PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN TAUSTA

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Komissio ehdotti 13. helmikuuta 2008 antamassaan tiedonannossa Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvien tulevien toimien valmistelu[1] maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (Entry/Exit System, EES) perustamista. Tällaisen järjestelmän olennainen osa on sähköinen rekisteri, joka sisältää tiedot kaikkien lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöpäivistä ja -paikoista.

Ehdotus kirjattiin myös Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymään Tukholman ohjelmaan[2].

Eurooppa-neuvoston kehotettua 23. ja 24. kesäkuuta 2011 pitämässään kokouksessa kiirehtimään älykkäitä rajoja koskevaa työtä, toisin sanoen maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmää (EES) sekä rekisteröityjen matkustajien ohjelmaa (Registered Traveller Programme, RTP) koskeviin lainsäädäntöehdotuksiin liittyvää työtä[3], komissio julkaisi 25. lokakuuta 2011 tiedonannon EES:n ja RTP:n toteutusvaihtoehdoista[4].

Tämä ehdotus esitetään kyseisten kahden uuden järjestelmän toimintaa koskevista syistä yhdessä kahden muun ehdotuksen kanssa, jotka koskevat rekisteröityjen matkustajien ohjelman perustamista sekä ulkorajoilla sijaitsevissa rajanylityspaikoissa suoritettavia tarkastuksia ja ulkorajojen valvontaa koskevan yhteisön säännöstön (Schengenin rajasäännöstö)[5] muuttamista. Kummastakin järjestelmästä esitetään vaikutusten arviointi.

· Yleinen tausta

Schengenin rajasäännöstön mukaan ulkorajan ylittäville EU:n kansalaisille ja muille unionin lainsäädännön mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluville henkilöille (esim. EU:n kansalaisten perheenjäsenet) tehdään sekä maahantulon että maastalähdön yhteydessä ns. vähimmäistarkastus, johon kuuluu henkilöllisyyden toteaminen matkustusasiakirjojen perusteella. Kaikille muille kolmansien maiden kansalaisille on sen sijaan tehtävä maahantulon yhteydessä ns. perusteellinen tarkastus, jonka yhteydessä määritetään oleskelun tarkoitus sekä se, onko henkilöllä riittävät varat oleskelun rahoittamiseen. Lisäksi tehdään haku Schengenin tietojärjestelmään (SIS) ja kansallisiin tietokantoihin.

Schengenin rajasäännöstöön ei sisälly säännöksiä, joissa edellytettäisiin, että matkustajien liikkeistä rajojen yli olisi pidettävä kirjaa. Tällä hetkellä ainoa tapa merkitä maahantulo- ja maastalähtöpäivämäärät on matkustusasiakirjojen leimaaminen. Sekä rajavartijat että maahanmuuttoviranomaiset voivat hyödyntää leimoja kolmannen maan kansalaisen Schengen-alueella oleskelun keston laskemiseen. Oleskelun kesto ei saa ylittää 90 päivää 180 päivän pituisella jaksolla. Muita rajanylityspaikoilla käytettävissä olevia toimenpiteitä ja välineitä, kuten tietokantoja (SIS ja viisumitietojärjestelmä VIS), joiden käyttö on pakollista maahantulon mutta ei maastalähdön yhteydessä, ei ole tarkoitettu rajanylitysten kirjaamiseen, eikä niihin sisälly tällaista toimintoa. VIS-järjestelmän päätarkoitus on mahdollistaa viisumihakemushistorian todentaminen ja todentaa maahantulon yhteydessä, onko viisumin rajalla esittävä henkilö se, jolle viisumi on myönnetty.

Käytettävissä ei tällä hetkellä ole sähköistä menetelmää sen tarkistamiseksi, missä ja milloin kolmannen maan kansalainen on saapunut Schengen-alueelle tai lähtenyt sieltä. Kolmansien maiden kansalaisten laillisen oleskelun valvontaa vaikeuttaa myös leimojen käyttö ja laatu (esim. luettavuus, oleskelun keston pitkällinen laskemisprosessi ja väärentäminen).

Näistä syistä käytettävissä ei ole yhdenmukaista EU:n laajuista rekisteriä matkustajien tulosta Schengen-alueelle ja sieltä lähtemisestä. Sen myötä jäsenvaltioilla ei ole luotettavaa keinoa määrittää myöskään sitä, onko kolmannen maan kansalainen ylittänyt oleskeluoikeutensa. Kolmellatoista jäsenvaltiolla[6] on käytössä oma kansallinen maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmänsä, jolla ne keräävät matkustajista aakkosnumeerisia tietoja. Kaikissa näissä kolmessatoista jäsenvaltiossa järjestelmää voidaan käyttää sekä rajaturvallisuus- että lainvalvontatarkoituksiin. Näiden järjestelmien avulla havaitaan oleskeluajan ylitys, jos henkilö lähtee laillisesti samasta jäsenvaltiosta, jonka kautta hän on saapunut. Tätä laajemmin tällaisia järjestelmiä ei voida käyttää laillisen oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden havaitsemiseen, sillä maahantulo- ja maastalähtötietoja ei pystytä täsmäyttämään, jos henkilö poistuu Schengen-alueelta eri jäsenvaltion kautta kuin sen, jonka kautta hän on saapunut ja jossa saapuminen on kirjattu.

Käytettävissä ei myöskään ole luotettavia tietoja EU:ssa tällä hetkellä oleskelevien laittomien maahanmuuttajien määrästä. Varovaisten arvioiden mukaan laittomien maahanmuuttajien määrä EU:ssa vaihtelee 1,9 miljoonasta 3,8 miljoonaan henkilöön. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että selkeä enemmistö laittomista maahanmuuttajista on laillisen oleskeluajan ylittäneitä henkilöitä, toisin sanoen henkilöitä, jotka ovat tulleet alueelle laillisesti lyhytaikaista oleskelua varten ja joilla on ollut voimassa oleva viisumi, jos sitä on vaadittu, mutta oleskelun laillisen enimmäisajan päätyttyä he ovat jääneet EU:n alueelle. Laittomia maahanmuuttajia otettiin EU:ssa (EU-27) vuonna 2010 kiinni 505 220[7], mikä verrattuna edellä esitettyihin arvioihin osoittaa, että vain pieni osa laillisen oleskeluajan ylittäneistä henkilöistä saadaan kiinni.

Siinä tapauksessa, että kolmansien maiden kansalaiset tuhoavat asiakirjansa Schengen-alueelle saavuttuaan, on hyvin tärkeää, että viranomaisilla on käytettävissään luotettavia tietoja, joiden perusteella voidaan todeta tällaisten henkilöiden henkilöllisyys.

Tähän säädösehdotukseen liitetty rahoitusselvitys perustuu EES:n ja RTP:n kustannuksia koskevaan selvitykseen, jonka on toteuttanut ulkopuolinen toimeksisaaja.

Tämän Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta koskevan ehdotuksen tavoitteena on:

– luoda EES ja vahvistaa oikeusperusta teknisen järjestelmän kehittämiselle ja täytäntöönpanolle;

– määritellä EES:n käyttötarkoitus, toiminnot ja vastuut; ja

– siirtää vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston[8], jäljempänä ’tietotekniikkavirasto’, vastuulle keskusjärjestelmän kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi.

Tämä asetus on EES:ää koskevan oikeuskehyksen perussäädös. Tämän oikeuskehyksen täydentämiseksi tämän ehdotuksen rinnalla esitetään ehdotus Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta EES:n käytön osalta osana rajaturvallisuutta.

EES:n tarkoituksena on parantaa ulkorajojen valvontaa ja laittoman muuttoliikkeen torjuntaa luomalla järjestelmä, jolla voidaan

· laskea kunkin matkustajan laillisen oleskelun kesto; tähän kuuluu mahdollisuus laskea Schengen-alueella usein käyneen matkustajan maahantulon yhteydessä nopeasti ja tarkasti, kuinka monta päivää hänellä on jäljellä 180 päivän jaksolla käytettävissä olevista enintään 90 päivästä, todentaa maastalähdön yhteydessä, että matkustaja on noudattanut laillista oleskeluaikaa, ja alueen sisällä kolmansien maiden kansalaisia koskevien tarkastusten yhteydessä todentaa heidän oleskelunsa laillisuus;

· auttaa tunnistamaan henkilöitä, jotka eivät ehkä täytä tai eivät ehkä enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa tai siellä oleskelua koskevia edellytyksiä; tämä koskee erityisesti henkilöitä, joiden osalta alueella tehtyjen tarkastusten yhteydessä havaitaan, ettei heillä ole hallussaan matkustusasiakirjoja eikä muuta tunnistamisvälinettä;

· tukea kolmansien maiden kansalaisten maahantulojen ja maastalähtöjen analysoimista; tähän sisältyy erityisesti tarkan kuvan muodostaminen matkustajavirroista ulkorajoilla ja laillisen oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden määrästä esimerkiksi matkustajien kansalaisuuden mukaan.

Järjestelmän odotetuista vaikutuksista esitetään lisäarvioita ja tarkempia tietoja vaikutusten arvioinnissa, mutta ne voidaan tiivistää seuraavasti:

· Sen avulla rajavartijat saavat rajatarkastusten yhteydessä nopeasti tarkkoja tietoja, kun sillä korvataan nykyinen hidas ja epäluotettava menetelmä leimata passit käsin; tämän myötä laillisen oleskelun valvonta paranee ja rajatarkastukset tehostuvat;

· Sen avulla matkustajat saavat tarkkoja tietoja oleskelunsa laillisesta enimmäisajasta;

· Sen avulla saadaan tarkkoja tietoja siitä, ketkä ylittävät oleskelun laillisen enimmäisajan, mikä tukee alueella toteutettavaa valvontaa ja laittomien muuttajien kiinniottamista;

· Sen avulla tuetaan laittomien muuttajien tunnistamista; kun kaikkien viisumipakosta vapautettujen henkilöiden biometriset tiedot tallennetaan EES:ään ja ottaen huomioon, että viisuminhaltijoiden biometriset tiedot tallennetaan VIS-järjestelmään, jäsenvaltioiden viranomaiset pystyvät tunnistamaan alueella havaitut, ulkorajan laillisesti ylittäneet vailla asianmukaisia asiakirjoja olevat laittomat muuttajat; tämä puolestaan helpottaa palauttamisprosessia;

· Järjestelmän tuottama analyysi mahdollistaa näyttöön perustuvan lähestymistavan esimerkiksi viisumipolitiikkaan, sillä EES tuottaa tarkkoja tietoja siitä, onko havaittavissa ongelmia, jotka liittyvät tiettyä kansalaisuutta edustaviin laillisen oleskeluajan ylittäneisiin henkilöihin, mikä olisi tärkeä osatekijä päätettäessä mahdollisesta viisumipakon määräämisestä tai poistamisesta kyseisen kolmannen maan osalta;

· Kun rajatarkastuksesta poistetaan passien leimaamisen muodostama manuaalinen tekijä, voidaan mahdollistaa tietyille kolmansien maiden kansalaisille täysin automaattiset rajatarkastukset tämän ehdotuksen rinnalla esitettävässä rekisteröityjen matkustajien ohjelmaa koskevassa ehdotuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006/EY henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1931/2006 paikallista rajaliikennettä koskevan järjestelyn käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen säännösten muuttamisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008 viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009 yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1077/2011 vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta.

2.           KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTIEN TULOKSET

· Intressitahojen kuuleminen

Tätä käsitellään ehdotukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa.

· Vaikutusten arviointi

Ensimmäinen vaikutusten arviointi[9] toteutettiin vuonna 2008 valmisteltaessa komission tiedonantoa kyseessä olevasta asiasta, ja toinen valmistui vuonna 2012[10]. Ensimmäisessä vaikutusten arvioinnissa analysoitiin vaihtoehtoisia toimintalinjoja ja niiden todennäköisimpiä vaikutuksia ja tultiin siihen johtopäätökseen, että EES olisi syytä perustaa.

Jälkimmäisessä vaikutusten arvioinnissa analysoitiin tärkeimpiä täytäntöönpanovaihtoehtoja kuulemis- ja ennakkoarviointiprosessin pohjalta.

Eri vaihtoehtojen ja alavaihtoehtojen analysointi osoitti, että EES:n parhaaksi arvioitu vaihtoehto olisi seuraavanlainen:

EES olisi luotava keskitetyksi järjestelmäksi, joka sisältää sekä aakkosnumeerisia että biometrisiä tietoja. Tietojen säilyttämisaika olisi tavanomaisissa tapauksissa kuusi kuukautta ja laillisen oleskeluajan ylittämistapauksissa viisi vuotta.

Biometristen tietojen käyttöön sovellettaisiin kolmen vuoden siirtymäaikaa, jotta jäsenvaltiot ehtivät mukauttaa menetelmiään rajanylityspaikoilla.

EES:ää olisi arvioitava kahden vuoden kuluttua, ja samassa yhteydessä komissio arvioisi erityisesti järjestelmän mahdollista avaamista käytettäväksi lainvalvontatarkoituksiin sekä tietojen säilyttämisajan pituutta. Tässä yhteydessä otettaisiin huomioon myös VIS-järjestelmän käytöstä tällaisiin tarkoituksiin saadut kokemukset. Arvioinnin yhteydessä esitettäisiin tarvittaessa komission ehdotus asetuksen muuttamisesta tällaisen käytön ehtojen määrittelemiseksi. Ehdot olisi määriteltävä tiukasti tarkan tietosuojajärjestelmän mahdollistamiseksi, ja niiden mallina voitaisiin käyttää VIS-järjestelmän oikeusperustaan sisältyviä ehtoja.

Vaikutustenarviointilautakunta tarkasteli luonnosta vaikutusten arvioinniksi ja antoi lausuntonsa 14. maaliskuuta 2012 ja (tarkistetusta versiosta) 8. kesäkuuta 2012. Parannussuositukset on sisällytetty tarkistettuun versioon. Muutokset koskivat erityisesti seuraavia seikkoja: intressitahojen kuulemisesta esitetään lisätietoja; kokonaislogiikkaa on tarkistettu ja sujuvoitettu; ongelmanmääritystä on kehitetty edelleen, ja siitä on tehty yksityiskohtaisempaa, sekä suhteessa koko laittoman muuttoliikkeen ongelmaan että nimenomaisiin täytäntöönpano-ongelmiin; perusskenaariota on laajennettu kuvaamaan paremmin sen kehitystä ilman EU:n lisätoimia; vaihtoehtojen rakennetta on uudistettu ja niitä on yksinkertaistettu; vaihtoehtojen arviointia on hiottu, ja se on toteutettu loogisemmin tavalla, joka osoittaa, mitkä vaihtoehdot kuuluvat yhteen ja mitkä eivät; kustannusten laskemiseen käytettyä menetelmää on selostettu laajemmin; parhaaksi arvioidun vaihtoehdon analyysiä ja kuvausta on tarkistettu, ja se on yhdistetty suoremmin tietoihin, jotka saadaan käyttöön tulevaisuudessa.

3.           EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Ehdotettujen toimien lyhyt kuvaus

EES:n tarkoitus, toiminnot ja vastuukysymykset on määriteltävä. Lisäksi tietotekniikkavirastolle on annettava valtuudet hoitaa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alan laaja-alaisia tietojärjestelmiä koskevaa operatiivista hallinnointia, jotta se voi kehittää järjestelmää ja hallinnoida sitä operatiivisesti. Erillisessä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selostetaan ehdotusta yksityiskohtaisesti artikla artiklalta.

· Oikeusperusta

Asetuksen oikeusperustan muodostavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74 artikla ja 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohta. SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohta muodostavat asianmukaisen oikeusperustan jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä koskevien toimenpiteiden määrittämiselle ja sellaisten standardien ja menettelyjen kehittämiselle, joita jäsenvaltioiden on noudatettava tarkastaessaan henkilöitä näillä rajoilla. SEUT-sopimuksen 74 artikla on sopiva oikeusperusta EES:n perustamiselle ja ylläpitämiselle sekä jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa koskeville menettelyille, joiden tarkoituksena on varmistaa yhteistyö paitsi jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten välillä myös näiden viranomaisten ja komission välillä SEUT-sopimuksen V osaston soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

· Toissijaisuusperiaate

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla unionilla on valtuudet säätää toimenpiteistä, jotka koskevat henkilöille tehtäviä tarkastuksia sekä tehokasta valvontaa jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämisen yhteydessä. Jäsenvaltioiden ulkorajojen ylittämistä koskevia nykyisiä EU-säännöksiä on tarpeen muuttaa sen huomioonottamiseksi, ettei tällä hetkellä ole olemassa luotettavaa tapaa valvoa lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten matkustamista. Tämä johtuu siitä, että nykyinen passien leimaamisvelvollisuus on monimutkainen ja hidas menetelmä, eikä se anna jäsenvaltioiden viranomaisille riittäviä mahdollisuuksia arvioida laillista oleskelua matkustajan rajatarkastuksen yhteydessä tai alueen sisällä tehtävissä tarkastuksissa, ja toisaalta siitä, että tähän tarkoitukseen luotujen kansallisten järjestelmien arvo on hyvin rajallinen alueella, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia.

Muuttoliikkeen hallinnan tehokkuuden lisäämiseksi käytettävissä olisi oltava tiedot siitä, keitä EU:n alueella on ja ketkä noudattavat lyhytaikaiselle oleskelulle asetettua 90 päivän enimmäisaikaa 180 päivän jaksolla, tiedot laillisen oleskeluajan ylittäneiden matkustajien kansalaisuuksista ja ryhmistä (viisumipakosta vapautetut / viisumivelvolliset) sekä tiedot, joita tarvitaan alueen sisällä tehtävien satunnaisten tarkastusten tukemiseksi, jotta voidaan havaita alueella laittomasti oleskelevat henkilöt.

On tarpeen luoda yhteinen järjestelmä, jotta saadaan laadittua yhdenmukaiset säännöt rajojen yli tapahtuvista liikkeistä kirjatuista tiedoista ja laillisen oleskelun valvonnasta koko Schengen-alueella.

Tämän vuoksi ehdotuksen tavoitetta ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin.

· Suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan mukaan unionin toiminnassa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. EU:n toimenpiteet on toteutettava sellaisessa muodossa, että voidaan taata ehdotuksen tavoitteen toteutuminen ja sen mahdollisimman tehokas täytäntöönpano. Ehdotetulla aloitteella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä sen varmistamiseksi, että yhteisiä sääntöjä sovelletaan ulkorajoilla kaikissa Schengen-alueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa samalla tavalla. Aloitteella luodaan väline, joka tarjoaa Euroopan unionille tietoa EU:n alueelle tulleiden ja sieltä lähteneiden kolmansien maiden kansalaisten lukumäärästä, mikä on välttämätöntä kestävälle ja näyttöön perustuvalle päätöksenteolle muuttoliikettä ja viisumeja koskevissa asioissa. Aloite on lisäksi oikeasuhteinen henkilötietosuojan osalta, koska siinä ei edellytetä, että tietoja kerätään tai säilytetään enemmän tai pidemmän aikaa kuin on ehdottoman välttämätöntä järjestelmän toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Se on oikeasuhteinen myös kustannusten osalta, kun otetaan huomioon, että järjestelmästä koituu hyötyä kaikille jäsenvaltioille yhteisten ulkorajojen valvonnassa ja etenemisessä kohti EU:n yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa.

Ehdotus on siksi suhteellisuusperiaatteen mukainen.

· Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: asetus.

Muut vaihtoehdot eivät soveltuisi seuraavista syistä:

Tällä ehdotuksella perustetaan keskitetty järjestelmä, jonka välityksellä jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä, mikä edellyttää yhteistä rakennetta ja toimintasääntöjä. Tämän lisäksi ehdotuksessa säädetään ulkorajoilla suoritettavia rajatarkastuksia koskevista säännöistä, jotka ovat yhtenäiset kaikille jäsenvaltioille. Tämän vuoksi sääntelytavaksi voidaan valita vain asetus.

•           Perusoikeudet

Ehdotetulla asetuksella on vaikutuksia perusoikeuksiin, erityisesti seuraaviin: henkilötietojen suoja (EU:n perusoikeuskirjan 8 artikla), oikeus vapauteen ja turvallisuuteen (perusoikeuskirjan 6 artikla), yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen (perusoikeuskirjan 7 artikla), oikeus turvapaikkaan (perusoikeuskirjan 18 artikla) ja suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa (perusoikeuskirjan 19 artikla).

Ehdotukseen sisältyy suojalausekkeita, jotka koskevat henkilötietoja, erityisesti niihin pääsyä, jonka olisi oltava tarkasti rajoitettu ainoastaan tämän asetuksen tarkoituksiin ja siinä nimettyihin toimivaltaisiin viranomaisiin. Henkilötietoja koskeviin suojalausekkeisiin kuuluu myös oikeus tutustua tietoihin, oikaista niitä tai poistaa ne.

4.           TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Komission ehdotuksessa uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi esitetään sisäisen turvallisuuden rahastolle 4,6 miljardin euron määrärahaa vuosiksi 2014–2020. Ehdotuksessa 1,1 miljardia euroa kohdennetaan ohjeellisena määränä EES:n ja RTP:n kehittämiseen olettaen, että kehityskustannukset alkaisivat vuodesta 2015[11].

Rahoitus kattaisi keskuskomponenttien kustannukset koko monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan (EU-tason kehittämis- ja toimintakustannukset), mutta myös näiden kahden järjestelmän kansallisten komponenttien kehittämiskustannukset käytettävissä olevin resurssein. Kohdentamalla taloudellista tukea kansallisiin kehittämiskustannuksiin varmistettaisiin, ettei kansallisen tason vaikea taloustilanne vaaranna tai viivästytä hankkeita. Määrään sisältyy 146 miljoonaa euroa kansallisen tason kustannuksiin, jotka liittyvät tietotekniikkajärjestelmien ylläpitoon, peruskäyttäjälaitteistojen ylläpitotiloihin sekä käyttäjien toimistotiloihin. Siihen sisältyy myös 341 miljoonaa euroa kansallisen tason kustannuksiin, jotka liittyvät ylläpitoon, esimerkiksi laitteisto- ja ohjelmistolisensseihin.

Kun uudet järjestelmät olisivat käytössä, jäsenvaltioiden tuleviin toimintakustannuksiin voitaisiin osoittaa tukea niiden kansallisista ohjelmista. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot voivat käyttää 50 prosenttia kansallisten ohjelmien määrärahoista tukemaan EU:n ulkorajat ylittävien muuttovirtojen hallintaan käytettävien tietoteknisten järjestelmien toimintakustannuksia. Näihin kustannuksiin voivat kuulua VIS:n ja SIS:n sekä rahoituskehyskauden aikana perustettavien uusien järjestelmien hallinnointikustannukset, henkilöstökulut, palvelukustannukset, turvallisten tilojen vuokraus jne. Näin ollen tulevalla välineellä varmistettaisiin tarvittaessa rahoituksen jatkuvuus.

5.           LISÄTIEDOT

· Osallistuminen

Tällä ehdotuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, sillä se koskee ulkorajojen ylittämistä. Sen vuoksi on otettava huomioon seuraavat eri pöytäkirjoista ja assosioituneiden maiden kanssa tehdyistä sopimuksista johtuvat näkökohdat.

Tanska: Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU-sopimus) ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT-sopimus) liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 22) olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu neuvostossa sellaisten toimenpiteiden antamiseen, joita ehdotetaan SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osaston nojalla.

Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti: Schengenin säännöstön sisällyttämisestä osaksi Euroopan unionia tehdyn pöytäkirjan 4 ja 5 artiklan sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY ja Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu asetukseen (EY) N:o 562/2006 (Schengenin rajasäännöstö). Sen vuoksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän asetuksen antamiseen eikä se sido niitä eikä sitä sovelleta niihin.

Islanti ja Norja: Neuvosto on tehnyt Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan kanssa sopimuksen niiden osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen. Sopimuksessa määrättyjä menettelyjä on sovellettava, koska tämä ehdotus perustuu sopimuksen[12] liitteessä A määriteltyyn Schengenin säännöstöön.

Sveitsi: Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä tehdyssä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[13].

Liechtenstein: Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen[14].

Kypros, Bulgaria ja Romania: Tämä EES:n perustamisesta annettava asetus korvaa velvoitteen todentaa kolmansien maiden kansalaisten oleskelun kesto ja leimata heidän passinsa. Euroopan unioniin liittyvien jäsenvaltioiden oli sovellettava näitä säännöksiä liittymisestä alkaen.

2013/0057 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtötietojen rekisteröimiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 74 artiklan sekä 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen[15],

sen jälkeen kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[16],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[17],

kuultuaan Euroopan tietosuojavaltuutettua,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

1)           Komission tiedonannossa Euroopan unionin rajaturvallisuuteen liittyvien tulevien toimien valmistelu[18], joka annettiin 13 päivänä helmikuuta 2008, tuotiin esiin tarve perustaa osana yhdennetyn rajaturvallisuuden strategiaa maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmä, joka rekisteröi sähköisesti Schengen-alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöajat ja -paikat ja laskee heidän laillisen oleskelunsa keston.

2)           Eurooppa-neuvosto korosti kokouksessaan 19 ja 20 päivänä kesäkuuta 2008, että on tärkeää jatkaa työtä EU:n yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian kehittämiseksi, mihin kuuluu myös uudenaikaisten teknologioiden parempi hyödyntäminen ulkorajojen valvonnan parantamiseksi.

3)           Komission tiedonannossa Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten, joka annettiin 10 päivänä kesäkuuta 2009, kannatetaan sähköisen järjestelmän perustamista jäsenvaltioiden alueelle ulkorajan ylittämällä saapumisen ja sieltä lähtemisen rekisteröimiseksi, jotta alueelle pääsyn hallinta olisi tuloksellisempaa.

4)           Eurooppa-neuvosto kehotti kokouksessaan 23 ja 24 päivänä kesäkuuta 2011 kiirehtimään ”älykkäitä rajoja” koskevaa työtä. Komissio julkaisi 25 päivänä lokakuuta 2011 tiedonannon Älykkäät rajat – vaihtoehdot ja jatkotoimet.

5)           On välttämätöntä määrittää maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (EES) tavoitteet ja tekninen rakenne, vahvistaa säännöt, jotka koskevat sen toimintaa ja käyttöä, ja määrittää järjestelmää koskevat vastuut, järjestelmään syötettävät tietoluokat, tietojen syöttämisen tarkoitus, syöttämistä koskevat kriteerit, viranomaiset, joilla on oikeus käyttää tietoja, kuulutusten linkittäminen sekä tarkemmat säännöt tietojen käsittelystä ja henkilötietojen suojasta.

6)           EES:ää ei pitäisi soveltaa kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat unionin kansalaisten perheenjäseniä ja joilla on Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/38/EY[19] säädetty oleskelukortti, eikä Schengenin rajasäännöstössä tarkoitetun oleskeluluvan haltijoihin, koska heidän oleskelunsa ei ole rajoitettu 90 päivään 180 päivän jaksolla.

7)           EES:n tavoitteena olisi oltava rajavalvonnan parantaminen, laittoman maahanmuuton estäminen ja muuttovirtojen hallinnan helpottaminen. EES:n olisi erityisesti edistettävä sellaisten henkilöiden tunnistamista, jotka eivät ehkä täytä tai eivät ehkä enää täytä jäsenvaltioiden alueella oleskelun kestoa koskevia edellytyksiä.

8)           Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EES:ssä olisi käsiteltävä aakkosnumeerisia tietoja ja siirtymäkauden jälkeen sormenjälkiä. Sormenjälkien ottamisen vaikutukset matkustajien yksityisyyteen ovat perusteltavissa kahdella syyllä. Sormenjäljet ovat luotettava menetelmä tunnistaa henkilöt, joiden havaitaan oleskelevan jäsenvaltioiden alueella ilman matkustusasiakirjojaan tai muuta tunnistamisvälinettä, kuten laittomat muuttajat yleisesti tekevät. Lisäksi laillisesti matkustavien henkilöiden maahantulo- ja maastalähtötiedot saadaan sormenjälkien avulla täsmäytettyä luotettavammin.

9)           EES:ään olisi rekisteröitävä kymmenen sormenjälkeä, jos se on fyysisesti mahdollista, jotta mahdollistetaan tarkka todentaminen ja tunnistaminen ja jotta taataan riittävien tietojen saatavuus kaikissa olosuhteissa.

10)         Sormenjälkien käyttöön olisi sovellettava siirtymäkautta, jotta jäsenvaltiot pystyvät mukauttamaan rajatarkastusprosessia ja matkustajavirtojen käsittelyä siten, että vältetään odotusajan pidentyminen rajalla.

11)         Järjestelmän teknisen kehittämisen yhteydessä olisi mahdollistettava järjestelmään pääsy lainvalvontatarkoituksia varten, jos tätä asetusta muutetaan tulevaisuudessa tällaisen pääsyn sallimiseksi.

12)         Lokakuun 25 päivänä 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1077/2011[20] perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston olisi vastattava keskitetyn EES:n kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista. Tällaisen järjestelmän olisi koostuttava keskusyksiköstä, varakeskusyksiköstä, yhdenmukaisista rajapinnoista kussakin jäsenvaltiossa ja keskus-EES:n ja verkkoliityntäpisteiden välisestä tiedonsiirtoinfrastruktuurista. Jäsenvaltioiden olisi vastattava omien kansallisten järjestelmiensä kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista.

13)         Synergiaetujen ja kustannustehokkuuden mahdollistamiseksi EES olisi mahdollisuuksien mukaan toteutettava rinnakkain asetuksen COM(2013) 97 final nojalla perustetun rekisteröityjen matkustajien ohjelman kanssa.

14)         Tässä asetuksessa olisi määriteltävä jäsenvaltioiden viranomaiset, joille voidaan antaa lupa päästä EES:ään syöttämään, muuttamaan, poistamaan tai katsomaan tietoja EES:n erityistarkoituksia varten siinä laajuudessa kuin se on tarpeen viranomaisten tehtävien suorittamista varten.

15)         Tietojen käsittely EES:ssä olisi suhteutettava tavoitteisiin, jotka ovat toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamisen kannalta tarpeellisia. EES:ää käyttäessään toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että kunnioitetaan niiden henkilöiden ihmisarvoa ja koskemattomuutta, joiden tietoja pyydetään, ja ettei heitä syrjitä sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

16)         EES:ään tallennettuja henkilötietoja olisi säilytettävä vain niin kauan kuin se on tarpeen EES:n käyttötarkoituksia varten. Tietoja on asianmukaista säilyttää kuuden kuukauden ajan, koska tämä on vähimmäisaika, jota edellytetään oleskelun kestoa koskevia laskelmia varten. Pidempi, enintään viiden vuoden säilyttämisaika olisi tarpeen sellaisten henkilöiden kohdalla, jotka eivät ole lähteneet jäsenvaltioiden alueelta laillisen oleskelun aikana. Tiedot olisi poistettava viiden vuoden kuluttua, paitsi jos on olemassa perusteet poistaa ne jo aiemmin.

17)         Olisi laadittava tarkat säännöt EES:n kehittämiseen ja toimintaan liittyvästä vastuusta ja jäsenvaltioiden vastuusta, joka koskee kansallisia järjestelmiä ja kansallisten viranomaisten pääsyä tietoihin.

18)         Olisi laadittava säännöt jäsenvaltioiden vastuusta tämän asetuksen säännösten rikkomisesta aiheutuvan vahingon varalta. Komission vastuu tällaisesta vahingosta määräytyy perussopimuksen 340 artiklan toisen kohdan mukaan.

19)         Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti toteuttamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[21].

20)         EES:n operatiiviseen hallintoon liittyviin unionin toimielinten ja elinten toimiin sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[22].

21)         Direktiivin 95/46/EY 28 artiklalla perustettujen riippumattomien valvontaviranomaisten olisi valvottava jäsenvaltioiden suorittaman henkilötietojen käsittelyn laillisuutta, kun taas asetuksella (EY) N:o 45/2001 perustetun Euroopan tietosuojavaltuutetun olisi valvottava tällaisten henkilötietojen käsittelyyn liittyvää unionin toimielinten ja elinten toimintaa. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja valvontaviranomaisten olisi tehtävä keskinäistä yhteistyötä EES:n valvonnassa.

22)         Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita, erityisesti henkilötietojen suojaa (perusoikeuskirjan 8 artikla), oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen (perusoikeuskirjan 6 artikla), yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista (perusoikeuskirjan 7 artikla), oikeutta turvapaikkaan (perusoikeuskirjan 18 artikla), suojaa palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa (perusoikeuskirjan 19 artikla) ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin (perusoikeuskirjan 47 artikla), ja sitä on sovellettava näiden oikeuksien ja periaatteiden mukaisesti.

23)         Tämän asetuksen soveltamisen tehokas seuranta edellyttää säännöllisin väliajoin suoritettavaa arviointia. Sen arvioimiseksi, voidaanko järjestelmällä edistää terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumista, ja jos voidaan, miten se tapahtuisi tuloksellisimmin, olisi arvioitava lisäksi, millaisin edellytyksin voidaan sallia järjestelmään tallennettujen tietojen käyttö lainvalvontatarkoituksiin, antaa kolmansille maille pääsy tietoihin ja säilyttää tietoja eripituisia aikoja. Koska EES:ään sisältyy suuri määrä henkilötietoja ja koska on tarpeen kunnioittaa täysimääräisesti niiden henkilöiden yksityiselämää, joiden henkilötietoja EES:ssä käsitellään, tämä arviointi olisi suoritettava kaksi vuotta toiminnan alkamisen jälkeen ja sen yhteydessä olisi otettava huomioon VIS-järjestelmän täytäntöönpanossa saadut tulokset.

24)         Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava säännöt tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön.

25)         Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[23] mukaisesti.

26)         Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla perustaa yhteistä EES:ää sisärajatarkastuksia vailla olevan alueen tasolla eivätkä luoda yhteisiä velvoitteita, edellytyksiä ja menettelyjä tietojen käyttämiselle, vaan tämä voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

27)         Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan (N:o 22) 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

28)         Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY mukaisesti[24]. Yhdistynyt kuningaskunta ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

29)         Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY mukaisesti[25]. Irlanti ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

30)         Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[26] ja jotka kuuluvat tietyistä mainitun sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY[27] 1 artiklan A alakohdassa tarkoitettuun alaan.

31)         Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä allekirjoitetussa sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen[28] ja jotka kuuluvat 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY[29] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

32)         Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä allekirjoitetussa pöytäkirjassa, joka koskee Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymistä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehtyyn sopimukseen[30], ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU[31] 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU Yleiset säännökset

1 artikla Kohde

Perustetaan maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmäksi (EES) kutsuttu järjestelmä, joka on tarkoitettu jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien ja niiden alueella lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöaikaa ja -paikkaa koskevien tietojen rekisteröimiseen ja säilyttämiseen, heidän oleskelunsa keston laskemiseen ja kuulutusten laatimiseen jäsenvaltioille, kun lailliset oleskeluajat ovat umpeutuneet.

2 artikla EES:n rakenne

1.           EES:llä on 6 artiklassa määritetty rakenne.

2.           Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston, jäljempänä ’tietotekniikkavirasto’, tehtäväksi annetaan EES:n kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi, mukaan lukien 12 artiklassa tarkoitettujen biometristen tietojen käsittelyyn tarvittavat toiminnot.

3 artikla Soveltamisala

1.           Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat oikeutettuja lyhytaikaiseen oleskeluun jäsenvaltioiden alueella ja joille suoritetaan Schengenin rajasäännöstön mukainen rajatarkastus heidän ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat.

2.           Tätä asetusta ei sovelleta seuraavien henkilöiden ylittäessä ulkorajat:

a)      unionin kansalaisen perheenjäsenet, joihin sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY ja joilla on kyseisessä direktiivissä tarkoitettu oleskelukortti;

b)      kolmansien maiden kansalaisten perheenjäsenet, jotka kuuluvat unionin lainsäädännön mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin ja joilla on direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettu oleskelukortti;

tätä asetusta ei sovelleta a ja b alakohdassa mainittuihin perheenjäseniin siinäkään tapauksessa, että he eivät tule unionin kansalaisen tai vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvan kolmannen maan kansalaisen mukana tai seuraa häntä myöhemmin;

c)      Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 15 kohdassa tarkoitettujen oleskelulupien haltijat;

d)      Andorran, Monacon ja San Marinon kansalaiset.

4 artikla Tarkoitus

EES:n tarkoituksena on parantaa ulkorajojen valvontaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa, yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan politiikan täytäntöönpanoa, raja- ja maahanmuuttoviranomaisten yhteistyötä ja yhteydenpitoa siten, että jäsenvaltioille annetaan pääsy tietoihin kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtöajoista ja -paikoista ulkorajoilla, ja helpottaa niihin liittyvien päätösten tekoa, jotta voidaan

– tehostaa tarkastuksia ulkorajojen ylityspaikoilla ja torjua laitonta maahanmuuttoa;

– laskea lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten laillisen oleskelun kesto ja seurata sen laskentaa;

– auttaa tunnistamaan henkilöitä, jotka eivät ehkä täytä tai eivät ehkä enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa tai siellä oleskelua koskevia edellytyksiä;

– mahdollistaa se, että jäsenvaltioiden viranomaiset voivat tunnistaa laillisen oleskeluajan ylittäneet henkilöt ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet;

– koota tilastoja kolmansien maiden kansalaisten maahantuloista ja maastalähdöistä analyysitarkoituksia varten.

5 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)      ’ulkorajoilla’ Schengenin rajasäännöstön 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä ulkorajoja;

2)      ’rajaviranomaisilla’ toimivaltaisia viranomaisia, jotka on kansallisen lainsäädännön mukaisesti nimitetty suorittamaan henkilötarkastuksia ulkorajojen ylityspaikoilla Schengenin rajasäännöstön mukaisesti;

3)      ’maahanmuuttoviranomaisilla’ toimivaltaisia viranomaisia, jotka on kansallisen lainsäädännön mukaisesti nimitetty tutkimaan kolmansien maiden kansalaisten jäsenvaltioiden alueella oleskelun edellytyksiä ja tekemään siihen liittyviä päätöksiä;

4)      ’viisumiviranomaisilla’ viranomaisia, jotka ovat kussakin jäsenvaltiossa vastuussa viisumihakemusten tutkimisesta ja niihin liittyvien päätösten tekemisestä tai viisumien mitätöimistä, peruuttamista tai pidentämistä koskevien päätösten tekemisestä, mukaan lukien keskusviisumiviranomaiset ja viranomaiset, jotka ovat viisumisäännöstön[32] nojalla vastuussa viisumien myöntämisestä rajalla;

5)      ’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole perussopimuksen 20 artiklassa tarkoitettu unionin kansalainen, lukuun ottamatta henkilöitä, joilla on yhtäältä unionin tai unionin ja sen jäsenvaltioiden ja toisaalta kolmansien maiden välillä tehtyjen sopimusten perusteella unionin kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen;

6)      ’matkustusasiakirjalla’ passia tai muuta vastaavaa asiakirjaa, joka antaa haltijalle oikeuden ylittää ulkorajat ja johon viisumi voidaan kiinnittää;

7)      ’lyhytaikaisella oleskelulla’ jäsenvaltioiden alueella oleskelua, joka kestää enintään 90 päivää 180 päivän jaksolla;

8)      ’vastuussa olevalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka on syöttänyt tiedot EES:ään;

9)      ’todentamisella’ menettelyä, jossa tietueita verrataan toisiinsa väitetyn henkilöllisyyden selvittämiseksi (yksi yhteen -haku);

10)    ’tunnistamisella’ menettelyä, jossa henkilön henkilöllisyys määritetään tietokantaan tehtävällä haulla, jossa tietoja verrataan useampaan tietueeseen (yksi moneen -haku);

11)    ’aakkosnumeerisilla tiedoilla’ kirjainten, lukujen, erikoismerkkien ja välimerkkien avulla esitettyjä tietoja;

12)    ’biometrisillä tiedoilla’ sormenjälkiä;

13)    ’laillisen oleskeluajan ylittäneellä henkilöllä’ kolmannen maan kansalaista, joka ei täytä tai ei enää täytä lyhytaikaista oleskelua jäsenvaltioiden alueella koskevia edellytyksiä;

14)    ’tietotekniikkavirastolla’ asetuksella (EU) N:o 1077/2011[33] perustettua virastoa;

15)    ’Frontexilla’ asetuksella (EY) N:o 2007/2004[34] perustettua Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa;

16)    ’valvontaviranomaisella’ direktiivin 95/46/EY 28 artiklan nojalla perustettua valvontaviranomaista;

17)    ’operatiivisella hallinnoinnilla’ kaikkia tehtäviä, jotka ovat tarpeen laajojen tietojärjestelmien pitämiseksi toiminnassa, näiden tietojärjestelmien käyttämää tiedonsiirtoinfrastruktuuria koskeva vastuu mukaan lukien;

18)    ’kehittämisellä’ kaikkia tehtäviä, jotka ovat tarpeen laajan tietojärjestelmän luomiseksi sen käyttämä tiedonsiirtoinfrastruktuuri mukaan lukien.

6 artikla EES:n tekninen rakenne

EES muodostuu seuraavista:

a)           keskusjärjestelmä, joka sisältää keskusyksikön ja varakeskusyksikön, joka voi huolehtia kaikista keskusyksikön toiminnoista, jos järjestelmään tulee vika;

b)           kansallinen järjestelmä, joka sisältää tarvittavat laitteistot, ohjelmistot ja kansallisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin 7 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen toimivaltaisten viranomaisten peruskäyttäjälaitteiden kytkemiseksi verkkoliityntäpisteisiin kussakin jäsenvaltiossa;

c)           kussakin jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen rajapinta, joka perustuu yhteisiin teknisiin eritelmiin ja on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa;

d)           verkkoliityntäpisteet, jotka ovat osa yhdenmukaista rajapintaa ja kunkin jäsenvaltion kansallisen järjestelmän keskusjärjestelmään yhdistäviä kansallisia liitäntäpisteitä, ja

e)           tiedonsiirtoinfrastruktuuri keskusjärjestelmän ja verkkoliityntäpisteiden välillä.

7 artikla Järjestelmään pääsy tietojen syöttämistä, muuttamista, poistamista ja katsomista varten

1.           Edellä olevan 4 artiklan mukaisesti pääsy EES:ään syöttämään, muuttamaan, poistamaan ja katsomaan 11 ja 12 artiklassa tarkoitettuja tietoja tämän asetuksen mukaisesti on varattu ainoastaan kunkin jäsenvaltion viranomaisten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, jolla on 15–22 artiklassa säädettyjä käyttötarkoituksia koskeva toimivalta, ja ainoastaan siinä laajuudessa kuin tietoja tarvitaan käyttötarkoituksen mukaisten tehtävien suorittamiseen ja oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.

2.           Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, mukaan lukien raja-, viisumi- ja maahanmuuttoviranomaiset, joiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy EES:ään syöttämään, muuttamaan, poistamaan tai katsomaan tietoja. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava tietotekniikkavirastolle viipymättä luettelo näistä viranomaisista. Luettelossa on täsmennettävä, missä tarkoituksessa kullakin viranomaisella voi olla pääsy EES:n sisältämiin tietoihin.

Tietotekniikkavirasto julkaisee kootun luettelon Euroopan unionin virallisessa lehdessä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun EES on otettu käyttöön 41 artiklan mukaisesti. Jos luetteloon tehdään muutoksia, tietotekniikkavirasto julkaise päivitetyn luettelon kerran vuodessa.

8 artikla Yleiset periaatteet

1.           Kunkin toimivaltaisen viranomaisen, jolla on valtuudet päästä EES:ään tämän asetuksen mukaisesti, on varmistettava, että EES:n käyttö on tarpeen, asianmukaista ja oikeasuhteista toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamisen kannalta.

2.           Kunkin toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että se ei EES:ää käyttäessään syrji kolmansien maiden kansalaisia sukupuolen, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella ja että se kunnioittaa täysimääräisesti näiden henkilöiden ihmisarvoa ja koskemattomuutta.

9 artikla Automaattinen laskentajärjestelmä

EES:ään sisältyy automaattinen mekanismi, joka ilmoittaa kunkin EES:ään rekisteröidyn kolmannen maan kansalaisen osalta Schengenin rajasäännöstön 5 artiklan 1 kohdan mukaisen oleskelun laillisen enimmäisajan.

Automaattinen laskentajärjestelmä

a)           ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille ja kolmannen maan kansalaiselle laillisen oleskelun keston maahantulon yhteydessä;

b)           tunnistaa maastalähdön yhteydessä kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat ylittäneet laillisen oleskeluajan.

10 artikla Tiedotusmekanismi

1.           EES:ään sisältyy mekanismi, joka tunnistaa automaattisesti maahantulo- ja/tai maastalähtötietueet, joihin ei liity välittömästi laillisen oleskelun päättymispäivämäärää seuraavia maastalähtötietoja, ja tietueet, joiden osalta oleskelun laillinen enimmäisaika on ylittynyt.

2.           Nimettyjen toimivaltaisten kansallisten viranomaisten saataville annetaan järjestelmästä saatava luettelo, joka sisältää 11 artiklassa tarkoitetut tiedot kaikista tunnistetuista laillisen oleskeluajan ylittäneistä henkilöistä.

II LUKU  Rajaviranomaisten suorittama tietojen syöttäminen ja käyttö

11 artikla Viisuminhaltijoiden henkilötiedot

1.           Kun päätös viisuminhaltijan maahantulon sallimisesta on tehty Schengenin rajasäännöstön mukaisesti eikä kyseistä kolmannen maan kansalaista ole ennestään rekisteröity EES:ään, rajaviranomaisen on luotava henkilöstä henkilökohtainen tiedosto syöttämällä järjestelmään seuraavat tiedot:

a)           nykyinen sukunimi, sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet), etunimi tai etunimet, syntymäaika, -paikka, -maa, kansalaisuus tai kansalaisuudet sekä sukupuoli;

b)           matkustusasiakirjan tai -kirjojen laji ja numero, asiakirjan tai -kirjat myöntänyt viranomainen ja myöntämispäivä;

c)           myöntäjämaan kolmikirjaiminen koodi ja matkustusasiakirjan tai -kirjojen voimassaolon päättymispäivä;

d)           viisumitarran numero sekä sen myöntäneen jäsenvaltion kolmikirjaiminen koodi ja mahdollinen viisumin voimassaolon päättymispäivä;

e)           viisumin perusteella tapahtuvan ensimmäisen maahantulon yhteydessä viisumitarraan merkitty maahantulokertojen määrä ja laillisen oleskelun kesto;

f)            mahdollinen tieto siitä, että henkilö on hyväksytty rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan asetuksen COM(2013) 97 final mukaisesti, yksilöivä tunnistenumero ja osallistumista koskeva status.

2.           Kyseisen henkilön jokaisen maahantulon yhteydessä maahantulo-/maastalähtötietueeseen, joka on linkitettävä kyseistä henkilöä koskevaan henkilökohtaiseen tiedostoon, on syötettävä seuraavat tiedot käyttäen EES:n tiedoston luomisen yhteydessä luomaa henkilökohtaista viitenumeroa:

a)           maahantulopäivä ja -aika;

b)           maahantulojäsenvaltio, rajanylityspaikka ja viranomainen, joka antoi luvan maahantuloon;

c)           laskelma laillisen oleskelun tai laillisten oleskelujen päivien määrästä ja laillisen oleskelun viimeinen päivä.

3.           Maastalähdön yhteydessä maahantulo-/maastalähtötietueeseen, joka on linkitetty kyseistä henkilöä koskevaan henkilökohtaiseen tiedostoon, on syötettävä seuraavat tiedot:

a)           maastalähtöpäivä ja -aika;

b)           maastalähtöjäsenvaltio ja -rajanylityspaikka.

12 artikla Viisumipakosta vapautettujen kolmansien maiden kansalaisten henkilötiedot

1.           Kun päätös viisumipakosta vapautetun kolmannen maan kansalaisen maahantulon sallimisesta on tehty Schengenin rajasäännöstön mukaisesti eikä kyseistä kolmannen maan kansalaista ole ennestään rekisteröity EES:ään, rajaviranomaisen on luotava tästä henkilöstä henkilökohtainen tiedosto ja syötettävä siihen 11 artiklassa tarkoitetut tiedot, lukuun ottamatta 11 artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuja tietoja, ja niiden lisäksi kymmenen sormenjälkeä.

2.           Alle 12-vuotiaisiin lapsiin ei oikeudellisista syistä sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta.

3.           Henkilöihin, joiden sormenjälkien ottaminen on fyysisesti mahdotonta, ei tosiasioihin perustuvista syistä sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta.

Jos sormenjälkien ottaminen on mahdotonta väliaikaisesti, henkilön edellytetään kuitenkin antavan sormenjäljet seuraavan maahantulon yhteydessä. Rajaviranomaisilla on oikeus pyytää lisäselvityksiä syistä, joiden vuoksi sormenjälkien ottaminen on väliaikaisesti mahdotonta.

Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukaiset menettelyt henkilön ihmisarvoisen kohtelun varmistamiseksi tapauksissa, joissa henkilön sormenjälkien ottamisessa on vaikeuksia.

4.           Jos kyseiseen henkilöön ei 2 tai 3 kohdan mukaisista oikeudellisista tai tosiasioihin perustuvista syistä sovelleta sormenjälkien antamista koskevaa vaatimusta, asianomaiseen kohtaan on merkittävä ’ei sovelleta’. Järjestelmässä on voitava erotella toisistaan tapaukset, joissa sormenjälkien antamista ei oikeudellisista syistä vaadita, ja tapaukset, joissa niitä ei tosiasioihin perustuvista syistä voida antaa.

5.           Kolmen vuoden ajan EES:n aloitettua toimintansa on kirjattava ainoastaan 1 kohdassa tarkoitetut aakkosnumeeriset tiedot.

13 artikla Menettelyt tietojen syöttämiseksi rajanylityspaikoilla, kun tiedosto on jo luotu

Jos tiedosto on jo luotu, rajaviranomaisen on tarvittaessa saatettava tiedoston tiedot ajan tasalle, syötettävä maahantulo- ja/tai maastalähtötietueet kunkin maahantulon ja maastalähdön osalta 11 ja 12 artiklan mukaisesti ja linkitettävä tämä tietue kyseisen henkilön henkilökohtaiseen tiedostoon.

14 artikla Tiedot, jotka on lisättävä, kun oleskeluoikeus peruutetaan tai sen voimassaoloa pidennetään

1.           Kun on päätetty oleskeluoikeuden peruuttamisesta tai laillisen oleskelun keston pidentämisestä, päätöksen tehneen toimivaltaisen viranomaisen on lisättävä maahantulo-/maastalähtötietueeseen seuraavat tiedot:

a)           statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että oleskeluoikeus on peruutettu tai että laillisen oleskelun kestoa on pidennetty;

b)           viranomainen, joka on peruuttanut oleskeluoikeuden tai pidentänyt laillisen oleskelun kestoa;

c)           oleskeluoikeuden peruuttamista tai laillisen oleskelun keston pidentämistä koskevan päätöksen paikka ja aika;

d)           oleskeluoikeuden uusi päättymispäivä.

2.           Maahantulo-/maastalähtötietueesta on käytävä ilmi oleskeluoikeuden peruuttamisen perusteina seuraavat tiedot:

a)           syyt, joiden vuoksi henkilö karkotetaan;

b)           mahdollinen muu kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kansallisen lainsäädännön mukaisesti tekemä päätös, jonka perusteella kolmannen maan kansalainen, joka ei täytä tai ei enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa tai siellä oleskelua koskevia edellytyksiä, poistetaan maasta tai lähtee maasta.

3.           Maahantulo-/maastalähtötietueesta on käytävä ilmi syyt laillisen oleskelun keston pidentämiseen.

4.           Jos henkilö on lähtenyt tai poistettu jäsenvaltioiden alueelta 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun päätöksen nojalla, toimivaltaisen viranomaisen on syötettävä tiedot 13 artiklan mukaisesti kyseiseen maahantulo-/maastalähtötietueeseen.

15 artikla Tietojen käyttö todentamiseen ulkorajoilla

1.           Rajaviranomaisilla on oltava pääsy EES:ään katsomaan tietoja siinä määrin kuin tietoja tarvitaan rajavalvontatehtävien suorittamiseen.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten rajaviranomaiset saavat tehdä hakuja 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen avulla yhdessä joidenkin tai kaikkien seuraavien tietojen kanssa:

– 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot;

– 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot;

– 11 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu viisumitarran numero;

– 11 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot;

– maahantulo- tai maastalähtöjäsenvaltio ja -rajanylityspaikka;

– 12 artiklassa tarkoitetut tiedot.

III LUKU Muiden viranomaisten suorittama tietojen syöttäminen ja EES:n käyttö

16 artikla EES:n käyttö viisumihakemusten käsittelemiseen ja niitä koskevien päätösten tekemiseen

1.           Viisumiviranomaisten on käytettävä EES:ää käsitellessään viisumihakemuksia ja tehdessään niitä koskevia päätöksiä viisumisäännöstön määräysten mukaisesti, myönnetyn viisumin mitätöimistä tai peruuttamista tai viisumin voimassaolon pidentämistä koskevat päätökset mukaan lukien.

2.           Edellä 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten viisumiviranomaiset saavat tehdä hakuja käyttäen yhtä tai useampaa seuraavista tiedoista:

a)           11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot;

b)           viisumitarran numero sekä sen myöntäneen jäsenvaltion 11 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu kolmikirjaiminen koodi;          

c)           12 artiklassa tarkoitetut tiedot.

3.           Jos 2 kohdassa lueteltujen tietojen avulla tehty haku osoittaa, että EES:ään on kirjattu kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja, viisumiviranomaiset saavat katsoa kyseistä henkilöä koskevan henkilökohtaisen tiedoston tietoja ja siihen linkitettyjä maahantulo-/maastalähtötietueita, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten.

17 artikla EES:n käyttö RTP:hen pääsyä koskevien hakemusten tutkimiseksi

1.           Asetuksen COM(2013) 97 final 4 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on käytettävä EES:ää RTP:hen pääsyä koskevien hakemusten tutkimiseksi ja kyseisiä hakemuksia koskevien päätösten, myös RTP:hen pääsyn voimassaolon epäämistä, peruuttamista tai jatkamista koskevien päätösten, tekemiseksi kyseisen asetuksen asianomaisten säännösten mukaisesti.

2.           Toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten pääsy EES:ään hakujen tekemiseksi yhden tai useamman 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon perusteella.

3.           Jos 2 kohdassa lueteltujen tietojen avulla tehty haku osoittaa, että EES:ään on kirjattu kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja, toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy katsomaan kyseistä henkilöä koskevan henkilökohtaisen tiedoston tietoja ja siihen linkitettyjä maahantulo-/maastalähtötietueita, mutta ainoastaan 1 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten.

18 artikla Tietoihin pääsy jäsenvaltioiden alueella tapahtuvaa henkilöllisyyden todentamista varten

1.           Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset saavat tehdä hakuja 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tietojen avulla yhdessä 12 artiklassa tarkoitettujen sormenjälkien kanssa todentaakseen kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyden ja/tai tarkistaakseen, täyttyvätkö jäsenvaltioiden alueelle tulon ja siellä oleskelun edellytykset.

2.           Jos 1 kohdassa lueteltujen tietojen avulla tehty haku osoittaa, että EES:ään on kirjattu kyseistä kolmannen maan kansalaista koskevia tietoja, toimivaltainen viranomainen saa katsoa kyseistä henkilöä koskevan henkilökohtaisen tiedoston tietoja ja siihen linkitettyjä maahantulo-/maastalähtötietueita, mutta ainoastaan 1 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten.

19 artikla Tietoihin pääsy tunnistamista varten

1.           Viranomaiset, joilla on toimivalta suorittaa ulkorajojen ylityspaikoilla Schengenin rajasäännöstön mukaisesti tai jäsenvaltioiden alueella tarkastuksia, jotka koskevat mainitulle alueelle tuloa, sinne jäämistä ja siellä oleskelua koskevien edellytysten täyttymistä, saavat tehdä hakuja henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan tunnistaakseen henkilöitä, jotka eivät ehkä täytä tai eivät ehkä enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tulon, sinne jäämisen ja siellä oleskelun edellytyksiä.

2.           Jos 1 kohdassa lueteltujen tietojen perusteella tehty haku osoittaa, että EES:ään on kirjattu kyseistä henkilöä koskevia tietoja, toimivaltainen viranomainen saa katsoa henkilöä koskevan henkilökohtaisen tiedoston tietoja ja siihen linkitettyjä maahantulo-/maastalähtötietueita, mutta ainoastaan 1 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten.

IV LUKU Tietojen säilyttäminen ja muuttaminen

20 artikla  Tietojen säilyttämisaika

1.           Kukin maahantulo-/maastalähtötietue säilytetään enintään 181 päivän ajan.

2.           Kukin henkilökohtainen tiedosto ja siihen linkitetyt maahantulo-/maastalähtötietueet säilytetään EES:ssä viimeisimmän maastalähtökirjauksen jälkeen enintään 91 päivän ajan, ellei 90 päivän kuluessa viimeisimmän maastalähtökirjauksen jälkeen ole tehty maahantulokirjausta.

3.           Ellei laillisen oleskelun päättymispäivän jälkeen ole tehty maastalähtökirjausta, tiedot säilytetään 1 kohdasta poiketen laillisen oleskelun viimeisen päivän jälkeen enintään viiden vuoden ajan.

21 artikla Tietojen muuttaminen

1.           Edellä olevan 7 artiklan mukaisesti nimetyillä jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava oikeus muuttaa EES:ään syötettyjä tietoja oikaisemalla tai poistamalla kyseisiä tietoja tämän asetuksen mukaisesti.

2            Edellä 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut henkilöä koskevat tiedot on poistettava viipymättä, jos kolmannen maan kansalainen toimittaa vastuussa olevan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että hän on joutunut ylittämään laillisen oleskeluajan odottamattoman ja vakavan tapahtuman vuoksi tai että hän on saanut laillisen oleskeluoikeuden taikka että kyseessä on virhe. Kyseisellä kolmannen maan kansalaisella on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot sen varmistamiseksi, että tiedot muutetaan.

22 artikla Tietojen poistaminen ennen määräaikaa

Jos kolmannen maan kansalainen on saanut jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden ennen 20 artiklassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä tai häneen sovelletaan 3 artiklan 2 kohdan mukaista poikkeusta, jäsenvaltion, jonka kansalaisuuden henkilö on saanut, tai jäsenvaltion, joka on myöntänyt oleskelukortin, on poistettava EES:stä viipymättä henkilöä koskeva henkilökohtainen tiedosto ja siihen 11 ja 12 artiklan mukaisesti linkitetyt tietueet. Kyseisellä henkilöllä on oltava käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot sen varmistamiseksi, että tiedot poistetaan.

V LUKU Kehittäminen, toiminta ja vastuualueet

23 artikla Komission täytäntöönpanotoimenpiteet ennen kehittämisvaihetta

              Komissio hyväksyy seuraavat toimenpiteet, jotka ovat tarpeen keskusjärjestelmän, yhdenmukaisten rajapintojen ja tiedonsiirtoinfrastruktuurin kehittämisen ja teknisen toteuttamisen kannalta, sekä seuraavat eritelmät:

a)           eritelmät, jotka koskevat sormenjälkien resoluutiota ja käyttöä biometriseen todentamiseen EES:ssä;

b)           järjestelmän fyysisen arkkitehtuurin suunnittelu, sen tiedonsiirtoinfrastruktuuri mukaan lukien;

c)           tietojen syöttäminen 11 ja 12 artiklan mukaisesti;

d)           tietoihin pääsy 15–19 artiklan mukaisesti;

e)           tietojen säilyttäminen, muuttaminen, poistaminen ja ennenaikainen poistaminen 21 ja 22 artiklan mukaisesti;

f)            tietojenkäsittelytapahtumien kirjaaminen ja niihin pääsy 30 artiklan mukaisesti;

g)           suorituskykyvaatimukset.

Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 42 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Tietotekniikkavirasto määrittelee keskusyksikön, varakeskusyksikön, yhdenmukaisten rajapintojen ja tiedonsiirtoinfrastruktuurin tekniset eritelmät ja niiden kehittämisen saatuaan komissiolta myönteisen lausunnon.

24 artikla Kehittäminen ja operatiivinen hallinnointi

1.           Tietotekniikkavirasto vastaa keskusyksikön, varakeskusyksikön, yhdenmukaisten rajapintojen ja verkkoliityntäpisteiden sekä tiedonsiirtoinfrastruktuurin kehittämisestä.

Tietotekniikkavirasto kehittää ja toteuttaa keskusyksikön, varakeskusyksikön, yhdenmukaiset rajapinnat ja tiedonsiirtoinfrastruktuurin mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tämä asetus on tullut voimaan ja komissio on hyväksynyt 23 artiklan 1 kohdassa säädetyt toimenpiteet.

Kehittäminen koostuu teknisten eritelmien laatimisesta ja täytäntöönpanosta, testauksesta ja hankkeen yleisestä koordinoinnista.

2.           Tietotekniikkavirasto vastaa keskusyksikön, varakeskusyksikön ja yhdenmukaisten rajapintojen operatiivisesta hallinnoinnista. Se varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että käytössä on aina paras saatavilla oleva teknologia, josta tehdään kustannushyötyanalyysi.

Tietotekniikkavirasto vastaa myös keskusjärjestelmän ja verkkoliityntäpisteiden välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin operatiivisesta hallinnoinnista.

EES:n operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät EES:n pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti sekä erityisesti järjestelmän ylläpito ja tarpeellinen tekninen kehittäminen, joilla varmistetaan, että järjestelmä toimii operationaalisesti tyydyttävällä laadullisella tasolla, erityisesti kun on kyse rajanylityspaikkojen keskustietokannasta tekemiin hakuihin kuluvasta ajasta, jonka olisi oltava mahdollisimman lyhyt.

3.           Rajoittamatta Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 17 artiklan soveltamista tietotekniikkaviraston on sovellettava asianmukaisia vaitiolovelvollisuutta tai muita vastaavia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä kaikkiin EES:n tietoja käsitteleviin henkilöstönsä jäseniin. Salassapitovelvollisuus jatkuu vielä senkin jälkeen, kun kyseiset henkilöt jättävät virka- tai työsuhteensa tai kun heidän työtehtävänsä ovat muutoin päättyneet.

25 artikla Kansalliset vastuualueet

1.           Kunkin jäsenvaltion vastuulla on

a)           kansallisen järjestelmän kehittäminen ja yhteys EES:ään;

b)           oman kansallisen järjestelmänsä organisointi, hallinnointi, toiminta ja ylläpito; ja

c)           hallinnointi ja järjestelyt, jotka liittyvät toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön pääsyyn EES:ään tämän asetuksen mukaisesti, sekä tällaista henkilöstöä ja sen profiileja koskevan luettelon laatiminen ja ajan tasalla pitäminen.

2.           Kunkin jäsenvaltion on nimettävä kansallinen viranomainen, joka myöntää 7 artiklassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille pääsyn EES:ään ja liittää kyseisen kansallisen viranomaisen verkkoliityntäpisteeseen.

3.           Kussakin jäsenvaltiossa on käytettävä tietojen käsittelyssä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä.

4.           Ennen kuin niiden viranomaisten, joilla on pääsy EES:ään, henkilöstölle annetaan valtuudet käsitellä EES:ään tallennettuja tietoja, sen on saatava asianmukaista koulutusta tietoturva- ja tietosuojasäännöistä.

5.           Kansallisista järjestelmistä ja kansallisten rajapintojen hoitamisesta aiheutuvat kustannukset katetaan unionin talousarviosta.

26 artikla Vastuu tietojen käytöstä

1.           Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että EES:ään tallennettuja tietoja käsitellään lainmukaisesti ja erityisesti, että vain asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy tietoihin tämän asetuksen 15–19 artiklassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. Vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava erityisesti, että

a)           tiedot kerätään lainmukaisesti;

b)           tiedot syötetään EES:ään lainmukaisesti;

c)           tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia silloin kun ne toimitetaan EES:ään.

2.           Tietotekniikkavirasto varmistaa, että EES:n toiminta on tämän asetuksen ja sen 23 artiklassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten mukaista. Erityisesti tietotekniikkavirasto

a)           toteuttaa tarvittavat toimenpiteet keskusjärjestelmän sekä sen ja verkkoliityntäpisteiden välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin turvallisuuden varmistamiseksi, tämän rajoittamatta kuitenkaan kunkin jäsenvaltion vastuuta;

b)           varmistaa, että vain asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy EES:ään tallennettuihin tietoihin niiden tehtävien suorittamiseksi, joista tietotekniikkavirasto vastaa tämän asetuksen mukaisesti.

3.           Tietotekniikkavirasto ilmoittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle 2 kohdan nojalla toteuttamistaan toimenpiteistä EES:n toiminnan käynnistämiseksi.

27 artikla Tietojen välittäminen kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille ja yksityisille osapuolille

1.           EES:ään tallennettuja tietoja ei saa siirtää kolmansiin maihin, kansainvälisille järjestöille eikä yksityisille osapuolille eikä asettaa niiden saataville.

2.           Edellä olevan 11 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa ja 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan 1 kohdasta poiketen siirtää kolmansiin maihin tai liitteessä mainituille kansainvälisille järjestöille tai asettaa niiden saataville, jos se on tarpeen yksittäisissä tapauksissa kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi, myös heidän palauttamistaan varten, mutta vain sillä edellytyksellä, että

a)           komissio on tehnyt päätöksen henkilötietojen riittävästä suojasta kyseisessä kolmannessa maassa direktiivin 95/46/EY 25 artiklan 6 kohdan mukaisesti tai että yhteisön ja kyseisen kolmannen maan välillä on voimassa takaisinottosopimus tai että direktiivin 95/46/EY 26 artiklan 1 kohdan d alakohtaa sovelletaan;

b)           kolmas maa tai kansainvälinen järjestö lupaa käyttää tietoja vain siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu;

c)           tiedot siirretään tai asetetaan saataville noudattaen asianomaisia unionin oikeuden säännöksiä, erityisesti takaisinottosopimuksia, ja tiedot siirtäneen tai ne saataville asettaneen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä, tietoturvaa ja tietosuojaa koskevat säännökset mukaan lukien; ja

d)           tiedot EES:ään syöttänyt jäsenvaltio on antanut suostumuksensa.

3.           Henkilötietojen siirrot kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille 2 kohdan nojalla eivät vaikuta pakolaisten eivätkä kansainvälistä suojelua pyytävien henkilöiden oikeuksiin, erityisesti kun on kyse palauttamiskiellosta.

28 artikla Tietoturva

1.           Vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava tietojen turvallisuus ennen niiden siirtämistä verkkoliityntäpisteeseen ja siirron aikana. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava EES:stä saamiensa tietojen turvallisuus.

2.           Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat kansallista järjestelmäänsä koskevat toimenpiteet, mukaan lukien turvallisuussuunnitelma, joiden avulla

a)           tiedot suojataan fyysisesti, muun muassa laatimalla varautumissuunnitelmia kriittisen infrastruktuurin suojaamiseksi;

b)           estetään luvaton pääsy kansallisiin laitoksiin, joissa jäsenvaltio harjoittaa EES:n tavoitteiden mukaista toimintaa (laitoksiin pääsyn valvonta);

c)           estetään tietojen siirtämisessä käytettävien välineiden luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen (tietovälineiden valvonta);

d)           estetään tietojen luvaton syöttäminen ja tallennettujen henkilötietojen luvaton tarkastelu, muuttaminen tai poistaminen (tietojen säilyttämisen valvonta);

e)           estetään tietojen luvaton käsittely EES:ssä ja siinä käsiteltyjen tietojen luvaton muuttaminen tai poistaminen (tietojen käsittelyn valvonta);

f)            varmistetaan, että henkilöillä, joilla on EES:n käyttöoikeus, on pääsy ainoastaan tietoihin, joita heidän käyttöoikeutensa koskee, yksilöllisten käyttäjätunnisteiden avulla ja luottamuksellisia käyttömuotoja käyttäen (tietojen käytön valvonta);

g)           varmistetaan, että kaikki viranomaiset, joilla on pääsy EES:ään, luovat henkilöille, joilla on valtuudet syöttää, muuttaa, poistaa, katsoa ja hakea tietoja, profiilit, joissa esitetään heidän tehtävänsä ja vastuualueensa, ja saattavat heidän käyttäjäprofiilinsa pyynnöstä viipymättä valvontaviranomaisten käyttöön (henkilöstöprofiilit);

h)           varmistetaan, että on mahdollista varmentaa ja määritellä, mille elimille henkilötietoja voidaan siirtää tiedonsiirtolaitteilla (tiedonsiirron valvonta);

i)            varmistetaan, että voidaan tarkastaa ja määritellä, mitä tietoja EES:ssä on käsitelty, milloin niitä on käsitelty, kuka niitä on käsitellyt ja missä tarkoituksessa (tietojen kirjaamisen valvonta);

j)            estetään erityisesti asianmukaista salaustekniikkaa käyttäen henkilötietojen luvaton lukeminen, jäljentäminen, muuttaminen tai poistaminen siirrettäessä henkilötietoja EES:ään ja sieltä muualle taikka kuljetettaessa tietovälineitä (kuljetuksen valvonta);

k)           valvotaan tässä kohdassa tarkoitettujen turvallisuustoimenpiteiden tehokkuutta ja toteutetaan tarvittavat sisäiseen valvontaan liittyvät organisatoriset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tätä asetusta noudatetaan (sisäinen valvonta).

3.           Tietotekniikkavirasto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet 2 kohdassa säädettyjen EES:n toimintaa koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi, turvallisuussuunnitelman hyväksyminen mukaan lukien.

29 artikla Korvausvastuu

1.           Henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut vahinkoa lainvastaisesta tietojenkäsittelystä tai jostain tämän asetuksen vastaisesta teosta, on oikeus saada vahingosta vastuussa olevalta jäsenvaltiolta korvaus aiheutuneesta vahingosta. Kyseinen jäsenvaltio vapautuu tästä vastuusta osittain tai kokonaan, jos se osoittaa, ettei se ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

2.           Jos EES:lle aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, tämä jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tällaisen vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin tietotekniikkavirasto tai toinen EES:ään osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

3.           Jäsenvaltiota vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan vastaajana olevan jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä.

30 artikla Tietojenkäsittelytapahtumien kirjaaminen

1.           Kunkin jäsenvaltion ja tietotekniikkaviraston on pidettävä kirjaa kaikista EES:ssä toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista. Kirjatuissa tiedoissa on mainittava 7 artiklassa tarkoitettu tietojen käyttötarkoitus, käsittelyn päivämäärä ja kellonaika, 11–14 artiklassa tarkoitettu siirrettyjen tietojen luonne, 15–19 artiklassa tarkoitettu haussa käytettyjen tietojen luonne sekä tietoja syöttävän ja niitä hakevan viranomaisen nimi. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on pidettävä kirjaa henkilöistä, joilla on asianmukainen lupa syöttää tai hakea tietoja.

2.           Tällaisia kirjattuja tietoja saa käyttää ainoastaan tietosuojaan liittyvään tietojenkäsittelyn luvallisuuden valvontaan sekä tietoturvan varmistamiseen. Kirjatut tiedot on suojattava asianmukaisesti niiden luvattoman käytön estämiseksi, ja ne on poistettava vuoden kuluttua 20 artiklassa tarkoitetun säilyttämisajan päättymisestä, jollei niitä tarvita jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.

31 artikla Sisäinen valvonta

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on oikeus käyttää EES:n tietoja, toteuttaa tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja tekee tarvittaessa yhteistyötä valvontaviranomaisen kanssa.

32 artikla Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että EES:n tietojen väärinkäyttäminen on rangaistavaa seuraamuksin, kansallisen lainsäädännön mukaiset hallinnolliset ja/tai rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan lukien, ja että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

VI LUKU Tietosuojaa koskevat oikeudet ja niiden valvonta

33 artikla Tiedonsaantioikeus

1.           Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava henkilöille, joiden tietoja on tallennettu EES:ään, seuraavat tiedot:

a)           37 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu rekisterinpitäjä;

b)           tarkoitus, johon tietoja käytetään EES:ssä;

c)           tietojen vastaanottajien ryhmät;

d)           tietojen säilyttämisaika;

e)           se, että tietojen kerääminen on pakollista maahantulon edellytysten tutkimista varten;

f)            henkilön oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että häntä koskevat lainvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, mukaan lukien oikeus saada tietoa edellä mainittujen oikeuksien käyttöä koskevista menettelyistä ja niiden kansallisten valvontaviranomaisten tai tarvittaessa Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietosuojaa koskevia vaatimuksia.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava kirjallisesti.

34 artikla Oikeus tutustua tietoihin sekä oikaista ja poistaa ne

1.           Kenellä tahansa on oikeus saada tietoonsa EES:ään tallennetut itseään koskevat tiedot ja tiedot EES:ään siirtänyt jäsenvaltio, tämän rajoittamatta velvollisuutta ilmoittaa muita tietoja direktiivin 95/46/EY 12 artiklan a kohdan mukaisesti. Ainoastaan jäsenvaltio voi antaa luvan tutustua tietoihin. Kunkin jäsenvaltion on kirjattava tällaista lupaa koskevat pyynnöt.

2.           Kuka tahansa voi pyytää, että häntä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan ja että lainvastaisesti tallennetut tiedot poistetaan. Vastuussa olevan jäsenvaltion on omien lakiensa, asetustensa ja menettelyjensä mukaisesti mahdollisimman pian oikaistava tiedot tai poistettava ne.

3.           Jos 2 kohdassa säädetty pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin 14 päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja se, onko niiden käsittely EES:ssä tapahtunut lainmukaisesti.

4.           Jos EES:ssä olevat tiedot osoittautuvat virheellisiksi tai jos ne on tallennettu lainvastaisesti, vastuussa olevan jäsenvaltion on oikaistava tiedot tai poistettava ne 21 artiklan mukaisesti. Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava viipymättä asianomaiselle henkilölle kirjallisesti häntä koskevien tietojen oikaisusta tai niiden poistamisesta.

5.           Jos vastuussa oleva jäsenvaltio ei ole samaa mieltä siitä, että EES:ään tallennetut tiedot ovat virheellisiä tai että ne on tallennettu lainvastaisesti, sen on annettava asianomaiselle henkilölle viipymättä kirjallinen selvitys siitä, miksi se ei aio oikaista tai poistaa häntä koskevia tietoja.

6.           Vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava asianomaiselle henkilölle myös siitä, mitä toimenpiteitä hän voi toteuttaa, jollei hän hyväksy saamaansa selvitystä. Ilmoitukseen on sisällytettävä tiedot siitä, miten voi panna vireille kanteen tai tehdä kantelun kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai tuomioistuimille, sekä avusta, jota on saatavilla muun muassa valvontaviranomaisilta kyseisen jäsenvaltion lakien, asetusten ja menettelyjen mukaisesti.

35 artikla Tietosuojaa koskevien oikeuksien varmistamista koskeva yhteistyö

1.           Jäsenvaltioiden on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä 34 artiklassa säädettyjen oikeuksien toteuttamiseksi.

2.           Valvontaviranomaisen on kussakin jäsenvaltiossa pyynnöstä autettava ja neuvottava asianomaista henkilöä hänen käyttäessään oikeuttaan oikaista tai poistaa itseään koskevia tietoja direktiivin 95/46/EY 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.           Tiedot siirtäneen jäsenvaltion valvontaviranomaisen ja niiden jäsenvaltioiden, joille pyyntö on tehty, valvontaviranomaisten on tehtävä tätä varten yhteistyötä.

36 artikla Oikeussuojakeinot

1.           Kenellä tahansa on oltava kaikissa jäsenvaltiossa oikeus panna vireille kanne tai tehdä kantelu sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jossa häneltä on evätty 35 artiklassa säädetty oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin tai oikaista niitä tai poistaa ne.

2.           Valvontaviranomaisten on avustettava asianomaista henkilöä asian koko käsittelyn ajan.

37 artikla Valvontaviranomaisen harjoittama valvonta

1.           Valvontaviranomaisen on valvottava 11–14 artiklassa tarkoitettujen henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta asianomaisessa jäsenvaltiossa, mukaan lukien näiden tietojen siirtäminen EES:ään ja EES:stä.

2.           Valvontaviranomaisen on varmistettava, että kansallisessa järjestelmässä tapahtunut tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti.

3.           Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen valvontaviranomaisella on riittävät voimavarat sille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi.

4.           Kunkin jäsenvaltion on nimettävä EES:ssä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten viranomainen, joka toimii direktiivin 95/46/EY 2 artiklan d alakohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä ja jolle on keskitetty vastuu kyseisen jäsenvaltion tietojen käsittelystä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava tästä viranomaisesta komissiolle.

5.           Kunkin jäsenvaltion on toimitettava valvontaviranomaisille näiden pyytämät tiedot ja erityisesti ilmoitettava niille 28 artiklan mukaisista toimista sekä annettava niille pääsy 30 artiklan mukaisesti kirjattuihin tietoihin ja pääsy milloin tahansa kaikkiin toimitiloihinsa.

38 artikla Euroopan tietosuojavaltuutetun harjoittama valvonta

1.           Euroopan tietosuojavaltuutettu valvoo, että tietotekniikkavirasto käsittelee henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti. Asetuksen (EY) N:o 45/2001 46 ja 47 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä ja toimivaltaa sovelletaan vastaavasti.

2.           Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että tietotekniikkaviraston suorittama henkilötietojen käsittely tarkastetaan vähintään joka neljäs vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Tarkastusta koskeva selvitys toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, tietotekniikkavirastolle, komissiolle ja valvontaviranomaisille. Tietotekniikkavirastolle annetaan tilaisuus esittää huomautuksia ennen selvityksen hyväksymistä.

3.           Tietotekniikkavirasto toimittaa Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämät tiedot ja myöntää hänelle oikeuden tutustua kaikkiin 30 artiklassa tarkoitettuihin asiakirjoihin ja kirjattuihin tietoihin sekä antaa hänelle milloin tahansa pääsy kaikkiin toimitiloihinsa.

39 artikla Valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö

1.           Valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tekevät toimivaltansa puitteissa aktiivisesti yhteistyötä hoitaessaan tehtäviään ja varmistavat EES:n ja kansallisten järjestelmien yhteensovitetun valvonnan.

2.           Ne vaihtavat tarpeen mukaan toimivaltansa rajoissa asiaankuuluvia tietoja, avustavat toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkastelevat tämän asetuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyviä vaikeuksia, tutkivat riippumattomaan valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laativat yhdenmukaisia ehdotuksia ongelmien yhdessä ratkaisemiseksi sekä edistävät tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.

3.           Valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kokoontuvat tätä tarkoitusta varten vähintään kaksi kertaa vuodessa. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa näiden kokousten kustannuksista. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.

4.           Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tietotekniikkavirastolle toimitetaan kahden vuoden välein yhteinen toimintakertomus. Kertomukseen on sisällytettävä kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisen laatima kyseistä jäsenvaltiota koskeva luku.

VII LUKU Loppusäännökset

40 artikla Tietojen käyttö kertomusten ja tilastojen laatimista varten

1.           Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, tietotekniikkaviraston ja Frontexin asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö saa käyttää seuraavia tietoja, mutta ainoastaan kertomusten ja tilastojen laatimista varten ja ilman, että yksittäiset henkilöt voidaan tunnistaa:

a)           statusta koskevat tiedot;

b)           kolmannen maan kansalaisen kansalaisuus;

c)           maahantulojäsenvaltio, -päivä ja -rajanylityspaikka ja maastalähtöjäsenvaltio, -päivä ja ‑rajanylityspaikka;

d)           matkustusasiakirjan laji;

e)           10 artiklassa tarkoitettujen laillisen oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden määrä;

f)            oleskeluoikeuden peruuttamisen tai sen voimassaolon pidentämisen osalta syötetyt tiedot;

g)           viisumin myöntänyt viranomainen, jos viisumi vaaditaan;

h)           sormenjälkien antamista koskevasta vaatimuksesta 12 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla vapautettujen henkilöiden määrä.

41 artikla Käyttöönotto

1.           Komissio määrää päivän, jona EES otetaan käyttöön, sen jälkeen kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)           23 artiklassa tarkoitetut toimenpiteet on hyväksytty;

b)           tietotekniikkavirasto on ilmoittanut, että sen yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suorittama EES:n kattava testaus on saatettu onnistuneesti päätökseen, ja

c)           jäsenvaltiot ovat validoineet tekniset ja oikeudelliset järjestelyt 11–14 artiklassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja siirtämiseksi EES:ään ja ovat ilmoittaneet niistä komissiolle.

2.           Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun testauksen tuloksista.

3.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettu komission päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

42 artikla Komiteamenettely

1.           Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

43 artikla Ilmoitukset

1.         Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle

a)           viranomainen, joka on katsottava 37 artiklassa tarkoitetuksi rekisterinpitäjäksi;

b)           41 artiklassa tarkoitetut tarvittavat tekniset ja oikeudelliset järjestelyt.

2.           Jäsenvaltioiden on ilmoitettava tietotekniikkavirastolle 7 artiklassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, joilla on pääsy syöttämään, muuttamaan, poistamaan, katsomaan tai hakemaan tietoja.

3.           Tietotekniikkavirasto ilmoittaa komissiolle 41 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun testauksen onnistuneesta päätökseen saattamisesta.

Komissio toimittaa 1 kohdan a alakohdan nojalla saamansa tiedot jäsenvaltioille ja yleisölle jatkuvasti päivitettävänä sähköisenä julkisena rekisterinä.

44 artikla Neuvoa-antava ryhmä

Tietotekniikkavirasto perustaa neuvoa-antavan ryhmän, joka tarjoaa virastolle EES:ään liittyvää asiantuntemusta erityisesti sen vuotuisen työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä.

45 artikla  Koulutus

Tietotekniikkavirasto hoitaa 25 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut koulutukseen liittyvät tehtävät.

46 artikla Seuranta ja arviointi

1.           Tietotekniikkavirasto varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joiden avulla voidaan seurata EES:n toimintaa suhteessa teknisiä tuotoksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelun laatua koskeviin tavoitteisiin.

2.           Tietotekniikkavirastolla on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot EES:ssä suoritetusta tietojenkäsittelystä.

3.           Kahden vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein tietotekniikkavirasto antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen EES:n teknisestä toiminnasta ja turvallisuudesta.

4.           Kahden vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta ja tämän jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii EES:stä yleisarvioinnin. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, asetuksen soveltamista, EES:n turvallisuutta ja mahdollisia vaikutuksia tulevaan toimintaan. Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Ensimmäisessä arvioinnissa tarkastellaan erityisesti sitä, miten EES voisi edistää terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumista, ja sitä, pitäisikö järjestelmään tallennettuihin tietoihin päästä lainvalvontatarkoituksissa, ja jos pitäisi, millaisin edellytyksin tällainen pääsy voitaisiin sallia, muutetaanko tietojen säilyttämisaikaa ja myönnetäänkö kolmansien maiden viranomaisille pääsy järjestelmään, kun otetaan huomioon EES:n toiminta ja VIS-järjestelmän toteuttamisesta saadut tulokset.

6.           Jäsenvaltioiden on toimitettava tietotekniikkavirastolle ja komissiolle tiedot, jotka ovat tarpeen 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseksi komission ja/tai tietotekniikkaviraston ennalta määrittelemien määrällisten indikaattorien mukaisesti.

7.           Tietotekniikkavirasto toimittaa komissiolle 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

47 artikla Voimaantulo ja soveltaminen

1.           Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.           Sitä sovelletaan 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

3.           Asetuksen 23–25, 28 ja 41–45 artiklaa sovelletaan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

Liite

Luettelo 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista kansainvälisistä järjestöistä

1.         YK:n erityisjärjestöt (kuten UNHCR);

2.         Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM);

3.         Punaisen ristin kansainvälinen komitea.

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi:

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän (EES) perustamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantulo- ja maastalähtötietojen rekisteröimiseksi. Edellytyksenä on, että lainsäädäntövallan käyttäjä hyväksyy ehdotuksen ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (KOM(2011) 750) sekä ehdotuksen vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (KOM(2011) 398) ja että suhteessa talousarvion asiaankuuluvan otsakkeen menokattoon on käytettävissä riittävästi varoja.

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[35]

Toimintalohko: Sisäasiat (osasto 18)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

x Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[36].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2009 hyväksymässä Tukholman ohjelmassa vahvistettiin, että maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän avulla jäsenvaltiot voisivat vaihtaa tehokkaasti tietoja samalla huolehtien tietosuojasta. Toimintasuunnitelmaan Tukholman ohjelman toteuttamiseksi sisällytettiin näin ollen EES-järjestelmän perustamista koskeva ehdotus. Älykkäitä rajoja koskevan paketin kehittämisen rahoittaminen kuuluu sisäisen turvallisuuden rahaston painopisteisiin[37].

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

EES:n tarkoituksena on parantaa ulkorajojen valvontaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa, ja päämääränä on

rekisteröidä lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten maahantulo ja maastalähtö;

laskea lyhytaikaiseen oleskeluun oikeutettujen kolmansien maiden kansalaisten laillisen oleskelun kesto ja valvoa sitä;

koota tilastoja kolmansien maiden kansalaisten maahantuloista ja maastalähdöistä analyysitarkoituksia varten.

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Toiminnot: Solidaarisuus – Ulkorajat, palauttamismenettelyt, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus (luku 18 02)

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

EES tuottaa tarkkoja tietoja laillisen oleskeluajan ylittäneistä henkilöistä jäsenvaltioiden kaikkien toimivaltaisten viranomaisten käyttöön, mikä edistää laittomien maahanmuuttajien kiinniottamista ja palauttamista ja sen myötä laittoman maahanmuuton torjuntaa yleensä.

Sen avulla saadaan tarkkoja tietoja EU:n ulkorajat vuosittain ylittävien henkilöiden määrästä, jaoteltuna edelleen kansalaisuuksien ja rajanylityspaikkojen mukaan. Samat tarkat tiedot tuotetaan erityisesti laillisen oleskeluajan ylittäneistä henkilöistä, minkä perusteella saadaan nykyistä paljon vahvempi näyttö siitä, olisiko tietyn kolmannen maan kansalaisilla oltava viisumipakko vai ei.

Järjestelmä tuottaa olennaisen tärkeitä tietoja käytettäviksi kolmansien maiden kansalaisten tekemien rekisteröityjen matkustajien ohjelmaan (RTP) hyväksymistä koskevien (uusien ja myöhempien) hakemusten tutkimisessa. Lisäksi se tarjoaa toimivaltaisille viranomaisille tiedot, joita tarvitaan sen varmistamiseksi, että RTP:hen hyväksytyt kolmansien maiden kansalaiset täyttävät täysin kaikki asetetut edellytykset, mihin kuuluu myös laillisen oleskelun keston noudattaminen.

EES:n avulla viranomaiset voivat tarkistaa, etteivät säännöllisesti matkustavat henkilöt, joilla on toistuvaisviisumi, ylitä laillista oleskeluaikaansa Schengen-alueella.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan.

Kehittämisen aikana

Ehdotusluonnoksen ja teknisten eritelmien hyväksymisen jälkeen ulkopuolinen toimeksisaaja kehittää teknisen järjestelmän. Järjestelmät kehitetään keskustasolla ja kansallisella tasolla, ja kokonaiskoordinoinnista vastaa tietotekniikkavirasto. Tietotekniikkavirasto määrittelee yleisen hallintorakenteen yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa. Kuten tällaisten järjestelmien kehittämisen yhteydessä yleensäkin, hankkeen alussa laaditaan sitä koskeva kokonaishallintosuunnitelma sekä laadunvarmistussuunnitelma. Niihin olisi sisällyttävä tulostauluja, jotka käsittävät erityisesti seuraaviin seikkoihin liittyviä indikaattoreita:

          hankkeen kokonaistilanne

kehittämistyön eteneminen sovitun aikataulun mukaisesti (välitavoitteet), riskinhallinta, resurssien (henkilöstö- ja rahoitusresurssien) hallinta sovitun jaottelun mukaisesti, organisatoriset valmiudet jne.

Järjestelmän tultua toimintakuntoon

Seurantaa ja arviointia koskevan 46 artiklan mukaan

”3.     Kahden vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein tietotekniikkavirasto antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen EES:n teknisestä toiminnasta ja turvallisuudesta.

4.       Kahden vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta ja tämän jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii EES:stä yleisarvioinnin. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, asetuksen soveltamista, EES:n turvallisuutta ja mahdollisia vaikutuksia tulevaan toimintaan. Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.”

Kyseisen arvioinnin kannalta erityisen tärkeitä ovat laillisen oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden lukumäärään liittyvät indikaattorit ja tiedot rajanylitysajankohdasta, jota varten tietoa kerättäisiin myös VIS-järjestelmästä saaduista kokemuksista, sekä perusteellinen analyysi siitä, onko tarpeen mahdollistaa tietojen käyttö lainvalvontatarkoituksia varten. Komission olisi toimitettava arvioinnin tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Erityistavoite: parantaa rajatarkastusten tehokkuutta valvomalla oleskeluoikeutta maahantulon ja maastalähdön yhteydessä ja kehittää laillisen oleskeluajan ylittämisen riskien arviointia;

Indikaattori: prosessointiaika rajanylityspaikoilla

rajanylityspaikoilla tunnistettujen laillisen oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden lukumäärä

järjestelmän käytettävyysaste

Erityistavoite: tuottaa luotettavia tietoja, joiden perusteella EU ja jäsenvaltiot pystyvät tekemään tietoon perustuvia valintoja toimintalinjoistaan viisumi- ja muuttoliikeasioissa;

Indikaattori: laillisen oleskeluajan ylittäneistä henkilöistä annettujen kuulutusten lukumäärä jaoteltuna seuraaviin luokkiin: viisumivelvolliset/viisumipakosta vapautetut, rajatyyppi (maa-, meri-, ilmaraja), jäsenvaltio, alkuperämaa/kansalaisuus

Erityistavoite: tunnistaa ja havaita laittomat maahanmuuttajat, erityisesti laillisen oleskeluajan ylittäneet henkilöt, myös alueen sisällä, ja parantaa palauttamismahdollisuuksia;

Indikaattori: laillisen oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden kiinniottamiseen johtavien kuulutusten lukumäärä

Erityistavoite: turvata kolmansien maiden kansalaisten perusoikeudet, erityisesti henkilötietojen suoja ja oikeus yksityisyyteen;

Indikaattori: maahantulo- ja maastalähtökirjausten väärien vastaavuuksien lukumäärä

yksityishenkilöiden kansallisille tietosuojaviranomaisille tekemien kanteluiden lukumäärä.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

EU:hun suuntautuva laiton maahanmuutto asettaa haasteita jokaiselle jäsenvaltiolle. Suurin osa laittomista maahanmuuttajista on henkilöitä, jotka ovat ylittäneet laillisen oleskeluajan, eli henkilöitä, jotka ovat saapuneet Euroopan unioniin laillisesti, mutta jääneet sinne oleskeluoikeutensa päätyttyä. EU:n lainsäädännön mukaan kolmansien maiden kansalaisilla on yleisesti ottaen oikeus saapua maahan lyhytaikaista, enintään kolmen kuukauden pituista oleskelua varten kuuden kuukauden jaksolla.

EES:n myötä Euroopan unioni saa perustietoa kolmansien maiden kansalaisista, jotka tulevat EU:n alueelle ja lähtevät sieltä. Nämä tiedot ovat olennaisen tärkeitä kestävän ja järkevän politiikan suunnittelemiseksi muuttoliike- ja viisumikysymyksissä. Nykyinen käytäntö leimata passit aiheuttaa ongelmia, jotka liittyvät lainvalvontaan mutta myös matkustajien oikeuksista tiedottamiseen, esimerkiksi siitä, kuinka monta päivää tarkalleen heillä on jäljellä oleskeluoikeutta Schengen-alueella sen jälkeen, kun he ovat jo oleskelleet alueella useita kertoja muutaman päivän ajan. Kun tietoja ei myöskään ole merkitty mihinkään muualle kuin passiin, tietojen vaihtaminen jäsenvaltioiden välillä on fyysisesti mahdotonta. Se tarkoittaa myös sitä, etteivät tällaiset tiedot ole käytettävissä, jos leimatut matkustusasiakirjat katoavat tai ne korvataan uusilla.

EES:n avulla voidaan laskea kolmansien maiden kansalaisten oleskelun kesto ja todentaa, onko joku henkilö ylittänyt laillisen oleskeluajan, myös suoritettaessa tarkastuksia Schengen-alueen sisällä. Tällä hetkellä rajavartijoiden ja maahanmuuttoviranomaisten käytettävissä ovat ainoastaan matkustusasiakirjan leimat, joista maahantulo- ja maastalähtöpäivät käyvät ilmi. Kolmansien maiden kansalaisten Schengen-alueella oleskelun kesto lasketaan näiden leimojen perusteella. Niitä on kuitenkin usein hankala tulkita; ne saattavat olla lukukelvottomia tai niitä saatetaan väärentää. Schengen-alueella vietetyn ajan tarkka laskeminen matkustusasiakirjoissa olevien leimojen perusteella on näin ollen aikaavievää ja vaikeaa.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Mikään jäsenvaltio ei pysty yksin luomaan yhteistä, yhteentoimivaa maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmää. Kuten kaikki muuttovirtojen hallintaan ja turvallisuusuhkiin liittyvä toiminta, tämäkin on osa-alue, jossa EU:n talousarvion käytöstä saadaan ilmeistä lisäarvoa.

Sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamista on kompensoitava unionin ulkorajojen tehokkaaseen valvontaan tähtäävillä yhteisillä toimilla. Tiettyihin jäsenvaltioihin kohdistuu suuri paine niiden maantieteellisen sijainnin ja niiden hallinnoitavaksi tulevan unionin ulkorajan pituuden vuoksi. Maahantulon edellytykset ja kolmansien maiden kansalaisten rajatarkastukset on yhdenmukaistettu EU:n lainsäädännöllä. Koska henkilöt voivat saapua Schengen-alueelle sellaisen jäsenvaltion rajanylityspaikan kautta, jossa käytetään kansallista maahantulo- ja/tai maastalähtörekisteriä, mutta poistua sellaisen rajanylityspaikan kautta, missä tällaista järjestelmää ei käytetä, mikään jäsenvaltio ei pysty toimiin yksinään, vaan tarvitaan EU:n toimia.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) ja viisumitietojärjestelmän (VIS) kehittämisestä saaduista kokemuksista voidaan vetää seuraavat johtopäätökset:

1) Jotta voitaisiin välttyä muuttuvista vaatimuksista aiheutuvilta kustannusten ylittymisiltä ja viivästyksiltä, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella ei kehitetä uusia tietojärjestelmiä, etenkään jos kyseessä on laaja tietojärjestelmä, ennen kuin oikeudelliset välineet, joissa vahvistetaan tällaisen järjestelmän tarkoitus, kattavuus, toiminnot ja tekniset yksityiskohdat, on lopullisesti hyväksytty.

2) Kansallisen kehittämistyön rahoittaminen on osoittautunut vaikeaksi jäsenvaltioissa, jotka eivät ole sisällyttäneet siihen liittyviä toimintoja monivuotisiin ohjelmiinsa tai joiden suunnitelmat ulkorajarahaston puitteissa eivät ole olleet riittävän tarkkoja. Tämän vuoksi nyt ehdotetaan, että nämä kehittämiskustannukset sisällytetään ehdotukseen.

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tämä ehdotus olisi nähtävä osana Euroopan unionin yhdennetyn rajaturvallisuusstrategian ja erityisesti älykkäitä rajoja koskevan tiedonannon[38] jatkuvaa kehittämistä sekä yhdessä sisäisen turvallisuuden rahastoa koskevan ehdotuksen[39] kanssa osana monivuotista rahoituskehystä. Tietotekniikkavirastoa koskevaan komission muutettuun ehdotukseen[40] liitetty rahoitusselvitys kattaa olemassa olevien tietoteknisten järjestelmien (Eurodac, SIS II, VIS) kustannukset, mutta ei tulevia rajaturvallisuusjärjestelmiä, joita ei vielä ole siirretty viraston vastuulle oikeudellisen kehyksen avulla. Näin ollen ehdotukseen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta[41] sisältyvässä liitteessä kaavaillaan, että otsake 3 (Turvallisuus ja kansalaisuus) kattaisi nykyiset tietojärjestelmät otsakkeessa Tietojärjestelmät (822 miljoonaa euroa) ja tulevat rajaturvallisuusjärjestelmät otsakkeessa Sisäinen turvallisuus (1,1 miljoonaa euroa 4,648 miljoonan euron kokonaissummasta). Komission sisällä sisäasioiden pääosasto on vastuussa sellaisen vapaan liikkuvuuden alueen perustamisesta, jossa ihmiset voivat ylittää sisärajat ilman rajatarkastuksia ja jonka ulkorajoja valvotaan ja hallinnoidaan johdonmukaisesti EU:n tasolla. Järjestelmällä on seuraavia synergiaetuja viisumitietojärjestelmän kanssa:

a) biometristä tunnistusjärjestelmää käytetään viisuminhaltijoiden kohdalla myös maahantulo- ja/tai maastalähtötarkoituksiin;

b) maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmä täydentää VIS-järjestelmää. VIS-järjestelmään sisältyvät ainoastaan viisumihakemukset ja myönnetyt viisumit, kun taas EES tallentaa viisuminhaltijoiden osalta myös myönnettyihin viisumeihin liittyvät konkreettiset maahantulo- ja maastalähtötiedot;

c) synergiaetuja syntyy myös RTP:n kanssa, kun rekisteröityjen matkustajien maahantulo- ja maastalähtötiedot kirjataan EES:ään, jolla valvotaan heidän laillisen oleskelunsa kestoa Schengen-alueella. Rekisteröityjen matkustajien täysin automatisoituja rajanylityksiä ei voitaisi toteuttaa ilman EES:ää. Asiaan ei myöskään liity riskiä päällekkäisyydestä muiden pääosastojen toteuttamien samantapaisten aloitteiden kanssa.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨ Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– valmisteleva vaihe vuosina 2013–2015 (oikeudellisen kehyksen vahvistaminen)

– kehittämisvaihe vuosina 2015–2017

– minkä jälkeen toiminta täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[42]

x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

x välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– x yhteisöjen perustamille elimille[43]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 (KOM(2011) 750) kaavaillaan 15 artiklassa maahantulo- ja maastalähtöjärjestelmän rahoittamista. Edellä mainitun rahoitusohjelman toteuttamistehtävät siirretään uuden varainhoitoasetuksen 58 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 60 artiklan mukaisesti (välillinen hallinnointi) tietotekniikkavirastolle.

Kaikki kehitystoiminta uskotaan vuosina 2015–2017 tietotekniikkavirastolle tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella. Tämä kattaa hankkeen kaikkien osien, toisin sanoen keskusjärjestelmän, jäsenvaltioiden järjestelmien, verkkojen ja jäsenvaltioiden infrastruktuurin kehittämisosion.

Väliarviointivaiheessa vuonna 2017 tarkoituksena on siirtää 513 000 miljoonan euron määrärahasta jäljellä oleva osuus tietotekniikkaviraston budjettikohtaan käytettäväksi keskusjärjestelmän ja verkon käyttö- ja ylläpitokustannuksiin sekä kansallisiin ohjelmiin kansallisten järjestelmien käyttö- ja ylläpitokustannuksiin, kuten infrastruktuurikustannuksiin (ks. jäljempänä oleva taulukko). Säädökseen liittyvää rahoitusselvitystä tarkistetaan tämän mukaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä.

Osio || Hallinnointitapa || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Keskusjärjestelmän kehittäminen || Välillinen keskitetty hallinnointi || X || X || X || || ||

Kehittäminen jäsenvaltioissa || Välillinen keskitetty hallinnointi || X || X || X || || ||

Keskusjärjestelmän ylläpito || Välillinen keskitetty hallinnointi || || || X || X || X || X

Kansallisten järjestelmien ylläpito || Välillinen keskitetty hallinnointi || || || X || X || X || X

Verkko (1) || Välillinen keskitetty hallinnointi || X || X || X || X || X || X

Jäsenvaltioiden infrastruktuuri || Välillinen keskitetty hallinnointi || X || X || X || X || X || X

(1) Verkon kehittäminen vuosina 2015–2017, verkon toiminta vuosina 2017–2020

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

EES:n seurantaa ja arviointia koskevat säännöt sisältyvät järjestelmää koskevan ehdotuksen 46 artiklaan.

46 artikla        Seuranta ja arviointi

1. Tietotekniikkavirasto varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joiden avulla voidaan seurata EES:n toimintaa suhteessa teknisiä tuotoksia, kustannustehokkuutta, turvallisuutta ja palvelun laatua koskeviin tavoitteisiin.

2. Tietotekniikkavirastolla on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot EES:ssä suoritetusta tietojenkäsittelystä.

3. Kahden vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein tietotekniikkavirasto antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen EES:n teknisestä toiminnasta ja turvallisuudesta.

4. Kahden vuoden kuluttua EES:n käyttöönotosta ja tämän jälkeen neljän vuoden välein komissio laatii EES:stä yleisarvioinnin. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä, asetuksen soveltamista, EES:n turvallisuutta ja mahdollisia vaikutuksia tulevaan toimintaan. Komissio toimittaa arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Ensimmäisessä arvioinnissa tarkastellaan erityisesti sitä, miten EES voisi edistää terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumista, ja sitä, pitäisikö järjestelmään tallennettuihin tietoihin päästä lainvalvontatarkoituksissa, ja jos pitäisi, millaisin edellytyksin tällainen pääsy voitaisiin sallia, muutetaanko tietojen säilyttämisaikaa ja myönnetäänkö kolmansien maiden viranomaisille pääsy järjestelmään, kun otetaan huomioon EES:n toiminta ja VIS-järjestelmän toteuttamisesta saadut tulokset.

6. Jäsenvaltioiden on toimitettava tietotekniikkavirastolle ja komissiolle tiedot, jotka ovat tarpeen 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseksi komission ja/tai tietotekniikkaviraston ennalta määrittelemien määrällisten indikaattorien mukaisesti.

7. Tietotekniikkavirasto toimittaa komissiolle 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

1) Järjestelmän tekniseen kehittämiseen liittyvät vaikeudet

Jäsenvaltioiden tietojärjestelmät eroavat teknisesti toisistaan. Lisäksi rajavalvonnan prosessit voivat vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan (rajanylityspaikalla käytettävissä oleva tila, matkustajavirrat jne.). EES on yhdistettävä kansalliseen tietotekniikkarakenteeseen ja kansallisiin rajavalvontaprosesseihin. Lisäksi järjestelmän kansallisten osien kehittäminen on sovitettava täysin yhteen keskustason vaatimusten kanssa. Tältä osin on havaittu seuraavat kaksi pääriskiä:

a) Ellei keskustason ja kansallisten tahojen koordinaatio ole riittävää, riskinä on, että eri jäsenvaltiot toteuttavat EES:n tekniset ja oikeudelliset näkökohdat eri tavoin.

b) Mahdollisten epäjohdonmukaisuuksien riski tulevan järjestelmän käytössä riippuen siitä, miten jäsenvaltiot sisällyttävät EES:n olemassa oleviin rajavalvontaprosesseihin.

2) Järjestelmän oikea-aikaiseen kehittämiseen liittyvät vaikeudet

VIS- ja SIS II -järjestelmien kehittämisestä saatujen kokemusten perusteella voidaan ennakoida, että EES:n toteutuksen onnistumisen kannalta ratkaiseva tekijä on se, pystyykö ulkopuolinen toimeksisaaja kehittämään järjestelmän aikataulussa. Laajojen tietotekniikkajärjestelmien kehittämisen ja hallinnoinnin asiantuntijakeskuksena tietotekniikkavirasto vastaa myös sopimusten tekemisestä ja hallinnoinnista, erityisesti järjestelmän kehittämiseen liittyvästä alihankinnasta. Ulkopuolisen toimeksisaajan käyttämiseen tämän kehitystyön toteuttamiseen liittyy useita riskejä:

a) Erityisenä riskinä on se, että toimeksisaaja ei pysty osoittamaan hankkeeseen riittävästi resursseja tai että se suunnittelee ja kehittää järjestelmän, joka ei vastaa uusinta tekniikan tasoa.

b) Riskinä on myös, että toimeksisaaja ei noudata täysimääräisesti laajojen tietotekniikkahankkeiden hoitamiseen tarkoitettuja hallinnollisia tekniikoita ja menetelmiä keinona vähentää kustannuksia.

c) Nykyisessä talouskriisissä ei voida myöskään täysin sulkea pois riskiä siitä, että toimeksisaaja kohtaa hankkeen ulkopuolisista tekijöistä johtuvia taloudellisia vaikeuksia.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

1) Tietotekniikkavirastosta on tarkoitus tulla laajojen tietojärjestelmien kehittämisen ja hallinnoinnin asiantuntijakeskus. Sen tehtäväksi annetaan järjestelmän keskusosan sekä jäsenvaltioiden yhdenmukaisten rajapintojen kehittäminen ja toiminta. Näin on tarkoitus välttää useimmat ongelmista, joita komissiolle aiheutui SIS II- ja VIS-järjestelmien kehittämisen yhteydessä.

Kehittämisvaiheessa (vuosina 2015–2017) kokonaisvastuu säilyy komissiolla, kun hanketta kehitetään välillisen keskitetyn hallinnoinnin avulla. Tietotekniikkavirasto vastaa teknisestä ja taloushallinnosta, erityisesti sopimusten tekemisestä ja hallinnoinnista. Tehtävien siirtoa koskeva sopimus kattaa keskusosan (julkisten hankintojen välityksellä) ja kansallisen osan (avustusten välityksellä). Soveltamissääntöjen 40 artiklan mukaan komissio tekee sopimuksen, jossa säädetään varojen hallinnoimista ja valvontaa koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä ja komission taloudellisten etujen suojaamisesta. Tällaiseen sopimukseen sisällytetään 40 artiklan 2 kohdassa esitetyt säännökset. Sen ansiosta komissio pystyy hallitsemaan 2.2.1 kohdassa kuvatut riskit.

Väliarvioinnin yhteydessä (suunniteltu ajankohta vuonna 2017 sisäisen turvallisuuden rahaston yhteydessä, horisontaalisen asetuksen 15 artikla) hallinnointitapaa tarkastellaan uudelleen.

2) Kansallisen tason viivästysten välttämiseksi on tarkoitus huolehtia tehokkaasta hallinnosta kaikkien sidosryhmien välillä. Komissio on ehdottanut asetusluonnoksessa, että jäsenvaltioiden kansallisista asiantuntijoista koostuva neuvoa-antava ryhmä tarjoaisi tietotekniikkavirastolle EES:ään/RTP:hen liittyvää asiantuntemusta. Tämä neuvoa-antava ryhmä kokoontuisi säännöllisesti käsittelemään järjestelmän täytäntöönpanoa, jakamaan kokemuksia ja antamaan neuvoja tietotekniikkaviraston hallintoneuvostolle. Lisäksi komissio aikoo suositella jäsenvaltioille, että nämä perustaisivat kansallisen hankeinfrastruktuurin / hankeryhmän sekä teknistä että toiminnallista kehittämistä varten ja loisivat luotettavan tiedonsiirtoinfrastruktuurin, johon kuuluisivat keskitetyt asiointipisteet.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Petosten torjumiseksi suunnitellut toimenpiteet esitetään asetuksen (EU) 1077/2011 35 artiklassa, jossa säädetään seuraavaa:

1.       Petosten, lahjonnan ja muiden sääntöjenvastaisuuksien torjumiseksi sovelletaan asetusta (EY) N:o 1073/1999.

2.       Virasto liittyy Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen ja antaa viipymättä määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3.       Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai välineissä on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä paikan päällä suoritettavia tarkastuksia, jotka koskevat viraston antaman rahoituksen saajia ja sen jakamisesta vastaavia tahoja.

Kyseisen säännöksen mukaisesti 28. kesäkuuta 2012 annettiin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston hallintoneuvoston päätös, joka koskee petosten, korruption ja kaiken unionin etuja vahingoittavan laittoman toiminnan torjuntaan liittyvien sisäisten tutkimusten ehtoja.

Lisäksi sisäasioiden pääosasto valmistelee parhaillaan omaa petostentorjunta- ja ‑havaitsemisstrategiaansa.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

Tietotekniikkavirastolle annetaan tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen välityksellä tehtäväksi luoda paikallisten rahoitusjärjestelmiensä tasolle asianmukaiset välineet EES:n toteuttamiseen liittyvien kustannusten tehokkaan valvonnan, seurannan ja raportoinnin takaamiseksi uuden varainhoitoasetuksen 60 artiklan mukaisesti. Se ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta se pystyy raportoimaan asiasta lopullisesta budjettinimikkeistöstä riippumatta.

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­raha­laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...…...] || JM/EI-JM ([44]) || EFTA[45]-mailta || ehdokas­mailta[46] || kolman­silta mailta || Varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitus­osuudet

|| [XX.YY.YY.YY] || JM/ || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määrä­raha­laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi…...…...] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolman­silta mailta || Varainhoito­asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

3 || [18.02.CC] Sisäisen turvallisuuden rahasto – rajat || JM/ || EI || EI || KYLLÄ || EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 3 || Turvallisuus ja kansalaisuus

PO: sisäasioiden pääosasto || || || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017[47] || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || ja näitä seuraavat vuodet || YH­TEEN­SÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 18.02.CC || Sitoumukset || (1) || 122,566 || 30,142 || 119,477 || 80,272 || 80,272 || 80,271 || || 513,000

Maksut || (2) || 61,283 || 82,382 || 92,677 || 83,993 || 80,271 || 80,271 || 32,122 || 513,000

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || || ||

Tiettyjen toimintaohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[48] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || || ||

Sisäasioiden pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 122,566 || 30,142 || 119,477 || 80,272 || 80,272 || 80,271 || || 513,000

Maksut || =2 + 2a +3 || 61,283 || 82,382 || 92,677 || 83,993 || 80,271 || 80,271 || 32,122 || 513,000

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || ||

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || Hallintomenot

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || ja näitä seuraavat vuodet || YH­TEEN­SÄ

PO: sisäasioiden pääosasto || || || ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,190 || 0,190 || 0,190 || 0,191 || 0,191 || || 1,715

Ÿ Muut hallintomenot || 0,201 || 0,201 || 0,201 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || || 1,602

Sisäasioiden PO YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,455 || 0,455 || 0,455 || 0,390 || 0,390 || 0,390 || 0,391 || 0,391 || || 3,317

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,455 || 0,455 || 0,455 || 0,390 || 0,390 || 0,390 || 0,391 || 0,391 || || 3,317

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || ja näitä seuraavat vuodet || YH­TEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,455 || 0,455 || 123,021 || 30,533 || 119,867 || 80,662 || 80,662 || 80,662 || || 516,317

Maksut || 0,455 || 0,455 || 61,738 || 82,773 || 93,067 || 84,383 || 80,662 || 80,662 || 32,122 || 516,317

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoit­teet ja tuotok­set ò || || || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YH­TEEN­SÄ ||

||

Tyyp-pi[49] || Keskimäär. kustannukset || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Lukumäärä || Kustan­nus || Luku­­määrä yhteensä || Kustannukset yhteensä ||

ERITYISTAVOITE 1[50]: Järjestelmän kehittäminen (keskus- ja kansallisella tasolla) || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || 1 || 122,566 || 1 || 30,142 || 1 || 43,143 || || || || || || || 1 || 195,851 ||

Välisumma erityistavoite 1[51] || || 122,566 || || 30,142 || || 43,143 || || || || || || || || 195,851 ||

ERITYISTAVOITE 2: Järjestelmän toiminta (keskus- ja kansallisella tasolla) || || || || || || || || || || || || || || ||

- tuotos || || || || || 1 || 76,334 || 1 || 80,271 || 1 || 80,272 || 1 || 80,272 || 1 || 317,149 ||

Välisumma erityistavoite 2[52] || || || || || || 76,334 || || 80,271 || || 80,272 || || 80,272 || || 317,149 ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 1 || 122,566 || 1 || 30,142 || 2 || 119,477 || 1 || 80,271 || 1 || 80,272 || 1 || 80,272 || 2 || 513,000 ||

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || YH­TEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0,254 || 0,254 || 0,254 || 0,190 || 0,190 || 0,190 || 0,191 || 0,191 || 1,715

Muut hallintomenot || 0,201 || 0,201 || 0,201 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 0,200 || 1,602

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0,455 || 0,455 || 0,455 || 0,390 || 0,390 || 0,390 || 0,391 || 0,391 || 3,317

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[53] || || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || || || || || || || || ||

Muut hallintomenot || || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || || || || || || || || ||

YH­TEEN­SÄ || 0,455 || 0,455 || 0,455 || 0,390 || 0,390 || 0,390 || 0,391 || 0,391 || 3,317

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi muutettuna (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi 2013 || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020

· Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

XX 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot) || 2 || 2 || 2 || 1,5 || 1,5 || 1,5 || 1,5 || 1,5

XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || || ||

XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || || ||

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || || ||

· Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna)[54]

XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || ||

XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || || ||

XX 01 04 yy[55] || - päätoimipaikassa[56] || || || || || || || ||

- EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || || ||

XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || ||

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || || ||

Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || || ||

YH­TEEN­SÄ || 2 || 2 || 2 || 1,5 || 1,5 || 1,5 || 1,5 || 1,5

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || 2 valmistelevassa vaiheessa vuosina 2013–2015 1 hallintovirkamies hoitamaan lainsäädäntöneuvotteluja, tehtävien koordinointia tietotekniikkaviraston kanssa ja tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen seurantaa 0,5 hallintovirkamiestä valvomaan rahoitustoimintoja sekä antamaan rajavalvonnan ja teknisten kysymysten asiantuntemusta 0,5 hallintoavustajaa hoitamaan hallinto- ja rahoitustoimintoja 1,5 kehittämisvaiheen aikana vuosina 2016–2020 1 hallintovirkamies tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen seurantaa varten (raportit, komiteamenettelyjen valmistelu, toiminnallisten ja teknisten eritelmien validointi, rahoitustoimintojen valvonta ja koordinointi tietotekniikkaviraston kanssa) sekä antamaan rajavalvonnan ja teknisten kysymysten asiantuntemusta 0,5 hallintoavustajaa hoitamaan hallinto- ja rahoitustoimintoja

Ulkopuolinen henkilöstö || 0

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– x Ehdotus/aloite on nykyisen ja seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[57].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– x Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– ¨ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– x Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– x        vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[58]

vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || ja näitä seuraavat vuodet

Momentti 6313 || || 3,729 || 5,013 || 5,639 || 5,111 || 4,884 || 4,884 || 1,954

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

18.02.CC Sisäisen turvallisuuden rahasto – rajat

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

Määrärahoihin sisältyy Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Eurodacia koskeviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden rahoitusosuus niiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Esitetyt arviot ovat täysin viitteellisiä ja perustuvat tuoreisiin laskelmiin Schengenin säännöstön täytäntöönpanosta saatavista tuloista valtioissa, jotka tällä hetkellä maksavat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (suoritetut maksut) kutakin varainhoitovuotta kohden vuosittaisen summan (Islanti, Norja ja Sveitsi). Summa lasketaan kunkin valtion bruttokansantuotteen mukaisesti prosenttiosuutena kaikkien osallistuvien valtioiden bruttokansantuotteesta. Laskelma perustuu Eurostatin lukuihin kesäkuulta 2012, ja niissä on huomattavia eroja osallistuvien valtioiden taloudellisen tilanteen mukaan.

[1]               KOM(2008) 69 lopullinen. Tiedonantoon liittyi vaikutusten arviointi SEC(2008) 153.

[2]               Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten (Euroopan unionin virallinen lehti C 115, 4.5.2010, s. 1).

[3]               EUCO 23/11.

[4]               KOM(2011) 680 lopullinen.

[5]               EUVL L 105, 13.4.2006.

[6]               Bulgaria, Viro, Espanja, Kypros, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Puola, Portugali, Romania, Slovakia ja Suomi.

[7]               http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page/portal/population/data/database. Näihin lukuihin sisältyvät laillisen oleskeluajan ylittäneet henkilöt sekä henkilöt, jotka ovat tulleet maahan laittomasti, ja henkilöt, jotka on otettu kiinni rajalla tai Schengen-alueella.

[8]               EUVL L 286, 1.11.2011.

[9]               SEC(2008) 153.

[10]             SWD(2013) 47.

[11]             Edellytyksenä on, että lainsäädäntövallan käyttäjä hyväksyy ehdotuksen ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (KOM(2011) 750 lopullinen) sekä ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (KOM(2011) 398) ja että suhteessa talousarvion asiaankuuluvan otsakkeen menokattoon on käytettävissä riittävästi varoja.

[12]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[13]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[14]             EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.

[15]             EUVL C… , …, s…

[16]             EUVL C… , …, s…

[17]             EUVL C… , …, s…

[18]             KOM(2008) 69 lopullinen.

[19]             EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.

[20]             EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1.

[21]             EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[22]             EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[23]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[24]             EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43.

[25]             EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20.

[26]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

[27]             EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31.

[28]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

[29]             EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1.

[30]             EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

[31]             EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19.

[32]             EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1.

[33]             EUVL L 286, 1.11.2011, s. 1.

[34]             EUVL L 349, 25.11.2004, s. 1.

[35]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[36]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[37]             Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (KOM(2011) 750).

[38]             Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Älykkäät rajat – vaihtoehdot ja jatkotoimet (KOM (2011) 680.

[39]             Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa (KOM(2011) 750).

[40]             KOM(2010) 93, 19.3.2010.

[41]             KOM(2011) 398, 29.6.2011.

[42]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[43]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[44]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[45]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[46]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[47]             Kustannusten vaihtelu ja korkeat kustannukset erityisesti vuosina 2015 ja 2017 voidaan selittää seuraavasti: kehittämistä koskevat maksusitoumukset tehdään kehittämisvaiheen alussa vuonna 2015 (kertaluontoiset kustannukset, jotka kattavat laitteisto-, ohjelmisto- ja toimeksisaajan kustannukset kolmeksi vuodeksi). Kehittämisvaiheen lopussa vuonna 2017 tehdään toimintaa koskevat maksusitoumukset. Laitteistojen ja ohjelmistojen hallinnoinnin kustannukset vaihtelevat jaksosta riippuen.

[48]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[49]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[50]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet.....”.

[51]             Tämä määrä sisältää keskusjärjestelmän kehittämisen osalta erityisesti verkkoinfrastruktuurin, tarvittavan laitteiston ja ohjelmistolisenssit sekä ulkopuoliselle toimeksisaajalle keskusjärjestelmän kehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Lisäksi se kattaa jäsenvaltioissa toteutettavan kehitystyön osalta tarvittavasta laitteistosta ja ohjelmistolisensseistä aiheutuvat kustannukset sekä ulkopuolisen sopimusperusteisen kehitystyön.

[52]             Tämä määrä kattaa kustannukset, jotka aiheutuvat keskusjärjestelmän pitämisestä toiminnassa, erityisesti verkon toiminnan hoitamisen, ulkopuolisen toimeksisaajan suorittaman keskusjärjestelmän ylläpidon ja tarvittavat laitteistot ja ohjelmistolisenssit. Kansallisen toiminnan osalta se kattaa kansallisten järjestelmien toiminnasta aiheutuvat kustannukset, erityisesti laitteistojen ja ohjelmistojen lisenssit ja häiriötilanteiden hallinnan sekä tarvittavista ulkopuolisista toimeksisaajista aiheutuvat kustannukset.

[53]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[54]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat lähetystöissä, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[55]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[56]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[57]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[58]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.