PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

Maataloustuotteiden ja maatalouselintarvikkeiden tuotanto ja kauppa on yksi Euroopan unionin valttikorteista. Unionin osuus maailman viennistä on noin 18 prosenttia ja tuonnista 20 prosenttia eli se on Yhdysvaltojen kanssa maailman tärkein maataloustuotteiden tuoja ja viejä. Elintarviketeollisuus on eurooppalaisen valmistusteollisuuden haaroista suurin: sen osuus työpaikoista on 13,5 prosenttia ja liikevaihdosta 12,9 prosenttia. Elintarviketeollisuudessa toimii 310 000 yritystä, joista 99,1 prosenttia on pk-yrityksiä[1]. Alalla on Euroopassa vuosien mittaan keskitytty laatuun ja lisäarvoon tuottamalla jalostettuja tuotteita, joita arvostetaan jatkuvasti enemmän sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Näiden tuotteiden osuus EU:n maatalouden kokonaisviennin arvosta on yli kaksi kolmannesta, ja kehityspotentiaalia on edelleen huomattavasti.

Euroopan maatalouden ja siihen tiiviisti liittyvän maatalouselintarviketeollisuuden on säilytettävä kilpailukykynsä ja markkinaosuutensa ja kasvatettava niitä sekä sisämarkkinoilla että viennissä. Samalla on kuitenkin noudatettava EU:n kansainvälisissä kauppasuhteissa tekemiä sitoumuksia. Euroopan maatalous joutuu nykyään toimimaan yhä kilpaillummassa ympäristössä erityisesti markkinoiden globalisoitumisen vuoksi. Tämän suuntauksen pitäisi jatkua tulevinakin vuosina, jahka Dohan kierros saadaan päätökseen ja neuvotteluvaiheessa olevat kahdenväliset ja alueelliset sopimukset saadaan tehtyä. Nämä usein pelätytkin sopimukset voivat avata sektorille merkittäviä mahdollisuuksia.

Sisämarkkinoilla vain pieni osa eurooppalaisista kuluttajista on tietoinen siitä työstä, mitä eurooppalaiset viljelijät tekevät tuottaakseen laadukkaita, terveitä ja vaarattomia tuotteita. Ainoastaan 14 prosenttia eurooppalaisista tunnistaa suojatulla alkuperänimityksellä (SAN) tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä (SMM) varustettujen tuotteiden tunnukset, ja nämä ovat sentään tärkeimmät unionin käyttöön ottamista eurooppalaisista laatujärjestelmistä. Markkinointi ja myynti kaukaisille markkinoille on myös viennissä haasteellista tälle sektorille, jolla suurin osa yrityksistä on pk-yrityksiä ja jopa mikroyrityksiä.

Tilanne on haasteellinen eurooppalaisille viljelijöille, mutta samalla avautuu myös näkymiä, joita olisi hyödynnettävä tehokkaasti erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan välinein. Eurooppalaisen maatalouden menestys riippuukin siitä, miten se pystyy lisäämään markkinaosuuksiaan ja säilyttämään elintarviketeollisuuden, jolla kilpailu on erittäin kovaa, merkittävässä asemassa EU:n taloudessa ja kaupassa.

Tätä varten tarvitaan modernia ja kunnianhimoista menekinedistämispolitiikkaa, jossa hyödynnetään tähänastisista menekinedistämisohjelmista saatuja kokemuksia. Se on myös yksi lisävaihe, joka liittyy yhteisen maatalouspolitiikan modernisointiin. Tavoitteena on tukea maatalousalaa ja erityisesti sen perustan muodostavia pk-yrityksiä ja tuottajaorganisaatioita, jotta nämä voivat osaltaan vahvasti ja dynaamisesti edistää talouskasvua koko unionissa ja erityisesti maaseutualueilla. Tähän tarvitaan lisäkeinoin varustettua menekinedistämispolitiikkaa, joka on muokattu uudelleen tuensaajien (kansalliset tai Euroopan tason tuottajaorganisaatiot, ammattialajärjestöt, toimialakohtaiset organisaatiot) huomioon ottamiseksi. Politiikkaan on sisällytettävä omat lähestymistapansa sisämarkkinoita ja kolmansia maita varten.

Tämä ehdotus rahoitetaan vuosina 2014–2020 toteutettavan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan osalta jo vahvistetuista määrärahoista. Ehdotuksessa lisätään menekinedistämistoimien määrärahoja asteittain mutta huomattavasti. Menot on arvioitu kolmansissa maissa piilevien mahdollisuuksien perusteella: esimerkiksi Aasiassa kysyntä kasvaa, ja maatalousviennin odotetaan lisääntyvän vuoteen 2050 mennessä pelkästään ASEAN-maissa[2] yli 17 miljardilla dollarilla[3].

Sen lisäksi, että kysyntä kasvaa nopeasti eritoten kehittyvillä markkinoilla, joille viedään jo nyt paljon EU:n maatalouselintarvikkeita, EU:n markkinoillepääsy paranee yleisesti ottaen sitä mukaa kun lukuisat kauppaneuvottelut saadaan päätökseen. Meneillään olevat vapaakauppasopimusneuvottelut liittyvät markkinoihin, joilla eurooppalaisen maatalouselintarvikealan nykyarvo on noin 35 miljardia euroa vuodessa. Luku kasvanee hyvin merkittävästi, kun neuvottelujen myötä kysyntä nopeutuu ja suurin osa kaupasta vapautuu.  Esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltu kunnianhimoinen vapaakauppasopimus voisi kasvattaa vuoteen 2027 mennessä EU:n maatalousvientiä noin 15 prosentilla (yli 1,7 miljardia euroa vuodessa) ja jalostettujen maataloustuotteiden vientiä 45 prosentilla (yli 13,4 miljardia euroa vuodessa)[4]. Jos Japanin kanssa saadaan solmittua kunnianhimoinen vapaakauppasopimus, maatalouselintarvikkeiden vienti kasvaisi pitkällä aikavälillä 137 prosenttia (yli 5,9 miljardia euroa vuodessa) [5].

Eurooppalaisella maatalouselintarviketeollisuudella on siis käytettävissään strateginen ja rakenteellinen mahdollisuus, jota olisi hyödynnettävä kunnianhimoisella ja innovatiivisella politiikalla ottaen huomioon eurooppalaisten pk-yritysten suuri osuus tällä alalla. Jotta kyseiset yritykset voisivat hyödyntää kyseistä mahdollisuutta, ne tarvitsevat tukea, asiantuntemusta ja kannustusta. Tätä varten tarvitaan vahva julkinen politiikka, jolla pystytään hyödyntämään avautuvaa mahdollisuutta. Tähän ehdotukseen sisältyvien määrien avulla voidaan ottaa tällainen politiikka käyttöön lähivuosina.

Yleinen tausta

Eurooppalaisen maatalousalan ja maatalouselintarvikealan potentiaalin vapauttaminen ja hyödyntäminen voidaan tehdä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa. Meneillään on uudistusprosessi, jonka ansiosta YMP voi edistää täysipainoisesti Eurooppa 2020 -strategian, jonka tavoitteena on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu, toteutusta tukemalla maataloutta, jolla taataan myös elintarviketurva, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä maaseutualueiden elinvoimaisuus. Samanaikaisesti on tarpeen uudistaa maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämispolitiikkaa, joka on yksi YMP:n välineistä.

Eurooppalaisen menekinedistämispolitiikan on yhtenä YMP:n välineistä pyrittävä YMP:n uudistuksen vuotta 2020 varten asetettuihin tavoitteisiin ja erityisesti vahvistamaan eurooppalaisen maatalouden kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa. Erityistavoitteina ovat seuraavat:

– Parannetaan kuluttajien tietämystä eurooppalaisten maataloustuotteiden laadusta.

– Kehitetään ja avataan eurooppalaisille maataloustuotteille uusia markkinoita sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa.

– Parannetaan YMP:n tehokkuutta ja vaikuttavuutta.

YMP:n puitteissa maataloustuotteita koskevaan tiedotukseen ja menekinedistämiseen myönnettävä unionin tuki on kehittynyt. Ennen vuotta 2000 tiedotus- ja menekinedistämistoimia toteutettiin alakohtaisesti. Vuonna 2000 alakohtaiset toimenpiteet koottiin horisontaaliseen järjestelmään. Vuosina 2000–2007 näitä toimia säänneltiin kahdella eri asetuksella, joista toinen koski sisämarkkinoita ja toinen kolmansia maita[6]. Vuonna 2008 lähestymistavat yhdistettiin ilman merkittäviä sisältömuutoksia yhdeksi horisontaaliseksi järjestelmäksi (neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008[7] ja komission asetus (EY) N:o 501/2008[8]).

Ehdotuksen tavoitteet

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa tiedotus- ja menekinedistämistoimien toteuttaminen sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa. Tällaiset toimet ovat tarpeen, jotta maatalousala pystyy vastaan niihin lukuisiin haasteisiin, joita se kohtaa kilpailun lisääntyessä ja markkinoiden avautuessa. Eurooppalaisen maatalouden menestys riippuu siitä, miten se pystyy lisäämään markkinaosuuksiaan ja säilyttämään elintarviketeollisuuden, jolla kilpailu on erittäin kovaa (elintarvikeketjun osuus Euroopan bruttokansantuotteesta (BKT) on 6 prosenttia), merkittävässä asemassa EU:n taloudessa ja kaupassa.

Toimissa noudatetaan eurooppalaista tiedotus- ja menekinedistämisstrategiaa, jossa markkinat ja kohdetuotteet tai välitettävät viestit pyritään kohdentamaan tarkasti (esimerkiksi korkean lisäarvon tuotteet) ottaen samalla huomioon vapaakauppasopimusneuvottelut ja tärkeimmät markkinat. Näin vältetään resurssien haaskuu ja hajaantuminen. Ehdotuksella tasapainotetaan myös kolmansiin maihin kohdistettuja toimia.

Järjestelmä olisi YMP 2020 -uudistuksen periaatteiden noudattamiseksi avattava uusille toimijoille, kuten tuottajaorganisaatioille, jotta toimien lukumäärä ja laatu saataisiin kasvuun.

Olisi myös syytä pyrkiä siihen, että näissä toimissa saadaan sijoituksista paras mahdollinen tuotto, ja säätää tarkoista puitteista, joissa on mahdollisuus mainita tuotteiden alkuperä tai tavaramerkki yleisluonteisen ensisijaisen viestin täydennyksenä ja korostaa samalla eurooppalaisten maataloustuotteiden olennaisia ominaisuuksia.

Koska eri jäsenvaltioiden toimijoiden toimittamat ohjelmat luovat merkittävällä tavalla eurooppalaista lisäarvoa ja korostavat eurooppalaisten maataloustuotteiden monipuolisuutta, niitä olisi uudistuksessa edistettävä.

Komission aloitteet, jollaisia ovat esimerkiksi korkean tason liike-elämän vierailukäynnit tai osallistuminen kansainvälisille messuille, edistävät uusien markkinoiden avautumista eurooppalaisille maataloustuotteille.

Ehdotuksessa esitetään, että osapuolille kehitetään uusia teknisen tuen palveluja, joiden avulla voidaan vaihtaa tietoja tiedotus- ja menekinedistämistoimista tai parhaista käytänteistä osaamisen kehittämiseksi.

Siinä myös yksinkertaistetaan tiedotus- ja menekinedistämistoimien hallintoa. Ehdotuksen mukaan komissio toimisi aktiivisemmin useaan maahan liittyvien ohjelmien hallinnoinnissa tällaisten ohjelmien laadinnan ja toteuttamisen helpottamiseksi. Jäsenvaltion ja komission roolit toimien seurannassa ja valvonnassa olisi täsmennettävä päällekkäisyyksien ja menettelyjen pitkittymisen estämiseksi. Ehdotetaan, että valinta tapahtuu yksinomaan komission tasolla.

Jokaiseen toimeen liitetään systemaattinen arviointi, joka koskee tavoitteiden saavuttamista. Arviointipuitteet otetaan käyttöön, jotta menekinedistämispolitiikan toimintaa voidaan mitata strategisiin tavoitteisiin liittyvien indikaattorien avulla YMP:n seurannan ja arvioinnin yhteisten puitteiden mukaisesti.

EU:n tason lisäarvo

Maatalouspolitiikka on eurooppalaista politiikkaa. Sen sijaan, että jäsenvaltioilla olisi 28 erillistä maatalouspolitiikkaa, ne kokoavat varansa yhteen ja toteuttavat yhtä eurooppalaista politiikkaa, jolla on yhteinen talousarvio. Maatalous on ainoa ala, jota säännellään yhteisellä politiikalla, jonka yhteisistä säännöistä – joihin kuuluvat myös menekinedistämistä koskevat säännöt – määrätään perussopimuksessa. Käynnissä olevan YMP:n uudistuksen on koskettava kaikkia tämän politiikan välineitä.

EU:n tasolla toteutettavalla toimella on erityisesti sisämarkkinoilla merkittävä kerrannaisvaikutus, jolla (a) helpotetaan sellaisten yleisluonteisten tiedotustoimien käyttöönottoa, joita jäsenvaltiot tai yritykset toteuttavat nykyisin vähän – ja vielä vähemmän nykyisessä talouskriisissä, ja (b) voidaan toteuttaa useaan maahan liittyviä ohjelmia, joista jäsenvaltiot voivat vaihtaa kokemuksia ja saada mittakaavaetuja.

2.           KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Sidosryhmien kuuleminen

Intressitahoja kuultiin laajalti. Komission 14. heinäkuuta 2011 julkaisema vihreä kirja avasi keskustelun, jonka tulokset julkaistiin Puolan puheenjohtajakaudella marraskuussa 2011 järjestetyssä konferenssissa. Neuvosto hyväksyi vihreää kirjaa koskevat päätelmänsä joulukuussa 2011 pidetyssä kokouksessa. Euroopan parlamentti hyväksyi 20. marraskuuta 2012 päätöslauselman sen jälkeen, kun komissio oli antanut aiheesta tiedonannon. Kuulemisia järjestettiin myös menekinedistämisen neuvoa-antavassa komiteassa ja YMP:n yksinkertaistamista käsitelleessä asiantuntijaryhmässä maaliskuussa 2012.

Nykyjärjestelmän arviointi

Euroopan komission ulkopuolisella konsultilla teettämä arviointi julkaistiin tammikuussa 2012. Siinä annettiin kokonaisvaltainen ja riippumaton arviointi nykytilanteesta. Siinä tarkasteltiin EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämispolitiikan asianmukaisuutta ja tehokkuutta suhteessa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 3/2008 vahvistettuihin tavoitteisiin sekä johdonmukaisuutta muiden YMP:n puitteissa sovellettavien menekinedistämistoimenpiteiden kanssa. Arviointijakso kattoi vuodet 2002–2010.

Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan nykyisen politiikkakehyksen tarkastelun ja tulevia haasteita ja tarpeita koskevan analyysin pohjalta kolmen vaihtoehtoisen skenaarion vaikutuksia ja verrataan niitä toisiinsa. Uudistuksen skenaarioita laadittiin seuraavien kolmen julkisessa kuulemisessa ja eri sidosryhmien kannanotoissa esiin tulleen seikan perusteella: kohdemarkkina(t), eurooppalaisen menekinedistämisstrategian tarve, yksityisiä tavaramerkkejä ja tuotteiden alkuperää koskevat säännöt. Päätöksentekoa helpottamaan laadittiin kolme skenaariota:

•           Parannettu nykytilanne: Menekinedistämispolitiikkaa mukautetaan vain hieman. Siinä tunnustetaan menekinedistämispolitiikan lisäarvo ja pyritään korjaamaan havaitut puutteet, jotta politiikka olisi yksinkertaisempi ja paremmin toimijoiden ulottuvilla, tuensaajat voisivat hyödyntää käytettävissä olevia välineitä mahdollisimman hyvin ja tuensaajilla olisi riittävä tekninen tuki.

•           Kohdennettu skenaario: Käytettävissä on parannetun nykytilanteen suomat mahdollisuudet, joiden lisäksi menekinedistämistoimia voidaan kohdentaa paremmin sisä- ja ulkomarkkinoilla strategian laadinnan ja toteuttamisen kautta. Tässä toimintamallissa kannustetaan eri jäsenvaltioiden toimijoita toimimaan yhteistyössä (komission suoraan hallinnoimien useaan maahan liittyvien ohjelmien kautta). Strategian ansiosta voidaan myös laajentaa niiden tuotteiden ja aiheiden kirjoa, joiden osalta menekinedistämistä voidaan toteuttaa. Tässä skenaariossa voidaan lisäksi paremmin hyödyntää tuotteiden alkuperämerkintöjä ja tavaramerkkejä (esim. mainosbannerit).

•           Vain kolmannet maat -skenaariossa on samanlainen pyrkimys politiikan toimivuuteen kun kohdennetussa skenaariossa, mutta menekinedistämistoimia toteutettaisiin vain kolmansissa maissa, ja niitä hallinnoisi komissio suoraan valintastrategiaa noudattaen.  Se sisältää samat parannusehdotukset kuin parannettu nykytilanne -skenaariossa. Lisäksi järjestelmässä voisi toteuttaa myös yksittäisiä yksityisiä merkkejä koskevia kaupallisia toimia, ja tukikelpoisten tuotteiden ja aiheiden valikoimaan laajennettaisiin.

Vaikutusten arvioinnin mukaan parannettu nykytilanne -skenaario ei näyttäisi olevan tarpeeksi kohdennettu Euroopan unionin korkean lisäarvon toimiin, ja ainoastaan kolmannet maat -skenaario on liian riskialtis ottaen huomioon maataloustuotteiden tunnettuus Euroopassa. Niinpä kaikkein tasapainoisin on kohdennettu skenaario: sen kautta voidaan määritellä menekinedistämisjärjestelmä, joka kohdennetaan alojen ja maatalousmarkkinoiden talouskasvun tarpeiden mukaan, ja parantaa eurooppalaisten kuluttajien tuntemusta tuotevalikoiman yhä kasvaessa.

3.           Järjestelmän hallinnointi

Nykyisellään järjestelmää hallinnoidaan sekä yhteisesti (ohjelmien toteuttamiseen liittyvät tärkeimmät menot) että suoraan (komission aloitteesta toteutetut tiedotus- ja menekinedistämistoimet). Tämän asetuksen myötä toteutettavien toimien lukumäärän pitäisi yleisesti lisääntyä merkittävästi, jolloin lisääntyvät myös yhteisen ja suoran hallinnoinnin menot. Suoraan hallinnoitujen toimien osuuden pitäisi kasvaa huomattavasti, kun useaan maahan liittyvissä ohjelmissa otetaan niiden määrän kasvattamiseksi käyttöön suora hallinnointi.

Komissio voi kustannustehokkuutta koskevan analyysin perusteella päättää antaa ohjelman hallinnoinnin kokonaan tai osittain toimeenpanoviraston tehtäväksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[9] mukaisesti. Tiedonannossaan "Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio"[10] komissio ehdottaa, että nykyisiä toimeenpanovirastoja aletaan käyttää laajemmin.

Näin ollen komissio aikoo neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003[11] 3 artiklan 4 kohdan ja YMP:n rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen (EU) N:o xxx/xxxx[12] [YMP:aa koskeva horisontaalinen asetus] 6 artiklan g alakohdan mukaisesti ulkoistaa toimeenpanovirastolle eräitä tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien suoraan hallinnointiin koskevia toimia – erityisesti usean jäsenvaltion ohjelmissa – ja yhden jäsenvaltion ohjelmia koskevien ehdotusten arvioinnin. Tarkoituksena on varmistaa laadukas palvelu ja vahvistaa EU:n näkyvyyttä maataloustuotteita koskevissa tiedotus- ja menekinedistämistoimissa.

4.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

Oikeusperusta

Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 42 ja 43 artiklaan.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

· Toissijaisuusperiaate

EU:n tiedotus- ja menekinedistämispolitiikalla täydennetään ja vahvistetaan hyödyllisellä tavalla jäsenvaltioiden toimia parantamalla etenkin näiden tuotteiden tuotekuvaa yhteisön ja kolmansien maiden kuluttajien keskuudessa erityisesti laadun, ravitsemuksellisten ominaisuuksien ja elintarvikkeiden ja tuotantomenetelmien turvallisuuden osalta. Tällaisella uusia markkinoita kolmansissa maissa avaavalla toiminnalla voi myös olla kerrannaisvaikutuksia kansallisten tai yksityisten aloitteiden suhteen.

Ehdotus kuuluu EU:n ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan, ja se on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

· Suhteellisuusperiaate

Kaupan etenevä vapauttaminen lisää EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisen kaupan merkitystä, ja tämä koskee myös maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppaa. Tällaisessa tilanteessa ja ottaen huomioon YMP:n markkinasuuntautuneisuus maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa annettu asetus, joka on yhdenmukainen Maailman kauppajärjestön maataloussopimuksen uusien puitteiden kanssa, on tässä suhteessa keskeinen toiminnan väline.

On myös tärkeää, että EU tiedottaa laadukkaista maataloustuotteistaan ja tukee yhteisiä menekinedistämisohjelmia, joissa on mukana useampia EU-maita tai maatalousaloja.

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen.

5.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksessa lisätään maataloustuotteita koskevien tiedotus- ja menekinedistämistoimien määrärahoja asteittain mutta huomattavasti nykyisistä (vuoden 2013 talousarviossa 61,5 miljoonaa euro, vuoden 2020 talousarviossa jopa 200 miljoonaa euroa). Ehdotuksen vaikutukset talousarvioon esitetään rahoitusselvityksessä. 

Vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa suorien tukien määrärahat ja markkinoihin liittyvät menot ovat YMP:n ensimmäisessä pilarissa.  Komissio otti kaiken varalta huomioon 8. helmikuuta 2013 annetut monivuotista rahoituskehystä koskevat Eurooppa-neuvoston päätelmät. Jos monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus hyväksytään, tiedotus- ja menekinedistämistoimenpiteiden rahoitus tapahtuu Eurooppa-neuvoston sopimien määrien mukaisesti.

2013/0398 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan ja 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[13],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[14],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Unioni voi neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008[15] nojalla toteuttaa sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa maataloustuotteita ja niiden tuotantomenetelmiä sekä maataloustuotteista valmistettuja elintarvikkeita koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia.

(2)       Toimien tarkoituksena on vahvistaa eurooppalaisen maatalouden kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa parantamalla kuluttajien tietämystä unionin maataloustuotteiden ja maataloustuotteista valmistettujen elintarvikkeiden laadusta sekä kehittämällä ja avaamalla uusia markkinoita. Niillä täydennetään ja vahvistetaan jäsenvaltioiden toteuttamia toimia.

(3)       Asetuksella (EY) N:o 3/2008 säädettyä järjestelmää on syytä tarkistaa, tehostaa ja johdonmukaistaa ottaen huomioon saadut kokemukset sekä maatalousalan ja markkinoiden kehitysnäkymät sisämarkkinoilla ja unionin ulkopuolella. Asetus (EY) N:o 3/2008 olisi sen vuoksi kumottava ja korvattava uudella asetuksella.

(4)       Kilpailusääntöjen noudattamiseksi sisämarkkinoille suunnattujen toimien olisi rajoituttava tiedotukseen unionin maatalouden tuotantomenetelmistä tai unionin kannalta merkityksellisistä aiheista, jollaisia ovat esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1151/2012[16] säädetyt eurooppalaiset laatujärjestelmät.

(5)       On syytä säätää myös toimista, jotka liittyvät unionin tuotteiden aitouden esilletuomiseen, jotta kuluttajien tietämys aitojen tuotteiden laatuominaisuuksista suhteessa jäljitelmiin ja väärennöksiin lisääntyisi; näin lisätään unionissa ja kolmansissa maissa merkittävästi tietämystä tunnuksista, merkinnöistä ja lyhenteistä, jotka osoittavat tuotteiden kuuluvan asetuksella (EU) N:o 1151/2012 säädettyihin eurooppalaisiin laatujärjestelmiin.

(6)       Unioni vie pääasiassa jalostettuja maataloustuotteita, joihin kuuluu myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä "perussopimuksen", liitteeseen I kuulumattomia tuotteita. Sen vuoksi tiedotus- ja menekinedistämisjärjestelmä olisi avattava myös eräille maatalousperäisille elintarvikkeille, mikä olisi johdonmukaista sellaisten yhteisen maatalouspolitiikan, jäljempänä 'YMP', muiden järjestelmien, kuten eurooppalaisten laatujärjestelmien, kanssa, joissa on jo tällaisiin tuotteisiin sovellettavia järjestelyjä.

(7)       Viinejä koskeva tiedotus ja menekinedistäminen unionissa on yksi YMP:n mukaisten viinialan tukiohjelmien perustoimenpiteistä. Sen vuoksi olisi säädettävä, että viinien osalta voidaan toteuttaa tämän asetuksen mukaisia tiedotus- ja menekinedistämistoimia vain, jos viini liittyy johonkin toiseen maataloustuotteeseen tai elintarvikkeeseen.

(8)       Vuosina 2001–2011 asetuksen (EY) N:o 3/2009 mukaisiin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin käytetyistä määrärahoista ainoastaan 30 prosenttia käytettiin kolmansien maiden markkinoita varten, vaikka niillä on merkittävät kasvumahdollisuudet.  On syytä säätää yksityiskohtaisista erityissäännöistä, jotta kolmansissa maissa toteutettaisiin enemmän unionin maataloustuotteita koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia, erityisesti vahvistamalla taloudellista tukea; tavoitteena on saavuttaa 75 prosentin osuus arvioiduista menoista.

(9)       Toteutettavien tiedotus- ja menekinedistämistoimien vaikutuksen varmistamiseksi ne olisi sisällytettävä tiedotus- ja menekinedistämisohjelmiin. Tällaisia ohjelmia ovat aiemmin jättäneet vain ammattialajärjestöt tai toimialakohtaiset organisaatiot. Toimiehdotusten lukumäärän lisäämiseksi ja laadun parantamiseksi olisi tuensaajiksi hyväksyttävä myös tuottajaorganisaatioita. Lisäksi komission olisi voitava täydentää näitä ohjelmia omasta aloitteestaan toteuttamillaan toimilla erityisesti uusien markkinoiden avaamisen edistämiseksi.

(10)     Unionin yhteisrahoittamilla tiedotus- ja menekinedistämistoimilla olisi oltava erityinen eurooppalainen ulottuvuus. Tätä varten sekä resurssien hajaantumisen estämiseksi ja Euroopan näkyvyyden lisäämiseksi maataloustuotteita koskevien tiedotus- ja menekinedistämistoimien avulla olisi säädettävä työohjelmista, joissa määritellään toimien strategiset painopisteet kohderyhmien, tuotteiden, aiheiden tai kohdemarkkinoiden osalta, sekä tiedotus- ja menekinedistämisviestien ominaisuudet. Komissio ottaa erityisesti huomioon sen, että maatalouselintarvikealalla on huomattavan paljon pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sektoreita, joihin sovelletaan [maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o XXX/20... (KOM(2011)626) 154, 155 ja 156 artiklassa säädettyjä poikkeustoimenpiteitä, sekä kolmansille maille suunnattuja toimia varten Euroopan unionin kauppapolitiikan puitteissa tehtyjä vapaakauppasopimuksia.

(11)     Tiedotus- ja menekinedistämistoimien tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi niiden toteuttaminen on syytä antaa asianmukaisesti valittujen toimeenpanijoiden tehtäväksi.

(12)     Komission on tiedotus- ja menekinedistämistoimien ohella tarpeen kehittää ja koordinoida Euroopan tasolla teknisen tuen palveluja, joilla autetaan toimijoita osallistumaan yhteisrahoitettuihin ohjelmiin, toteuttamaan tehokkaita kampanjoita tai kehittämään vientitoimintaansa.

(13)     Unionin yhteisrahoittamat maataloustuotteita koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet eivät saa olla kaupallisten merkkien tai alkuperän mukaan suuntautuneita. Merkin tai alkuperän mainitsemisella voi kuitenkin olla menekinedistämistoimien yhteydessä kerrannaisvaikutusta etenkin kolmansissa maissa. Sen vuoksi olisi voitava antaa merkeille ja alkuperälle enemmän näkyvyyttä; samalla on kuitenkin noudatettava vahvistettavia erityisedellytyksiä, varmistettava erityisesti teollisoikeuksien suojelu ja säilytettävä tasapaino ennen kuin välitetään yleisluonteisia viestejä, jotka koskevat unionin maataloustuotteiden ja maataloustuotteista valmistettujen elintarvikkeiden ominaispiirteitä.

(14)     Unioni haluaa yksinkertaistaa YMP:n sääntely-ympäristöä. Tätä lähestymistapaa on syytä soveltaa myös maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämistoimia koskevaan asetukseen. Erityisesti on syytä tarkistaa tiedotus- ja menekinedistämistoimien hallintoperiaatteita niiden yksinkertaistamiseksi ja jotta komissio voisi vahvistaa säännöt ja menettelyt ohjelmaehdotusten jättämiselle ja valinnalle.

(15)     Eri jäsenvaltioiden talouden toimijoiden välinen yhteistyö lisää merkittävästi eurooppalaista lisäarvoa ja eurooppalaisten maataloustuotteiden kirjon näkyvyyttä. Vaikka etusijalle onkin asetettu ohjelmat, joita ehdottavat eri jäsenvaltioiden organisaatiot yhdessä, niiden osuus asetuksen (EY) N:o 3/2008 mukaisesti tiedotus- ja menekinedistämistoimiin myönnetyistä määrärahoista oli kaudella 2001–2011 vain 16 prosenttia. Tämän perusteella olisi täytäntöönpanon nykyisten esteiden poistamiseksi säädettävä uusista säännöksistä, jotka koskevat erityisesti talousarvion hoitoa.

(16)     Toimien rahoituksen perusteet olisi määriteltävä. Unionin ei pääsääntöisesti olisi vastattava kuin osasta ohjelmien kustannuksia, jotta ehdotuksentekijöiden vastuu olisi suurempi. Eräät hallinto- ja henkilöstökustannukset, jotka eivät liity YMP:n täytäntöönpanoon, kuuluvat olennaisesti tiedotus- ja menekinedistämistoimiin ja voivat saada unionin rahoitustukea.

(17)     Jokaista toimenpidettä olisi seurattava ja arvioitava toimenpiteen laadun parantamiseksi ja tehokkuuden osoittamiseksi. Tässä yhteydessä olisi vahvistettava luettelo indikaattoreista, ja menekinedistämispolitiikan vaikutuksia suhteessa politiikan tavoitteisiin olisi arvioitava. Komission olisi luotava tälle politiikalle yhteinen seuranta- ja arviointikehys, joka on yhdenmukainen YMP:aan sovellettavan yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen kanssa.

(18)     Tässä asetuksessa säädettyjen toimien johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti seuraavien osalta: tuotteiden merkkien ja alkuperämaininnan näkyvyyttä koskevat erityisedellytykset, ehdotuksentekijöiden kelpoisuusperusteet, toimeenpanijoiden kilpailuttamisen edellytykset, edellytykset, joilla ehdotuksentekijän voidaan sallia toteuttavan itse tietyt ohjelman osat, jäsenvaltioiden tekemää toimivaltaisten viranomaisten nimeämistä koskevat säännöt sekä tiedotus- ja menekinedistämistoimien kustannusten tukikelpoisuuden erityisedellytykset yhden jäsenvaltion ohjelmissa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle samanaikaisesti, ajoissa ja asianmukaisesti.

(19)     Jotta helpotettaisiin siirtymistä asetuksessa (EY) N:o 3/2008 säädetystä järjestelmästä tässä asetuksessa säädettyyn järjestelmään, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 3/2008 ja tämän asetuksen säännöksiin liittyvien siirtymäsäännösten vahvistamista.

(20)     Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanosäännösten hyväksymiseen tarvittavaa valtaa seuraavissa asioissa: strategiset painopisteet määrittelevä työohjelma, yhden jäsenvaltion ohjelmien valinta, toteutusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, seuranta ja valvonta, tämän asetuksen mukaisesti valittujen yhden jäsenvaltion ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien sopimusten tekemistä koskevat säännöt ja ohjelmien vaikutusten yhteinen arviointikehys. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[17] mukaisesti.

(21)     Jotta YMP:n ensimmäisessä pilarissa toteutettavat menekinedistämistoimenpiteet olisivat keskenään johdonmukaisempia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o …/20… [18] [KOM(2011)626] mukaisten tiedotus- ja menekinedistämistoimien olisi oltava yhdenmukaisia tämän asetuksen perusteella horisontaalisesti määriteltävien strategisten painopisteiden kanssa.

(22)     Ottaen huomioon menekinedistämispolitiikan ja YMP:n muiden välineiden väliset yhteydet tämän asetuksen tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaammin unionin tasolla, kun unionin monivuotinen rahoitus on taattu ja rahoitus keskitetään selkeästi määriteltyihin painopisteisiin. Näin ollen tämä asetus on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukainen. Koska tämän asetuksen soveltamisala on rajoitettu siihen, mikä on tarpeen asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi, se on myös kyseisen perussopimuksen 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukainen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Sisämarkkinoilla tai kolmansissa maissa toteutettavia maataloustuotteita ja maataloustuotteista valmistettuja elintarvikkeita koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia, jäljempänä 'tiedotus- ja menekinedistämistoimet', voidaan kokonaisuudessa tai osittain rahoittaa unionin talousarviosta tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin.

2 artikla

Toimet sisämarkkinoilla

Sisämarkkinoilla tukikelpoisia toimia ovat seuraavat:

a)           tiedotustoimet, joissa korostetaan unionin maatalouden tuotantomenetelmien erikoispiirteitä erityisesti elintarvikkeiden turvallisuuden, aitouden sekä ravintoarvoihin ja hygieniaan liittyvien näkökohtien, eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kunnioittamisen suhteen;

b)           tiedotustoimet, jotka koskevat 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja aiheita.

3 artikla

Toimet kolmansissa maissa

Kolmansissa maissa tukikelpoisia toimia ovat seuraavat:

a)           tiedotustoimet, joissa korostetaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ominaisuuksia ja jotka koskevat 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja aiheita;

b)           menekinedistämistoimet, joilla pyritään lisäämään EU:sta peräisin olevien maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden myyntiä.

4 artikla

Toimien ominaisuudet

1.           Tiedotus- ja menekinedistämistoimia ei saa suunnata kaupallisten merkkien mukaan. Tuotemerkit voivat kuitenkin olla näkyvillä tuotteiden esittely- tai maistelutilaisuuksissa sekä tiedotus- ja menekinedistämisaineistossa 6 artiklan a alakohdan nojalla vahvistettavin erityisedellytyksin.

2.           Tiedotustoimissa ei saa edistää tuotteen kulutusta sen alkuperän vuoksi. Tuotteiden alkuperä voivat kuitenkin olla näkyvillä tiedotus- ja menekinedistämisaineistossa 6 artiklan b alakohdan mukaisesti vahvistettavin erityisedellytyksin.

3.           Tiedotus- ja menekinedistämistoimet on pantava täytäntöön

a)      sellaisissa tiedotus- ja menekinedistämisohjelmissa, jäljempänä 'ohjelmat', joissa pyritään johdonmukaisen toimenpidekokonaisuuden avulla antamaan lisää tietoa tietyistä aiheista tai tuotteista sekä lisäämään kyseisten tuotteiden myyntiä;

b)      komission aloitteissa.

5 artikla

Tukikelpoiset tuotteet ja aiheet

1.           Seuraavia tuotteita voidaan käyttää toteutettaessa 3 artiklassa tarkoitettuja tiedotus- ja menekinedistämistoimia sekä esiteltäessä 2 artiklassa ja 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tuotantomenetelmiä ja aiheita:

a)      Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä 'perussopimus', liitteessä I olevassa luettelossa olevat maataloustuotteet, lukuun ottamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o [19][COM(2011)416] liitteessä I lueteltuja kalastus- ja vesiviljelytuotteita sekä tupakkaa;

b)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 liitteessä I olevassa I kohdassa luetellut maataloustuotteista valmistettavat elintarvikkeet;

c)      alkoholijuomat, joilla on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008[20] mukainen suojattu maantieteellinen merkintä.

2.           Viinin osalta voidaan toteuttaa tiedotus- ja menekinedistämistoimia, jos asianomaiseen ohjelmaan kuuluu myös muita 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuja tuotteita.

3.           Kun kyseessä ovat 1 artiklan c alakohdassa tarkoitetut alkoholijuomat ja 2 kohdassa tarkoitetut viinit, sisämarkkinoille kohdistetut toimet voivat koskea ainoastaan kuluttajille annettavaa tiedotusta maantieteellisiin merkintöihin liittyvistä eurooppalaisista laatujärjestelmistä.

4.           Aiheet, joita tarkoitetaan 2 artiklan b alakohdassa ja 3 artiklan a alakohdassa, ovat seuraavat:

a)      asetuksessa (EU) N:o 1151/2012, asetuksessa (EY) N:o 110/2008 ja [maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o XXX/20... (KOM(2011)626)) 70 artiklassa säädetyt laatujärjestelmät;

b)      neuvoston asetuksessa (EY) N:o 834/2007[21] määritelty luonnonmukainen tuotantomenetelmä;

c)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 228/2013[22] 21 artiklassa määritelty syrjäisimpien alueiden maatalouden laatutuotteiden graafinen tunnus.

6 artikla

Siirretty säädösvalta

Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat

a)           4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tavaramerkkien näkyvyyttä koskevia erityisedellytyksiä tuotteiden esittely- tai maistelutilaisuuksissa sekä tiedotus- ja menekinedistämisaineistossa;

b)           4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tuotteiden alkuperän mainitsemista koskevia edellytyksiä.

II luku

TIEDOTUS- JA MENEKINEDISTÄMISTOIMIEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

1 jakso

Yhteiset säännökset

7 artikla

Ehdotuksentekijät

Ohjelmia voivat ehdottaa

a)           kansalliset ammattialajärjestöt ja toimialakohtaiset organisaatiot;

b)           unionin ammattialajärjestöt ja toimialakohtaiset organisaatiot;

c)           [maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX/20... [(KOM(2011)626)] 106 ja 107 artiklassa määritellyt tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät.

8 artikla

Työohjelma

1.           Tiedotus- ja menekinedistämistoimilla edistetään eurooppalaisen maatalouden kilpailukyvyn paranemista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa. Tavoitteet vahvistetaan 2 kohdassa tarkoitetussa työohjelmassa.

2.           Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksin työohjelman, jossa esitetään tavoitteet, painopistealueet, odotetut tulokset, täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja rahoitussuunnitelman kokonaismäärä. Siinä myös kuvataan tärkeimmät arviointiperusteet ja rahoitettavat toimet, mainitaan kullekin toimityypille myönnetyt määrät sekä esitetään alustava täytäntöönpanoaikataulu ja avustuksille myönnettävän yhteisrahoituksen enimmäisosuus.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettu työohjelma pannaan täytäntöön

a)      yhden jäsenvaltion ohjelmien osalta komission julkaisemalla ehdotuspyynnöllä, jossa esitetään erityisesti osallistumisedellytykset ja tärkeimmät arviointiperusteet;

b)      usean jäsenvaltion ohjelmien osalta komission julkaisemalla asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012[23] I osan VI osaston mukaisella ehdotuspyynnöllä.

9 artikla

Ohjelmat

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)           'yhden jäsenvaltion ohjelmalla' ohjelmaa, jonka voi esittää yksi tai useampi samasta jäsenvaltiosta tuleva ehdotuksentekijä, jota tarkoitetaan 7 artiklan a tai c alakohdassa;

b)           'usean jäsenvaltion ohjelmalla' ohjelmaa, jonka voi esittää useampi eri jäsenvaltiosta tuleva ehdotuksentekijä, jota tarkoitetaan 7 artiklan a tai c alakohdassa, tai yksi tai useampi 7 artiklan b alakohdassa tarkoitettu eurooppalainen organisaatio.

10 artikla

Komission aloitteesta toteutettavat toimet

1.           Komissio voi toteuttaa 2 ja 3 artiklassa kuvattuja tiedotus- ja menekinedistämistoimia. Tällaisia toimia voivat olla erityisesti osallistuminen kansainvälisen tason messuille ja näyttelyihin unionin tuotteiden tuotekuvan parantamiseen tähtäävillä näyttelyosastoilla tai toimilla.

2.           Komissio kehittää teknisen tuen palveluja, joilla lisätään tietämystä eri markkinoista, pidetään yllä dynaamista tiedotus- ja menekinedistämispolitiikkaan liittyvää elinkeinoelämän verkostoa sekä parannetaan tietämystä ohjelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon liittyvästä lainsäädännöstä.

11 artikla

Päällekkäisen rahoituksen välttäminen

Tiedotus- ja menekinedistämistoimille, jotka saavat muuta eurooppalaista rahoitustukea erityisesti [Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ... annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) XXXX/20..[24] (COM(2011)627)] tai [maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o XXX/20... [(KOM(2011)626)], nojalla, ei voida myöntää tämän asetuksen mukaista unionin rahoitusta.

2 jakso

Yhden jäsenvaltion ohjelmien täytäntöönpano ja hallinto

12 artikla

Yhden jäsenvaltion ohjelmien valinta

1.           Komissio arvioi ja valitsee yhden jäsenvaltion ohjelmia koskevat ehdotukset 8 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön perusteella.

2.           Komissio päättää täytäntöönpanosäädöksillä valituista yhden jäsenvaltion ohjelmista, niihin vaadituista muutoksista ja vastaavista määrärahoista. Kyseiset säädökset hyväksytään 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

13 artikla

Yhden jäsenvaltion ohjelmien toimeenpanijat

Ehdotuksentekijä valitsee asianmukaisin keinoin toteutetun kilpailumenettelyn avulla elimet, jotka panevat toimeen valitut yhden jäsenvaltion ohjelmat, erityisesti toimien tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi.

14 artikla

Yhden jäsenvaltion ohjelmien täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

1.           Edellä 12 artiklan mukaisesti valittujen yhden jäsenvaltion ohjelmien täytäntöönpanosta ja niihin liittyvistä maksuista ovat vastuussa asianomaiset jäsenvaltiot. Jäsenvaltion on valvottava, että kyseisissä ohjelmissa tuotettu tiedotus- ja menekinedistämisaineisto on unionin lainsäädännön mukaista.

2.           Jäsenvaltion on toteutettava yhden jäsenvaltion ohjelmien täytäntöönpano, seuranta ja valvonta [YMP:n rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ... annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXXX/20.. (KOM(2011) 628) mukaisesti ja noudattaen 22 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan nojalla vahvistettavia yksityiskohtaisia sääntöjä.

15 artikla

Yhden jäsenvaltion ohjelmia koskevat rahoitussäännökset

1.           Yhden jäsenvaltion ohjelmille myönnettävä unionin rahoitusosuus voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista menoista. Lopuista menoista vastaa yksinomaan ehdotuksentekijä.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettu prosenttiosuus on 60, kun

a)      kyseessä on yhteen tai useampaan kolmanteen maahan suunnattu yhden jäsenvaltion ohjelma;

b)      kyseessä ovat hedelmiin ja vihanneksiin liittyvät tiedotus- ja menekinedistämistoimet, jotka on suunnattu yksinomaan unionin oppilaitoksissa oleville lapsille.

3.           Jäljempänä 26 artiklan mukaisesti toteutettuihin tiedotus- ja menekinedistämistoimien tulosten arviointitutkimuksiin voidaan myöntää unionin tukea samoin edellytyksin kuin yhden jäsenvaltion ohjelmiin.

4.           Unioni rahoittaa ohjelmien valintaan liittyvät asiantuntijoiden palkkiot kokonaan [yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXXX/20.. [(COM(2011) 628] 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

5.           Yhden jäsenvaltion ohjelmien asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi ehdotuksentekijän on asetettava vakuus.

6.           Unionin rahoitus, joka myönnetään yhden jäsenvaltion ohjelmissa toteutettaville tiedotus- ja menekinedistämistoimille, toteutetaan [yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXXX/20.. [(COM(2011) 628] 4 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

3 jakso

Usean jäsenvaltion ohjelmien ja komission aloitteesta toteutettavien toimien täytäntöönpano ja hallinto

16 artikla

Rahoitusmuodot

1.           Rahoitus voidaan myöntää yhdessä tai useammassa muodossa, joista on säädetty asetuksessa (EU, Euratom) N:o 966/2012, ja erityisesti

a)      avustuksina usean jäsenvaltion ohjelmissa;

b)      hankintoina komission aloitteesta toteutetuissa toimissa.

2.           Unionin rahoitus, joka myönnetään usean jäsenvaltion ohjelmissa tai komission aloitteesta toteutettavissa toimissa täytäntöön pantaville tiedotus- ja menekinedistämistoimille, toteutetaan [yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXXX/20.. [(COM(2011) 628] 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

17 artikla

Usean jäsenvaltion ohjelmien arviointi

Usean jäsenvaltion ohjelmia koskevat ehdotukset arvioidaan ja valitaan 8 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa ehdotuspyynnöissä esitettyjen arviointiperusteiden perusteella.

18 artikla

Usean jäsenvaltion ohjelmia koskevat rahoitussäännökset

Yhteisrahoituksen enimmäisosuus on 60 prosenttia usean jäsenvaltion ohjelman tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Lopuista menoista vastaa yksinomaan ehdotuksentekijä.

19 artikla

Hankinnat komission aloitteesta toteutetuissa toimissa

Komission omaan lukuunsa tai yhdessä jäsenvaltioiden kanssa suorittamiin hankintoihin sovelletaan asetuksessa (EU) N:o 966/2012 ja delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1268/2012 vahvistettuja, julkisia hankintoja koskevia sääntöjä.

20 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.           Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän jakson mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia.

2.           Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.           Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi toteuttaa selvityksiä, mukaan lukien paikalla suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013[25] ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96[26] vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko avustussopimuksen, avustuspäätöksen tai unionin varoja koskevan sopimuksen yhteydessä tapahtunut petosta, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

4.           Tämän ohjelman täytäntöönpanosta johtuviin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin sekä muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja tukipäätöksiin on sisällyttävä määräykset, joilla nimenomaisesti annetaan komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet toteuttaa tällaisia tarkastuksia ja selvityksiä toimivaltuuksiensa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

4 jakso

Siirretty säädösvalta ja täytäntöönpanovalta

21 artikla

Siirretty säädösvalta

Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)           erityisesti ohjelman edustavuuden ja merkittävyyden varmistamiseksi tarvittavat erityisedellytykset, joilla kukin 7 artiklassa tarkoitettu ehdotuksentekijä voi esittää ohjelman;

b)           edellytykset, joilla ehdotuksentekijän voidaan 13 artiklasta poiketen sallia toteuttavan itse tiettyjä ohjelman osia;

c)           13 artiklassa tarkoitettujen toimeenpanijoiden kilpailuttamisedellytykset;

d)           yhden jäsenvaltion ohjelmien, tiedotus- ja menekinedistämiskustannusten ja tarvittaessa hallinto- ja henkilöstökustannusten tukikelpoisuutta koskevat erityisedellytykset.

22 artikla

Täytäntöönpanovalta

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä

a)           14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanoa, seurantaa ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

b)           säännöt, jotka koskevat sopimusten tekemistä tämän asetuksen mukaisesti valittujen yhden jäsenvaltion ohjelmien täytäntöön panemiseksi.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

III luku

TOIMIVALLAN SIIRTO SEKÄ TÄYTÄNTÖÖNPANO-, SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

1 jakso

Toimivallan siirto ja täytäntöönpanosäännökset

23 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.           Siirretään komissiolle valta antaa tässä asetuksessa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa tässä asetuksessa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Tämän asetuksen nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

24 artikla

Komitea

1.           Komissiota avustaa [maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) ... annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o XXXX/20.. 162 artiklalla perustettu maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitea.   Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

2 jakso

Kuuleminen, arviointi ja raportoiminen

25 artikla Kuuleminen

Komissio voi tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä kuulla komission päätöksellä 2004/391/EY[27] perustettua maataloustuotteiden menekinedistämisen neuvoa-antavaa ryhmää.

26 artikla

Toimien vaikutuksen arviointi

Komissio vahvistaa asetuksen (EU) N:o …/20.. [KOM(2011)628] 110 artiklassa säädetyn yhteisen maatalouspolitiikan yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen mukaisesti 24 artiklan 2 kohdan nojalla tämän asetuksen mukaisesti rahoitettujen tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien arvioimiseksi yhteisen arviointikehyksen ja indikaattorijärjestelmän.

Kaikkien asianomaisten osapuolten on toimitettava komissiolle kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen toimien vaikutuksen arvioimiseksi.

27 artikla  Kertomus

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta [2020] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

3 jakso

Muutos, siirtymä- ja loppusäännökset

28 artikla Asetuksen (EU) N:o…/20… [KOM(2011)626] muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o .../20... [KOM(2011)626] seuraavasti:

a)           Lisätään 34 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

"Kansallisen strategian on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o XXX* 6 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa määriteltyjen strategisten painopisteiden mukainen.

*        Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o XXX, annettu ..., sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa toteutettavista maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista (EUVL L ....)."

b)           Lisätään 43 artiklaan kohta seuraavasti:

"5.     Edellä 1 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ovat asetuksen (EU) N:o XXX 6 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa määriteltyjen strategisten painopisteiden mukaiset."

29 artikla

Valtiontuet

Poiketen siitä, mitä [maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston] asetuksen (EU) N:o XXX/20... [(KOM(2011)626)] 146 artiklassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1184/2006[28] 3 artiklassa säädetään, ja perussopimuksen 42 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla, perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei sovelleta jäsenvaltioiden tämän asetuksen ja sen säännösten mukaisesti suorittamiin maksuihin eikä veroluonteisista tai pakollisista maksuista saatuun jäsenvaltioiden rahoitusosuuteen niiden ohjelmien osalta, joille voidaan myöntää unionin tukea perussopimuksen 42 artiklan toisen kohdan nojalla ja jotka komissio on valinnut tämän asetuksen mukaisesti.

30 artikla Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 3/2008.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

31 artikla

Siirtymäjärjestelyt

Siirretään komissiolle valta antaa 23 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla varmistetaan siirtyminen asetuksen (EY) N:o 3/2008 säännöksistä tämän asetuksen säännöksiin.

32 artikla

Voimaantulo ja soveltamispäivä

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

[Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ...]

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE

Artiklassa 30 tarkoitettu VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EY) N:o 3/2008 || Tämä asetus

1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta 1 artiklan 1 kohdan toinen alakohta 1 artiklan 2 kohta 2 artikla 3 ja 4 artikla 5 artikla 6 artiklan 1 kohta 6 artiklan 2 kohta 7 artikla 8 artikla 9 artikla 10 artikla 11 artikla 12 artiklan 1 kohta 12 artiklan 2 kohta 13 artiklan 1 kohta 13 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta 13 artiklan 2 kohdan toinen alakohta 13 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta 13 artiklan 3, 4 ja 5 kohta 13 artiklan 6 kohta 14 artikla 15 ja 16 artikla 17 artikla 18 artikla 19 artikla 20 artikla || 1 artikla 4 artiklan 3 kohdan a alakohta 4 artiklan 1 ja 2 kohta 2 ja 3 artikla 5 artikla 8 artiklan 2 kohta 7 artikla --- --- 12 ja 17 artikla --- 10 artikla 13 artikla --- 14 artikla 16 artiklan 1 kohdan b alakohta 15 artiklan 1 kohta 15 artiklan 2 kohta --- --- 29 artikla 15 artiklan 6 kohta ja 16 artiklan 2 kohta 23 ja 24 artikla 25 artikla 27 artikla 30 artikla 32 artikla

Asetus (EY) N:o 3/2008 mukautettuna Lissabonin sopimuksen määräyksiin asetusehdotuksen (EU) N:o XXX/20.. [COM(2011)663] mukaisesti || Tämä asetus

1 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta 1 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta 1 artiklan 2 kohta 1 artiklan 3 kohta 1 artiklan 4 kohta 2 artikla 3 ja 4 artikla 5 artikla 6 artiklan 1 kohta 6 artiklan 2 kohta 7 artikla 8 artikla 9 artikla 10 artikla 11 artikla 12 artiklan 1 kohta 12 artiklan 2 ja 3 kohta 13 artiklan 1 kohta 13 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta 13 artiklan 2 kohdan toinen alakohta 13 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta 13 artiklan 3, 4 ja 5 kohta 13 artiklan 6 kohta 13 artiklan 7 kohta 13 artiklan 8 kohta 13 artiklan 9 kohta 14 artikla 15 a artikla 16 a artikla 16 b artikla 17 artikla 18 artikla 19 artikla 20 artikla || 1 artikla 4 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 2 kohta 4 artiklan 1 ja 2 kohta 8 artiklan 2 kohta --- 2 ja 3 artikla 5 artikla 8 artiklan 2 kohta 7 artikla --- --- 12, 17 ja 18 artikla --- 10 artikla 13 ja 19 artikla, 21 artiklan b alakohta --- 14 artikla 16 artiklan 1 kohdan b alakohta 15 artiklan 1 kohta 15 artiklan 2 kohta --- --- 29 artikla 11 artikla 15 artiklan 5 kohta 22 artikla 15 artiklan 6 kohta ja 16 artiklan 2 kohta --- 23 artikla 24 artikla 25 artikla 27 artikla 30 artikla 32 artikla

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen nimi

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[29]

Toimintalohko Otsakkeen 2 osasto 05

1.3.        Ehdotuksen luonne

X Ehdotus liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[30].

X Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

Ehdotus on jatkoa käynnissä olevaan toimeen; käyttöön otetaan uusia osatekijöitä.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotiset strategiset tavoitteet, joiden saavuttamista ehdotus tukee

Ehdotuksella pyritään edistämään resurssitehokkuutta, jonka ansiosta voitaisiin saavuttaa EU:n maatalouden ja maaseudun kehittämisen älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti.

Eurooppalainen menekinedistämispolitiikka pyrkii yhtenä yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) välineistä YMP:n uudistuksen vuotta 2020 varten asetettuihin tavoitteisiin ja erityisesti vahvistamaan eurooppalaisen maatalouden kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite

Parantaa maatalousalan kilpailukykyä ja lisätä sen arvo-osuutta elintarvikeketjussa

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä:

05 02 Maatalousmarkkinoiden interventiot

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Ehdotuksen mukaan menekinedistämispolitiikassa noudatetaan kokonaisstrategiaa, jonka avulla kolmansissa maissa esiintyviin taloudellisiin mahdollisuuksiin voidaan vastata kohdennetusti ja tehokkaasti esimerkiksi vapaakauppasopimusten yhteydessä, ja samalla antaa tietoa eurooppalaisten maataloustuotteiden hyvistä ominaisuuksista.

Menekinedistämisstrategiassa määritellään välitettävät viestit, joissa korostetaan erityisesti YMP:n ominaispiirteitä, kuten kestäviä tuotantomenetelmiä ja laatujärjestelmiä.

Ehdotuksen työllistävät vaikutukset liittyvät sen odotettuihin taloudellisiin vaikutuksiin. Samalla kuitenkin edistetään maatalous- ja elintarvikealan työpaikkojen säilymistä etenkin pk-yrityksissä, jotka ovat strategiassa etusijalla ja joiden osuus maatalouselintarvikealan yrityksistä on 99 prosenttia ja työpaikoista 63 prosenttia.

Ohjelmien valintaa ja hallintoa yksinkertaistetaan, ja ne toteutetaan vastaisuudessa komission tasolla (ilman jäsenvaltioiden välikätenä toimimista). Sen vuoksi sellaisten ohjelmien, joihin osallistuu organisaatioita EU:n eri maista (ns. usean maan ohjelmat) ja joiden eurooppalainen lisäarvo on suuri, lukumäärän odotetaan lisääntyvän.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

On laadittu kolme indikaattoritasoa, jotka perustuvat tavoitteisiin:

Vaikutusindikaattorit:

–        eurooppalaisen maatalouden kauppatasapaino

–        maataloustulot

Tulosindikaattorit:

–        eurooppalaisten maataloustuotteiden vienti

–        eurooppalaisiin laatujärjestelmiin kuuluvan tuotannon arvo ja luonnonmukaisen maatalouden merkitys (indikaattorit mittaavat strategian onnistumista välillisesti)

 –       ensisijaiset aiheet)

–        tuotteiden kuluttajissa synnyttämä mielikuva (kyselyt, Eurobarometri-raportit)

Tuotosindikaattorit:

–        ohjelmien lukumäärä (sisämarkkinat/muut maat)

–        uudet tuensaajat (uusien ehdotuksentekijöiden määrä suhteessa ehdotuksentekijöiden kokonaismäärään)

–        usean maan ohjelmien lukumäärä

1.5.        Ehdotuksen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Suurin ongelma on maatalousalan kilpailukykyyn kohdistuva kasvava paine, joka johtuu kolmesta eri tekijästä:

–        eurooppalaisiin maataloustuotteisiin kohdistuva kolmansien maiden voimakas kilpailu

–        EU:n maanviljelijöille asetetut kasvavat vaatimukset ja maatalousekonomian kustannukset EU:ssa.  Esimerkiksi vuosina 2000–2012 maataloushinnat nousivat maailmanmarkkinoilla 82 prosenttia, energian hinta 261 prosenttia ja lannoitteiden hinta 286 prosenttia. Ala onkin epävakaampi kuin koskaan kolmeen vuosikymmeneen.

–        EU:n maataloustuotteiden hyviä ominaisuuksia ei tunneta etenkään sisämarkkinoilla. Suurin osa eurooppalaisista esimerkiksi katsoo, että Euroopan unionin ensisijaisena tavoitteena maatalouden ja maaseudun kehittämisen osalta on varmistaa, että maataloustuotteet ovat laadukkaita, terveitä ja vaarattomia. Kuitenkin ainoastaan 14 eurooppalaisista tuntee SAN-[31]/SMM-tunnukset[32], jotka ovat sentään tärkein unionin eurooppalaisista laatujärjestelmistä.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Yhteinen maatalouspolitiikka on todellinen eurooppalainen politiikka. Sen sijaan, että jäsenvaltioilla olisi 28 erillistä maatalouspolitiikkaa, ne kokoavat varansa yhteen ja toteuttavat yhtä eurooppalaista politiikkaa, jolla on yhteinen talousarvio ja yhteiset säännöt, jotka koskevat myös menekinedistämistä. EU:n tasolla toteutettavalla toimella on erityisesti sisämarkkinoilla merkittävä kerrannaisvaikutus, jolla (a) helpotetaan sellaisten yleisluonteisten tiedotustoimien käyttöönottoa, joita jäsenvaltiot tai yritykset toteuttavat nykyisin vähän – ja vielä vähemmän nykyisessä talouskriisissä, ja (b) voidaan toteuttaa monien maiden ohjelmia, joista jäsenvaltiot voivat vaihtaa kokemuksia ja saada mittakaavaetuja.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

YMP:ssa on aina toteutettu tiedotus- ja menekinedistämistoimia. YMP:ssa on vuodesta 1999 lähtien tuettu eurooppalaista maatalous- ja maatalouselintarvikealaa koskevia tiedotus- ja menekinedistämistoimia sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa maataloustuotteita koskevan horisontaalisen tiedotus- ja menekinedistämisjärjestelmän kautta.

Monet seikat osoittavat, että eurooppalaisella menekinedistämispolitiikalla on myönteinen vaikutus, ja tavallaanhan YMP:n korkeita standardeja tuotannossaan noudattavat eurooppalaiset maataloustuottajat saavat sen kautta korvausta ponnisteluistaan.

–        Euroopan tilintarkastustuomioistuin teki vuonna 2009 tarkastuksen, joka koski tiedotus- ja menekinedistämistoimien tehokkuutta ja menojen sääntöjenmukaisuutta. Euroopan tilintarkastustuomioistuin antoi järjestelmälle positiivisen arvion, joskin sen vaikutuksia on vaikea arvioida määrällisesti[33];

–        Nykyjärjestelmän tilannetta kartoitetaan myös sitä koskevan arviointitutkimuksen päätelmissä[34];

Yhdysvaltain maatalousministeriön tekemässä markkinoiden kehittämisohjelmien kustannustehokkuutta käsittelevässä tutkimuksessa (vaikka se koskeekin toista julkista politiikkaa) arvioidaan, että Yhdysvaltain maatalousvienti lisääntyy 35 dollarilla jokaista lisädollaria kohden, joka käytetään menekinedistämisohjelmissa, ja että menekinedistämisen julkisten määrärahojen leikkaaminen 50 prosentilla vähentäisi maatalousvientiä arviolta noin 9 miljardilla dollarilla. Vaikka näiden suhteiden arvoja ei voida taata, on kuitenkin mielenkiintoista panna merkille niiden voittopuolinen positiivisuus, joka vahvistaa, että maataloustuotteita koskevan julkisen tiedotus- ja menekinedistämispolitiikan arvo on positiivinen[35].

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Ehdotuksessa vahvistetaan eri alojen ominaispiirteet huomioon ottaen tämän horisontaalisen menekinedistämisjärjestelmän ja nykyisten YMP:ssa sovellettavien alakohtaisten tiedotus- ja menekinedistämispolitiikkojen synergiaa ja luodaan yhteinen tiedotus- ja menekinedistämisstrategia, jossa on myös kaikille menekinedistämistoimille yhteiset visuaaliset ja sisällölliset elementit.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Määräaikainen ehdotus

– ¨ Ehdotus voimassa ... …

– ¨ Rahoitusvaikutukset alkavat ... ja päättyvät ...

X Ehdotuksen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Käynnistysvaihe alkaa... ja päättyy ... (Ks. 3.2.1 kohta)

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[36]

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

– ¨ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään 

– X  toimeenpanovirastoja

X Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Välillinen hallinnointi, jossa talousarvion toteuttamistehtäviä on siirretty:

– ¨ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– ¨ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– ¨ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– ¨ varainhoitoasetuksen 208 ja 209 artiklassa tarkoitetuille elimille

– ¨ julkisoikeudellisille yhteisöille

– ¨ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨ jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja jotka antavat riittävät rahoitustakuut

– ¨ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä

– Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset

Nykyisellään järjestelmää hallinnoidaan sekä yhteisesti (ohjelmien toteuttamiseen liittyvät tärkeimmät menot) että suoraan keskitetysti (komission aloitteesta toteutetut tiedotus- ja menekinedistämistoimet).

Hallintotavoiksi ehdotetaan yhteistä hallinnointia ja suoraa hallinnointia.

Komissio aikoo asetuksen (EY) N:o 58/2003 3 artiklan 4 kohdan säännösten mukaisesti ulkoistaa toimeenpanovirastolle eräitä tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien suoraan hallinnointiin koskevia toimia erityisesti usean maan ohjelmissa. Tarkoituksena on varmistaa tehokkaampi toiminta ja vahvistaa EU:n näkyvyyttä maataloustuotteita koskevissa tiedotus- ja menekinedistämistoimissa.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Lainsäädännössä säädetään ohjelmien arvioinnista. Nykyisellään arviointeja tehdään vuosittain, ja niiden lisäksi tehdään ohjelman lopussa loppuarviointi. Toimien vaikutuksen arvioimiseksi luodaan yhteiset puitteet, jotka ovat yhdenmukaiset YMP:aan sovellettavan yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen kanssa.

Tiedotus- ja menekinedistämistoimien arvioinnin lisäksi  järjestelmälle tehdään säännöllisesti ulkopuolisia arviointeja.

Komissio antaa parlamentille ja neuvostolle kertomuksen järjestelmän täytäntöönpanosta viimeistään 31. joulukuuta [2020],

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Maataloustuotteita koskeva tiedotuksen ja menekinedistämisen horisontaalinen järjestelmä on ollut olemassa vuodesta 2000. Sitä valvotaan säännöllisesti, ja seuranta- ja valvontamenettelyjä mukautetaan tarvittaessa. AGRI-pääosaston tekemissä säännönmukaisuutta koskevissa tarkastuksissa ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa on havaittu, että tiedotus- ja menekinedistämistoimenpiteiden osalta havaitut pääasialliset riskit liittyvät siihen, että eräiden menojen luonne on aineeton ja että toimia toteutetaan Euroopan unionin rajojen ulkopuolella.

2.2.2.     Tiedot sisäisestä valvontajärjestelmästä

Riskien rajoittamiseksi vahvistetaan valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa, valvontaa ja arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Komissio laatii erityisesti menettelyt parhaiden ohjelmien valitsemiseksi ja antaa niistä säädökset. Se myös vahvistaa toimien kustannusten tukikelpoisuutta koskevat erityisedellytykset ja voi menojen luonteen mukaan säätää kiinteämääräisistä summista, kustannustaulukoista jne. Se ottaa huomioon, miten erikoistuneet toimeenpanovirastot toteuttavat ohjelmia, myös Euroopan unionin ulkopuolella. Kummankin talousarviohallintotavan osalta vahvistetaan valvontaa koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Yhteisessä hallinnoinnissa valvontakehys perustuu YMP:n yleisiin valvontaa koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin, sellaisina kuin ne ovat tarkistettuina uudistuksen yhteydessä (KOM(2011)628); erityisesti otetaan huomioon maksajaviraston päälliköltä vuosittain vaadittava tarkastuslausuma.

Suorassa hallinnoinnissa avustusten valvontakehys perustuu varainhoitoasetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 yksityiskohtaisiin sääntöihin; erityisesti otetaan huomioon komission sisäisen tarkastuksen vähimmäisnormien täytäntöönpano, kaikkien hakemusten ennakkotarkastukset, kustannuslaskentamenetelmien ennakkotarkastukset ja hakemuksista poimitun otoksen jälkitarkastukset.

Menekinedistämisohjelmien hallintotehtävien ulkoistamisen yhteydessä komissio soveltaa myös toimeenpanovirastojen osalta vaadittuja valvontatoimenpiteitä varainhoitoasetuksen 65 artiklan mukaisesti. Komissio valvoo toimeenpanovirastoa ja varmistaa, että se täyttää tavoitteet sille tehtäväksi annettujen toimien valvonnan osalta. Tästä valvonnasta säädetään vastaavan pääosaston ja viraston välistä yhteistyötä koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä.

Komissio tekee tarkastukset käyttäen riskeihin perustuvaa lähestymistapaa varmistaakseen, että sen tarkastukset kohdennetaan suurimman riskin aloille.

2.2.3.     Arvio tarkastusten kustannustehokkuudesta ja odotettavissa olevasta virheriskin tasosta

Tiedotus- ja menekinedistämistoimenpiteisiin sovelletaan aina maataloustukirahaston menojen nykyistä hallinto- ja valvontajärjestelmää.

Jäsenvaltioille aiheutuvia valvontakustannuksia analysoidaan YMP:n uudistusta koskeviin lainsäädäntöehdotuksiin (COM(2011)626) liittyvän vaikutustenarvioinnin liitteessä 8. 

Komissiolle aiheutuvat kustannukset lisääntyvät nykyisestä, koska menot ja erityisesti suoraan hallinnoituihin ohjelmiin liittyvät menot lisääntyvät (muun muassa yhteisen hallinnoinnin nykymenot kaksinkertaistuvat).

Usean maan ohjelmien suora hallinnointi on uusi piirre tässä järjestelmässä. Valvontakustannuksista voidaan tehdä vain arvio saman luonteisen ohjelman valvontakustannusten perusteella. Esimerkkinä voidaan mainita yritysten kilpailukykyä ja pk-yrityksiä koskeva ohjelma (KOM(2011)834).

Ehdotuksen ei arvioida nostavan maataloustukirahaston virheprosenttia.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

YMP:n uudistusta koskevassa lainsäädäntöpaketissa, erityisesti ehdotuksessa yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annettavaksi asetukseksi, pidetään tavoitteena säilyttää nykyiset yksityiskohtaiset, maksajavirastojen soveltamat valvonta- ja seuraamusjärjestelmät, jotka perustuvat kutakin tukijärjestelmää varten luotuihin yhteisiin peruspiirteisiin ja erityissääntöihin, sekä vahvistaa niitä. YMP:n rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskevaa asetusta sovelletaan myös tulevaan menekinedistämispolitiikkaa koskevaan asetukseen.

Valvontajärjestelmissä säädetään yleensä tukihakemusten kattavista 100-prosenttisista hallinnollisista tarkastuksista, muiden tietokantojen kanssa tehtävistä ristiintarkastuksista silloin, kun niitä pidetään asianmukaisina, sekä tiettyä tukiennakoihin liittyvien toimien vähimmäismäärää koskevista paikalla tehtävistä tarkastuksista riippuen kyseiseen järjestelmään liittyvästä riskistä. Jos näissä paikalla tehtävissä tarkastuksissa havaitaan suuri määrä sääntöjenvastaisuuksia, on tehtävä lisätarkastuksia.

Lisäksi YMP:n uudistusta koskevassa paketissa asetetaan tavoitteeksi, että jäsenvaltiot ehkäisevät, havaitsevat ja oikaisevat sääntöjenvastaisuudet ja petokset, määräävät unionin tai kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuja tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhtaisia seuraamuksia ja perivät takaisin sääntöjenvastaisesti suoritetut maksut korkoineen. Siinä esitetään sääntöjenvastaisiin maksuihin sovellettavaa automaattista tilien tarkastamis- ja hyväksymisjärjestelmää, jonka mukaan asianomaisen jäsenvaltion on vastattava takaisin perimättä jääneistä määristä, jos perintää ei ole toteutettu neljän vuoden kuluessa perintäpyynnön päivästä tai kahdeksan vuoden kuluessa oikeuskäsittelyn tapauksessa. Tämä järjestelmä luo jäsenvaltioille voimakkaan kannustimen periä sääntöjenvastaiset maksut takaisin mahdollisimman nopeasti. Toimeenpanoviraston on tulevan menekinedistämispolitiikan hallintoon liittyvien ulkoistettujen tehtävien osalta myös raportoitava mahdollisista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista komissiolle sekä tapauskohtaisesti että säännöllisen raportointinsa yhteydessä.

Tiukka valvontajärjestelmä on tarpeen etenkin siitä syystä, että menekinedistämistoimien toteutus annetaan toimeenpanijan tehtäväksi, jonka kanssa vain tuensaajilla on sopimussuhde. Koska toimeenpanijat ovat kaupallisia yhteisöjä, joilla on oikeus tehdä voittoa, on ehdottomasti varmistettava, että toimien täytäntöönpano on sääntöjenmukaista.

3.           EHDOTUKSEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………...……………] || JM/EI-JM ([37]) || EFTA-mailta[38] || ehdokas­mailta[39] || kolman­silta mailta || varain­hoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa ala­kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

2. || 05 02 10 01 – Menekinedistämistoimenpiteet — Jäsenvaltioiden suorittamat maksut 05 02 10 02 – Menekinedistämistoimenpiteet — Unionin suorittamat suorat maksut || EI-JM JM || EI EI || EI EI || EI EI || EI EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­rahalaji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………...……………] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

2. || 05 01 04 xx – Toimeenpanovirasto || EI-JM || EI || EI || EI || EI

Huomautukset:

Komissio aikoo siirtää osan täytäntöönpanosta toimeenpanovirastolle. Tällöin budjettikohtia luodaan osastoon 05.

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

miljoonaa euroa

Moniv. rahoituskehyksen otsake || 2. || Kestävä kasvu: luonnonvarat Enimmäismäärä ”Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet"

Pääosasto: AGRI (*) || || || 2014[40] || 2015[41] || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 ||  -

ŸToimintamäärärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

05 02 10 01 || Sitoumukset || (1) || 0,0 || 0,0 || 4,0 || 5,0 || 9,0 || 36,0 || 36,0 || 90,0

Maksut || (2) || 0,0 || 0,0 || 4,0 || 5,0 || 9,0 || 36,0 || 36,0 || 90,0

05 02 10 02 || Sitoumukset || (1a) || 0,5 || 0,5 || 15,0 || 54,0 || 90,0 || 103,0 || 103,0 || 366,0

Maksut || (2 a) || 0,2 || 0,2 || 0,5 || 12,7 || 31,1 || 58,6 || 84,2 || 187,5

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[42] || || || || || || || ||

05 01 04 xx || || (3) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

AGRI-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 0,5 || 0,5 || 19,0 || 59,0 || 99,0 || 139,0 || 139,0 || 456, 0

Maksut || = 2+2a +3 || 0,2 || 0,2 || 4,5 || 17,7 || 40,1 || 94.6 || 120,2 || 277,5

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 0,5 || 0,5 || 19,0 || 59,0 || 99,0 || 139,0 || 139,0 || 456,0

Maksut || (5) || 0,2 || 0,2 || 4,5 || 17,7 || 40,1 || 94,6 || 120,2 || 277,5

ŸTiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 2 määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 0,5 || 0,5 || 19,0 || 59,0 || 99,0 || 139,0 || 139,0 || 456,0

Maksut || =5+ 6 || 0,2 || 0,2 || 4,5 || 17,7 || 40,1 || 94,6 || 120,2 || 277,5

(*) Huomautukset:

– Esitetyt määrät ovat arvioita rahoitusvaikutuksen lisääntymisestä vuoden 2013 talousarvioon verrattuna.  Määrien jakautumista budjettikohtiin saatetaan mukauttaa ohjelmien täytäntöönpanon mukaan.

Komissio aikoo siirtää osan täytäntöönpanosta toimeenpanovirastolle vuodesta 2016 alkaen. Arvioitujen kustannusten määriä ja jakautumista saatetaan joutua mukauttamaan vahvistetun delegointitason mukaan.

Tiedoksi: arvio kokonaismenoista || || || || || || || || || || || ||

|| || || || || || || || || || || || miljoonaa euroa

varainhoitovuosi || || || || || || talous­arvio 2013 || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Yhteen­sä                                 2014-2020

|| || || || || || || || || || || || || || ||

05 02 10 01 – Menekinedistämistoimenpiteet - Jäsenvaltioiden suorittamat maksut || || 60,0 || 60,0 || 60,0 || 64,0 || 65,0 || 69,0 || 96,0 || 96,0 || 510,0

05 02 10 02 – Menekinedistämistoimenpiteet - Unionin suorittamat suorat maksut || Sitoumukset || 1,0 || 1,5 || 1,5 || 16,0 || 55,0 || 91,0 || 104,0 || 104,0 || 373,0

|| || || || || || Maksut || 1,1 || 1,4 || 1,4 || 1,6 || 13,9 || 32,2 || 59,8 || 85,4 || 195,5

|| || || || || || || || || || || || || || ||

05 01 04 XX – Toimeenpanopanovirasto || || || || || || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

|| || || || || || || || || || || || || || ||

YHTEENSÄ || || || || || || Sitoumukset || 61,0 || 61,5 || 61,5 || 80,0 || 120,0 || 160,0 || 200,0 || 200,0 || 883,0

|| || || || || || Maksut || 61,1 || 61,4 || 61,4 || 65,6 || 78,9 || 101,2 || 155,8 || 181,4 || 705,5

Moniv. rahoituskehyksen otsake: || 5 || "Hallintomenot" (suhteessa vuoden 2013 talousarvioon)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

Pääosasto: AGRI ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,019 || 0,099 || -0,499 || -0,147 || 0,188 || 0,675 || 0,922 || 1,257

Ÿ Muut hallintomenot || 0,000 || 0,000 || 0,002 || 0,006 || 0,003 || -0,001 || -0,001 || 0,009

AGRI-pääosasto YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,019 || 0,099 || -0,497 || -0,141 || 0,191 || 0,674 || 0,921 || 1,266

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEEN 5 määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,019 || 0,099 || -0,497 || -0,141 || 0,191 || 0,674 || 0,921 || 1,266

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

 Moniv. rahoituskehyksen OTSAKKEIDEN 1–5 määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,519 || 0,559 || 18,501 || 58,583 || 99,188 || 139,675 || 139,922 || 457,266

Maksut || 0,219 || 0,299 || 4,003 || 17,559 || 40,291 || 95,274 || 121,122 || 278,766

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨ Ehdotus ei edellytä toimintamäärärahoja.

– X Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa

Tavoitteet ja tuotokset || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[43] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Lukumäärä || Kus­tan­nus || Luku­määrä yhteensä || Kus­tan­nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE[44] || Parantaa maatalousalan kilpailukykyä ja lisätä sen arvo-osuutta elintarvikeketjussa

Tuotos[45] || Ohjelmien lukumäärä (sisämarkkinat/kolmannet maat) || || || || || || || || || || || || || || || ||

Tuotos45 || Uudet tuensaajat (uusien ehdotuksentekijöiden määrä suhteessa ehdotuksentekijöiden kokonaismäärään) || || || || || || || || || || || || || || || ||

Tuotos45 || Usean maan ohjelmien lukumäärä || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || || || || || || || || || || || || || || ||

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– X Ehdotus edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEEN­SÄ

Moniv. rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 2,508 || 2,588 || 1,990 || 2,342 || 2,677 || 3,164 || 3,411 || 18,680

Muut hallintomenot || 0,110 || 0,110 || 0,111 || 0,116 || 0,113 || 0,109 || 0,109 || 0,778

Moniv. rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 2,618 || 2,698 || 2,101 || 2,458 || 2,790 || 3,273 || 3,520 || 19,458

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5[46] sisältymättömät || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || ||

YHTEENSÄ (*) || 2,618 || 2,698 || 2,101 || 2,458 || 2,790 || 3,273 || 3,520 || 19,458

(*) Näitä lukuja voidaan joutua muuttamaan suunnitellun ulkoistamisprosessin perusteella.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus ei edellytä henkilöresursseja.

– X  Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 ||

|| Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 19 || 19,5 || 13,7 || 15,3 || 17,1 || 20,1 || 21,6 ||

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || ||

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[47]

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0 || 0,2 || 2,6 || 4,6 || 6,0 || 7,3 || 8,0 ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy [48] || - päätoimipaikassa || || || || || || || ||

|| - EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: CA, END, INT) || || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: CA, END, INT) || || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ (*) || 19 || 19,7 || 16,3 || 19,9 || 23,1 || 27,4 || 29,6 ||

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

(*) Tämä ehdotus liittyy ohjelmiin, joiden osalta täytäntöönpanotehtäviä siirretään toimeenpanovirastolle. Näitä lukuja saatetaan siksi joutua muuttamaan määritellyn delegointitason perusteella.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Maataloustuotteita koskevan tiedotus- ja menekinedistämispolitiikan täytäntöönpano

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– X  Ehdotus on vuosien 2014–202 monivuotista rahoituskehystä koskevien ehdotusten mukainen.

– ¨  Ehdotus edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Huomautukset:

Vuosien 2014–2020 monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa[49] suorien tukien määrärahat ja markkinoihin liittyvät menot ovat YMP:n ensimmäisessä pilarissa. Komissio otti kaiken varalta huomioon 8. helmikuuta 2013 annetut monivuotista rahoituskehystä koskevat Eurooppa-neuvoston päätelmät. Jos monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus hyväksytään, menekinedistämistoimenpiteiden rahoitus tapahtuu Eurooppa-neuvoston 8.2.2013 sopimien maataloustukirahaston määrien mukaisesti.

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– Ehdotuksen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– X Ehdotuksen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Unionin rahoitusosuus ohjelman toimenpiteissä esitetään asetusluonnoksen 11 artiklassa. Tässä vaiheessa ulkopuolisten tahojen rahoitusosuuksia ei voida arvioida, koska ne vaihtelevat 11 artiklassa määriteltyjen edellytysten mukaan.

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– X  Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨            vaikutukset omiin varoihin

– ¨            vaikutukset sekalaisiin tuloihin

[1]               Lähde: CIAA:n vuosikertomus 2010.

[2]               Kaakkois-Aasian valtioiden liitto.

[3]               Raportti "What Asia wants Long-term food consumption trends in Asia", Australian Bureau of Agricultural and Resource Economics and Sciences, lokakuu 2013.

[4]               Lähde: Centre for Economic Policy Research (2013): Reducing Transatlantic Barriers to Trade and Investement – An Economic Assessment (laadittu TRADE-pääosastolle), Lontoo.

[5]               Lähde: Copenhagen Economics (2010): Assessment of Barriers to Trade and Investment between the EU and Japan (loppuraportti TRADE-pääosastolle).

[6]               Neuvoston asetus (EY) N:o 2826/2000, annettu 19 päivänä joulukuuta 2000, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla (EYVL L 328, 23.12.2000, s. 2) ja neuvoston asetus (EY) N:o 2702/1999, annettu 14 päivänä joulukuuta 1999, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja myynninedistämistoimista kolmansissa maissa (EYVL L 327, 21.12.1999, s. 7).

[7]               Neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa (EUVL L 3, 5.1.2008, s. 1).

[8]               Komission asetus (EY) N:o 501/2008, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2008, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 147, 6.6.2008, s. 3).

[9]               Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

[10]             KOM(2011) 500, kohta 6.1.3.

[11]             Neuvoston asetus (EY) N:o 58/2003, annettu 19 päivänä joulukuuta 2002, tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta (EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1).

[12]             Asetus (EU) N:o […].

[13]             EUVL C , , s. .

[14]             EUVL C , , s. .

[15]             Neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa (EUVL L 3, 5.1.2008, s. 1).

[16]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1).

[17]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.).

[18]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o XXX/20.. maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (YMJ-asetus) (EUVL ...).

[19]             Kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä [...] annettu asetus (EU) N:o [KOM(2011)416] (EUVL …...).

[20]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16).

[21]             Neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2007, luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä (EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1).

[22]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 228/2013, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2013, unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 23/2006 kumoamisesta (EUVL L 78, 20.3.2013, s. 23).

[23]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 966/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta (EYVL L 298, 26.10.2012, s. 1).

[24]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o ... maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä (EUVL ...).

[25]             Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1–22).

[26]             Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

[27]             Komission päätös 2004/391/EY, tehty 23 päivänä huhtikuuta 2004, yhteiseen maatalouspolitiikkaan kuuluvia kysymyksiä käsittelevistä neuvoa-antavista ryhmistä (EUVL L 120, 24.4.2004, s. 50).

[28]             Neuvoston asetus (EY) N:o 1184/2006, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2006, tiettyjen kilpailusääntöjen soveltamisesta maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan annettu (EUVL L 214, 4.8.2006, s. 7).

[29]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[30]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

[31]             Suojattu alkuperänimitys

[32]             Suojattu maantieteellinen merkintä

[33]             Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 10/2009 "Maataloustuotteita koskevat tiedotus- ja menekinedistämistoimet" yhteenvedon V kohta.

[34]             http://ec.europa.eu/agriculture/eval/reports/promotion/index_en.htm

[35]             http://www.wheatworld.org/wp-content/uploads/trade-global-insight-map-report-march2010-20100423.pdf

[36]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[37]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[38]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto

[39]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[40]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. Arviot perustuvat siihen oletukseen, että täytäntöönpano alkaa vuonna 2016.

[41]             Vuoden 2015 luvut (järjestelmä ennen uudistusta) esitetään alustavasti samanlaisina kuin vuoden 2014 luvut ja rajoittamatta vuoden 2015 talousarvioesityksessä vuodelle 2015 esitettäviä yksityiskohtaisia arvioita.

[42]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[43]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[44]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

[45]             Yhteinen seuranta- ja arviointikehys laaditaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen (EU) N:o [xxx/xxxx] [YMP:n horisontaalinen asetus] 110 artiklassa säädetyn YMP:aan sovellettavan yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen mukaisesti, ja sen vuoksi indikaattoritaulukoita täydennetään myöhemmin.

[46]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[47]             CA=sopimussuhteinen toimihenkilö; INT=vuokrahenkilöstö  JED=nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä); LA= paikallinen toimihenkilö; SNE=kansallinen asiantuntija

[48]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[49]             KOM(2011) 500, 29.6.2011.