15.2.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/125

1.1

ETSK on tyytyväinen komission esittämään ehdotukseen. Muutamia, mutta tärkeitä, kysymyksiä on kuitenkin vielä ratkaisematta. Aivan ensisijaisen tärkeää on huolehtia siitä, että uusi lainsäädäntö hyväksytään pikaisesti.

2.1

Turskakantoja koskevan pitkän aikavälin suunnitelman (1) tarkistaminen on perusluonteinen kysymys paitsi kyseisten kantojen hyvinvoinnin kannalta myös siksi, että suunnitelma on useiden kalastuslaivastojen pyyntiponnistusten (merelläolopäivien) valvonnan lähtökohta. Siihen sisältyy tietyin biologisin edellytyksin tehtäviä automaattisia vuotuisia vähennyksiä, jotka koskevat sekä pyyntiponnistuksia että suurinta sallittua saalista (TAC). Nämä vähennykset tehdään riippumatta siitä, onko kanta paranemassa vai ei, ja niihin turvaudutaan, jos parannukset eivät ole tiukasti suunnitelmassa esitettyjen ehtojen mukaisia. Pyyntiponnistusten vähennykset ovat olleet erittäin rajuja. Esimerkkinä mainittakoon vähärasvaisia kaloja pyytävä Skotlannin kalastuslaivasto, jonka käytettävissä olevien aluskohtaisten merelläolopäivien on määrä vähentyä 50 prosenttiin vuoden 2011 tasosta vuoteen 2014 mennessä. Pyyntiponnistusten vähennysten on tarkoitus vähentää turskan kalastuskuolevuutta vastaavassa suhteessa, mutta merelläoloajan puolittaminen tarkoittaa kaiken kalastustoiminnan puolittamista.

3.1

Alkuperäinen turskakantojen elvytyssuunnitelma (2) tuli voimaan alkuvuodesta 2004, ja sen jatkoksi tarkoitettu nykyinen pitkän aikavälin suunnitelma otettiin käyttöön vuoden 2009 alussa. Suunnitelmien mukaisin hallintavälinein on pyritty vähentämään kalastuskuolevuutta, ja välineinä on käytetty (maihin tuotuina määrinä mitatun) suurimman sallitun saaliin vähentämistä ja nykyisessä suunnitelmassa ennen kaikkea pyyntiponnistusten automaattisia vuotuisia vähennyksiä. Jos palataan edellä mainittuun esimerkkiin, voidaan todeta, että turskakannan elvyttämiseen tähtäävillä toimilla on ollut syvällekäyviä vaikutuksia Skotlannin koko kalastuslaivastoon. Etenkin pyyntiponnistusten automaattinen vähentäminen suunnitelman mukaisesti on ollut taloudellisesti erittäin haitallista, eikä siitä ole ollut ennakoitua hyötyä turskakannan elvyttämisessä.

3.2

Nykyisen suunnitelman 34 artiklan mukaan suunnitelmaa olisi pitänyt tarkistaa ”viimeistään – kolmantena soveltamisvuonna”. Meneillään oleva tarkistus on siis myöhässä. Kalastusasioista vastaavan komission jäsenen annettua muutamia ristiriitaisia viestejä vuoden 2012 jälkipuoliskolla komissio ilmoittaa nyt aikovansa ehdottaa monivuotista suunnitelmaa, joka koskee useita eri lajeja ja korvaa turskakantoja koskevan suunnitelman. On selvää, että tähän menee jonkin aikaa, mikä johtuu erityisesti siitä, että ehdotuksen tueksi tarvittavat tieteelliset välineet eivät ole vielä käytettävissä. Kalastusta harjoittavien jäsenvaltioiden keskuudessa vallitsee kuitenkin vakaa yhteisymmärrys siitä, että pyyntiponnistusten automaattisten vähennysten jatkaminen ei ole hyväksyttävää.

3.3

Koska turskakantaa koskevaan suunnitelmaan ei tehdä kattavaa tarkistusta lähitulevaisuudessa, komissio on nyt esittänyt ehdotuksen lyhyen aikavälin muutoksista. Prosessia mutkistaa se, että nykyinen suunnitelma on saatettava mahdollisimman nopeasti vastaamaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyä sopimusta, sillä neuvostolla ei enää ole oikeudellista toimivaltaa päättää yksin suunnitelmaan liittyvistä menettelyistä. Tämä aiheuttaa oikeudellisia ongelmia, jotka vaikeuttavat neuvoston loppuvuodeksi 2012 mahdollisesti kaavailemia välittömiä toimia pyyntiponnistusten liiallisesta vähentämisestä johtuvien vaikutusten lieventämiseksi.

4.1

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) ja tieteellis-teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) tarkastelivat turskakantaa koskevaa suunnitelmaa virallisesti vuonna 2011. Sekä Pohjanmeren että luoteisten vesialueiden alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat antoivat tarkasteluun oman panoksensa, ja tieteelliset elimet ja alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat olivat yhtä mieltä seuraavista päähuomioista:

5.1

Komitea suhtautuu ehdotukseen yleisesti ottaen myönteisesti. Nykyiseen suunnitelmaan tehtävien muutosten pitäisi asianmukaisesti toteutettuina mahdollistaa tavoitteiden saavuttaminen ja auttaa välttämään sitä, että taloudelle aiheutuu lisävahinkoa ilman että toimista on hyötyä biologisesti.

6.1.1

Ehdotetun asetuksen 4 artiklan muutoksilla pyritään poistamaan ei-toivottu tilanne, jossa jäsenvaltiot käyttävät suunnitelmassa sallittuihin tasoihin nähden suurempia pyyntiponnistuksen tasoja muuttamalla pyyntiponnistuksen laskemiseen käytettävää menetelmää, kun ne vahvistavat perustason ja laskevat pyyntiponnistuksen toteutumista.

6.1.2

Vaikka pyyntiponnistusten valvonta on ETSK:n mielestä osoittautunut heikoksi ja pitkälti tehottomaksi välineeksi, komitea pitää järkevänä ja johdonmukaisena vaatia jäsenvaltioita käyttämään pyyntiponnistusten toteutumisen laskennassa samanlaista perustaa kuin perustason vahvistamisessa.

6.2.1

Ehdotetun asetuksen 9 artiklassa (menettely TACin vahvistamiseksi silloin, kun 7 tai 8 artiklan soveltamiseksi tarvittavia tietoja ei ole käytössä) ehdotetaan ilman eri toimenpiteitä tehtävien 25 prosentin vähennysten sijaan tapauskohtaista (ja näin ollen joustavampaa) lähestymistapaa, joka kuitenkin perustuu tiukasti käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin.

6.2.2

On järkevää ja kohtuullista ehdottaa, että neuvostolle annetaan mahdollisuus soveltaa turskan pyyntiponnistuksiin ja suurimpiin sallittuihin saaliisiin suunnitelman mukaista automaattista 25 prosentin vähennystä pienempiä vähennyksiä silloin, kun analyyttisia arvioita ei ole saatavilla. Näin neuvosto voi soveltaa tapauskohtaista lähestymistapaa kattavimman käytettävissä olevan tieteellisen tiedon pohjalta.

6.3.1

Entinen 11 artikla jaetaan 11, 11 a ja 11 b artiklaan. Sen sijaan, että järjestelmästä vapautetaan kunkin jäsenvaltion erikseen määrittelemät alusryhmät, vapautukset myönnetään vastedes sellaisten perusteiden mukaisesti, joita voidaan soveltaa mihin tahansa kyseiset perusteet täyttävään alukseen jäsenvaltiosta riippumatta. Kyseisen artiklan muutoksella voidaan myös välttää se, että neuvoston on jatkuvasti tehtävä perustasoon mukautuksia.

6.3.2

Hallinnollinen byrokratia, jota vapautusten myöntäminen turskaa vain vähäisiä määriä pyytäville aluksille on edellyttänyt, on ollut kohtuutonta ja vesittänyt säännöksen varsinaisen tarkoituksen. Näin ollen ETSK on tyytyväinen vapautusten myöntämisjärjestelyjen järkeistämiseen.

6.3.3

Sitä, miten näiden uusien vapautusjärjestelyjen on tarkoitus toimia, kun otetaan huomioon pyydysten valikoivuuden, saaliiden maantieteelliseen jakautumisen ja syvyyden mahdollinen limittyminen, on vielä selkiytettävä. Esimerkiksi joillakin pyydyksillä saadaan hyvin pieniä turskasaaliita alueilla, joilla turskan esiintymistiheys on suuri, ja joillakin pyydyksillä voidaan saada merkittäviä saalismääriä alueilla, joilla esiintymistiheys on melko pieni.

6.3.4

Alueelliset neuvoa-antavat toimikunnat olisi otettava mukaan päättämään kriteereistä, joiden perusteella määritellään, millä alueilla turskan esiintymistiheys on suuri, ja miten uutta lähestymistapaa sovelletaan käytännössä.

6.3.5

Siirtymäkauden toimenpiteillä varmistetaan, että järjestelmän ulkopuolelle jo jätettyihin alusryhmiin sovelletaan ulkopuolelle jättämisen ajankohtana voimassa olleita perusteita.

6.3.6

On järkevää huolehtia jatkuvuudesta niiden alusryhmien osalta, joiden on jo todettu täyttävän nykyiset vapauttamiskriteerit.

6.4.1

Asetukseen lisätään uusi 11 c artikla, jonka mukaan kaikki kalastustiedot kirjaavan koekalastukseen, jossa kaikki assault luetaan kiintiöön, osallistuvat alukset vapautetaan pyyntiponnistusjärjestelmästä.

6.4.2

On täysin johdonmukaista vapauttaa pyyntiponnistusjärjestelmästä alukset, jotka voivat esittää kattavasti kirjatut saalistiedot, koska niiden osuus turskakuolevuuteen on tyhjentävästi dokumentoitu ja sallitun kiintiön rajoissa. Ei siis ole mitään perustetta pitää niitä edelleen järjestelmän piirissä. ETSK ei kuitenkaan ymmärrä, mistä syystä turskakiintiöiden siirrot näille aluksille ja näiltä aluksilta kielletään. Tärkein näkökohta on se, että voidaan osoittaa, että kaikki kalastustiedot kirjaavan kalastuksen käyttöönoton jälkeen kokeiluihin osallistuvien alusten poisheittämien saaliiden määrät ovat vähentyneet Pohjanmerellä huomattavasti. ETSK pelkää, että pahimmassa tapauksessa tämä huonosti harkittu kieltotoimenpide estää aluksia osallistumasta saaliskiintiökokeiluihin ja on näin ollen kaikilta osin haitallinen. ETSK katsoo, että tilanteen selkiyttämiseksi on hankittava lisätietoja jäsenvaltioilta ja käytävä keskustelua, mutta yleensä kiintiöiden hallinnointi kuuluu ja sen tulisi vastaisuudessakin kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan.

6.5.1

12 artiklan 4 kohtaa muutetaan samoin perustein kuin 9 artiklaa.

6.5.2

Lisäksi 12 artiklaan lisätään uusi 6 kohta. Siinä säädetään neuvoston mahdollisuudesta päättää olla alentamatta pyyntiponnistuksen tasoa entisestään silloin, kun pyyntiponnistuksen enimmäismäärää on alennettu neljänä peräkkäisenä vuonna.

6.5.3

Se, että neuvostolle annetaan ehdolliset valtuudet jäädyttää suunnitelman mukaiset pyyntiponnistusten vähennykset, on välttämätöntä, jottei kalastuselinkeinolle ja kalastusyhteisöille aiheuteta vakavaa ja peruuttamatonta sosioekonomista vahinkoa. Jäsenvaltiot, alueelliset neuvoa antavat toimikunnat ja STECF ovat kiinnittäneet huomiota tähänastisen lähestymistavan tehottomuuteen ja kohtuuttomuuteen sekä sen usein haitallisiin seurauksiin. Uuden joustovaran odotetaankin johtavan ennen kaikkea saaliiden poisheittämisen vähenemiseen.

6.6.1

Asetuksen 13 artikla muotoillaan uudelleen kielitoisintojen välisten tulkintaerojen poistamiseksi. Muutoksen avulla tehdään selväksi, että edellytys, jonka mukaan turskaa saa olla kokonaissaaliista alle 5 prosenttia, viittaa saaliin koostumukseen koko hallinnointijakson aikana eikä kalastusmatkaa kohden.

6.6.2

Kun pidetään mielessä yhteisen kalastuspolitiikan meneillään oleva uudistus ja mahdollinen velvoite purkaa koko saalis, ehdotetut muutokset, joiden avulla voidaan vähentää sukukypsän turskan poisheittämistä, ovat tervetulleita. Mahdollisuus täyttää saaliin koostumusta koskeva 5 prosentin vaatimus joustavasti hallinnointijakson aikana auttanee asiassa.

6.7.1

Toisin kuin nykyisissä säännöissä nyt ehdotetun asetuksen 14 artiklassa lujitetaan jäsenvaltion velvollisuutta puuttua saaliiden poisheittämiseen. Lisäksi valvonnan ja seurannan taso määritellään riskiperusteisen hallinnointitavan pohjalta.

6.7.2

ETSK on vahvasti sitä mieltä, että turskakantojen elpymisen tulevaisuus perustuu siihen, että kalastusalukset pyrkivät eri tavoin välttämään turskasaaliita ja alalla käytettävät taloudelliset kannustimet sovitetaan yhteen hoitotavoitteiden kanssa. Turskasaaliiden välttämiseen tähtäävät aloitteet limittyvät pitkälti saaliiden poisheittämisen vähentämisen kanssa. Koska Pohjanmereltä pyydettävän turskan suurimmat sallitut saaliit ja kalastusalueiden runsas määrä eivät ole tasapainossa keskenään, turskakantaan kohdistuvaa painetta on vähennetty lähinnä välttämällä turskasaaliita kalastuksen reaaliaikaisen kieltämisen, pyyntikiintiöiden, valikoivien pyydysten sekä kausittaisten ja väliaikaisten pyynninvälttämistoimien avulla. Seuranta ja riskiperusteinen lähestymistapa epäilemättä heijastelevat tätä mallia.