29.4.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 127/1

Neuvoston päätelmiksi European Case Law Identifier -tunnuksen (ECLI) ja vähimmäismääräisen oikeuskäytäntöön liittyvän yhdenmukaisen metadatan käyttöönottoon kehottamisesta

2011/C 127/01

I.   JOHDANTO

1.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 1 kohdassa määrätään siitä, että muodostetaan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla kunnioitetaan perusoikeuksia sekä jäsenvaltioiden eri oikeusjärjestelmiä ja -perinteitä.

2.

Euroopan unionin neuvoston sähköisen oikeuden monivuotisessa toimintaohjelmassa 2009–2013 korostetaan kansallisen oikeuskäytännön saatavuuden tärkeyttä, standardoinnin tarvetta ja hajautettua teknistä arkkitehtuuria (1).

3.

Euroopan parlamentin 9 päivänä heinäkuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa kansallisen tuomarin asemasta eurooppalaisessa oikeusjärjestelmässä (2) korostetaan tarvetta kansallisen oikeuskäytännön rajatylittävään saatavuuteen, jotta kansallinen tuomari voi täyttää tehtävänsä eurooppalaisessa oikeusjärjestyksessä.

II.   TARPEIDEN SELVITTÄMINEN

4.

Eurooppalainen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue, jolla voidaan tehdä oikeudellista yhteistyötä, edellyttää paitsi tietämystä EU:n oikeudesta, erityisesti myös keskinäistä tietämystä muiden jäsenvaltioiden oikeudellisista järjestelmistä.

5.

Euroopan oikeusportaalin pitäisi täyttää tavoite levittää tietoa EU:n ja jäsenvaltioiden oikeudellisista järjestelmistä ja sen pitäisi olla hyödyllinen apuväline kansalaisille, oikeusalan ammattilaisille ja jäsenvaltioiden viranomaisille.

6.

Tietoja Euroopan unionin oikeuden sisällöstä ja soveltamisesta ei voida saada pelkästään EU:n oikeudellisista lähteistä, vaan myös kansallisten tuomioistuinten oikeuskäytäntö on otettava huomioon, sekä päätökset, joissa pyydetään ennakkoratkaisua ja päätökset, jotka ovat seurausta ennakkoratkaisusta että päätökset, joilla sovelletaan EU:n oikeutta sellaisenaan.

7.

Euroopan unionin taloudellisella tuella tai sen suoran osallistumisen kautta on viime vuosina toteutettu aloitteita, joilla tuetaan edellä mainittuja tavoitteita. Näitä aloitteita ovat esimerkiksi Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkoston metahakukone (3), Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistyksen Dec.Nat – ja Jurifast-tietokannat (4), Euroopan komission JURE-tietokanta (toimivalta, tunnustaminen ja täytäntöönpano) (5), EUR-Lex sekä Euroopan unionin perusoikeusviraston oikeuskäytäntötietokanta (6).

8.

Näiden aloitteiden käyttö ja tukeminen ovat korostaneet tällaisten tietokantojen tarvetta, mutta kokemus on osoittanut, että hakujen tekeminen näistä tietokannoista on usein hyvin monimutkaista eikä käyttäjäystävällistä.

9.

Sähköisen lainsäädännön työryhmän erityistyöryhmän toteuttamasta tutkimuksesta (7) kävi ilmi, että monikielisyyteen liittyvien ongelmien lisäksi todetut ongelmat johtuvat pääasiassa oikeuskäytännön yhdenmukaisten tunnusten puuttumisesta. Kansallisella tasolla on useita tunnistusjärjestelmiä, joista jotkin ovat tuomioistuinten määrittämiä ja toiset toimittajakohtaisia. Tietokannat, jotka on suunniteltu hakemaan oikeuskäytäntöä useista jäsenvaltioista – ja joista edellä mainitut ovat vain muutamia esimerkkejä – kehittävät toisinaan oman tunnistusjärjestelmänsä ja joskus käyttävät yhtä tai useampaa kansallisista numerointijärjestelmistä. Oikeuskäytännön hakeminen ja siihen viittaaminen rajatylittävissä yhteyksissä on näin ollen äärimmäisen vaikeaa: yhden järjestelmän antamat tunnukset eivät ehkä ole yhteensopivia muiden järjestelmien kanssa.

10.

Edellä mainitussa tutkimuksessa kävi selväksi, että vastaavia ongelmia on oikeuskäytännön kuvaamiseen käytetyn metadatan osalta. Se, että lähes kaikki kansalliset ja eurooppalaiset tietokannat käyttävät erilaisia nimeämis- ja suunnittelusääntöjä metadataa varten vaarantaa tuomarien, oikeusalan ammattilaisten ja kansalaisten mahdollisuudet tehdä tehokkaita ja käyttäjäystävällisiä rajatylittäviä oikeuskäytäntöhakuja.

III.   RATKAISUJEN MÄÄRITTÄMINEN

11.

Suhteellisuusperiaatteen, Euroopan sähköisen oikeuden toimintaohjelmassa vahvistetun hajauttamisperiaatteen ja eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden mukaisesti keskitettyä kansallisen oikeuskäytännön eurooppalaista tietokantaa ei pitäisi olla. Lisäksi erityisistä oikeuden aloista johtuvat käyttäjien erityistarpeet edellyttävät erilaisia tietokantoja erilaisine toimintoineen, olivatpa ne sitten luonteeltaan julkisia tai kaupallisia.

12.

Sekä eurooppalaisten oikeuskäytäntötietokantojen kehittämisen helpottamiseksi että oikeusalan ammattilaisten ja kansalaisten tukemiseksi näiden tietokantojen käytössä katsotaan olevan välttämätöntä luoda yhteinen järjestelmä oikeuskäytännön tunnistamista, siihen viittaamista ja siihen liittyvää metadataa varten. Tällainen yhteinen standardi olisi yhteensopiva edellisessä kohdassa esitettyjen periaatteiden kanssa.

13.

Tuomioistuinten päätösten tunnistamiseksi olisi käytettävä standardimuotoista tunnusta, jonka sekä ihmiset että tietokoneet voivat tunnistaa, lukea ja ymmärtää ja joka on yhteensopiva teknologisten standardien kanssa. Samaan aikaan on toivottavaa, että kansalliset oikeuskäytännön tunnistusjärjestelmät voivat toimia rinnakkain tällaisen eurooppalaisen standardin kanssa, mutta myös että eurooppalainen standardi voi toimia ainoana kansallisena standardina niille maille, jotka niin haluavat.

14.

Koska tuomioistuinten organisointi ja tuomioistuinten käyttämät tietotekniset sovellukset vaihtelevat sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden sisällä, pitäisi olla mahdollista toteuttaa tunnistus- ja metadatajärjestelmä tuomioistuimittain.

15.

Edellä mainittujen suhteellisuus- ja hajauttamisperiaatteiden mukaisesti päätökset tuomioistuinten osallistumisesta tähän oikeuskäytännön tunnistamista ja metadataa koskevaan järjestelmään olisi tehtävä kansallisella tasolla.

16.

Koska jäsenvaltioiden tuomioistuinten ja hallitusten hyväksyntä on äärimmäisen tärkeää oikeuskäytäntöä koskevan tunnistus- ja metadatajärjestelmän täytäntöön panemiseksi ja käyttämiseksi, tästä suosituksesta on kuultu Euroopan unionin korkeimpien oikeuksien presidenttien verkostoa, Euroopan unionin korkeimpien hallinto-oikeuksien ja ylimpien hallintotuomioistuinten yhdistystä, Euroopan tuomarineuvostojen verkostoa, LEX-aloitetta, CEN MetaLex-workshopia, Semic.EU:ta (Semantic Interoperability Centre Europe), Euroopan komissiota, Euroopan unionin tuomioistuinta ja Euroopan unionin julkaisutoimistoa.

17.

Tunnistus- ja metadatajärjestelmä olisi tehtävä tunnetuksi kansalaisten ja oikeusalan ammattilaisten keskuudessa. Jotta voitaisiin myös parantaa mahdollisuuksia löytää oikeuskäytäntöä, johon liittyy liitteessä kuvattu tunnus ja metadataa, näitä tuomioistuinten päätöksiä olisi voitava hakea tunnuksella ja vähimmäismäärällä metadataa yhteisen liittymän kautta. Tämän yhteisen hakuliittymän arkkitehtuuri olisi hajautettava ja sulautettava Euroopan oikeusportaaliin. Vaikka yhteinen hakuliittymä tehostaa tunnistus- ja metadatajärjestelmän käytettävyyttä, sen ei pitäisi olla edellytys tunnistamisen ja metadatan käyttöönotolle kansallisella tasolla.

18.

Yhteisen hakuliittymän avulla pitäisi olla mahdollista saada yhteys paitsi julkisiin internetsivustoihin myös muihin internetsivustoihin, joilla levitetään tietoja oikeuskäytännöstä, esimerkiksi yhteenvetoina tai käännettyinä versioina.

IV.   PÄÄTELMÄT

19.

Jäsenvaltioita pyydetään ottamaan käyttöön vapaaehtoiselta pohjalta kansallisella tasolla European Case Law Identifier -tunnus (jäljempänä ’ECLI’) ja vähimmäismääräinen oikeuskäytäntöön liittyvä yhdenmukainen metadata.

20.

Seuraavia suosituksia sovellettaisiin jäsenvaltioihin, jotka päättävät ottaa käyttöön ECLI:n ja vähimmäismääräisen oikeuskäytäntöön liittyvän yhdenmukaisen metadatan:

a)

ECLI:ä olisi sovellettava liitteen kohdassa 1 esitetyllä tavalla jäsenvaltioiden kaikkien tuomioistuinten tekemien kaikkien päätösten osalta;

b)

jäsenvaltioiden olisi liitettävä kaikkiin julkisilla internetsivustoilla julkaistuihin tuomioistuinten päätöksiin liitteen kohdassa 2 esitetty vähimmäismääräinen metadata;

c)

jäsenvaltioiden olisi nimitettävä liitteen kohdassa 3.1 kuvattu kansallinen ECLI-koordinaattori;

d)

EU:n tuomioistuimen olisi osallistuttava European Case Law Identifier -tunnusta koskevaan järjestelmään;

e)

Euroopan komission olisi perustettava liitteen kohdassa 4 kuvattu ECLI-internetsivusto osana Euroopan oikeusportaalia;

f)

Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tiiviissä yhteistyössä tunnusten ja metadatan yhteenliitetty hakujärjestelmä liitteen kohdassa 5 esitetyllä tavalla;

g)

jäsenvaltioiden ja niiden tuomioistuinten olisi levitettävä tietoa ECLI:stä, ECLI-internetsivustosta ja hakuliittymästä kansallisilla internetsivustoillaan ja julkaisuissaan, vaikka ECLI:ä ei olisi otettu käyttöön kyseessä olevassa jäsenvaltiossa;

h)

jäsenvaltioiden lisäksi ehdokasmaita ja Luganon yleissopimuksen sopimusvaltioita (8) kannustetaan käyttämään ECLI-järjestelmää; sekä

i)

jäsenvaltioiden olisi raportoitava neuvostolle vuosittain edistymisestä ECLI:n ja oikeuskäytäntöön liittyvän metadatan käyttöönotossa.

(1)  EUVL C 75, 31.3.2009, s. 1.

(2)  2007/2027(INI).

(3)  http://www.network-presidents.eu/

(4)  http://www.juradmin.eu/

(5)  http://ec.europa.eu/civiljustice/jure/search_en.cfm

(6)  http://infoportal.fra.europa.eu/

(7)  12907/1/09.

(8)  Islanti, Norja ja Sveitsi.

LIITE

1.   European Case Law Identifier -tunnuksen muoto

1.

European Case Law Identifier -tunnuksen (ECLI) on muodostuttava seuraavista viidestä osasta, joiden on esiinnyttävä luetellussa järjestyksessä:

a)

lyhenne ’ECLI’;

b)

sen maan maakoodi, jonka toimivallan nojalla tuomioistuimen päätös tehdään.

i)

jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden osalta käytetään toimielinten yhteisissä tekstinlaadinnan ohjeissa (1) esitettyjä koodeja;

ii)

muiden maiden osalta käytetään ISO 3166 alpha-2 -koodeja;

iii)

Euroopan unionin osalta käytetään koodia ’EU’;

iv)

kansainvälisten organisaatioiden osalta koodista päättää Euroopan komissio ottaen huomioon Euroopan unionin toimielinten jo käyttämät ’X’:llä alkavat koodit;

c)

tuomioistuimen lyhenne (jäljempänä ’tuomioistuinkoodi’). Tuomioistuinkoodilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

i)

siinä on oltava vähintään yksi ja enintään seitsemän merkkiä;

ii)

sen on aina alettava kirjaimella, mutta siinä voi olla myös numeroita;

iii)

se olisi valittava siten, että se vaikuttaa loogiselta henkilöille, joille kyseessä olevan maan oikeuslaitoksen organisaatio on tuttu;

iv)

sen on oltava ainakin lyhenne tuomioistuimen nimestä, mutta siihen voi sisältyä myös viittaus kyseisen tuomioistuimen jaostoon, erityisesti jos jaoston nimeäminen on tavallista maan viittauskäytännössä;

v)

se ei saisi sisältää tietoja asiakirjan tyypistä;

vi)

se on muodostettava kohtaa 5.1 noudattaen;

vii)

tuomioistuinkoodi ’XX’ on varattava niiden tuomioistuinten päätöksille, jotka eivät sisälly kyseessä olevan jäsenvaltion kansallisen ECLI-koordinaattorin laatimaan luetteloon (kohta 3.1, 2.a), mukaan lukien muiden maiden tai kansainvälisten tuomioistuinten päätökset, joilla ei ole (vielä) päätöksen tehneen tuomioistuimen jäsenvaltion ECLI:ä;

d)

päätöksen vuosi, jonka on oltava nelinumeroinen;

e)

järjestysluku, jonka on oltava yksilöllinen niin, että samalla järjestysluvulla ei saa olla useampaa kuin yksi saman tuomioistuimen tuomio samalta vuodelta. Järjestysluvun enimmäispituus on 25 merkkiä. Järjestysluku voi sisältää pisteitä (’.’), muttei muita välimerkkejä.

2.

Kaikki osat erotetaan toisistaan kaksoispisteellä (’:’).

3.

ECLI ei saa sisältää välejä tai välimerkkejä sen muodostavien osien sisällä eikä niiden välillä, lukuun ottamatta kohdissa 1.e ja 2 mainittuja.

4.

Kaikkien osien kirjainten on oltava ainoastaan latinalaisia aakkosnumeerisia merkkejä.

5.

Edellä kohdissa 1.a, 1.b, 1.c ja 1.ekuvattujen osien kirjainten olisi oltava isoja kirjaimia; ainakaan ei saa olla merkityseroa niiden isolla kirjoittamisen johdosta.

6.

Jotta ei vaikeutettaisi ECLI:n käyttöä tai sen ymmärrettävyyttä, sitä ei saa täydentää muilla osilla.

7.

ECLI-namespace on rekisteröitävä osoitteessa https://e-justice.europa.eu/ecli

2.   Metadata

1.

Oikeuskäytännön ymmärtämisen ja löydettävyyden helpottamiseksi kuhunkin tuomioistuimen päätöksen sisältävään asiakirjaan olisi liityttävä tässä kohdassa kuvattu metadata. Tätä metadataa olisi kuvattava Dublin Core Metadata Initiative -organisaation (jäljempänä ’DCMI’) määrittämien, tässä kohdassa tarkemmin kuvattujen standardien mukaisesti.

2.

Kunkin asiakirjan, joka sisältää tuomion, olisi sisällettävä, ja jos sen on oltava haettavissa kohdassa 5 kuvatun liittymän avulla, on sisällettävä seuraava metadata:

a)

dcterms: identifier

URL-osoite, josta tämä asiakirja tai sitä koskevat tiedot voidaan löytää. Tämä voidaan toteuttaa web-based resolverilla yhdessä ECLI:n kanssa, tai millä tahansa muulla URL-osoitteella.

b)

dcterms: isVersionOf

Tämän elementin muoto on oltava ECLI sellaisena kuin se kuvattu kohdassa 1.

c)

dcterms: creator

Tuomioistuimen täydellinen nimi. Siihen voi sisältyä jaoston nimi.

d)

dcterms: coverage

i)

Maa, jossa tuomioistuimen kotipaikka sijaitsee.

ii)

Se voi myös sisältää osan valtiosta (liittovaltiosta) alueellisen toimivallan määrittämiseksi.

e)

dcterms: date

Päätöksen päivämäärä, joka on kirjoitettava ISO 8601 -standardin mukaisesti.

f)

dcterms: language

i)

Kieli on merkittävä lyhenteenä toimielinten yhteisten tekstinlaadinnan ohjeiden mukaisesti. Jos kyseessä ovat kielet, jotka eivät sisälly näihin tekstinlaadinnan ohjeisiin, on käytettävä ISO 639 -standardia.

ii)

Kieli ei ole (välttämättä) alkuperäisen tuomion kieli, vaan asiakirjan (pääasiallinen) kieli.

g)

determs: publisher

Tuomion sisältävän asiakirjan julkaisusta vastaava (kaupallinen tai julkinen) organisaatio.

h)

dcterms: accessRights

Tällä kentällä on oltava toinen seuraavista arvoista: ”public” tai ”private”. Jos se on ”public”, kyseisessä URL-osoitteessa olevan asiakirjan on oltava kaikkien saatavilla, muutoin on käytettävä arvoa ”private” riippumatta siitä, johtuuko ei-julkinen saatavuus kaupallisista vai muista syistä.

i)

dcterms: type

Tämä kenttä voi sisältää tietoja tehdyn päätöksen tyypistä tietyn järjestelmän mukaisesti. Kentän oletusarvona on ”tuomioistuimen päätös” sen erottamiseksi muista asiakirjatyypeistä.

3.

Kukin asiakirja, joka sisältää tuomion, voi sisältää myös seuraavan metadatan:

a)

dcterms: title

Otsikkokenttä ei saa toistaa muiden kenttien sisältöä. Olisi käytettävä mieluiten osapuolten nimeä tai peitenimeä kansallisten käytäntöjen ja tietosuojasääntöjen mukaisesti.

b)

dcterms: subject

Aihekenttää käytetään kuvaamaan kyseessä olevaa oikeuden alaa. Sen olisi sisällettävä yksi tai useampia kohtia järjestelmästä, joka sisältää arvoja siviilioikeudelle, kauppaoikeudelle, perheoikeudelle, maksukyvyttömyysoikeudelle, kansainväliselle yksityisoikeudelle, rikosoikeudelle, EU-oikeudelle, hallinto-oikeudelle, vero-oikeudelle, kansainväliselle julkisoikeudelle ja perustuslailliselle oikeudelle, ja se voi sisältää tarkemman kuvauksen kyseessä olevasta oikeuden alasta.

c)

dcterms: abstract

Tämä kenttä sisältää asiasta tiivistelmän tai yhteenvedon, joka ei ole kuvaus, luokitus tai tulkinta.

d)

dcterms: description

Tämä kenttä sisältää kuvailevia elementtejä, jotka voivat olla avainsanoja tai yleisiä huomautuksia.

e)

dcterms: contributor

Asiaan liittyvien tuomarien, julkisasiamiehen tai muiden henkilöstön jäsenten nimet.

f)

dcterms: issued

Kyseessä olevan päätöksen sisältävän asiakirjan julkaisupäivämäärä. Päivämäärä on kirjoitettava ISO 8601 -standardin mukaisesti.

g)

dcterms: references.

i)

Viittaukset muihin (oikeudellisiin) asiakirjoihin.

1)

Jos nämä viittaukset koskevat muita kansallisia tuomioita, on käytettävä ECLI:ä, jos viittauksen kohteena olevalla asiakirjalla on ECLI, muutoin sen olisi sisällettävä muita viittauksia.

2)

Jos nämä viittaukset koskevat EU:n oikeudellisia välineitä, on käytettävä CELEX-numeroa.

3)

Jos nämä viittaukset koskevat kansallisia oikeudellisia välineitä, tuomioita joilla ei ole ECLI:ä tai tieteellisiä artikkeleita, olisi käytettävä saatavilla olevia URL-osoitteita tai muita tunnistusjärjestelmiä.

h)

dcterms: isReplacedBy

Kerran annetun ECLI:n on oltava pysyvä. Uudelleennumerointeja ei kuitenkaan voida välttää, koska tapahtuu hallinnollisia virheitä, tai kun ECLI annetaan päätöksille, joilla oli aiemmin XX-tuomioistuinkoodi kohdan 1.c.vii mukaisesti). Tällaisen uudelleennumeroinnin ollessa kyseessä uusi ECLI on merkittävä tähän kenttään. Tässä kentässä ei saa olla muun tyyppisiä tietoja.

4.

Kaikella tässä kohdassa esitetyllä metadatalla, jolla ei ole vahvistettua muotoa tai joka ei perustu johonkin järjestelmään, on oltava kieliattribuutti.

3.   Kansallinen täytäntöönpano

3.1   Kansallinen ECLI-koordinaattori

1.

Kunkin ECLI:ä käyttävän jäsenvaltion on nimitettävä hallinnollinen tai oikeudellinen organisaatio kansalliseksi ECLI-koordinaattoriksi. Yhdellä maalla ei saa olla useampaa kuin yksi ECLI-koordinaattori.

2.

Kansallinen ECLI-koordinaattori on vastuussa seuraavista:

a)

luettelo tuomioistuimista, joilla voi olla kohdassa 1.1.c ja 2.2.c mainittu koodi;

b)

kohdassa 2.2.i mainittu asiakirjojen tyyppien järjestelmä.

3.

Kansallisen ECLI-koordinaattorin olisi julkaistava kohdassa 4 määritellyllä ECLI-internetsivustolla tiedot, joissa kuvataan järjestysluvun muodostamistapaa.

Olemassa olevat kansalliset oikeuskäytännön tunnistusjärjestelmät olisi sisällytettävä ECLI:in siinä määrin kuin mahdollista. On kuitenkin noudatettava kohdan 1 muodostamissääntöjä.

3.1   Täytäntöönpano

1.

ECLI:n kansallinen täytäntöönpano on kansallinen velvoite riippumatta EU.n rahoituksen mahdollisesta saatavuudesta.

2.

Tietyn maan tuomioistuimet voivat liittyä ECLI-järjestelmään eri ajankohtina.

3.

ECLI:ä olisi käytettävä myös annetun tuomion fyysisissä ilmentymissä tietojen löytämisen helpottamiseksi.

4.

ECLI:ä olisi käytettävä kaikissa annetuissa tuomioissa eikä pelkästään niissä, jotka julkaistaan oikeudellisilla sivustoilla.

5.

ECLI voidaan antaa historiallisille tuomioille.

6.

ECLI:n antaminen olisi järjestettävä kansallisella tasolla erillisenä palveluna eurooppalaisten yhteentoimivuusperiaatteiden suuntaviivojen mukaisesti.

4.   ECLI-internetsivusto

1.

Olisi otettava käyttöön ECLI-internetsivusto; tämän sivuston olisi oltava osa Euroopan oikeusportaalia.

2.

Internetsivustolla olisi oltava:

a)

tiedot ECLI:n muodosta ja käytöstä. Muodon osalta sillä olisi oltava:

i)

muodostamissäännöt sellaisina kuin ne on kuvattu kohdassa 1.

ii)

luettelo (viittaus luetteloon), joka sisältää osallistuvien maiden lyhenteet.

iii)

maakohtaiset luettelot osallistuvista tuomioistuimista käytettävistä lyhenteistä. Tuomioistuinten nimet olisi käännettävä kaikille kielille oikeusportaalissa käytettävän organisaatioiden nimien monikielisen hakemiston mukaisesti, ja niissä olisi oltava hyperlinkit näiden tuomioistuinten kuvauksiin sellaisena kuin ne ovat oikeusportaalissa, jos ne ovat saatavilla.

iv)

kuvaus järjestysluvun muodostussäännöistä maittain (jos saatavilla).

v)

tekniset tiedot.

b)

tiedot kohdassa 2 esitetyn metadatan käytettävyydestä.

c)

tiedot kansallisista ECLI-koordinaattoreista: niiden rooli ja tehtävät sekä yhteystiedot maittain.

d)

internetsivustolta olisi oltava pääsy kohdassa 5 kuvattuun yhteiseen hakuliittymään sitten, kun se on käytettävissä.

5.   ECLI-hakuliittymä

1.

Olisi otettava käyttöön yhteinen hakuliittymä hakujen tekemiseksi kansallisesta oikeuskäytännöstä ECLI:n ja (jonkin) kohdassa 2 määritellyn metadatan avulla. ECLI:n ja yhteisen metadatan käyttöönotto ei ole riippuvainen hakuliittymän käytettävyydestä.

2.

Euroopan sähköisen oikeuden toimintaohjelman mukaisesti liittymän olisi oltava luonteeltaan hajautettu: ei pitäisi luoda Euroopan tason tietokantaa; olisi mahdollistettava ainoastaan yhteenliitettyjen kansallisten tietokantojen tai internetsivustojen hakumahdollisuus.

3.

Euroopan komissio on vastuussa hakuliittymän teknisestä toiminnasta.

4.

Loppukäyttäjille ECLI-hakuliittymän on oltava käytettävissä ECLI-internetsivuston kautta, vaikka sen ei tarvitse olla integroitu tekninen osa sitä.

5.

Euroopan komission on saatettava käyttöön hyvin kuvattu liittymä internetsovelluksia varten yhteyden saamiseksi hakuliittymään. Sen on myös saatettava kansallisten ECLI-koordinaattorien käyttöön mekanismi, jonka avulla ne voivat saattaa ajan tasalle luettelonsa tuomioistuimista ja julkaista tiedot järjestyslukujärjestelmän (-järjestelmien) muodostamisesta.

6.

Jos esiintyy väärinkäyttöä tai asiatonta toimintaa, komissio varaa oikeuden kieltää organisaatiolta oikeuden saada yhteys hakuliittymään.

7.

Osoitteessa https://e-justice.europa.eu/ecli/ on oltava käytettävissä resolveri, mikä tarkoittaa sitä, että tämän osoitteen jälkeen kirjoitettu ECLI näyttää tätä ECLI:ä koskevat käytettävissä olevat tiedot hakuliittymän kautta.

6.   ECLI Euroopan unionissa

1.

ECLI-koordinaattori Euroopan unionissa on unionin tuomioistuin.

2.

Liitteessä tarkoitetaan termeillä ’maa’ ja ’jäsenvaltio’ tarvittaessa ’EU’:ta.

(1)  http://publications.europa.eu/code/en/en-370100.htm