PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Komissio ehdottaa, että järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 280/2004/EY[1] tarkistetaan ja korvataan. Komission ehdotus perustuu laajaan jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kuulemiseen ja vaikutusten arviointiin. Ehdotuksella pyritään parantamaan nykyistä seuranta- ja raportointijärjestelmää sen varmistamiseksi, että noudatetaan nykyisiin ja tuleviin kansainvälisiin ilmastosopimuksiin perustuvia unionin ja jäsenvaltioiden sitoumuksia ja velvoitteita, noudatetaan ilmasto- ja energiapaketin oikeudellisia vaatimuksia ja tuetaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen tähtäävien välineiden kehittämistä unionin tasolla.

Komissio ehdottaa, että päätös N:o 280/2004/EC korvataan asetuksella. Näin voidaan laajentaa säädöksen soveltamisalaa, laajentaa sitä, kenelle säädös on osoitettu, ottaa huomioon seurantajärjestelmän erittäin tekninen ja yhdenmukaisuutta edellyttävä ulottuvuus ja helpottaa säädöksen täytäntöönpanoa.

· Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella (UNFCCC), joka hyväksyttiin Euroopan yhteisön puolesta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä N:o 94/69/EY[2], pyritään vakiinnuttamaan ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmälle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon keskimääräisen vuosittaisen pintalämpötilan kokonaisnousu ei saisi ylittää 2 celsiusastetta verrattuna esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännen arviointikertomuksen mukaan tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvu saavuttaa huippunsa viimeistään vuonna 2020.

Kioton pöytäkirja, jonka unioni ratifioi 31 päivänä toukokuuta 2002[3], tuli voimaan 16 päivänä helmikuuta 2005. Pöytäkirjassa asetetaan unionille ja jäsenvaltioille (Maltaa ja Kyprosta lukuun ottamatta) sitovat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle tai rajoittamiselle. Maaliskuussa 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto sitoutui selkeästi vähentämään EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneimmät kehitysmaat sitoutuvat osallistumaan ponnisteluihin valmiuksiensa mukaisesti. Joulukuussa 2008 sovitulla ilmasto- ja energiapaketilla 20 prosentin vähennystavoitteet vahvistettiin lainsäädännöksi. Nämä tavoitteet sisältyvät myös päätökseen 2/CP.15 (Kööpenhaminan sitoumus), jonka unioni ja jäsenvaltiot vahvistivat 28 päivänä tammikuuta 2010.

Päätöksen N:o 280/2004/EY, jäljempänä ’seurantajärjestelmäpäätös’, tavoitteena oli perustaa järjestelmä, jolla seurataan kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia kasvihuonekaasujen poistumia niiden kasvihuonekaasujen osalta, joita ei säännellä Montrealin pöytäkirjalla. Lisäksi päätöksen perusteella arvioidaan jäsenvaltioiden edistymistä UNFCCC:hen ja Kioton pöytäkirjaan perustuvien velvoitteiden noudattamisessa sekä UNFCCC:hen ja Kioton pöytäkirjaan perustuvien raportointivaatimusten täytäntöönpanossa ja varmistetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden UNFCCC:n sihteeristölle toimittamien raporttien oikea-aikaisuus, täydellisyys, tarkkuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja läpinäkyvyys.

Ehdotetun tarkistuksen keskeisinä tavoitteina on

– ottaa huomioon seurantajärjestelmäpäätöksessä raportointivelvollisuudet, jotka perustuvat UNFCCC:hen, Kioton pöytäkirjaan ja niiden mukaisesti myöhemmin tehtyihin päätöksiin, jotka koskevat kasvihuonekaasujen päästöjä sekä kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknologista tukea;

– auttaa unionia ja jäsenvaltioita noudattamaan sitoumuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja panemaan täytäntöön ilmasto- ja energiapaketti;

– tukea uusien unionin välineiden kehittämistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.

Lisäksi ehdotuksella tehdään parannuksia kasvihuonekaasujen seurantaa ja raportointia koskeviin vaatimuksiin sen kokemuksen perusteella, jota on saatu kuuden vuoden aikana päätöksen N:o 280/2004/EY ja sen täytäntöönpanosäädösten, erityisesti päätöksen N:o 2005/166/EY[4] täytäntöönpanosta. Lisäksi on otettu huomioon UNFCCC:n eri vaatimusten täytäntöönpanosta saatu kokemus.

· Yleinen tausta

Seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistaminen on tarpeen seuraavista syistä:

– Järjestelmästä yhteisön kasvihuonepäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehty päätös N:o 280/2004/EY ja sen täytäntöönpanosäännökset ovat tärkeimpiä välineitä kasvihuonekaasupäästöjen seurannassa, raportoinnissa ja todentamisessa. Ne sisältävät yksityiskohtaiset säännökset, jotka koskevat raportointia kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä ihmisen toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista, tiedottamista päästöjen vähentämiseen tähtäävistä kansallisista ohjelmista, kasvihuonekaasupäästöjen kehitysarvioiden laatimista sekä UNFCCC:n mukaisten ilmastonmuutospolitiikkojen ja ‑toimenpiteiden toteuttamista.

– Kuuden vuoden kokemus näiden kahden päätöksen täytäntöönpanosta sekä kokemus kansainvälisistä neuvotteluista ja UNFCCC:hen perustuvien vaatimusten täytäntöönpanosta ovat osoittaneet, että useilla alueilla on runsaasti parantamisen varaa. Lisäksi tarve lisätä EU:n ja jäsenvaltioiden hillitsemistoimia ja noudattaa uusia ja tulevia kansainvälisiä ja unionin sitoumuksia, kuten Eurooppa 2020 -strategia, edellyttää parempaa seuranta- ja raportointijärjestelmää.

– Jotta voidaan ottaa huomioon huolet maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen aiheuttamasta jatkuvasti kasvavasta uhasta, joka johtuu yhä suuremmista kasvihuonekaasupitoisuuksista ilmakehässä, unioni panee täytäntöön ja suunnittelee useita hillitsemispolitiikkoja ja -toimia. Luotettavan seuranta-, arviointi-, raportointi- ja todentamisjärjestelmän luominen kasvihuonekaasujen päästöjä varten on merkittävä osa tätä prosessia, koska se mahdollistaa sen, että EU voi tehokkaammin kehittää ja toteuttaa tulevia politiikkoja, arvioida sitoumustensa noudattamista ja osoittaa noudattavansa sitoumuksia.

– UNFCCC:n osapuolten 15. konferenssissa (COP 15) Kööpenhaminassa unioni ja jäsenvaltiot sitoutuivat tarjoamaan merkittävää sekä nopeasti käytettävissä olevaa että pitkän aikavälin ilmastorahoitusta ja teknologista tukea kehitysmaille. Cancunissa pidetyssä osapuolten 16. konferenssissa (päätöksen 1/CP.16 40 kappale) sovittiin, että kunkin teollisuusmaan, joka on UNFCCC:n osapuoli, on parannettava raportointia taloudellisesta, teknologisesta ja valmiuksien parantamiseen tähtäävästä tuesta osapuolina oleville kehitysmaille. Hyvä raportointi on ehdottoman tärkeää, jotta voidaan tunnustaa unionin ja jäsenvaltioiden ponnistelut niiden velvoitteiden täyttämiseksi.

Tarkemmin sanottuna seurantajärjestelmäpäätöksessä pyritään käsittelemään seuraavia asioita:

(1) Nykyiset järjestelmät kasvihuonekaasupäästöjen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi toteutettujen toimien seuraamiseksi ja raportoimiseksi eivät ole riittäviä, jotta voidaan panna täytäntöön uudet vaatimukset, jotka perustuvat uuteen lainsäädäntöön ja UNFCCC:n puitteissa tapahtuneeseen kansainväliseen kehitykseen.

Neuvoston ja Euroopan parlamentin vuonna 2009 sopimalla ilmasto- ja energiapaketilla asetettiin jäsenvaltioille uusia seuranta- ja raportointivaatimuksia. Jotta näitä vaatimuksia voitaisiin noudattaa, ne on otettava mukaan olemassa olevaan seuranta- ja raportointijärjestelmään. UNFCCC:n puitteissa tehdyissä ”Cancunin sopimuksissa” (päätös 1/CP.16) edellytetään myös parempaa raportointia päästöistä ja hillitsemistoimista Kioton pöytäkirjan jälkeisenä aikana.

(2) EU:n tasolla ei ole käytettävissä riittävästi tietoa tulevan politiikan laatimisen ja täytäntöönpanon tueksi.

Useilla alueilla ja sektoreilla, joilla on suurta merkitystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja toimien toteuttamisessa EU:n tasolla, ei tällä hetkellä ole koottu lainkaan tai on koottu liian vähän tietoja politiikan tehokkaan suunnittelun tai täytäntöönpanon tueksi. Näitä aloja ovat: a) meriliikenne b) ilmailu c) maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous(LULUCF) ja d) sopeutuminen.

(3) Nykyinen seuranta- ja raportointijärjestelmä koskee kasvihuonekaasupäästöjä ja hillintätoimia. Siinä ei oteta huomioon UNFCCC:n puitteissa tehtyjä uusia sitoumuksia, jotka liittyvät taloudellisen ja teknologisen tuen antamiseen kehitysmaille, eikä varmisteta niiden noudattamista.

Unioni on tehnyt kansainvälisen sitoumuksen siitä, että kehitysmaille annetaan merkittävää ilmastorahoitusta ja teknologista tukea sekä nopeasti (”pikastartti”) että pitkällä aikavälillä. Tuen tyypistä ja määrästä tarvitaan läpinäkyvää ja kattavaa tietoa, jotta voidaan varmistaa unionin näkyvyys, unionin ilmastonmuutosviestin tehokas perillemeno sekä uskottavuus kansainvälisiin kumppaneihin nähden. Edellä kuvatut ongelmat ovat usein aiheuttaneet sen, että muissa maissa on voimakkaasti arvosteltu unionia ja sen jäsenvaltioita siitä, etteivät ne täytä sitoumuksiaan. Tämä tilanne on korjattava.

(4) Tarvitaan lisätietoja, jotta voidaan seurata edistymistä päästörajoitustavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti Eurooppa 2020 -strategian puitteissa.

Eurooppa 2020 -strategiassa eli unionin uudessa yhdentyneessä talouspoliittisessa suunnitelmassa kasvua ja työllisyyttä varten esitetään unionin ja jäsenvaltioiden päästörajoitustavoitteet yhtenä sen yleisistä tavoitteista.

(5) Tällä hetkellä seurantajärjestelmäpäätöksen perusteella raportoiduissa tiedoissa on havaittu puutteita, jotka liittyvät läpinäkyvyyteen, läpinäkyvyyteen, oikea-aikaisuuteen, johdonmukaisuuteen, tarkkuuteen, täydellisyyteen ja vertailtavuuteen.

Viime vuosina on havaittu suhteellisen paljon tapauksia, joissa sääntöjä ei ole noudatettu. Tämä osoittaa, että nykyisen seuranta- ja raportointijärjestelmän läpinäkyvyyttä, tarkkuutta, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta voitaisiin parantaa.

(6) Kokemus on osoittanut, että on kiireellisesti tarpeen yksinkertaistaa ja johdonmukaistaa nykyisiä raportointivaatimuksia.

Seurantajärjestelmäpäätöksen täytäntöönpanosta saatu kokemus on osoittanut, että tietyistä raportointivaatimuksista ei ole saatu toivottuja tuloksia tai tietoja ei ole käytetty odotetulla tavalla. Lisäksi on todettu, että raportointivälineiden välisiä yhteyksiä voitaisiin parantaa.

· Voimassa olevat aiemmat säännökset

Seurantajärjestelmä perustuu tällä hetkellä päätökseen N:o 280/2004/EY, joka kumotaan tällä ehdotuksella.

· Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistus:

– edistää ilmasto- ja energiapaketin yleisiä tavoitteita eli kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen vähentämistä, on johdonmukainen paketin osana hyväksyttyjen yksittäisten säädösten kanssa ja parantaa lisätoimien täytäntöönpanoa aloilla, joita paketissa ei vielä käsitellä riittävästi;

– on johdonmukainen niiden keskustelujen kanssa, joita UNFCCC:n puitteissa käydään päästöjen tulevasta mittaus-, raportointi- ja todentamisjärjestelmästä, toimista ja taloudellisesta tuesta; kyse on sekä mahdollisesti käsiteltävistä asioista että parannusten kohteeksi valituista raportointialoista;

– noudattaa Eurooppa 2020 -strategiaa, jonka yhtenä yleisenä tavoitteena on päästöjen rajoittaminen ja jossa edellytetään, että ilmastotoimista on saatavilla ajantasaisia ja tuoreita tietoja, jotta voidaan seurata jäsenvaltioiden ja unionin edistymistä;

– vastaa unionin tavoitteita yksinkertaistamisesta ja paremmasta sääntelystä, koska tarkistus perustuu täytäntöönpanosta saatuun kokemukseen ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Tarkistuksella pyritään käsittelemään tunnistettuja heikkouksia ja ongelmia sekä mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistamaan raportointivaatimuksia. Uudet vaatimukset linjataan nykyisten raportointimenettelyjen ja tietotarpeiden kanssa, jotka on tarkistuksessa otettu perusteellisesti huomioon.

2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

· Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

Asiantuntijakokousten ja työpajojen lisäksi järjestettiin internetissä 7 päivästä maaliskuuta 2011 29 päivään huhtikuuta 2011 yleinen sidosryhmien kuuleminen, joka kattoi päätöksen N:o 280/2004 suunnitellun tarkistuksen kaikki näkökohdat. Verkossa oleva kyselylomake oli saatavilla ilmastotoimien pääosaston sivustolla sekä Sinun äänesi Euroopassa ‑sivustolla. Kysely oli saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä, ja sidosryhmille tiedotettiin asianmukaisesti. Vastauksia saatiin yksityishenkilöiltä, jäsenvaltioiden hallintoelimiltä, kansalaisjärjestöiltä, yrityksiltä, teollisuusryhmittymiltä ja tutkimuslaitoksilta.

· Internetissä järjestetyn yleisen kuulemisprosessin tulokset

Internetissä järjestetyn sidosryhmien kuulemisen avulla kerätyt tiedot osoittavat, että EU:n kansalaiset ovat hyvin kiinnostuneita ilmastonmuutosta koskevista tiedoista ja tukevat raportointijärjestelmään tehtäviä lisäparannuksia, erityisesti niitä, jotka liittyvät tietojen kattavuuteen ja läpinäkyvyyteen. Vastaajat katsoivat yleisesti, että vaikka ilmastonmuutosta koskevaa tietoa on varsin runsaasti ja sen laatu on hyvä, parantamisen varaa on edelleen. Suurin osa vastaajista katsoi, että olisi syytä parantaa vaatimuksia kaikilla vaikutusten arvioinnissa käsitellyillä alueilla. Kuulemisen tulokset ovat saatavissa internetissä[5]:

· Jäsenvaltioiden kuuleminen

Vuosina 2009, 2010 ja 2011 järjestettiin kaksi työpajaa, useita teknisiä ja alakohtaisia asiantuntijakokouksia ja useita hankkeita, joiden avulla tiedotettiin jäsenvaltioille seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistuksesta. Näissä kokouksissa jäsenvaltiot olivat samaa mieltä siitä, että on tarpeen tarkistaa seurantajärjestelmäpäätös, jotta voidaan ottaa huomioon unionin ja kansainvälisellä tasolla tapahtunut kehitys sekä päätöksen täytäntöönpanosta saadut kokemukset. Jäsenvaltiot olivat kuitenkin huolissaan hallinnollisen taakan lisääntymisestä.

Seitsemän jäsenvaltiota (Alankomaat, Espanja, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi ja Unkari) ilmoittivat vapaaehtoisesti halukkuutensa antaa tietoja hallinnollisesta taakasta ja kustannuksista. Näitä jäsenvaltioita kuultiin kahdesti kyselylomakkeiden kautta. Kuitenkin näistä jäsenvaltioista ainoastaan viisi (Alankomaat, Ruotsi, Saksa, Suomi ja Unkari) vastasi toiseen kyselyyn. Toiseen kyselyyn saatujen vastausten alhainen määrä johtuu pääasiassa siitä, että kysymykset koskivat pääasiassa uusia säännöksiä, jotka tulevat voimaan uudessa seurantajärjestelmästä annettavassa asetuksessa. Jäsenvaltioiden oli siten vaikeaa arvioida mahdollisia hallinnollisia rasitteita. Tämän jälkeen vaikutustenarvioinnin ohjausryhmän neuvojen mukaisesti otettiin yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse jäsenvaltioiden edustajiin lisätietojen hankkimiseksi tai toimitettujen tietojen selventämiseksi. Tästä prosessista saatiin lopulliset hallinnollista taakkaa koskevat tiedot, joita käytetään vaikutusten arvioinnin pohjana.

· Vaikutusten arviointi

Vaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin useita kysymyksiä, kuten:

– EU:n tarkistusten ja vaatimusten noudattamista koskeva kierros taakanjakopäätöksen yhteydessä;

– raportointivaatimukset kansainvälisen meriliikenteen päästöille;

– raportointivaatimukset ilmailun ilmastovaikutuksille, jotka johtuvat muusta kuin hiilidioksidista;

– raportointivaatimukset sopeutumiselle;

– lisäraportointivaatimukset maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsätalouden (LULUCF) vaikutuksille;

– raportointivaatimukset kehitysmaille annettavalle taloudelliselle ja teknologiselle tuelle;

– yhdenmukaisuus muiden ilman epäpuhtauksia koskevien EU:n oikeudellisten välineiden kanssa sekä täytäntöönpanosta saatuun kokemukseen perustuvat parannukset.

Vaikutustenarvioinnissa tarkasteltiin erilaisia toimintavaihtoehtoja kunkin kysymyksen osalta. Mahdollisia taloudellisia ja ympäristövaikutuksia on tutkittu yksityiskohtaisesti. Perusteellinen arvio eri vaihtoehdoista esitetään tähän ehdotukseen liitetyssä vaikutusten arvioinnissa, joka on saatavilla seuraavilla internetsivuilla: http://ec.europa.eu/clima/studies/g-gas/index_en.htm.

· Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Tämän asetuksen tärkein tavoite on auttaa unionia ja sen jäsenvaltioita täyttämään niiden kansalliset, unionin ja kansainväliset sitoumukset ja tavoitteet ja varmistaa, että toimien kehittämisen tukena on läpinäkyvä, tarkka, yhtenäinen, vertailukelpoinen ja kattava raportointi.

Nykyiset kansainväliset raportointivaatimukset edellyttävät jo nyt raportointia kasvihuonekaasupäästöistä vuosittain sekä muiden ilmastoa koskevien tietojen (kehitysarviot, hillitsemistoimet, kehitysmaille annettava tuki, sopeutuminen) toimittamista joka neljäs vuosi. Raportointia on kuitenkin pitkään pidetty riittämättömänä ja kansainvälisesti on esiintynyt vahvoja paineita parantaa nykyisiä ja lisätä uusia raportointivaatimuksia sekä tihentää raportointia. Tämä on erityisen tärkeää nykyisinä vaikeina aikoina, jolloin taloudellinen tilanne selvästi vaikuttaa hillitsemistoimien kehittämiseen ja jolloin varhaisilla varoitussignaaleilla voidaan merkittävästi vaikuttaa maiden kykyyn toteuttaa toimia ja varmistaa, että kestävä taloudellinen kasvu erotetaan kasvihuonekaasujen päästöistä. Nämä pohdinnat muunnettiin konkreettisiksi vaatimuksiksi Cancunisssa hiljattain tehdyissä kansainvälisissä sopimuksissa (päätös 1/CP.16), joiden mukaan on toimitettava runsaasti luotettavaa ja kattavaa tietoa (kehitysarvioista, hillitsemistoimista, kehitysmaille annetusta avusta) joka toinen vuosi, jotta voidaan tukea osapuolten päättämiä sitoumuksia. Kansainväliset vaatimukset täydentävät EU:n tason vaatimuksia, joista sovittiin hiljattain ilmasto- ja energiapaketissa. Myös siinä tunnustetaan selvästi, että tarvitaan parempaa ja tuoreempaa tietoa. Lisäksi ajantasaisten tietojen kerääminen jäsenvaltioilta erityisesti niiden kasvihuonekaasujen kehitysarvioista ja hillitsemistoimista edistää Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa. Strategian yleisiin tavoitteisiin kuuluvat EU:n ja jäsenvaltioiden päästörajoitustavoitteet. Kaiken tämän perusteella tässä asetuksessa esitetään, että parannetaan seuranta-, raportointi- ja tarkistusjärjestelmää EU:ssa ja mahdollistetaan siten EU:n ja kansainvälisten sitoumusten noudattaminen, nykyisten politiikkojen täytäntöönpano ja tehokkaiden lisäpolitiikkojen kehittäminen.

Koska Kioton pöytäkirjan jälkeisestä ilmastojärjestelmästä ei ole varmuutta ja on toteutettava taakanjakopäätöksen täytäntöönpanon vuosittainen valvontakierros, tässä ehdotuksessa esitetään, että jäsenvaltioiden toimittamat kasvihuonekaasutiedot tarkistetaan unionin tasolla. Näin varmistetaan, että taakanjakopäätöksen tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kattavalla, läpinäkyvällä ja uskottavalla tavalla ja oikeaan aikaan kuten ilmasto- ja energiapaketissa edellytetään.

Ehdotuksessa noudatetaan varovaista lähestymistapaa raportointiin päästöistä, jotka ovat peräisin kansainvälisestä meriliikenteestä ja LULUCF-sektorilta. Näistä aloista käydään parhaillaan keskusteluja sekä unionin sisällä että kansainvälisesti. Ehdotuksella varmistetaan, että seurantajärjestelmä muodostaa riittävän perustan yksityiskohtaisten raportointivaatimusten asettamiselle myöhemmässä vaiheessa, kun politiikan osalta päästään konkreettisiin tuloksiin joko kansainvälisellä tai unionin tasolla. Näin varmistetaan yhdenmukaisuus tulevan poliittisen perustan kanssa, vältetään toimien päällekkäisyys ja varmistetaan, että unioni pystyy noudattamaan yksityiskohtaisia vaatimuksia tehokkaasti.

Ehdotuksella varmistetaan yhdenmukaisuus olemassa olevan unionin politiikan kanssa, joka koskee muita kuin hiilidioksidista aiheutuvia ilmailun vaikutuksia, koska ehdotuksessa edellytetään, että komissio arvioi joka toinen vuosi kyseisiä vaikutuksia viimeisimpien käytettävissä olevien päästötietojen ja tieteellisen edistyksen perusteella. Tämä lähestymistapa eroaa niistä, joita on tarkasteltu vaikutusten arvioinnissa, ja siinä on otettu huomioon muilta komission yksiköiltä komission sisäisellä lausuntokierroksella saadut hyödylliset kommentit. Se sisällytettiin ehdotukseen, koska katsottiin, että sillä saavutetaan vastaavat hyödyt mutta huomattavasti pienemmillä hallinnollisilla rasitteilla.

Mitä tulee kehitysarvioita, politiikkoja ja toimenpiteitä koskevaan raportointiin, ehdotuksessa edellytetään vuosittaista raportointia, jotta mahdollistetaan unionin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla tekemien sitoumusten vuosittainen arviointi mutta myös jotta mahdollistetaan varhaiset ja tehokkaat korjaavat toimet. On huomattava, että monet jäsenvaltiot toimittavat jo nyt ajantasaistetut tiedot joka vuosi, jos ne katsovat, että edellisenä vuonna toimitetut tiedot ovat vanhentuneet. Ehdotuksessa sovelletaan pragmaattista lähestymistapaa sikäli, ettei siinä edellytetä, että komissiolle toimitetaan päällekkäisiä taustatietoja vaan pyritään pikemmin varmistamaan, että nykyiset tekniset taustaraportit toimitetaan yleisön tietoon.

Mitä tulee rahoitukseen ja teknologiseen tukeen, ehdotuksessa parannetaan raportointia yhteisten menetelmien perusteella ottaen huomioon unionin velvoite toimittaa läpinäkyviä ja täydellisiä tietoja unionin kehitysmaille antamasta taloudellisesta ja teknologisesta tuesta.

Sopeutumista koskeva vuosittainen raportointi auttaa tunnistamaan jäsenvaltioiden toteuttamat toimet ja laatimaan unionin laajuisen sopeutumisstrategian. Siitä saadaan tietoja myös EU:n tietokeskukselle (Clearinghouse Mechanism), joka on hyödyllinen väline kansallisia, alueellisia ja paikallisia päättäjiä varten. Vaikutusten arvioinnin mukaan tämä on tehokas vaihtoehto, koska se aiheuttaa rajallisesti hallinnollisia rasitteita mutta varmistaa, että unioni pystyy paremmin täyttämään kansainväliset raportointivelvoitteensa.

Lisäksi ehdotuksella parannetaan jäsenvaltioiden nykyisiä kansallisia järjestelmiä, joilla raportoidaan kehitysarvioista, politiikoista ja toimenpiteistä, ja varmistetaan johdonmukaisuus muiden, ilman epäpuhtauksia koskevien säädösten kanssa. Tämä on toimiva ratkaisu, sillä siihen liittyvistä rasitteista huolimatta pitkällä aikavälillä vaatimusten noudattaminen paranee, menettelyt yksinkertaistuvat ja kustannukset alenevat. Ehdotus sisältää myös paremmat laadunvarmistus- ja laadunohjaussäännökset sekä uudet johdonmukaiset raportointimallit ja ohjeet toimitettavien tietojen laadun ja kattavuuden parantamiseksi ja nykyisten raportointivaatimusten yksinkertaistamiseksi lisäämättä tarpeettomasti hallinnollisia rasitteita.

3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

· Oikeusperusta

Tämän päätösehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta. Ehdotuksella edistetään SEUT-sopimuksen 191 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvaa oikeutettua tavoitetta eli ilmastonmuutoksen torjuntaa (hillitseminen ja sopeutuminen). Ehdotuksen tarkoituksena on saada tiedot paremmin käyttöön unionin politiikkaa ja päätöksentekoa varten sekä parantaa unionin ja jäsenvaltioiden raportoinnin koordinointia ja yhdenmukaisuutta UNFCCC:n puitteissa. Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa vähemmän rajoittavilla keinoilla. Ehdotus ei vaikuta unionin ja jäsenvaltioiden tämänhetkiseen, seurantajärjestelmäpäätökseen perustuvaan tehtävänjakoon raportoinnin, tietojenkeruun ja raportoinnin osalta.

· Toissijaisuusperiaate

Jotta EU:n toimet olisivat perusteltuja, on noudatettava toissijaisuusperiaatetta.

(a) Ongelman kansainvälinen ulottuvuus (tarpeellisuustesti)

Ilmastonmuutoksen kansainvälinen ulottuvuus on tärkeä osa määritettäessä sitä, ovatko unionin toimet tarpeen. Pelkästään kansallisilla toimilla ei voida täyttää kansainvälisesti sovittuja sitoumuksia eivätkä ne riitä taakanjakopäätöksessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Unionin on tämän vuoksi luotava toimivat puitteet kansainvälisten ja unionin vaatimusten täyttämiselle ja varmistettava mahdollisuuksien mukaan johdonmukainen raportointi. Raportoinnin tehokkuuden parantaminen, joka edellyttää koordinointia eri välineiden välillä, sekä raportoinnin oikea-aikaisuus ja laatu UNFCCC:n puitteissa, kun kerätään tietoja kaikista 27 jäsenvaltiosta, edellyttävät myös unionin tason koordinaatiota.

(b) Tehokkuustesti (lisäarvo)

Huolimatta siitä, että suurin osa ehdotetuista tarkistuksista perustuu nykyisiin tai tuleviin unionin ja kansainvälisiin vaatimuksiin, unionin tason toimilla saataisiin niiden tehokkuuden vuoksi selkeitä etuja verrattuna kansallisen tason toimiin. Koska kattavat ilmastositoumukset tehdään unionin tasolla, on tehokkaampaa laatia myös tarvittavat raportointivälineet unionin tasolla. Lisäksi jotta voidaan ratkaista tunnistetut ongelmat, kuten unionin ja jäsenvaltioiden raportoinnin laatu ja oikea-aikaisuus, on koordinoitava tietoja ja menetelmiä kaikissa 27 jäsenvaltiossa, mikä on tehokkaampaa unionin tasolla.

Kokemus, jota on saatu erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnista UNFCCC:lle, on osoittanut, että seurantajärjestelmäpäätöksellä on huomattavasti helpotettu ja vahvistettu raportoinnin laatua. Seurantajärjestelmäpäätöksen perusteella on suoritettu jäsenvaltioiden tietojen lisätarkistuksia ja -analyysejä, jotka ovat parantaneet UNFCCC:lle raportoitavien tietojen laatua, auttaneet jäsenvaltioita täyttämään niiden sitoumukset ja vaikuttaneet merkittävästi siihen, että tapaukset, joissa sääntöjen ei noudateta, ovat huomattavasti vähentyneet UNFCCC:n puitteissa. Erityisen merkittävää on ollut myös se, että sääntöjen noudattamisen valvontaa on vahvistettu siten, että komissiolle on annettu uusia mahdollisuuksia käynnistää rikkomusmenettelyjä.

Odotettavissa on, että samanlaisia hyötyjä saadaan, kun seurantajärjestelmäpäätöksen tarkistuksessa raportointia laajennetaan uusille UNFCCC:n kattamille alueille, kuten rahoitukseen ja teknologiseen tukeen. Tarkistetun seurantajärjestelmän mukaisen raportoinnin perusteella voidaan arvioida yksityiskohtaisemmin jäsenvaltioiden tietoja ja varmistaa, että puutteet ja heikkoudet tunnistetaan selvästi ja toteutetaan konkreettisia toimia niiden ratkaisemiseksi. Nämä ovat kaksi raportoinnin aluetta, jotka ovat ratkaisevia unionin kansainväliselle uskottavuudelle. Lisäksi tarkistetussa seurantajärjestelmässä varmistetaan ainakin jotkin yhteiset vähimmäisstandardit, sillä tietoja on raportoitu varsin epäjohdonmukaisella tavalla. Lisäksi rikkomusmenettelyjen soveltaminen on tärkeää sen varmistamiselle, että kaikkia jäljellä olevia kysymyksiä käsitellään sisäisesti unionin sisällä eikä UNFCCC:n puitteissa, koska silloin poliittiset ja oikeudelliset vaikutukset voisivat olla merkittäviä.

Sopeutumista koskevan raportoinnin osalta tarkistetusta seurantajärjestelmästä saadaan edellä kuvatun kaltaisia etuja sekä se lisäetu, että järjestelmällä luodaan myös perusta parhaiden käytäntöjen jakamiselle. Sopeutuminen on asia, jolla on merkitystä kaikille jäsenvaltioille. Tietojen raportoinnin keskittäminen on hyödyllistä, koska sen avulla voidaan ymmärtää sopeutumistarpeita ja tunnistaa parhaat käytännöt sekä puutteet, joihin on tartuttava joko unionin tason toimilla tai jäsenvaltioiden välisellä yhteistyöllä.

· Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Siinä ei mennä pidemmälle kuin on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa tavoitteet ilmastonmuutosta koskevien tietojen laadun parantamisesta ja kansanvälisten ja unionin vaatimusten noudattamisen varmistamisesta.

Ehdotus on oikeassa suhteessa unionin yleiseen tavoitteeseen saavuttaa Kioton pöytäkirjan mukaiset kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet sekä ilmasto- ja energiapaketissa, Kööpenhaminan sitoumuksessa ja päätöksessä 1/CP.16 (Cancunin sopimuksissa) vahvistetut unionin tavoitteet.

Ehdotuksessa säädetään seurantajärjestelmästä, joka käytännöiltään ja menetelmiltään on samanlainen päätöksen N:o 280/2004/EY perusteella jo toteutettavan järjestelmän kanssa.

4. Talousarviovaikutukset

Kuten ehdotukseen liittyvässä rahoitusselvityksessä esitetään, asetus pannaan täytäntöön nykyistä talousarviota käyttäen, eikä sillä ole vaikutusta monivuotiseen rahoituskehykseen.

5. LISÄTIETOJA

· Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Ehdotus sisältää säännöksen, jonka perusteella komissio voi tarkistaa tätä asetusta tulevien UNFCCC:hen tai Kioton pöytäkirjaan liittyvien päätösten tai unionin muun lainsäädännön perusteella. Komissio voi tarvittaessa ehdottaa muutoksia tähän Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen, muuttaa voimassa olevia delegoituja säädöksiä tai antaa uusia.

2011/0372 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muiden ilmastonmuutosta koskevien tietojen raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[6],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[7],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 280/2004/EY[8] perustetaan järjestelmä, jolla seurataan kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia kasvihuonekaasujen poistumia sekä arvioidaan edistymistä näitä päästöjä koskevien sitoumusten täyttämisessä sekä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC)[9] ja Kioton pöytäkirjan[10] mukaisten seuranta- ja raportointivelvoitteiden noudattamisessa Euroopan unionissa. Jotta voidaan ottaa huomioon kansainvälisellä tasolla tapahtuneet, UNFCCC:hen ja Kioton pöytäkirjaan liittyvä viimeaikainen ja tuleva kehitys ja panna täytäntöön unionin lainsäädäntöön perustuvat uudet seuranta- ja raportointivaatimukset, mainittu päätös olisi korvattava. Päätös N:o 280/2004/EY olisi korvattava asetuksella, jotta voidaan laajentaa lainsäädännön soveltamisalaa, sisällyttää siihen lisää henkilöryhmiä, joita velvoitteet koskevat, mahdollistaa monimutkaisempien ja teknisempien säännösten sisällyttäminen sekä ottaa huomioon lisääntynyt tarve yhdenmukaistaa koko unionissa sovellettavia sääntöjä sekä helpottaa täytäntöönpanoa.

(2) UNFCCC:n perimmäisenä tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmälle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon keskimääräisen vuosittaisen pintalämpötilan kokonaisnousu ei saisi ylittää 2 celsiusastetta verrattuna esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon.

(3) On tarpeen seurata perusteellisesti sekä arvioida säännöllisesti unionin ja jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjä ja unionin ja jäsenvaltioiden ponnisteluja ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä raportoida näistä päästöistä ja ponnisteluista.

(4) UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätös 1/CP.15 (’päätös 1/CP.15’ tai ’Kööpenhaminan sitoumus’) ja UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätös 1/CP.16 (’päätös 1/CP.16' tai ’Cancunin sopimukset’) edistivät merkittävästi ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden käsittelyä tasapainoisella tavalla. Kyseisten päätösten perusteella otetaan käyttöön uusia seuranta- ja raportointivaatimuksia, joita sovelletaan niiden kunnianhimoisten päästövähennysten täytäntöönpanoon, joihin unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet, ja annetaan tukea kehitysmaille. Näissä päätöksissä tunnustetaan myös se, että sopeutuminen ilmastonmuutokseen edellyttää samanlaista huomiota kuin ilmastonmuutoksen hillitseminen. Päätöksessä 1/CP.16 edellytetään myös, että teollisuusmaat laativat vähähiilistä kehitystä koskevat strategiat tai suunnitelmat. Tällaisten strategioiden tai suunnitelmien tarkoituksena on edistää siirtymistä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja varmistaa nopean kasvun ja kestävän kehityksen jatkuminen. Tällä asetuksella ja sen delegoiduilla säädöksillä olisi helpotettava mainittujen sekä niiden tulevien seuranta- ja raportointivaatimusten täytäntöönpanoa, jotka perustuvat uusiin päätöksiin tai UNFCCC:n puitteissa hyväksyttyyn kansainväliseen sopimukseen.

(5) Vuonna 2009 hyväksytty ilmasto- ja energiapaketti, erityisesti jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä 23 päivänä huhtikuuta 2009 tehty päätös N:o 406/2009/EY[11] sekä direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppaa koskevan yhteisön järjestelmän parantamiseksi ja laajentamiseksi 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu direktiivi 2009/29/EY[12], on uusi vahva merkki unionin ja jäsenvaltioiden sitoumuksesta vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjään. Unionin järjestelmä päästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi olisi myös päivitettävä mainittuun lainsäädäntöön perustuvien uusien vaatimusten perusteella.

(6) UNFCCC velvoittaa unionin ja sen jäsenvaltiot laatimaan, saattamaan säännöllisesti ajan tasalle, julkaisemaan ja toimittamaan osapuolten konferenssille tiedoksi kansalliset inventaariot kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä ihmisen toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista niiden kasvihuonekaasujen osalta, joita ei säännellä otsonikerroksen suojelua koskevaan Wienin yleissopimukseen vuonna 1987 otsonikerrosta heikentävistä aineista liitetyllä Montrealin pöytäkirjalla, jäljempänä ’Montrealin pöytäkirja’, [13]; inventaarioissa käytetään osapuolten konferenssin sopimia vertailukelpoisia menetelmiä.

(7) Kioton pöytäkirjan 5 artiklan 1 kohdan nojalla unionin ja jäsenvaltioiden on laadittava ja ylläpidettävä kansallinen järjestelmä, jolla arvioidaan muiden kuin Montrealin pöytäkirjan sääntelemien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien ihmisen toiminnan aiheuttamia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia; tarkoituksena on varmistaa muiden Kioton pöytäkirjan määräysten täytäntöönpano. Päätöksessä 1/CP.16 edellytetään myös, että luodaan kansalliset järjestelyt muiden kuin Montrealin pöytäkirjalla säänneltävien kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvien ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen ja nielujen aikaansaamien poistumien arvioimiseksi. Tällä asetuksella olisi mahdollistettava molempien vaatimusten täytäntöönpano.

(8) Päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanosta saatu kokemus on osoittanut, että on tarpeen lisätä synergiaa ja johdonmukaisuutta muiden säädösten nojalla tehtävän raportoinnin kanssa; tämä koskee erityisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 lokakuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/87/EY[14], epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta 18 päivänä lokakuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 166/2006[15], tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisista päästörajoista 23 päivänä lokakuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/81/EY[16], tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista 17 päivänä toukokuuta 2006 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 842/2006[17] sekä energiatilastoista 22 päivänä lokakuuta 2008 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1099/2008[18] . Vaikka raportointivaatimusten yhdenmukaistaminen edellyttää yksittäisten säädösten muuttamista, yhdenmukaisten tietojen käyttö kasvihuonekaasupäästöjen raportoimisessa on ehdottoman tärkeää päästöjen raportoinnin laadun varmistamiseksi.

(9) Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) neljännessä arviointikertomuksessa todettiin, että typpifluoridin (NF3) lämmitysvaikutus on noin 17 000 -kertainen hiilidioksidin (CO2) lämmitysvaikutukseen verrattuna. Typpiluoridia käytetään yhä suuremmassa määrin elektroniikkateollisuudessa perfluorihiilivetyjen (PFC) ja rikkiheksafluoridin (SF6) tilalla. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti unionin ympäristöpolitiikka perustuu ennalta varautumisen periaatteelle. Tämä periaate edellyttää typpifluoridin (NF3) seurantaa, jotta voidaan arvioida päästöjen määrää unionissa sekä tarvittaessa määritellä hillitsemistoimia.

(10) Kansallisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa sekä kansallisissa ja unionin rekistereissä tällä hetkellä raportoidut tiedot eivät ole riittäviä, jotta voitaisiin määrittää jäsenvaltioiden tasolla siviili-ilmailun CO2-päästöt, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan. Hyväksyessään raportointivelvollisuuksia unionin ei tulisi asettaa jäsenvaltioille ja pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) rasitteita, jotka ovat tavoitteisiin nähden kohtuuttomia. Direktiivin 2003/87/EY soveltamisalan ulkopuolelle jäävien lentojen CO2-päästöt ovat hyvin pieni osa kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjä, ja raportointijärjestelmän perustaminen näitä päästöjä varten aiheuttaisi kohtuuttomasti työtä, kun otetaan huomioon direktiiviin 2003/87/EY perustuvat, laajempaa alaa koskevat vaatimukset. Tämän vuoksi CO2-päästöjä IPCC:n lähdeluokasta ’1.A.3.A siviili-ilmailu’ olisi pidettävä nollana päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan ja 7 artiklan 1 kohdan soveltamista varten.

(11) Vaikka maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen (LULUCF) liittyvät kasvihuonekaasujen päästöt ja poistot otetaan huomioon Kioton pöytäkirjaan perustuvan unionin päästövähennystavoitteen saavuttamisessa, ne eivät ole osa ilmasto- ja energiapaketin vuodeksi 2020 asetettua 20 prosentin tavoitetta. Päätöksessä N:o 406/2009/EY ja direktiivissä 2003/87/EY edellytetään, että komissio arvioi tapoja, joilla maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyvät päästöt voitaisiin sisällyttää vuoden 2020 tavoitteeseen. Tämän työn ajankohta riippuu ilmastonmuutosta koskevasta kansainvälisestä sopimuksesta käytävien neuvottelujen tuloksesta. Jos sopimusta ei ole saatu aikaan vuoden 2010 loppuun mennessä, komissio voi tehdä ehdotuksen, jolloin tarkoituksena on, että ehdotettu säädös tulee voimaan vuodesta 2013 alkaen. Tällä asetuksella olisi mahdollistettava kansainvälisen sopimuksen tai kyseisen unionin lainsäädännön raportointivaatimusten täytäntöönpano.

(12) Unionin ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toimittamaan mahdollisimman ajantasaiset tiedot kasvihuonekaasujen päästöistä, erityisesti Eurooppa 2020 -strategian ja siinä asetettujen määräaikojen puitteissa. Tällä asetuksella olisi mahdollistettava se, että tällaiset arviot laaditaan mahdollisimman lyhyessä määräajassa käyttäen tilastotietoja ja muita tietoja.

(13) Vaatimuksia, jotka koskevat jäsenvaltioiden suorittamaa meriliikenteestä aiheutuvien päästöjen seurantaa ja raportointia, olisi mukautettava tavalla, joka täydentää ja vastaa UNFCCC:n puitteissa sovittuja tavoitteita tai mahdollisimman pitkälle niitä aluksiin sovellettavia vaatimuksia, jotka on asetettu Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) puitteissa tai meriliikenteen kasvihuonepäästöjä koskevan unionin toimenpiteen puitteissa. Tällainen seuranta ja raportointi parantaisi näiden päästöjen ymmärtämistä ja tukisi politiikan tehokasta täytäntöönpanoa.

(14) Päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanosta saatu kokemus on osoittanut, että on tarpeen parantaa politiikkoja, toimenpiteitä ja ennusteita koskevien raportoitujen tietojen läpinäkyvyyttä, tarkkuutta, johdonmukaisuutta, täydellisyyttä ja vertailtavuutta. Päätöksessä N:o 406/2009/EY edellytetään, että jäsenvaltiot raportoivat ennakoidusta edistymisestään kyseisen päätöksen mukaisten velvoitteiden saavuttamisessa, myös tiedot kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä sekä kansallisista kehitysarvioista. Eurooppa 2020 –strategiassa esitetään yhdentynyt talouspoliittinen suunnitelma, joka edellyttää unionilta ja jäsenvaltioilta lisäponnisteluja, jotta ne raportoisivat oikeaan aikaan ilmastonmuutosta koskevista politiikoista ja toimenpiteistä sekä niiden ennustetuista vaikutuksista päästöihin. Kun luodaan kansalliset järjestelmät unionin ja jäsenvaltioiden tasolla sekä annetaan paremmat raportointia koskevat ohjeet, voidaan edistää merkittävästi näiden tavoitteiden saavuttamista. Jotta voidaan varmistaa se, että unioni noudattaa kasvihuonekaasujen ennusteita koskevia kansainvälisiä ja sisäisiä raportointivaatimuksia ja arvioi edistymistään kansainvälisten ja sisäisten sitoumusten ja velvoitteiden täyttämisessä, komission olisi myös laadittava ja käytettävä arvioita kasvihuonekaasujen ennusteista.

(15) Jäsenvaltioilta on saatava parempia tietoja, jotta voidaan seurata niiden edistymistä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja tähän liittyviä toimia. Tätä tietoa tarvitaan, jotta voidaan laatia kattava unionin sopeutumisstrategia, jota pohjustettiin valkoisella kirjalla ”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä”[19]. Sopeutumista koskevien tietojen ilmoittaminen mahdollistaa sen, että jäsenvaltiot voivat vaihtaa parhaita käytäntöjä ja arvioida tarpeitaan ja valmiustasoaan, jotka liittyvät selviytymiseen ilmastonmuutoksesta.

(16) Päätöksessä 1/CP.15 unioni ja jäsenvaltiot sitoutuivat antamaan merkittävää ilmastorahoitusta sopeutumis- ja hillitsemistoimien tukemiseksi kehitysmaissa. Päätöksen 1/CP.16 40 kappaleen mukaisesti kunkin teollisuusmaan, joka on UNFCCC:n osapuoli, on parannettava raportointia taloudellisesta, teknologisesta ja valmiuksien parantamiseen tähtäävästä tuesta osapuolina oleville kehitysmaille. Parannettu raportointi on ehdottoman tärkeää, jotta voidaan tunnustaa unionin ja jäsenvaltioiden ponnistelut sitoumusten täyttämiseksi. Päätöksellä 1/CP.16 perustetaan myös teknologiamekanismi, jolla parannetaan kansainvälistä teknologian siirtoa. Tällä asetuksella olisi varmistettava, että saatavilla on luotettavaa ajantasaista tietoa teknologian siirtämisestä kehitysmaille.

(17) Direktiivillä 2008/101/EY[20] on tehty muutoksia, joiden seurauksena direktiiviin 2003/87/EY perustuvaa unionin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmää sovelletaan nyt myös ilmailutoimintoihin. Kyseinen direktiivi sisältää säännöksiä huutokauppatulojen käytöstä sekä raportoinnista, joka koskee sitä, miten jäsenvaltiot käyttävät huutokauppatuloja, sekä toimista, joita toteutetaan päästöoikeuksien huutokauppaamiseksi kyseisen direktiivin 3 d artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla; tarkoituksena on seurata, että 100 prosenttia kyseisistä tuloista tai vastaavaa määrää käytetään yhtä tai useampaa direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 4 kohdassa mainittua tarkoitusta varten. Direktiivillä 2009/29/EY on tehty muutoksia, joiden seurauksena myös direktiivi 2003/87/EY sisältää raportointivaatimuksia huutokauppatulojen käytöstä; vähintään 50 prosenttia kyseisistä tuloista olisi käytettävä yhtä tai useampaa direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdassa mainittua tarkoitusta varten. Avoimuudella direktiivin 2003/87/EY mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käytöstä on suurta merkitystä unionin sitoumusten tukemiselle. Näiden tulojen käyttöä koskevassa raportoinnissa olisi esitettävä näyttöä tosiasiallisesti maksetuista määristä sekä siitä, onko tulot käytetty suorina hankeinvestointeina, sijoitusrahastoina taikka verotuksellisina tai rahoitustukipolitiikkoina; lisäksi olisi ilmoitettava näiden politiikkojen, hankkeiden tai rahastojen tyyppi ja viite.

(18) UNFCCC:n perusteella unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet laatimaan, päivittämään säännöllisesti, julkaisemaan ja toimittamaan osapuolten konferenssille kansalliset tiedonannot ja kaksivuotiskertomukset; tällöin on käytettävä osapuolten konferenssin sopimia ohjeita, menettelyjä ja malleja. Päätöksessä 1/CP.16 kehotetaan parantamaan raportointia, joka koskee hillintätavoitteita sekä taloudellista, teknologista ja valmiuksien parantamiseen tähtäävää tukea kehitysmaille.

(19) Päätöksellä N:o 406/2009/EY muunnettiin tämänhetkinen vuosittainen raportointikierros vuosittaiseksi sitoumuskierrokseksi, joka edellyttää jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioiden kattavaa tarkistusta lyhyemmässä aikataulussa kuin nykyinen UNFCCC:n puitteissa tehtävä inventaarioiden tarkistus, jotta mahdollistetaan tarpeen mukaan joustavuus ja korjaavien toimien toteuttaminen kunkin vuoden lopussa. Koska UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan puitteissa tapahtuvasta kehityksestä ei ole varmuutta, on syytä luoda menettely jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioiden tarkistamiseksi unionin tasolla sen varmistamiseksi, että päätöksessä N:o 406/2009/EY esitettyjen velvoitteiden noudattamista arvioidaan uskottavasti, johdonmukaisesti, läpinäkyvästi ja oikeaan aikaan.

(20) UNFCCC-prosessissa keskustellaan parhaillaan useista teknisistä seikoista, jotka liittyvät eri lähteistä peräisin olevien kasvihuonekaasujen päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevaan raportointiin, kuten lämmitysvaikutus (GWP), raportoitujen kasvihuonekaasujen laajuus sekä IPCC:n menetelmäohjeet, joita käytetään kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimiseen. Menetelmiin liittyvien osien tarkistaminen UNFCCC-prosessissa sekä sen jälkeen tehtävät kasvihuonekaasupäästöjen aikasarjojen uudelleenlaskennat voivat muuttaa kasvihuonekaasupäästöjen tasoa ja suuntauksia. Komission olisi seurattava tätä kehitystä kansainvälisellä tasolla ja ehdotettava tarvittaessa tämän asetuksen tarkistamista, jotta varmistetaan johdonmukaisuus UNFCCC-prosessissa käytettyjen menetelmien kanssa.

(21) Arvioitaessa kasvihuonekaasupäästöjä useissa raportoiduissa aikasarjoissa olisi käytettävä samoja menetelmiä. Arvioinnin pohjana käytetyt toimintatiedot ja päästökertoimet olisi saatava ja niitä olisi käytettävä johdonmukaisesti varmistaen, että muutokset päästösuuntauksissa eivät johdu arviointimenetelmien tai -oletusten muutoksista. Uudelleenlaskennat olisi tehtävä sovittujen ohjeiden mukaisesti ja ne olisi suoritettava siten, että parannetaan raportoitujen aikasarjojen johdonmukaisuutta, tarkkuutta ja kattavuutta sekä yksityiskohtaisempien menetelmien täytäntöönpanoa. Mikäli menetelmät tai tapa, jolla pohjana käytetyt toimintatiedot ja päästökertoimet on kerätty, ovat muuttuneet, jäsenvaltioiden olisi laskettava uudelleen inventaariot raportoituja aikasarjoja varten ja arvioitava sovituissa ohjeissa esitettyjen perusteiden pohjalta uudelleenlaskentojen tarve erityisesti keskeisten luokkien osalta. Tässä asetuksessa olisi säädettävä, otetaanko tällaisten uudelleenlaskentojen vaikutukset huomioon ja millä edellytyksillä ne otetaan huomioon.

(22) Ilmailu vaikuttaa maailman ilmastoon paitsi hiilidioksidipäästöjen (CO2) vuoksi myös muiden päästöjen ja mekanismien vuoksi, mukaan lukien typen oksidien päästöt ja cirrus-pilvien muodostuminen. Koska tieteellinen ymmärrys näistä vaikutuksista kehittyy nopeasti, tämän asetuksen puitteissa olisi tehtävä säännöllisesti ajankohtainen arviointi ilmailun muista kuin hiilidioksidin aiheuttamista vaikutuksista maailman ilmastoon.

(23) Euroopan ympäristökeskus (EEA) pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja edistämään Euroopan ympäristön tilan merkittävää ja mitattavissa olevaa parantamista tuottamalla oikea-aikaista, kohdennettua, merkityksellistä ja luotettavaa tietoa politiikan laatijoille ja yleisölle. EEA:n olisi avustettava komissiota tarpeen mukaan seuranta- ja raportointityössä erityisesti unionin inventaariojärjestelmän ja sen kehitysarvio-, politiikka- ja toimenpidejärjestelmän puitteissa suorittamalla jäsenvaltioiden inventaarioiden vuosittainen asiantuntijatarkistus sekä arvioimalla edistymistä sen päästövähennyssitoumusten täyttämisessä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja sopeutumista ja antamalla yleisölle luotettavaa tietoa ilmastosta.

(24) Komission olisi seurattava tämän asetuksen mukaisten seuranta- ja raportointivaatimusten täytäntöönpanoa sekä tulevaa kehitystä UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan puitteissa johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Tätä varten komission olisi tarvittaessa kumottava tai muutettava tämän asetuksen säännöksiä.

(25) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen 20 artiklan 5 kohdan täytäntöönpanoa koskevat yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Jotta voidaan laatia yhdenmukaiset raportointivaatimukset kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ilmastonmuutospolitiikan kannalta merkityksellisten tietojen seuraamiseksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen liitteen I tarkistusta, jäsenvaltioiden raportointia maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta sekä meriliikenteestä, jäsenvaltioiden kansallisia järjestelmiä, jäsenvaltioiden inventaarioiden asiantuntijatarkistusta, jäsenvaltioiden raportoinnin sisältöä, rakennetta, muotoa ja toimitusprosesseja koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia sekä tiettyjen tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden kumoamista ja muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(26) Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, sellaisena kuin ne on asetettu tämän asetuksen 1 artiklassa, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 luku

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla

Kohde

Tällä päätöksellä perustetaan järjestelmä, jolla:

(a) varmistetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden UNFCCC:n sihteeristölle suorittaman raportoinnin oikea-aikaisuus, täydellisyys, tarkkuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja läpinäkyvyys;

(b) raportoidaan ja todennetaan tiedot, jotka liittyvät UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan mukaisiin sitoumuksiin sekä niiden puitteissa annettuihin päätöksiin, sekä arvioidaan edistyminen näiden sitoumusten täyttämisessä;

(c) seurataan jäsenvaltioissa kaikkien niiden kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, joita ei valvota otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevalla Montrealin pöytäkirjalla, ja raportoidaan niistä;

(d) seurataan, raportoidaan, tarkistetaan ja todennetaan kasvihuonekaasujen päästöt ja muut päätöksen N:o 406/2009/EY 6 artiklan mukaiset tiedot;

(e) raportoidaan meriliikenteen CO2-päästöistä;

(f) seurataan direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 1 kohdan, 2 artiklan tai 10 artiklan 1 kohdan mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta saatujen tulojen käyttöä, josta säädetään mainitun direktiivin 3 d artiklan 4 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa, ja raportoidaan siitä;

(g) seurataan jäsenvaltioiden toimia, joita ne toteuttavat sopeutumiseksi ilmastonmuutoksen väistämättömiin seurauksiin, ja raportoidaan niistä;

(h) arvioidaan jäsenvaltioiden edistymistä päätöksen N:o 406/2009/EY mukaisten velvoitteiden täyttämisessä;

(i) kerätään tietoja, jotka ovat tarpeen unionin tulevan ilmastonmuutospolitiikan laatimiseksi ja arvioimiseksi.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

(a) unionin ja sen jäsenvaltioiden vähähiilistä kehitystä koskevat strategiat ja sen mahdolliset päivitykset päätöksen 1/CP.16 mukaisesti;

(b) liitteessä I lueteltujen kasvihuonekaasujen jäsenvaltioiden alueella eri aloilta ja lähteistä tapahtuvat päästöt sekä nielujen aikaansaamat poistumat, sikäli kuin ne kuuluvat UNFCCC:n 4 artiklan 1 a kohdan mukaisten kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden soveltamisalaan;

(c) kasvihuonekaasujen päästöt, jotka kuuluvat päätöksen 406/2009/EY 2 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan;

(d) jäsenvaltioiden merisatamissa käyvistä merialuksista peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt;

(e) siviili-ilmailusta peräisin oleviin päästöihin liittyvät muut kuin hiilidioksidiin liittyvät vaikutukset;

(f) unionin ja jäsenvaltioiden kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt ja nielujen aikaansaamat poistumat sekä jäsenvaltioiden politiikat ja toimenpiteet;

(g) yhteenlaskettu, hankekohtainen ja maakohtainen taloudellinen ja teknologinen tuki kehitysmaille;

(h) direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 1 ja 2 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta saatavien tulojen käyttö;

(i) jäsenvaltioiden toimet kansallisella ja alueellisella tasolla sopeutumiseksi ilmastonmuutokseen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1) kaasun ’lämmitysvaikutuksella’ ilmaston lämpenemiseen kohdistuvaa kokonaisvaikutusta, joka johtuu kyseisen kaasun yhden yksikön päästöstä suhteessa viitekaasuun, hiilidioksidiin, jolle annetaan arvoksi 1;

(2) ’kansallisella inventaariojärjestelmällä’ tietyssä jäsenvaltiossa perustettua institutionaalisten, oikeudellisten ja menettelyihin liittyvien järjestelyjen järjestelmää, jolla arvioidaan muiden kuin Montrealin pöytäkirjalla säänneltyjen kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia ja jolla raportoidaan ja arkistoidaan inventaariotietoja Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätöksen 19/CMP.1 (päätös 19/CMP.1) tai muiden asian kannalta merkityksellisten UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan mukaisten päätösten mukaisesti;

(3) ’toimivaltaisilla inventaarioviranomaisilla’ viranomaista tai viranomaisia, joille on tietyn jäsenvaltion kansallisessa inventaariojärjestelmässä annettu tehtäväksi laatia kasvihuonekaasuinventaario;

(4) ’laadunvarmistuksella’ tarkistusmenettelyjen suunniteltua järjestelmää, jolla varmistetaan, että tiedon laatutavoitteet saavutetaan ja että raportoidaan parhaat mahdolliset ennusteet ja tiedot laadunohjausohjelman tehokkuuden tukemiseksi ja jäsenvaltioiden avustamiseksi;

(5) ’laadunohjauksella’ niiden rutiininomaisten teknisten toimien järjestelmää, joilla mitataan ja valvotaan niiden tietojen ja ennusteiden laatua, jotka on kerätty tietojen eheyden, paikkansapitävyyden ja kattavuuden varmistamiseksi, virheiden ja puutteiden määrittämiseksi ja käsittelemiseksi, tietojen ja muiden käytettävien materiaalien arkistoimiseksi sekä kaikkien laadunvarmistustoimien tallentamiseksi;

(6) ’indikaattorilla’ määrällistä tai laadullista tekijää tai muuttujaa, joka auttaa ymmärtämään edistymistä politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanossa sekä kasvihuonekaasupäästöjen suuntauksia;

(7) ’sallitulla päästömääräyksiköllä’ (assigned amount unit, AAU) tarkoitetaan Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätöksen 13/CMP.1 (päätös 13/CMP.1) liitteen asiaa koskevien määräysten mukaisesti myönnettyä yksikköä;

(8) 'poistoyksiköllä' (removal unit, RMU) tarkoitetaan päätöksen 13/CMP.1 liitteen asiaa koskevien määräysten tai muiden UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan elinten asiaa koskevien päätösten mukaisesti myönnettyä yksikköä;

(9) ’päästövähennysyksiköllä’ (emission reduction unit, ERU) tarkoitetaan päätöksen 13/CMP.1 liitteen asiaa koskevien määräysten ja UNFCCC:n tai Kioton pöytäkirjan mukaisesti tehtyjen päätösten mukaisesti myönnettyä yksikköä;

(10) ’sertifioidulla päästövähennyksellä’ (certified emission reduction, CER) yksikköä, joka myönnetään Kioton pöytäkirjan 12 artiklan ja sen vaatimusten sekä päätöksen 13/CMP.1 liitteen määräysten mukaisesti;

(11) ’kansallisella rekisterillä’ standardoidusta sähköisestä tietokannasta muodostuvaa rekisteriä, joka sisältää tiedot päästövähennysyksikköjen, sertifioitujen päästövähennysten, sallittujen päästömääräyksikköjen ja poistoyksikköjen myöntämistä, hallussapitoa, siirtämistä, hankkimista, mitätöimistä ja poistamista sekä päästövähennysyksikköjen, sertifioitujen päästövähennysten ja sallittujen päästömääräyksikköjen siirtämistä seuraavalle velvoitekaudelle;

(12) ’politiikoilla ja toimenpiteillä’ kaikkia poliittisia, hallinnollisia ja oikeudellisia välineitä, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön UNFCCC:n 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaiset velvoitteet, mukaan lukien ne, joiden ensisijaisena tavoitteena ei ole kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ja vähentäminen;

(13) ’politiikkojen ja toimenpiteiden ja kehitysarvioiden kansallisella järjestelmällä’ tietyssä jäsenvaltiossa perustettua institutionaalisten, oikeudellisten ja menettelyihin liittyvien järjestelyjen järjestelmää, jolla raportoidaan politiikoista ja toimenpiteistä sekä valmistellaan ja raportoidaan kehitysarviot, jotka koskevat kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia, kuten tämän asetuksen 13 artiklassa edellytetään;

(14) ’politiikkojen ja toimenpiteiden ennakkoarvioinnilla’ politiikan tai toimenpiteen ennustettujen tulevien vaikutusten arviointia;

(15) ’politiikkojen ja toimenpiteiden jälkiarvioinnilla’ politiikan tai toimenpiteen aiempien vaikutusten arviointia;

(16) ’kehitysarvioilla, joissa ei oteta huomioon toimenpiteitä’ kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevia kehitysarvioita, joissa ei ole otettu huomioon suunniteltujen, hyväksyttyjen tai toteutettujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutuksia sen vuoden jälkeen, joka on valittu kyseisen ennusteen lähtökohdaksi;

(17) ’kehitysarviot, joissa on otettu huomioon toimenpiteet’ kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevia kehitysarvioita, joissa on otettu huomioon hyväksyttyjen ja toteutettujen poliitikkojen ja toimenpiteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin;

(18) ’kehitysarviot, joissa on otettu huomioon lisätoimenpiteet’ kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjen ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevia kehitysarvioita, joissa on otettu huomioon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hyväksyttyjen ja toteutettujen politiikkojen toimenpiteiden sekä suunniteltujen politiikkojen ja toimenpiteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin;

(19) ’herkkyysanalyysillä’ mallialgoritmin tai oletuksen tutkimusta, jolla määritetään se, kuinka herkkiä tai tasapainoisia mallista saatavat tiedot ovat suhteessa syöttötietojen tai pohjana käytettyjen oletusten muutoksiin. Analyysi suoritetaan vaihtelevilla syöttöarvoilla tai malliyhtälöillä ja siinä tarkkaillaan, kuinka mallista saatavat tiedot vaihtelevat vastaavasti;

(20) ’ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvällä tuella’ tukea kehitysmaissa toteutettaville toimille, joilla edistetään tavoitetta kasvihuonekaasujen vakiinnuttamisesta ilmakehässä sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminnasta aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmälle;

(21) ’ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvällä tuella’ tukea kehitysmaissa toteutettaville toimille, joiden tarkoituksena on vähentää ihmisten tai luonnonjärjestelmien haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja ilmastonmuutokseen liittyville riskeille ylläpitämällä tai lisäämällä kehitysmaiden sopeutumiskykyä ja kestokykyä;

(22) ’teknisillä korjauksilla’ kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita koskevien ennusteiden mukautuksia, jotka tehdään tämän asetuksen 20 artiklan mukaisen tarkistuksen yhteydessä, kun toimitetut inventaariotiedot ovat puutteellisia tai ne on laadittu tavalla, joka ei ole johdonmukaista kansainvälisten tai unionin sääntöjen tai ohjeiden kanssa tai jotka on tarkoitus korvata alun perin toimitetuilla ennusteilla;

(23) ’uudelleenlaskennoilla’, jotka ovat UNFCCC:n vuosittaisia inventaarioita koskevien raportointiohjeiden mukaisia, menettelyä, jolla arvioidaan uudelleen muutoksia aiemmin toimitetuissa inventaarioissa esitettyjen kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvissä ihmisen toiminnasta aiheutuvissa päästöissä ja nielujen aikaansaamissa poistumissa, koska on tapahtunut muutoksia menetelmissä tai tavassa, jolla päästökertoimia ja toimintatietoja hankitaan ja käytetään tai on otettu mukaan uusia lähde- ja nieluluokkia.

2 luku

Vähähiilistä kehitystä koskevat strategiat

4 artikla

Vähähiilistä kehitystä koskevat strategiat

1. Jäsenvaltioiden sekä komission unionin puolesta on kunkin laadittava ja pantava täytäntöön vähähiilistä kehitystä koskeva strategia, jolla edistetään

(a) avointa ja täsmällistä seurantaa, joka koskee jäsenvaltioiden todellista ja ennakoitua edistymistä, unionin toimenpiteiden osuus mukaan luettuna, niiden UNFCCC:hen ja Kioton pöytäkirjaan perustuvien unionin ja jäsenvaltioiden velvoitteiden täyttämisessä, jotka liittyvät kaikkien kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamiseen tai vähentämiseen;

(b) päätökseen N:o 406/2009/EY perustuvien jäsenvaltioiden kasvihuonekaasujen vähennyssitoumusten noudattamista sekä pitkäaikaisten päästövähennysten saavuttamista sekä nielujen aikaansaamien poistumien parantamista kaikilla sektoreilla noudattaen unionin tavoitetta vähentää päästöjä 80–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna; perustana ovat IPCC:n mukaan tarvittavat vähennykset, jotka teollisuusmaiden on tehtävä ryhmänä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle niiden vähähiilistä kehitystä koskeva strategia vuosi tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tai kansainvälisesti UNFCCC-prosessin yhteydessä sovitussa aikataulussa.

3. Komission ja jäsenvaltioiden on saatettava yleisön saataville viipymättä vähähiilistä kehitystä koskevat strategiansa ja niiden mahdolliset päivitykset.

3 luku

Raportoiminen aiemmista kasvihuonekaasujen päästöistä ja poistoista

5 artikla

Kansalliset inventaariojärjestelmät

1. Jäsenvaltioiden on perustettava, hallinnoitava ja pyrittävä jatkuvasti parantamaan kansallisia inventaariojärjestelmiä ennusteiden tekemiseksi tämän asetuksen liitteessä I mainittujen kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä ihmisen toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista sekä varmistettava kasvihuonekaasuinventaarioidensa oikea-aikaisuus, läpinäkyvyys, tarkkuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja täydellisyys.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisilla inventaarioviranomaisilla sekä kansallisten inventaariojärjestelmän kautta niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on mahdollisuus tutustua

(a) direktiivin 2003/87/EY mukaisesti toiminnoista ja laitoksista raportoituihin tietoihin ja menetelmiin, kun raportoinnin tarkoituksena on laatia kansallisia kasvihuonekaasuinventaarioita, jotta voidaan varmistaa raportoitujen kasvihuonekaasupäästöjen johdonmukaisuus unionin päästökauppajärjestelmän mukaisesti ja kansallisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa;

(b) tietoihin, jotka on kerätty eri sektoreilla käytetyistä fluoratuista kaasuista asetuksen (EY) N:o 842/2006 6 artiklan 4 kohdalla perustetuissa raportointijärjestelmissä kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimista varten;

(c) tietoihin päästöistä, pohjana olevista tiedoista ja menetelmistä, jotka laitoskokonaisuudet ovat raportoineet asetuksen (EY) N:o 166/2006 mukaisesti kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimista varten;

(d) asetuksen (EY) N:o 1099/2008 mukaisesti raportoituihin tietoihin.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaiset inventaarioviranomaiset ja kansallisten inventaariojärjestelmän kautta niiden toimivaltaiset viranomaiset

(a) hyödyntävät asetuksen (EY) N:o 842/2006 6 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustettuja raportointijärjestelmiä parantaakseen fluorattujen kaasujen ennusteita kasvihuonekaasuinventaarioissa;

(b) pystyvät suorittamaan tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdan l ja m alakohdan mukaiset vuosittaiset johdonmukaisuustarkistukset.

6 artikla

Unionin inventaariojärjestelmä

Perustetaan unionin inventaariojärjestelmä, jolla varmistetaan kansallisten inventaarioiden oikea-aikaisuus, läpinäkyvyys, tarkkuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja täydellisyys unionin kasvihuonekaasuinventaarioon nähden. Komission on hallinnoitava, ylläpidettävä ja pyrittävä jatkuvasti parantamaan tätä järjestelmää, joka sisältää:

(a) laadunvarmistus- ja laadunohjausohjelman, johon kuuluu laatutavoitteiden asettaminen sekä inventaarion laadunvarmistus- ja laadunohjaussuunnitelman laatiminen. Komissio avustaa jäsenvaltioita niiden laadunvarmistus- ja laadunohjausohjelmien täytäntöönpanossa;

(b) menetelmä, jolla arvioidaan yhdessä kyseessä olevan jäsenvaltion kanssa sen kansallisesta inventaariosta mahdollisesti puuttuvat tiedot;

(c) jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaarioiden vuosittainen asiantuntijatarkistus.

7 artikla

Kasvihuonekaasuinventaariot

1. Jäsenvaltioiden on määritettävä ja raportoitava komissiolle vuosittain (vuosi X) viimeistään 15 päivänä tammikuuta:

(a) ihmisen toiminnasta aiheutuvat tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen kasvihuonekaasujen päästöt sekä päätöksen N:o 406/2009/EY 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasujen ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt viimeistä edelliseltä vuodelta (vuosi X-2). Hiilidioksidipäästöjä IPCC:n lähdeluokasta ’1.A.3.A siviili-ilmailu’ on pidettävä nollana päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan ja 7 artiklan 1 kohdan soveltamista varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen liitteessä I mainittujen kasvihuonekaasujen raportointia;

(b) tiedot ihmisten toiminnasta aiheutuvista hiilimonoksidi- (CO), rikkidioksidi- (SO2), typen oksidien (NOx) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöistä kuten ne on myös raportoitu direktiivin 2001/81/EY 7 artiklan mukaisesti viimeistä edelliseltä vuodelta (vuosi X-2);

(c) kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt ja nielujen aikaansaamat hiilidioksidipoistumat, jotka liittyvät maankäyttöön, maankäytön muutoksiin ja metsätalouteen, viimeistä edelliseltä vuodelta (vuosi X-2);

(d) kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvät ihmisen toiminnasta aiheutuvat päästöt ja nielujen aikaansaamat hiilidioksidipoistumat, jotka liittyvät maankäyttöön, maankäytön muutoksiin ja metsätalouteen, Kioton pöytäkirjan mukaisesti sekä tiedot näiden maankäyttöön, maankäytön muutoksiin ja metsätalouteen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilidioksidipoistumien laskennasta 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja, mikäli jäsenvaltiot päättävät käyttää Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 4 kohtaa, kyseisen kohdan sekä siihen perustuvien päätösten mukaisesti, alkaen vuodesta 2008 viimeistä edelliseen vuoteen (vuosi X-2). Niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat valinneet Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 4 kohdan nojalla ottavansa huomioon viljelymaan hoidon, laidunmaan hoidon tai kasvillisuuden palauttamisen, on lisäksi raportoitava kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevat tiedot kunkin valitun toiminnon osalta vuodelta 1990;

(e) a-d alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin mahdollisesti tehdyt muutokset vuodesta 1990 viimeistä edellistä vuotta edeltävään vuoteen (vuosi X-3);

(f) indikaattoreita koskevat tiedot viimeistä edeltävältä vuodelta (vuosi X-2);

(g) kansallisesta rekisteristä saatavat tiedot, jotka koskevat sallittujen päästömääräyksiköiden, poistoyksiköiden, päästövähennysyksiköiden ja sertifioitujen päästövähennysten myöntämistä, hankkimista, hallussapitoa, siirtämistä, mitätöimistä, peruuttamista ja siirtämistä seuraavalle velvoitekaudelle, edelliseltä vuodelta (vuosi X-1);

(h) yhteenveto tiedoista, jotka koskevat päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan 4 ja 5 kohdan mukaisesti tehtyjä siirtoja, edeltävältä vuodelta (vuosi X-1);

(i) tiedot Kioton pöytäkirjan 6, 12 ja 17 artiklan mukaisen yhteistoteutuksen (JI) ja puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) ja kansainvälisen päästökaupan käytöstä tai muiden UNFCCC:n osapuolten konferenssin tai Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin asiakirjoihin perustuvien joustomekanismien käytöstä, jolla pyritään päätöksen N:o 2002/358/EY[21] 2 artiklan Kioton pöytäkirjan mukaisten määrällisten rajoitus- tai vähennysvelvoitteiden ja tai mahdollisten tulevien UNFCCC:hen tai Kioton pöytäkirjaan perustuvien velvoitteiden täyttämiseen, viimeistä edeltävältä vuodelta (vuosi X-2);

(j) tiedot toimista, jotka on toteutettu inventaarioennusteiden parantamiseksi, erityisesti niillä inventaarion kattamilla alueilla, joihin on asiantuntijatarkistusten jälkeen tehty muutoksia tai sovellettu suosituksia;

(k) laitosten ja toiminnanharjoittajien direktiivin 2003/87/EY mukaisesti raportoimien todennettujen päästöjen tosiasiallinen tai ennustettu osoittaminen kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion lähdeluokkiin sekä näiden todennettujen päästöjen suhde raportoituihin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöihin näissä lähdeluokissa viimeistä edeltävältä vuodelta (vuosi X-2);

(l) kasvihuonekaasuinventaarioissa raportoitujen päästöjen johdonmukaisuutta koskevien tarkistusten tulokset viimeistä edeltävältä vuodelta (vuosi X-2), sekä yhdessä niiden kanssa

(i)      direktiivin 2003/87/EY mukaisesti raportoidut todennetut päästöt;

(ii)      asetuksen (EY) N:o 166/2006 mukaisesti laitoskokonaisuuksien tasolla raportoidut päästöt;

(m) niiden johdonmukaisuustarkistusten tulokset, jotka koskevat kasvihuonekaasuinventaarioita valmisteltaessa päästöjen ennustamisessa käytettyjä toimintoja, taustatietoja ja oletuksia, viimeistä edeltävältä vuodelta (vuosi X-2), sekä yhdessä niiden kanssa:

(i)      tiedot ja oletukset, joita käytetään ilman epäpuhtauksien kartoitusten laatimiseen direktiivin 2001/81/EY mukaisesti;

(ii)      asetuksen (EY) N:o 842/2006 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti raportoidut tiedot;

(iii)     asetuksen (EY) N:o 1099/2008 4 artiklan ja liitteen B mukaisesti raportoidut energiatiedot;

(n) kuvaus kansalliseen inventaariojärjestelmään mahdollisesti tehdyistä muutoksista;

(o) kuvaus kansalliseen rekisteriin mahdollisesti tehdyistä muutoksista;

(p) kaikki muut kansallisen kasvihuonekaasuinventaarioraportin osat, joita tarvitaan unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin laatimiseen, kuten tiedot jäsenvaltioiden laadunvarmistus- ja laadunohjaussuunnitelmasta, yleisen epävarmuuden arviointi ja yleinen kattavuuden arviointi.

Ensimmäisenä tämän asetuksen mukaisena raportointivuonna jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle aikomuksestaan käyttää päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan 4 ja 5 kohdan säännöksiä.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä maaliskuuta täydelliset ja ajan tasalla olevat kansalliset inventaarioraporttinsa. Kunkin raportin on sisällettävä kaikki tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot sekä kyseisten tietojen mahdolliset päivitykset.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä huhtikuuta UNFCCC:n sihteeristölle kansalliset inventaariot, jotka sisältävät samat tiedot kuin ne, jotka on toimitettu komissiolle tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4. Komissio laatii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vuosittain unionin kasvihuonekaasuinventaarin sekä unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin ja toimittaa ne UNFCCC:n sihteeristölle kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä huhtikuuta.

5. Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

(a) lisätään aineita tämän asetuksen liitteessä I olevaan kasvihuonekaasujen luetteloon tai poistetaan niitä kyseisestä luettelosta;

(b) asetetaan maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen liittyviä seuranta- ja raportointivaatimuksia mahdollisten uusien kansainvälisten sopimusten tai päätöksen N:o 406/2009/EY 9 artiklan mukaisesti annetun säädöksen mukaisesti.

8 artikla

Lähennetyt kasvihuonekaasuinventaariot

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunakin vuonna (vuosi X) viimeistään 31 päivään heinäkuuta lähennetyt kasvihuonekaasuinventaariot edeltävältä vuodelta (vuosi X-1). Komissio laatii jäsenvaltioiden lähennettyjen kasvihuonekaasuinventaarioiden perusteella tai tarvittaessa sen omien ennusteiden perusteella vuosittain unionin lähennetyn kasvihuonekaasuinventaarion. Komissio toimittaa nämä tiedot yleisön saataville kunakin vuonna viimeistään 30 päivään syyskuuta.

9 artikla

Menettelyt päästöennusteiden laatimiseksi

1. Komissio tekee jäsenvaltioiden tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamista tiedoista alustavan tarkistuksen, joka koskee kattavuutta ja mahdollisia ongelmia. Se lähettää tulokset jäsenvaltioille 6 viikon kuluessa tietojen toimittamisen määräajasta. Jäsenvaltioiden on vastattava alustavassa tarkistuksessa mahdollisesti heränneisiin kysymyksiin viimeistään 15 päivänä maaliskuuta toimittaessaan lopullisen inventaarion viimeistä edelliseltä vuodelta (vuosi X-2).

2. Mikäli jäsenvaltio ei vastaa komission esittämiin kysymyksiin tai ei toimita unionin inventaarion laatimiseen tarvittavia täydellisiä inventaarioennusteita viimeistään 15 päivänä maaliskuuta, komissio laatii ennusteet, joita käytetään jäsenvaltioiden inventaarioon sisältyvien ennusteiden sijaan. Komissio käyttää tätä tarkoitusta varten menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia kansallisten kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimiseen sovellettavien ohjeiden kanssa.

10 artikla

Meriliikenteestä peräisin olevien CO2-päästöjen raportointi

1. Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jossa määritetään vaatimukset niiden CO2-päästöjen seurannalle ja raportoimiselle, jotka ovat peräisin jäsenvaltioiden merisatamissa käyvien merialusten meriliikenteestä. Vahvistettujen seuranta- ja raportointivaatimusten on oltava johdonmukaisia UNFCCC:n puitteissa sovittujen vaatimusten kanssa sekä mahdollisimman pitkälle niiden vaatimusten kanssa, joita sovelletaan aluksiin IMO:n puitteissa tai meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä koskevan unionin lainsäädännön perusteella. Seuranta- ja raportointivaatimuksissa on mahdollisimman pitkälle pyrittävä minimoimaan jäsenvaltioiden työmäärä, myös tietojen keskitetyn keräyksen ja ylläpidon avulla.

2. Mikäli annetaan säädös 1 kohdan nojalla, jäsenvaltioiden on kyseisen säädöksen perusteella määritettävä ja raportoitava komissiolle kunakin vuonna (vuosi X) viimeistään 15 päivänä tammikuuta vuoden X-2 osalta meriliikenteestä peräisin olevat CO2-päästöt.

4 luku

Rekisterit

11 artikla

Rekisterien perustaminen ja käyttäminen

1. Unionin ja jäsenvaltioiden on perustettava ja ylläpidettävä rekistereitä, joilla pidetään tarkasti kirjaa sallittujen päästömääräyksiköiden, poistoyksiköiden, päästövähennysyksiköiden ja sertifioitujen päästövähennysten myöntämisestä, hallussapidosta, siirtämisestä, hankkimisesta, mitätöimisestä ja peruuttamisesta sekä sallittujen päästömääräyksiköiden, poistoyksiköiden, päästövähennysyksiköiden ja sertifioitujen päästövähennysten siirtämisestä seuraavalle velvoitekaudelle. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää näitä rekistereitä pitääkseen tarkasti kirjaa direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista yksiköistä.

2. Unioni ja jäsenvaltiot voivat ylläpitää rekistereitänsä konsolidoidussa järjestelmässä yhdessä yhden tai useamman muun jäsenvaltion kanssa.

3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on asetettava direktiivin 2003/87/EY 20 artiklan mukaisesti nimetyn keskushallintaelimen saataville.

4. Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla perustetaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin rekisteri.

12 artikla

Yksikköjen poistaminen Kioton pöytäkirjan puitteissa

1. Kun Kioton pöytäkirjaan perustuva jäsenvaltioiden inventaarioiden tarkistus on saatettu loppuun Kioton pöytäkirjan ensimmäisen velvoitekauden kultakin vuodelta ja mahdolliset täytäntöönpanoa koskevat kysymykset selvitetty, jäsenvaltioiden on viipymättä poistettava rekisteristä sallitut päästömääräyksiköt, poistoyksiköt, päästövähennysyksiköt ja sertifioidut päästövähennykset, jotka vastaavat niiden nettopäästöjä kyseisenä vuonna.

2. Kioton pöytäkirjan velvoitekauden viimeisen vuoden osalta jäsenvaltioiden on poistettava yksiköt rekisteristä ennen Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätöksessä 11/CMP.1 velvoitteiden täyttämiseksi myönnetyn lisäajan loppumista.

5 luku

Raportoiminen politiikoista ja toimenpiteistä sekä kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevista kehitysarvioista

13 artikla

Politiikkojen, toimenpiteiden ja kehitysarvioiden kansalliset järjestelmät

1. Jäsenvaltioiden ja komission on perustettava viimeistään vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta kansallinen järjestelmä, jonka avulla raportoidaan politiikoista ja toimenpiteistä sekä laaditaan ja toimitetaan kehitysarviot kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä ihmisen toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista, sekä hallinnoitava kyseistä järjestelmää ja pyrittävä jatkuvasti parantamaan sitä. Näiden kansallisten järjestelmien on sisällettävä kaikki jäsenvaltiossa ja unionissa luodut institutionaaliset, oikeudelliset ja menettelyihin liittyvät järjestelyt, joilla arvioidaan politiikkaa ja tehdään kehitysarvioita kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä ihmisen toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista.

2. Järjestelmien tarkoituksena on varmistaa, että tämän asetuksen 14 ja 15 artiklan mukainen raportointi kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevista politiikoista, toimenpiteistä ja kehitysarvioista on oikea-aikaista, läpinäkyvää, tarkkaa, johdonmukaista, vertailtavaa ja täydellistä; tämä koskee myös tietojen, menetelmien ja mallien käyttöä ja soveltamista sekä laadunvarmistus- ja laadunohjaustoimien ja herkkyysanalyysin täytäntöönpanoa.

14 artikla

Politiikkoja ja toimenpiteitä koskeva raportointi

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunakin vuonna (vuosi X) viimeistään 15 päivänä maaliskuuta

(a) kuvaus kansallisesta järjestelmästään, jolla raportoidaan tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskevista politiikoista ja toimenpiteistä sekä laaditaan ja raportoidaan niitä koskevat kehitysarviot; lisäksi on toimitettava tiedot kyseiseen järjestelmään mahdollisesti tehdyistä muutoksista, jos kuvaus on jo toimitettu;

(b) mahdolliset lisätiedot tai päivitykset, jotka koskevat tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettuja vähähiilistä kehitystä koskevia strategioita sekä edistymistä näiden strategioiden täytäntöönpanossa;

(c) tiedot niistä kansallisista politiikoista ja toimenpiteistä ja niiden unionin politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta, joilla rajoitetaan tai vähennetään kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä tai parannetaan nielujen aikaansaamia poistumia, esitettyinä sektorikohtaisesti kustakin tämän asetuksen liitteessä I tarkoitetusta kasvihuonekaasusta. Näissä tiedoissa on viitattava sovellettaviin kansallisiin tai unionin politiikkoihin, erityisesti niihin, jotka koskevat ilmanlaatua, ja niiden on sisällettävä

(i)      politiikan tai toimenpiteen tavoite sekä lyhyt kuvaus politiikasta tai toimenpiteestä;

(ii)      poliittisen välineen tyyppi;

(iii)     täytäntöönpanon tila;

(iv)     indikaattorit, joilla seurataan ja arvioidaan edistymistä ajan mittaan;

(v)     määrälliset ennusteet kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista eriteltynä seuraavasti:

– kunkin politiikan ja toimenpiteen vaikutusten ennakkoarvioinnin tulokset. Ennusteet on tehtävä vuoden X jälkeen esiintyvistä neljästä vuodesta, jotka päättyvät 0:aan tai 5:een, siten että tehdään ero direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen N:o 406/2009/EY soveltamisalaan kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen välillä;

– ilmastonmuutoksen hillintää koskevan kunkin politiikan ja toimenpiteen vaikutusten jälkiarvioinnin tulokset, jos ne ovat saatavilla, siten että tehdään ero direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen N:o 406/2009/EY soveltamisalaan kuuluvien kasvihuonekaasupäästöjen välillä.

(vi)     ennusteet politiikkojen ja toimenpiteiden arvioiduista kustannuksista sekä tilanteen mukaan selvitykset politiikkojen ja toimenpiteiden toteutuneista kustannuksista;

(vii)    kaikki viitetiedot tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta arvioinnista ja sen perusteena olevista teknisistä raporteista;

(d) tiedot toteutuneista tai suunnitelluista politiikoista ja toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on panna täytäntöön asiaa koskeva unionin lainsäädäntö, sekä tiedot kansallisista noudattamis- ja täytäntöönpanomenettelyistä;

(e) päätöksen N:o 406/2009/EY 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tiedot;

(f) tiedot siitä, missä määrin jäsenvaltion toimet muodostavat merkittävän osan kansallisen tason ponnisteluista, sekä siitä, missä määrin yhteistoteutuksen (JI) ja puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) ja kansainvälisen päästökaupan käytöllä on tarkoitus täydentää kotimaisia toimia Kioton pöytäkirjan asiaa koskevien säännösten ja niiden perusteella annettavien päätösten mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden on saatettava yleisön saataville sähköisessä muodossa kaikki mahdolliset arvioinnit kansallisten politiikkojen ja toimenpiteiden kustannuksista ja vaikutuksista sekä tiedot niiden unionin politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanosta, joilla rajoitetaan tai vähennetään kasvihuonekaasujen lähteistä johtuvia ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä tai lisätään nielujen aikaansaamia poistumia, yhdessä näitä arviointeja tukevien mahdollisten teknisten raporttien kanssa. Näiden tietojen olisi sisällettävä kuvaukset käytetyistä malleista ja menetelmistä sekä määritelmät ja pohjana olevat oletukset.

15 artikla

Kehitysarvioita koskeva raportointi

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunakin vuonna (vuosi X) viimeistään 15 päivänä maaliskuuta kansalliset kehitysarviot kasvihuonekaasujen lähteistä syntyvistä ihmisen toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista kaasujen ja sektorien mukaan eriteltynä. Näiden kehitysarvioiden on sisällettävä määrälliset ennusteet vuoden X jälkeen esiintyvästä neljästä tulevasta vuodesta, joiden viimeinen luku on 0 tai 5. Kansallisissa kehitysarvioissa on otettava huomioon unionin tasolla mahdollisesti hyväksyttävät politiikat ja toimenpiteet, ja niiden on sisällettävä

(a) kehitysarviot, joissa ei oteta huomioon toimenpiteitä, kehitysarviot, joissa on otettu huomioon toimenpiteet, sekä kehitysarviot, joissa on otettu huomioon lisätoimenpiteet;

(b) kehitysarviot kaikista kasvihuonekaasuista sekä erilliset ennusteet arvioiduista kasvihuonekaasupäästöistä niiden päästölähteiden osalta, jotka kuuluvat direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen N:o 406/2009/EY soveltamisalaan;

(c) selkeä selvitys kansallisista, alueellisista ja unionin politiikoista ja toimenpiteistä, jotka sisältyvät kasvihuonekaasujen lähteistä syntyviä ihmisen toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja nielujen aikaansaamia poistumia koskeviin kehitysarvioihin. Mikäli selvitystä näistä politiikoista ja toimenpiteistä ei toimiteta, tämä on ilmoitettava selkeästi ja perusteltava;

(d) kehitysarvioita varten tehdyn herkkyysanalyysin tulokset;

(e) kaikki tarvittavat viitetiedot tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta arvioinnista ja sen perusteena olevista teknisistä raporteista.

2. Mikäli jäsenvaltio ei toimita täydellisiä kehitysarvioita kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä maaliskuuta, komissio voi valmistella tarvittavat ennusteet unionin kehitysarvioiden laatimiseksi.

3. Jäsenvaltioiden on saatettava yleisön saataville sähköisessä muodossa kansalliset kehitysarviot lähteistä syntyvistä ihmisen toiminnasta aiheutuvista päästöistä ja nielujen aikaansaamista poistumista, yhdessä näiden ennusteiden pohjana olevien mahdollisten teknisten raporttien kanssa. Näiden tietojen olisi sisällettävä kuvaukset käytetyistä malleista ja menetelmistä sekä määritelmät ja pohjana olevat oletukset.

6 luku

Raportointi muista ilmastonmuutokseen liittyvistä tiedoista

16 artikla

Kansallisia sopeutumistoimia koskeva raportointi

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunakin vuonna viimeistään 15 päivänä maaliskuuta tiedot toteuttamistaan tai suunnittelemistaan toimista, joilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen, erityisesti kansallisista tai alueellisista sopeutumisstrategioista ja sopeutumistoimenpiteistä. Tiedoissa on ilmoitettava talousarviomäärärahat politiikan sektoreittain sekä kunkin sopeutumistoimenpiteen osalta päätavoite, välineen tyyppi, täytäntöönpanon tila sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksen tyyppi (kuten tulvat, merenpinnan nousu, äärimmäiset lämpötilat, kuivuus ja äärimmäiset sääilmiöt).

17 artikla

Kehitysmaille annettavaa taloudellista ja teknologista tukea koskeva raportointi

Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle kunakin vuonna (vuosi X) viimeistään 15 päivänä tammikuuta:

(a) tiedot kehitysmaille UNFCCC:n puitteissa sidotusta ja maksetusta taloudellisesta tuesta edeltävältä vuodelta (vuosi X-1), sidotusta taloudellisesta tuesta vuodelta X sekä suunnitellusta tuesta. Tietojen on sisällettävä

(i)         tiedot siitä, ovatko jäsenvaltion kehitysmaille tarjoamat rahoitusvarat uusia lisävaroja UNFCCC:n puitteissa ja kuinka tämä on laskettu;

(ii)        tiedot mahdollisista jäsenvaltion osoittamista UNFCCC:n täytäntöönpanoon liittyvistä rahoitusvaroista, jotka on toimitettu esimerkiksi kahdenvälisten, alueellisten tai muiden monenvälisten kanavien kautta;

(iii)       määrälliset tiedot rahoitusvirroista käyttäen perustana OECD:n kehitysapukomitean (DAG) käyttöönottamia Rion tunnusmerkkejä, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvää tukea ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää tukea, sekä menetelmiin liittyvät tiedot, jotka koskevat ilmastonmuutokseen liittyvien Rion tunnusmerkkien menetelmien täytäntöönpanoa;

(iv)       yksityiskohtaiset tiedot tilanteen mukaan sekä julkisen että yksityisen sektorin tarjoamasta tuesta, joka liittyy sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, kehitysmaille, jotka ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutokselle;

(v)        yksityiskohtaiset tiedot tilanteen mukaan sekä julkisen että yksityisen sektorin kehitysmaille tarjoamasta tuesta kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemisessä;

(b) tiedot jäsenvaltion toimista, jotka koskevat teknologian siirtoa kehitysmaihin UNFCCC:n puitteissa, sekä siirretystä teknologiasta edelliseltä vuodelta (vuosi X-1), tiedot suunnitelluista toimista, jotka liittyvät teknologian siirtoon kehitysmaihin UNFCCC:n puitteissa, sekä siirrettävästä teknologiasta vuoden X ja sitä seuraavien vuosien osalta. Tietojen olisi sisällettävä tiedot siitä, onko siirrettyä teknologiaa käytetty ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vai sopeutumiseen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, vastaanottajamaasta, tuen määrästä sekä siirretyn teknologian tyypistä.

18 artikla

Huutokaupasta saatavien tulojen ja hankeperäisten hyvitysten käyttöä koskeva raportointi

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kunakin vuonna (vuosi X) viimeistään 15 päivänä maaliskuuta edeltävältä vuodelta (vuosi X-1)

(a) päätöksen 406/2009/EY 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yksityiskohtainen perustelu;

(b) tiedot edeltävältä vuodelta (vuosi X-1) niiden tulojen käytöstä, jotka jäsenvaltio on saanut direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 1 mukaisesta päästöoikeuksien huutokaupasta. Näiden tietojen on sisällettävä myös erityiset ja yksityiskohtaiset tiedot näiden tulojen 50 prosentin osuuden käytöstä sekä tuloksena olevista toimista siten, että eritellään kyseisten toimien tarkoitukset direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja ilmoitetaan edunsaajamaa tai -alue;

(c) tiedot kaikkien niiden tulojen käytöstä, jotka jäsenvaltio on saanut direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 1 tai 2 mukaisesta ilmailun päästöoikeuksien huutokaupasta;

(d) päätöksen N:o 406/2009/EY 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot sekä tiedot siitä, miten niiden ostopolitiikka edistää kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaansaamista.

2. Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka päättävät käyttää huutokaupasta saatuja tuloja vastaavan määrän direktiivin 2003/87/EY 3 d artiklan 4 kohdan ja 10 artiklan 3 kohdan mukaiseen tarkoitukseen, tämän artiklan 1 kohdan b ja c kohdan vaatimuksia sovelletaan kyseiseen määrään.

3. Huutokauppatulot, joita ei ole käytetty siinä vaiheessa, kun jäsenvaltio toimittaa komissiolle raportin tämän artiklan mukaisesti, on määritettävä määrällisesti ja raportoitava raporteissa seuraavina vuosina.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava yleisön saataville raportit, jotka on toimitettu komissiolle tämän artiklan mukaisesti.

19 artikla

Kaksivuotisraportit ja kansalliset tiedonannot

1. Unionin ja jäsenvaltioiden on toimitettava kaksivuotisraportit päätöksen 1/CP.16 mukaisesti ja kansalliset tiedonannot UNFCCC:n 12 artiklan mukaisesti UNFCCC:n sihteeristölle.

2. Jäsenvaltioiden on myös toimitettava kansalliset tiedonannot ja kaksivuotisraportit komissiolle.

7 luku

Kasvihuonekaasupäästöjen asiantuntijatarkistus unionissa

20 artikla

Inventaarion asiantuntijatarkistus

1. Komissio suorittaa alustavan asiantuntijatarkistuksen jäsenvaltioiden tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimittamista kansallisista inventaariotiedoista, jotta voidaan määrittää päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan 2 kohdan neljännessä alakohdassa mainittu vuosittainen päästökiintiö.

2. Vuodelta 2013 raportoiduista tiedoista lähtien komissio suorittaa vuosittaisen asiantuntijatarkistuksen kansallisten inventaarioiden tiedoista, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti; tarkoituksena on seurata sitä, miten jäsenvaltiot pystyvät saavuttamaan päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan mukaisen kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksen tai rajoituksen sekä muut unionin lainsäädäntöön perustuvat kasvihuonekaasujen vähennys- tai rajoitustavoitteet.

3. Alustaviin ja vuosittaisiin asiantuntijatarkistuksiin on kuuluttava

(a) tarkistukset, joilla varmistetaan toimitettujen tietojen läpinäkyvyys, tarkkuus, johdonmukaisuus, vertailtavuus ja täydellisyys;

(b) tarkistukset niiden tapausten tunnistamiseksi, joissa inventaariotietoja ei laadita UNFCCC:n ohjeiden tai unionin sääntöjen mukaisesesti; ja

(c) tilanteen mukaan tarvittavien tuloksena olevien teknisten korjausten laskeminen.

4. Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään säännöt tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijatarkistusten suorittamiseksi, mukaan luettuina tämän artiklan 3 kohdassa esitetyt tehtävät.

5. Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa määritetään päästöjen kokonaismäärä kyseessä olevalta vuodelta käyttäen perusteena korjattuja inventaariotietoja kunkin jäsenvaltion osalta, kun vuosittainen tarkistus on tehty.

6. Päätöksen N:o 406/2009/EY 7 artiklan 1 kohdan soveltamista varten on merkitystä kutakin jäsenvaltiota koskevilla tiedoilla, siten kuin ne on tallennettu päätöksen N:o 406/2009/EY ja direktiivin 2003/87/EY 19 artiklan mukaisesti perustettuihin rekistereihin päivänä, joka on yksi kuukausi tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti hyväksytyn täytäntöönpanosäädöksen julkaisemisesta, mukaan luettuina näihin tietoihin tehtävät muutokset, jotka ovat tulosta siitä, että kyseinen jäsenvaltio hyödyntää päätöksen 406/2009/EY 3 ja 5 artiklan mukaista joustavuutta.

21 artikla

Uudelleenlaskentojen vaikutusten käsittely

1. Kun vuotta 2020 koskevien inventaariotietojen asiantuntijatarkistus on saatu päätökseen tämän asetuksen 20 artiklan mukaisesti, komissio laskee tämän asetuksen liitteessä II esitetyn kaavan mukaisesti laskettu uudelleen kasvihuonekaasupäästöjen määrä kunkin jäsenvaltion osalta.

2. Komissio käyttää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua uudelleenlaskettua määrää muun muassa ehdottaessaan päästöjen vähennys- tai rajoitustavoitteita kullekin jäsenvaltiolle vuoden 2020 jälkeiselle ajalle päätöksen N:o 406/2009/EY 14 artiklan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 31 artiklan 2 kohdan soveltamista.

3. Komissio julkaisee viipymättä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tehtyjen laskelmien tulokset.

8 luku

Unionin ja kansainvälisten velvoitteiden täyttämisessä saavutetun edistymisen arviointi

22 artikla

Saavutetun edistymisen arviointi

1. Jotta voidaan määrittää, onko tavoitteiden saavuttamisessa edistytty riittävästi, komissio arvioi vuosittain tämän asetuksen 7, 8, 11 ja 15–18 artiklan mukaisesti raportoitujen tietojen perusteella sekä jäsenvaltioita kuullen sitä, miten unioni ja sen jäsenvaltiot ovat edistyneet seuraavien saavuttamisessa:

(a) UNFCCC:n 4 artiklaan ja Kioton pöytäkirjan 3 artiklaan perustuvat velvoitteet, jotka esitetään myös UNFCCC:n osapuolten konferenssin tai Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksena toimivan UNFCCC:n osapuolten konferenssin päätöksissä;

(b) päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklassa esitetyt velvoitteet.

2. Komissio arvioi joka toinen vuosi ilmailun yleistä vaikutusta maailman ilmastoon, myös muista kuin hiilidioksidipäästöistä, kuten typen oksideista, aiheutuvaa vaikutusta, mukaan luettuina cirrus-pilvien muodostuminen, jäsenvaltioiden tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti toimittamien päästötietojen perusteella ja parantaa määrällistä arviointia viittaamalla tarvittaessa tieteen edistymiseen ja ilmaliikennetietoihin.

3. Komissio toimittaa raportin, jossa esitetään tiivistetysti tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien päätelmät, Euroopan parlamentille ja neuvostolle joka vuosi viimeistään 31 päivänä lokakuuta.

23 artikla

Kioton pöytäkirjaan perustuvien velvoitteiden täyttämiseksi myönnettyä lisäaikaa koskeva raportointi

Unionin ja jäsenvaltioiden on toimitettava UNFCCC:n sihteeristölle kertomus päätöksen 13/CMP.1 3 kappaleessa tarkoitetusta velvoitteiden täyttämiseksi myönnetystä lisäajasta kyseisen ajanjakson päättyessä.

9 luku

Yhteistyö ja tuki

24 artikla

Jäsenvaltioiden ja unionin välinen yhteistyö

Jäsenvaltioiden ja unionin on varmistettava täydellinen yhteistyö ja koordinointi keskenään seuraavissa tässä asetuksessa asetettuihin velvoitteisiin liittyvissä asioissa:

(a) unionin kasvihuonekaasuinventaarion ja unionin kasvihuonekaasuinventaariota koskevan raportin laatiminen tämän asetuksen 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

(b) unionin kansallisen tiedonannon laatiminen UNFCCC:n 12 artiklan ja päätöksen 1/CP.16 mukaisen kaksivuotisraportin mukaisesti;

(c) UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjan mukaiset tarkistus- ja vaatimustenmukaisuusmenettelyt UNFCCC:n ja Kioton pöytäkirjaan perustuvien, mahdollisesti sovellettavien päätösten mukaisesti sekä unionin menettelyt, joilla tarkistetaan tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden kasvihuonekaasuinventaariot;

(d) kaikki mukautukset, jotka perustuvat Kioton pöytäkirjan 5 artiklan 2 kappaleeseen tai ovat seurausta tämän asetuksen 20 artiklassa tarkoitetusta unionin tarkistusmenettelystä tai muista UNFCCC:n sihteeristölle toimitettuihin tai toimitettaviin inventaarioihin ja inventaarioraportteihin tehdyistä muutoksista;

(e) unionin lähennettyjen kasvihuonekaasuinventaarioiden laatiminen tämän asetuksen 8 artiklan mukaisesti;

(f) raportointi, joka liittyy päästövähennysyksikköjen, sertifioitujen päästövähennysten ja sallittujen päästömääräyksikköjen poistamiseen, Kioton pöytäkirjan 3 artiklan 1 kappaleen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi myönnetyn päätöksen 13/CMP.1 14 kappaleessa tarkoitetun lisäajan päätyttyä.

25 artikla

Euroopan ympäristökeskuksen rooli

Euroopan ympäristökeskus avustaa komissiota tämän asetuksen 6–10, 13–20 sekä 22 ja 23 artiklan täytäntöönpanossa vuosittaisen työohjelmansa mukaisesti. Tähän kuuluu avustaminen seuraavissa:

(a) unionin kaasuhuonekaasuinventaarion sekä unionin kasvihuonekaasuinventaarioraportin laatiminen;

(b) laadunvarmistus- ja laadunohjausmenettelyjen suorittaminen unionin kasvihuonekaasuinventaarion laatimiseksi;

(c) ennusteiden laatiminen tiedoista, joita ei raportoida kansallisissa kasvihuonekaasuinventaarioissa;

(d) vuosittaisen asiantuntijatarkistuksen suorittaminen;

(e) unionin lähennetyn kasvihuonekaasuinventaarion laatiminen;

(f) jäsenvaltioiden ennusteista, politiikoista ja toimenpiteistä toimittamien tietojen kokoaminen;

(g) laadunvarmistus- ja laadunohjausmenettelyjen soveltaminen tietoihin, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet ennusteista, politiikoista ja toimenpiteistä;

(h) ennusteiden laatiminen kehitysarvioita koskevista tiedoista, joita jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet;

(i) tarvittavien tietojen kokoaminen vuosikertomusta varten, jonka komissio laatii Euroopan parlamentille ja neuvostolle;

(j) tämän asetuksen mukaisesti kerättyjen tietojen levittäminen, mukaan luettuna jäsenvaltioiden hillitsemispolitiikkaa ja -toimenpiteitä koskevan tietokannan ylläpito ja päivitys sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia, siihen liittyvää haavoittuvuutta ja siihen sopeutumista koskeva tietokeskus.

10 luku

Delegointi

26 artikla

Raportointivaatimukset

Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa asetetaan yksityiskohtaiset raportointisäännöt, mukaan luettuina säännöt sisällölle, rakenteelle, muodolle ja toimitusprosesseille jäsenvaltioiden raportoidessa tämän asetuksen 4, 5, 7, 8 ja 13–19 artiklan mukaiset tiedot.

27 artikla

Kansallisia järjestelmiä koskevat vaatimukset

Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa asetetaan vaatimukset jäsenvaltioiden kansallisten järjestelmien perustamiselle, käyttämiselle ja toiminnalle tämän asetuksen 5 ja 13 artiklan mukaisesti.

28 artikla

Velvoitteiden kumoaminen tai muuttaminen

Siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla kumotaan tämän asetuksen 4–7, 10–12, 14, 15, 17 ja 19 artiklat tai niiden osa tai muutetaan kyseisiä artikloja, mikäli komissio katsoo, että kansainvälisen tai muun kehityksen seurauksena kyseisten artiklojen mukaiset velvoitteet eivät enää ole tarpeen, oikeasuhteisia niistä saataviin etuihin nähden tai johdonmukaisia UNFCCC:hen perustuvien raportointivaatimusten kanssa tai ne ovat kyseisten raportointivaatimusten kanssa päällekkäisiä. Tämän artiklan mukaisesti hyväksytyistä säädöksistä ei saa seurata sitä, että unionin ja kansainvälisistä raportointivaatimuksista tulisi kokonaisuutena työläämpiä jäsenvaltioille.

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2. Edellä tämän asetuksen 7, 10, 11, 20 ja 26–28 artiklassa tarkoitettu vallan siirto komissiolle tapahtuu määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa tämän asetuksen 7, 10, 11, 20 ja 26–28 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan mainitussa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5. Edellä olevan tämän asetuksen 7, 10, 11, 20 tai 26–28 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

11 luku

Loppusäännökset

30 artikla

Komiteamenettely

Komissiota avustaa ilmastonmuutoskomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011[22] tarkoitettu komitea.

31 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio tarkastelee säännöllisesti uudelleen, noudattavatko tässä asetuksessa olevat seurantaa ja raportointia koskevat säännökset tulevia UNFCCC:hen, Kioton pöytäkirjaan tai muuhun unionin lainsäädäntöön liittyviä päätöksiä.

2. Mikäli päätöksen N:o 406/2009/EY mukaisen velvoitekauden aikana tapahtuu muutos kansainvälisissä säännöissä, jotka liittyvät kasvihuonekaasuinventaarioiden laatimista varten tehtäviin kasvihuonekaasupäästöjen ennusteisiin, komissio arvioi missä määrin uusilla säännöillä on merkitystä päätöksen N:o 406/2009/EY soveltamista varten.

32 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös N:o 280/2004/EY.

Viittauksia kumottuun päätökseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä III olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

33 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE I

Kasvihuonekaasut

Hiilidioksidi (CO2)

Metaani (CH4)

Typpioksiduuli (N2O)

Rikkiheksafluoridi (SF6)

Typpitrifluoridi (NF3)

Fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet)

HFC-23         CHF3

HFC-32         CH2F2

HFC-41         CH3F

HFC-125       CHF2CF3

HFC-134       CHF2CHF2

HFC-134a     CH2FCF3

HFC-143       CH2FCHF2

HFC-143a     CH3CF3

HFC-152       CH2FCH2F

HFC-152a     CH3CHF2

HFC-161       CH3CH2F

HFC-227ea   CF3CHFCF3

HFC-236cb   CF3CF2CH2F

HFC-236ea   CF3CHFCHF2

HFC-236fa    CF3CH2CF3

HFC-245fa    CHF2CH2CF3

HFC-245ca   CH2FCF2CHF2

HFC-365mfc CH3CF2CH2CF3

HFC-43-10mee CF3CHFCHFCF2CF3 tai (C5H2F10)

Perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet):

PFC-14, Perfluorimetaani, CF4

PFC-116, Perfluorietaani, C2F6

PFC-218, Perfluoripropaani, C3F8

PFC-318, Perfluorisyklobutaani, c-C4F8

Perfluorisylkopropaani c-C3F6

PFC-3-1-10, Perfluoributaani, C4F10

PFC-4-1-12, Perfluoripentaani, C4F10

PFC-5-1-14, Perfluoriheksaani, C6F14

PFC-9-1-18, C10F18

LIITE II

21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu uudelleenlaskettu kasvihuonekaasupäästöjen määrä kunkin jäsenvaltion osalta

Uudelleenlaskettu kasvihuonekaasupäästöjen määrä kunkin jäsenvaltion osalta lasketaan seuraavalla kaavalla:

jossa

– ti,2012 = jäsenvaltion vuosittainen päästökiintiö sellaisena kuin se on määritettynä päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan ja 10 artiklan mukaisesti;

– ti,2022 = jäsenvaltion vuosittainen päästökiintiö päätöksen N:o 406/2009/EY 3 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan ja 10 artiklan mukaisesti sellaisena kuin se olisi laskettuna jos syöttötietoina olisi käytetty tarkistettuja vuonna 2022 toimitettuja inventaariotietoja;

– ei,j = jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöt vuodelle i sellaisena kuin ne on määritetty komission 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti vuonna j tehdyn inventaarion asiantuntijatarkistuksen jälkeen.

LIITE III

Vastaavuustaulukko

Päätös N:o 280/2004/EY || Tämä asetus

1 artikla || 1 artikla

2 artiklan 1 kohta || 4 artiklan 1 kohta

2 artiklan 2 kohta || -

2 artiklan 3 kohta || 4 artiklan 3 kohta

3 artiklan 1 kohta || 7 artiklan 1 kohta ja 7 artiklan 2 kohta

3 artiklan 2 kohta || 14 artiklan 1 kohta ja 15 artiklan 1 kohta

3 artiklan 3 kohta || 26 artikla, 27 artikla, 28 artikla, 29 artikla

4 artiklan 1 kohta || 6 artikla

4 artiklan 2 kohta || 6 artikla

4 artiklan 3 kohta || 25 artikla

4 artiklan 4 kohta || 5 artiklan 1 kohta

5 artiklan 1 kohta || 22 artiklan 1 kohta

5 artiklan 2 kohta || 22 artiklan 3 kohta

5 artiklan 3 kohta || -

5 artiklan 4 kohta || -

5 artiklan 5 kohta || 23 artikla

5 artiklan 6 kohta || -

5 artiklan 7 kohta || 25 artikla

6 artiklan 1 kohta || 11 artiklan 1 kohta

6 artiklan 2 kohta || 11 artiklan 3 kohta

7 artiklan 1 kohta || -

7 artiklan 2 kohta || 12 artiklan 1 kohta ja 12 artiklan 2 kohta

7 artiklan 3 kohta || -

8 artiklan 1 kohta || 24 artikla

8 artiklan 2 kohta || 7 artiklan 3 kohta

8 artiklan 3 kohta || -

9 artiklan 1 kohta || 30 artikla

9 artiklan 2 kohta || -

9 artiklan 3 kohta || -

10 artikla ||

11 artikla || 32 artikla

12 artikla || 33 artikla

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Euroopan parlamentin ja neuvoston järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja raportoimiseksi sekä muiden ilmastonmuutosta koskevien tietojen raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[23]

YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOTOIMET [07]

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[24].

¨ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

x Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Tämä ehdotus sisältyy älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun Eurooppa 2020 ‑strategiaan. Se auttaa suoraan saavuttamaan yhden Eurooppa 2020 -strategian viidestä yleistavoitteesta: 20 prosentin päästövähennystavoitteen saavuttamisen vuonna 2020.

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite:

Ilmastotoimiin liittyvän EU:n politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano (toimintoperusteisen budjetoinnin koodi 07 12)

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

07 12 01 (Ilmastotoimiin liittyvän EU:n politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano)

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Nykyisiä seurantajärjestelmiä on tarpeen muuttaa, jotta voidaan panna täytäntöön tietyt ilmastonmuutospolitiikat ja saada aikaan hyötyjä kaikille kansalaisille ja yrityksille, erityisesti parantaa ilman laatua, turvata energiansaanti sekä edistää vihreän talouden kasvua ja innovaatiota. Tällä ehdotuksella voidaan myös lisätä EU:n kansainvälistä uskottavuutta, koska sen avulla saadaan korkealaatuista tietoa toimista, joita on toteutettu ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Näiden tietojen kokoamisen kautta tällä ehdotuksella varmistetaan myös, että EU on paremmin valmistautunut kohtaamaan tulevat ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet.

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Seuraavat indikaattorit vastaavat ehdotuksen yleisiä, erityisiä ja toiminnallisia tavoitteita:

- EU:n tasolla tai UNFCCC:n puitteissa havaittujen sellaisten tapausten määrä, joissa sääntöjä ei ole noudatettu;

- komissiolle ja/tai UNFCCC:lle ajoissa toimitettujen raporttien määrä;

- EU-tason raporttien ja jäsenvaltioiden toimittamien raporttien yhdenmukaisuus EU:n ja UNFCCC:n tarkistusten perusteella;

- jäsenvaltioiden seurantajärjestelmäpäätöksen sekä muiden raportointia koskevien välineiden mukaisesti raportoimien päästötietojen yhdenmukaisuus EU:n ja UNFCCC:n tarkistusten perusteella;

- komissiolle ja UNFCCC:n puitteissa toimitettujen jäsenvaltioiden raporttien kattavuus verrattuna nykyisiin vaatimuksiin;

- se, miten jäsenvaltiot käyttävät yhteisiä raportointimenetelmiä ja -malleja raportoidessaan taloudellisesta ja teknisestä tuesta;

- se, miten jäsenvaltiot käyttävät kotimaisia ja kansainvälisiä menetelmiä ja raportointia koskevia ohjeita;

- komissiolle ja UNFCCC:lle toimitettujen jäsenvaltioiden raporttien kattavuus verrattuna nykyisiin vaatimuksiin;

- se, miten jäsenvaltiot käyttävät yhteisiä raportointikäytäntöjä ja -malleja kehitysarvioita, politiikkoja, toimenpiteitä ja tosiasiallisia päästöjä varten;

- tietojen saatavuus sekä uusien tietovirtojen luominen alueilla, joita ehdotus koskee.

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Tämän ehdotuksen lyhyen aikavälin tavoitteena on edistää merkittävästi EU:n päästövähennystavoitteen saavuttamista vuonna 2020 sekä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamista. Ehdotuksella on myös pitkän aikavälin tavoite eli vähentää päästöjä EU:ssa myös vuoden 2020 jälkeen.

Lyhyellä aikavälillä komission on käynnistettävä hankintamenettelyt ehdotuksen täytäntöönpanossa tarvittavan teknisen tuen hankkimiseksi, erityisesti ehdotuksen 20 artiklassa tarkoitettua inventaarion asiantuntijatarkistusta varten.

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

Jotkin tähän ehdotukseen sisältyvät säännökset on pantava täytäntöön EU:n tasolla, koska sitä edellytetään EU:n lainsäädännössä, erityisesti päätöksessä N:o 406/2009/EY ja tarkistetussa direktiivissä 2003/87/EY.

Koska kattavat ilmastositoumukset tehdään EU:n tasolla, on tehokkaampaa laatia myös tarvittavat raportointivälineet EU:n tasolla. Lisäksi jotta voidaan ratkaista tunnistetut ongelmat, jotka liittyvät esimerkiksi EU:n ja jäsenvaltioiden UNFCCC:lle toimittamien raporttien yhdenmukaisuuteen ja oikea-aikaisuuteen, on koordinoitava tiedot ja menetelmät kaikissa 27 jäsenvaltioissa, mikä voidaan toteuttaa tehokkaammin EU:n tasolla.

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

Ehdotuksessa otetaan huomioon päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanosta saadut kokemukset sekä sidosryhmiltä saatu palaute. Ehdotuksella pyritään käsittelemään tunnistettuja heikkouksia ja ongelmia sekä mahdollisuuksien mukaan yksinkertaistamaan raportointivaatimuksia. Erityisesti seurantajärjestelmäpäätöksen täytäntöönpanosta saatu kokemus on osoittanut, ettei tietyistä raportointivaatimuksista ole saatu odotettuja tuloksia (esim. vaaditut indikaattorit) tai ettei tietoja ole käytetty odotetulla tavalla. Näitä vaatimuksia on sen vuoksi muutettu sen varmistamiseksi, että raportointi on järkevää ja tarkoituksenmukaista. Uudet vaatimukset linjataan nykyisten raportointivirtojen ja tietotarpeiden kanssa.

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Tämä ehdotus liittyy läheisesti Eurooppa 2020 -strategiaan ja Eurooppa 2020 -lippulaiva-aloitteeseen, joka koskee resurssitehokasta Eurooppaa. Ehdotus on EU:n ilmasto-, energia- ja sosiaalipolitiikkojen mukainen ja täydentää niitä.

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

– ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

– ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

x Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

– Täytäntöönpano alkaa lainsäädäntöprosessin edistymisestä riippuen todennäköisesti vuonna 2013.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[25]

x komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– ¨  yhteisöjen perustamille elimille[26]

– ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Jäsenvaltiot ovat suurelta osin vastuussa tämän ehdotuksen täytäntöönpanosta. Komissio tarjoaa ohjausta jäsenvaltioille ja arvioi niiden toimittamat raportit. Se tarkistaa ja kokoaa osan näihin raportteihin sisältyvistä tiedoista.

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Se, miten tämän ehdotuksen mukaan edellytetyt raportit vastaavat kotimaisia ja kansainvälisiä vaatimuksia, osoittaa sen, saavuttaako ehdotus tavoitteensa.

Ehdotuksen mukaan laaditut raportit arvioidaan edelleen EU:n ja/tai kansainvälisellä tasolla vuosittain, joka toinen vuosi ja joka neljäs vuosi. Tosiasiallisten päästöjen arviointi on edelleen kattavaa, ja sen suorittavat asiantuntijat sekä EU:n että kansainvälisellä tasolla. Arvioinnin tavoitteena on auttaa parantamaan raportointia ja arvioida tavoitteiden ja velvoitteiden noudattamista. Ehdotuksen mukaan kaikkien muiden ilmastotietojen arviointi suoritetaan myös vuosittain EU:n tasolla siten, että painotetaan tietojen täydellisyyttä ja ohjeiden noudattamista. Kansainvälisellä tasolla vastaava arviointi tehdään joka toinen ja/tai neljäs vuosi. Tämänkin arvioinnin suorittavat asiantuntijat, ja tavoitteena on arvioida sääntöjen noudattamista sekä tunnistaa alueita, joilla on parantamisen varaa.

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

Koska ehdotus on asetus, sitä ei tarvitse saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvät riskit ovat rajalliset, koska ehdotetulla järjestelmällä jatketaan ja parannetaan nykyistä järjestelmää.

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

Riskien hallitsemiseksi toteutetut toimenpiteet ovat samoja kuin tähän saakka: jäsenvaltioiden kanssa käytävä keskustelu ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö, erityisesti ilmastonmuutoskomitean ja sen työryhmien kanssa, komiteamenettelyn käyttö ja Euroopan ympäristökeskukselta saatava tekninen apu.

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Kun otetaan huomioon kyseessä olevat määrät ja hankintojen tyypit, aloitteeseen ei liity erityisiä petosriskejä. Komissio hallinnoi ja valvoo työtä käyttäen kaikkia tavanomaisia välineitään, esimerkiksi ilmastotoimien pääosaston vuosittaista hallintosuunnitelmaa.

Erityisen tärkeitä ovat sisäisen valvonnan standardit N:o 2, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 15 ja 16. Lisäksi sovelletaan kaikilta osin neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 (varainhoitoasetuksessa) vahvistettuja periaatteita ja sen soveltamissääntöjä.

Hankintamenettelyjä säännellään ilmastotoimien pääosaston varainhoitoprosessilla: Kyseessä on osittain hajautettu prosessi, jossa rahoituksen myöntäjä ja tarkistaja on hierarkkisesti riippumaton edelleenvaltuutetusta tulojen ja menojen hyväksyjästä.

Sisäisen valvonnan komitea (ENVAC) tutkii myös alihankkijan valintaprosessin ja varmistaa, että tulojen ja menojen hyväksyjien hyväksymät menettelyt vastaavat varainhoitoasetuksen säännöksiä ja soveltamissääntöjä käyttäen julkisten hankintasopimusten satunnaisotannan ja riskiperusteisen otannan yhdistelmää.

Näiden toimenpiteiden lisäksi delegoiduissa säädöksissä annetaan tekniset ohjeet, jotka koskevat 20 artiklassa tarkoitettuja asiantuntijatarkistuksia. Ohjeilla varmistetaan, että asiantuntijatarkistuksia suorittavat henkilöt ovat riippumattomia ja heillä on asianmukainen pätevyys.

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha-laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………...……….] || JM/EI-JM ([27]) || EFTA-mailta[28] || ehdokas-mailta[29] || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

2 || 07 12 01 [Ilmastotoimiin liittyvän EU:n politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano] || JM || EI || EI || EI || EI

5 || 07.01.02.11 [Muut hallintomenot] || ei-JM || EI || EI || EI || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat - EI

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moniv. rahoitus-kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha-laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………...……….] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas-mailta || kolman-silta mailta || varainhoitoasetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

|| [XX.YY.YY.YY] || || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

EHDOTUS PANNAAN TÄYTÄNTÖÖN KÄYTTÄEN NYKYISTÄ TALOUSARVIOTA EIKÄ SE VAIKUTA MONIVUOTISEEN RAHOITUSKEHYKSEEN.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || [Otsake 2]

PO: Ilmastotoimien pääosasto (CLIMA) || || || vuosi N[30] || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero 07.12.01 || Sitoumukset || (1) || 0,2540 || 1,6310 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 10,04

Maksut || (2) || 0,2540 || 1,256 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 9,665

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat [31] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || || ||

CLIMA-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 0,2540 || 1,6310 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 10,04

Maksut || =2+2a +3 || 0,2540 || 1,256 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 1,631 || 9,665

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 0 .2540 || 1. 6310 || 1. 631 || 1. 631 || 1. 631 || 1. 631 || 1 .631 || 10.04

Maksut || (5) || 0.2540 || 1.256 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 9.665

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <2> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 0.2540 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 10.04

Maksut || =5+ 6 || 0.2540 || 1.256 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 9.665

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 0.2540 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 10,04

Maksut || (5) || 0.2540 || 1.256 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 9,665

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1-4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || 0.2540 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 10,04

Maksut || =5+ 6 || 0.2540 || 1.256 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 1.631 || 9,665

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 ||  ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

PO: Ilmastotoimien pääosasto (CLIMA) ||

Ÿ Henkilöresurssit || 0,254 || 0,508 || 0,508 || 0,508 || 0,508 || 0,508 || 0,508 || 3,302

Ÿ Muut hallintomenot || 0,275 || 0,275 || 0,275 || 0,275 || 0,275 || 0,275 || 0,275 || 1,925

PO: <CLIMA>YHTEENSÄ || Määrärahat || 0,529 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 5,227

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 0,529 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 5,227

Milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi N[32] || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 0,783 || 2,414 || 2,414 || 2,414 || 2,414 || 2,414 || 2,414 || 15,267

Maksut || 0,783 || 2,039 || 2,414 || 2,414 || 2,414 || 2,414 || 2,414 || 14,892

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä uusia toimintamäärärahoja (aloite sisältyy nykyiseen rahoituskehykseen).

– x Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[33] || Keski-määr. kustan-nukset . || Numero Lukumäärä || Kus-tan-nus || Numero Lukumäärä || Kus-tan-nus || Numero Lukumäärä || Kus-tan-nus || Numero Lukumäärä || Kus-tan-nus || Numero Lukumäärä || Kus-tan-nus || Numero Lukumäärä || Kus-tan-nus || Numero Lukumäärä || Kus-tan-nus || Lukumäärä yhteensä || Yhteensä .

ERITYISTAVOITE Ilmastotoimiin liittyvän EU:n politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpano (toimintoperusteisen budjetoinnin koodi 07 12)

- tuotos || Tekni-nen apu || 0,717 || 2 || 0,254 || 2 || 1,631 || 2 || 1,631 || 2 || 1,631 || 2 || 1,631 || 2 || 1,631 || 2 || 1,631 || 14 || 10,04

Välisumma erityistavoite || 1 || 0,254 || 1 || 1,631 || 1 || 1,631 || 1 || 1,631 || 1 || 1,631 || 1 || 1,631 || 1 || 1,631 || 7 || 10,04

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || 1 || 0,254 || 1 || 1,631 || 1 || 1,631 || 1 || 1,631 || 1 || 1,631 || 1 || 1,631 || 1 || 1,631 || 7 || 10,04

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti: (aloite sisältyy nykyiseen rahoituskehykseen)

Hallintomäärärahojen tarve katetaan tämän toimen hallinnointiin jo myönnetyistä ja/tai pääosaston sisällä uudelleen kohdennetuista määrärahoista, joita täydennetään tapauksen mukaan muilla mahdollisilla osuuksilla, joita hallinnoivalle pääosastolle voidaan myöntää vuosittaisessa jakomenettelyssä talousarviorajoitukset huomioon ottaen.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi N[34] || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YH-TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0,254[35] || 0,508 || 0,508 || 0,508 || 0,508 || 0,508 || 0,508 || 3,302

Muut hallintomenot || 0,275[36] || 0,275 || 0,275 || 0,275 || 0,275 || 0,275 || 0,275 || 1, ,925

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 0, 529 || 0 ,783 || 0 ,783 || 0 ,783 || 0, 783 || 0 ,783 || 0 ,783 || 5, 227

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[37] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 0,529 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 0,783 || 5,227

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

– ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

– x Ehdotus/aloite edellyttää jo osoitettuja henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| || vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt) ||

|| 07 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 254000[38] || 508000 || 508000 || 508000 || 508000 || 508000 || 508000

|| XX 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || || || || || || ||

|| XX 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| 10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || || || || || || ||

|| Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) [39] ||

|| XX 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| XX 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || || || || || || ||

|| XX 01 04 yy[40] || - päätoimipaikassa[41] || || || || || || ||

|| - EU:n ulkop. edustustoissa || || || || || || ||

|| XX 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| 10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || || || || || || ||

|| Muu budjettikohta (mikä?) || || || || || || ||

|| YHTEENSÄ || 254000 || 508000 || 508000 || 508000 || 508000 || 508000 || 508000

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || Toteuttaa toimia komission vaatimusten panemiseksi täytäntöön (esim. tarkistaa jäsenvaltioiden raportteja, suorittaa analyysejä, seurata täytäntöönpanoa)

Ulkopuolinen henkilöstö ||

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

– x Ehdotus/aloite on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

….

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[42].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

……..

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– x Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

– x Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

¨         vaikutukset omiin varoihin

¨         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito-vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[43]

vuosi n || vuosi n + 1 || vuosi n + 2 || vuosi n + 3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

Momentti …………. || || || || || || || ||

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa:

….

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä

….

[1]               EUVL L 49, 19.2.2004, s. 1.

[2]               EYVL L 33, 7.2.1994, s. 11.

[3]               EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1.

[4]               EUVL L 55, 1.3.2005, s. 57.

[5]               http://ec.europa.eu/clima/consultations/0008/index_en.htm

[6]               EUVL C , , s. .                                                                                                        

[7]               EUVL C , , s. .

[8]               EUVL L 49, 19.2.2004, p.1.

[9]               EYVL L 33, 7.2.1994, p.13.

[10]             EYVL L 130, 15.5.2002, p.4.

[11]             EUVL L 140, 5.6.2009, s.136.

[12]             EUVL L 140, 5.6.2009, s.63.

[13]             EYVL L 297, 31.10.1988, s.21.

[14]             EYVL L 275, 25.10.2003, s. 32.

[15]             EYVL L 33, 4.2.2006, s. 1.

[16]             EYVL L 309, 27.11.2001, s. 22.

[17]             EUVL L 161, 14.6.2006, s. 1.

[18]             EUVL L 304, 04.11.2008, s. 1.

[19]             KOM(2009) 147 lopullinen.

[20]             EUVL L 8, 13.1.2009, s. 3.

[21]             EYVL L 130, 15.5.2002, s. 1.

[22]             EUVL L 55, 28.2.2011, s.13.

[23]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[24]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[25]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[26]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[27]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[28]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[29]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[30]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. Tällä hetkellä paras ennuste: N = 2013.

[31]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[32]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[33]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[34]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[35]             Kukin vuosittainen määrä tällä rivillä sisältää 0,127 miljoonaa euroa, joka vastaa (tällä ehdotuksella kumotun) päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanemiseksi työskentelevää henkilökuntaa.

[36]             Kukin vuosittainen määrä tällä rivillä vastaa nykyisiä kustannuksia, jotka liittyvät (tällä ehdotuksella kumotun) päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanoon.

[37]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[38]             Kukin vuosittainen määrä tällä rivillä sisältää 0,127 miljoonaa euroa, joka vastaa (tällä ehdotuksella kumotun) päätöksen N:o 280/2004/EY täytäntöönpanemiseksi työskentelevää henkilökuntaa.

[39]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat. .

[40]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[41]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[42]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[43]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.