Johdanto

Tässä kertomuksessa käydään läpi tärkeimmät vaiheet liittymistä valmistelevan tuen täytäntöönpanossa vuonna 2012[1] ja luodaan katsaus tulevaan.

Yksityiskohtaisempi kuvaus tarkastelujaksolla toteutetuista toimista sisältyy tätä kertomusta täydentävään komission yksiköiden tekniseen valmisteluasiakirjaan[2], joka kattaa sekä IPA:n[3] että sitä edeltäneet liittymistä valmistelevat ja Länsi-Balkanin maille suunnatut välineet (eli Pharen, Cardsin[4], Turkin liittymistä valmistelevan välineen ja siirtymäjärjestelyn).

Vuosikertomus 2012 tarjoaa tilaisuuden tarkastella onnistumisia ja opetuksia hetkellä, jolloin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kattavan uuden IPA-välineen institutionaalista kehystä viimeistellään. Kertomuksessa selostetaan lyhyesti poliittinen ja taloudellinen tilanne, jossa EU:n rahoittamia toimia on toteutettu. Siinä esitellään strategisessa suunnittelussa ja ohjelmointiasiakirjoissa saavutetut edistysaskeleet sekä yhteenvedot hankkeiden täytäntöönpanosta ja tuloksista samoin kuin käynnissä olevasta avunantajien koordinoinnin tehostamishankkeesta. Aiemmista kokemuksista tehdyn analyysin perusteella annetaan lopuksi suosituksia siitä, miten IPA-varojen vaikuttavuutta voidaan vielä parantaa vuoteen 2013 ulottuvalla kaudella ja sen jälkeen. Analyysiaineistoa tarjoavat muun muassa vuoden 2012 IPA-konferenssin arvioinnit ja päätelmät.

1.         TARKASTELTAVANA OLEVA VUOSI: POLIITTINEN JA TALOUDELLINEN TILANNE

Laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa otettiin vuonna 2012 jälleen uusia askeleita kohti Euroopan unionia. Ehdokasmaissa[5] ja mahdollisissa ehdokasmaissa[6] tapahtui monia myönteisiä muutoksia ja muun muassa EU:hun liittyvät uudistukset etenivät.

Kroatian liittymissopimuksen ratifiointiprosessi jatkui avaten tietä Kroatian liittymiselle 1. heinäkuuta 2013. Liittymisneuvottelut Montenegron kanssa käynnistyivät kesäkuussa, ja neuvottelut Islannin kanssa jatkoivat etenemistään. Turkin-suhteet saivat uutta virtaa komission toukokuussa 2012 julkaisemasta myönteisestä asialistasta. Eurooppa-neuvosto myönsi Serbialle ehdokasmaan aseman saman vuoden maaliskuussa. Komissio vahvisti, että Kosovon kanssa voidaan tehdä vakautus- ja assosiaatiosopimus. Belgradin ja Pristinan välisessä vuoropuhelussa saavutettiin edistystä. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa käyty liittymistä koskeva korkean tason vuoropuhelu auttoi viranomaisia uudistusten tarkentamisessa. Albaniassa hallituksen ja opposition välinen vuoropuhelu auttoi pääsemään suurelta osin yli poliittisesta pattitilanteesta. Liittymistä koskeva korkean tason vuoropuhelu käynnistettiin Bosnia ja Hertsegovinan kanssa tavoitteena auttaa maata täyttämään liittymisvaatimukset, jotka ovat osa EU:n yhdentymistä koskevaa tiekarttaa.

Ihmisoikeudet, hyvä hallintotapa, oikeusvaltioperiaate, mukaan lukien korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen, sekä hallinnollisten valmiuksien kehittäminen ovat useimmissa maissa edelleen huomattavia haasteita. Vastuun ottaminen uudistuksista oli monissa maissa riittämätöntä ja poliittinen tahto mennä eteenpäin kaipasi vahvistusta. Myös sananvapauden ja tiedotusvälineiden riippumattomuuden lisääminen on merkittävä haaste. Kahdenväliset ongelmat vaikuttivat liittymisprosessiin ajoittain kielteisesti.

Laajentumismaiden sosioekonominen kehitys oli kirjavaa. Elpyminen jatkui vuonna 2012 Turkissa ja Islannissa. Hienoisen elpymisen jälkeen useimpien Länsi-Balkanin maiden tilanne heikentyi uudelleen EU:n kielteisen talouskehityksen seurauksena. Yhteiskunnalliset olosuhteet huononivat merkittävästi. Työttömyys- ja köyhyysaste jatkoivat kasvuaan, ja julkisen talouden vakauttaminen ja työmarkkinoiden uudistaminen pysyivät talouden ensisijaisista tavoitteista kiireellisimpinä. Hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sekä hallinnollisten valmiuksien kehittäminen olivat edelleen huomattavia poliittisia haasteita, ja niiden puutteet vaikuttivat kielteisesti liiketoimintaympäristöön.

2.           Tuen tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen

Vuodet 2014–2020 kattava uusi liittymistä valmisteleva tukiväline

Tulevaan välineeseen merkittävästi vaikuttaneiden, sidosryhmien laaja-alaisen kuulemisen ja liittymistä valmistelevan tukivälineen ennakkoarvioinnin jälkeen komissio hyväksyi IPA II ‑asetusehdotuksen 7. joulukuuta 2011 osana ulkoisten toimien välinekokonaisuutta. Komission ehdotuksessa liittymistä valmisteleva tuki pyritään nivomaan tiukemmin laajentumispolitiikan painopisteisiin ja aiempaa alakohtaisempaan lähestymistapaan.

IPA II ‑asetuksesta keskusteltiin ja neuvoteltiin vuoden 2012 kuluessa Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, ja neuvottelut olivat tätä kertomusta laadittaessa edelleen käynnissä.

Komissio alkoi sillä välin valmistella IPA-asetusehdotusta koskevia soveltamissääntöjä ja strategisia suunnitteluasiakirjoja IPA II -tukea koskevan ohjelmointi- ja täytäntöönpanokehyksen saattamiseksi valmiiksi. Komissio käynnisti tutkimuksen alakohtaisen lähestymistavan täytäntöönpanosta ja perusti erikoistuneita työryhmiä tutkimaan uuden välineen täytäntöönpanojärjestelyiden eri osa-alueita.

Alakohtainen lähestymistapa

Komissio jatkoi vuoden 2012 ajan alakohtaisen lähestymistavan asteittaista täytäntöönpanoa seuraavan liittymistä valmistelevan rahoitusvälineen (IPA II) ohjelmoinnissa kaudelle 2014–2020.

Asteittaisesta siirtymisestä alakohtaiseen lähestymistapaan päätettiin lokakuussa 2009 pidetyn IPA-konferenssin jatkotoimenpiteenä ja sen tavoitteena on parantaa tuen avulla saatavia tuloksia, vaikutuksia ja lisäarvoa. Näistä periaatteista on tullut keskeinen osa kaikkia kauden 2014–2020 uusia ulkopolitiikan välineitä.

Siirtyminen alakohtaiseen lähestymistapaan on erityisen tärkeää nyt, kun jäsenvaltioiden ja kansainvälisten rahoituslaitosten budjettivaikeudet edellyttävät liittymistä valmistelevan tuen tehokkuuden ja kestävyyden parantamista; strategiaan perustuva, maiden tarpeet ja vahvuudet huomioiden laadittu lähestymistapa ohjelmointiin auttaa parantamaan liittymistä valmistelevan prosessin tehokkuutta ja tuloshakuisuutta. Koska alakohtainen lähestymistapa perustuu kansallisiin strategioihin, se takaa lisäksi kansallisten viranomaisten suuremman omistajuuden ohjelmissa ja lisää näin ollen täydentävyyden mahdollisuutta. Se lisää eri tukimuotojen välistä vipuvaikutusta ja auttaa järkeistämään tuen tarjoamista sopivan työnjaon kautta. Uuden lähestymistavan tarpeellisuus todettiin Zagrebissa huhtikuussa 2011 pidetyssä sidosryhmien IPA-konferenssissa sekä nykyisen IPA:n täytäntöönpanoa koskevan arvioinnin päätelmissä.

IPA:n vuosien 2011–2013 monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat luonnosteltiin kuvastamaan tätä lähestymistapaa, minkä ansiosta asiakirjat ovat tarkemmin painotettuja; tavoitteena oli lisäksi tarkentaa priorisointia ja tuen kohdentamista. Uusi ohjelmointimenetelmä, johon sisältyy uusia ohjelmointimalleja ja ohjausta, otettiin käyttöön jo vuoden 2011 lopussa varainhoitovuosien 2012 ja 2013 ohjelmointia varten. Vuoden 2012 kuluessa kaikki kansalliset viranomaiset pyrkivät pitkäjänteisesti analysoimaan kansallisessa monivuotisessa suuntaa-antavassa suunnitteluasiakirjassaan nimettyjen alojen valmiuksia siirtyä alakohtaiseen lähestymistapaan. Alakohtaisen lähestymistavan täytäntöönpanoa yritettiin laajentumismaissa ensimmäistä kertaa toden teolla vuonna 2012; tämä kokeilu oli tilaisuus testata IPA II ‑asetuksen nojalla toteutettavia laajempia uudistuksia.

Komissio laati vuoden 2012 kuluessa luonnoksen liittymistä valmistelevaa tukea koskevan alakohtaisen lähestymistavan täytäntöönpano-ohjeiksi, jotka on tarkoitus viimeistellä vuonna 2013 ja joita hyödynnetään IPA II ‑välineen ohjelmoinnissa. Vuonna 2013 komissio on lisäksi pitänyt alakohtaista lähestymistapaa koskevia työpajoja kaikissa IPA:n edunsaajamaissa tiedottaakseen alakohtaisen lähestymistavan täytäntöönpanosta IPA II ‑varojen ohjelmoinnissa.

Avun tuloksellisuuteen liittyvä yhteistyö muiden avunantajien kanssa

Komissio jatkoi vuonna 2012 avuantajien toiminnan koordinointia muun muassa pyrkimällä maksimoimaan avun tuloksellisuuden ja läpinäkyvyyden  avun tuloksellisuudesta Busanissa marraskuussa 2011 järjestetyssä neljännessä korkean tason foorumissa annettuja sitoumuksia noudattaen. Foorumissa komissio tuki yhteisten periaatteiden, kuten painopistealueiden omistajuuden, tulosten merkityksen, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden, tärkeyttä. Samalla avunantajat, komissio mukaan lukien, sitoutuivat parantamaan kehitysyhteistyön laatua ja tehokkuutta muun muassa avun läpinäkyvyyttä lisäämällä.

Komissio toteutti vuoden 2012 kuluessa toimenpiteitä, joiden tavoitteena oli taata, että liittymistä valmistelevasta välineestä (IPA) myönnettävä rahoitus noudattaa avun läpinäkyvyyttä koskevia kansainvälisiä normeja. Busanin tehokasta kehitysyhteistyökumppanuutta koskevassa konferenssissa vuonna 2012 annettujen sitoumusten mukaisesti julkista kehitysapua koskevat tiedot julkaistaan vakiomuodossa viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Julkaisemalla tietoja organisaatioista ja toiminnasta sekä nykyisistä ja tulevista menoista komissio antaa jäsenvaltioiden viranomaisille ja kansalaisille sekä kolmansille maille oikea-aikaista, kattavaa ja ennakoivaa tietoa kehitysyhteistyön kautta tarjotuista resursseista.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomitean[7] EU:n vertaisarvioinnissa 2012 esittämien suositusten mukaisesti komissio on tarkistanut lähestymistapaansa ohjelman suunnitteluun. IPA II ‑asetuksessa suunnitellun alakohtaisen lähestymistavan täytäntöönpanon tavoitteena on hallita ulkoista tukea tehokkaammin ja tehdä liittymistä valmistelevasta tuesta tehokkaampaa, vaikuttavampaa ja tuloshakuisempaa.

IPA-välineen odotetaan kehittyvän jatkossa yhä enemmän tuloshakuisemmaksi. Tätä varten perustettiin vuonna 2012 työryhmä laatimaan puitteet indikaattoreille, joita voidaan käyttää maakohtaisten strategioiden edistymisen ja tulosten seurannassa, arvioinnissa ja tarkastelussa.

Komissio koordinoi näitä prosesseja varmistaakseen, että liittymistä valmisteleva tuki on yhdenmukainen komission, EU:n jäsenvaltioiden, kansainvälisten rahoituslaitosten ja muiden avunantajien lukuisten aloitteiden kanssa, parantaakseen avunantajien välistä koordinointia ja avun tuloksellisuutta sekä taatakseen odotettujen tulosten saavuttamisen.

3.           Ohjelmien täytäntöönpanon pääkohdat vuonna 2012

Allekirjoitettuaan liittymissopimuksen 9. joulukuuta 2011 Kroatia pani vuoden 2012 ajan täytäntöön toimenpiteitä, joilla se vahvisti edelleen valmiuksiaan täyttää EU:n jäsenyysvaatimukset. Kroatiasta tuli EU:n jäsenvaltio 1. heinäkuuta 2013.

Vuonna 2012 hyväksytty osa-aluetta I koskeva kansallinen ohjelma[8] kattaa kaksi varainhoitovuotta, toisin sanoen siirtymäajan tuen ja instituutioiden kehittämistuen vuonna 2012 sekä kuusi kuukautta kestävän tuen vuodelle 2013 (olettaen, että Kroatia liittyy EU:hun 1. heinäkuuta 2013). Vuosien 2012 ja 2013 kansallisten ohjelmien kokonaistuki oli 46,80 miljoonaa euroa. EU:n rahoitustuen täytäntöönpano vuonna 2012 tuki näitä kehitysaskeleita tarjoamalla lisätukea uudistusten loppuun saattamiseen ja valmiuksien kehittämiseen aloilla, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä jäsenyysvelvoitteiden täyttämisessä, erityisesti oikeuslaitoksen ja perusoikeuksien sekä oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alalla, sekä sellaisten toimien jatkamiseen, joilla Kroatiaa valmistellaan EU-varojen hallinnoimiseen ja täytäntöönpanoon liittymisen jälkeen.

Vuonna 2012 Kroatia vei lisäksi päätökseen valmistelunsa hankintaa koskevasta ennakkovalvonnasta luopumiseksi saavuttaakseen liittymistä edeltävän EU:n rahoitustuen hallinnoinnin ja täytäntöönpanon täyden hajauttamisen.

EU:n ja Turkin suhteita koskeva myönteinen asialista loi vuonna 2012 uutta virtaa, joka sai useita jumiutuneita liittymisprosessin osa-alueita uudelleen vauhtiin. Asialista käsitteli yhteisen edun mukaisia toimia, kuten

· säännöstöön lähentymistä

· energiayhteistyön kehittämistä

· viisumeita, liikkuvuutta ja muuttoliikettä

· kauppasopimuksia ja tulliliittoa, jonka yleistä vaikutusta arvioiva tutkimus käynnistettiin Maailmanpankin kanssa

· ulkopolitiikkaa, mukaan lukien poliittisia uudistuksia ja terrorismin torjuntaa

· huomattavasti aiempaa aktiivisempaa osallistumista unionin ohjelmiin.

IPA-rahoitustuella tuettiin vuonna 2012 edelleen liittymisprosessin poliittisia painopisteitä keskittyen oikeusvaltion kehittämiseen sekä oikeuslaitosta ja perusoikeuksia koskevien avainuudistusten toteuttamiseen osa-alueella I. Tuen kokonaismäärä vuonna 2012 oli 225,74 miljoonaa euroa.

Myönteistä kehitystä havaittiin myös Turkissa rahoitustuen hallinnoinnissa, josta kansalliset viranomaiset vastasivat hajautetun hallinnointimallin mukaisesti. Hyväksymisprosessi, jonka tarkoituksena on siirtää hankintaa, sopimustentekoa ja varainhallintaa koskevat toiminnot varainhoidosta ja sopimuksista vastaavalta keskusyksiköltä (Central Finance and Contracts Unit, CFCU) eri ministeriöille, on viety onnistuneesti päätökseen kaikkien IPA:n osa‑alueisiin III ja IV kuuluvien toimintarakenteiden osalta. Lisäksi IPA:n osa-aluetta V koskevan hallinnointivastuun siirtäminen on hyväksytty jo lähes 20 maakunnan osalta.

Turkin viranomaisten kanssa käyty muuttoliikettä ja turvapaikkoja sekä yhdennettyä rajaturvallisuutta koskeva vuoropuhelu tiivistyi vuoden 2012 kuluessa. Vuoropuhelussa tutkittiin lisämahdollisuuksia tukea instituutioiden uudistamista EU:n rahoitustuella. Yhdessä ohjelmoinnin kaikkien sidosryhmien, mukaan lukien YK:n erityisjärjestöt, kanssa laadittiin ja arvioitiin joukko IPA-välineellä rahoitettavia hanke-ehdotuksia. IPA-ohjelmien täytäntöönpanosta vastaavat Turkin viranomaiset jatkoivat toimia hallinnointi- ja valvontajärjestelmän kehittämiseksi, vaikka IPA:n ohjelmoinnin ja seurannan alalla tarvitaankin yhä lisäparannuksia.

IPA-puitesopimuksen ratifiointi Islannin kanssa saatiin päätökseen vuonna 2012 maan parlamentin päätettyä antaa hallitukselle valtuudet hyväksyä puitesopimus. Parlamentin päätöslauselma hyväksyttiin 18. kesäkuuta 2012, ja se avasi tien IPA:n Islantia koskevissa kansallisissa ohjelmissa suunniteltujen hankkeiden täytäntöönpanolle.

IPA-puitesopimuksen tultua voimaan vuoden 2011 kansallisen IPA-ohjelman hankkeiden täytäntöönpano alkoi vuoden 2012 toisella puoliskolla. Vuoden 2011 ohjelmassa tuetaan seitsemää hanketta. Määrärahat ovat 12 miljoonaa euroa, ja suunnitteluasiakirjassa vahvistettujen painopistealueiden välinen tasapaino on otettu huomioon. Tavoitteena on

· parantaa Islannin valmiuksia selviytyä jäsenyysvelvoitteista tukemalla sellaisten institutionaalisten valmiuksien kehittämistä, joita tarvitaan EU:n säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanossa

·  vahvistaa Islannin institutionaalisia valmiuksia sen valmistautuessa osallistumaan rakennerahastojen ja muiden EU-varojen täytäntöönpanoon.

Vuoden 2012 kansallinen ohjelma hyväksyttiin 16. heinäkuuta 2012. Sen tavoitteena on tukea kolmea hanketta, joiden määrärahat ovat yhteensä 12 miljoonaa euroa. Hankkeiden täytäntöönpano on käynnistynyt joiltain osin. Vuoden 2013 kansallinen ohjelma hyväksyttiin 2. joulukuuta 2012, ja sen kokonaisarvo on 10,8 miljoonaa euroa.

Vastamuodostettu hallitus on 27. huhtikuuta 2013 pidettyjen parlamenttivaalien johdosta jäädyttänyt liittymisneuvottelut siihen asti, kunnes parlamentti on arvioinut neuvotteluiden tilan ja EU:n nykytilanteen. Vaikutuksia IPA:an tarkastellaan parhaillaan. Komissio ei aio viedä muita IPA-hankkeita eteenpäin ennen kuin Islannin hallitus on päättänyt, jatkaako se liittymisprosessia.

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia jatkoi jäsenyyteen liittyviä uudistuksia IPA-tuen avulla mutta kohtasi vuoden 2012 aikana merkittäviä haasteita EU:n tuen ohjelmoinnissa ja täytäntöönpanossa. Yleisesti ottaen IPA-tukea hallinnoivien kansallisten instituutioiden valmiudet olivat edelleen eritasoisia, mikä aiheutti toistuvia viivytyksiä hankinnassa ja vähensi sopimuksentekoa ja tuen maksamista.

EU:n tuki vuosien 2012–2013 kansallisen IPA-ohjelman osa-alueelle I on noin 28 miljoonaa euroa vuodessa. Komissio laati ja hyväksyi ohjelman marraskuussa 2012, ja se koostuu viidestä alakuvauksesta ja seitsemästä hankekuvauksesta. Tuettuja aloja ovat julkishallinto, oikeus- ja sisäasiat sekä perusoikeudet, yksityisen sektorin kehittäminen, maatalous sekä ympäristö ja ilmastonmuutos. Samassa yhteydessä hyväksyttiin myös uusia määrärahoja osa-alueisiin III, IV ja V kuuluville toimintaohjelmille.

Komissio kiinnitti huomiota kaikkien IPA:n osa-alueiden käytettävissä olevien varojen käyttökykyyn tukien viranomaisten pyrkimyksiä. Komissio (aluepolitiikan pääosasto, työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto) keskeytti maksut väliaikaisesti maaliskuussa ja toisen kerran vuoden 2012 lopussa keskeisten instituutioiden henkilöstövajeen ja puutteellisten johtamisvalmiuksien vuoksi. Tämä koski erityisesti valvontatoimista vastaavia instituutioita, kuten tarkastusviranomaista ja kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän toimistoa. Hallituksen määrätietoisten toimien ansiosta kaikki nämä instituutiot pääsivät hyvin lähelle vuoden 2012 työmääräarvioinnissaan ennakoituja henkilöstön määrällisiä tavoitteita.

Valmiuksien kehittämistarpeet ja kasautuneet tehtävät ovat edelleen vakava ongelma, ja täytäntöönpanon nopeuttaminen edellyttää määrätietoisia toimia ja sitoutumista mahdollisimman korkealla poliittisella tasolla.

Montenegro vei vuonna 2012 onnistuneesti päätökseen nykyisen rahoituskehyksen kahden viimeisen vuoden aikana kohdennetun, jäljellä olevan liittymistä valmistelevan tuen ohjelmoinnin. Osa-alueeseen I (siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen) kuuluvat vuosien 2012–2013 kansalliset ohjelmat olivat edelleen tärkeä osa IPA-rahoitusta (21,28 miljoonaa euroa), ja niistä tuettiin keskeisiä uudistusaloja aiempien ohjelmien tapaan. Liittymisneuvotteluiden avaaminen, josta Eurooppa-neuvosto päätti kesäkuussa 2012, kuvasti ja lisäsi Montenegrossa sijaitsevan EU:n edustuston osa-alueeseen I kuuluvien IPA-hankkeiden täytäntöönpanon merkitystä ja vaikuttavuutta.

IPA:n osa-alueiden I ja II määrärahoihin verrattuna suurin osa vuosien 2012 ja 2013 IPA-varoista oli varattu EU:n koheesio- ja maatalouspolitiikkojen täytäntöönpanon valmisteluun ympäristön, liikenteen, sosiaalisen kehityksen sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen aloilla, toisin sanoen osa-alueilla III, IV ja V. Siitä lähtien kun Montenegrolle myönnettiin ehdokasmaan asema vuonna 2010, maassa on ohjelmoitu tärkeitä investointeja osa-aluetta III (22,24 miljoonaa euroa) sekä osa-aluetta IV (5,58 miljoonaa euroa) koskevien vuosien 2012–2013 toimintaohjelmien hyväksymisen myötä. Poikkeuksen tekee osa-alue V, jolla liittymistä valmistelevan tukivälineen maaseudun kehittämistä koskevan osa-alueen (IPARD) hyväksymistä on lykätty vuoteen 2013.

Montenegron viranomaiset etenivät koko vuoden ajan hyvin hallinnointivastuun siirtämisen valmistelemisessa, erityisesti toimittaessaan heinäkuussa 2012 osa-alueita I ja II koskevan hakemuspaketin.

EU:n rahoitustuki näytteli vuonna 2012 merkittävää osaa Albaniassa, jossa käytettiin osa-alueilla I ja II noin 95 miljoonaa euroa useiden instituutioiden hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen sekä sosiaalisen, ympäristöä koskevan ja taloudellisen kehityksen edistämiseen.

Oikeusasioita, julkishallinnon uudistuksia ja korruption torjuntaa koskevat hankkeet etenivät edelleen. Lainvalvontaviranomaisten valmiudet kohenivat EU:n strategisen tuen ansiosta, ja viranomaiset ovat saavuttaneet järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa näkyviä tuloksia. Teknisen avun hankkeissa jatkettiin eri ministeriöiden ja valtioelinten tukemista sillä seurauksella, että monia keskeisiä säädöksiä on nyt hyväksytty osana unionin säännöstöön lähentymistä.

Infrastruktuurihankkeiden täytäntöönpanossa on sen sijaan kohdattu ongelmia pääasiassa eri ministeriöiden sekä kansallisten ja paikallisten instituutioiden välisen koordinoinnin puutteellisuuden vuoksi. Tämä on vaikuttanut hankkeiden pitkän aikavälin kestävyyteen. Tilanteen seurauksena komissio on pyytänyt ottamaan käyttöön instituutioiden välisen IPA-koordinointimekanismin hankkeiden kestävyyden takaamiseksi.

Albania on tehnyt huomattavia ponnistuksia IPA-varojen hajautetun hallinnoinnin valmistelussa. Tarkkaan suunnattuja lisätoimia tarvitaan kuitenkin vielä, jotta hajautettu hallinnointijärjestelmä täyttää kaikki IPA-säädöskehyksen vaatimukset. Jos vaatimukset täytetään, hallinnointivastuu voidaan kuitenkin siirtää pian. Tätä hyväksyntää silmällä pitäen Albanian viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet taatakseen vakauden IPA-varojen hallinnointia varten koulutettujen virkamiesten virkojen osalta.

Serbia sai ehdokasmaan aseman vuonna 2012 ja jatkoi intensiivisiä valmisteluja IPA-varojen hallinnoinnin hajautetun täytäntöönpanojärjestelmän käyttöön ottamiseksi. EU:n osa-alueella I vuonna 2012 myöntämän rahoituksen määrä oli 170,60 miljoonaa euroa.

Riippumattoman tahon myönteisen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin jälkeen kansallinen hyväksyntä saatiin päätökseen ja kaikkia neljää IPA:n osa-aluetta (I–IV) koskevat akkreditointipaketit toimitettiin Euroopan komissiolle vuonna 2012.

Sillä välin päätettiin, että osa-alueita III ja IV ei avata nykyisen rahoituskehyksen 2007–2013 aikana. Laajentumisasioiden pääosaston tarkastajat toteuttivat ensimmäisen osa-alueita I ja II koskevan tarkastuskäynnin marraskuussa 2012. Näiden osa-alueiden hallinnointivastuun siirtäminen myönnetään Serbialle todennäköisesti vuoden 2013 kuluessa.

Komissio ohjelmoi vuonna 2012 Bosnia ja Hertsegovinalle osa-alueeseen I kuuluvat IPA 2012- ja IPA 2013 ‑määrärahat samanaikaisesti vuoden 2012 kansallisen ohjelman puitteissa; määrärahat olivat yhteensä 84,77 miljoonaa euroa. Tämä poikkesi aiemmista vuosista, jolloin komissio ohjelmoi yhden ohjelman vuodessa. Uuden menettelyn hyötynä oli se, että suunnitellut toimet noudattivat pidempiaikaista suunnitelmaa, mikä parantaa jatkuvuutta ja mittakaavaetuja.

Huolimatta ohjelmointiprosessin perusteellisesta valmistelusta, joka alkoi poliittisen tason tapaamisista, ohjelmoinnissa tapahtui aiempien vuosien tapaan huomattavia viivytyksiä, jotka johtuivat Bosnia ja Hertsegovinan sisäisistä vaikeuksista päästä yksimielisyyteen hankkeiden määrittelemisestä ja muotoilemisesta. Komissio on kehottanut viranomaisia ottamaan käyttöön valtion ja kahden entiteetin välisen tehokkaan koordinointimekanismin näiden jatkuvien vaikeuksien ratkaisemiseksi.

IPA-tuen ohjelmoinnissa ja täytäntöönpanossa ilmenneistä ongelmista huolimatta monet hankkeista tuottivat hyviä tuloksia ja näkyviä vaikutuksia erityisesti sisäasioiden alalla ja taloudellisen kehityksen tukemisessa. Yhdennetty rajaturvallisuusjärjestelmä koheni huomattavasti, ja matkailualan kehittämiseen sekä pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu tuki loi ja turvasi työpaikkoja.

Kosovolle myönnetyn EU-tuen täytäntöönpano ylitti rahoitukselliset tavoitteensa sekä sopimusten että maksujen osalta. Kosovon vuoden 2012 IPA-ohjelman valmistelut saatiin valmiiksi: ohjelman määrärahat ovat 63,2 miljoonaa euroa. IPA-komitea laati ja tarkasti vuoden 2013 ohjelman marraskuussa 2012, jotta se voitaisiin hyväksyä vuoden 2013 alussa.

Kosovo osallistui rajat ylittävän yhteistyön IPA-ohjelmaan vuonna 2012 menestyksellisesti, ja vuoden 2011 rahoitussopimukset allekirjoitettiin kaikkien rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien osalta (Albanian, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Montenegron kanssa). Ensimmäinen ehdotuspyyntö Kosovon ja Albanian rajat ylittävän yhteistyön ohjelmassa julkaistiin kesäkuussa 2012.

Maaliskuussa 2012 järjestettiin kansalaisyhteiskunnan kuuleminen, jonka aikana hallitus esitteli hanke-ehdotukset kansalaisjärjestöille ja keskusteli aiheesta. Tämä oli Kosovossa ensimmäinen kerta, kun tällainen kuuleminen järjestettiin IPA-ohjelmointiprosessin alkuvaiheessa.

Alueellinen yhteistyö ja alueohjelmat

Kaakkois-Euroopan alueellinen yhteistyö on edennyt viime vuosina huomattavasti erityisesti kaupan, tilastojen, energian ja liikenteen, julkishallinnon uudistusten ja pelastuspalvelun aloilla. Valtaosa IPA-tuesta toimitetaan edunsaajille kansallisten ohjelmien kautta. Noin 9 prosenttia käytettävissä olevista varoista kohdennetaan kuitenkin usean edunsaajan ohjelmien kautta. Ne täydentävät kansallisia ohjelmia ja vahvistavat monenvälisiä suhteita Länsi-Balkanilla ja Turkissa Euroopan yhdentymisen ja alueen vakauden kannalta keskeisiksi todetuilla aloilla.

Tuki toimitetaan usean edunsaajan ohjelmien kautta vain aloilla, jotka selvästi edellyttävät alueellista yhteistyötä tai horisontaalia toimia, esimerkiksi ratkaisemalla rajat ylittäviä ongelmia, lisäämällä tehokkuutta yhdenmukaistettuja lähestymistapoja luomalla, hyödyntämällä olemassa olevia välineitä tai edistämällä asiantuntijaverkostojen muodostumista. Vuonna 2012 osa-alueella I käytettävissä olevat ohjeelliset määrärahat olivat tältä osin yhteensä noin 222,06 miljoonaa euroa.

Osallistavaa koulutusta edistävä alueellinen hanke on valittu yhdeksi oikeus- ja sisäasioiden alan painopisteeksi perusoikeudet ja haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät mukaan lukien. Todistajansuojaa parantava alueellinen hanke edistää puolestaan järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa. Pakolaisten paluuta ja kestävien asumisratkaisujen tarjoamista edistetään alueellisella asunto-ohjelmalla. Ohjelma on osa Sarajevon prosessia, jonka suurin rahoittaja on EU.

Erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeisiin, jotka auttavat edunsaajia selviytymään talous- ja rahoituskriisistä sekä pitämään yllä talouden orastavaa elpymistä jatkamalla rahoitustukea ensisijaisiin infrastruktuuri-investointeihin tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Energiatehokkuuteen tehtävät investoinnit tähtäävät kestävään talouskasvuun ja Eurooppa 2020 ‑strategian toteutumiseen.

Ympäristön ja ilmastonmuutoksen alalla eräs alueellinen hanke on valittu edistämään pelastuspalvelualan yhteistyötä Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Uudistusten ja alueellisen yhteistyön tukemiseksi koulutuksen alalla usean edunsaajan IPA 2012 ‑ohjelmassa jatketaan aiempaa käytäntöä ja tuetaan sosiaalisen kehityksen alalla Erasmus Mundus –ohjelman toimia 1 ja 2 sekä nuorisotoimintaohjelmaa. Kansalaisyhteiskunnalle myönnettävän tuen osalta vuonna 2012 allekirjoitettiin 18 puitekumppanuussopimusta yli 170:n alueella ja Euroopassa toimivan järjestön kanssa monilla keskeisillä aloilla, kuten korruption torjunnan, energian, ihmisoikeuksien ja turvallisuuden sekä ympäristön ja luonnonvarojen alalla.

4.         PAINOPISTEENÄ KESTÄVÄT JULKISHALLINNON UUDISTUKSET SEKÄ OIKEUSVALTION JA DEMOKRAATTISEN HALLINTOTAVAN LUJITTAMINEN

Kaikilla Länsi-Balkanin mailla on huomattavia taloudellisia ja rahoituksellisia haasteita. Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessin (SEECP) ministerit hyväksyivät Kaakkois-Eurooppa 2020 ‑vision Tiranassa marraskuussa 2012 ja tunnustivat siinä yhteydessä tarpeen taata yhdennetty, älykäs, kestävä ja osallistava kasvu, jota hyvä hallintotapa tukee. Tämä on alueen mailta rakentava tapa vastata tämänhetkisiin haasteisiin alueellisesta näkökulmasta.

Hyvä julkishallinto kuuluu poliittisiin jäsenyysehtoihin ja siihen kuuluu ulottuvuuksia, jotka menevät julkishallinnon uudistuksia pidemmälle, muun muassa poliittinen vakaus ja demokratian periaatteiden kunnioittaminen, hallinnon tehokkuus, moitteeton julkinen varainhoito ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. Tästä syystä komissio odottaa jokaisen Länsi-Balkanin maan luovan mielekkään ja kattavan kansallisen strategian, josta tulee lähtökohta seuraavan liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA II) rahoitustuelle.

EU:n ja OECD:n alueellinen SIGMA-ohjelma (tuki Keski- ja Itä-Euroopan maiden hallinto- ja johtamistavan kehittämiselle) tarjoaa tässä suhteessa ratkaisevan tärkeää tukea. Sitä vahvistettiin hiljattain hyväksytyllä tehtävällä laatia uudet maa-arvioinnit ja maakohtaiset toimintasuunnitelmat, joissa analysoidaan kansallisten uudistusten täytäntöönpanon tehokkuutta. Tavoitteena ei ole ainoastaan valvoa säädöskehystä, vaan kehittää julkishallinnon uudistuksiin yhdennetty lähestymistapa, jonka avulla komission pitäisi voida käyttää varoja johdonmukaisemmin, tehokkaammin ja kestävämmin sekä tuoda johdonmukaisuutta poliittiseen vuoropuheluun.

Suorituskyvyn tehokkaan mittaamisen takaamiseksi IPA II –asetuksessa edellytetyllä tavalla SIGMA-ohjelmassa määritetään lisäksi julkishallinnon standardit, joita käytetään vertailukohtana kehityksen mittaamisessa ja joiden avulla julkishallinnon uudistuksista maiden kanssa käytävää korkean tason poliittista vuoropuhelua voidaan kehittää.

SIGMA-ohjelman työ liittyy tiiviisti julkishallinnon alueellisen koulun toimintaan, joka täydentää sitä. Ihannetapauksessa tämä voisi johtaa alueen yhteisen julkishallinnon uudistuksia koskevan lähestymistavan laatimiseen, mikä auttaisi koordinoimaan toimia ei vain kansallisella, vaan myös avunantajien tasolla. Julkishallinnon alueellisen koulun on kuitenkin lunastettava alueellinen oikeutuksensa julkishallinnon uudistuksia koskevan korkean tason vuoropuhelun näyttämönä ja vakiinnuttaa asemansa ylimmän johdon laadukkaan koulutuksen tarjoajana.

Juuri tästä syystä julkishallinnon alueelliseen kouluun investoidaan enemmän sen roolin vakiinnuttamiseksi seuraavilla aloilla:

i) tietoisuuden lisääminen julkishallinnon uudistuksista kussakin kumppanimassa tarjoamalla verkosto vertaiskeskusteluja ja -arviointeja varten

ii) julkishallinnon kehittämistä kaikilla tasoilla koskevien kansallisten strategioiden ja niihin liittyvän kokemuksen jakamisen helpottaminen

iii) koulutuksen tarjoaminen Länsi-Balkanin virkamiesten valmiuksien kehittämiseksi panostaen erityisesti kouluttajien ja ylempien virkamiesten kouluttamiseen maksimaalisen vaikutuksen aikaan saamiseksi.

On kuitenkin osallistujamaiden velvollisuus taata julkishallinnon alueellisen koulun työn vaikuttavuus huolehtimalla saatujen opetusten, kuten Kroatian EU:hun liittymisen yhteydessä saatujen kokemusten, asianmukaisesta seurannasta.

5.         TEKNISEN AVUN OHJELMA (TAIEX)

Vuonna 2012 toteutettu laaja valikoima erilaisia toimia todisti teknisen avun ohjelman (TAIEX) joustavuudesta. Keskipitkän aikavälin teknistä apua ja eräitä sovittuja lyhyen aikavälin toimia käytetään yhä enemmän. Tätä lähestymistapaa käytettiin pääasiassa maatalouden ja elintarviketurvallisuuden aloilla sekä Islannille, Kosovolle ja Kyproksen turkkilaiselle yhteisölle suunnatussa tuessa. TAIEX-ohjelmalla tuettiin myös liittymisprosessiin keskeisesti kuuluvaa, niin kutsuttua EU:n säännöstön analyyttistä arviointia sen selvittämiseksi, miten hyvin Montenegron lainsäädäntö vastaa EU:n säännöstöä.

Vuodesta 2005 lähtien vallinneen suuntauksen mukaisesti TAIEX-ohjelma saavutti edunsaajamaissa vuonna 2012 noin 30 000 virkamiestä. Turkki, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Kroatia sekä Bosnia ja Hertsegovina saivat eniten TAIEX-tukea. Turkista osallistujia oli lähes viisi tuhatta (4 767) ja kolmesta Länsi-Balkanin maasta yli kolme tuhatta kustakin (samassa järjestyksessä 3 431, 3 232 ja 3 223).

Paikallishallinnon välineen (Local Administration Facility, LAF) tavoitteena oli lisätä tietoisuutta Länsi-Balkanin paikallisten ja alueellisten viranomaisten keskuudessa. Paikallishallinnon välinettä koskevia tapahtumia järjestettiin 14 ja niihin osallistui lähes 400 paikallisen ja alueellisen hallinnon edustajaa.

TAIEX-ohjelma menestys perustuu EU:n jäsenvaltioiden julkishallinnon viranomaisten tarjoamaan asiantuntemukseen. Näiden lähes 5 000 asiantuntijan tietämystä ja osaamista käytettiin koko vuoden 2012 ajan, ja edunsaajat ilmoittivat yleensä olevansa siihen erittäin tyytyväisiä. Vuonna 2012 tämä tavoite saavutettiin lähes kaikissa tapahtumissa; 99 prosenttia palautetta antaneista osallistujista totesi TAIEX-tapahtuman lisänneen heidän tietämystään.

TAIEX-tuen tuloksellisuuden ja lopullisen vaikutuksen mittaamiseksi on otettu käyttöön uusi arviointijärjestelmä. Kuusi kuukautta tapahtuman toteuttamisen jälkeen osallistujia pyydetään antamaan sähköisesti kokoavaa palautetta saadusta avusta.

6.       PÄÄTELMÄT

Vuonna 2012 edistyttiin merkittävästi tavoitteessa tehdä laajentumismaille myönnettävästä tuesta strategisempaa ja liittymishakuisempaa erottamattomana osana laajentumisstrategiaa. Komission ehdottama oikeudellinen ja strateginen suunnittelukehys, jota sovellettaisiin liittymistä valmistelevan tuen täytäntöönpanoon vuodesta 2014, kytkee tuen tiiviimmin poliittiseen seurantaan ja raportointiin. Kehyksen avulla pyritään saamaan aikaan näkyviä tuloksia ja toivottuja vaikutuksia sekä palkitsemaan saavutuksista. Näin EU:n laajentumismaille myöntämän rahoituksen lisäarvo kasvaa entisestään, koska maille tarjotaan parempia kannustimia muuttaa yhteiskuntiaan, oikeusjärjestelmiään ja talouksiaan EU:n ja IPA:n edunsaajamaiden ja niiden kansalaisten yhteiseksi hyväksi.

IPA-rahoitustuen täytäntöönpano maittain kaikista vuosina 2007–2012 sidotuista varoista, tilanne 31.12.2012:

Seuraavissa taulukoissa esitetään kaikkien IPA-määrärahojen määrät vuosina 2007–2012 miljoonina euroina ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa edunsaajan ja osa-alueen mukaan jaoteltuna. Luvuissa on huomioitu osa-alueiden I ja II välillä vuoden 2012 aikana tehdyt siirrot.

IPA:n osa-alue I, hallinnoijana laajentumisasioiden pääosasto (31.12.2012)[9]:

Milj. euroa || Sidottu || Tehty sopimus || %-osuus || Maksettu || %-osuus

Kroatia || 242,08 || 205,93 || 85,07 || 137,85 || 56,94

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia || 202,18 || 131,25 || 64,92 || 78,69 || 38,92

Islanti || 24,00 || 10,04 || 41,83 || 3,41 || 14,19

Montenegro || 152,04 || 106,14 || 69,81 || 90,43 || 59,48

Turkki || 1 390,41 || 1 376,61 || 99,01 || 772,50 || 55,56

Albania || 430,01 || 299,24 || 69,59 || 169,72 || 39,47

Bosnia ja Hertsegovina || 474,60 || 248,99 || 52,46 || 159,35 || 33,58

Kosovo || 538,30 || 429,91 || 79,87 || 285,09 || 52,96

Serbia || 1 028,99 || 760,06 || 73,86 || 541,33 || 52,61

Yhteensä || 4 482,61 || 3 568,17 || 79,60 || 2 238,37 || 49,93

IPA:n osa-alue II, hallinnoijana laajentumisasioiden pääosasto (31.12.2012):

Milj. euroa || Sidottu || Tehty sopimus || %-osuus || Maksettu || %-osuus

Kroatia || 15,02 || 10,32 || 68,71 || 6,75 || 44,94

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia || 16,22 || 4,13 || 25,46 || 3,10 || 19,11

Montenegro || 18,10 || 9,83 || 54,31 || 7,11 || 39,28

Turkki || 6,93 || 6,93 || 100 || 1,69 || 24,39

Albania || 21,77 || 8,16 || 37,48 || 5,76 || 26,46

Bosnia ja Hertsegovina || 15,12 || 7,50 || 49,60 || 5,88 || 38,87

Kosovo || 4,80 || 0,17 || 3,47 || 0,09 || 1,96

Serbia || 18,97 || 12,11 || 63,85 || 9,00 || 47,44

Yhteensä || 116,93 || 59,15 || 50,59 || 39,38 || 33,68

IPA:n osa-alue II, täytäntöönpanijana aluepolitiikan pääosasto (31.12.2012):

Milj. euroa || Sidottu || Maksettu || %-osuus

Adrianmeren alue || 205,66 || 59,45 || 28,9

Slovenia–Kroatia || 35,75 || 16,24 || 45,4

Unkari–Kroatia || 43,90 || 19,85 || 45,2

Unkari–Serbia || 41,96 || 22,96 || 54,7

Romania–Serbia || 44,47 || 18,43 || 41,4

Bulgaria–Serbia || 26,26 || 9,15 || 34,8

Bulgaria – entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia || 14,99 || 5,64 || 37,6

Bulgaria–Turkki || 22,83 || 7,85 || 34,4

Kreikka – entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia || 12,60 || 6,08 || 48,3

Kreikka–Albania || 9,47 || 4,62 || 48,8

Yhteensä || 457,89 || 170,27 || 37,19

IPA:n osa-alue III, täytäntöönpanijana aluepolitiikan pääosasto (31.12.2012):

Milj. euroa || Sidottu || Maksettu || %-osuus

Kroatia || 329,68 || 88,64 || 26,9

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia || 199,93 || 48,15 || 24,1

Turkki || 1 747,58 || 519,29 || 29,7

Montenegro || 22,24 || 0 || 0

Yhteensä || 2 299,43 || 656,08 || 28,5

IPA:n osa-alue IV, täytäntöönpanijana työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto (31.12.2012):

Milj. euroa || Sidottu || Maksettu || %-osuus

Kroatia || 85,88 || 35,02 || 41

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia || 33,50 || 10,33 || 31

Turkki || 382,9 || 109,48 || 28,6

Montenegro || 2,77 || 0 || 0

Yhteensä || 403,18 || 96,32 || 23,9

IPA:n osa-alue V, täytäntöönpanijana maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto (31.12.2012):

Milj. euroa || Sidottu || Maksettu || %-osuus

Kroatia || 129,90 || 30,08 || 23,16

Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia || 63,49 || 11,33 || 17,8

Turkki || 650,38 || 81,25 || 12,5

Yhteensä || 843,77 || 122,66 || 14,5

[1]Yksityiskohtia näiden ohjelmien ja menojen hallinnoinnista, esimerkiksi hallintotavasta ja vastuuvelvollisuudesta, riskeistä ja valvonnasta, laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä virhetasoista ja mahdollisista vaikutuksista kohtuulliseen varmuuteen, voi lukea laajentumisasioiden pääosaston vuoden 2012 toimintakertomuksesta. Komissiolla on velvollisuus antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille yksityiskohtaista tietoa, minkä mukaisesti se julkaisee vuosittain kertomuksen liittymistä valmistelevasta tuesta. Edellinen, varainhoitovuotta 2011 koskeva kertomus julkaistiin vuonna 2012, ja se on julkisesti saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/enlargement/instruments/how-does-it-work/index_en.htm.

[2]Komission yksiköiden valmisteluasiakirja on oheisasiakirja komission kertomukseen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Vuosikertomus 2012 laajentumiseen liittyvästä rahoitustuesta (IPA, Phare, Cards, Turkin liittymistä valmisteleva väline ja siirtymäjärjestely).

[3]Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) kokonaisbudjetti vuosiksi 2007–2013 on 11,5 miljardia euroa. IPA:n edunsaajia ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki, Islanti (vuodesta 2011) ja Kosovo*. IPA:lla tuetaan edunsaajamaiden uudistuksia ja asteittaista lähentymistä Euroopan unionin normeihin, politiikkoihin ja säännöstöön. Tavoitteena on niiden valmisteleminen tulevaa EU-jäsenyyttä varten.

[4]Phare perustettiin alun perin vuonna 1989 Puolan ja Unkarin kansantalouksien uudelleenjärjestelyjen tukemiseksi, mutta nykyään ohjelma kattaa kymmenen maata. Siitä on tuettu kahdeksaa EU:hun vuonna 2004 liittyneestä kymmenestä maasta (Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Slovakiaa, Sloveniaa, Tšekkiä, Unkaria ja Viroa) sekä vuonna 2007 liittyneitä maita (Bulgariaa ja Romaniaa) ajankohtana, jolle olivat tyypillisiä suurisuuntaiset talouden uudelleenjärjestelyt ja poliittiset muutokset. Vuoteen 2000 siitä tuettiin myös Länsi-Balkanin maita (Albaniaa, entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa ja Bosnia ja Hertsegovinaa). Vuodesta 2001 kyseiset kolme maat ovat saaneet rahoitustukea Cards-ohjelmasta (yhteisön avustusohjelma Balkanin jälleenrakennusta, kehittämistä ja vakauttamista varten). Cards-asetuksella kumotaan Obnova-asetus, muutetaan Phare-asetusta ja luodaan yhtenäinen tukikehys Kaakkois-Euroopan maille. Vuodesta 2007 sen on korvannut liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA).

* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

[5] Islanti, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki.

[6] Albania, Bosnia ja Hertsegovina sekä Kosovo.

[7] OECD:n kehitysyhteistyöosaston (DCD) alainen kehitysapukomitea (DAC).

[8] Tässä kertomuksessa kansallisten ohjelmien yhteydessä mainitut luvut viittaavat osa-alueeseen I.

[9] Kroatiassa, entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa ja Turkissa on käytössä hajautettu hallinnointi, jonka mukaisesti kunkin edunsaajamaan valtiovarainministeriö valtuutetaan huolehtimaan kohdennettujen EU‑varojen täytäntöönpanosta ja samalla sopimusten ja maksujen hallinnoinnista.