautuvat aiempien työvuorojen vaikutuksista ja ovat hyvin levänneitä seuraavan lentotyöjakson alkuun mennessä.

7.6.Miehistön jäsen ei saa suorittaa hänelle ilma-aluksessa kuuluvia tehtäviä, jos hän on psykoaktiivisten aineiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena tai työkyvytön loukkaantumisen, väsymyksen, lääkityksen, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

8.Lisävaatimukset kaupalliselle ilmakuljetukselle ja muulle toiminnalle, jossa edellytetään sertifiointia tai vakuutuksen antamista

8.1.Sellaista kaupallista ilmakuljetusta ja muunlaista ilma-alustoimintaa, jossa edellytetään sertifiointia tai vakuutuksen antamista, ei saa harjoittaa, elleivät seuraavat edellytykset täyty:

a)toiminnanharjoittajalla on suoraan tai välillisesti kolmansien osapuolten kanssa tehtyjen sopimusten kautta toiminnan mittakaavan ja laajuuden edellyttämät välineet. Välineitä ovat muun muassa seuraavat: ilma-alukset, tilat, hallintorakenne, henkilöstö, varusteet, asiakirjat tehtävistä, vastuualueista ja menetelmistä; asiaankuuluvien tietojen saatavuus ja kirjanpito;

b)toiminnanharjoittaja käyttää ainoastaan riittävän pätevää ja koulutettua henkilöstöä, ottaa käyttöön ja ylläpitää miehistön jäsenten ja muun henkilöstön koulutus- ja tarkastusohjelmia;

c)toiminnanharjoittaja laatii minimivarusteluettelon (MEL) tai vastaavan asiakirjan ottaen huomioon seuraavat seikat:

i)asiakirjassa on kuvattava ilma-aluksen käyttö määritellyin ehdoin silloin, kun tietyt mittarit, varusteet tai toiminnot eivät ole toimintakuntoisia lennon alkaessa;

ii)asiakirja on laadittava jokaiselle yksittäiselle ilma-alukselle ottaen huomioon toiminnanharjoittajan toiminta- ja huolto-olosuhteet; ja

iii)MEL-asiakirjan on perustuttava perusminimivarusteluetteloon (Master Minimum Equipment List, MMEL), jos sellainen on käytettävissä, eikä se saa olla vähemmän rajoittava kuin MMEL;

d)toiminnanharjoittaja luo sen toiminnan luonteen ja koon edellyttämän hallintojärjestelmän ja pitää sitä yllä varmistaakseen, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan, turvallisuusriskejä hallitaan ja pyritään järjestelmän jatkuvaan parantamiseen;

e)toiminnanharjoittaja perustaa osaksi d alakohdan mukaista hallintojärjestelmää poikkeamailmoitusjärjestelmän turvallisuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi. Poikkeamailmoitusjärjestelmän on oltava asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukainen.

8.2.Lentotoimintaa saa harjoittaa ainoastaan toiminnanharjoittajan toimintakäsikirjan mukaisesti. Toimintakäsikirjassa on oltava kaikki tarvittavat ohjeet, tiedot ja menetelmät kaikkia käytettäviä ilma-aluksia varten ja lentohenkilöstön tehtävien suorittamista varten. Siinä on määriteltävä lentoaikaan sovellettavat rajoitukset sekä miehistön jäsenten lentotyöjaksot ja lepoajat. Toimintakäsikirjan ja sen tarkistusten on oltava hyväksytyn lentokäsikirjan mukaisia, ja niitä on muutettava tarvittaessa.

8.3.Toiminnanharjoittajan on vahvistettava menetelmät, joilla tarvittaessa rajoitetaan matkustajien häiritsevästä käyttäytymisestä lennon turvallisuudelle aiheutuvia seurauksia.

8.4.Toiminnanharjoittajan on laadittava turvaohjelmat, jotka soveltuvat ilma-alukseen ja lentotoiminnan lajiin ja joihin sisältyvät erityisesti seuraavat tekijät, ja pidettävä ohjelmia yllä:

a)ohjaamon turvaaminen;

b)ilma-aluksen turvaetsinnän tarkistuslista;

c)koulutusohjelmat; ja

d)elektroniikka- ja tietokonejärjestelmien suojaus tahallisen ja tahattoman järjestelmiin puuttumisen ja niiden vahingoittamisen ehkäisemiseksi.

8.5.Jos turvatoimet voivat heikentää lentotoiminnan turvallisuutta, on arvioitava riskit ja kehitettävä asianmukaiset menetelmät turvallisuusriskien rajoittamiseksi, mihin voidaan joutua käyttämään erityisvarusteita.

8.6.Toiminnanharjoittajan on nimettävä ohjaamomiehistöstä yksi lentäjä ilma-aluksen päälliköksi.

8.7.Väsymyksen ennaltaehkäisyä on hallittava väsymyksen hallintajärjestelmän avulla. Tässä järjestelmässä käsitellään lennon tai lentojen sarjan lentoaika, lentotyöjaksot, työjaksot ja niihin sovitetut lepojaksot. Väsymyksen hallintajärjestelmään sisältyvissä rajoituksissa on otettava huomioon kaikki väsymykseen vaikuttavat merkittävät tekijät, erityisesti lennettyjen lentojen määrä, aikavyöhykkeiden ylittäminen, valvominen, vuorokausirytmin häiriintyminen, yöaika, sijainti, yhteenlaskettu työaika tietyssä aikajaksossa, tehtävien jako miehistön jäsenten kesken sekä lisättyjen miehistöjen käyttö.

8.8.Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että 6.1 kohdassa täsmennettyjä tehtäviä sekä 6.4 ja 6.5 kohdassa kuvattuja tehtäviä valvoo jatkuvasta lentokelpoisuudesta vastaava organisaatio, joka täyttää liitteessä II olevan 3.1 kohdan ja liitteessä III olevien 7 ja 8 kohdan vaatimukset.

8.9.Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että 6.3 kohdassa vaaditun huoltotodisteen antava organisaatio on kelpuutettu tuotteiden, osien ja irrallisten varusteiden huoltoon. Kyseisen organisaation on täytettävä liitteessä II olevan 3.1 kohdan vaatimukset.    

8.10.Edellä 8.8 kohdassa tarkoitetun organisaation on laadittava organisaation käsikirja, jossa on asiaankuuluvan henkilöstön käyttöön ja ohjeistukseksi kuvaus kaikista organisaation jatkuvan lentokelpoisuuden menetelmistä.

LIITE VI

Päteviä yksikköjä koskevat keskeiset vaatimukset

1.Pätevä yksikkö, jäljempänä ’yksikkö’, sen johtaja sekä sertifiointi- ja valvontatehtävistä vastaava henkilökunta ei saa suoranaisesti eikä valtuutettuina edustajina osallistua tuotteiden, osien, irrallisten varusteiden, rakenneosien tai järjestelmien suunnitteluun, valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai huoltoon eivätkä niiden toimintaan, käyttöön tai niillä tuotettavien palvelujen tarjoamiseen. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta vaihtaa teknistä tietoa näihin osallistuvien organisaatioiden ja pätevän yksikön välillä.

Edellä oleva kohta ei saa estää harraste- tai vapaa-ajan ilmailun edistämiseksi perustettua organisaatiota hakemasta pätevän yksikön akkreditointia sillä edellytyksellä, että se osoittaa akkreditoinnin myöntävän viranomaisen edellyttämällä tavalla ottaneensa käyttöön asianmukaiset järjestelyt eturistiriitojen ehkäisemiseksi.

2.Yksikön sekä sertifiointi- ja valvontatehtävistä vastaavan henkilöstön on suoritettava tehtävänsä mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja teknistä pätevyyttä osoittaen, ja heidän on oltava riippumattomia kaikenlaisesta, erityisesti taloudellisesta painostuksesta ja kannusteista, jotka saattaisivat vaikuttaa heidän arviointiinsa taikka sertifiointi- ja valvontatehtäviensä tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille tarkastuksen tuloksilla on merkitystä.

3.Yksiköllä on oltava riittävästi henkilökuntaa ja valmiuksia sertifiointi- ja valvontaprosessiin liittyvien teknisten ja hallinnollisten tehtävien suorittamiseen; sillä on myös oltava mahdollisuus saada käyttöönsä erityistarkastuksiin tarvittavat varusteet.

4.Yksiköllä sekä tutkinnasta vastaavalla henkilöstöllä on oltava

a)vankka tekninen ja ammatillinen koulutus tai riittävä asianomaisista toiminnoista saatuun kokemukseen perustuva asiantuntemus,

b)riittävät tiedot suorittamiensa sertifiointi- ja valvontatehtävien vaatimuksista ja riittävä kokemus tällaisista prosesseista,

c)vaadittava kyky laatia lausuntoja, luetteloita ja selostuksia, joilla osoitetaan, että sertifiointi- ja valvontatehtävät on suoritettu.

5.Sertifiointi- ja valvontatehtävistä vastaavan henkilöstön puolueettomuus on taattava. Henkilöstön palkkaus ei saa riippua suoritettujen tutkintatehtävien määrästä tai tuloksista.

6.Yksikön on otettava vastuuvakuutus, ellei sen korvausvastuusta huolehdi jokin jäsenvaltio kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti.

7.Yksikön henkilöstöllä on ammatillinen salassapitovelvollisuus kaikkien niiden tietojen osalta, jotka se on hankkinut suorittaessaan tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti.



LIITE VII

Lentopaikkoja koskevat keskeiset vaatimukset

1.Fyysiset ominaisuudet, infrastruktuuri ja varusteet

1.1.Kenttäalue

1.1.1.Lentopaikoilla on oltava ilma-alusten laskuun ja lentoonlähtöön varattu alue, joka täyttää seuraavat vaatimukset:

a)lasku- ja lentoonlähtöalue on mitoiltaan ja ominaisuuksiltaan soveltuva ilma-aluksille, joita siellä on tarkoitus käyttää;

b)lasku- ja lentoonlähtöalue on tarvittaessa riittävän kantava, jotta se kestää niiden ilma-alusten toistuvan lentotoiminnan, joiden on tarkoitus käyttää lentopaikkaa. Alueiden, joita ei ole tarkoitettu toistuvaan lentotoimintaan, on tarpeen vain kantaa ilma-alus;

c)lasku- ja lentoonlähtöalue on suunniteltu niin, että vesi johdetaan pois eikä seisova vesi muodosta lentotoiminnalle hyväksyttävää riskitasoa suurempaa riskiä;

d)lasku- ja lentoonlähtöalueen kaltevuus ja kaltevuuden vaihtelu ei muodosta lentotoiminnalle hyväksyttävää riskitasoa suurempaa riskiä;

e)lasku- ja lentoonlähtöalueen pinnan ominaisuudet soveltuvat ilma-aluksille, joiden on tarkoitus käyttää lentopaikkaa; ja

f)lasku- ja lentoonlähtöalueella ei ole kohteita, jotka voisivat muodostaa lentotoiminnalle hyväksyttävää riskitasoa suuremman riskin.

1.1.2.Jos lentopaikalla on useita laskuun ja lentoonlähtöön varattuja alueita, ne eivät saa muodostaa lentotoiminnalle hyväksyttävää riskitasoa suurempaa riskiä.

1.1.3.Laskuun ja lentoonlähtöön varatun alueen ympärillä on oltava tietyt määritellyt alueet. Nämä alueet on tarkoitettu suojaamaan ilma-alusta, joka lentää kyseisten alueiden yli nousun tai laskun aikana, tai lieventämään seurauksia, jos lasku jää lyhyeksi tai ilma-alus ajautuu sivuun lentoonlähtö- tai laskualueelta tai ei pysähdy ennen alueen päättymistä, ja niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)alueet soveltuvat mitoiltaan aiottuun ilma-alusten lentotoimintaan;

b)alueiden kaltevuus ja kaltevuuden vaihtelu ei muodosta lentotoiminnalle hyväksyttävää riskitasoa suurempaa riskiä.

c)alueilla ei ole kohteita, jotka voisivat muodostaa lentotoiminnalle hyväksyttävää riskitasoa suuremman riskin. Tämä ei saa estää särkyvien varusteiden sijoittamista kyseisille alueille, jos niitä tarvitaan lentotoiminnan apuna; ja

d)kaikki alueet ovat riittävän kantavia käyttötarkoitukseensa.

1.1.4.Ne lentopaikan alueet, joita käytetään ilma-alusten rullaus- tai pysäköintialueina, ja niiden välitön ympäristö on suunniteltava niin, että lentotoiminta on näitä alueita käytettäessä turvallista kaikissa suunnitelluissa olosuhteissa, ja niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)alueet ovat riittävän kantavia, jotta ne kestävät niiden ilma-alusten toistuvan lentotoiminnan, joiden on tarkoitus käyttää lentopaikkaa, lukuun ottamatta niitä alueita, joita oletetaan käytettävän vain satunnaisesti ja joiden on tarpeen vain kantaa ilma-alus;

b)alueet on suunniteltu niin, että vesi johdetaan pois eikä seisova vesi muodosta lentotoiminnalle hyväksyttävää riskitasoa suurempaa riskiä;

c)alueiden kaltevuus ja kaltevuuden vaihtelu ei muodosta lentotoiminnalle hyväksyttävää riskitasoa suurempaa riskiä.

d)alueiden pinnan ominaisuudet soveltuvat ilma-aluksille, joiden on tarkoitus käyttää lentopaikkaa; ja

e)alueilla ei ole kohteita, jotka voisivat muodostaa ilma-alukselle hyväksyttävää riskitasoa suuremman riskin. Tämä ei saa estää alueelle tarvittavan pysäköintilaitteiston sijoittamista erikseen nimettyihin kohtiin tai alueille.

1.1.5.Muu ilma-alusten käyttöön tarkoitettu infrastruktuuri on suunniteltava niin, että kyseisen infrastruktuurin käyttö ei muodosta sitä käyttäville ilma-aluksille hyväksyttävää riskitasoa suurempaa riskiä.

1.1.6.Rakennelmat, rakennukset, varusteet ja varastoalueet on sijoitettava ja suunniteltava siten, että ne eivät muodosta lentotoiminnalle hyväksyttävää riskitasoa suurempaa riskiä.

1.1.7.Soveltuvin keinoin on varmistettava, että kenttäalueelle ei pääse asiattomia henkilöitä tai kulkuneuvoja eikä eläimiä, jotka ovat kyllin suuria muodostamaan lentotoiminnalle hyväksyttävää riskitasoa suuremman riskin, sanotun vaikuttamatta eläinsuojelua koskeviin kansallisiin ja kansainvälisiin säädöksiin.

1.2.Estevarat

1.2.1.Lentopaikkaa laskua varten lähestyvän tai lentopaikalta lentoon lähtevän ilma-aluksen suojaamiseksi on määriteltävä tulo- ja lähtöreitit tai -alueet. Tällaisten reittien tai alueiden on taattava ilma-alukselle riittävä etäisyys lentopaikan ympäristössä sijaitseviin esteisiin, samalla kun otetaan paikalliset fyysiset ominaisuudet asianmukaisesti huomioon.

1.2.2.Tällaisen estevarakorkeuden on sovelluttava lennon vaiheeseen ja suoritettavan lentotoiminnan lajiin. Siinä on otettava huomioon myös ilma-aluksen paikanmääritykseen käytettävät varusteet.

1.3.Visuaaliset ja muut kuin visuaaliset apulaitteet ja lentopaikan varusteet

1.3.1.Apulaitteiden on oltava käyttötarkoitukseensa sopivia ja tunnistettavissa, ja niiden on annettava käyttäjille yksiselitteisiä tietoja kaikissa tarkoitetuissa toimintaolosuhteissa.

1.3.2.Lentopaikan varusteiden on toimittava suunnitellulla tavalla ennakoiduissa toimintaolosuhteissa. Lentopaikan varusteet eivät saa toimintaolosuhteissa eivätkä vikaantuessaan aiheuttaa lentoturvallisuudelle hyväksyttävää riskitasoa suurempaa riskiä.

1.3.3.Apulaitteet ja niiden virransyöttöjärjestelmä on suunniteltava niin, että viat eivät johda käyttäjille annettavien tietojen epäasianmukaisuuteen, harhaanjohtavuuteen tai riittämättömyyteen eivätkä keskeisen palvelun toimittamisen keskeytymiseen.

1.3.4.Apulaitteiden vaurioiden tai häiriöiden välttämiseksi on oltava käytettävissä soveltuvia varokeinoja.

1.3.5.Säteilylähteet tai liikkuvien tai kiinteiden kohteiden läsnäolo eivät saa häiritä eivätkä haitata ilmailuviestintä-, suunnistus- ja valvontajärjestelmien toimintaa.

1.3.6.Asiaankuuluvalle henkilöstölle on annettava tietoa lentopaikan laitteiden toiminnasta ja käytöstä, ja on selkeästi ilmoitettava myös ne olosuhteet, jotka voivat aiheuttaa lentoturvallisuudelle hyväksyttävää riskitasoa suurempia riskejä.

1.4.Lentopaikan tiedot

1.4.1.Lentopaikan ja saatavilla olevien palvelujen kannalta tärkeät tiedot on laadittava ja pidettävä ajan tasalla.

1.4.2.Tietojen on oltava täsmällisiä, luettavissa, täydellisiä ja yksiselitteisiä. Eheys on pidettävä asianmukaisella tasolla.

1.4.3.Tietojen on oltava käyttäjien ja asianomaisten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien saatavilla hyvissä ajoin, ja tiedonvälitystavan on oltava riittävän turvallinen ja nopea.

2.Toiminta ja hallinto

2.1.Lentopaikan pitäjän vastuualueet

Lentopaikan pitäjä on vastuussa lentopaikan toiminnasta. Lentopaikan pitäjän vastuualueet ovat seuraavat:

a)lentopaikan pitäjällä on oltava joko suoraan tai kolmansien osapuolten kanssa tehtyjen sopimusten kautta käytettävissään kaikki tarvittavat keinot ilma-alusten turvallisen toiminnan varmistamiseksi lentopaikalla. Tällaisia keinoja ovat muun muassa tilat, henkilöstö, laitteet ja materiaali sekä tehtäviä, vastuualueita ja menetelmiä koskevat asiakirjat ja tarvittavien tietojen saatavuus ja kirjanpito;

b)lentopaikan pitäjän on tarkistettava, että 1 jakson vaatimukset täyttyvät aina tai, jos ne eivät täyty, toteutettava aiheellisia toimenpiteitä siitä aiheutuvien riskien vähentämiseksi. On luotava menettelyt, joiden avulla kaikki käyttäjät saavat tiedon tällaisista toimenpiteistä hyvissä ajoin, sekä noudatettava näitä menetelmiä;

c)lentopaikan pitäjän on perustettava tarkoituksenmukainen ohjelma luonnonvaraisista eläimistä lentopaikalla aiheutuvien riskien hallitsemiseksi;

d)lentopaikan pitäjän on joko suoraan tai kolmansien osapuolten kanssa tehdyn järjestelyn avulla varmistettava, että kulkuneuvojen ja henkilöiden liikkuminen kenttäalueella ja muilla toiminta-alueilla sovitetaan yhteen ilma-alusten liikkeiden kanssa niin, että vältetään törmäykset ja ilma-alusten vaurioituminen;

e)lentopaikan pitäjän on varmistettava, että on laadittu ja otettu käyttöön menetelmät, joilla vähennetään lentopaikan toimintaan liittyviä riskejä talviolosuhteissa, epäsuotuisissa sääolosuhteissa, näkyvyyden ollessa heikentynyt tai yöllä;

f)lentopaikan pitäjän on toteutettava muiden asiaankuuluvien organisaatioiden kanssa noudatettavat järjestelyt, joilla varmistetaan näiden lentopaikkoja koskevien keskeisten vaatimusten jatkuva noudattaminen. Tällaisia organisaatioita ovat muun muassa ilma-alusten käyttäjät, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat, maahuolintapalvelujen tarjoajat, asematasovalvontapalvelun tarjoajat ja muut organisaatiot, joiden toiminnalla tai tuotteilla voi olla vaikutusta ilma-alusten turvallisuuteen;

g)lentopaikan pitäjän on tarkistettava, että polttoaineen varastoimiseen ja ilma-aluksille jakeluun osallistuvilla organisaatioilla on käytössään menetelmät, joiden avulla varmistetaan, että ilma-aluksiin toimitetaan puhdasta ja oikeanlaatuista polttoainetta;

h)lentopaikan laitteiden huoltokäsikirjojen on oltava saatavilla, käytännössä sovellettavia ja niiden on sisällettävä huolto- ja korjausohjeet, huoltotiedot sekä vianetsintä- ja tarkastusmenetelmät;

i)lentopaikan pitäjän on laadittava ja pantava täytäntöön lentopaikan valmiussuunnitelma, joka kattaa mahdolliset hätätilanteet lentopaikalla tai sen ympäristössä. Tämä suunnitelma on tarvittaessa sovitettava yhteen paikallisen yhteisön valmiussuunnitelman kanssa;

j)lentopaikan pitäjän on joko suoraan tai kolmansien osapuolten kanssa tehtyjen sopimusten kautta varmistettava, että lentopaikalla on asianmukaiset pelastus- ja palontorjuntapalvelut. Tällaisten palvelujen on voitava reagoida vaaratilanteeseen ja onnettomuuteen riittävän nopeasti, ja niihin on kuuluttava vähintään laitteita, sammutteita ja riittävä määrä henkilöstöä;

k)lentopaikan pitäjän on käytettävä lentopaikan toiminnassa ja ylläpidossa ainoastaan koulutettua ja pätevää henkilöstöä sekä joko suoraan tai kolmansien osapuolten kanssa tehtyjen sopimusten kautta otettava käyttöön ja pidettävä yllä koulutus- ja tarkastusohjelmat henkilöstön ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä varten;

l)lentopaikan pitäjän on varmistettava, että kaikki ilman saattajaa kenttäalueelle tai muille toiminta-alueille pääsevät henkilöt ovat riittävästi koulutettuja ja että heillä on oikeus päästä näille alueille;

m)pelastus- ja palontorjuntahenkilöstön on oltava riittävästi koulutettua ja pätevää toimimaan lentopaikkaympäristössä. Lentopaikan pitäjän on otettava käyttöön ja pidettävä yllä koulutus- ja tarkastusohjelmat tällaisen henkilöstön ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä varten; ja

n)jokaisen pelastus- ja palontorjuntahenkilöstöön kuuluvan henkilön, jota voidaan vaatia toimimaan ilmailuun liittyvissä hätätilanteissa, on säännöllisesti osoitettava lääketieteellinen kelpoisuutensa tehtäviensä hoitamiseen toiminnan luonne huomioon ottaen. Tässä yhteydessä lääketieteellinen kelpoisuus, mukaan lukien fyysinen ja psyykkinen soveltuvuus, edellyttää, ettei henkilöllä ole sellaista sairautta tai vammaa, joka voisi estää häntä

suorittamasta tehtäviä, joita tarvitaan toimittaessa ilmailuun liittyvissä hätätilanteissa;

huolehtimasta aina hänelle määrätyistä velvollisuuksista; tai

havainnoimasta tarkasti omaa ympäristöään.

2.2.Hallintojärjestelmät

2.2.1.Lentopaikan pitäjän on luotava toiminnan luonteen ja organisaation koon edellyttämä hallintojärjestelmä ja pidettävä sitä yllä varmistaakseen, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan, hallittava turvallisuusriskejä ja pyrittävä järjestelmän jatkuvaan parantamiseen.

2.2.2.Lentopaikan pitäjän on perustettava osaksi 2.2.1 kohdan mukaista hallintojärjestelmää poikkeamailmoitusjärjestelmä turvallisuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi. Poikkeamailmoitusjärjestelmästä saatavien tietojen analysointiin osallistuvat tarvittaessa 2.1 kohdan f alakohdassa luetellut osapuolet. Poikkeamailmoitusjärjestelmän on oltava asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukainen.

2.2.3.Lentopaikan pitäjän on laadittava lentopaikan toimintakäsikirja ja toimittava sen mukaisesti. Käsikirjassa on oltava kaikki tarvittavat ohjeet, tiedot ja menetelmät lentopaikkaa ja sen hallintojärjestelmää varten sekä operatiivisen henkilöstön tehtävien suorittamista varten.

3.Lentopaikan ympäristö

3.1.Lentopaikan kenttäalueita ympäröivä ilmatila on suojattava esteiltä, jotta ilma-alusten suunniteltu lentotoiminta lentopaikoilla voidaan toteuttaa niin, että esteet eivät muodosta lentopaikan läheisyydessä hyväksyttävää riskitasoa suurempaa riskiä. Tämän vuoksi on määriteltävä ja otettava käyttöön esterajoituspinnat sekä seurattava niitä jatkuvasti, jotta esterajoituspintojen ylittyminen voidaan havaita.

a)Esterajoituspintojen ylittyminen edellyttää arviointia, jossa määritetään, muodostaako kohde hyväksyttävää riskitasoa suuremman riskin. Kaikki hyväksyttävää riskitasoa suuremman riskin aiheuttavat kohteet on poistettava tai on toteutettava riskiä lieventäviä asianmukaisia toimia lentopaikkaa käyttävien ilma-alusten suojelemiseksi.

b)Mahdollisesti jäljelle jäävistä esteistä on ilmoitettava julkisesti, ja ne on tarpeen mukaan merkittävä ja tarvittaessa valaistava.

3.2.Muun muassa seuraavassa lueteltuja, ihmisten toimintaan ja maankäyttöön liittyviä vaaratekijöitä on seurattava. Niiden aiheuttamat riskit on arvioitava ja niitä on tarvittaessa vähennettävä seuraavilta osin:

a)kaikki rakentaminen tai maankäytön muutokset lentopaikan alueella;

b)esteen aiheuttaman turbulenssin mahdollisuus;

c)vaarallisten, häiritsevien ja harhaanjohtavien valojen käyttö;

d)suurten ja erittäin heijastavien pintojen aiheuttama häikäisy;

e)sellaisten alueiden perustaminen, jotka saattavat lisätä luonnonvaraisten eläinten liikkumista lentopaikan kenttäalueen ympäristössä; tai

f)näkymätöntä säteilyä aiheuttavat lähteet tai liikkuvat tai kiinteät kohteet, jotka voivat häiritä tai haitata ilmailuviestintä-, suunnistus- ja valvontajärjestelmien toimintaa.

3.3.Lentopaikan paikallisalueella sattuvien ilmailun hätätilanteiden varalta on laadittava paikallinen valmiussuunnitelma.

4.Maahuolintapalvelut

4.1.Maahuolintapalvelujen tarjoajan vastuualueet

Maahuolintapalvelujen tarjoaja on vastuussa siitä, että sen toiminta lentopaikalla on turvallista. Maahuolintapalvelujen tarjoajan vastuualueet ovat seuraavat:

a)palveluntarjoajalla on oltava joko suoraan tai kolmansien osapuolten kanssa tehtyjen sopimusten kautta käytettävissään kaikki tarvittavat keinot palvelujen turvallisen tarjonnan varmistamiseksi lentopaikalla. Tällaisia keinoja ovat muun muassa tilat, henkilöstö, laitteet ja materiaali, lentopaikan pitäjän paikallisten toimintamenetelmien noudattaminen sekä tehtäviä, vastuualueita ja menetelmiä koskevat asiakirjat ja tarvittavien tietojen saatavuus ja kirjanpito;

b)palveluntarjoajan on varmistettava, että sen kulkuneuvojen ja henkilöiden liikkuminen kenttäalueella ja muilla toiminta-alueilla sovitetaan yhteen ilma-alusten liikkeiden kanssa niin, että vältetään törmäykset ja ilma-alusten vaurioituminen;

c)palveluntarjoajan on varmistettava, että on laadittu ja otettu käyttöön menetelmät, joilla vähennetään lentopaikan toimintaan liittyviä riskejä talviolosuhteissa, epäsuotuisissa sääolosuhteissa, näkyvyyden ollessa heikentynyt tai yöllä;

d)palveluntarjoajan on toteutettava muiden asiaankuuluvien organisaatioiden kanssa noudatettavat järjestelyt, joilla varmistetaan näiden keskeisten vaatimusten jatkuva noudattaminen. Tällaisia organisaatioita ovat muun muassa lentopaikan pitäjät, ilma-alusten käyttäjät, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajat ja muut organisaatiot, joiden toiminnalla tai tuotteilla voi olla vaikutusta ilma-alusten turvallisuuteen;

e)palveluntarjoajan on itse tai kolmansien osapuolten kanssa tehtyjen sopimusten avulla varmistettava, että puhtaan ja oikeanlaatuisen polttoaineen toimittamiseksi ilma-aluksille on olemassa menetelmät;

f)palveluntarjoajan on varmistettava, että laitteiden huoltokäsikirjat ovat saatavilla, käytännössä sovellettavia ja sisältävät huolto- ja korjausohjeet, huoltotiedot sekä vianetsintä- ja tarkastusmenetelmät;

g)palveluntarjoajan on käytettävä ainoastaan koulutettua ja pätevää henkilöstöä sekä otettava käyttöön ja pidettävä yllä koulutus- ja tarkastusohjelmat asiaankuuluvan henkilöstön ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä varten.

4.2.Hallintojärjestelmät

4.2.1.Palveluntarjoajan on luotava toiminnan luonteen ja organisaation koon edellyttämä hallintojärjestelmä ja pidettävä sitä yllä varmistaakseen, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan, hallittava turvallisuusriskejä ja pyrittävä järjestelmän jatkuvaan parantamiseen.

4.2.2.Palveluntarjoajan on perustettava osaksi 4.2.1 kohdan mukaista hallintojärjestelmää poikkeamailmoitusjärjestelmä turvallisuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi. Poikkeamailmoitusjärjestelmästä saatavien tietojen analysointiin osallistuvat tarvittaessa 4.1 kohdan d alakohdassa luetellut osapuolet. Poikkeamailmoitusjärjestelmän on oltava asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukainen.

4.2.3.Palveluntarjoajan on laadittava maahuolintapalvelujen toimintakäsikirja ja toimittava sen mukaisesti. Käsikirjassa on oltava kaikki tarvittavat ohjeet, tiedot ja menetelmät palveluntarjontaa ja hallintojärjestelmää sekä operatiivisen henkilöstön tehtävien suorittamista varten.

5.Muut

Lentopaikan pitäjän on varmistettava, ettei lentopaikkaa tai sen osia käytä mikään sellainen ilma-alus, jota varten lentopaikan rakenteita ja toimintamenetelmiä ei ole tarkoitettu, lukuun ottamatta ilma-alusten hätätilanteita, joissa ilma-alus ohjataan varalentopaikalle, tai muita olosuhteita, jotka määritellään kussakin tapauksessa erikseen.

LIITE VIII

ATM/ANS-palveluja sekä lennonjohtajia koskevat keskeiset vaatimukset

1.Ilmatilan käyttö

1.1.Kaikkien ilma-alusten, lukuun ottamatta 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun toimintaan osallistuvia ilma-aluksia, on noudatettava kaikissa lennon vaiheissa ja lentopaikan kenttäalueella yleisiä toimintasääntöjä ja kyseisen ilmatilan käyttöä varten määriteltyjä soveltuvia menettelyjä.

1.2.Kaikissa ilma-aluksissa, lukuun ottamatta 2 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun toimintaan osallistuvia ilma-aluksia, on oltava vaaditut rakenneosat, joita on käytettävä asianmukaisesti. ATM/ANS-palvelujen järjestelmässä käytettyjen rakenneosien on täytettävä myös 3 kohdassa esitetyt vaatimukset.

2.Palvelut

2.1.Ilmailutiedotus ja tiedot ilmatilan käyttäjille lentosuunnistusta varten

2.1.1.Ilmailutiedotuksen lähdetietojen on oltava riittävän laadukkaita, täydellisiä ja ajantasaisia, ja ne on toimitettava riittävän ajoissa.

2.1.2.Ilmailutiedotuksen on oltava täsmällistä, täydellistä, ajantasaista, yksiselitteistä, riittävän eheää ja muodoltaan käyttäjien tarpeisiin soveltuvaa.

2.1.3.Ilmatilan käyttäjille suunnatun ilmailutiedotuksen on oltava oikea-aikaista, ja siinä on käytettävä riittävän luotettavia ja tehokkaita viestintäkeinoja, jotka on suojattu tahallisilta ja tahattomilta häiriöiltä ja vioilta.

2.2.Säätiedot

2.2.1.Lentosäätietojen lähdetietojen on oltava riittävän laadukkaita, täydellisiä ja ajantasaisia.

2.2.2.Lentosäätiedotuksen on mahdollisimman pitkälti oltava ilmatilan käyttäjien tarpeisiin riittävän täsmällistä, täydellistä, ajantasaista, eheää ja yksiselitteistä.

2.2.3.Ilmatilan käyttäjille suunnattujen lentosäätietojen on oltava oikea-aikaisia ja niiden välittämisessä on käytettävä riittävän luotettavia ja tehokkaita viestintäkeinoja, jotka on suojattu häiriöiltä ja vioilta.

2.3.Ilmaliikennepalvelut

2.3.1.Ilmaliikennepalvelujen lähdetietojen on oltava virheettömiä, täydellisiä ja ajantasaisia.

2.3.2.Ilmaliikennepalvelujen on oltava käyttäjien turvallisuustarpeisiin riittävän täsmällisiä, täydellisiä, ajantasaisia ja yksiselitteisiä.

2.3.3.Tietojen tarjoamisessa käytettävät automatisoidut välineet on suunniteltava ja valmistettava ja niitä on pidettävä yllä asianmukaisesti niin, että voidaan varmistaa niiden soveltuvan tarkoitukseensa.

2.3.4.Lennonjohtopalveluilla ja niihin liittyvillä menettelyillä on varmistettava riittävä porrastus ilma-alusten välillä ja vältettävä lentopaikan liikennealueella ilma-alusten törmäykset esteisiin ja, jos se on tarkoituksenmukaista, avustettava suojaamisessa muilta ilmatilan vaaratekijöiltä ja varmistettava nopea ja oikea-aikainen koordinointi kaikkien ilmatilan käyttäjien ja vierekkäisten ilmatilan osien kanssa.

2.3.5.Lennonjohtopalvelujen ja ilma-aluksen sekä lennonjohtopalvelujen välisen viestinnän on oltava oikea-aikaista, selkeää, virheetöntä ja yksiselitteistä, häiriöiltä suojattua sekä kaikkien osapuolten ymmärrettävissä ja tarvittaessa kuitattavissa.

2.3.6.Käytössä on oltava keinot mahdollisten hätätilanteiden havaitsemiseksi ja tarvittaessa tehokkaiden etsintä- ja pelastustoimien aloittamiseksi. Näihin keinoihin on sisällyttävä vähintään aiheelliset varoitusmekanismit, koordinointitoimet ja -menetelmät sekä henkilöstö ja keinot vastuualan kattamiseksi tehokkaasti.

2.4.Viestintäpalvelut

Viestintäpalveluissa on saavutettava riittävä suorituskyky ja pidettävä sitä yllä palvelujen saatavuutta, eheyttä, jatkuvuutta ja ajantasaisuutta koskevien vaatimusten osalta. Viestintäpalvelujen on oltava nopeita ja suojattuja vikaantumiselta.

2.5.Suunnistuspalvelut

Suunnistuspalveluissa on saavutettava opastuksen, paikantamisen ja tarvittaessa ajoitustietojen suhteen riittävä suorituskyky ja pidettävä sitä yllä. Suorituskyvyn arviointiperusteita ovat palvelujen täsmällisyys, eheys, saatavuus ja jatkuvuus.

2.6.Valvontapalvelut

Ilma-aluksen sijainti ilmassa ja muiden ilma-alusten ja maa-ajoneuvojen sijainti lentopaikalla on määritettävä valvontapalveluilla, joilla on siihen riittävä suorituskyky tarkkuutta, eheyttä, jatkuvuutta ja havaitsemisen todennäköisyyttä koskevien vaatimusten täyttämiseksi.

2.7.Ilmaliikennevirtojen säätely

Ilmaliikennevirtojen taktisessa säätelyssä unionin tasolla on käytettävä ja tuotettava riittävän täsmällistä ja ajantasaista tietoa palveluntarjontaan vaikuttavan suunnitellun ilmaliikenteen määrästä ja luonteesta sekä koordinoitava ja neuvoteltava liikennevirtojen reittimuutoksista tai viivästyksistä ylikuormitustilanteiden riskin vähentämiseksi ilmatilassa ja lentopaikoilla. Liikennevirtojen säätelyn tarkoituksena on optimoida käytettävissä oleva ilmatilakapasiteetti ja parantaa ilmaliikennevirtojen säätelymenettelyjä. Sen on perustuttava turvallisuuteen, avoimuuteen ja tehokkuuteen ja sillä on varmistettava, että kapasiteettia annetaan joustavasti ja oikea-aikaisesti Euroopan aluetta koskevan lennonvarmistussuunnitelman mukaisesti.

Edellä 12 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen ilmaliikennevirtojen säätelyä koskevien toimenpiteiden on tuettava lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoaseman pitäjien ja ilmatilan käyttäjien operatiivisia päätöksiä, ja niiden on koskettava seuraavia aloja:

a)lennon suunnittelu;

b)käytettävissä olevan ilmatilakapasiteetin käyttö kaikissa lennon vaiheissa, mukaan luettuna reittipisteiden ylitysaikojen jakaminen;

c)reittien käyttö yleisessä ilmaliikenteessä, mukaan lukien

reititystä ja liikenteenohjausta koskevan yhtenäisen julkaisun laatiminen,

mahdolliset tavat johtaa yleinen ilmaliikenne pois ruuhkautuneilta alueilta, ja

ilmatilan käytön etuoikeusjärjestys yleisen ilmaliikenteen osalta erityisesti ruuhka- ja kriisiaikoina, ja

d)lentosuunnitelmien ja lentoasemien lähtö- ja saapumisaikojen keskinäinen yhdenmukaisuus sekä tarvittava koordinointi lähialueiden kesken tarpeen mukaan.

2.8.Ilmatilan hallinta

Ilmatilan tiettyjen osien osoittamista tiettyyn käyttöön on seurattava ja koordinoitava ja siitä on tiedotettava riittävän ajoissa, jotta ilma-alusten välisen porrastuksen alittumisen riskiä voidaan vähentää kaikissa olosuhteissa. Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden vastuulla olevien sotilaallisten toimien ja niihin liittyvien näkökohtien järjestäminen, ilmatilan hallinnalla on tuettava myös ICAOn määrittämän ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta (uudelleenlaadittu) annetun asetuksen (EY) N:o (XXXX/XXX) mukaisesti toteutetun ilmatilan joustavan käytön periaatteen yhdenmukaista soveltamista, jotta helpotetaan ilmatilan hallintaa ja ilmaliikenteen hallintaa yhteisen liikennepolitiikan yhteydessä.

2.9.Ilmatilan suunnittelu

Ilmatilan rakenteet ja lentomenetelmät on suunniteltava, vahvistettava ja hyväksyttävä ennen kuin ilma-alukset voivat ottaa ne käyttöön ja käyttää niitä.

3.Järjestelmät ja rakenneosat

3.1.Yleistä

ATM/ANS-järjestelmien ja -rakenneosien, jotka välittävät ilmaliikenteen hallintaan ja lennonvarmistuspalveluihin liittyvää tietoa ilma-aluksen ja maayksiköiden välillä, on oltava asianmukaisesti suunniteltuja, valmistettuja, asennettuja ja ylläpidettyjä, ja niitä on käytettävä asianmukaisesti niin, että voidaan varmistaa niiden soveltuvan tarkoitukseensa.

Näihin järjestelmiin ja menetelmiin on sisällyttävä erityisesti sellaiset järjestelmät ja menetelmät, joita edellytetään seuraavien toimintojen ja palvelujen tukemisessa:

a)Ilmatilan hallinta

b)Ilmaliikennevirtojen säätely

c)Ilmaliikennepalvelut, erityisesti lentotietojen käsittelyjärjestelmät, valvontatietojen käsittelyjärjestelmät ja käyttöliittymäjärjestelmät

d)Viestintä, mukaan lukien maa-/satelliittiasemien välinen, ilma-aluksen ja maa-aseman välinen sekä ilma-alusten/satelliittiasemien välinen viestintä

e)Lentosuunnistus

f)Valvonta

g)Ilmailutiedotuspalvelut

h)Säätietojen käyttö

i)Järjestelmät ja menetelmät säätietojen käytössä.

3.2.Järjestelmien ja rakenneosien eheys, suorituskyky ja luotettavuus

Sekä ilma-aluksessa, maassa että avaruudessa sijaitsevien järjestelmien ja rakenneosien turvallisuuteen ja eheyteen liittyvän suorituskyvyn on oltava aiottuun tarkoitukseen soveltuva. Niiden on vastattava suorituskyvyltään toiminnan edellyttämää vaatimustasoa kaikissa ennakoitavissa toimintaolosuhteissa ja koko niiden käyttöiän.

ATM/ANS-järjestelmät ja niiden rakenneosat on tarkoituksenmukaisia ja validoituja menetelmiä käyttäen suunniteltava ja rakennettava sellaisiksi ja niitä on ylläpidettävä ja käytettävä niin, että ne mahdollistavat eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon saumattoman toiminnan kaikkina aikoina ja kaikissa lennon vaiheissa. Saumaton toiminta käsittää erityisesti tietojen jakamisen, myös olennaisten toimintatilaa koskevien tietojen, tietojen yhtäläisen ymmärtämisen, käsittelyjärjestelmien vertailukelpoiset suorituskyvyt sekä näihin liittyvät menetelmät, jotka mahdollistavat yhteisen operatiivisen toiminnan, josta on sovittu koko eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon tai sen osien osalta.

Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon, sen järjestelmien ja niiden rakenneosien on tuettava yhteensovitetusti uusia sovittuja ja kelpuutettuja toimintaratkaisuja, jotka parantavat lennonvarmistuspalvelujen laatua, kestävyyttä ja tehokkuutta erityisesti turvallisuuden ja kapasiteetin kannalta.

Eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon, sen järjestelmien ja niiden rakenneosien on tuettava siviili- ja sotilaskäytön välisen yhteensovittamisen asteittaista toteuttamista ilmatilan joustavan käytön käsitettä soveltamalla siinä määrin kuin on tarpeen tehokkaan ilmatilan hallinnan ja ilmaliikennevirtojen sääntelyn kannalta, ja jotta kaikki käyttäjät voivat käyttää ilmatilaa turvallisesti ja tehokkaasti.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon, sen järjestelmien ja niiden rakenneosien on tuettava lennon kaikissa vaiheissa siviili- ja sotilasosapuolten välistä virheettömän ja yhdenmukaisen tiedon oikea-aikaista jakamista, sanotun rajoittamatta turvallisuus- tai puolustuspoliittisia intressejä, mukaan lukien luottamuksellisuusvaatimukset.

3.3.Järjestelmien ja rakenneosien suunnittelu

3.3.1.Järjestelmät ja rakenneosat on suunniteltava niin, että ne täyttävät sovellettavat turvallisuus- ja turvavaatimukset.

3.3.2.Järjestelmät ja rakenneosat on suunniteltava kokonaisuutena, erikseen ja keskinäisten suhteidensa perusteella tarkasteltuina niin, että mahdollisesta viasta seuraavan koko järjestelmän vikaantumismahdollisuuden tai kaatumisen todennäköisyys on käänteisessä suhteessa siitä palvelujen turvallisuudelle aiheutuvien vaikutusten vakavuuteen.

3.3.3.Järjestelmät ja rakenneosat on suunniteltava kokonaisuutena, erikseen ja keskinäisten suhteidensa perusteella tarkasteltuina niin, että ihmisen valmiuksien ja suorituskyvyn rajoitukset otetaan huomioon.

3.3.4.Järjestelmät ja rakenneosat on suunniteltava niin, että ne ja niiden sisältämät tiedot ovat suojattuja tahallisilta ja tahattomilta haitallisilta yhteyksiltä sisäisiin ja ulkopuolisiin tekijöihin.

3.3.5.Järjestelmien ja rakenneosien valmistuksessa, asentamisessa, käytössä ja huollossa tarvittavat tiedot ja vaarallisia olosuhteita koskevat tiedot on toimitettava henkilöstölle selkeässä, yhdenmukaisessa ja yksiselitteisessä muodossa.

3.4.Palvelutason jatkuvuus

Järjestelmien ja rakenneosien turvallisuustasot on säilytettävä palvelun ja palveluun tehtävien mahdollisten muutosten aikana.

4.Lennonjohtajien kelpoisuus

4.1.Yleistä

Lennonjohtajakoulutukseen osallistuvalla henkilöllä tai lennonjohtajaoppilaalla on oltava riittävä koulutustaso sekä riittävät fyysiset ja henkiset valmiudet, jotta hän voi hankkia, ylläpitää ja osoittaa tarvittavat teoriatiedot ja käytännön taidot.

4.2.Teoriatiedot

4.2.1.Lennonjohtajan on hankittava ja ylläpidettävä sellainen tiedon taso, joka vastaa harjoitettavaa toimintaa ja on oikeassa suhteessa palvelun luonteeseen liittyviin riskeihin.

4.2.2.Teoriatietojen hankinta ja hallinta on osoitettava koulutuksen aikaisessa jatkuvassa arvioinnissa ja tarvittaessa teoriakokeissa.

4.2.3.Teoriatiedon asianmukaista tasoa on pidettävä yllä. Vaatimusten täyttyminen on osoitettava säännöllisissä arvioinneissa tai kokeissa. Kokeiden väliaikojen on oltava oikeassa suhteessa palvelun luonteen riskitasoon.

4.3.Käytännön taidot

4.3.1.Lennonjohtajan on hankittava harjoitettavaan toimintaan tarvittavat käytännön taidot ja pidettävä niitä yllä. Näiden taitojen on oltava oikeassa suhteessa palvelun luonteeseen liittyviin riskeihin ja katettava harjoitettavaan toimintaan nähden soveltuvin osin seuraavat seikat:

a)toimintamenetelmät;

b)tehtävien erityispiirteet;

c)poikkeus- ja hätätilanteet; ja

d)inhimilliset tekijät.

4.3.2.Lennonjohtajan on osoitettava kykynsä suoriutua asianmukaisista menetelmistä ja tehtävistä harjoitettavassa toiminnassa vaadittavan pätevyystason mukaisesti.

4.3.3.Käytännön taitojen asianmukaista tasoa on pidettävä yllä. Vaatimusten täyttyminen on tarkistettava säännöllisissä arvioinneissa. Kokeiden väliaikojen on oltava oikeassa suhteessa palvelun luonteeseen ja suoritettavien tehtävien vaativuuteen ja riskitasoon.

4.4.Kielitaito

4.4.1.Lennonjohtajan on osoitettava kykynsä puhua ja ymmärtää englantia riittävästi voidakseen viestiä tehokkaasti pelkästään ääneen perustuvissa tilanteissa (puhelin/radiopuhelin) ja henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa, kun on kyse konkreettisista työhön liittyvistä asioista, myös hätätilanteissa.

4.4.2.Lennonjohtajien on lisäksi pystyttävä puhumaan ja ymmärtämään kansallista kieltä / kansallisia kieliä edellä kuvatussa laajuudessa, jos se on tarpeen ilmaliikennepalvelujen (ATS) tarjoamista varten määritellyssä ilmatilassa.

4.5.Simulaatiokoulutuslaitteet

Kun tilannehavainnoinnissa ja inhimillisten tekijöiden havainnollistamisessa tai taitojen omaksumisen ja ylläpitämisen osoittamisessa käytetään simulaatiokoulutuslaitteita, niiden on oltava suorituskyvyltään sellaisia, että ne pystyvät asianmukaisesti simuloimaan työskentely-ympäristöä ja niitä toiminnallisia tilanteita, joita kyseinen koulutus koskee.

4.6.Koulutuskurssi

4.6.1.Koulutus on annettava kurssina, johon voi sisältyä teoreettista ja käytännön opetusta, tarvittaessa myös simulaatiokoulutuslaitteen avulla annettavaa koulutusta.

4.6.2.Kurssi on laadittava ja hyväksyttävä kutakin koulutustyyppiä varten erikseen.

4.7.Kouluttajat

4.7.1.Teoriakouluttajilla on oltava asianmukainen kouluttajan pätevyys. Heillä on oltava

a)asianmukaiset tiedot alalla, jonka opetusta annetaan; ja

b)osoitettu valmius käyttää asianmukaisia opetusmenetelmiä.

4.7.2.Käytännön kouluttajilla on oltava asianmukainen kouluttajan pätevyys, ja tämän lisäksi heidän on

a)täytettävä teoriatietoja ja kokemusta koskevat vaatimukset, jotka soveltuvat annettavaan opetukseen;

b)oltava osoittanut valmiutensa opettaa ja käyttää asianmukaisia opetusmenetelmiä;

c)oltava käytännössä harjoitellut niiden menetelmien opetusta, joita varten koulutusta on tarkoitus antaa; ja

d)he osallistuvat säännöllisesti kertauskoulutukseen, jolla varmistetaan, että opetustaidot ovat ajan tasalla.

4.7.3.Käytännön kouluttajilla on lisäksi oltava oikeus toimia lennonjohtajana.

4.8.Arvioijat

4.8.1.Lennonjohtajien taitojen arvioinnista vastaavien henkilöiden on

a)oltava osoittanut taitonsa arvioida lennonjohtajien suorituksia sekä pitää lennonjohtajien kokeita ja suorittaa tarkastuksia; ja

b)osallistuttava säännöllisesti kertauskoulutukseen, jolla varmistetaan, että arviointivaatimukset ovat ajantasaiset.

4.8.2.Lisäksi käytännön taitojen arvioijilla on oltava oikeus toimia lennonjohtajana niillä aloilla, joilla arviointeja on tarkoitus suorittaa.

4.9.Lennonjohtajan lääketieteellinen kelpoisuus

4.9.1.Kaikkien lennonjohtajien on säännöllisesti osoitettava lääketieteellinen kelpoisuutensa, jonka on oltava riittävä tehtävien suorittamiseen. Tämän vaatimuksen täyttyminen on osoitettava asianmukaisissa arvioinneissa, joissa otetaan huomioon iästä johtuva henkisen ja fyysisen kunnon mahdollinen heikentyminen.

4.9.2.Lääketieteellinen kelpoisuus, mukaan luettuna fyysinen ja henkinen soveltuvuus, edellyttää, ettei lennonjohtopalvelua (ATC) antavalla henkilöllä ole sellaista sairautta tai vammaa, joka estää häntä

a)suorittamasta asianmukaisesti lennonjohtopalvelun antamisen edellyttämiä tehtäviä,

b)huolehtimasta aina hänelle määrätyistä velvoitteista, tai

c)havainnoimasta tarkasti omaa ympäristöään.

4.9.3.Jos lääketieteellistä kelpoisuutta ei voida osoittaa täysin tyydyttävästi, voidaan saattaa voimaan rajoittavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan vastaava turvallisuustaso.

5.Palveluntarjoajat ja koulutusorganisaatiot

5.1.Palveluja ei saa tarjota, elleivät seuraavat edellytykset täyty:

a)palveluntarjoajalla on suoraan tai välillisesti kolmansien osapuolten kanssa tehtyjen sopimusten kautta palvelun mittakaavan ja laajuuden edellyttämät välineet. Välineitä ovat muun muassa seuraavat: järjestelmät, laitteet (mukaan luettuna virransyöttö), hallintorakenne, henkilöstö, varusteet ja niiden huolto, tehtäviä, vastuualueita ja menetelmiä koskevat asiakirjat, asiaankuuluvien tietojen saatavuus ja kirjanpito;

b)palveluntarjoaja laatii ja pitää ajantasaisina hallinto- ja toimintakäsikirjat, jotka koskevat sen palvelujen tarjoamista, ja toimii näiden käsikirjojen mukaisesti. Käsikirjoissa on oltava kaikki tarvittavat ohjeet, tiedot ja menetelmät toimintaa ja hallintojärjestelmää varten sekä operatiivisen henkilöstön tehtävien suorittamista varten;

c)palveluntarjoaja luo sen toiminnan luonteen ja koon edellyttämän hallintojärjestelmän ja pitää sitä yllä varmistaakseen, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan, turvallisuusriskejä hallitaan ja pyritään järjestelmän jatkuvaan parantamiseen.

d)palveluntarjoaja käyttää ainoastaan riittävän pätevää ja koulutettua henkilöstöä, ja käyttää ja ylläpitää henkilöstön koulutus- ja tarkastusohjelmia;

e)palveluntarjoaja luo viralliset yhteydet kaikkiin palvelun tarjoamiseen osallistuviin tahoihin, jotka voivat vaikuttaa suoraan palvelujen turvallisuuteen sen varmistamisessa, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan;

f)palveluntarjoaja laatii ja ottaa käyttöön varasuunnitelman, joka kattaa palvelun tarjoamisessa mahdollisesti syntyvät hätä- ja poikkeustilanteet;

g)palveluntarjoaja perustaa osaksi c alakohdan mukaista hallintojärjestelmää poikkeamailmoitusjärjestelmän turvallisuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi. Poikkeamailmoitusjärjestelmän on oltava asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukainen; ja

h)palveluntarjoaja tekee järjestelyjä varmistaakseen, että jokaisen käytössä olevan järjestelmän ja rakenneosan turvallisuustasoa koskevat vaatimukset täyttyvät aina.

5.2.Lennonjohtopalveluja ei saa tarjota, elleivät seuraavat edellytykset täyty:

a)lennonjohtopalveluja antavan henkilöstön väsymystä ehkäistään työvuorojärjestelmän avulla. Työvuorojärjestelmässä on määriteltävä työjaksot, työajat ja niihin sovitetut lepojaksot. Työvuorojärjestelmään sisältyvissä rajoituksissa on otettava huomioon kaikki väsymykseen vaikuttavat merkittävät tekijät, erityisesti valvominen, vuorokausirytmin häiriintyminen, yöaika, yhteenlaskettu työaika tietyissä aikajaksoissa sekä tehtävien jako henkilöstön kesken;

b)lennonjohtopalveluja antavan henkilöstön stressiä ehkäistään koulutus- ja ennaltaehkäisyohjelmilla;

c)lennonjohtopalvelun tarjoajalla on käytössään asianmukaiset menettelyt, joilla varmistetaan, etteivät lennonjohtopalvelua antavan henkilöstön kognitiiviset valmiudet ole heikentyneet ja että heidän lääketieteellinen kelpoisuutensa on riittävä; ja

d)lennonjohtopalvelun tarjoaja ottaa suunnittelussaan ja toimissaan huomioon toiminnalliset ja tekniset rajoitukset sekä inhimillisiä tekijöitä koskevat periaatteet.

5.3.Viestintä-, suunnistus- ja/tai valvontapalvelua ei saa tarjota, jos seuraava edellytys ei täyty:

Palveluntarjoaja pitää ilmatilan käyttäjät ja ilmaliikennepalveluelimet ajan tasalla tarjoamiensa ilmaliikennepalvelujen tilanteesta (ja niiden muutoksista).

5.4.Koulutusorganisaatiot

Lennonjohtopalvelua antavalle henkilöstölle koulutusta tarjoavan organisaation on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)sillä on kaikki toimialaansa kuuluvien tehtävien hoitoon tarvittavat välineet. Välineitä ovat muun muassa seuraavat: tilat, henkilöstö, varusteet, menetelmät, asiakirjat tehtävistä, vastuualueista ja menetelmistä; asiaankuuluvien tietojen saatavuus ja kirjanpito;

b)se panee täytäntöön annettavan koulutuksen ja organisaation koon edellyttämän hallintojärjestelmän ja pitää sitä yllä varmistaakseen sen, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan, turvallisuusriskejä hallitaan ja pyritään järjestelmän jatkuvaan parantamiseen; ja

c)ne toteuttavat muiden asiaankuuluvien organisaatioiden kanssa tarvittavat järjestelyt, joilla varmistetaan näiden keskeisten vaatimusten jatkuva täyttyminen.

6.Ilmailulääkärit ja ilmailulääketieteen keskukset

6.1.Ilmailulääkärit

Ilmailulääkärillä on oltava

a)pätevyys ja lupa lääkärintoimen harjoittamiseen;

b)ilmailulääketieteellinen koulutus ja säännöllinen ilmailulääketieteellinen kertauskoulutus, joilla varmistetaan, että arviointivaatimukset ovat ajantasaiset; ja

c)käytännön tiedot ja kokemus olosuhteista, joissa lennonjohtajat suorittavat tehtäviään.

6.2.Ilmailulääketieteen keskukset

Ilmailulääketieteen keskusten on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)niillä on kaikki tarpeelliset välineet oikeuksiensa mukaisten tehtävien hoitamiseksi. Välineitä ovat muun muassa seuraavat: tilat, henkilöstö, varusteet, työkalut ja materiaali, asiakirjat tehtävistä, vastuualueista ja menettelyistä; asiaankuuluvien tietojen saatavuus ja kirjanpito;

b)organisaation toiminnan luonteen ja koon edellyttämä hallintojärjestelmä ja sen ylläpito sen varmistamiseksi, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan, turvallisuusriskejä hallitaan ja pyritään järjestelmän jatkuvaan parantamiseen; ja

c)ne sopivat muiden asiaankuuluvien organisaatioiden kanssa tarvittavista järjestelyistä, joilla varmistetaan näiden vaatimusten jatkuva noudattaminen.



LIITE IX

Miehittämättömiä ilma-aluksia koskevat keskeiset vaatimukset

1.Miehittämättömän ilma-aluksen suunnittelua, tuotantoa, huoltoa ja käyttöä koskevat keskeiset vaatimukset

(a)Miehittämätöntä ilma-alusta käyttävän henkilön on oltava tietoinen sovellettavista unionin ja kansallisista säännöistä, jotka koskevat suunniteltua lentotoimintaa, erityisesti turvallisuutta, yksityisyyttä, tietosuojaa, vastuukysymyksiä, vakuutuksia, turvatoimia tai ympäristönsuojelua. Henkilön on kyettävä varmistamaan, että käyttö on turvallista ja että miehittämätön ilma-alus on turvallisesti porrastettu maassa olevista ihmisistä ja muista ilmatilan käyttäjistä. Tämä edellyttää valmistajan antamien toimintaohjeiden ja kaikkien asiaan liittyvien miehittämättömän ilma-aluksen toimintojen sekä sovellettavien lentosääntöjen ja ATM/ANS-menetelmien tuntemista.

(b)Miehittämätön ilma-alus on suunniteltava ja rakennettava niin, että se on tehtäväänsä soveltuva ja sitä voidaan käyttää, säätää ja huoltaa ilman, että näistä toimista aiheutuu ihmisille vaaraa, kun ne suoritetaan olosuhteissa, joihin ilma-alus on suunniteltu.

(c)Jos turvallisuuteen, yksityisyyteen, henkilötietosuojaan, turvatoimiin tai ympäristöön liittyvien riskien rajoittaminen sitä edellyttää, miehittämättömässä ilma-aluksessa on oltava näitä koskevat erityispiirteet ja toiminnot, joiden suunnittelussa otetaan oletusarvoisesti huomioon yksityisyyden ja henkilötietojen suojan periaatteiden kunnioittaminen. Näillä piirteillä ja toiminnoilla on tarpeen mukaan varmistettava, että ilma-alus sekä toiminnan luonne ja tarkoitus ovat helposti tunnistettavissa; lisäksi niillä on varmistettava, että sovellettavia rajoituksia, kieltoja tai edellytyksiä noudatetaan, erityisesti toimittaessa tietyillä maantieteellisillä alueilla, tietyllä etäisyydellä käyttäjästä tai tietyissä korkeuksissa.

2.Asetuksen 46 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut miehittämättömän ilma-aluksen suunnittelua, tuotantoa, huoltoa ja käyttöä koskevat keskeiset lisävaatimukset

Maassa olevien ihmisten ja muiden ilmatilan käyttäjien tyydyttävän turvatason varmistamiseksi seuraavien vaatimusten on täytyttävä miehittämättömän ilma-aluksen käytön aikana niin, että käytön riskitaso otetaan tarpeen mukaan huomioon:

2.1.Lentokelpoisuus

a)Miehittämättömässä ilma-aluksessa on oltava suunnittelusta johtuvia piirteitä tai yksityiskohtia, jotka kokemus on osoittanut käyttäjälle taikka maassa tai ilmassa oleville kolmansille osapuolille turvallisiksi.

b)Miehittämättömän ilma-aluksen tuote-eheyden on oltava oikeassa suhteessa riskiin kaikissa ennakoitavissa olevissa lento-olosuhteissa.

c)Miehittämätöntä ilma-alusta on voitava ohjata ja käsitellä turvallisesti kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttötilanteissa myös sen jälkeen, kun yksi tai mahdollisesti useampi järjestelmä on vioittunut. Inhimilliset tekijät on otettava asianmukaisesti huomioon, erityisesti käytettävissä oleva tietämys tekijöistä, jotka edesauttavat sitä, että ihmiset käyttävät teknologiaa turvallisesti.

d)Miehittämättömän ilma-aluksen, varusteiden ja niihin liittyvien irrallisten varusteiden, työntövoimajärjestelmät ja miehittämättömän ilma-aluksen etäohjauslaitteet mukaan luettuina, on toimittava suunnitellulla tavalla kaikissa ennakoitavissa olevissa käyttöolosuhteissa ilma-aluksen koko käyttöalueella ja riittävällä tavalla silloinkin, kun käyttöalue ylitetään.

e)Miehittämättömän ilma-aluksen järjestelmien, varusteiden ja niihin liittyvien irrallisten varusteiden, työntövoimajärjestelmät ja miehittämättömän ilma-aluksen etäohjauslaitteet mukaan luettuina, on erikseen ja suhteessa toisiinsa tarkasteltuina oltava suunniteltu niin, että vian mahdollisuuden ja sen maassa oleviin ihmisiin ja muihin ilmatilan käyttäjiin kohdistuvan vaikutuksen voimakkuus on oikeassa suhteessa 4 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen periaatteiden perusteella arvioituun riskiin.

f)Kaikkien miehittämättömän ilma-aluksen käyttöön liittyvien etäohjauslaitteiden, myös tilannetietoisuutta varmistavien laitteiden, on oltava sellaisia, että ne helpottavat lentotoimintaa sekä ennakoitavien ja hätätilanteiden hallintaa.

g)Miehittämättömän ilma-aluksen tuotannosta tai kaupan pitämisestä vastaavan organisaation on annettava miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjälle tai, tapauksen mukaan, huolto-organisaatiolle tiedot siitä käytöstä, mihin miehittämätön ilma-alus on suunniteltu, ja käytön rajoituksista sekä sen turvallisen käytön edellyttämät tiedot, joihin kuuluvat myös toiminnalliset ja ympäristösuoritusarvot, lentokelpoisuusrajoitukset ja hätämenetelmät. Tiedot on annettava selkeässä, yhdenmukaisessa ja yksiselitteisessä muodossa. Ilman todistusta tai vakuutuksen antamista mahdolliseen käyttöön sallitun miehittämättömän ilma-aluksen toiminnalliset valmiudet on rajoitettava niin, että ne ovat tällaiseen käyttöön sovellettavien ilmatilasääntöjen mukaiset.

h)Miehittämättömien ilma-alusten, moottoreiden ja potkureiden suunnitteluun osallistuvien organisaatioiden on varauduttava minimoimaan ne miehittämättömän ilma-aluksen ja sen järjestelmien sekä sisäisistä että ulkoisista olosuhteista johtuvat riskit, joilla on kokemuksen perusteella havaittu olevan vaikutusta turvallisuuteen. Tähän sisältyy myös suojautuminen häiriöiltä sähköisin keinoin.

i)Käytettyjen valmistusprosessien, materiaalien ja komponenttien on johdettava siihen, että miehittämättömän ilma-aluksen suunnitteluominaisuuksien mukaiset ominaisuudet ja suorituskyky ovat riittävät ja toistettavissa.

2.2.Organisaatiot

Miehittämättömien ilma-alusten suunnitteluun, tuotantoon, huoltoon, käyttöön, oheispalveluihin ja koulutukseen osallistuvien organisaatioiden on täytettävä seuraavat edellytykset:

a)Organisaatiolla on kaikki sen työnkuvan edellyttämät välineet, ja se varmistaa sen toimintaan liittyvien keskeisten vaatimusten täyttymisen sekä 47 artiklan mukaisesti vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen noudattamisen.

b)Organisaatio panee täytäntöön hallintojärjestelmän ja pitää sitä yllä varmistaakseen, että näitä keskeisiä vaatimuksia noudatetaan, turvallisuusriskejä hallitaan ja pyritään järjestelmän jatkuvaan parantamiseen. Hallintojärjestelmän on oltava oikeassa suhteessa organisaation toiminnan luonteeseen ja kokoon.

c)Organisaatio perustaa osaksi turvallisuuden hallintajärjestelmää poikkeamailmoitusjärjestelmän turvallisuuden jatkuvan parantamisen edistämiseksi. Poikkeamailmoitusjärjestelmän on oltava asetuksen (EU) N:o 376/2014 mukainen. Ilmoitusjärjestelmän on oltava oikeassa suhteessa organisaation toiminnan luonteeseen ja kokoon.

d)Organisaatio toteuttaa tarvittaessa järjestelyt toisten organisaatioiden kanssa sen varmistamiseksi, että asiaa koskevia keskeisiä vaatimuksia noudatetaan.

2.3.Miehittämättömien ilma-alusten käyttäjät

Miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjällä on oltava tarvittavat tiedot ja taidot sen varmistamiseen, että käyttö on turvallista ja oikeassa suhteessa lentotoiminnan lajiin liittyvään riskiin. Käyttäjän on myös osoitettava lääketieteellinen kelpoisuutensa, jos se on tarpeen kyseiseen käyttötapaan liittyvien riskien rajoittamiseksi.

2.4.Käyttö

Miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjä on vastuussa käytöstä ja hänen on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin käytön turvallisuuden varmistamiseksi.

Lento on suoritettava noudattaen sovellettavia lakeja, asetuksia ja menetelmiä, jotka liittyvät käyttäjän tehtävien suorittamiseen ja jotka koskevat kyseistä aluetta, ilmatilaa, lentopaikkoja tai käytettäviksi suunniteltuja paikkoja ja tarvittaessa asiaan liittyviä ilmaliikenteen ATM/ANS-järjestelmiä.

a)Miehittämättömän ilma-aluksen käytössä on varmistettava maassa olevien kolmansien osapuolten ja muiden ilmatilan käyttäjien turvallisuus ja minimoitava haitallisista ulkoisista ja sisäisistä olosuhteista, ympäristöolosuhteet mukaan lukien, aiheutuvat riskit säilyttämällä asianmukainen porrastusetäisyys lennon kaikissa vaiheissa.

b)Miehittämätöntä ilma-alusta saa käyttää ainoastaan silloin, kun se on lentokelpoisessa kunnossa ja suunnitellun käytön edellyttämät varusteet sekä muut komponentit ja palvelut ovat käytettävissä ja toimintakunnossa.

c)Miehittämättömän ilma-aluksen käyttäjän on varmistettava, että ilma-aluksessa on suunnistus-, viestintä- ja valvontalaitteet sekä havaitsemis- ja väistöjärjestelmät ja kaikki muut varusteet, joita pidetään aiotun lennon turvallisuuden kannalta tarpeellisina, ottaen huomioon käyttötapa sekä lennon eri vaiheissa sovellettavat ilmailumääräykset ja lentosäännöt.

3.Miehittämättömiä ilma-aluksia koskevat keskeiset ympäristövaatimukset

Miehittämättömien ilma-alusten on täytettävä kaikki liitteessä III vahvistetut ympäristösuoritusarvoja koskevat vaatimukset.



LIITE X

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 216/2008

Tämä asetus

1 artiklan 1 kohta

2 artiklan 1 ja 2 kohta

1 artiklan 2 kohta

2 artiklan 3 kohta

1 artiklan 3 kohta

2 artiklan 5 kohta

2 artikla

1 artikla

3 artikla

3 artikla

4 artiklan 1 kohdan a alakohta

2 artiklan 1 kohdan a alakohta

4 artiklan 1 kohdan b alakohta

2 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohta

4 artiklan 1 kohdan c alakohta

2 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohta

4 artiklan 1 kohdan d alakohta

2 artiklan 1 kohdan c alakohta

4 artiklan 2 kohta

2 artiklan 2 kohta

4 artiklan 3 kohta

2 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta

4 artiklan 3 a kohta

2 artiklan 1 kohdan d ja e alakohta sekä 2 kohta

---

2 artiklan 6 kohta

4 artiklan 3 b kohta

2 artiklan 7 kohta

4 artiklan 3 c kohta

2 artiklan 1 kohdan g alakohta ja 2 kohta

4 artiklan 4 ja 5 kohta

2 artiklan 3 kohdan d alakohta

4 artiklan 6 kohta

---

---

2 artiklan 4 kohta

---

4 artikla

---

5 artikla

---

6 artikla

---

7 artikla

---

8 artikla

5 artiklan 1, 2 ja 3 kohta

9–16 artikla

5 artiklan 4 kohdan a ja b alakohta

17 artiklan 2 kohta

5 artiklan 4 kohdan c alakohta

17 artiklan 1 kohdan b alakohta

---

17 artiklan 1 kohdan a alakohta

5 artiklan 5 kohta

18 artikla

5 artiklan 6 kohta

4 artikla

6 artikla

9–11 artikla

7 artiklan 1 ja 2 kohta

19–20 artikla

8 artiklan 4 kohta

21 artikla

7 artiklan 3–7 kohta

22–25 artikla

8 artiklan 1–3 kohta

26 artikla, 27 artiklan 1 ja 2 kohta

---

27 artiklan 3 kohta

8 artiklan 5 kohta

28 artikla

8 artiklan 6 kohta

4 artikla

8 a artiklan 1–5 kohta

29–34 artikla

8 a artiklan 6 kohta

4 artikla

8 b artiklan 1–6 kohta

35 artikla – 39 artiklan 2 kohta

8 b artiklan 7 kohta

39 artiklan 3 kohta ja 4 artikla

8 c artiklan 1–10 kohta

40–44 artikla

8 c artiklan 11 kohta

4 artikla

---

45–47 artikla

9 artikla

48–50 artikla

10 artiklan 1–3 kohta

51 artiklan 1 ja 2 kohta

---

51 artiklan 3–5 kohta

10 artiklan 4 kohta

51 artiklan 6 kohta

---

51 artiklan 7–9 kohta

10 artiklan 5 kohta

51 artiklan 10 kohta

---

52 artikla

---

53 artikla

---

54 artikla

---

55 artikla

11 artiklan 1–3 kohta

56 artiklan 1–3 kohta

11 artiklan 4 – 5 b alakohta

---

11 artiklan 6 kohta

56 artiklan 4 kohta

12 artiklan 1 kohta

57 artikla

12 artiklan 2 kohta

---

13 artikla

58 artikla

14 artiklan 1–3 kohta

59 artikla

14 artiklan 4–7 kohta

60 artikla

15 artikla

61 artikla

16 artikla

62 artikla

---

63 artikla

17 artikla

64 artikla

18 artikla

65 artiklan 1–5 kohta

19 artikla

65 artiklan 1–5 kohta

20 artikla

66 artikla

21 artikla

67 artikla

22 artiklan 1 kohta

65 artiklan 6 kohta

22 artiklan 2 kohta

65 artiklan 7 kohta

22 a artikla

68 artikla

22 b artikla

69 artikla

23 artikla

70 artiklan 1 ja 2 kohta

---

70 artiklan 3 kohta

24–54 artikla

73 artikla

25 artikla

72 artikla

26 artikla

74 artikla

---

75 artikla

---

76 artikla

27 artiklan 1–3 kohta

77 artiklan 1–3 kohta

---

77 artiklan 4–6 kohta

---

78 artikla

---

79 artikla

---

80 artikla

28 artiklan 1 ja 2 kohta

81 artiklan 1 ja 2 kohta

---

81 artiklan 3 kohta

28 artiklan 3 ja 4 kohta

81 artiklan 4 ja 5 kohta

29 artiklan 1 ja 2 kohta

82 artiklan 1 ja 2 kohta

29 artiklan 3 kohta

---

30 artikla

83 artikla

31 artikla

84 artikla

32 artiklan 1 kohta

108 artiklan 3 kohta

32 artiklan 2 kohta

108 artiklan 5 kohta

33 artikla

85 artiklan 1–5 kohta

---

85 artiklan 6 kohta

34 artiklan 1 kohta

86 artiklan 1 ja 2 kohta

---

86 artiklan 3 kohta

34 artiklan 2 ja 3 kohta

86 artiklan 4 ja 5 kohta

35 artikla

87 artikla

36 artikla

88 artikla

37 artiklan 1–3 kohta

89 artiklan 1–3 kohta

---

89 artiklan 4 kohta

---

90 artikla

38 artiklan 1–3 kohta

91 artiklan 1–3 kohta

---

91 artiklan 4 kohta

39 artikla

---

---

92 artikla

40 artikla

93 artikla

41 artikla

94 artikla

42 artikla

95 artikla

43 artikla

96 artikla

44 artikla

97 artikla

45 artikla

98 artikla

46 artikla

99 artikla

47 artikla

100 artikla

48 artikla

101 artikla

49 artikla

102 artikla

50–51 artikla

103 artikla

52 artiklan 1–3 kohta

104 artikla

52 artiklan 4 kohta

65 artiklan 6 kohta

53 artiklan 1 ja 2 kohta

105 artiklan 1 ja 2 kohta

53 artiklan 3 kohta

65 artiklan 6 kohta

54 artikla

73 artikla

55 artikla

71 artikla

56 artikla

106 artikla

57 artikla

107 artikla

58 artiklan 1 ja 2 kohta

108 artiklan 1 ja 2 kohta

58 artiklan 3 kohta

108 artiklan 4 kohta

58 artiklan 4 kohta

121 artiklan 2 kohta

59 artiklan 1–4 kohta

109 artiklan 1–4 kohta

---

109 artiklan 5 kohta

59 artiklan 5–11 kohta

109 artiklan 6–12 kohta

60 artikla

110 artikla

61 artikla

111 artikla

---

112 artikla

62 artikla

113 artikla

63 artikla

114 artikla

64 artiklan 1–5 kohta

115 artiklan 1–5 kohta

---

115 artiklan 6 kohta

65 artikla

116 artikla

65 a artikla

---

---

117 artikla

66 artikla

118 artikla

---

119 artikla

67 artikla

---

68 artikla

120 artikla

---

121 artiklan 1 kohta

58 artiklan 4 kohta

121 artiklan 2 kohta

69 artikla

----

---

122 artikla

---

123 artikla

---

124 artikla

---

125 artikla

---

126 artikla

70 artikla

127 artikla