23.12.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 434/34


P7_TA(2012)0476

Patenttikiistoja koskeva tuomioistuinjärjestelmä

Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. joulukuuta 2012 patenttikiistoja koskevasta tuomioistuinjärjestelmästä (2011/2176(INI))

(2015/C 434/04)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi 10. maaliskuuta 2011 annetun neuvoston päätöksen 2011/167/EU (1),

ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä (COM(2011)0215),

ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä käännösjärjestelyjen osalta (COM(2011)0216),

ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 annetun unionin tuomioistuimen lausunnon 1/09 (2),

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A7-0009/2012),

A.

toteaa, että Euroopan patenttijärjestelmän tehostaminen on ehdoton edellytys kasvun edistämiselle innovoinnin avulla ja eurooppalaisten liikeyritysten, erityisesti pk-yritysten, auttamiselle kohtaamaan talouskriisi ja globaali kilpailu;

B.

toteaa, että luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi annetun neuvoston päätöksen 2011/167/EU nojalla Belgialle, Bulgarialle, Tšekin tasavallalle, Tanskalle, Saksalle, Virolle, Irlannille, Kreikalle, Ranskalle, Kyprokselle, Latvialle, Liettualle, Luxemburgille, Unkarille, Maltalle, Alankomaille, Itävallalle, Puolalle, Portugalille, Romanialle, Slovenialle, Slovakialle, Suomelle, Ruotsille ja Yhdistyneelle kuningaskunnalle annettiin lupa aloittaa toistensa kanssa tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi soveltaen asiaa koskevia perussopimusten määräyksiä;

C.

ottaa huomioon, että komissio hyväksyi luvan myöntämistä koskevan neuvoston päätöksen perusteella 13. huhtikuuta 2011 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä sekä ehdotuksen neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä käännösjärjestelyjen osalta;

D.

ottaa huomioon, että unionin tuomioistuin antoi 8. maaliskuuta 2011 lausunnon eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuinta koskevasta ehdotuksesta ja totesi, että se ei ole sopusoinnussa unionin lainsäädännön kanssa;

E.

toteaa, että tehokas yhtenäinen patenttisuoja kyetään varmistamaan ainoastaan toimivan patenttioikeudenkäyntijärjestelmän avulla;

F.

ottaa huomioon, että tuomioistuimen lausunnon jälkeen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuvat jäsenvaltiot päättivät perustaa yhdistetyn patenttituomioistuimen kansainvälisellä sopimuksella;

G.

toteaa, että tavanomaiset kansainväliset sopimukset ja Euroopan unionin perustamissopimukset eroavat oleellisesti toisistaan, koska jälkimmäisillä luotiin uusi oikeusjärjestys, jolla on omat toimielimet, jonka hyväksi jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan yhä laajemmilla aloilla, joka koskee jäsenvaltioiden lisäksi myös niiden kansalaisia, ja jota valvovat Euroopan unionin tuomioistuin sekä jäsenvaltioiden yleiset tuomioistuimet;

H.

toteaa, että yhdistetyn patenttituomioistuimen on kaikkien kansallisten tuomioistuinten tapaan noudatettava ja sovellettava täysin unionin lainsäädäntöä yhteistyössä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa;

I.

katsoo, että yhdistetyn patenttituomioistuimen olisi tukeuduttava unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön pyytämällä ennakkoratkaisuja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan mukaisesti;

J.

katsoo, että unionin lainsäädännön ensisijaisuus ja asianmukainen soveltaminen olisi varmistettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258, 259 ja 260 artiklan mukaisesti;

K.

katsoo, että yhdistetyn patenttituomioistuimen olisi oltava osa sopimusjäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä ja että sillä olisi oltava yksinomainen toimivalta vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien ja yhtä tai useampaa sopimusjäsenvaltiota koskevien eurooppapatenttien osalta;

L.

katsoo, että tehokas tuomioistuinjärjestelmä tarvitsee hajautetun ensimmäisen oikeusasteen;

M.

katsoo, että oikeudenkäyntijärjestelmän tehokkuus riippuu tuomareiden pätevyydestä ja kokemuksesta;

N.

katsoo, että tuomioistuimen kaikissa jaostoissa ja oikeusasteissa olisi sovellettava menettelyihin samaa työjärjestystä;

O.

katsoo, että yhdistetyn patenttituomioistuimen olisi tuotettava laadukkaita päätöksiä ilman menettelystä johtuvia asiattomia viivästymisiä ja että sen olisi erityisesti autettava pk-yrityksiä suojelemaan oikeuksiaan tai puolustautumaan perusteettomia patenttivaatimuksia tai patenttien kumoamista vastaan;

1.

vaatii perustamaan yhdistetyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmän, koska patenttien hajanaiset markkinat ja lainsäädännön täytäntöönpanon erot haittaavat innovointia ja sisämarkkinoiden edistymistä, vaikeuttavat patenttijärjestelmän käyttämistä, ovat kalliita sekä haittaavat varsinkin pk-yritysten patenttioikeuksien tehokasta suojelua;

2.

kannustaa jäsenvaltioita saattamaan neuvottelut päätökseen ja ratifioimaan kansainvälisen sopimuksen (”sopimus”) näiden jäsenvaltioiden (”sopimusjäsenvaltiot”) kesken ja perustamaan siten yhdistetyn patenttituomioistuimen (”tuomioistuin”) ilman asiattomia viivästyksiä; kehottaa Espanjaa ja Italiaa harkitsemaan tiiviimmän yhteistyön menettelyyn liittymistä;

3.

edellyttää, että unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa valvovan Euroopan unionin tuomioistuimen on tässä yhteydessä valvottava unionin oikeusjärjestyksen yhdenmukaisuutta ja eurooppalaisen lainsäädännön ensisijaisuutta;

4.

katsoo, että jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä päättäneet osallistua yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavaan tiiviimpään yhteistyöhön, voivat osallistua yhdistettyyn patenttioikeudenkäyntijärjestelmään niiden alueilla voimassa olevien eurooppapatenttien osalta;

5.

korostaa, että yhdistetyn patenttituomioistuimen ensisijaisena tavoitteena olisi oltava oikeusvarmuuden lisääminen ja patenttien voimaan saattamisen tehostaminen siten, että pyritään samalla tasapainottamaan oikeudenmukaisesti oikeudenhaltijoiden ja asianosaisten edut;

6.

korostaa sellaisen kustannustehokkaan oikeudenkäyntijärjestelmän tarvetta, joka rahoitetaan niin, että varmistetaan kaikkien patentinhaltijoiden ja erityisesti pk-yritysten, yksityishenkilöiden ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi;

Yleinen lähestymistapa

7.

katsoo, että yhtenäisen patenttioikeusjärjestelmän perustaminen tiiviimpään yhteistyöhön osallistuviin jäsenvaltioihin olisi toteutettava sopimuksella;

8.

korostaa näin ollen seuraavaa:

i)

sopimusjäsenvaltiot voivat olla ainoastaan Euroopan unionin jäsenvaltioita;

ii)

sopimuksen olisi tultava voimaan, kun vähintään kolmetoista sopimusjäsenvaltiota, mukaan luettuina ne kolme jäsenvaltiota, joissa oli eniten eurooppapatentteja voimassa sopimuksen allekirjoittamiseksi järjestettävää diplomaattista konferenssia edeltävänä vuonna, ovat ratifioineet sopimuksen;

iii)

tuomioistuimen olisi oltava sopimusjäsenvaltioiden yhteinen tuomioistuin ja sen olisi noudatettava kaikkien kansallisten tuomioistuinten tavoin unionin lainsäädäntöä; tämän tuomioistuimen olisi näin ollen esimerkiksi tehtävä yhteistyötä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa soveltamalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklaa;

iv)

tuomioistuimen olisi toimittava unionin lainsäädännön mukaisesti ja tunnustettava sen ensisijaisuus; jos muutoksenhakutuomioistuin rikkoo unionin lainsäädäntöä, sopimusjäsenvaltioiden olisi oltava yhdessä vastuussa osapuolille kyseisessä menettelyssä aiheutuneista vahingoista; kaikkiin sopimusjäsenvaltioihin olisi sovellettava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258, 259 ja 260 artiklan mukaisia rikkomismenettelyjä;

9.

pitää myönteisenä, että sopimukseen kuuluu sovittelu- ja välimieskeskuksen perustaminen;

Patenttioikeudenkäyntijärjestelmän rakenne

10.

katsoo, että tehokkaan oikeudenkäynti- ja tuomioistuinjärjestelmän on oltava hajautettu, ja toteaa, että

i)

tuomioistuimen oikeudenkäyntijärjestelmän olisi koostuttava ensimmäisestä oikeusasteesta (”ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin”) ja muutoksenhakuasteesta (”muutoksenhakutuomioistuin”); muita oikeusasteita ei pitäisi luoda, jotta voidaan välttää tehottomuus ja menettelyjen pitkittyminen;

ii)

hajautetun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi koostuttava keskusjaoston ohella alue- ja paikallisjaostoista;

iii)

sopimusjäsenvaltioon perustetaan sen pyynnöstä uusi ensimmäisen oikeusasteen paikallisjaosto, kun enemmän kuin sata patenttiasiaa kalenterivuotta kohden on pantu vireille kyseisessä sopimusjäsenvaltiossa kolmen peräkkäisen vuoden aikana ennen sopimuksen voimaantulopäivää tai sen jälkeen; ehdottaa lisäksi, että yhdessä sopimusjäsenvaltiossa saisi olla enintään neljä jaostoa;

iv)

kahta tai useampaa sopimusjäsenvaltiota varten olisi perustettava aluejaosto niiden pyynnöstä;

Tuomioistuimen kokoonpano ja tuomareiden pätevyys

11.

katsoo, että oikeudenkäyntijärjestelmän tehokkuus riippuu ennen kaikkea tuomareiden pätevyydestä ja kokemuksesta;

12.

toteaa tämän vuoksi seuraavaa:

i)

katsoo, että muutoksenhakutuomioistuimen ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen olisi oltava monikansallisia; katsoo, että niiden kokoonpanossa olisi otettava huomioon nykyiset tuomioistuinrakenteet mutta pidettävä tärkeimpänä tavoitteena todella yhtenäisen uuden tuomioistuimen perustamista; ehdottaa siksi, että paikallisjaostoista olisi tehtävä monikansallisia mahdollisimman pian mutta että perusteltu poikkeus tästä perusperiaatteesta voidaan tehdä hallintokomitean hyväksynnän jälkeen enintään viiden vuoden siirtymäkaudeksi samalla kun on varmistettava, että nykyisten rakenteiden laatu- ja tehokkuusstandardeja ei heikennetä; katsoo, että viiden vuoden siirtymäkautta olisi käytettävä tuomareiden intensiiviseen kouluttamiseen ja valmistautumiseen;

ii)

katsoo, että tuomioistuimessa olisi oltava sekä lainopillisesti että teknisesti päteviä tuomareita; tuomarien olisi täytettävä patenttioikeudenkäyntien ja trustien vastaisen lainsäädännön korkeimmat pätevyysvaatimukset ja heillä on oltava siltä todennettu kyvykkyys; pätevyys olisi todennettava muun muassa työkokemuksella ja ammatillisella koulutuksella; lainopillisesti pätevillä tuomareilla olisi oltava pätevyys, joka vaaditaan tuomarinvirkoihin nimittämiseksi sopimusjäsenvaltiossa; teknisesti pätevillä tuomareilla olisi oltava yliopistotutkinto ja teknologian alan asiantuntemusta ja heidän olisi oltava perehtyneitä siviilioikeuteen ja siviiliprosessioikeuteen;

iii)

ehdottaa, että kun tuomioistuimen kokoonpanoa koskevat sopimusmääräykset ovat tulleet voimaan, niitä ei pitäisi muuttaa, elleivät ne johda siihen, että oikeudenkäyntijärjestelmän tavoitteita, toisin sanoen parasta mahdollista laatua ja tehokkuutta, ei saavuteta; ehdottaa, että toimivaltaisen elimen olisi tehtävä tuomioistuimen kokoonpanoa koskevat päätökset yksimielisesti;

iv)

katsoo, että sopimukseen olisi sisällytettävä suojalausekkeita, joilla varmistetaan, että tuomioistuimeen voidaan valita vain tuomareita, joiden puolueettomuutta ei voida kyseenalaistaa, erityisesti jos he ovat olleet kansallisen patenttiviraston valituslautakuntien tai Euroopan patenttiviraston valituslautakunnan jäseniä;

Menettely

13.

katsoo menettelykysymysten osalta, että:

i)

tuomioistuimen kaikissa jaostoissa ja oikeusasteissa olisi sovellettava menettelyihin samaa työjärjestystä;

ii)

tuomioistuimen menettelyt voivat olla kirjallisia menettelyjä, välimenettelyjä ja suullisia menettelyjä ja niitä olisi sovellettava asianmukaisen joustavasti ja ottaen huomioon, että tavoitteena on menettelyjen nopeus ja tehokkuus;

iii)

alue- tai paikallisjaoston oikeudenkäyntikielenä olisi oltava kyseessä olevan jaoston isäntävaltiona toimivan jäsenvaltion virallinen kieli tai aluejaoston jakavien sopimusjäsenvaltioiden nimeämä virallinen kieli; osapuolten olisi voitava sopia, että oikeudenkäyntikielenä käytetään kieltä, jolla patentti on myönnetty, edellyttäen että toimivaltainen jaosto hyväksyy sen; keskusjaostossa oikeudenkäyntikielenä olisi oltava kieli, jolla asianomainen patentti on myönnetty; muutoksenhakutuomioistuimen oikeudenkäyntikielenä olisi oltava ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa käytetty oikeudenkäyntikieli;

iv)

tuomioistuimen olisi voitava määrätä ennakkoluonteisesti kieltoja, joiden tarkoituksena on estää mahdollinen loukkaus ja kieltää väitetyn loukkauksen jatkaminen; tämän toimivallan ei kuitenkaan pidä johtaa epätasa-arvoiseen suotuisimman käsittelypaikan etsimiseen; ja

v)

osapuolilla olisi oltava edustajinaan lakimiehet, jotka on valtuutettu työskentelemään jonkun sopimusjäsenvaltion tuomioistuimessa; osapuolten edustajia voivat avustaa patenttiasianajajat, joilla on oikeus esittää puheenvuoroja tuomioistuimen kuulemisissa;

Tuomioistuimen toimivalta ja sen päätösten vaikutukset

14.

korostaa, että:

i)

tuomioistuimella olisi oltava yksinomainen toimivalta vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien ja yhtä tai useampaa sopimusjäsenvaltiota koskevien eurooppapatenttien osalta; asetusta (EY) N:o 44/2001 (3) on siksi muutettava;

ii)

kantajan olisi vietävä asia sen sopimusjäsenvaltion paikallisjaostoon, jossa loukkaus on tapahtunut tai saattaa tapahtua tai jossa vastaajan kotipaikka tai toimipaikka on, tai siihen aluejaostoon, johon kyseessä oleva sopimusjäsenvaltio kuuluu; jos kyseessä olevassa sopimusvaltiossa ei ole paikallisjaostoa eikä se osallistu aluejaostoon, kantajan on vietävä asia keskusjaostoon; osapuolten olisi voitava sopia, missä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jaostossa (alue-, paikallis- tai keskusjaosto) kanne nostetaan;

iii)

jos kyseessä on kumoamista koskeva vastakanne, alue- tai paikallisjaoston olisi voitava päättää, jatkaako se loukkauskanteen käsittelyä itsenäisesti ja jatkaako se myös vastakanteen käsittelyä vai siirtääkö se vastakanteen keskusjaoston päätettäväksi;

iv)

tuomioistuimen toimivaltaa koskevien määräysten tultua voimaan niitä ei pitäisi muuttaa, elleivät ne johda siihen, että oikeudenkäyntijärjestelmän tavoitteita, toisin sanoen parasta mahdollista laatua ja tehokkuutta, ei saavuteta; toimivaltaisen elimen olisi tehtävä tuomioistuimen toimivaltaa koskevat päätökset yksimielisesti;

v)

tuomioistuimen ensimmäisen oikeusasteen kaikkien jaostojen ja muutoksenhakutuomioistuimen päätösten olisi oltava täytäntöönpanokelpoisia kaikissa sopimusjäsenvaltioissa ilman täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista;

vi)

sopimuksessa olisi täsmennettävä sen ja asetuksen (EY) N:o 44/2001 välinen suhde;

Materiaalioikeus

15.

katsoo, että tuomioistuimen olisi perustettava päätöksensä unionin lainsäädäntöön, sopimukseen, yleissopimukseen eurooppapatenttien myöntämisestä sekä sen nojalla hyväksyttyyn kansalliseen lainsäädäntöön, patentteihin sovellettavien kansainvälisten sopimusten kaikkia sopimusjäsenvaltioita sitoviin määräyksiin sekä sopimusjäsenvaltioiden sovellettavan unionin lainsäädännön nojalla antamaan kansalliseen lainsäädäntöön;

16.

korostaa, että vaikutukseltaan yhtenäisessä eurooppapatentissa olisi annettava haltijalle oikeus estää kolmatta osapuolta, jolla ei ole haltijan suostumusta, käyttämästä keksintöä suorasti tai välillisesti sopimusjäsenvaltioiden alueella, että haltijalla olisi oltava oikeus vahingonkorvaukseen, kun keksintöä on käytetty laittomasti, ja että haltijalla olisi oltava oikeus periä korvauksena oikeudenloukkauksen vuoksi menetetyistä voitoista ja muista tappioista asianmukainen käyttölupamaksu tai keksinnön laittomasta käytöstä saatu voitto;

o

o o

17.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


(1)  EUVL L 76, 22.3.2011, s. 53.

(2)  EUVL C 211, 16.7.2011, s. 2.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001, annettu 22 päivänä joulukuuta 2000, tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla (Bryssel I) (EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1).