28.4.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 140/7

1.

muistuttaa siitä, että Euroopan unioni (EU) on enemmän kuin pelkkä talousyhteisö. Se on pikemminkin arvoyhteisö, joka asettaa – EU:n perusoikeuskirjan johdannon mukaisesti – ihmisen toimintansa keskipisteeksi sekä edistää osaltaan näiden yhteisten arvojen kehittämistä kunnioittaen Euroopan kansojen kulttuurien ja perinteiden monimuotoisuutta sekä jäsenvaltioiden kansallista identiteettiä ja niiden tapaa järjestää hallintonsa valtiollisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

2.

korostaa, että sopimus TTIP:stä voisi antaa Euroopan taloudelle kipeästi kaivatun piristysruiskeen sekä johtaa EU:n bruttokansantuotteen huomattavaan kasvuun ja uusien laadukkaiden työpaikkojen syntymiseen.

3.

muistuttaa, että TTIP-sopimus saattaa johtaa sääntöihin, jotka sitovat kaikkia julkishallinnon tasoja paikallisviranomaisia myöten Atlantin molemmin puolin, jolloin sopimus koskisi noin 820 miljoonaa ihmistä. Lisäksi se osoittaisi suunnan kaikille tuleville kahden- tai monenvälisille kauppa- ja investointisopimuksille, kuten palvelukauppasopimukselle (Trade in Services Agreement, TiSA). Tämän vuoksi TTIP-neuvotteluilla on erittäin tärkeä merkitys kaikkien EU:n ja Yhdysvaltojen kansalaisten elämän kannalta, ja ne olisikin käytävä oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla ja kansalaisten edut huomioon ottaen.

4.

on tyytyväinen siihen, että ohjeissa TTIP:n neuvottelemiseksi vahvistetaan neuvotteluosapuolten oikeus ”hyväksyä, säilyttää ja toteuttaa toimia, joita tarvitaan pyrittäessä oikeutettuihin poliittisiin tavoitteisiin, kuten yhteiskunnan, ympäristön ja kansanterveyden suojelu, rahoitusjärjestelmän eheyden ja vakauden varmistaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistäminen sekä kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen ja suojelu”.

5.

viittaa siihen, että TTIP-neuvottelut koskevat aloja, jotka kuuluvat kaikkien hallitus- ja hallintotasojen – mukaan lukien paikallis- ja alueyhteisöjen – lainsäädäntävaltaan, ja kehottaa sopimuksen huomattavan alueellisen ja paikallisen ulottuvuuden vuoksi Euroopan komissiota ottamaan alueiden komitean EU:n alue- ja paikallisedustajien kokouksena Euroopan komission TTIP-neuvonantajaryhmään (TTIP Advisory Group), jotta voidaan taata heti varhaisesta vaiheesta alue-, kunnallis- ja paikallistason osallisuus ja osallistuminen neuvotteluihin.

6.

pahoittelee kuitenkin, ettei Euroopan komissio ole tähän mennessä ottanut Euroopan alueiden komiteaa jäseneksi neuvoa-antavaan ryhmään, kuten se on tehnyt järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

7.

korostaa tarvetta säilyttää nykyisin olemassa olevat ja myös tulevat valtiollisen sääntelyn joustovarat erityisesti turvanormien määrittämisessä ja julkisissa palveluissa. Joustovaran takaaminen on välttämätöntä erityisesti julkisten palvelujen tuottajien kannalta, koska ne tarjoavat yleishyödyllisiä taloudellisia palveluita. Komitea korostaa tässä yhteydessä myös sopimuksissa määriteltyä alueellisen ja paikallisen itsehallinnon periaatetta.

8.

vastustaa ehdotusta pidemmälle menevästä sääntely-yhteistyöstä, jolla annettaisiin kauppa- ja investointikumppanille etuoikeutettua sananvaltaa EU:n, jäsenvaltioiden sekä paikallis- ja alueyhteisöjen lainsäädännön valmisteluvaiheessa tai lainsäädäntävaiheessa tai mahdollisuus viivästyttää lainsäädäntämenettelyä vaatimalla vaikutusanalyyseja lainsäädännön vaikutuksesta vapaakauppaan.

9.

korostaa, että sopimus hyödyttää kaikenkokoisia yrityksiä ja etenkin pk-yrityksiä, joilla ei ole tarvittavia taloudellisia, oikeudellisia tai muita resursseja selviytyä toisistaan poikkeavista sääntelyistä ja muista kaupan esteistä.

10.

katsoo, että TTIP voisi tarjota mahdollisuuden edistää kasvua ja työllisyyttä EU:ssa, sillä se saattaa avata vastavuoroisen markkinoillepääsyn kaupalle tavaroiden, palveluiden, investointien ja julkisten hankintojen aloilla sekä poistaa sääntelyvaatimuksia ja tullien ulkopuolisia kauppaesteitä (NTB).

11.

muistuttaa, että kahden prosentin keskimääräinen tullirasite huomioon ottaen erityisesti Euroopan komission toivomat kasvusysäykset voitaisiin saavuttaa etenkin yhdenmukaistamalla sääntelyvaatimuksia ja poistamalla tullien ulkopuolisia esteitä.

12.

viittaa kuitenkin siihen, että näinkin maailmanlaajuisen ulottuvuuden omaavaan sopimukseen liittyy mahdollisuuksien ohella myös riskejä, ja korostaa tätä taustaa vasten, että demokraattisen osallistumisen mahdollisuus ja paikallis-, kunnallis- ja alueyhteisöjen toimivalta on turvattava.

13.

pitää tervetulleena neuvoston päätöstä julkaista TTIP:tä koskevat neuvotteluvaltuudet. AK pahoittelee, että päätös tehtiin vasta kuukausia sen jälkeen, kun asia oli jo vuotanut julkisuuteen internetissä, ja että neuvotteluvaltuuksia koskevat rajoitukset ovat edelleen erittäin tiukkoja. Niitä olisikin höllennettävä, jotta suurella yleisöllä olisi paremmat mahdollisuudet saada tietoa neuvottelujen tilanteesta.

14.

muistuttaa lisäksi siitä, että EU:n ja Yhdysvaltojen välisen sopimuksen soveltamisala huomioon ottaen on taattava neuvotteluiden jatkuva demokraattinen valvonta, ja kehottaa siksi Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan neuvotteluiden mahdollisimman suuren avoimuuden. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että kaikki oleelliset asiakirjat on julkaistava ja että ohjeet TTIP:n neuvottelemiseksi on mahdollisuuksien mukaan esitettävä alue- ja paikallisyhteisöille, kaikille yhteiskunnallisesti merkittäville ryhmille sekä kaikille Euroopan unionin kansalaisille esteettä, hyvissä ajoin ja ymmärrettävässä muodossa. Komitea on tässä yhteydessä tyytyväinen siihen, että jäsenvaltiot, jotka noudattavat yksimielistä päätöstä kauppasopimuksia käsittelevien neuvotteluasiakirjojen julkaisemisesta, antoivat Euroopan komissiolle tammikuun 2015 alussa tehtäväksi julkaista useita neuvottelualoja koskevat EU:n alustavat tekstiehdotukset.

15.

korostaa, että TTIP:ssä kyse on sekasopimuksesta, joka vaatii Euroopan parlamentin hyväksynnän ja joka on lisäksi ratifioitava EU:n kaikissa 28 jäsenvaltiossa, mikä kulloisenkin jäsenvaltion lainsäädännöstä riippuen saattaa kansallisen parlamentin hyväksynnän lisäksi edellyttää myös aluetasoja edustavien hallitusten, parlamenttien tai kamarien hyväksyntää.

16.

kehottaa tutkimaan mahdollisuutta sisällyttää EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen sopimukseen tarkistuslauseke, jotta voitaisiin tarvittaessa tarkistaa tehtyjen sopimusten vaikutus ja muuttaa niitä.

17.

pyytää komissiota ajamaan positiiviseen luetteloon perustuvan lähestymistavan valintaa TTIP-sopimuksessa ja vastustaa negatiivisen luettelon lähestymistapaa ja ns. salpalausekkeita (ratchet clause).

18.

pitää EU:n kansalaisia suojaavien eurooppalaisten normien korkeaa tasoa äärimmäisen tarmokkaan suojelun arvoisena saavutuksena ja vaatii, että EU:n jäsenvaltioissa voimassa olevia lakisääteisiä vaatimuksia (esimerkiksi elämän suojelun, tuoteturvallisuuden, terveyden-, sosiaali-, ympäristön-, ilmaston- ja eläinsuojelun, elintarviketurvallisuuden sekä kuluttajan- ja tietosuojan, teollis- ja tekijänoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien alalla ja julkisen palvelutuotannon toimintaedellytysten varmistamisen suhteen) ei saa missään tapauksessa lieventää, vaan että päinvastoin on pyrittävä niiden parantamiseen. Komitea kannattaa näkemystä, että oikeus näiden keskeisten alojen sääntelyyn on ainoastaan toimivaltaisilla unioni- tai valtiotason instituutioilla.

19.

vaatii, että neuvotteluosapuolet pyrkivät näiden normien parantamiseen sekä mahdollisesti tapauskohtaisesti aina kumppanuusmaan korkeamman suojelunormin omaksumiseen tai tunnustamiseen. Komitea vaatii lisäksi, että näitä suojelunormeja voidaan tulevaisuudessa optimoida rajoituksetta; olisi luotava mekanismi niiden sopeuttamiseksi uusimpien tieteellisten tulosten mukaisesti.

20.

painottaa, että ennalta varautumisen periaate on yksi Euroopan ympäristö-, terveydenhuolto- ja kuluttajansuojapolitiikan perusperiaatteista ja että sen mukaisesti toimitaan ajoissa ja ennakoiden, jotta vältetään ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä uhkaavia vaaroja tai ympäristökuormitusta. Komitea muistuttaa tässä valossa siitä, ettei transatlanttinen vapaakauppasopimus saa johtaa EU:ssa voimassa olevan ennalta varautumisen periaatteen heikkenemiseen etenkään ympäristön ja terveyden suojelun, elintarviketurvallisuuden ja kuluttajansuojan aloilla.

21.

vahvistaa lisäksi, että kaikista sopimuksen tärkeistä yksityiskohdista on sovittava neuvotteluissa ja ettei sääntelykysymyksiä pidä jälkikäteen siirtää – demokraattisen lainsäädäntäprosessin kiertäen – tätä varten perustetuille asiantuntijaelimille.

22.

pitää valitettavana, että tiedustelupalveluiden (mm. amerikkalaisen NSA:n ja sen kanssa yhteistyössä toimivien EU-valtioiden tiedustelupalveluiden) suorittama sähköisen viestinnän maailmanlaajuinen valvonta, salauksen murtaminen ja analysointi on vahingoittanut pysyvästi EU:n kansalaisten luottamusta sitoviin kansainvälisiin tietosuojastandardeihin. Tähän viitaten komitea vaatii, että neuvotteluosapuolet takaavat kansalaisten oikeuden yksityisyyden suojaan sekä heidän vapautensa ja oikeutensa turvaamisen – myös internetissä.

23.

katsoo, että TTIP-neuvottelut olisi kytkettävä kattavan tietosuojasopimuksen solmimiseen EU:n ja Yhdysvaltojen kesken.

24.

muistuttaa siitä, että EU:n säännöstö sisältää sitovia määräyksiä Kansainvälisen työjärjestön (ILO) normien sekä työsuojelun ja tuoteturvallisuuden alalla ja korostaa tätä taustaa vasten, että ILO:n työelämän perusnormien ja monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden noudattamisesta on nimenomaan päätetty myös tulevien TTIP-neuvotteluiden osalta.

25.

vastustaa sitä, että voimassa olevia ja myös tulevia työntekijöiden suojeluun tähtääviä oikeuksia, mm. oikeus osallistua yritysten sosiaalista organisaatiota koskevien säännösten laatimiseen, määritellään TTIP:ssä tullien ulkopuolisiksi kauppaesteiksi. Myös EU:n jäsenvaltioiden työmarkkinasääntelyn, sosiaaliturvajärjestelmien, vapauden solmia yrityskohtaisia työehtosopimuksia, ammatillisen järjestäytymisvapauden, lakko-oikeuden, vähimmäispalkkojen ja työehtosopimusten tulee säilyä yksittäisille jäsenvaltioille kuuluvina asioina.

26.

pitää tervetulleena, että neuvotteluita koskevien EU:n ohjeiden mukaan ”EU:n julkisten palvelujen laadukkuus olisi säilytettävä SEUT-sopimuksen ja erityisesti yleistä etua koskevista palveluista tehdyn pöytäkirjan N:o 26 mukaisesti ja ottaen huomioon EU:n sitoutuminen tällä alalla, mukaan lukien GATS-sopimus”. Komitea viittaa kuitenkin tässä yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) yhteisiin määräyksiin, joiden mukaan unioni kunnioittaa jäsenvaltioiden tasa-arvoa perussopimuksia sovellettaessa sekä niiden kansallista identiteettiä, joka on olennainen osa niiden poliittisia ja valtiosäännön rakenteita, myös alueellisen ja paikallisen itsehallinnon osalta (SEUn 4 artiklan 2 kohta).

27.

korostaa lisäksi, että paikallis- ja alueyhteisöjen organisatorinen itsemääräämisoikeus on taattava yhtenä kunnallisen itsehallinto-oikeuden keskeisenä osana ja että julkisten palvelujen uudelleenkunnallistamisen, eli julkisten palvelujen tuottaminen omien julkisten elinten avulla jatkuvasti myös kyseisten palvelujen onnistuneen yksityistämisen jälkeen, on säilyttävä rajoituksitta mahdollisuutena paikallisten olosuhteiden ja paikallisten äänestäjien tahdon mukaisesti.

28.

muistuttaa painokkaasti siitä, että komission neuvotteluoikeus ei ulotu perustuslain tarjoamaa liikkumavaraa pidemmälle. Tämä tarkoittaa, että on kunnioitettava jäsenvaltioiden suojaa sille, mikä on yleishyödyllistä.

29.

vahvistaa, että neuvotteluita koskevien EU-ohjeiden kohdan 20 mukaan julkista valtaa käytettäessä tarjottavat palvelut eivät kuulu neuvottelujen piiriin. Komitea kehottaa tarkentamaan, että näin suljetaan neuvotteluiden ulkopuolelle palvelut, jotka on määritelty asianomaisen sopimuspuolen tai jäsenvaltion lainkäytössä julkisen vallan käyttämiseksi.

30.

pyytää selventämään, ovatko neuvotteluita koskevien EU-ohjeiden kohdassa 19 mainitut julkiset palvelut palveluita, jotka asianomaisen sopimuspuolen tai jäsenen oikeuskäytännön mukaan ovat erityisten säännöstöjen alaisia tai joita koskevat erityiset velvoitteet, jotka asetetaan kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla palveluiden tarjoajille yleisen edun vuoksi. Niihin kuuluvat esimerkiksi vesi- ja energiahuolto, jäte- ja jätevesihuolto, pelastustoimi, julkinen terveydenhuolto ja julkiset sosiaalipalvelut, julkinen liikenne sekä asuntorakentaminen ja kaupunkirakentamisen ja kaupunkikehityksen toimet.

31.

kehottaa komissiota neuvottelemaan EU-ohjeiden kohdassa 19 mainituille julkisille palveluille horisontaalisen vapautuksen kaikista markkinoillepääsyn periaatteen ja kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltämisen periaatteen velvoitteista. Lisäksi komitea vaatii julkisia palveluja ajatellen neuvottelemaan kaikkien alojen ja kaikkien nykyisten ja tulevien toimenpiteiden osalta sopimuspuolille mahdollisuuden rajoittaa palveluiden ja palveluntarjoajien määrää, asettaa palveluntarjoajille erityisiä velvoitteita ja säännellä yleisen edun mukaisesti kyseisten palveluiden suorittamista.

32.

ei pidä tarpeellisena vapauttaa lisää erityisesti sekarahoitteisia koulutuspalveluja mm. varhaiskasvatuksen, perus- ja korkeakoulutuksen sekä aikuis- ja jatkokoulutuksen alalla, koska monenvälinen GATS-sopimus sisältää jo palveluiden osalta monenlaisia vapauttamisvelvoitteita.

33.

pitää tervetulleena Euroopan komission raporttia, jossa käsitellään komission käynnistämää julkista kuulemismenettelyä sijoittajan ja valtion välisestä riitojenratkaisumekanismista. Komitea pitää menettelyä tärkeänä lisänä Yhdysvaltojen ja komission pyrkimyksiin parantaa TTIP-neuvottelujen avoimuutta ja antaa monille erilaisille sidosryhmille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Komitea suosittaa painokkaasti, että komissio ottaa kuulemismenettelyn tulokset ehdottomasti huomioon sopimuksen loppuarvioinnissa, sillä saaduista 1 50  000 vastauksesta ilmenee muun muassa, että riitojenratkaisumekanismia vastustetaan laajalti. Lisäksi komitea pitää tervetulleena, että uusi komissio ei tule hyväksymään EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuinten oikeuskäytännön rajoittamista sijoittajien kanteita koskevilla erityissäännöillä, ja että oikeusvaltioperiaatetta ja yhdenvertaisuutta oikeuden edessä koskevaa periaatetta on noudatettava myös tässä yhteydessä.

34.

tukee voimakkaasti komissiota tämän tehdessä uusia ehdotuksia sijoittajan ja valtion välisen riitojenratkaisun avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden parantamiseksi.

35.

painottaa erityisesti, että yleiset tuomioistuimet ohittaviin sijoitussuojaa koskeviin normeihin sekä EU:n ja Yhdysvaltojen välillä sovittaviin sijoittajan ja valtion välisiä suhteita koskeviin riidanratkaisumenettelyihin (ISDS) liittyy suuria riskejä ja että komitea pitää niitä siksi tarpeettomina. Eurooppalaisen lainsäädännön nykytilaan ei saa puuttua transatlanttisella vapaakauppasopimuksella. Komitea odottaa, että varmistetaan Euroopan unionin sekä sen jäsenvaltioiden parlamenttien ja hallitusten toimintavara ja että näin myös säilytetään kansalaisten demokraattiset vaikutusmahdollisuudet tässä yhteydessä ja käsitellään investointeihin liittyvät riidat kansallisissa tuomioistuimissa.

36.

korostaa, että demokraattisesti legitiimejä ja oikeusvaltioperiaatteeseen pohjautuvia poliittisia ja hallinnollisia toimia ei saa asettaa kyseenalaisiksi välimiesoikeudessa, etenkään jos on kyse jälkikäteen tehdyistä vahingonkorvausvaatimuksista. TTIP:hen sisältyvät sijoitussuojaa koskevat määräykset eivät saa missään tapauksessa johtaa siihen, että valtiollista sääntelyoikeutta rajoitetaan edes välillisesti.

37.

katsoo, ettei lainsäädäntöä säästöpankkien ja alueellisten pankkien (Saksan Landesbanken) julkisesta ylläpitämisestä saa kyseenalaistaa TTIP-sopimuksella tai muilla EU:n kauppasopimuksilla. Tällainen lainsäädäntö ei estä markkinoillepääsyä eikä ole muutoinkaan syrjivä.

38.

toteaa, että nykyisin 85 prosenttia julkisista hankinnoista Euroopan unionissa on jo avoimia yhdysvaltalaisille tarjoajille, kun vain 32 prosenttia Yhdysvaltojen julkisista hankinnoista on avoimia EU:sta oleville tarjoajille. Lisäksi tätä epätasapainoa lisää entisestään Yhdysvaltojen osavaltioiden mahdollisuus jättäytyä halutessaan järjestelmän ulkopuolelle (opt-in-järjestelmä). Siksi tällä sopimuksella on edistettävä yhdenvertaisia mahdollisuuksia osapuolten välillä. Tämä hyödyttää erityisesti eurooppalaisia pk-yrityksiä ja auttaa niitä osallistumaan Yhdysvaltojen julkisiin hankintoihin.

39.

korostaa, että julkisia hankintoja koskevan eurooppalaisen lainsäädännön normatiivisia näkökohtia – jotka ilmenevät erityisesti alue- ja paikallistason toteutuksessa – ei saa asettaa kyseenalaisiksi, esimerkiksi mitä tulee työoikeudellisten, sosiaalisten ja työehtosopimuksiin liittyvien normien noudattamiseen, ympäristövaikutuksia korostaviin hankintamenettelyihin tai pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) huomioon ottamiseen. Näillä kriteereillä näet varmistetaan, että hankintasopimuksen myöntämisessä voidaan hinnan ohella ottaa huomioon myös sosiaalisia ja kestävän kehityksen näkökohtia.

40.

muistuttaa komissiota siitä, että sen tulisi seurata tiiviisti työterveys- ja työturvallisuusnormien käsittelyä transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta käytävissä neuvotteluissa.

41.

katsoo, että on taattava nykyisin eri julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskeviin direktiiveihin sisältyvien julkisia hankintoja koskevan eurooppalaisen lainsäädännön poikkeuksien säilyminen (kynnysarvot, in house -hankinta, kuntien välinen yhteistyö, alakohtaiset poikkeukset esimerkiksi vesialalla tai pelastustoimessa).

42.

pitää tervetulleena sitä, että EU:n tekemään vapaakauppasopimukseen sisällytetään nyt ensi kertaa erityinen pk-yrityksiä käsittelevä luku, ja on tyytyväinen siihen, että TTIP:n tavoitteena on erityisesti helpottaa pk-yritysten markkinoillepääsyä sekä kauppaa ja investointeja Atlantin molemmin puolin eritoten vähentämällä tullien ulkopuolisia esteitä, joista aiheutuu pk-yrityksille erittäin paljon rasitteita, parantamalla erityisesti palvelualan pk-yritysten oikeusvarmuutta sekä vahvistamalla ja suojaamalla teollis- ja tekijänoikeuksia, mikä niin ikään hyödyttää näitä yrityksiä.

43.

pelkää, että ympäristönsuojelua, työntekijöiden sosiaalista suojelua, valtiontukia, patenttimenettelyä, energiaa yms. koskevien normien erilaisuus johtaa siihen, että yritysten tuotanto- ja muuta toimintaa siirretään EU:n alueelta Yhdysvaltoihin, koska esimerkiksi energiakustannukset ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön rahoittamiseen, hiilidioksidipäästöihin, työntekijöitä koskevien sosiaalinormien soveltamiseen sekä – mm. nopeampien patenttimenettelyjen ansiosta – tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvät kustannukset ovat siellä pienemmät.

44.

korostaa, että nimenomaan pk-yrityksille tullit, byrokratian vaatimukset sekä raskaat tarkastusmenettelyt ja menetelmät vaatimusten täyttämiseksi aiheuttavat suhteettoman paljon työtä ja suuria kustannuksia, mistä usein seuraa kaupanteon välttäminen yhdysvaltalaisten kumppanitahojen kanssa. Euroopan unionissa on yli 20 miljoonaa pk-yritystä, jotka tarjoavat työpaikan kahdelle kolmasosalle yksityissektorin työntekijöistä. Suunniteltu tulliesteiden sekä tullien ulkopuolisten markkinoille pääsyä ja kauppaa haittaavien esteiden vähentäminen avaisi pk-yrityksille entistä parempia vientimahdollisuuksia ja lisäisi näin ollen työpaikkoja.

45.

toteaa, että enemmistö EU:n jäsenvaltioista vastustaa muuntogeenisten organismien viljelyä, tuontia ja jalostusta.

46.

vaatii sen varmistamista, että maatalousalalla sovitaan erityisjärjestelyistä, joiden mukaan tiettyjen tuotteiden tuonti EU:hun ei ole sallittua. Tämä koskee ennen kaikkea tuotteita, jotka eivät vastaa tuotemerkintöjä koskevaa EU-direktiiviä, tuotteita, jotka koostuvat muuntogeenisistä organismeista tai on valmistettu niistä, eläimiä, joille on annettu kasvuhormoneja sekä kloonatuista eläimistä valmistettuja elintarvikkeita. Sama koskee elintarvikkeita, joita on käsitelty EU:ssa kielletyillä aineilla tai joiden ainesosien merkintä on puutteellinen.

47.

korostaa, että maaseudun luonnon monimuotoisuus on perusta elintarvikkeiden tuotannolle, ja muistuttaa siitä, että suunniteltu TTIP-sopimus ei saa johtaa vanhoja siemeniä koskeviin rajoituksiin, perinteisten peltokasvien köyhtymiseen eikä myöskään laadukkaan ja luonnonmukaisesti suuntautuneen maatalouden vaikeuttamiseen.

48.

kehottaa laatimaan maantieteellisistä merkinnöistä erityisen luvun. Tavoitteena olisi luoda säännöt maantieteellisten merkintöjen suojelemiseksi molemmilla lainkäyttöalueilla sekä järjestelmä EU:n ja Yhdysvaltojen käyttämien nimitysten vastavuoroiseksi tunnustamiseksi muun muassa siten, että ilmoitetaan erityismerkinnällä tuotteen nimen ja/tai sen tuotantopaikan yleinen käyttötarkoitus. Lisäksi olisi tarkoitus pitää kiinni EU:n standardeista.

49.

toteaa painokkaasti, että jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien on edelleenkin pystyttävä käyttämään kaikkia sääntely- ja rahoituksellisia toimenpiteitä kulttuurisen monimuotoisuuden, tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden suojelemiseksi tai edistämiseksi sekä audiovisuaalisten ja muiden vastaavien palveluiden kehittämiseksi palvellakseen jokaisen yhteiskunnan demokraattisia, sosiaalisia ja kulttuurisia tarpeita käytetystä teknologiasta tai jakelualustasta riippumatta. Jäsenvaltioiden riippumattomuus kulttuurin ja median aloilla on säilytettävä siten, että neuvottelumandaattiin sisällytetään selkeä kulttuuri- ja media-alaa koskeva poikkeus.

50.

toivoo, että neuvotteluosapuolet tulevat vapaakauppasopimuksen maailmanlaajuiset vaikutukset huomioon ottaen kannattamaan reiluja ja kestävyysajattelun mukaisia kauppasääntöjä, jotka eivät toimi kummankaan tahon – EU:n tai Yhdysvaltojen – kehityspoliittisten pyrkimysten vastaisesti ja joilla tavoitellaan kehitysmaiden tilanteen parantamista, ja että neuvotteluita käydään maailmanlaajuisen vastuun ja kehitysmaihin kohdistuvan solidaarisuuden hengessä.

51.

korostaa tarvetta kerätä, analysoida, arvioida ja hallinnoida laajoja ja vertailukelpoisia tietoja, jotka ennakoivat tai osoittavat TTIP:n vaikutuksia alueellisella, kunnallisella ja paikallisella tasolla erityisesti syrjäisimmillä alueilla , jotta tulevaisuudessa voidaan laatia paremmin tilastollisia ekstrapolointeja sekä talousennusteita, ja toivoo asianmukaisen tieteellisen tutkimuksen julkaisemista aiheesta.