Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Alankomaiden vuoden 2014 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Alankomaiden vuoden 2014 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto /* COM/2014/0420 final */
Suositus NEUVOSTON SUOSITUS Alankomaiden vuoden 2014 kansallisesta
uudistusohjelmasta
sekä samassa yhteydessä annettu Alankomaiden vuoden 2014 vakausohjelmaa koskeva
neuvoston lausunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja
148 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman
valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta
7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY)
N:o 1466/97[1]
ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan, ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon
ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011[2] ja erityisesti sen 6
artiklan 1 kohdan, ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[3], ottaa huomioon Euroopan parlamentin
päätöslauselmat[4], ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät, ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon, ottaa huomioon talous- ja rahoituskomitean
lausunnon, ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean
lausunnon, ottaa huomioon talouspoliittisen komitean
lausunnon, sekä katsoo seuraavaa: (1)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä
maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu-
ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa
talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla
tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään
kasvuun ja lisätä sen kilpailukykyä. (2)
Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010
komission ehdotusten pohjalta suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin
talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi
21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan
suuntaviivoista Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat.
Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon
kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. (3)
Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät
29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii
johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille
kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät
toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat
erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian
tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon. (4)
Neuvosto antoi 9 päivänä heinäkuuta 2013
suosituksen Alankomaiden vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta ja
lausunnon Alankomaiden vuosien 2012–2017 tarkistetusta vakausohjelmasta.
Komissio antoi 15 päivänä marraskuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 473/2013[5] mukaisesti lausunnon Alankomaiden alustavasta talousarviosuunnitelmasta
vuodeksi 2014[6].
(5)
Komissio hyväksyi 13 päivänä marraskuuta 2013
vuotuisen kasvuselvityksen[7],
mikä aloitti vuoden 2014 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio
hyväksyi samana päivänä asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia
koskevan kertomuksen[8],
jossa se katsoi, että Alankomaat kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista
laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. (6)
Eurooppa-neuvosto hyväksyi 20 päivänä
joulukuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen
ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa
eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa
normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua
työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa
julkishallintoa. (7)
Komissio julkaisi 5 päivänä maaliskuuta 2014
asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Alankomaita
koskevan perusteellisen tarkastelun[9]
tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Alankomaiden
makrotaloudessa on edelleen epätasapainotiloja, jotka edellyttävät seurantaa ja
politiikkatoimia. Yksityisen sektorin velkaa ja sen meneillään olevaa
vähentämistä koskevaan makrotalouden kehitykseen, johon liittyvät jäljellä olevat
tehottomuudet asuntomarkkinoilla, on edelleen kiinnitettävä huomiota. Vaikka
vaihtotaseen suuri ylijäämä ei aiheuta riskejä samalla tavalla kuin suuret
alijäämät ja se liittyy osittain velan vähentämistarpeeseen, komissio aikoo
seurata vaihtotaseen kehittymistä Alankomaissa osana eurooppalaista
ohjausjaksoa. (8)
Alankomaat toimitti vuoden 2014 kansallisen
uudistusohjelmansa 29 päivänä huhtikuuta 2014 ja vuoden 2014 vakausohjelmansa
30 päivänä huhtikuuta 2014. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta
niiden keskinäiset yhteydet on pystytty ottamaan huomioon. (9)
Vuoden 2014 vakausohjelmassa esitetyn julkisen
talouden strategian tavoitteena on varmistaa, että vuonna 2013 saavutettu
liiallisen alijäämän korjaus on kestävä ja että julkisen talouden rahoitusasema
on lähellä keskipitkän aikavälin tavoitetta vuoteen 2015 mennessä. Keskipitkän
aikavälin tavoitteena on enintään 0,5 prosentin rakenteellinen alijäämä
suhteessa BKT:hen, mikä vastaa vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia.
Alankomaat on toteuttanut uusia huomattavia julkisen talouden toimenpiteitä,
mutta (uudelleenlasketun) rakenteellisen rahoitusaseman on määrä pysyä vuonna
2014 samana kuin vuonna 2013, mikä merkitsee huomattavaa poikkeamaa vaaditusta
vähimmäissopeutuksesta, joka on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Suunnitelman
mukaan (uudelleenlaskettu) rakenteellinen rahoitusasema paranee 0,3
prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Menot kasvaisivat menojen vertailuarvon
mukaisessa tahdissa sekä vuonna 2014 että vuonna 2015. Alankomaiden julkisen talouden
strategian yleisarvion perusteella sopeutusura kohti keskipitkän aikavälin
tavoitetta on osittain vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen.
Vakausohjelman mukaan julkisen talouden bruttovelka vakautuu vuonna 2015 ja
supistuu sen jälkeen. Ohjelman julkisen talouden kehitysarvioiden perustana
oleva makrotalouden skenaario on uskottava, ja sen on laatinut riippumaton
Alankomaiden talouspoliittinen tutkimuskeskus. Julkisen talouden tavoitteisiin
kohdistuvat riskit näyttävät olevan huomattavia, mutta ne ovat yleisesti ottaen
tasapainossa. Komission kevään 2014 talousennusteen mukaan rakenteellisen
rahoitusaseman odotetaan vakautuvan vuonna 2014 ja paranevan 0,5 prosenttia
suhteessa BKT:hen vuonna 2015. Komission ennusteen mukaan Alankomaat noudattaisi
menojen vertailuarvoa vuonna 2014, mutta ei vuonna 2015. Alankomaiden
kasvupotentiaalin parantamiseksi on ehdottoman tärkeää, että edellytetty
vakauttaminen turvaa kasvua edistävät menot, kuten ne, jotka liittyvät
innovointiin ja tutkimukseen, mukaan lukien perustutkimus, sekä koulutukseen.
Neuvosto katsoo ohjelman arvioinnin ja komission ennusteen perusteella
asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti, että Alankomaat supisti julkisen
talouden alijäämän kestävästi alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen vuonna 2013,
mutta vaarana on, että vuonna 2014 poiketaan merkittävästi ennalta ehkäisevän
osion vaatimuksista. (10)
Keskeisen haasteen muodostavat asuntomarkkinat.
Niille on vuosikymmenten kuluessa muodostunut jäykkyyksiä ja vääristäviä
kannustimia, jotka muokkaavat asuntorahoitusta ja alakohtaista
säästökäyttäytymistä. Kotitalouksien taipumus ottaa paljon velkaa
asuntovarallisuutta vastaan on suurelta osin tulosta pitkään käytössä olleista
verokannustimista, erityisesti asuntolainojen täydestä korkovähennyksestä. Huhtikuun
2012 jälkeen on toteutettu useita toimenpiteitä, joilla on osittain puututtu
näihin kannustimiin. Niistä osa koskee asuntorahoituksen verotuskohtelun
mukauttamista. Asteittainen asuntolainojen korkovähennysten rajoittaminen
verotuksessa ja lainan lyhentämistä koskevien kannustimien lisääminen ovat
tarpeellisia toimia, mutta niiden toteuttaminen on liian hidasta vaikuttaakseen
merkittävästi lainakäyttäytymiseen. Sadan prosentin luototusaste, joka on määrä
saavuttaa vuonna 2018, on edelleen korkea. Vuokramarkkinoita rajoittaa
sääntely, ja yhteiskunnan tukemia asuntoja on hyvin paljon ja niihin on pitkät
jonot. Hiljattain yhteiskunnan tukemien vuokra-asuntojen sektorilla toteutettu
vuokrien porrastaminen enemmän tulojen mukaan on askel oikeaan suuntaan, mutta
sen vaikutus on rajallinen. Yhteiskunnan tukemia asuntoja hallinnoivat
yritykset voivat edelleen rakentaa asuntoja, joiden kuukausivuokra ylittää
tuettujen vuokrien ylärajan. Vaikka vuoden 2013 suosituksissa kehotettiin
keskittämään toiminta tukea eniten tarvitseviin kotitalouksiin, tätä ei ole
tehty. Siitä johtuu, että vaikka ehdotetut toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia,
uudistuksilla kyetään puuttumaan taustalla oleviin ongelmiin hitaasti. Tämän
vuoksi toimenpiteitä on vauhditettava ja samalla varmistettava, että
yhteiskunnan tukemia asuntoja on tarjolla vähäosaisille, jotka eivät kykene
hankkimaan asuntoja markkinaehdoin. Tämä koskee myös asuinalueita, joilla
kysyntää on paljon. Vuoden 2013 suosituksissa ehdotettiin, että
asuntomarkkinoihin kohdistuvien toimenpiteiden tehostamisessa olisi otettava
huomioon yleinen talouden kehitys. Koska talouden ja asuntomarkkinoiden
elpymisen odotetaan jatkuvan, olisi harkittava uudistusvauhdin nopeuttamista. (11)
Eläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyttä on
parannettu nostamalla lakisääteistä eläkeikää asteittain 65 vuodesta (vuonna
2012) 67 vuoteen (vuonna 2023). Alankomaat on käynnistänyt julkisesti ja
yksityisesti rahoitettujen eläkepilarien ja pitkäaikaishoitojärjestelmän
kattavat uudistukset. Tätä täydentävät uudistukset, joiden tavoitteena on
kannustaa ikääntyneitä työntekijöitä työskentelemään kauemmin ja lisätä
työvoiman liikkuvuutta. Pitkäaikaishoidon uudistusten myötä vastuuta on
siirretty kunnille. Sen johdosta kokonaismenoja voidaan supistaa ja keskittää
huomio tehokkuusetuihin. Osa näistä merkittävistä uudistuksista on vielä
hyväksymättä. Jäljellä olevia haasteita ovat kustannusten ja riskien
asianmukainen jakaminen niin sukupolvien sisällä kuin niiden välillä. Lisäksi
pitkäaikaishoidon laatua ja saatavuutta on seurattava. Pitkäaikaishoidon
uudistamista koskevien suunnitelmien toteuttaminen auttaisi hillitsemään
ikääntymiseen liittyvien kustannusten nopeaa kasvua ja vahvistaisi julkisen
talouden kestävyyttä. Pitkäaikaishoidon laatu ja saatavuus olisi säilytettävä
asianmukaisella tasolla. (12)
Hallituksen ehdottamien työmarkkinauudistusten
tavoitteena on työvoimaosuuden ja työvoiman liikkuvuuden lisääminen.
Työmarkkinoille osallistumista koskevan lain tarkoituksena on nopeuttaa
työvoimaosuuden kasvua. Näitä uudistuksia ei ole kuitenkaan vielä vahvistettu
lainsäädännössä. Työntekoa estävien kannustinloukkujen vähentämiseksi ja
työmarkkinoiden marginaaliin jääneiden henkilöiden työllistettävyyden
parantamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotka kohdistuvat esimerkiksi
naisiin, maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, vammaisiin ja ikääntyneisiin
henkilöihin. Alankomaat on ilmoittanut työttömyysturvajärjestelmänsä ja
verrattain tiukan työsuhdeturvalainsäädäntönsä uudistuksista, joihin sisältyy
verokannustin työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi. Vaikka nämä toimet
ovat oikeansuuntaisia, niitä voidaan arvioida täysimääräisesti vasta sitten,
kun ne on toteutettu. Kotitalouksien toiseen tulonsaajaan kohdistuvien jäljellä
olevien pidäkkeiden poistamisen vauhdittaminen näiden henkilöiden
työtuntimäärän lisäämiseksi voisi helpottaa tulevaa työvoimapulaa. Lisäksi
kotitalouksien kokonaistuloja ja näin ollen kotimaista kysyntää voidaan tukea
heikentämättä kilpailukykyä, jos institutionaalisen kehyksen tarjoamaa joustoa hyödynnetään
paremmin palkankorotusten eriyttämiseksi. (13)
Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana
analysoinut kattavasti Alankomaiden talouspolitiikkaa. Se on arvioinut
vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain
niiden merkityksen Alankomaiden finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja
talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen
ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen
tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.
Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission
suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1–4. (14)
Neuvosto on tutkinut Alankomaiden vakausohjelman
tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto[10]
ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1. (15)
Neuvosto on tutkinut kansallisen uudistusohjelman
ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin
perusteella. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset
ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 2 ja 4. (16)
Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana myös
analysoinut koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän
analyysin perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö
on euro. Myös Alankomaiden olisi varmistettava, että kyseiset suositukset
pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti, SUOSITTAA, että Alankomaat toteuttaisi
vuosina 2014 ja 2015 toimia, joilla se: 1. liiallisen
alijäämän korjaamisen jälkeen lisää vuoden 2014 julkisen talouden
toimenpiteitä, kun otetaan huomioon, että komission kevään 2014 talousennusteen
mukaan vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksiin nähden on muodostumassa ero,
jonka suuruus on 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä kertoo merkittävän
poikkeaman riskistä; lujittaa vuonna 2015 merkittävästi julkisen talouden
strategiaa, jotta keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan ja säilytetään sen
jälkeen, ja varmistaa, että velkasääntöä noudatetaan, jotta julkisen talouden
velkasuhde pysyy kestävällä lasku-uralla; turvaa menojen toteutumisen aloilla,
joilla on kasvun kannalta välitöntä merkitystä, kuten koulutuksessa,
innovoinnissa ja tutkimuksessa; 2. vauhdittaa työtä
asuntomarkkinoiden uudistamiseksi nopeuttamalla asuntolainan korkovähennyksen
pienentämistä verotuksessa, asettamalla vuokra-asuntomarkkinoille
markkinalähtöisemmän hinnoittelumekanismin sekä suhteuttamalla vuokria aiempaa
enemmän kotitalouden tuloihin vuokra-asuntosektorilla; seuraa yhteiskunnan
tukeman asuntotuotannon uudistuksen vaikutuksia pienipalkkaisiin kotitalouksiin
asuntojen saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden osalta; jatkaa ponnisteluja
yhteiskunnan tukemaa asuntotuotantoa koskevien toimenpiteiden keskittämiseksi
tukea eniten tarvitseviin kotitalouksiin; 3. toteuttaa eläkejärjestelmän
toisen pilarin uudistukset ja varmistaa kustannusten ja riskien asianmukaisen
jakamisen sukupolvien sisällä ja niiden välillä; tukee lakisääteisen eläkeiän
asteittaista nostamista toimenpiteillä, joilla parannetaan ikääntyneiden
työntekijöiden työllistettävyyttä; toteuttaa suunnitellun pitkäaikaishoitoalan
uudistuksen kestävyyden varmistamiseksi ja huolehtii palvelujen yhtäläisestä
saannista ja laadusta sekä seuraa uudistuksen vaikutuksia; 4. ryhtyy lisätoimenpiteisiin
työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi erityisesti työmarkkinoiden
reunamille jääneiden keskuudessa ja vähentää työvoimaan kohdistuvia
verotuksellisia pidäkkeitä; toteuttaa työsuojelulainsäädännön ja
työttömyysetuusjärjestelmän uudistukset sekä puuttuu työmarkkinoiden
jäykkyyksiin; mahdollistaa yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa ja kansallisen
käytännön mukaisesti palkankorotusten suuremman eriyttämisen hyödyntämällä
täysimääräisesti olemassa olevaa institutionaalista kehystä. Tehty Brysselissä Neuvoston
puolesta Puheenjohtaja [1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1. [2] EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25. [3] COM(2014) 420 final. [4] P7_TA(2014)0128 ja P7_TA(2014)0129. [5] EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11. [6] C(2013) 8008 final. [7] COM(2013) 800 final. [8] COM(2013) 790 final. [9] SWD(2014) 87 final. [10] Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan
2 kohdan mukaisesti.