[pic] | EUROOPAN KOMISSIO | Bryssel 3.3.2010 KOM(2010) 72 lopullinen 2010/0048 (APP) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS, vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, jäljempänä ’perussopimus’ määrätään, että monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan neuvoston asetuksella ja että neuvosto tekee kyseistä asetusta hyväksyessään ratkaisunsa yksimielisesti. Rahoituskehyksessä vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät maksusitoumusmäärärahoille menoluokittain ja vuotuinen enimmäismäärä maksumäärärahoille ja siinä määrätään kaikista muistakin toimenpiteistä, jotka ovat hyödyksi vuotuisen talousarviomenettelyn moitteettomalle toteuttamiselle (312 artikla) . Monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymiseen sekä toimielinten yhteistyötä ja budjettikuria koskevien määräysten antamiseen perustuva toimintatapa otettiin käyttöön yli 20 vuotta sitten, kun ensimmäinen rahoituskehys vahvistettiin toimielinten sopimuksella[1]. Tällä käytännöllä on ratkaisevasti helpotettu ja selkiytetty vuotuista talousarviomenettelyä ja toimielinten yhteistyötä, minkä ansiosta myös budjettikuri on parantunut. Perussopimuksessa tunnustetaan näin se, että rahoituskehys muodostaa Euroopan unionin budjettisuunnittelun perustan, ja siinä otetaan nyt tämä toimiva käytäntö osaksi Euroopan unionin oikeutta. Toimielimet sopivat nykyisestä vuodet 2007–2013 kattavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä toukokuussa 2006. Kyseinen kehys on vahvistettu talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyllä toimielinten sopimuksella[2], jäljempänä ’nykyinen toimielinten sopimus’. Nykyisen toimielinten sopimuksen asianomaiset määräykset on tarpeen sisällyttää monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annettavaan neuvoston asetukseen, jäljempänä ’rahoituskehysasetus’. Näin on tarkoitus varmistaa, että nykyisen toimielinten sopimuksen määräykset vastaavat perussopimuksessa asetettuja vaatimuksia. Tässä yhteydessä on kuitenkin otettava huomioon, että toimielinten sopimus muutetaan asetukseksi. Kaikkia nykyiseen toimielinten sopimukseen sisältyviä määräyksiä ei kuitenkaan ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista ottaa rahoituskehysasetukseen. Nykyinen toimielinten sopimus sisältää määräyksiä, jotka koskevat rahoituskehystä, rahoituskehyksen ulkopuolisia rahoitusvälineitä, talousarvion laatimista, toimielinten yhteistyötä sekä moitteetonta varainhoitoa. Osa nykyisen toimielinten sopimuksen määräyksistä vanhentui Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä. Suuri osa sopimuksen muista voimaan jäävistä määräyksistä otetaan rahoituskehysasetukseen ja osa varainhoitoasetukseen. Uusi toimielinten sopimus on kuitenkin tarpeen sellaisia määräyksiä varten, joita ei voida ottaa kumpaankaan edellä mainituista asetuksista. Tämä tarve perustuu perussopimukseen, jossa tunnustetaan toimielinten välisen hyvän yhteistyön merkitys ja jossa määrätään 295 artiklassa, että ”Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio neuvottelevat keskenään ja sopivat yhteisellä sopimuksella yhteistyössään sovellettavista menettelytavoista . Tätä varten ne voivat perussopimuksia noudattaen tehdä toimielinten välisiä sopimuksia, jotka voivat olla velvoittavia.” Tällä määräyksellä vahvistetaan suositeltavaksi käytäntö, jonka mukaan määräykset toimielinten välisestä yhteistyöstä annetaan toimielinten sopimuksessa. EU:n talousarviota koskevaa säännösten ja määräysten kokonaisuutta täydennetään varainhoitoasetuksella. Perussopimuksen mukaan varainhoitoasetuksessa ” vahvistetaan varsinkin talousarvion laatimista ja toteuttamista … koskevat yksityiskohtaiset säännöt ”. Määräyksen sanamuoto on sama kuin Nizzan sopimuksessa. Vain sääntöjen hyväksymismenettely on muuttunut yhteispäätösmenettelystä tavalliseksi lainsäätämisjärjestykseksi. Kun otetaan huomioon kaikki perussopimukseen sisältyvät asiaa koskevat määräykset ja vaatimukset, nykyisen toimielinten sopimuksen määräysten saattaminen osaksi sen tilalle tulevia säädöksiä perustuu seuraaviin periaatteisiin: 1. Monet nykyiset määräykset vanhentuivat Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä: - Tällaisiin vanhentuneisiin määräyksiin kuuluvat määräykset, jotka koskevat pakollisten ja ei-pakollisten menojen erottamista toisistaan sekä suurinta sallittua korotusta, ja määräykset, jotka koskevat menojen luokittelua (ja jotka sisältyvät nykyisen toimielinten sopimuksen liitteeseen III). - Toimielinten budjettiyhteistyöhön liittyvistä määräyksistä tulee suurelta osin vanhentuneita, koska Lissabonin sopimuksella muutetaan talousarviomenettelyä (ei enää toista käsittelyä, 21 päivää kestävä sovittelu sovittelukomiteassa, komission mahdollisuus muuttaa talousarvioesitystä aina sovittelukomitean koolle kutsumiseen asti jne.). 2. Rahoituskehystä suoraan koskevat määräykset otetaan rahoituskehysasetukseen . Näitä ovat kaikki sellaiset määräykset, jotka koskevat rahoituskehyksen vuotuista mukauttamista, sen tarkistamista, sen mukauttamista laajentumisen edellyttämällä tavalla, rahoituskehyksen voimassaoloa ja sen puuttumisen seurauksia. Rahoituskehysasetukseen sisällytetään myös liitteen I määräykset, jotka koskevat kunkin rahoituskehykseen sisältyvän otsakkeen vuotuisia enimmäismääriä. 3. Eräät voimaan jäävistä määräyksistä otetaan rahoituskehysasetuksen tai uuden toimielinten sopimuksen sijasta varainhoitoasetukseen tai sen soveltamissääntöihin (esimerkiksi rahoitusselvityksiä koskevat määräykset sisällytetään varainhoitoasetukseen). 4. Loput määräyksistä, jotka koskevat lähinnä perussopimuksen vaatimusten mukaiseksi muutettua toimielinten yhteistyötä, otetaan uuteen toimielinten sopimukseen . Näin varmistetaan tasapaino kahden budjettivallan käyttäjän välillä sekä uuden talousarviomenettelyn käyttöön ottamiseksi tarvittava riittävä joustavuus siten, että samalla täytetään perussopimuksen vaatimukset. Luonnos rahoituskehysasetukseksi ja budjettiyhteistyötä koskeva toimielinten sopimus, jäljempänä ’uusi toimielinten sopimus’, esitetään kyseisten asiakirjojen keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi yhdessä. Ne täydentävät toisiaan, ja niistä olisi neuvoteltava ja sovittava yhtenä kokonaisuutena. Näissä perusteluissa käsitellään molempia ehdotuksia ja selitetään, miten nykyisen toimielinten sopimuksen määräykset on saatettu osaksi näitä kahta uutta ehdotusta. Kokonaiskuvan saamiseksi tässä tarkastellaan lisäksi niitä nykyisen toimielinten sopimuksen määräyksiä, jotka on tarkoitus sisällyttää varainhoitoasetukseen. 2. EHDOTUKSEN OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT 2.1. Monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus 1 artikla Asetuksen 1 artiklaan on otettu nykyisen toimielinten sopimuksen 9 kohdan ensimmäisen virke sellaisenaan. Artiklassa viitataan liitteeseen, joka sisältää varsinaisen rahoituskehyksen. Itse rahoituskehys on säilynyt muuttumattomana, ja se vastaa Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toisen vaiheen toteuttamista varten tarkistettua rahoituskehystä, jonka neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät 17. joulukuuta 2009[3]. Johdanto-osan toisessa kappaleessa todetaan selkeästi, että asetukseen on sisällytetty nykyisessä toimielinten sopimuksessa vahvistettu monivuotinen rahoituskehys. Nykyisen toimielinten sopimuksen 9 kohdan toisesta virkkeestä (”Se [rahoituskehys] muodostaa viitekehyksen toimielinten väliselle talousarviota koskevalle kurinalaisuudelle.” ) ja 10 kohdasta tulee vanhentuneita, koska perussopimuksessa määrätään rahoituskehyksen tarkoituksesta. Nykyisen toimielinten sopimuksen 11 kohdan määräykset otetaan asetuksen johdanto-osan 3, 5 ja 6 kappaleeseen. 2 artikla Asetuksen 2 artiklan ensimmäiseen kohtaan on otettu nykyisen toimielinten sopimuksen 12 kohdan teksti sellaisenaan. Kyseisessä kohdassa määritetään vuotuiset enimmäismäärät ja velvoitetaan toimielimet noudattamaan niitä vuotuisessa talousarviomenettelyssä perussopimuksen määräysten mukaisesti. Nykyisen toimielinten sopimuksen 12 kohdan toisen virkkeen ensimmäinen osa on jätetty pois vanhentuneena. Asetukseen ei ole tarpeen ottaa erityissääntöjä siltä varalta, että asetusta muutetaan. Toimielinten on noudatettava kulloinkin voimassa olevia enimmäismääriä. Kyseisen artiklan toisessa kohdassa säädetään mahdollisuudesta ylittää tarvittaessa enimmäismäärät silloin, kun käyttöön otetaan rahoituskehykseen sisältymättömien rahoitusvälineiden varoja. Hätäapuvarausta, solidaarisuusrahastoa, joustovälinettä ja Euroopan globalisaatiorahastoa koskevat määräykset sisältyvät nykyisen toimielinten sopimuksen 25–28 kohtaan. Näitä rahoitusvälineitä ei ole otettu rahoituskehykseen. Niillä varmistetaan, että rahoituskehyksen enimmäismäärät voidaan tarvittaessa ylittää erityisolosuhteissa tarvittavan rahoituksen käyttöön ottamiseksi. Ne lisäävät rahoituskehyksen joustavuutta, ja budjettivallan käyttäjät päättävät yhdessä niiden varojen käyttöön ottamisesta. Jotta näiden rahoitusvälineiden käyttöön liittyvä nykyinen joustavuus ja toimielinten päätösvalta voitaisiin säilyttää ennallaan, kyseisiä rahoitusvälineitä koskevat säännökset otetaan uuteen toimielinten sopimukseen. Näin varmistetaan, että nykyinen käytäntö säilyy mahdollisimman suurelta osin ennallaan. 3 artikla Tähän artiklaan on otettu nykyisen toimielinten sopimuksen 15 kohdan teksti sellaisenaan lukuun ottamatta viittausta nykyisen toimielinten sopimuksen 3 kohtaan sisältyviin äänestyssääntöihin. Omia varoja koskevaa enimmäismäärää on noudatettava jokaisena vuonna. Jos maksumäärärahoille vahvistetut enimmäismäärät aiheuttavat sen, että omien varojen tarve ylittää näille varoille vahvistetun enimmäismäärän, rahoituskehyksen enimmäismääriä on mukautettava. Artiklaan on lisätty viittaus päätökseen 2007/436/EY, Euratom, jossa säädetään omien varojen ja maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääristä. 4 artikla Asetuksen 4 artiklaan on otettu nykyisen toimielinten sopimuksen 16 kohdan teksti sellaisenaan. Tässä artiklassa säädetään rahoituskehykseen vuosittain tehtäviin teknisiin mukautuksiin sovellettavista säännöistä. Ilmaisu ”budjettivallan käyttäjät” on korvattu ilmaisulla ”Euroopan parlamentti ja neuvosto” kaikkialla tekstissä. 5 artikla Asetuksen 5 artiklaan on otettu nykyisen toimielinten sopimuksen 17 kohdan teksti. Sanamuotoa on muutettu hieman siten, että viittaus nykyiseen toimielinten sopimukseen on korvattu viittauksella ajanjaksoon, jonka ajaksi koheesiopolitiikan määrärahoista on sovittu. Koheesiopolitiikan määrärahoja mukautetaan huhtikuussa 2010 esitettävän, vuotta 2011 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä. 6 artikla Tässä artiklassa annetaan säännöt, joita sovelletaan täytäntöönpanoon liittyviin mukautuksiin. Artiklan teksti vastaa nykyisen toimielinten sopimuksen 18 kohdan tekstiä lukuun ottamatta viittausta nykyisen toimielinten sopimuksen 3 kohtaan sisältyviin äänestyssääntöihin. 7 artikla Tässä artiklassa annetaan säännöt, joita sovelletaan julkisen talouden liialliseen alijäämään liittyviin mukautuksiin. Artiklaan on otettu nykyisen toimielinten sopimuksen 20 kohdan teksti sellaisenaan. 8 artikla Tämän artiklan sanamuoto vastaa nykyisen toimielinten sopimuksen 21–23 kohtaa. Rahoituskehyksen tarkistukset hyväksytään samoja sääntöjä noudattaen kuin itse asetus. Nykyinen rahoituskehys tarjoaa joustavuutta silloin, kun kyse on tarkistuksista, jotka ovat alle 0,03 prosenttia BKTL:sta. Jotta tämä joustavuus voitaisiin säilyttää, 3 kohdassa säädetään, että rahoituskehystä voidaan tarvittaessa mukauttaa 0,03 prosentin enimmäismäärän puitteissa osana vuotuista talousarviomenettelyä. Tällä säännöksellä ei muuteta nykyistä käytäntöä, jonka mukaan kyseistä enimmäismäärää pienemmistä tarkistuksista päättävät Euroopan parlamentti ja neuvosto yhdessä siten, että neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä. 9 artikla Tässä artiklassa annetaan säännöt, joita sovelletaan perussopimukseen tehtyihin tarkistuksiin perustuviin mukautuksiin. Artiklaan on otettu nykyisen toimielinten sopimuksen 4 kohdan teksti sellaisenaan. 10 artikla Tässä artiklassa annetaan säännöt, joita sovelletaan laajentumisen edellyttämiin mukautuksiin. Artiklan teksti vastaa nykyisen toimielinten sopimuksen 29 kohdan tekstiä lukuun ottamatta viittausta nykyisen toimielinten sopimuksen 3 kohtaan sisältyviin äänestyssääntöihin. 11 artikla Perussopimuksen 312 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, että ”rahoituskehyksessä määrätään kaikista muistakin toimenpiteistä, jotka ovat hyödyksi vuotuisen talousarviomenettelyn moitteettomalle toteuttamiselle”. Asetuksen 11 artiklassa säädetään toimielinten budjettiyhteistyössä noudatettavista yleisperiaatteista. Perussopimuksen 295 artiklaan perustuvat yksityiskohtaiset määräykset talousarviomenettelyn aikana tehtävästä toimielinten välisestä yhteistyöstä on otettu uuteen toimielinten sopimukseen. Näin varmistetaan uuden talousarviomenettelyn käytännön soveltamisen edellyttämä joustavuus. 12 artikla Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) rahoitus on talousarviomenettelyssä erityisasemassa. Jotta nykyinen tasapaino voitaisiin säilyttää ja jotta voitaisiin varmistaa talousarviomenettelyn moitteeton toteuttaminen, perussäännöt (joiden mukaan talousarvion yhteen lukuun otetaan todellisia ennustettavissa olevia tarpeita vastaava kokonaismäärä eikä varausta tehdä) ja YUTP:n rahoittamista varten hyväksytty määrä (ilman tarkistuksia) otetaan rahoituskehysasetukseen. Sanamuoto vastaa nykyisen toimielinten sopimuksen 42 kohdan toisessa alakohdassa olevan tekstin osaa ja kyseisen kohdan viimeisen alakohdan ensimmäistä virkettä. Kaikki muut nykyisen toimielinten sopimuksen 42 ja 43 kohtaan sisältyvät määräykset otetaan uuden toimielinten sopimuksen 18 ja 19 kohtaan. Ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja vastaa YUTP:n rahoitusta koskevan ennakkoarvion laatimisesta talousarvioesitystä varten. Tekstiä on muutettu, jotta voitaisiin ottaa huomioon se, että nykyisen toimielinten sopimuksen määräysten mukaiset neuvoston tai neuvoston puheenjohtajan tehtävät siirtyvät ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle. 13 artikla Asetuksen 13 artiklan teksti vastaa nykyisen toimielinten sopimuksen 30 kohdan tekstiä. Kyseisessä artiklassa säädetään rahoituskehyksen voimassaolosta ja rahoituskehyksen puuttumisen seurauksista. Määräys, jonka mukaan komissio esittää uuden rahoituskehyksen ennen vuoden 2011 heinäkuuta, on säilytetty. Nykyisen toimielinten sopimuksen 30 kohdan toisen alakohdan sanamuotoa on hieman muutettu, jotta se olisi yhdenmukainen perussopimuksen 312 artiklan 4 kohdan sanamuodon kanssa. 14 artikla Rahoituskehysasetuksen viimeisessä artiklassa säädetään asetuksen voimaantulopäivästä. Uuden toimielinten sopimuksen on tarkoitus tulla voimaan samana päivänä. Sekä asetus että toimielinten sopimus kattavat jakson 2007–2013. Asetus kattaa näin kyseisestä ajanjaksosta myös vuodet ennen sen voimaantuloa, koska ehdotuksissa on kyse nykyisen toimielinten sopimuksen muuttamisesta uuden perussopimuksen vaatimuksia vastaavaksi. 2.2 Toimielinten budjettiyhteistyö Budjettiyhteistyötä koskevan toimielinten sopimuksen luonnokseen (jäljempänä ’uusi toimielinten sopimus’) on otettu kaikki sellaiset talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen (jäljempänä ’nykyinen toimielinten sopimus’) määräykset, jotka a) eivät liity suoraan itse rahoituskehykseen, koska tällaiset rahoituskehykseen liittyvät määräykset otetaan rahoituskehysasetukseen b) eivät ole vanhentuneet perustamissopimuksen voimaantulon myötä c) eivät ole määräyksiä, jotka on tarkoitus ottaa varainhoitoasetukseen. Perusperiaatteena on säilyttää tällä hetkellä voimassa olevat toimiviksi todetut säännöt mahdollisimman suurelta osin ennallaan sekä varmistaa, että talousarviomenettelyyn liittyvät toimielinten valtuudet ja vaikutusmahdollisuudet säilyvät tasapainoisella pohjalla. Johdanto – Uuden toimielinten sopimuksen 1–6 kohta Uuden toimielinten sopimuksen johdanto-osa vastaa sanamuodoltaan nykyisen toimielinten sopimuksen 1–8 kohtaa lukuun ottamatta 4 kohtaa, joka on otettu rahoituskehysasetukseen (11 artikla), ja 7 kohtaa, joka on vanhentunut. Sopimuksen 1 kohtaan on lisätty viittaus perussopimuksen 295 artiklaan, joka on toimielinten sopimuksen oikeusperusta. Sopimuksen 3 kohtaan on lisäksi otettu viittaukset rahoituskehysasetukseen ja varainhoitoasetukseen. Viittaus EY:n perustamissopimuksen 272 artiklan 9 kohtaan on poistettu vanhentuneena. Toimielinten sopimukseen sisältyvät päätöksentekomenettelyssä noudatettavat äänestyssäännöt on säilytetty ennallaan (neuvostossa määräenemmistö ja Euroopan parlamentissa jäsenten enemmistö ja kolme viidesosaa annetuista äänistä). Toimielinten sopimuksen kolmiosainen rakenne on säilytetty, ja se kuvataan 5 kohdassa. Sopimuksen I osa sisältää joitakin rahoituskehystä koskevia täydentäviä määräyksiä sekä määräykset rahoituskehyksen ulkopuolisista rahoitusvälineistä. Sopimuksen II osa ja siihen liittyvä liite sisältävät toimielinten välistä yhteistyötä koskevat määräykset, joihin on tehty uuden talousarviomenettelyn edellyttämät muutokset. Kyseinen osa sisältää lisäksi säännöt, jotka koskevat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäviin säädöksiin sisältyvien määrien huomioon ottamista, sekä määräykset, jotka koskevat YUTP:n rahoittamista ja kalastussopimuksia. Sopimuksen III osa sisältää kaikki sellaiset nykyisen toimielinten sopimuksen III osan määräykset, jotka jäävät voimaan. Kyseisen osan 6 kohdassa määrätään uuden toimielinten sopimuksen voimaantulopäivä, joka on sama kuin rahoituskehysasetuksen voimaantulopäivä. Uusi toimielinten sopimus korvaa voimaan tullessaan edellisen toimielinten sopimuksen. I osa – Rahoituskehykseen liittyvät ja rahoituskehykseen sisältymättömiä erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset A. Rahoituskehykseen liittyvät määräykset Uuden toimielinten sopimuksen 7 kohdan sanamuoto vastaa nykyisen toimielinten sopimuksen 11 kohdan viimeisen alakohdan sanamuotoa. Kyseisessä kohdassa määrätään tiedoista, jotka koskevat talousarvioon sisältymättömiä toimia (mm. Euroopan kehitysrahastoa) ja omien varojen eri ryhmien kehitystä. Koska tämä määräys ei liity suoraan rahoituskehykseen, sitä ei ole otettu rahoituskehysasetukseen. Näiden tietojen toimittamista jatketaan, mutta ehdotuksen mukaan niitä ei enää toimiteta rahoituskehyksen teknisen mukauttamisen yhteydessä vaan osana talousarvioesitystä seuraavia asiakirjoja, koska ne kuuluvat loogisesti tähän yhteyteen. Tietojen toimittamisajankohta säilyy käytännössä ennallaan (huhtikuun loppu / toukokuun alku). Uuden toimielinten sopimuksen 8 kohdassa määrätään enimmäismääriin nähden jäävistä liikkumavaroista. Rahoituskehysasetuksessa asetetaan kaikille otsakkeille enimmäismäärät, joita on noudatettava kaikissa vuotuisissa talousarviomenettelyissä, kuten perussopimuksessa määrätään. Lisäksi menettely, jolla varmistetaan mahdollisimman pitkälle se, että enimmäismääriin nähden jäävät liikkumavarat ovat riittäviä, olisi säilytettävä. Kyseinen menettely on osa toimielinten välistä talousarviomenettelyyn liittyvää vilpittömässä mielessä tehtävää yhteistyötä, joten se kuuluu toimielinten sopimukseen. Määräys on säilytetty muuttamattomana. Uuden toimielinten sopimuksen 9 kohtaan on otettu nykyisen toimielinten sopimuksen 19 kohdan teksti sellaisenaan. Kyseisessä kohdassa määrätään vuoden 2013 jälkeisiä maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden tarkistamisesta. Koska tämäkään määräys ei suoraan vaikuta nykyiseen rahoituskehykseen, se olisi otettava uuteen toimielinten sopimukseen. B. Rahoituskehykseen sisältymättömiä erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset Määräykset, jotka koskevat voimassa olevia rahoituskehykseen sisältymättömiä rahoitusvälineitä (hätäapuvaraus, solidaarisuusrahasto, joustoväline ja Euroopan globalisaatiorahasto), sisältyvät edelleen toimielinten sopimukseen. Rahoituskehysasetuksen 2 artiklassa säädetään kuitenkin mahdollisuudesta ottaa tarvittaessa käyttöön näiden rahoitusvälineiden varoja ylittämällä rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät. Määräykset, jotka koskevat edellä mainittujen rahoitusvälineiden tavoitteita, tarkoitusta ja määriä, otetaan muuttamattomina uuteen toimielinten sopimukseen, kuten myös määräykset, jotka koskevat kyseisten välineiden varojen käyttöönottoon liittyvää toimielinten päätösvaltaa ja joiden mukaan toimielimet päättävät yhdessä varojen käyttöönotosta 3 kohtaan sisältyviä äänestyssääntöjä noudattaen. Rahoituskehykseen sisältymättömiä rahoitusvälineitä koskevat määräykset erotetaan edellä ehdotetulla tavalla, jotta nykyinen käytäntö voitaisiin säilyttää. Eräistä kyseisten rahoitusvälineiden käyttöönottoa koskevista määräyksistä on kuitenkin nykyisen käytännön myötä tullut vanhentuneita. Nykyisessä toimielinten sopimuksessa edellytetään kolmikantamenettelyn aloittamista aina kun komissio esittää näiden rahoitusvälineiden varojen käyttöön ottamista. Budjettivallan käyttäjät pääsevät kuitenkin yleensä sopimukseen komission ehdotuksesta ilman, että virallista kolmikantamenettelyä tarvitsee aloittaa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että määräystä muutetaan nykyistä käytäntöä vastaavaksi. Määräys, jonka mukaan kolmikantamenettely on aloitettava aina kun tehdään ehdotus näiden rahoitusvälineiden varojen käyttöön ottamiseksi, korvataan määräyksellä, jonka mukaan kolmikantamenettely aloitetaan vain, jos yksimielisyyttä ei saavuteta. Joustovälinettä koskeviin määräyksiin ehdotetaan lisäksi muutosta, joka koskee välineen käyttöönotosta tehtävän ehdotuksen esittämistä. Nykyiseen toimielinten sopimukseen sisältyvää määräystä, jossa edellytetään ehdotuksen sisällyttämistä ”budjettivälineeseen” ja ehdotuksen liittämistä [alustavaan] talousarvioesitykseen (ks. nykyisen toimielinten sopimuksen 27 kohdan neljäs alakohta), ei enää tarvita, ja se saattaa jopa haitata menettelyä (esimerkiksi vastaisuudessa ehdotus voitaisiin esittää suoraan osana sovittelumenettelyä). Jos sanamuotoa yksinkertaistetaan, joustovälineen varojen käyttöönottoa koskeva ehdotus voitaisiin esittää sovittelukomiteassa, jonka tehtävänä on auttaa vuotuista talousarviota koskevan sovitteluratkaisun löytämisessä. Näin on jo käytännössä tehty. II osa – Talousarviomenettelyn aikana tehtävän toimielinten välisen yhteistyön parantaminen A. Toimielinten yhteistyömenettely Toimielinten yhteistyötä koskevia määräyksiä on muutettu merkittävästi, jotta ne saataisiin vastaamaan perussopimuksessa käyttöön otettua uutta talousarviomenettelyä. Näitä määräyksiä on nykyisen toimielinten sopimuksen varsinaisen sopimusosan ja liitteen II eri kohdissa. Tässä ehdotetaan, että kaikki toimielinten yhteistyötä koskevat määräykset otetaan yhteen liitteeseen. Uuteen liitteeseen on otettu ne nykyistä menettelyä koskevat määräykset, jotka säilyvät voimassa (eli nykyisen toimielinten sopimuksen 32 ja 33 kohta, joiden teksti on otettu uuden toimielinten sopimuksen 3–6 kohtaan), sekä uusia sääntöjä, joita tarvitaan uutta talousarviomenettelyä ja sovittelukomitean toimintaa varten. Yhteistyöperiaatteiden kuvaus sisältää myös käytännön aikataulun. Liite sisältää lisäksi lisätalousarvioita koskevat määräykset, joista kolme toimielintä sopivat marraskuussa 2009 antamassaan siirtymätoimenpiteitä koskevassa yhteisessä lausumassa. Tällä uudella liitteellä korvataan kyseisen lausuman ne osat, jotka koskevat käytännön aikataulua ja lisätalousarvioita. B. Lainsäätämisjärjestyksessä annettaviin säädöksiin sisältyvien rahoitussäännösten huomioon ottaminen Nykyisen toimielinten sopimuksen 37 ja 38 kohdan määräykset on otettu uuden toimielinten sopimuksen 15 ja 16 kohtaan sisältöä muuttamatta. Näitä määräyksiä on muutettu ainoastaan siten, että viittaus yhteispäätösmenettelyyn on korvattu viittauksella tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen ja viittaus EY:n perustamissopimukseen viittauksella Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen. C. Kalastussopimuksiin liittyvät menot Kalastussopimuksiin liittyviä menoja koskevia, nykyiseen toimielinten sopimukseen sisältyviä määräyksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että ne vastaavat uusia budjettisääntöjä. Sanamuotoon ehdotettavat muutokset koskevat vain sellaisia tekstin osia, jotka säilyvät voimassa ja joiden tarkoituksena on ainoastaan varmistaa, että yhteistyö säilyy hyvänä ja että toimielimet saavat tietoa kehityksestä. Uudet määräykset sisältyvät uuden toimielinten sopimuksen varsinaiseen sopimusosaan, ja ne korvaavat nykyisen toimielinten sopimuksen liitteen IV. D. Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rahoittaminen Kaikki nykyisen toimielinten sopimuksen 42 ja 43 kohdan määräykset (lukuun ottamatta niitä, jotka on otettu rahoituskehysasetuksen 12 artiklaan) sisällytetään uuteen toimielinten sopimukseen (18 ja 19 kohta). Viittaukset neuvoston puheenjohtajaan ja neuvostoon on korvattu viittauksilla ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaan edustajaan ja viittaukset neuvoston toiseen käsittelyyn viittauksilla sovittelukomiteaan. III osa – EU:n varojen moitteeton hoito Sopimuksen III osaan on otettu nykyisen toimielinten sopimuksen III osan teksti lukuun ottamatta 45 ja 47 kohtaa, jotka on poistettu vanhentuneina. Nykyisen toimielinten sopimuksen 44 kohdan määräykset otetaan varainhoitoasetukseen sekä rakenne- ja koheesiovaroista annettuihin perussäädöksiin. A. Rahoitussuunnitelma Rahoitussuunnittelua koskevat määräykset vastaavat nykyisen toimielinten sopimuksen 46 kohdan sanamuotoa. Niihin on tehty vain kaksi pientä muutosta: ilmausta ”alustava talousarvioesitys” on muutettu poistamalla ilmaus ”alustava” ja pilottihankkeiden ja valmistelutoimien enimmäismääriä koskeva viittaus liitteessä II olevaan D osaan on korvattu viittauksella varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 32 artiklaan. B. Virastot ja Eurooppa-koulut Tekstin alkuosa vastaa täysin nykyisen toimielinten sopimuksen 47 kohtaa. Ehdotuksessa esitetään kuitenkin, että kohtaan lisätään määräykset, joista kolme toimielintä sopivat 12. marraskuuta 2009 ja jotka koskevat kohdassa esitetyn menettelyn toteuttamista, jotta uusi toimielinten sopimus sisältäisi vain yhdet säännöt budjettiyhteistyöstä. C. Uudet rahoitusvälineet Uusia rahoitusvälineitä koskevat määräykset (nykyisen toimielinten sopimuksen 49 kohta) otetaan uuteen toimielinten sopimukseen lähes sellaisinaan. Ainona muutoksena on ilmauksen ”alustava” poistaminen ilmauksesta ”alustava talousarvioesitys”. 2.3 Varainhoitoasetus Osa nykyisen toimielinten sopimuksen määräyksistä sisältyy jo varainhoitoasetukseen tai sen soveltamissääntöihin, tai ne olisi tarkoituksenmukaista ottaa näihin säädöksiin. Tällaisia ovat seuraavassa luetellut nykyisen toimielinten sopimuksen määräykset: - Nykyisen toimielinten sopimuksen 14 kohta otetaan varainhoitoasetukseen (uusi 47 b artikla), koska kyseinen kohta koskee sekä talousarviota että monivuotista rahoituskehystä. Kohtaa ei oteta rahoituskehysasetukseen, koska SEUT-sopimuksen 310 artikla sisältää määräyksen, jossa edellytetään talousarviota koskevan kurinalaisuuden periaatteen noudattamista monivuotisen rahoituskehyksen osalta. Tämän vuoksi on tärkeää, että kyseisen periaatteen noudattamista edellytetään myös talousarvion osalta, kuten nykyisessä toimielinten sopimuksessa. - Rahoitusselvityksiä koskevia määräyksiä (39 kohta) käsitellään varainhoitoasetuksen 28 artiklassa ja varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 22 artiklassa. - Jälkimmäinen osa 40 kohdan tekstistä (”budjettivallan käyttäjät sitoutuvat noudattamaan rakennetoimille, maaseudun kehittämiselle Euroopan kalatalousrahastolle asiaa koskevissa perussäädöksissä säädettyjä maksusitoumusmäärärahoja”) otetaan varainhoitoasetukseen lisättävään uuteen 155 a artiklaan (toinen osa – erityissäännökset), joka koskee etenkin rakennetoimia, maaseudun kehittämistä ja Euroopan kalatalousrahastoa. - Nykyisen toimielinten sopimuksen liitteessä II olevaan D osaan sisältyviä määräyksiä valmistelutoimien ja pilottihankkeiden enimmäismääristä ei oteta uuteen toimielinten sopimukseen, koska ne sisältyvät jo varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 32 artiklaan. - SEUT-sopimuksen 317 artiklaan sisältyviä uusia määräyksiä talousarvion toteuttamiseen liittyvistä jäsenvaltioiden valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteista sekä nykyisen toimielinten sopimuksen 44 kohdan määräyksiä on analysoitava tarkemmin, joten niitä koskeva ehdotus esitetään varainhoitoasetuksen kolmivuotistarkistuksen yhteydessä. - Nykyisen toimielinten sopimuksen 45 kohta, jossa määrätään varainhoitoasetuksen tarkistamiseen sovellettavista säännöistä, on vanhentunut, koska varainhoitoasetuksen hyväksymisessä noudatettavista säännöistä määrätään perussopimuksessa. 2010/0048 (APP) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS, vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 312 artiklan, ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen[4], ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän[5], noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä, sekä katsoo seuraavaa: (1) Monivuotinen rahoituskehys ja siihen liittyvät määräykset on vuodesta 1988 vahvistettu toimielinten sopimuksissa. Vuosia 2007–2013 koskeva monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa[6]. Tämän käytännön mukaisesti perussopimuksen 312 artiklassa määrätään, että monivuotinen rahoituskehys vahvistetaan asetuksella. Sen vuoksi on tarpeen antaa asetus, johon otetaan 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen asianomaiset määräykset. (2) Tähän asetukseen on lisäksi tarpeen sisällyttää 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten sopimuksessa vahvistettu monivuotinen rahoituskehys. (3) Rahoituskehyksessä olisi vahvistettava maksusitoumusten ja maksujen enimmäismäärät. Näiden enimmäismäärien olisi oltava Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7 päivänä kesäkuuta 2007 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2007/436/EY, Euratom[7] maksusitoumusmäärärahoille ja omille varoille vahvistettujen enimmäismäärien mukaisia. Lisäksi kauden 2007–2013 kutakin vuotta sekä rahoituskehyksen kutakin otsaketta tai alaotsaketta varten olisi vahvistettava menojen määrä maksusitoumusmäärärahoina. Lisäksi olisi vahvistettava menojen vuotuiset kokonaismäärät sekä maksusitoumusmäärärahoina että maksumäärärahoina. (4) Erityiset rahoitusvälineet eli hätäapuvaraus, solidaarisuusrahasto, joustoväline ja Euroopan globalisaatiorahasto ovat tarpeen, jotta unioni voi reagoida tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai rahoittaa sellaisia tarkasti määriteltyjä menoja, joita ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen, yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa. Sen vuoksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta ottaa talousarvioon maksusitoumusmäärärahoja yli rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien silloin kun erityisten rahoitusvälineiden käyttäminen on tarpeen. (5) Rahoituskehys olisi vahvistettava vuoden 2004 hintoina. Lisäksi olisi annettava säännöt rahoituskehyksen teknisistä mukautuksista, jotka tehdään käypinä hintoina ilmaistujen enimmäismäärien ja jäljellä olevien liikkumavarojen uudelleen laskemiseksi. (6) Rahoituskehyksen ei tulisi kattaa niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[8] 18 artiklassa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla. (7) Otsakkeen 1 b (Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio) maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääristä ja maakohtaisten määrärahojen määrittämisessä käytettävistä menetelmistä sovittiin 15. ja 16. joulukuuta 2005 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Jäsenvaltiokohtaisten määrärahojen määrittämisessä käytetyt bruttokansantuotetta (jäljempänä ’BKT’) koskevat arviot perustuivat huhtikuussa 2005 julkaistuihin tilastoihin, kuten 15. ja 16. joulukuuta 2005 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmiin liitetyssä vuosien 2007–2013 rahoituskehystä koskevan, puheenjohtajavaltion lopullisen ehdotuksen 41 kohdassa todetaan. Kyseisen asiakirjan 42 kohdassa todetaan, että määriä on mukautettava vuonna 2010, jos BKT:n todellinen kumulatiivinen kasvu vuosina 2007–2009 on poikennut yli ± 5 prosenttia vuonna 2005 käytetystä arviosta. (8) Olisi annettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa rahoituskehystä on tarpeen mukauttaa. Mukautukset voivat liittyä talousarvion toteuttamiseen, julkisen talouden liialliseen alijäämään, perussopimuksen tarkistamiseen tai laajentumiseen. (9) On tarpeen säätää rahoituskehyksen tarkistamisesta ennakoimattomissa tilanteissa, joiden aiheuttamaa rahoitustarvetta ei voida kattaa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien puitteissa. Komission olisi tarkistusehdotuksessa tutkittava, voidaanko määrärahoja kohdentaa uudelleen otsakkeiden sisällä tai välillä ja voidaanko jonkin otsakkeen enimmäismäärän kasvattaminen kompensoida supistamalla jonkin toisen otsakkeen enimmäismäärää. Olisi huolehdittava siitä, että rahoituskehyksessä on ennakoimattomiin tilanteisiin reagoimiseksi tarvittavaa joustovaraa, varmistamalla, että rahoituskehystä voidaan talousarviomenettelyn aikana mukauttaa ennakoimattomiin menoihin varatun liikkumavaran rajoissa enintään 0,03 prosenttia unionin BKTL:sta. (10) On tarpeen antaa yleiset säännöt talousarviomenettelyssä tehtävästä toimielinten yhteistyöstä. (11) Jotta voitaisiin helpottaa talousarviomenettelyn moitteetonta toteuttamista, on tarpeen antaa perussäännöt yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menojen budjetointia varten ja vahvistaa rahoituskehyksen kattamaa ajanjaksoa vastaava kokonaismäärä. (12) Talousarviomenettelyssä tehtävää toimielinten yhteistyötä ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan menojen budjetointia koskevat yksityiskohtaiset määräykset sisältyvät Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä [...] 2010 budjettiyhteistyöstä tehtyyn toimielinten sopimukseen[9]. (13) Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen vuoden 2011 heinäkuuta, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. Tässä asetuksessa vahvistetun rahoituskehyksen soveltamista olisi jatkettava, jos uutta rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun rahoituskehyksen soveltamisen päättymistä, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Monivuotinen rahoituskehys Vuosia 2007–2013 koskeva monivuotinen rahoituskehys (jäljempänä ’rahoituskehys’) vahvistetaan liitteessä. 2 artiklaRahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien noudattaminen 1. Jokainen rahoituskehyksessä vahvistetuista absoluuttisista määristä on Euroopan unionin yleisen talousarvion menojen vuotuinen enimmäismäärä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio noudattavat rahoituskehyksessä vahvistettuja menojen vuotuisia enimmäismääriä jokaisessa talousarviomenettelyssä ja aina toteuttaessaan asianomaisen vuoden talousarviota. 2. Maksusitoumusmäärärahoja voidaan ottaa talousarvioon yli rahoituskehyksessä asianomaisille otsakkeille vahvistettujen enimmäismäärien silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön hätäapuvarauksen, solidaarisuusrahaston, joustovälineen tai Euroopan globalisaatiorahaston varoja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002 [10] , Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006 [11] ja [...] 2010 tehdyn toimielinten sopimuksen mukaisesti. 3 artikla Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen 1. Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus sekä kaikki muut mukautukset ja tarkistukset, ei yhdenkään rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää päätöksessä 2007/436/EY, Euratom vahvistetun omien varojen enimmäismäärän. 2. Rahoituskehyksessä vahvistettuja enimmäismääriä supistetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että päätöksessä 2007/436/EY, Euratom säädettyä omien varojen enimmäismäärää noudatetaan. 4 artikla Tekniset mukautukset 1. Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä seuraavat tekniset mukautukset rahoituskehykseen: a) se arvioi uudelleen enimmäismäärät sekä maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen kokonaismäärät vuoden n + 1 hintoihin; b) se laskee päätöksessä 2007/436/EY, Euratom vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran. 2. Komissio tekee 1 kohdassa tarkoitetut tekniset mukautukset 2 prosentin kiinteän vuosittaisen deflaattorin perusteella. 3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten mukautusten tulokset ja niiden perustana olevat talousennusteet toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 4. Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina. 5 artiklaKoheesiopolitiikan määrärahojen mukauttaminen 1. Jos todetaan, että jonkin jäsenvaltion vuosien 2007–2009 kumulatiivinen bruttokansantuote (jäljempänä ’BKT’) poikkeaa enemmän kuin ± 5 prosenttia kumulatiivista BKT:tä koskevasta vuoden 2005 arviosta, jota on käytetty kauden 2007–2013 jäsenvaltiokohtaisten koheesiomäärärahojen määrittämisessä, komissio mukauttaa vuotta 2011 koskevan teknisen mukautuksen yhteydessä määriä, jotka kyseiselle jäsenvaltiolle on osoitettu koheesiopolitiikan varoista kyseiseksi kaudeksi. 2. Tällaisten 1 kohdassa tarkoitettujen mukautusten positiivinen tai negatiivinen kokonaisnettovaikutus saa olla enintään 3 miljardia euroa. Jos nettovaikutus on positiivinen, lisävarojen kokonaismäärä rajoitetaan alaotsaketta 1 b varten vuosiksi 2007–2010 vahvistettuihin enimmäismääriin nähden käyttämättä jääneeseen osuuteen. Tarvittavat mukautukset jaetaan tasasuhtaisesti vuosien 2011–2013 kesken, ja rahoituskehyksessä vahvistettuja asianomaisia enimmäismääriä mukautetaan vastaavasti. 6 artiklaTäytäntöönpanoon liittyvät mukautukset Ilmoittaessaan rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio tekee täytäntöönpanon perusteella tarpeellisiksi katsomansa ehdotukset maksumäärärahojen kokonaismäärän mukauttamiseksi varmistaakseen, että kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua. Näistä ehdotuksista päätetään ennen vuoden n toukokuun 1 päivää. 7 artiklaJulkisen talouden liialliseen alijäämään liittyvät mukautukset Jos koheesiorahastoon liittyvien talousarviositoumusten jäädyttäminen päätetään liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä, neuvosto tekee komission ehdotuksesta ja asiaa koskevan perussäädöksen mukaisesti päätöksen jäädytettyjen sitoumusten siirtämisestä seuraaville vuosille. Jäädytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei voida siirtää vuoden n + 2 jälkeisille vuosille. 8 artiklaRahoituskehyksen tarkistaminen 1. Ennakoimattomissa tilanteissa rahoituskehystä voidaan komission esityksestä tarkistaa päätöksessä 2007/436/EY, Euratom säädettyä omien varojen enimmäismäärää noudattaen. 2. Edellä olevan 1 kohdan mukainen tarkistusehdotus on pääsääntöisesti esitettävä ja hyväksyttävä ennen kuin aloitetaan talousarviomenettely, joka koskee asianomaista varainhoitovuotta tai asianomaisista varainhoitovuosista ensimmäistä. 3. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat osana talousarviomenettelyä yhdessä hyväksyä rahoituskehykseen ennakoimattomien menojen liikkumavaran puitteissa tehtävän mukautuksen, joka on enintään 0,03 prosenttia unionin bruttokansantulosta. 4. Kaikissa rahoituskehyksen tarkistamista koskevissa ehdotuksissa on tutkittava, voidaanko menoja kohdentaa tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella. Tavoitteena on, että sekä absoluuttisena lukuna että suhteellisena osuutena mitattuna merkittävä osuus uusista menoista katetaan kyseisen otsakkeen enimmäismäärän puitteissa, silloin kun tämä on mahdollista. 5. Kaikissa rahoituskehyksen tarkistamista koskevissa ehdotuksissa on tutkittava mahdollisuus kompensoida jonkin otsakkeen enimmäismäärän kasvattaminen supistamalla jonkin toisen otsakkeen enimmäismäärää. 6. Kaikissa tarkistuksissa on säilytettävä asianmukainen suhde maksusitoumusten ja maksujen välillä. 9 artiklaPerussopimuksen tarkistamiseen perustuva rahoituskehyksen mukauttaminen Jos perussopimukseen tehdään monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana tarkistus, jolla on vaikutuksia talousarvioon, kyseiseen rahoituskehykseen tehdään tämän tarkistuksen edellyttämät mukautukset. 10 artiklaLaajentumiseen perustuva rahoituskehyksen mukauttaminen Jos unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita rahoituskehyksen kattamalla jaksolla, rahoituskehystä mukautetaan komission ehdotuksesta laajentumisneuvottelujen tuloksesta johtuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi. 11 artiklaTalousarviomenettelyyn liittyvä toimielinten yhteistyö Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio (jäljempänä ’toimielimet’) helpottavat vuotuista talousarviomenettelyä kaikin tavoin. Toimielimet tekevät yhteistyötä vilpittömässä mielessä koko menettelyn ajan tavoitteenaan kantojensa yhteensovittaminen. Toimielimet tekevät yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla, jotta ne voisivat menettelyn kaikissa vaiheissa seurata työn edistymistä ja selvittää, missä määrin lähentymistä on tapahtunut. Ne huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisella ja yhdenmukaisuuteen pyrkivällä tavalla ja jotta se johtaisi talousarvion lopulliseen hyväksymiseen. Kolmikantaneuvotteluja voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteen mukaan. Kukin toimielin nimeää omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee valtuutuksensa neuvotteluille ja tiedottaa muille toimielimille hyvissä ajoin kokousjärjestelyistä oman työjärjestyksensä mukaisesti. 12 artikla Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan rahoittaminen Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (jäljempänä ’YUTP’) toimintamenot otetaan kokonaisuudessaan yhteen talousarviolukuun, jonka otsakkeena on YUTP. Tämä määrä kattaa todelliset ennakoitavissa olevat tarpeet, jotka on arvioitu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuosittain laatimien ennakkoarvioiden perusteella talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä, sekä riittävän liikkumavaran odottamattomia toimia varten. Määrärahoja ei saa ottaa varaukseen. YUTP:aa varten on kaudella 2007–2013 käytettävissä vähintään 1 740 miljoonaa euroa. 13 artikla Rahoituskehyksen puuttumisen seuraukset Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2011 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Jos uuden monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta ei ole hyväksytty neuvoston asetusta ennen 31 päivää joulukuuta 2013, voimassa olevan rahoituskehyksen kattaman viimeisen vuoden enimmäismäärien ja tämän asetuksen muiden säännösten soveltamista jatketaan siihen asti kunnes asetus, jossa vahvistetaan uusi rahoituskehys, on hyväksytty. Jos unioniin liittyy uusia jäsenvaltioita vuoden 2013 jälkeen, laajennettua rahoituskehystä on tarvittaessa mukautettava laajentumisneuvottelujen tuloksen huomioon ottamiseksi. 14 artikla Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja LIITE [pic] [1] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 29 kesäkuuta 1988 allekirjoittama toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta (EYVL L 185, 15.7.1988, s. 33). [2] Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 17 päivänä toukokuuta 2006, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1). [3] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös, tehty 17 päivänä joulukuuta 2009, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen muuttamisesta monivuotisen rahoituskehyksen osalta: Energia-alan hankkeiden rahoittaminen osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa (EUVL L 347, 24.12.2009, s. 26.) [4] EUVL C , , s. . [5] EUVL C , , s. . [6] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1. [7] EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17. [8] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. [9] EUVL C ... [10] EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3. [11] EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1.