KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi jätteistä annetun direktiivin 2008/98/EY, pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin 94/62/EY, kaatopaikoista annetun direktiivin 1999/31/EY, romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY, paristoista ja akuista sekä käytetyistä paristoista ja akuista annetun direktiivin 2006/66/EY ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta annetun direktiivin 2012/19/EU muuttamisesta /* SWD/2014/0208 final */
1.
Ongelman määrittely
Vaikka jätehuollon taso onkin edelleen
parantunut EU:ssa, EU:n taloudessa menetetään tällä hetkellä merkittäviä määriä
mahdollista uusioraaka-ainetta. Vuonna 2010 jätettä tuotettiin EU:ssa 2 250
miljoonaa tonnia. Tästä määrästä kierrätettiin vain rajoitettu osa (36 %).
Loput sijoitettiin kaatopaikoille tai poltettiin, vaikka noin 600 miljoonaa
tonnia tästä jätteestä olisi voitu kierrättää tai käyttää uudelleen. EU on näin
ollen menettänyt merkittäviä mahdollisuuksia parantaa resurssitehokkuutta ja
edistää kiertotaloutta, luoda kasvua ja työpaikkoja, toteuttaa
kustannustehokkaita toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä
vähentää riippuvuutta maahantuoduista raaka-aineista. Ilman uusia aloitteita EU:n jätehuollon parantamiseksi
EU menettää tulevina vuosina merkittäviä määriä arvokkaita resursseja. Jollei
EU:lla ole selkeää näkemystä keskipitkän aikavälin tilanteesta ja jollei
aseteta tavoitteita, EU:ssa saatetaan investoida lisää joustamattomiin, suuren
kokoluokan hankkeisiin, joissa keskitytään jäännösjätteen käsittelyyn, mikä voi
haitata pitkän aikavälin tavoitetta parantaa resurssitehokkuutta. Parhaiden käytänteiden jakaminen
jäsenvaltioiden välillä on edelleen rajoittunutta eikä taloudellinen tilanne
kannusta tarpeeksi jätteen syntymisen ehkäisemiseen, uudelleenkäyttöön eikä
kierrätykseen. Tästä syystä jäsenvaltioiden jätehuollot jäävät tehokkuudeltaan
hyvin eritasoisiksi. Lisäksi keskeisten seurantavälineiden, kuten jätteen
syntymistä ja käsittelyä koskevien tietojen laatu ei ole paras mahdollinen ja
useat raportointivelvoitteet ovat niin monimutkaisia, ettei niistä saada
paljoakaan lisäarvoa.
2.
Toissijaisuusperiaatteen analyysi
Ehdotus on EU:n 2020-strategian ja erityisesti
sen lippulaiva-aloitteen "Resurssitehokas Eurooppa" jatkotoimi. Se
liittyy läheisesti myös resurssitehokkuutta koskevaan etenemissuunnitelmaan ja
sen raaka-ainealoitteeseen. Sen avulla pyritään osaltaan saavuttamaan
seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa vahvistetut EU:n yhteisiin
ympäristöä ja jätteitä koskevat tavoitteet. Unionin toimivalta toteuttaa jätehuoltoon
liittyviä toimia on peräisin Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen
191 artiklasta, joka liittyy ympäristönsuojeluun ja jonka mukaan unionin
ympäristöpolitiikalla vaikutetaan seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:
ympäristön laadun säilyttäminen, suojelu ja parantaminen, ihmisten terveyden
suojelu, luonnonvarojen harkittu ja järkevä käyttö ja ilmastonmuutoksen
torjuminen. Tämä ehdotus on kolmessa EU:n jätesäädöksessä
(jätepolitiikan puitedirektiivi, kaatopaikkadirektiivi sekä pakkauksista ja
pakkausjätteistä annettu direktiivi) säädetyn uudelleentarkastelulausekkeen
mukainen. Niiden mukaan komission on tarkasteltava uudelleen voimassa olevia
jätehuoltotavoitteita. Aikaisemmat kokemukset osoittavat, että EU:n laajuiset
jätehuoltotavoitteet ovat olleet keskeisiä paremman resurssien hallinnan ja
jätehuollon edistämisessä useimmissa jäsenvaltioissa. Yhteisillä tavoitteilla
edistetään myös EU:n jätemarkkinoiden parantamista muun muassa
investointipäätösten tekemistä koskevien ohjeiden, jäsenvaltioiden välisen
yhteistyön varmistamisen sekä kansallisten tuottajan vastuuta koskevien
järjestelmien ainakin osittaisen yhdenmukaistamisen avulla. EU:n laajuisia
tavoitteita tarvitaan myös vähimmäismittakaavan luomiseksi EU:n teollisuudelle,
jotta se voisi investoida uusiin kierrätystekniikkoihin. Ehdotuksessa käsitellään ympäristöongelmia,
joilla on valtion rajat ylittäviä vaikutuksia, mukaan luettuna epäasianmukaisen
jätehuollon vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin, ilman epäpuhtaudet sekä
roskaantuminen, erityisesti meriympäristön roskaantuminen
3.
Tavoitteet
Ehdotuksen tärkein yleinen tavoite on varmistaa,
että jätteen sisältämät arvokkaat materiaalit käytetään tehokkaasti uudelleen,
kierrätetään ja syötetään takaisin Euroopan talouteen muun muassa edistämään
kiertotaloutta, jossa jätettä käytetään enenevässä määrin resurssina ja jonka
avulla luodaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja työpaikkoja. Ehdotuksen erityistavoitteet
ovat: ·
EU:n jätelainsäädännön yksinkertaistaminen selkeyttämällä ja yksinkertaistamalla tavoitteisiin liittyviä
toimenpiteitä ja menetelmiä, mukauttamalla ja selkeyttämällä keskeisiä
määritelmiä, edistämällä tavoitteiden asettamisen yhdenmukaisuutta, poistamalla
tarpeettomia vaatimuksia ja yksinkertaistamalla raportointivelvoitteita. ·
Seurannan parantaminen
kehittämällä jätetilastojen laatua, erityisesti tavoitteiden osalta sekä
ennakoimalla mahdollisia täytäntöönpano-ongelmia varhaisvaroitusjärjestelmän
avulla. ·
Parhaan mahdollisen jätehuollon varmistaminen kaikissa jäsenvaltioissa edistämällä parhaiden käytänteiden ja
keskeisten välineiden, kuten taloudellisten välineiden, jakamista ja
varmistamalla laajennettua tuottajan vastuuta koskevien järjestelmien
yhdenmukaistamisen vähimmäistaso. ·
Keskipitkän aikavälin jätetavoitteiden
vahvistaminen EU:n resurssitehokkuutta ja raaka-aineiden saantia koskevien
tavoitteiden mukaisesti. Ehdotetut toimintaa koskevat tavoitteet ovat
seuraavien vastikään hyväksytyn neuvoston ja Euroopan parlamentin seitsemännen
ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteiden mukaisia:
jätteen
syntymisen pitäisi vähentyä ja sen määrä olisi irrotettava BKT:n kehityksestä;
jätteen
uudelleenkäyttö- ja kierrätysasteen olisi oltava mahdollisimman korkea;
vain
kierrätykseen kelpaamattoman jätteen polttamisen pitäisi olla mahdollista;
hyödynnettäväksi
kelpaavan jätteen sijoittaminen kaatopaikoille olisi lopetettava vaiheittain;
meriympäristön
roskaantumista olisi vähennettävä merkittävästi. Lainsäädännön yksinkertaistamista ja hallinnollisen
taakan (myös pk-yritysten osalta) vähentämistä koskevat tavoitteet sekä sen
varmistaminen, että tavoitteet ovat tarkoituksenmukaisia, ovat täysin
yhdenmukaisia sääntelyn toimivuuden varmistamista koskevien komission
pyrkimysten kanssa. Lisäksi ehdotuksessa otetaan tarkkaan huomioon viiden EU:n
jätevirtadirektiivin "kuntotarkastuksesta" (ex-post-tarkastus) saadut
tulokset. Tämä
tarkastus tehtiin samanaikaisesti EU:n jätetavoitteiden tarkistuksen kanssa.
4.
Toimintavaihtoehdot
Hyvien
ja huonojen kokemusten perusteella tehdyn syvällisen analyysin ja laajan
sidosryhmien kuulemisen jälkeen valittiin seuraavat kolme vaihtoehtoa (sekä
joukko ala-vaihtoehtoja ja erityistoimia) yksityiskohtaisemman analyysin kohteeksi: Vaihtoehto
1 – Täysimääräisen täytäntöönpanon varmistaminen • Ei EU:n
lisätoimia sääntöjen noudattamisen edistämistä lukuun ottamatta Vaihtoehto
2 – Yksinkertaistaminen, seurannan parantaminen, parhaiden käytäntöjen
jakaminen: •
Keskeisten käsitteiden määritelmien
yhdenmukaistaminen (esimerkiksi kierrätys ja uudelleenkäyttö) ja tarpeettomien
vaatimusten poistaminen •
Mittausmenetelmien (vain yksi menetelmä
kotitalousjätteen ja vastaavan jätteen mittaamiseksi) ja raportointivaatimusten
yksinkertaistaminen •
Luodaan jätteiden keräystä ja jätehuoltoa koskevat
kansalliset rekisterit ja edellytetään keskeisten tietojen ja tilastojen
todentamista kolmannen osapuolen toimesta •
Otetaan käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä
jäsenvaltioiden toimien tason seuraamiseksi ja edellytetään, että tarvittavat
korjaavat toimenpiteet toteutetaan oikea-aikaisesti •
Vahvistetaan laajennettua tuottajan vastuuta
koskevien järjestelmien toimintaa koskevat vähimmäisedellytykset Vaihtoehto
3 – EU:n tavoitteiden kiristäminen Kehittyneimpien
jäsenvaltioiden tämänhetkisten toimien taso ja se aika, joka tarvittiin näiden
tavoitteiden saavuttamiseen otettiin huomioon ehdotettaessa realistisia
tavoitteita ja määräaikoja kaikille jäsenvaltioille seitsemännen ympäristöä
koskevan toimintaohjelman päätavoitteiden täyttämiseksi. Vaihtoehto 3.1 – Yhdyskuntajätteen
kierrätys- ja uudelleenkäyttötavoitteen kiristäminen: Alhainen: 60 prosenttia käytettävä uudelleen / kierrätettävä vuoteen
2030 mennessä; 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä Korkea: 70 prosenttia käytettävä uudelleen / kierrätettävä vuoteen 2030
mennessä; 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä Vaihtoehto 3.2 – Pakkausjätteen
uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteiden kiristäminen: Materiaalipohjaisia tavoitteita kiristetään vuosina 2020–2030 (80
prosenttia kokonaismäärästä uudelleenkäyttöön/kierrätykseen) Vaihtoehto: värimetallien erityiset erillistavoitteet (metallien
erottelu) Vaihtoehto 3.3 – Hyödynnettävän
yhdyskuntajätteen kaatopaikalle sijoittamisen asteittainen kieltäminen
Kielletään muovin, paperin, lasin ja metallien
sijoittaminen kaatopaikoille vuoteen 2025 mennessä (enintään 25 prosenttia
kokonaismäärästä voidaan sijoittaa kaatopaikoille), yleinen kielto vuoteen 2030
mennessä (enintään viisi prosenttia voidaan sijoittaa kaatopaikoille) Vaihtoehto 3.4 – Vaihtoehtojen 3.1, 3.2 ja
3.3 yhdistelmä: Vaihtoehto 3.5 – Sama kuin vaihtoehto 3.4,
mutta eri maaryhmillä eri määräajat Vaihtoehto 3.6 – Sama kuin vaihtoehto 3.4,
mutta kaikilla jäsenvaltioilla lyhyemmät määräajat ja joillakin jäsenvaltioilla
mahdollisuus anoa poikkeusta määräaikoihin Vaihtoehto 3.7 – Sama kuin vaihtoehto 3.4 ja
kaatopaikkakiellon laajentaminen kaikkiin yhdyskuntajätettä vastaaviin
jätteisiin
5.
Vaikutusten arviointi
Esiteltyjen toimintavaihtoehtojen
vaikutukset liittyvät seuraaviin keskeisiin näkökohtiin:
Paremman jätteiden keräyksen ja
käsittelyn kustannukset ja säästöt (esimerkiksi uudelleenkäytön ja
kierrätyksen lisääminen). Kierrätysasteen parantamiseksi on
jätteiden keräysjärjestelmien kehityttävä esimerkiksi niin, että
siirrytään jätteiden tuontijärjestelmästä ovelta ovelle tapahtuvaan
keräämiseen. Tästä aiheutuvat ylimääräiset investointikustannukset saadaan
vaiheittain takaisin, koska sekajätteen keräys- ja käsittelykustannusten
uskotaan alenevan ja kierrätysmateriaaleista saatavien tulojen puolestaan
kasvavan.
(Uusio)raaka-aineiden saatavuuden
parantumiseen liittyvät hyödyt, jotka siis lieventävät
ensiömateriaalien tulevien hinnankorotusten riskiä EU:n
valmistusteollisuudessa.
Paremmista jätteen hyödyntämis- ja
kierrätysmahdollisuuksista saatavat hyödyt EU:n
sisämarkkinoille (nykyisen jäteinfrastruktuurin parempi käyttö ja uusien,
innovatiivisten infrastruktuurien kehittäminen, mikä hyödyttää puolestaan
EU:n jätehuoltosektoria)
Parempaan seurantaan, hallinnollisen
taakan vähentämiseen ja yksinkertaistamistoimiin liittyvät kustannukset ja
hyödyt
Uudet työpaikat,
joita syntyy, koska jätehierarkian ylemmät tasot (mukaan lukien
erilliskeräys, uudelleenkäyttö ja kierrätys) ovat tunnetusti
työvoimavaltaisempia kuin jätteiden käsittely ja polttaminen.
Sosiaalisen hyväksynnän mukanaan
tuomat hyödyt. Jätteen uudelleenkäyttöön ja
kierrätykseen tarvittava infrastruktuuri on sosiaalisesti paljon
hyväksytympää kuin kaatopaikat ja polttolaitokset.
Myönteiset ympäristöhyödyt,
sekä välittömät (parempi jätehuolto, roskaantumisen, mukaan lukien
meriympäristön roskaantuminen, väheneminen) ja välilliset
(kasvihuonekaasupäästöt ja ilman epäpuhtaudet vähenevät, koska
ensiöraaka-aineiden ja energian kulutus vähenee). Tämän
seurauksena myös vaikutukset ihmisten terveyteen ovat myönteisiä.
Osa näistä vaikutuksista (erityisesti
parempaan jätteiden keräämiseen, ympäristöhyötyihin ja työpaikkojen luomiseen
liittyvät vaikutukset) voidaan ilmaista määrällisesti ja rahallisesti, mutta osaa
voidaan kuvata vain laadun perusteella (vähäisempi riippuvuus maahantuoduista
raaka-aineista). Vaihtoehdon 1 ("Täysimääräinen
täytäntöönpano") vaikutukset arvioitiin verrattuna vaihtoehtoon, jossa
toimia ei toteuteta, ja vaihtoehtojen 2 ja 3 lähtökohtana pidettiin
täysimääräistä täytäntöönpanoa. Vaihtoehto
1 – Voimassa olevan lainsäädännön täysimääräinen täytäntöönpano Tämän
vaihtoehdon vuotuisten nettokustannusten (korkeammat keräys- ja
käsittelykustannukset vähennettynä ympäristöhyötyjen arvolla) arvioidaan olevan
vuoteen 2020 mennessä 1 500 miljoonaa euroa. Niiden odotetaan laskevan alle 600
miljoonaan vuoteen 2035 mennessä EU:n 28 jäsenvaltion alueella. Suora
työllisyysvaikutus on arviolta 36 761 kokoaikaista työpaikkaa vastaava määrä. Vaihtoehto
2 – Yksinkertaistaminen, seurannan parantaminen, parhaiden käytäntöjen
jakaminen Tällä
vaihtoehdolla parannetaan tilastojen laatua muun muassa kansallisten
rekisterien avulla. Samaan aikaan tarvitaan kuitenkin joiltakin jäsenvaltioilta
lisäpyrkimyksiä raportointikustannusten alentamiseksi. Ehdotettu
varhaisvaroitusjärjestelmä edellyttää pyrkimyksiä sekä komissiolta että
jäsenvaltioilta, mutta se voi vähentää rikkomismenettelyjen tarvetta
myöhemmässä vaiheessa sekä estää asiaankuulumattomia investointeja. Jäsenvaltioiden
raportointivaatimusten merkittävä yksinkertaistaminen saa aikaan
kustannussäästöjä; ne voidaan käyttää muiden seurannan parantamisesta
aiheutuvien nettokustannusten kattamiseen. Lopuksi, laajennettua tuottajan
vastuuta koskevien järjestelmien toiminnan vähimmäisedellytykset lisäävät muun
muassa niiden kustannustehokkuutta. Vaihtoehto
3 – EU:n tavoitteiden kiristäminen Edellä
4 jaksossa kuvattujen 3 kohdan ala-vaihtoehtojen vuosia 2014–2030 koskevat
keskeiset vaikutukset on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa. Kuten
taulukosta voi todeta, alavaihtoehtojen 3.1, 3.2 ja 3.3 yhdistelmästä (eli
alavaihtoehdot 3.4-7) yhdistelmästä saadaan suurin kustannus-hyötysuhde, syntyy
uusia työpaikkoja ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät: Vaihtoehto || Taloudelliset kustannukset (nykyarvo 2014-2030), miljardia € (1) || Ulkoiset kustannukset (nykyarvo 2014-2030), miljardia € (2) || Sosiaaliset nettokustannukset (1+2) || Työpaikat (kokoaikaisiksi muutettuina vuonna 2030) || Kasvihuonekaasut miljoonia tonneja CO2eq (2030) || Kasvihuonekaasut miljoonia tonneja CO2eq (2014–2030) Vaihtoehto 3.1 – alhainen || -3,73 || -3,96 || -7,69 || 78 519 || -23 || -107 Vaihtoehto 3.1 – korkea || -8,41 || -8,49 || -16,91 || 137 585 || -39 || -214 Vaihtoehto 3.2 || -11,2 || -8,45 || -19,66 || 107 725 || -20 || -183 Vaihtoehto 3.2 – metallien erottelu || -13,48 || -10,05 || -23,53 || 107 643 || -24 || -250 Vaihtoehto 3.3 || 5,64 || -0,65 || 4,99 || 46 165 || -13 || -49 Vaihtoehto 3.4 || -12,65 || -13 || -25,65 || 177 637 || -44 || -308 (1) Vaihtoehdot 3.5 ja 3.6 || -13,62 || -13,58 || -27,2 || 177 628 || -44 || -320 (2) Vaihtoehto 3.7 || -10,7 || -18,3 || -29 || || -62 || -443 Huomautus: negatiiviset kustannukset
merkitsevät etua Vaihtoehdoista 3.4–7 saadaan hyvä kuva EU:n
jätehuollosta kehittyneimpien jäsenvaltioiden aikaisempien kokemusten
perusteella: kaatopaikkoja koskevia rajoituksia otetaan vaiheittain käyttöön yhdessä
vaiheittain kiristyvien kierrätystavoitteiden kanssa; tämä auttaa luomaan
ylikapasiteettia jäännösjätteiden käsittelylaitoksiin, kuten polttolaitoksiin
tai muihin alhaisen tehon laitoksiin. Täysimääräistä täytäntöönpanoa koskevaan
vaihtoehtoon verrattuna vaihtoehdoilla 3.4–7 voidaan vähentää meriympäristön
roskaantumista seitsemällä prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja 23 prosentilla
vuoteen 2030 mennessä. Meriympäristöön joutuvan roskavirran vähenemisestä
saatavien lisähyötyjen arvioidaan olevan 136 miljoonaa euroa vuoteen 2030
mennessä pääasiassa rantojen puhdistuksen ja kalastusaluksille- ja välineille
aiheutuvien vahinkojen vähenemisen myötä.
6.
Vaihtoehtojen vertailu
Jäljempänä
olevassa taulukossa esitetään tiivistetysti kunkin vaihtoehdon suhteellinen
vaikutus 3 jaksossa kuvattuihin päätavoitteisiin. Tämän perusteella voidaan tehdä
seuraavat päätelmät:
Vaihtoehto
2 olisi hyödyllinen tuettaessa nykyisten tavoitteiden täytäntöönpanoa ja
jopa välttämätön, kun ehdotettuja uusia tavoitteita sovelletaan.
Vaihtoehdossa 2 ehdotetut toimenpiteet edistävät useimpien yksilöityjen
tavoitteiden saavuttamista ja ne olisi nähtävä
"liitännäistoimenpiteinä", joilla voidaan parantaa lainsäädännön
noudattamista ja tavoitteiden saavuttamista.
Yksinään
sovellettuina vaihtoehdoista 3.1, 3.2 ja 3.3 ei saada parhaita tuloksia
ehdotettujen tavoitteiden ja kustannus-hyötysuhteen yhdenmukaisuuden
kannalta. Houkuttelevimmalta vaikuttaa vaihtoehto 3.4 yhdessä
kaatopaikalle sijoittamisen laajennetun kiellon kanssa (eli vaihtoehto
3.7).
Vaihtoehdon
3.4 ja vaihtoehtojen 3.5 ja 3.6 välillä ei ole merkittävää eroa:
erilaisten tavoitteiden määrittäminen jäsenvaltioille johtaa suurempaan
nettonykyarvoon, kun paremman jätehuollon vaikutukset näkyvät nopeammin
jäsenvaltioissa. Se
monimutkaistaa kuitenkin lainsäädäntöä.
|| Tavoite 1 – Yksinkertaistaminen || Tavoite 2 – Seurannan parantaminen || Tavoite 3 – Parhaiden käytänteiden levittäminen || Tavoite 4 – Resurssitehokkuus Vaihtoehto 1 || 0 || 0 || 0 || 0 Vaihtoehto 2 || + + + || + + + || + + || + Vaihtoehto 3 Vaihtoehto 3.1 – alhainen Vaihtoehto 3.1 – korkea Vaihtoehto 3.2 Vaihtoehto 3.3 Vaihtoehto 3.4 Vaihtoehto 3.5 Vaihtoehto 3.6 Vaihtoehto 3.7 || + + + + + + + + + + + + + + || + + + + + + + + + + + + + || + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + + || + + + + + + + + + + + + + + + + + Näin ollen
ehdotetaan vaihtoehtojen 2 ja 3.7 yhdistelmää. Verrattuna täysimääräistä
täytäntöönpanoa koskevaan vaihtoehtoon 1 tästä yhdistelmästä saadaan seuraavia
hyötyjä:
Hallinnollinen taakka vähenee erityisesti pk-yrityksissä,
vaatimukset yksinkertaistuvat ja täytäntöönpano paranee. Lisäksi
tavoitteet pysyvät tarkoituksenmukaisina.
Uudet työpaikat – vuoteen 2030 mennessä on
mahdollista luoda yli 180 000 suoraa työpaikkaa, joista suurinta osaa on
mahdotonta sijoittaa EU:n ulkopuolelle.
Kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen – vuosina
2014–2030 voidaan välttää noin 443 miljoonan tonnin päästöt.
Uusioraaka-aineita palautetaan talouteen. Näin
voidaan yli kaksinkertaistaa vuonna 2011 kierrätetyn yhdyskunta- ja
pakkausjätteen määrä. Ehdotetut toimenpiteet edistävät kaikkien EU:n
tavoitteiden täytäntöönpanoa. Näillä säästöillä katettaisiin 10–40
prosenttia (materiaalista riippuen) koko EU:n raaka-aineiden kysynnästä.
Vaikutukset ovat myönteisiä myös EU:n
jätehuolto- ja kierrätyssektorien kilpailukyvylle sekä EU:n
valmistusteollisuudelle (parempi laajennettu tuottajan vastuu, vähemmän
riskejä raaka-aineiden saatavuuden ja hintojen osalta)
Merien roskaantuminen vähenee seitsemällä
prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja 24 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Ehdotetuilla keskipitkän aikavälin tavoitteilla
annetaan jäsenvaltioille ja jätealan toiminnanharjoittajille selkeä viesti
siitä, että uusia strategioita ja investointeja voidaan mukauttaa ajan myötä ja
tarvittavalla varmuudella. Aikaisemmat kokemukset osoittavat, että yhdyskunta-
ja pakkausjätehuollon parantaminen ja kaatopaikkakiellot edistävät muiden
jätetyyppien jätehuoltoa.
7.
SEURANTA JA ARVIOINTI
Jäsenvaltiot
keräävät jo useimpia jätteiden syntymiseen ja käsittelyyn (kierrätys,
hyödyntäminen ja kaatopaikoille sijoittaminen) liittyviä tilastoja ja
toimittavat ne komissiolle (Eurostat/DG/ENV). Uusia tavoitteita ei ehdoteta
vaan olemassa olevia tavoitteita kiristetään ja selkeytetään, koska jotkut
niistä voidaan poistaa tavoitteiden tultua tarpeettomiksi. Kolmen vuoden välein julkaistaan Euroopan
ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä tiedot tavoitteiden täyttymisen
tilanteesta. Tilannekatsaus on koottu käytettävissä olevien tilastotietojen
sekä ennusteiden avulla. Tiedot esitetään varhaisvaroitusjärjestelmän
yhteydessä. Ympäristökeskuksen tarkoituksena on myös päivittää säännöllisesti
jäsenvaltioiden yhdyskuntajätehuollon tasoa koskevat ennakkoarviointi- (malli)
ja jälkiarviointimenettelyt. Tulevaisuudessa voidaan myös luoda muita
indikaattoreita, kuten mahdollinen tonnimäärä jätettä, joka hukataan EU:n
taloudessa vuosittain sekä uusioraaka-aineiden käyttö tuotteissa ja
markkinoilla.