[pic] | EUROOPAN KOMISSIO |

Bryssel 25.11.2010

KOM(2010) 692 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 soveltamisesta

{SEK(2010) 1434 lopullinen}

SISÄLTÖ

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustuotteita koskevista tiedotus- ja menekinedistämistoimista sisämarkkinoilla ja kolmansissa maissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 soveltamisesta 1

I. Johdanto 3

II. Menekinedistämispolitiikan täytäntöönpano vuosina 2006–2010 3

II.A Menekinedistämisohjelmien yhteisrahoitus 3

II.A.1. Vuoden 2006 kertomuksen jälkeiset muutokset 3

II.A.2 Talousarvioon liittyvät näkökohdat: resurssit ja käytettävissä olevien varojen käyttö 4

II.A.3 Menekinedistämisohjelmien analyysi 4

II.B Maatalouden pääosaston suoraan hallinnoimat menekinedistämistoimet 4

II.B.1. Korkean tason vierailut 4

II.B.2. Luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskeva edistämiskampanja 4

II.B.3. Muut suoraan hallinnointiin liittyvät menot 4

III. Arviointi 4

III.A Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston sisäinen tarkastuskertomus ja tilintarkastustuomioistuimen kertomus 4

III.B Menekinedistämisjärjestelmän myönteiset ja kielteiset puolet tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan 4

III.C Maa-, alue- tai tuotealakohtainen arviointi 4

III.D Yhteisrahoitettujen ohjelmien arviointi 4

III.D.1 Vuoden 2006 jälkeen käyttöön otetut arviointitekijät 4

III.D.2 Ohjelmien ensimmäinen vaikutustenarviointi 4

III.E. Komission suoraan hallinnoimien toimien arviointi 4

III.E.1 Korkean tason vierailujen vaikutusten arviointi 4

III.E.2 Vuosina 2006–2009 toteutetun luonnonmukaisen maatalouden edistämiskampanjan arviointi 4

IV. Yleiset päätelmät 4

I. Johdanto

Menekinedistämisjärjestelmää, joka perustettiin 2000-luvun alussa, on alusta asti seurattu säännöllisesti komission neuvostolle ja Euroopan parlamentille antamilla kertomuksilla. Kertomuksia on laadittu jo kaksi: vuosina 2004 ja 2006. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008[1] 18 artiklan mukaan komission on annettava kolmas kertomus vuoden 2010 loppuun mennessä.

Tämä kertomus kattaa menekinedistämisjärjestelmän toiminnan vuodesta 2006[2] vuoden 2010 puoleenväliin. Siinä käsitellään lähinnä hallinnointiin ja tulosten arviointiin tehtyjä parannuksia sekä yksinkertaistamista (kolmansia maita ja sisämarkkinoita koskevat kaksi eri asetusta yhdistettiin). Kertomuksessa keskitytään kaikkiin edellisen kertomuksen jälkeen tehtyihin komission päätöksiin ja analysoidaan tietoja, joita maataloustuotteiden menekin edistämisestä on saatavilla.

II. Menekinedistämispolitiikan täytäntöönpano vuosina 2006–2010

EU:n menekinedistämisjärjestelmä toimii horisontaalisesti ja kattaa lähes kaikki maatalouden alat. Siinä korostetaan yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) yleisiä piirteitä ja lisäarvoa: laatua, turvallisuutta, terveyttä, pakkausmerkintöjä, erityisiä tuotantotapoja, ympäristön kunnioittamista, eläinten hyvinvointia jne. Järjestelmä täydentää kansallisia aloitteita, joilla tuetaan sekä yksityisiä että julkisia jäsenvaltioiden menekinedistämistoimia tai vauhditetaan niitä.

II.A Menekinedistämisohjelmien yhteisrahoitus

II.A.1. Vuoden 2006 kertomuksen jälkeiset muutokset

Menekinedistämisjärjestelmää on parannettu edellisen kertomuksen suositusten mukaisesti: asetukset konsolidoitiin yhdistämällä kaksi neuvoston asetusta yhdeksi asetukseksi (neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008) ja kaksi komission asetusta toiseksi asetukseksi (komission asetus (EY) N:o 501/2008[3]). Järjestelyjä, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ilmoittavat menoistaan, on myös parannettu, mikä mahdollistaa talousarvion toteutumisen säännöllisen seurannan. Ohjelmien toimeenpanijoita koskevaa suositusta on myös noudatettu. Lisäksi mainittakoon, että menekinedistämisohjelmien valmistelua varten on laadittu ja hyväksytty selkeät ja perusteelliset suuntaviivat. Lisäksi komission yksiköt käynnistivät tarkastelukauden aikana useita tilintarkastustuomioistuimen suosittelemia parannuksia, kuten kohdasta III.B ilmenee. Kaikista näistä mukautuksista kerrotaan tarkemmin tähän kertomukseen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 1.

II.A.2 Talousarvioon liittyvät näkökohdat: resurssit ja käytettävissä olevien varojen käyttö

Taulukko 1: Talousarviomäärärahat maataloustuotteiden menekinedistämistoimiin

Euroa |

Budjettikohta | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |

Menekinedistämistoimet: |

05 02 10 01 Yhteinen hallinnointi | 42 000 000 | 38 000 000 | 45 000 000 | 56 000 000 | 56 000 000 |

Menekinedistämistoimet: |

05 02 10 02 Suora hallinnointi | 10 000 000 | 7 295 000 | 5 371 000 | 2 119 000 | 1 210 000 |

Menekinedistämistoimet yhteensä | 52 000 000 | 45 295 000 | 50 371 000 | 58 119 000 | 57 210 000 |

Taulukosta käy ilmi, että budjettivallan käyttäjä on vuodesta 2007 alkaen myöntänyt huomattavasti enemmän määrärahoja maataloustuotteita koskeviin tiedotus- ja menekinedistämistoimiin. Vuonna 2009 myönnettiin poikkeuksellisen suuri talousarviomääräraha vuosina 2007 ja 2008 hyväksyttyjen monivuotisten menekinedistämisohjelmien suuremman menokertymän kattamiseksi (aiemmilta vuosilta kertynyt maksutaakka, jonka aiheutti kyseisinä vuosina hyväksyttyjen ohjelmien suurempi talousarvio). Sama koskee vuotta 2010. Edellä mainitun kasvun vastapainoksi suoran hallinnoinnin talousarviomäärärahat vähenivät. Suurimpia syitä niiden pienenemiseen ovat IOC:lle[4] suoritetun vapaaehtoisen maksuosuuden pois jääminen sekä EU:n laatumerkintöjä Pohjois-Amerikassa ja Kiinassa markkinoivan European Authentic Tastes (EAT) -ohjelman ja luonnonmukaisen maatalouden edistämiskampanjan päättyminen.

Taulukko 2: Maataloustuotteiden menekinedistämistoimiin liittyvät talousarviomenot

Euroa |

Budjettikohta | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 |

Menekinedistämistoimet: |

05 02 10 01 Yhteinen hallinnointi | 34 163 896 | 47 873 132 | 49 431 246 | 46 514 165 | Tiedot puuttuvat |

Menekinedistämistoimet: |

05 02 10 02 Suora hallinnointi | 4 733 973 | 2 723 506 | 3 753 884 | 911 554 | Tiedot puuttuvat |

Menekinedistämistoimet yhteensä | 38 897 869 | 50 596 638 | 53 185 130 | 47 425 719 | Tiedot puuttuvat |

Toteutumisprosentti (menot prosentteina määrärahoista)[5] | 75 % | 112 % | 106 % | 82 % | Tiedot puuttuvat |

Toteutumisprosentin kehitystä on syytä korostaa: vuoteen 2006 asti menekinedistämisalalle ominainen määrärahojen alikäyttö saatiin loppumaan moitteettoman hallinnoinnin avulla. Varainhoitovuoteen 2009 vaikuttivat kuitenkin poikkeukselliset ja odottamattomat tapahtumat: kolmea komission vuonna 2008 jo hyväksymää menekinedistämisohjelmaa ei allekirjoitettu, ja useissa käynnissä olleissa menekinedistämisohjelmissa mukana ollut monialainen yhdistys joutui lopettamaan toimintansa vuonna 2009 kyseisen maan korkeimman oikeuden päätöksen vuoksi. Näiden tapahtumien vuoksi sekä vuoden 2009 menot että niiden toteutumisprosentti laskivat ennakoimattomasti.

II.A.3 Menekinedistämisohjelmien analyysi

- Hyväksytyt ja hylätyt menekinedistämisohjelmat

Tämän kertomuksen kattamalla ajanjaksolla kaikki jäsenvaltiot osallistuivat menekinedistämistoimiin ja osoittivat laajaa mielenkiintoa järjestelmää kohtaan. Komission yksiköt vastaanottivat kaikkiaan 430 kansallisten viranomaisten esikarsimaa ohjelmaehdotusta, joiden yhteenlaskettu budjetti oli 505,6 miljoonaa euroa. Näistä 183 hyväksyttiin yhteisön yhteisrahoitettaviksi. Yhteisön rahoitusosuudeksi muodostui kokonaisuudessaan 248,6 miljoonaa euroa. Hyväksytyistä ehdotuksista 134 koski sisämarkkinoita ja 49 kolmansien maiden markkinoita.

Taulukko 3: Heinäkuun 2006 ja heinäkuun 2010 välillä hyväksytyt ja hylätyt ohjelmat

[pic]

Hyväksytyistä ohjelmista 150 (82 prosenttia) kestää kolme vuotta (katso kaavio 1). Kuten kaaviosta 2 ilmenee, 20 prosentilla ohjelmista budjetti alittaa 1 miljoonaa euroa, 25 prosentilla se on 1–2 miljoonaa euroa, 36 prosentilla 2–4 miljoonaa euroa ja 19 prosentilla yli 4 miljoonaa euroa.

[pic] | [pic] |

Jäljempänä olevasta taulukosta 4 käy ilmi, että menekinedistämistoimet koskivat lähes kaikkia asetuksen (EY) N:o 501/2008 liitteessä 1 lueteltuja tuotteita. Eniten hyväksyttyjä ohjelmia (36) kohdennettiin maitotaloustuotteisiin, ja seuraavaksi eniten laatumerkillä varustettuihin tuotteisiin (SAN, SMM, luomutunnukset sekä syrjäisimpien alueiden tuotteiden tunnukset: 32), hedelmät ja vihannekset ja niistä jalostetut tuotteet (30), lihatuotteet, mukaan lukien siipikarjanliha (23), viinit ja väkevät alkoholijuomat (20), oliiviöljy (8) jne.

Taulukko 4

Hyväksytyt ohjelmat (sisämarkkinat ja kolmannet maat) tuotealoittain sekä niiden budjetit

Tuotteet | Kokonaisbudjetti (milj. euroa) | EU:n rahoitusosuus (milj. euroa) | % | Hyväksyttyjen ohjelmien määrä |

Naudan- ja sianliha ja niistä jalostetut tuotteet | 9,3 | 4,6 | 1,86 % | 5 |

Kuitupellava | 3,3 | 1,7 | 0,67 % | 1 |

Tuoreet hedelmät ja vihannekset | 89,0 | 44,6 | 17,93 % | 24 |

Hunaja ja mehiläishoitotuotteet | 4,3 | 2,1 | 0,86 % | 8 |

Munien merkitseminen | 1,0 | 0,5 | 0,20 % | 1 |

Maito ja maitotuotteet | 116,4 | 56,6 | 22,76 % | 36 |

Monia tuotteita | 34,3 | 17,2 | 6,90 % | 14 |

Oliiviöljy ja syötäväksi tarkoitetut oliivit | 34,2 | 15,5 | 6,22 % | 8 |

Luonnonmukainen maatalous ja luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet | 35,7 | 17,9 | 7,18 % | 15 |

Kukkaviljelytuotteet | 14,9 | 7,4 | 2,99 % | 9 |

Syrjäisimmät alueet | 16,1 | 7,5 | 3,03 % | 2 |

SAN, SSM ja APT | 39,4 | 19,7 | 7,93 % | 15 |

Siipikarjanliha | 13,3 | 6,6 | 2,67 % | 6 |

Hedelmä- ja vihannesjalosteet | 16,9 | 8,4 | 3,39 % | 6 |

Laadukkaat lihatuotteet | 30,2 | 15,1 | 6,08 % | 11 |

Laadukkaat siipikarjanlihatuotteet | 1,7 | 0,8 | 0,34 % | 1 |

Siemenöljyt | 1,3 | 0,6 | 0,26 % | 1 |

Alkoholijuomat | 4,2 | 2,1 | 0,84 % | 2 |

Viinit | 39,1 | 19,6 | 7,87 % | 18 |

Yhteensä | 504,6 | 248,6 | 100,00 % | 183 |

Ohjelmia hylättiin tarkastelukauden aikana pääasiassa seuraavista syistä: toimia ei ollut kuvattu riittävän yksityiskohtaisesti, jotta komission yksiköt olisivat saaneet selkeän kuvan ohjelmasta; budjetti ei ollut riittävän yksityiskohtainen, jotta ohjelman kustannustehokkuus olisi voitu arvioida neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti; ohjelman ehdottamisen syitä ei esitetty; hakemuksesta puuttui näyttö siitä, että ohjelman toimeenpanija oli valittu hyvin. Aivan viime vuosina SMART[6]-tavoitteiden puuttuminen tai ohjelman ja sen vaikutusten arvioinnissa käytettävien menetelmien puuttuminen ovat myös olleet merkittäviä hylkäysperusteita.

- Kolmansiin maihin suunnatut ohjelmat

Vaikka komissio on sitoutunut tehostamaan menekinedistämistoimia kolmansissa maissa, tällaisten ohjelmien osuus kaikista tarkastelukaudella ehdotetuista ohjelmista oli vain 27 prosenttia (49/183). Ne saivat 23 prosenttia hyväksytyille menekinedistämisohjelmille myönnetyistä yhteisön varoista (57,6 miljoonaa euroa 250,5 miljoonasta eurosta).

Eniten varoja myönnettiin hedelmille ja vihanneksille ja niistä jalostetuille tuotteille, viineille, laatumerkillä varustetuille tuotteille sekä maitotaloustuotteille. Eniten ohjelmia hyväksyttiin toteutettavaksi Pohjois-Amerikassa (21), Venäjällä (20), Kiinassa (13) ja Japanissa (11).

[pic]

- Sisämarkkinoille suunnatut menekinedistämisohjelmat

Vuosina 2006–2010 sisämarkkinoille vuosittain hyväksyttyjen ohjelmien määrä (lukuun ottamatta vuonna 2009 hyväksyttyjä maitoalan kriisiohjelmia) väheni merkittävästi (katso taulukko 3). Tähän oli syynä se, että komission yksiköt käyttivät arvioinnissaan tiukempia valintaperusteita. Taulukosta 3 ilmenee kuitenkin, että yhteisön rahoitusosuus suureni erityisesti vuosina 2006–2009, jolloin se kasvoi 50,1 prosenttia: 30,4 miljoonasta eurosta 45,8 miljoonaan euroon. Lukuihin sisältyvät siipikarjanlihan (1 ohjelma) ja maitotaloustuotteiden (13 ohjelmaa) menekinedistämisohjelmat, jotka hyväksyttiin komission erillisillä päätöksillä kyseisten alojen kriisivaikutusten lieventämiseksi. Suuntaus johtuu pääasiassa siitä, että tuolloin hyväksyttiin laajempia ohjelmia, joissa edistettiin useampien tuotteiden menekkiä, tai siitä, että useampi organisaatio joko yhdestä tai useammasta jäsenvaltiosta ehdotti yhteistä ohjelmaa.

[pic]Eniten ohjelmia hyväksyttiin Italiasta (17), Ranskasta (11), Alankomaista (10) ja Saksasta (9). Eniten rahaa myönnettiin maitotaloustuotteille (48,3 miljoonaa euroa), hedelmille ja vihanneksille ja niistä jalostetuille tuotteille (45 miljoonaa euroa) sekä laatumerkillä varustetuille tuotteille, joihin sisältyivät myös luomutunnukset ja syrjäisimpien alueiden tuotteiden tunnukset (35,8 miljoonaa euroa).

II.B Maatalouden pääosaston suoraan hallinnoimat menekinedistämistoimet

II.B.1. Korkean tason vierailut

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 3/2008 2 artiklan 3 kohdan mukaisia korkean tason vierailuja tai menekinedistämistapahtumia järjestettiin vuosina 2007–2010 seuraavasti:

- korkean tason liike-elämän vierailu Intiaan (6.–10. maaliskuuta 2007)

- menekinedistämistapahtuma Kiinassa (14.–16. toukokuuta 2008)

- menekinedistämistapahtuma Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa (8.–10. syyskuuta 2008)

- korkean tason liike-elämän vierailu Kiinaan (18.–22. toukokuuta 2009)

- menekinedistämistapahtuma Hongkongissa (4.–6. toukokuuta 2009).

Vierailujen ohjelmat olivat erittäin monipuolisia, ja niihin kuului seminaareja, lehdistötilaisuuksia, osallistumista messuille, yritysten välisiä tapaamisia sekä tapahtumia paikallisissa kauppakamareissa. Kaikkia vierailuja tuettiin järjestelmällisellä suhdetoiminnalla sekä vierailun aikana että sen jälkeen. Tarkastelukauden aikana korkean tason vierailukäyntien talousarviomäärärahat olivat 1 miljoona euroa vuodessa. Vuonna 2010 on tarkoitus järjestää korkean tason menekinedistämistapahtuma Moskovassa maailman elintarvikemessujen yhteydessä (14.–17. syyskuuta 2010).

II.B.2. Luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskeva edistämiskampanja

Tätä kampanjaa alettiin työstää vuonna 2006 neuvoston asetuksen (EY) N:o 2826/2000 (joka sittemmin kumottiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 3/2008) perusteella, jotta voitaisiin jatkaa luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman toimen 1 toteuttamista. Kampanja, jonka kolmen vuoden enimmäisbudjetti on 3 miljoonaa euroa ja joka kattaa kaikki 27 jäsenvaltioita, suunniteltiin täydentämään kansallisia edistämistoimia. Se käynnistyi 25. heinäkuuta 2008.

II.B.3. Muut suoraan hallinnointiin liittyvät menot

- Menekinedistämisohjelmia valitsevat ulkopuoliset asiantuntijat

- Arviointitutkimukset

Maatalouden pääosaston suoraan hallinnoimat toimet selostetaan yksityiskohtaisesti tähän kertomukseen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan liitteessä 2.

III. Arviointi

III.A Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston sisäinen tarkastuskertomus ja tilintarkastustuomioistuimen kertomus

Maataloustuotteiden menekinedistämisjärjestelmästä laadittiin vuonna 2009 kaksi tarkastuskertomusta: tilintarkastustuomioistuimen tarkastuskertomus ja maatalouden pääosaston sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastuskertomus.

Maatalouden pääosaston sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastuskertomuksessa, joka on päivätty 13. toukokuuta 2009, todetaan muun muassa, että käytössä olevat järjestelmät noudattavat tyydyttävällä tavalla sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä ja että valintamenettelyn laatu on vuodesta 2005 lähtien jatkuvasti parantunut.

Tilintarkastustuomioistuin arvioi 8. heinäkuuta 2009 julkaistussa erityiskertomuksessaan nro 10/09 eri ohjelmien vaikutusta ja toteaa seuraavasti: "Tiedot 'toteutetuista toimista' olivat suurimmassa osassa tapauksia riittävän yksityiskohtaisia, joten niiden avulla saatiin käsitys varain käytöstä ja toteutetuista toimista ja näyttöä siitä, että toimet olivat yhdenmukaisia asetetun menekinedistämistavoitteen kanssa." Lisäksi tilintarkastustuomioistuin toteaa menojen seurannasta, että komissio on kahden edellisen vuoden aikana ottanut käyttöön tai lisännyt jäsenvaltioiden ohjelmien ja maksupyyntöjen seurantaan sovellettavia menettelyjä ja välineitä.

Molemmissa kertomuksissa kuitenkin todetaan, että vaikuttavuutta, tehokkuutta ja ympäristövaikutuksia voitaisiin edelleen parantaa. Niissä tähdennetään myös, että komission on vielä monilta osin parannettava menekinedistämisjärjestelmää.

Tilintarkastustuomioistuin kehottaa lisäksi jäsenvaltioita parantamaan edelleen valintamenettelyjään olemalla valikoivampia ja tarkistamalla, että ehdotukset ovat tarkoitustenmukaisia. Niitä kehotetaan niin ikään toimittamaan komissiolle tiedot olemassa olevista kansallisista ja alueellisista menekinedistämistoimista. Jäsenvaltioita kannustetaan myös parantamaan julkisia hankintamenettelyjään, joilla ohjelmien toimeenpanijat valitaan, ja etenkin välttämään tiukkoja määräaikoja, käyttämään järjestelmällisemmin virallisia menettelyjä sekä varmistamaan, että ehdotuksia tekevät organisaatiot noudattavat valintaperusteita.

III.B Menekinedistämisjärjestelmän myönteiset ja kielteiset puolet tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan

Tilintarkastustuomioistuin esittää erityiskertomuksessaan seuraavat päätelmät ja suositukset, joissa kuvastuvat menekinedistämisjärjestelmän päävahvuudet ja -heikkoudet sellaisena kuin se on toiminut ainakin kertomuksen kattamana aikana:

- Komissio on jo joitakin vuosia parantanut maataloustuotteita koskeviin tiedotus- ja menekinedistämistoimimenoihin liittyviä hallinto- ja valvontajärjestelmiä. Myönteisiä tuloksia on edelleen lujitettava ja laajennettava.

- Käytössä olevan järjestelmän avulla ei voida arvioida politiikan vaikuttavuutta. Vaikutus on todennäköisesti myönteinen, mutta sitä on tätä nykyä vaikea mitata määrällisesti. Politiikan tavoitteita on täsmennettävä ja asianmukaiset tulosindikaattorit määriteltävä, mutta samanaikaisesti on varmistettava, että asetetut kunnianhimoiset tavoitteet ovat johdonmukaisia tarkoitukseen varattujen määrärahojen kanssa.

- Olisi otettava käyttöön kaikki sidosryhmät kattava virallinen kuulemismenettely, jonka avulla voidaan määritellä kokonaisstrategia ja varmistaa täydentävyys olemassa olevien menekinedistämistoimien kanssa. Tämän suosituksen pohjalta perustettiin maataloustuotteiden menekinedistämisen neuvoa-antavan ryhmän erityisryhmä 28. syyskuuta 2009.

- Komissio on tullut entistä valikoivammaksi hyväksyessään yhteisrahoitettavia ohjelmia. Näitä parannuksia olisi jatkettava ja erityisesti olisi vaadittava tietoja ohjelmien ennakoidusta vaikutuksesta ja vaikutuksen mittaamistavasta. Myös jäsenvaltioiden olisi oltava entistä valikoivampia.

- Ohjelmien täytäntöönpanon ja menojen asianmukaisuuden osalta olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että ohjelmien toimeenpanijoiden valintaa ei valvota tarpeeksi, vaikka ne ovat avainasemassa. Komissio seuraa valinnan jälkeisiä menoja huomattavasti aiempaa enemmän, mutta tietyissä jäsenvaltioissa valvonta on edelleen erittäin puutteellista. Puutteisiin olisi kiinnitettävä huomiota ja varmistettava, että ne korjataan nopeasti.

III.C Maa-, alue- tai tuotealakohtainen arviointi

Ulkopuoliset konsultit suorittivat puitesopimuksilla vuosina 2006–2008 edellä kohdassa II.B.3 mainittujen EU:n yhteisrahoittamien tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien arvioinnit.

Neljä näistä arvioinneista koski sisämarkkinoita :

- luonnonmukaisen tuotannon ala (marraskuu 2006)

- viiniala (huhtikuu 2007)

- hedelmä- ja vihannesala (marraskuu 2007)

- maitotuoteala (syyskuu 2008).

Neljä muuta koski eri tuotantoaloja kolmansissa maissa tai kolmansilla alueilla :

- Yhdysvallat ja Kanada (marraskuu 2006)

- Sveitsi ja Norja (toukokuu 2007)

- Venäjä ja Japani (marraskuu 2007)

- Intia, Kiina ja Kaakkois-Aasia (joulukuu 2008).

Arvioinnin kohteina olivat vuoden 2002 jälkeen toteutettujen EU:n yhteisrahoittamien tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien johdonmukaisuus, vaikuttavuus, tehokkuus, vaikutukset ja täydentävyys.

Kaikki arvioinnit perustuivat EU:n eri jäsenvaltioiden ohjelmista valittuihin otoksiin, joista kukin edusti yli puolta kullekin alalle myönnetyistä varoista. Tiedot kerättiin eri lähteistä, ennen kaikkea julkisista asiakirjoista ja tilastoista, haastatteluista, sidosryhmien kanssa järjestetyistä työseminaareista sekä työryhmän suorittamista laajoista selvityksistä.

Sisämarkkinoita koskevat tärkeimmät suositukset olivat seuraavat:

- Ohjelmien olisi perustuttava sekä kokonais- että kohdemarkkinoiden analyyseihin, joissa otetaan huomioon markkinoiden koko ja määritellään selkeästi ehdotetun tiedotus- ja/tai menekinedistämiskampanjan määrällisten tavoitteiden hierarkia.

- Olisi määritettävä tavoiteltu vaikutus sekä kokonaiskysyntään että kuluttajaryhmäkohtaiseen kysyntään ottaen huomioon erityiset markkinaolot ja käytettävissä olevat resurssit ja luotava menetelmä, jolla tätä vaikutusta arvioidaan toteutuksen aikana ja sen jälkeen uusimpien suuntaviivojen mukaisesti.

- Komission ja jäsenvaltioiden rooleja olisi entisestään selkeytettävä. Jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja mahdollisille ehdottaville organisaatioille olisi selitettävä tarkemmin, mitä menettelyjä komissio noudattaa hyväksyessään tai hylätessään ohjelmia lopullisesti.

- Olisi jatkettava tarjousten (ehdotuspyyntöjen) käyttöä, jotta saavutetaan mahdollisimman hyvä kansallisiin markkinavaatimuksiin pohjautuva kustannus-hyötysuhde.

- Jälki- ja väliarviointi tai jatkuva arviointi olisi tehtävä pakolliseksi suurille ohjelmille ja kampanjoille, ja tällaisten ohjelmien budjettiin olisi sisällyttävä määräraha arviointeja varten.

- Synergian ja täydentävyyden hyödyntämiseksi eri jäsenvaltioissa toteutettavien yhteisrahoitettujen ohjelmien välillä sekä EU:n yhteisrahoittamien ja yksityisen sektorin ohjelmien välillä olisi tarjottava enemmän kannustimia.

Kolmansia maita koskevat tärkeimmät suositukset olivat seuraavat:

- EU:n menekinedistämistoimenpiteiden kokonaistavoitteissa olisi keskityttävä siihen, että eurooppalaiset tuottajat ja ammattialajärjestöt saavat mahdollisuuden viedä tuotteitaan kolmansiin maihin.

- EU:n toimenpiteen olisi nykyistä enemmän lisättävä tuottajien ja ohjelmien välistä synergiaa.

- Uusia tulokkaita olisi tuettava erityisillä säännöksillä.

- Ohjelmien suunnittelussa ja menekinedistämistoimissa olisi otettava paremmin huomioon kehittyvien ja/tai kaukaisten markkinoiden erityispiirteet.

- EU:n toimenpiteiden kokonaispuitteita olisi parannettava, jotta voitaisiin ratkaista maantieteellisten merkintöjen ja tuotemerkkien mainitsemista koskevat epäselvyydet.

- Hallinnolliset vaatimukset olisi sovitettava ohjelmien rajoitteisiin.

III.D Yhteisrahoitettujen ohjelmien arviointi

III.D.1 Vuoden 2006 jälkeen käyttöön otetut arviointitekijät

Järjestelmän ensimmäisinä täytäntöönpanovuosina yhteisrahoitettuja menekinedistämisohjelmia pidettiin onnistuneina, kunhan ne oli toteutettu alkuperäisessä ehdotuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Virallista arviointia ei pyydetty, eivätkä mahdolliset arviointikustannukset siksi olleet yhteisrahoituskelpoisia.

Tilanteen parantamiseksi on toteutettu useita toimia:

- Kansallisille viranomaisille jaettiin lokakuussa 2007 ohjelmien arviointia koskevat suuntaviivat toimitettaviksi ehdotuksia tekevien organisaatioiden tietoon. Niissä otettiin huomioon kaikki, sekä alan sisäiseen tarkastukseen perustuvat että konsulttien antamat suositukset. Asiakirjaa muutettiin myöhemmin, ja arviointisäännöksiä koskeva osa sisältyy nyt hakulomakkeen liitteenä olevaan selittävään huomautukseen. Jälkimmäinen osa, joka koskee arviointia itseään, on liitetty maataloustuotteita koskevien tiedotus- ja menekinedistämisohjelmaehdotusten tarkastelu- ja hyväksyntämenettelyjä käsittelevään opaskirjaan ("Manual of procedures for the examination and adoption of proposed programmes for the promotion of agricultural products").

- Kansallisten viranomaisten käyttöön tarkoitettua mallisopimusta on muutettu siten, että siinä sallitaan myös ohjelmien tulosten arviointi ulkopuolisen organisaation avulla. Lisäksi ohjelman arviointiin tarkoitettua budjettiosuutta, joka oli aiemmin kolme prosenttia, on korotettu viiteen prosenttiin (loppuarviointi), ja jos yleiskustannuksiin varattuja varoja jää käyttämättä, myös niillä voidaan rahoittaa arviointia.

III.D.2 Ohjelmien ensimmäinen vaikutustenarviointi

Vuodesta 2008 lähtien ohjelmien vaikutuksia on arvioitu niiden päättyessä, ja tämä arviointi on liitetty ohjelman johtamisesta vastaavien henkilöiden tarkasteltaviksi toimitettaviin lopullisiin raportteihin. Arvioinnissa käytetään indikaattoreita, jotka ilmaisevat esimerkiksi budjetin toteutumisastetta ja toteutetun ohjelman yhdenmukaisuutta ehdotuksen kanssa. Ohjelmiin sisältyvät toimenpiteet ovat onnistuneet vuosi vuodelta paremmin. Aiemmin ehdotuksia tekevät organisaatiot laativat raportit usein itse, mutta vuodesta 2010 lähtien niiden laatijoina ovat olleet riippumattomat arviointielimet.

Hyvä osoitus menekinedistämisohjelmien toteutuksen aikana kehitettyjen menekinedistämisvälineiden laadusta ja niiden myönteisestä vaikutuksesta on se, että ehdotuksen tekevä organisaatio pyytää usein ohjelman päätyttyä lupaa saada tuottaa lisää näitä välineitä omalla kustannuksellaan myöhempää käyttöä varten.

III.E. Komission suoraan hallinnoimien toimien arviointi

III.E.1 Korkean tason vierailujen vaikutusten arviointi

Korkean tason liike-elämän vierailu Intiaan (maaliskuu 2007)

Vierailulla saavutettiin sille asetettu "päänavaustavoite": eurooppalaisille viejille verrattain uusille Intian markkinoille onnistuttiin avaamaan ovia ja samalla välitettiin viestiä eurooppalaisten tuotteiden korkeasta laadusta ja monipuolisuudesta. Intian tiedotusvälineet suhtautuivat vierailuun erittäin myönteisesti (medianäkyvyyden arvoksi arvioitiin 1,25 miljoonaa euroa). Eurooppalainen ulottuvuus sai erityisen paljon huomiota. Vierailu vaikutti merkittävästi siihen, että Intia laski huimia alkoholin tuontiverojaan.

Menekinedistämiskampanja Kiinassa (toukokuu 2008)

Vierailun medianäkyvyyden arvoksi arvioitiin noin 450 000 euroa, ja se kattoi 25 000 000 henkeä. Tuhannet kävijät tutustuivat EU:n osastoon, joka oli sijoitettu muiden eurooppalaisten paviljonkien keskelle. Käyntikorttinsa jätti 967 vierailijaa ja 1 127 täytti kyselylomakkeen.

Menekinedistämistapahtuma Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa (syyskuu 2008)

Tapahtuma koostui ensisijaisesti suhdetoiminnasta, jonka kohteena olivat sekä eteläafrikkalaiset viranomaiset että eurooppalaiset viejät. Sillä haluttiin osoittaa, että EU tukee viejien pyrkimyksiä valloittaa maailmalla uusia markkinoita.

Korkean tason liike-elämän vierailu Kiinaan (toukokuu 2009)

Eurooppalaisen valtuuskunnan vierailu sai runsaasti huomiota tiedotusvälineissä. Medianäkyvyyden kattavuus oli 49 600 000 henkeä, ja se arvioitiin 1 500 000 euron arvoiseksi. Tuhannet kävijät tutustuivat EU:n osastoon, joka oli edellisen vuoden tapaan sijoitettu muiden eurooppalaisten paviljonkien keskelle

Menekinedistämistapahtuma Hongkongissa (toukokuu 2009)

Seminaariin osallistui 50 henkeä ja festivaaliin 200 henkeä. Osastoon tutustui noin 8 000 kävijää. Tapahtumasta kerrottiin seitsemässä lehtiartikkelissa, joiden arvoksi arvioitiin 6 656 euroa ja joiden levikki oli 260 000.

III.E.2 Vuosina 2006–2009 toteutetun luonnonmukaisen maatalouden edistämiskampanjan arviointi

Luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevan edistämiskampanjan tulokset ovat olleet erittäin myönteisiä. Erilaisia kohderyhmiä varten oli tarjolla yksinkertaisia ja tehokkaita markkinointi- ja tiedotuskeinoja, vaikka talousarvio ei ollut järin suuri, etenkään verrattuna joihinkin laajempiin kansallisiin tai yksityisiin kampanjoihin. Kampanjaa varten myös kirjoitettiin ja käännettiin yli 150 sivua eri kohderyhmille tarkoitettua tiedotus- ja menekinedistämistekstiä.

Arvioinnin mukaan kohderyhmät hyväksyvät välineet ja käyttävät niitä etenkin maissa, joissa ala ei vielä ole kovin kehittynyt ja kansallisia aloitteita on vähemmän. Kampanjan yhteydessä tuotettua uutta materiaalia hyödynnetään yhteisrahoitetuissa luonnonmukaisten tuotteiden menekinedistämisohjelmissa. Näiden ohjelmien käyttöbudjetit ovat siten pienemmät kuin muuten olisi ollut mahdollista, sillä niissä ei tarvitse rahoittaa vastaavanlaisen, uuden markkinointimateriaalin kehittelyä.

Verkkosivujen kävijämäärää koskevat tilastot ovat myös hyvin rohkaisevia. Kampanjasivusto on jo suosituin europa-sivustolla sijaitsevan maatalouden pääosaston sivuston alasivusto. Kävijöitä on kuukaudessa keskimäärin 70 000–80 000 ja materiaalien latauksia 15 000–30 000. Kampanjan viiden ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2008 sivustolla rekisteröitiin 186 991 kävijää, mitä pidettiin suurena menestyksenä. Vuoden 2009 aikana kävijöitä oli kaikkiaan 1 070 000 (mikä on 63 prosenttia maatalouden pääosaston sivuston kaikista kävijöistä). Koska sivusto on hakutulosten kärjessä suurimmissa hakukoneissa, siitä on muodostunut ensisijainen tietolähde kaikille, jotka hakevat tietoa luonnonmukaisista elintarvikkeista ja luonnonmukaisesta maataloudesta.

IV. Yleiset päätelmät

Maataloustuotteiden menekinedistämisohjelmia koskevaan EU:n yhteisrahoitusjärjestelmään on tehty useita muutoksia vuosina 2006–2010:

- Yksinkertaistaminen: kaksi neuvoston asetusta yhdistettiin yhdeksi asetukseksi ja kaksi komission asetusta toiseksi.

- Uusien ohjelmien valintamenettelyä komissiossa parannettiin hyväksymällä suuntaviivat sekä ottamalla käyttöön määrälliset arviointimenetelmät (arviointiasteikko) ja viitekustannukset ohjelmiin sisältyville eri toimille.

- Ohjelmien toteutuksenaikaiseen ja -jälkeiseen vaikutustenarviointiin tehtiin parannuksia.

- Moitteeton hallinto: Tämä johti ohjelmien hallinnoinnin paranemiseen. Alan toteutumisprosentti (menot/määrärahat) kasvoi huomattavasti ja on nyt lähes 100.

- Tärkeää on lisäksi se, että tarkastelukauden aikana menekinedistämisjärjestelmää käytettiin myös kahden kriisin, lintuinfluenssakriisin (2007) ja maitoalan kriisin (2008), seurausten lieventämiseen.

Nämä parannukset on vahvistettu tilintarkastustuomioistuimen ja maatalouden pääosaston sisäisen tarkastuksen yksikön hiljattain suorittamissa tarkastuksissa. Muita parannuksia tarvitaan kuitenkin vielä:

- Komission yksiköille lähetettävien ohjelmien laatua on edelleen kohennettava. Jo hyväksytyistä ja päivitetyistä suuntaviivoista on tässä varmasti apua.

- Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on myös edelleen parannettava ohjelmien valintaa, seurantaa ja tarkastusta. Ohjelmien toimeenpanijoiden valinnassa käytettäviin tarjousmenettelyihin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Sekä komission asetuksen (EY) N:o 501/2008 9 artiklan 2 kohdan e alakohdassa että sen 12 artiklan 2 kohdassa nimittäin korostetaan, että valitulla toimeenpanijalla on oltava riittävät taloudelliset ja tekniset valmiudet menekinedistämistoimien toteuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti.

- Nykyinen yhteisrahoitettavien ohjelmien valintamenettely on varsin työläs. Ohjelmat arvioidaan kahdesti: ensin jäsenvaltioissa ja sen jälkeen EU:n tasolla. Valintamenettely kestää kaikkiaan seitsemän kuukautta. Kuitenkin yli puolet toimitetuista ohjelmista hylätään, kuten tämän kertomuksen sivulla 6 olevasta taulukosta 3 ilmenee.

Nykyistä tiedotus- ja menekinedistämispolitiikkaa tarkastellaan uudelleen vuoden 2013 jälkeisestä YMP:n uudistuksesta käytävän keskustelun yhteydessä. Menekinedistämisjärjestelmän pitäisi tarjota EU:n tuottajille tehokas apuväline, mutta samalla vähentää hallinnollista taakkaa.

[1] Neuvoston asetus (EY) N:o 3/2008, annettu 17 päivänä joulukuuta 2007, EUVL L 3, 5.1.2008, s. 1.

[2] Kertomus kattaa vuoden 2006 kokonaisuudessaan.

[3] Komission asetus (EY) N:o 501/2008, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2008, EUVL L 147, 6.6.2008, s. 3.

[4] Kansainvälinen oliivineuvosto.

[5] Ylikäyttö vuosina 2007 ja 2008 katettiin siirroilla.

[6] SMART-tavoitteet: erityiset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet ( specific, measurable, appropriate, realistic, time scheduled ).