25.4.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 122/12 |
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen
(2014/C 122/05)
Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) 51 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annettu
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006 (2)
” БЪЛГАРСКО РОЗОВО МАСЛО” (BULGARSKO ROZOVO MASLO)
EY-nro: BG-PGI-0005-01050 – 26.10.2012
SMM ( X ) SAN ( )
1. Nimi
”Българско розово масло” (Bulgarsko rozovo maslo)
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa.
Bulgaria
3. Maataloustuotteen tai elintarvikkeen kuvaus
3.1 Tuotetyyppi
Luokka 3.2 Eteeriset öljyt
3.2 Kuvaus 1 kohdassa nimetystä tuotteesta
Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljy on eteerinen öljy, joka saadaan öljypitoisen ruusun (Rosa damascena Mill.) kukista höyrytislaamalla.
Ulkomuoto : Öljymäinen, läpinäkyvä neste
Väri : Keltainen tai keltavihreä
Tuoksu : Ruusun luonteenomainen tuoksu
Fysikaalis-kemialliset indikaattorit : Kyseiset indikaattorit määritellään analysoimalla bulgarialaista ruusuöljyä kaasukromatografian avulla. Ruusuöljyä edustavat, sille ominaiset tunnistetut ainesosat esiintyvät seuraavina koostumuksina, mikä määrittää öljyn kromatografisen profiilin:
Ainesosat |
Koostumus, % |
ETANOLI |
enintään 3,0 |
LINALOLI |
1,0–3,0 |
FENYYLIETYYLIALKOHOLI |
enintään 3,0 |
SITRONELLOLI |
24,0–35,0 |
NEROLI |
5,0–12,0 |
GERANIOLI |
13,0–22,0 |
GERANYYLIASETAATTI |
enintään 1,5 |
EUGENOLI |
enintään 2,5 |
METYYLIEUGENOLI |
enintään 2,0 |
FARNESOLI |
vähintään 1,4 |
HIILIVEDYT: |
|
С17 (heptadekaani) |
1,0–2,5 |
С19 (nonadekaani) (3) |
8,0–15,0 |
С19 (nonadekeeni) (4) |
2,0–5,0 |
С21 (heneikosaani) |
3,0–5,5 |
С23 (trikosaani) |
0,5–1,5 |
3.3 Raaka-aineet (ainoastaan jalostetut tuotteet)
a) |
Damaskoksen ruusu (Rosa damascena Mill.) |
Rosa damascena Mill. ‐ruusulajin tuoreet, punaiset kukat, myös terälehdet ja verholehdet, joista versot, lehdet ja silmut on poistettu ja joissa ei ole mekaanisia epäpuhtauksia (mutaa, kiviä).
b) |
Vesi |
3.4 Rehu (ainoastaan eläinperäiset tuotteet)
—
3.5 Erityiset tuotantovaiheet, joiden on tapahduttava yksilöidyllä maantieteellisellä alueella
Ruusunkukkien poiminta aloitetaan yleensä toukokuussa noin 300–400 metriä merenpinnan yläpuolella olevilta pelloilta. Poiminta jatkuu noin 20–25 päivää, jolloin ruusunkukat ovat kasvaneet niin, että niillä on 14–40 vaaleanpunaista terälehteä ja miellyttävä, ruusulle ominainen tuoksu. Kukkien poiminta aloitetaan aamuvarhaisella klo 5–6 aikaan ja se jatkuu klo 11–12 asti. Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn laatu taataan noudattamalla vaatimuksia, joiden mukaan ruusunkukat on käsiteltävä 10–15 tunnin kuluessa poiminnasta, jotta raaka-aineiden tuoreus ja laatu säilyvät.
Ruusunkukat kuljetetaan tislaamoihin heti poiminnan jälkeen ja tislausprosessi pyörii ympärivuorokautisesti. Ennen tislausta ruusunkukat lajitellaan poiminta-ajankohdan mukaan suoraan jalostettaviin ja enintään 15 tunniksi varastoitaviin (kun sää on viileä ja kukan lämpötila enintään 20 °С).
Tislaus: Ruusunkukat asetellaan tislauslaitteeseen (suhde: 100 kg/kuutiometri) ja sekoitetaan veteen (suhde 1:4–1:5); seosta kuumennetaan, jolloin höyry ja vesi muuntavat sen kiehuvaksi tahnaksi, joka sekoitetaan automaattisesti. Vesihöyrystä erottuvat eteeriset öljyt jäähdytetään, palautetaan nestemäiseen muotoon ja kootaan astioihin. Yhteen kiloon ruusuöljyä tarvitaan 3 500 kiloa ruusunkukkia.
Tislausveden konsentrointi: toteutetaan jatkuvatoimisessa konsentrointipylväässä, jossa alkuperäinen tisle tislataan useaan kertaan.
Ruusuöljyn erotus, kuivatus ja suodatus: Eteeriset öljyt erotetaan Florentine-astioihin, minkä jälkeen niistä poistetaan enintään 30 °С:seen kuumentamalla ja suodattamalla kaikki mekaaniset epäpuhtaudet ja vesi.
Sekoitus: Kaupalliset erät valmistetaan yhdistämällä eli sekoittamalla yhdessä laitoksessa tuotettu ruusuöljy (yritysten omat sekoitukset) tai eri laitoksissa tuotetut öljyt.
3.6 Viipaloimista, raastamista, pakkaamista jne. koskevat erityiset säännöt
Säilytys: Ruusuöljy säilytetään erityisissä suojatuissa tiloissa, myös tallelokeroissa, 15 ± 5 °С:n lämpötilassa, suoralta auringonvalolta ja lämmönlähteiltä suojassa, suljetuissa, lämmönkestävää lasia olevissa, enintään 5 000 gramman astioissa ja suljettu ilman pääsyn estävillä erityissulkimilla, tai lakkapinnoitteisissa alumiinisäiliöissä.
Kuljetus ja pakkaus: lakkapinnoitteisissa alumiinisäiliöissä tai perinteisissä lieriönmuotoisissa astioissa (konkuumit), joiden kaula on suljettu korkilla ja päällä on hitsattu metallilevy) tai erilaisissa lasitölkeissä ja ‐pulloissa. Perinteisten astioiden ympärille kiedotaan valkoinen kangas ja niiden kaulaosaan kiinnitetään perinteiset koristeet eli kolmivärinen nauha ja nyöri sekä takuutodistus. Pakkaukset ovat erilaisia ja niiden paino vaihtelee 0,5–5 000 gramman välillä. Perinteiset astiat tai säiliöt kuljetetaan vakiomallisissa puulaatikoissa, jotka on sertifioitu vaarallisten aineiden kuljetusta varten, tai tavanomaisissa vahvoissa aaltopahvilaatikoissa, joiden paino on enintään 10 kg netto.
3.7 Merkintöjä koskevat erityiset säännöt
—
4. Maantieteellisen alueen tarkka rajaus
Maantieteelliseen alueeseen, jolla Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyä tuotetaan, kuuluvat seuraavat alueet:
— Plovdivin hallintoalue: Brezovo, Kaloyanovo, Karlovo, Sopot, Stamboliyski, Saedinenie ja Hisarya;
— Stara Zagoran hallintoalue: Bratya Daskalovi, Gurkovo, Kazanlak, Maglizh, Nikolaevo, Pavel Banya ja Stara Zagora;
— Pazadzhikin hallintoalue: Belovo, Bratsigovo, Pazardzhik, Panagyurischte, Peshtera ja Strelcha;
— Sofian hallintoalue: Ihtiman, Koprivshtitsa ja Mirkovo.
5. Yhteys maantieteelliseen alueeseen
5.1 Maantieteellisen alueen erityisyys
Luontoon ja ilmastoon liittyvät tekijät
Damaskoksen ruusu, josta ruusuöljyä tuotetaan, kasvaa perinteisesti Keski-Bulgarian ruusulaaksossa (Rozovata Dolina) 370–625 metriä merenpinnan yläpuolella. Alueelle on ominaista ruusun kasvulle suotuisat ilmasto-olosuhteet ja kevyt metsäinen hiekkapohjainen kanelinruskea maaperä, joka ei varastoi vettä. Lauhkean talven ja vuotuisen 10,6 °C:n keskilämpötilan ansiosta kukannuput ilmestyvät helmikuussa. Toukokuun ja kesäkuun suuret kosteusarvot varmistavat ruusujen hitaalle ja tasaiselle kukinnalle optimaaliset olosuhteet poiminta-aikana.
Historialliset ja inhimilliset tekijät
Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn tuotanto on Rozovata Dolina ‐ruusulaakson asukkaiden perinteinen toimiala. Paikallisille asukkaille on ruusunviljelyn yli 300-vuotisen historian aikana kertynyt sopivaa istutusainesta ja ruusunviljelyä koskevaa erityistietämystä, jota he ovat kehittäneet teknologisiksi innovaatioiksi. Ruusunkukan sadonkorjuu kestää 20–30 päivää ja edellyttää erityistietoja ja ‐taitoja: ennen auringonnousua ja aamuvarhaisella poimitaan ainoastaan kukkia, joilla on vähintään yksi auennut terälehti, myös verholehti, vahingoittamatta kantaa tai oksaa. Aukeamattomat nuput jätetään kantaan myöhempää korjuuta varten. Bulgarsko Rozovo maslo ‐ruusuöljyn tislauksessa ainoastaan kokeneet tislaajat osaavat arvioida, milloin ruusunkukka on valmis tislauslaitteistoon ja mikä on kukkien ja veden optimaalisin suhde sekä optimaalisin tislauslämpötila. Tällaiset tiedot siirtyvät sukupolvelta toiselle ja Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn tislausta kehitetään näiden tietojen perusteella koko ajan, mikä onkin edellytys ruusuöljyn laadun säilymiselle.
5.2 Tuotteen erityisyys
Bulgarska rozovo maslo ‐ruusuöljyn erityisiä ominaisuuksia ovat rikas aromi, vaalean kellanvihreä väri, erittäin hyvä fiksatiivinen laatu, aromin pitkä säilyvyys sekä haihtuvien aineiden ja hiilivetyjen tasapainoinen koostumus.
Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn kemialliset ominaisuudet liittyvät kyseisen maantieteellisen alueen olosuhteisiin, mikä erottaa sen maapallon muilta alueilta peräisin olevista ruusuöljyistä. Näitä ominaisuuksia ovat 24–35 prosentin sitronellolipitoisuus, joka muilla tuottajilla on 39–49 prosenttia; sitronellolin suhde geranioliin, joka Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyllä on 1,1:2,5 ja muilla tuottajilla 2,3:4,8; Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljylle on lisäksi ominaista, että se sisältää useita eri ainesosia, kuten farnesolia ja geranyyliasetaattia ja että sen metyylieugenolipitoisuus on pieni.
5.3 Syy-seuraussuhde, joka yhdistää maantieteellisen alueen seuraaviin: tuotteen laatu tai ominaisuudet (kun kyseessä SAN) tai tuotteen erityislaatu, maine tai muut ominaisuudet (kun kyseessä SMM)
Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn erityisominaisuudet perustuvat kyseisellä maantieteellisellä alueella vallitsevien useampien tekijöiden yhteisvaikutukseen. Ruusujen tasaiseen kukintaan ja niiden öljyisyyteen vaikuttavia ilmasto-olosuhteita ovat lauha lämpötila (15–25 °C) ja korkea ilmankosteus (yli 60 %), pienet päivä- ja yölämpötilojen vaihtelut sekä riittävä maaperän kosteus. Nämä olosuhteet takaavat sen, että ruusut saavuttavat täyden ja tasaisen kukinnan ja keräävät ruusunkukkiin suuria määriä korkealaatuista ruusuöljyä. Jotta arvokkaita ainesosia saataisiin mahdollisimman paljon talteen, Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn tuotantoteknologia edellyttää, että ruusunkukan jalostus tapahtuu ympärivuorokautisena prosessina heti korjuun jälkeen, minkä vuoksi tislaamot sijaitsevat ruusupeltojen välittömässä läheisyydessä.
Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn tuotanto ja kehittäminen alkoi jo 1600-luvulla. Tri Kosyo Zarev kuvaa sitä bulgarialaista ruusuntuotantoa ja perinteistä kulttuuria käsittelevässä kirjassaan ”Bulgarskoto rozoproizvodsto i traditsionnata kultura”, joka on julkaistu vuonna 2008. Maailmanmarkkinoita Bulgarsko rozova maslo -ruusuöljy valloitti 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa. Bulgariasta tuli eurooppalaisen hajuvesiteollisuuden päätoimittaja. Lisäksi Bulgarsko rozovo maslo -ruokaöljyä käytettiin laajalti sekä arvokkaana lääkeaineena lääketieteessä että aromaattisena mausteena ruonvalmistuksessa.
Bulgarian ruhtinaskunta perustettiin vuonna 1878 ja pian sen jälkeen hyväksyttiin ensimmäiset Bulgarsko rozova maslo ‐ruusuöljyn laatua ja puhtautta koskevat säännökset. Ensimmäisestä ruusuteollisuuskonferenssista vuonna 1906 julkaistussa kirjassa ”Parva konferentsia varhu Rozovata industria” kerrotaan: ”sen jälkeen, kun pelargoniöljyn (geraniumöljyn) käyttö kiellettiin vuonna 1889 ministeriön päätöksellä, Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn hinta nousi käsittämättömän korkealle”.
New Yorkissa (USA), Vichyssä (Ranska) ja North Perthissä (Australia) sijaitsevista Bulgarian konsulaateista ja legaatioista Bulgarian ulkoministeriöön vuosina 1939–1945 lähetetyt viralliset kirjeet osoittavat vakavaa kaupallista kiinnostusta Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyä kohtaan, jopa toisen maailmansodan aikana. Bulgarian kuningaskunnan konsulaatista 19. joulukuuta 1939 ministeriölle lähetetyssä ja vanhaa bulgarialaista kirjaimistoa käyttäen kirjoitetussa kirjeessä todetaan: ”kemian insinööri William A. Hoffman, jonka asemapaikkana on tällä hetkellä New York, on ilmoittanut toivovansa ja voivansa aloittaa Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn säännöllisen kaupan molemmille maille suotuisin ehdoin”. Ministeriön taloudellinen neuvonantaja K. Dobrev ilmoitti 20. tammikuuta 1941 Vichyn kuninkaalliselle legaatiolle ”ehdoista, joilla Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyä voitaisiin myydä miehitetyssä Ranskassa”. Toisessa, 24. helmikuuta 1944 päivätyssä kirjeessä, ministeriölle ilmoitetaan, että ”Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn hinta on tällä hetkellä 5 000 Sveitsin frangia/kg.” Australialainen yritys ”East-West Trading Company” ilmoitti myös 5. lokakuuta 1945 päivätyssä kirjeessä, että ”Olemme lisäksi erittäin kiinnostuneita Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljystä tai sen tuottajien edustamisesta Australiassa.”
Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljy on saavuttanut kansainvälistä suosiota ja mainetta ja säilyttänyt sen voittamalla lukuisia palkintoja kansainvälisillä messuilla ja kansainvälisissä näyttelyissä vuodesta 1880 lähtien näihin päiviin asti. Tri Kosyo Zarev kirjoittaa Bulgarian ruusuntuotannosta ja perinteisestä kulttuurista kirjoittamansa kirjan luvussa, jossa kerrotaan Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn saamista palkinnoista: ”Korkealaatuinen Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljy on tuonut edustajilleen kymmeniä mitaleja ja diplomeita lukuisilla kaupallisilla messuilla ja näyttelyissä.” Zarev jatkaa kertomalla, että Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyä tuottavat ja myyvät yritykset ovat voittaneet kulta-, hopea- ja pronssimitaleja 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa muun muassa Wienissä (1873), Philadelphiassa (1876), Chicagossa (1895), Grassessa (1902), Pariisissa ja Anversissa (1894) sekä Amsterdamissa, Liegessä, Milanossa ja Lontoossa pidetyillä messuilla. Kirjassa mainitaan myös Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljyn Bulgariassa Plovdivin messuilla ja Eteriisiä öljyjä käsittelevässä kolmannessa kansainvälisessä kongressissa vuonna 1968 saamat palkinnot.
Bulgarian ruusuöljyn tuotannon 300-vuotisjuhlia juhlittiin vuonna 1964, jolloin Bulgarian kauppakamari ja Bulgarian ruusudirektoraatti myönsivät kultamitaleja ja palkintoja teollisuudenalan kehitystä edistäneille organisaatioille. Lisäksi sadonkorjuuaikaan on vuodesta 1903 lähtien järjestetty perinteinen vuosittainen ruusufestivaali. Festivaalin erityisohjelmaan kuuluu muun muassa ruusujen poiminta ja ruusuöljyn tislaus.
Ennen toista maailmansotaa Bulgarsko rozovo maslo ‐ruusuöljy kattoi 70–90 prosenttia ruusuöljyn maailmanlaajuisesti kysynnästä. Nykyisin sen tuotanto on 1,5–2 tonnia vuodessa, josta suurin osa menee vientiin ja kattaa 40–50 prosenttia maailmanlaajuisesta kysynnästä (Institut po rozata i eteritsnomaslenite kulturi ‐instituutti, Kazanlak, juhlavuoden tiede-esitelmä, 2. heinäkuuta 2007).
Vuonna 1994 Bulgarsko rozovo maslo ‐nimi merkittiin Bulgarian patenttirekisteriin suojattuna alkuperänimityksenä nro 052-01.
Eritelmän julkaisutiedot
(Asetuksen (EY) N:o 510/2006 (5) 5 artiklan 7 kohta)
http://www.mzh.government.bg/MZH/bg/ShortLinks/ZashiteniNaimenovania/Zaiavlenie.aspx
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12. Korvattu asetuksella (EU) N:o 1151/2012.
(3) -tyydyttynyt hiilivety, jonka kemiallinen kaava on CH3(CH2)17CH3
(4) -tyydyttämätön hiilivety (yksi tai useampi hiilen kaksoissidos), jonka kemiallinen kaava on CH3(CH2)16CH=CH2
(5) Katso alaviite 2.