5.6.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 170/68

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on jo yli kahden vuosikymmenen ajan kehottanut ottamaan käyttöön unionitason kollektiivisia oikeussuojakeinoja, jotka tarjoavat tehokasta oikeussuojaa silloin, kun kollektiivisia oikeuksia on rikottu. Kollektiivisten oikeussuojatoimenpiteiden olisi katettava kaikki ne alat, joilla EU:n lainsäädäntö tarjoaa kansalaisille oikeussuojaa, ja lisäksi niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden erilaiset oikeusperinteet.

1.2

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio on vihdoin tehnyt asiassa aloitteen ja kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön yhteisiin eurooppalaisiin periaatteisiin perustuvat kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevat kansalliset järjestelmät. Aloite olisi pitänyt tehdä jo kauan sitten. Kollektiiviset oikeussuojakeinot palvelevat sekä unionin kansalaisten että rehdisti ja lainmukaisesti toimivien yritysten etua. Ne suojaavat taloutta vilpilliseltä kilpailulta ja vahvistavat unionin kansalaisten luottamusta talouteen.

1.3

ETSK pahoittelee, ettei komissio ole tehnyt asiasta direktiiviehdotusta. Pelkkä tiedonanto ja suositus eivät riitä takaamaan tarvittavaa yhtenäistä täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa, ja komitea kehottaakin komissiota esittämään direktiiviehdotuksen. Ryhmäkanne on ainoa menettely, jolla voidaan taata, että Euroopan unionissa on käytettävissä kattavan tehokas oikeussuojakeino.

1.4

ETSK arvostaa komission pyrkimystä tasapainoiseen lähestymistapaan, jolla on tarkoitus turvata osapuolten prosessuaaliset perusoikeudet ja estää väärinkäytökset. Lisäksi komitea tukee komission aikomusta mahdollistaa sekä kollektiiviset kielto- että vahingonkorvauskanteet. Olisi kuitenkin tutkittava vielä useampien erityyppisten kanteiden mahdollisuutta.

1.5

ETSK on tyytyväinen komission torjuvaan suhtautumiseen Yhdysvaltojen mallin mukaisiin joukkokanteisiin (class action). EU:n lainsäädäntöön perustuva ryhmäkanne ei nimenomaan saa olla amerikkalaistyylinen joukkokanne. Komission kaavailemat toimenpiteet asian varmistamiseksi ovat aiheellisia ja asianmukaisia. Rankaisevia vahingonkorvauksia ja oikeudenkäynnin lopputuloksesta riippuvia ehdollisia asianajajapalkkioita, jotka kannustavat panemaan riita-asioita vireille, ei hyväksytä, mikä on aivan perusteltua. Kantajien hyväksymistä ja kustannusvastuuta koskevia sääntöjä on kuitenkin tarkistettava oikeussuojan saatavuuden näkökulmasta.

1.6

ETSK yhtyy komission näkemykseen, jonka mukaan yksittäisille henkilöille olisi taattava oikeus liittyä kollektiivisen riita-asian kantajaryhmän jäseniksi opt-in-menettelyn mukaisesti. Komitean mielestä on kuitenkin myös sellaisia tapauksia, joissa opt-out-menettelystä on hyötyä. Erityisesti silloin, kun vahingonkärsijöitä on paljon ja kunkin vahingot ovat erittäin pieniä, voi olla paikallaan ulottaa riita-asia koskemaan kaikkia mahdollisia vahingonkärsijöitä. Se, pitääkö komissio opt-out-menettelyä tällaisissa tapauksissa oikeudellisesti mahdollisena, jää epäselväksi, ja ETSK kehottaakin komissiota täsmentämään ehdotustaan. Lisäksi komitea suosittaa keskitetyn eurooppalaisen kannerekisterin luomista potentiaalisten kantajien tiedonsaannin mahdollistamiseksi.

1.7

ETSK on aina korostanut tuomioistuimen ulkopuolisten riidanratkaisumenettelyjen tarjoamia mahdollisuuksia. Siksi komitea on tyytyväinen komission valitsemaan lähestymistapaan, jonka mukaan tällaisten menettelyjen on tarkoitus olla täydentävä ja osapuolille vapaaehtoinen väline ja tuomareiden kuuluu edistää tuomioistuimen ulkopuolella tapahtuvaa riidanratkaisua.

1.8

ETSK suosittaa, että otetaan käyttöön erilliset kollektiivisia kanteita koskevat lainvalintasäännöt. Säännöksiä kollektiivisten oikeudenkäyntimenettelyjen rahoituksesta on syytä täydentää. Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille aiheutuvan taloudellisen riskin on oltava hallittavissa. Jäsenvaltioissa on jo asiaa koskevia säännöksiä.

2.1

Komissio esittää tiedonannossaan tiivistelmän vuonna 2011 aiheesta ”Kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskeva johdonmukainen eurooppalainen lähestymistapa” (1) järjestämänsä kuulemismenettelyn tuloksista ja ottaa kantaa kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskeviin keskeisiin kysymyksiin. Tiedonannon ohella julkaistussa suosituksessa (2) komissio suosittaa, että jäsenvaltiot ottavat käyttöön yhteisiin eurooppalaisiin periaatteisiin perustuvat kollektiivisia oikeussuojakeinoja koskevat kansalliset järjestelmät. Jäsenvaltioiden on määrä panna esitetyt periaatteet täytäntöön kansallisissa järjestelmissään kahden vuoden kuluessa. Komissio aikoo neljän vuoden kuluttua arvioida, onko tarpeen ehdottaa uutta lainsäädäntöä.

2.2

Kansallisia oikeussuojamenettelyjä olisi oltava käytettävissä niillä aloilla, joilla kansalaisilla ja yrityksillä on EU:n lainsäädäntöön perustuvia oikeuksia. Komissio haluaa parantaa oikeussuojan saatavuutta mutta pyrkii samalla asianmukaisin toimenpitein estämään kanteiden vireillepanomahdollisuuden väärinkäytön.

3.1

Vaikka asiaa pohdittaessa on käyty myös hyvinkin kiivasta keskustelua, ETSK on jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan puhunut unionitason kollektiivisten oikeussuojakeinojen puolesta, sillä vain ne mahdollistavat tehokkaan oikeussuojan tapauksissa, joissa kollektiivisia oikeuksia on loukattu. (3) Tehokkaat oikeussuojakeinot ovat perus- ja kansalaisoikeus, josta määrätään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Kollektiiviset oikeussuojakeinot ovat välttämättömiä paitsi unionin kansalaisille myös pk-yrityksille, kun on kyse joukko- tai satunnaisvahingoista, joiden yhteydessä kustannusriski saattaa olla suhteettoman suuri kärsittyihin vahinkoihin nähden. Kollektiiviset oikeussuojakeinot kattavat esimerkiksi sellaisia laajoja aloja kuin kuluttajansuoja, kilpailuoikeus, ympäristönsuojelu ja henkilötietojen suoja. Vain niiden avulla voidaan huolehtia siitä, että perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäiseen kohtaan kirjattu oikeus toteutuu.

3.2

Tätä taustaa vasten ETSK pitää komission nyt tekemää aloitetta tervetulleena, vaikka olisikin toivonut, että toimiin olisi ryhdytty huomattavasti ripeämmin ja aikaisemmin ja että oikeudelliset välineet olisi valittu tarkoituksenmukaisemmin. Mahdollisuudesta ajaa kollektiivisia oikeuksia tuomioistuinteitse on keskusteltu Euroopan tasolla vuodesta 1985, ja siksi päätöksiä olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin. (4)

3.3

ETSK pahoittelee, että komissio on valinnut oikeudelliseksi välineeksi direktiivin ainoastaan kilpailuoikeuden (5) alalla. Komitea on jatkuvasti korostanut, ettei suositus riitä takaamaan tarvittavaa tehokasta ja yhtenäistä täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. (6) Koska jäsenvaltioissa sovellettavat menettelyt ovat hyvin epäyhtenäisiä, vain direktiivi takaisi yhdenmukaisuuden perustason ja jättäisi jäsenvaltioille kuitenkin samalla riittävästi joustovaraa ottaa oman oikeusjärjestyksensä erityispiirteet huomioon. ETSK kehottaakin komissiota esittämään direktiiviehdotuksen mahdollisimman pian.

3.4

On myönteistä, että komissio on omaksunut horisontaalisen lähestymistavan. ETSK on jo aiemmin todennut, että sellaiset politiikanalat kuin kuluttajansuoja, sisämarkkina-asiat ja kilpailupolitiikka liittyvät tiiviisti toisiinsa. (7) Aloitteet oikeussuojakeinojen käytön helpottamiseksi on sovitettava kattavasti yhteen, jotta vältetään säännösten tarpeeton päällekkäisyys. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että komissio katsoo suosituksen ja kilpailuoikeuteen liittyvän direktiiviehdotuksen kuuluvan samaan pakettiin (8).

3.5

ETSK antaa arvoa komission omaksumalle tasapainoiselle lähestymistavalle, jolla on – erilaiset oikeusperinteet huomioon ottaen – tarkoitus turvata osapuolten prosessuaaliset perusoikeudet ja toisaalta estää kanteiden vireillepanomahdollisuuden väärinkäyttö.

3.6

ETSK on aina kehottanut huolehtimaan tehokkaasta suojasta väärinkäytöksiä vastaan ja onkin erittäin tyytyväinen komission torjuvaan suhtautumiseen Yhdysvaltojen mallin mukaisiin joukkokanteisiin (class action). Komitea on jatkuvasti korostanut, että EU:n lainsäädäntöön perustuva ryhmäkanne ei saa olla amerikkalaistyylinen joukkokanne. (9) Siksi komitea on myös kerta toisensa jälkeen kehottanut estämään oikeudenkäynnin lopputuloksesta riippuvat ehdolliset palkkiot ja järjestelyt, jotka herättävät taloudellista kiinnostusta kolmansissa osapuolissa. (10) Nämä kehotukset on otettu suosituksissa huomioon.

3.7

Komissio toteaa lisäksi aivan oikein, että kollektiivisten vahingonkorvauskanteiden avulla olisi pyrittävä varmistamaan korvauksen saanti sellaisista vahingoista, jotka ovat todistettavasti aiheutuneet unionin lainsäädännön rikkomisesta. Rankaisemisen pelotevaikutuksineen tulee kuulua julkisoikeudellisen täytäntöönpanon alaan.

3.8

ETSK pahoittelee kuitenkin, ettei komissio ole tehnyt erillisiä ehdotuksia toimivaltaisen tuomioistuimen määräytymisestä ja sovellettavasta lainsäädännöstä. On nimittäin mahdollista, että tuomioistuimen on rajatylittävissä riita-asioissa sovellettava erilaisia vahingonkorvaussäännöksiä. Myöskään tuomioistuinten päällekkäisen toimivallan mahdollisuutta ja siitä johtuvan oikeuspaikkakeinottelun vaaraa ei ole suljettu pois.

4.1.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että ehdotukset koskevat sekä kielto- että vahingonkorvauskanteita joukkovahinkotilanteissa. Tässä yhteydessä on myönteistä myös se, että komission pohtimien toimien on ilmeisesti määrä kattaa sekä vähäisiä että suuria vaatimuksia koskevat riita-asiat.

4.1.2

Kuluttajansuojanäkökulmasta on kuitenkin aiheellista kysyä, miksi ehdotukset on rajattu koskemaan vain kielto- ja vahingonkorvauskanteita. Kenties olisi mielekästä säätää myös muista kollektiivisista oikeussuojaelementeistä sellaisten tilanteiden varalta, joissa vähintään kaksi henkilöä on kärsinyt samasta EU-lainsäädännön vastaisesta toiminnasta. Tätä voitaisiin harkita esimerkiksi vahvistuskanteiden, erehdykseen perustuvien oikeustoimien riitauttamisen tai takuuvaatimusten osalta. Komission olisi kiinnitettävä tähän huomiota.

4.2.1

ETSK on jo aiemmissa lausunnoissaan korostanut tuomareiden keskeistä roolia kollektiivisissa oikeudenkäyntimenettelyissä. (11) On ilahduttavaa, että komissio on ottanut lausunnoissa esitetyt vaatimukset huomioon. Se, että tuomari tarkistaa varhaisessa vaiheessa, ettei kanne ole ilmeisen perusteeton, on tärkeä keino suojautua kollektiivisten vahingonkorvauskanteiden väärinkäytöltä.

4.2.2

Tapauksissa, joissa viranomaisilla on toimivalta todeta unionin lainsäädäntöä rikotun, yksityisoikeudellinen kanne olisi voitava nostaa jo ennen kuin viranomaismenettely on saatettu päätökseen. Menettelyn pitkä kesto saattaa nimittäin johtaa oikeussuojan saamatta jäämiseen. Tuomarin roolia voidaan tältä osin vahvistaa. Esimerkkinä mainittakoon asian käsittelyn lykkääminen.

4.3

Kanneoikeus. Kanteiden vireillepanomahdollisuuden väärinkäytön estämiseksi kantajaryhmien edustajina toimivien yhteisöjen kanneoikeudelle olisi asetettava yksitulkintaiset ja selvät kriteerit. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että komissio määrittelee vähimmäisvaatimukset, jotka vahingonkärsijöitä edustavien yhteisöjen olisi täytettävä. On aivan oikein, että tällaisten yhteisöjen tulee olla voittoa tavoittelemattomia ja että asiaan ei saa liittyä eturistiriitoja. Riittävien talous- ja henkilöstöresurssien ja oikeudellisen asiantuntemuksen sisällyttäminen vähimmäisvaatimuksiin menee kuitenkin liian pitkälle eikä ole hyväksyttävää. Herää nimittäin kysymys, minkälaisin kriteerein yksittäistapauksissa on oikeasti määrä päättää, täyttyvätkö vaatimukset. Asiaa on pohdittava perusteellisemmin, ja jäsenvaltioiden viimeaikaiset lainsäädäntömenettelyt voivat antaa tähän hyviä virikkeitä.

4.4

Vahinkojen tosiasiallinen korvaaminen. On erittäin tärkeää, että vahingonkärsijät saavat aiheutuneiden vahinkojen todellista arvoa vastaavan täysimääräisen korvauksen. (12) Tämä periaate on otettu komission suosituksissa huomioon. Tässä yhteydessä on myönteistä myös se, että oikeudenkäynnin lopputuloksesta riippuvia ehdollisia asianajajapalkkioita, jotka käytännössä pienentävät kantajan saamaa korvausta, ei tule hyväksyä. (13)

4.5.1

ETSK esittelee 14. helmikuuta 2008 antamassaan lausunnossa seikkaperäisesti opt-in- ja opt-out-menettelyyn perustuvien ryhmäkanteiden etuja ja haittoja. (14) Komitea asettuu kyseisessä ja myöhemmissä lausunnoissaan tukemaan sekajärjestelmää, jossa yhdistyvät molempien menettelyjen edut. (15)

4.5.2

Yksittäisille henkilöille olisi taattava oikeus osallistua kollektiiviseen kanteeseen omaehtoisen ilmoittautumisen perusteella (opt-in) sen sijaan, että heidän vain oletetaan olevan kantajaryhmän jäseniä, mikäli he eivät ilmoita irrottautuvansa jäsenyydestä (opt-out). (16) ETSK:n mielestä on kuitenkin myös sellaisia tapauksia, joissa opt-out-menettelystä on hyötyä. Erityisesti silloin, kun vahingonkärsijöitä on paljon ja kunkin vahingot ovat erittäin pieniä, voi olla paikallaan ulottaa riita-asia koskemaan kaikkia mahdollisia vahingonkärsijöitä. (17)

4.5.3

Kantajana tulisi tällöin olla komission suosituksen mukainen edustajaksi hyväksytty yhteisö.

4.5.4

Jää epäselväksi, pitääkö komissio opt-out-menettelyä tällaisissa tapauksissa oikeudellisesti mahdollisena. Sen sijaan komissio tyytyy vain toteamaan yleisluonteisesti, että opt-in-periaatteesta voidaan poiketa (ainoastaan) moitteettomaan oikeudenkäyttöön liittyvistä syistä. Tällaisten syiden olemassaolon edellytyksiä ei valitettavasti kuitenkaan selitetä tarkemmin. ETSK kehottaakin komissiota täsmentämään ehdotustaan. (18)

4.6

Kollektiivisista oikeudenkäyntimenettelyistä tiedottaminen. ETSK pahoittelee, ettei suositukseen ole kirjattu unionitasoista sähköistä kannerekisteriä, joka mahdollistaisi potentiaalisten kantajien tiedonsaannin ja kartoittamisen. Tällainen rekisteri, johon vahingonkärsijät kaikkialla Euroopan unionissa pääsisivät tutustumaan, voitaisiin toteuttaa tehokkaasti ja edullisesti (19), ja se auttaisi unionin kansalaisia ja yrityksiä käyttämään oikeuksiaan.

4.7

Vaihtoehtoiset kollektiiviset riidanratkaisumenettelyt. Tuomioistuimen ulkopuoliset kollektiiviset riidanratkaisumekanismit voivat olla hyödyllinen täydentävä keino riitojen ratkaisemiseksi. (20) ETSK on aina korostanut vaihtoehtoisten menettelyjen tarjoamia mahdollisuuksia (21) ja on siksi tyytyväinen komission valitsemaan lähestymistapaan, jonka mukaan näiden menettelyjen on tarkoitus olla täydentävä ja osapuolille vapaaehtoinen väline. Lisäksi on ehdottomasti estettävä se, että vanhentumis- tai määräajat kuluvat umpeen tuomioistuimen ulkopuolisten riidanratkaisumenettelyjen aikana. Komission olisi tehtävä tämä selväksi samaan tapaan kuin kollektiivisten jatkokanteiden yhteydessä.

4.8

Kollektiiviset jatkokanteet. Kilpailuoikeuden kaltaisilla julkisoikeudellisen täytäntöönpanon aloilla on varmistettava tehokas viranomaisten toimesta tapahtuva täytäntöönpano ja helpotettava lisäksi unionin lainsäädännön rikkomisesta kärsineiden mahdollisuutta ajaa vahingonkorvausvaatimuksiaan. (22) Komission ehdotus on tältä osin tasapainoinen, sillä vahingonkärsijöille aiheutuvan haitan välttämiseksi vanhentumis- tai määräajat eivät saa kulua umpeen ennen viranomaismenettelyn päättymistä.

4.9.1

Perusteltujen vahingonkorvauskanteiden nostamisen on oltava mahdollista, eivätkä oikeudenkäyntikulut saa rajoittaa tätä mahdollisuutta. ETSK onkin tyytyväinen siihen, että komissio kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan, etteivät kollektiiviset oikeussuojamenettelyt ole niin kalliita, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle.

4.9.2

Komission olisi kuitenkin vielä täsmennettävä kantaansa asiassa. Oikeudenkäynti- ja asianajajakulut voivat olla ylivoimainen este kantajaryhmiä edustaville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille. Näin on erityisesti silloin, jos ne asian hävittyään saattaisivat joutua vastaamaan esimerkiksi niin suurista asiantuntijapalkkioista, että niiden olemassaolo olisi uhattuna. Olisikin harkittava tällaisille voittoa tavoittelemattomille yhteisöille koituvien oikeudenkäyntikulujen rajoittamista yksittäisten jäsenvaltioiden työ- ja sosiaalioikeudellisten järjestelyjen mallin mukaisesti. On painavia syitä pohtia järjestelmää, joka mahdollistaisi hyötymistapauksessa hyödyn menettämisen voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen hyväksi.

4.9.3

ETSK tukee myös päätöstä sallia kolmannen osapuolen tarjoama rahoitus tiettyjen edellytysten täyttyessä. Komission mainitsemat ehdot, kuten varojen alkuperän ilmoittaminen, ovat asianmukaisia ja aiheellisia kanteiden vireillepanomahdollisuuden väärinkäytön estämiseksi.