[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 10.5.2007

KOM(2007) 244 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

SUKUPOLVIEN VÄLISEN SOLIDAARISUUDEN EDISTÄMINEN

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 3

2. Perhe-elämää tukevat jäsenvaltioiden toimintalinjat: on tärkeää edistää työllisyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia 3

2.1. Jäsenvaltiot ovat yleisesti alkaneet mukauttaa perhepolitiikkaansa 4

2.2. On tärkeää edistää työllisyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia 5

2.3. Työllisyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevien Euroopan unionin toimintalinjojen vaikutukset perhe-elämän laatuun 6

2.4. Lissabonin strategia vauhdittaa työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista 7

3. Eurooppalainen Perheallianssi 8

3.1. Järjestelmällisen hyvien käytäntöjen vaihdon ja tutkimustyön mahdollistava foorumi 8

3.2. Euroopan rakennerahastojen käyttö 9

4. Päätelmät 10

ANNEX - MAIN EUROPEAN DATA ON FAMILIES AND FAMILY POLICIES

The family as a support network 12

Mean actual and ideal number of children, by country. Women aged 40 to 54 13

Frequency of care and housework by sex, age and country groups (%) 14

Difference of employment rate for women with and without children 15

Provision of childcare in European countries in 2005 16

Social protection benefits targeted at family support in the EU 17

Preferences for family measures 17

At-risk-of-poverty rates by household type, 2005 17

1. JOHDANTO

Kun väestökehityksen asettamia haasteita käsittelevä vihreä kirja julkaistiin maaliskuussa 2005, komissio käynnisti keskustelun siitä, onko sukupolvien välistä solidaarisuutta tarpeen vahvistaa. Euroopan väestökehitystä koskevassa 12. lokakuuta 2006 annetussa tiedonannossa[1] komissio korosti, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden on edistettävä väestön uusiutumista toteuttamalla kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian ja tasa-arvopolitiikan mukaisia toimia. Jos jäsenvaltiot parantaisivat perhe-elämän edellytyksiä esimerkiksi tukemalla työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, ne voisivat auttaa eurooppalaisia toteuttamaan lapsilukutoiveet (ks. liite 2).

Väestön ikääntymisestä Euroopassa virinnyt keskustelu on tuonut oman lisävärinsä tähän tarkasteluun. On todettu, että eurooppalaisten yhteiskuntien tasapainon perustana oleva sukupolvien välinen solidaarisuus on aiempaa monimutkaisempi kokonaisuus: nuoret aikuiset asuvat pitempään vanhempiensa luona, ja toisaalta vanhempien on entistä useammin tuettava heidän huollettavanaan olevia vanhuksia[2]. Syntyy taakkoja, jotka kohdistuvat etenkin nuoriin tai keski-ikäisiin sukupolviin, ja yleensäkin naisiin. Miesten ja naisten tasa-arvo ja yleensäkin yhdenvertaiset mahdollisuudet ovat keskeisiä edellytyksiä uudelle sukupolvien väliselle solidaarisuudelle.

Vaikka jäsenvaltioilla on yksinomainen toimivalta perhepolitiikan alalla, unioni voi kuitenkin vaikuttaa politiikan uudistamiseen ja tuloksellisuuteen välillisesti. Lähtökohtana on ennen kaikkea Lissabonin strategia, jossa nimenomaisesti korostetaan naisten osallistumista työelämään, työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista koskevien edellytysten kehittämistä, nuorten työllisyyttä sekä nuorten osallisuuden edistämistä.

Näin ollen komissio kannattaa kevään Eurooppa-neuvoston esittämää aloitetta eurooppalaisen Perheallianssin muodostamisesta. Tässä tiedonannossa esitetään katsaus siihen, miten perhe-elämää tukevat jäsenvaltioiden toimintalinjat ovat viime aikoina kehittyneet. Katsauksen pohjalta tiedonannossa tarkastellaan erityisesti Lissabonin strategian osuutta tähän kehitykseen (kohta 2), minkä jälkeen ehdotetaan välineitä, joiden avulla eurooppalainen Perheallianssi voi kehittyä tutkimuksen ja tiedonvaihdon foorumiksi (kohta 3). Tiedonanto on ensimmäinen etappi unionin toiminnassa väestörakenteen muutosten aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi.

2. PERHE-ELÄMÄÄ TUKEVAT JÄSENVALTIOIDEN TOIMINTALINJAT: ON TÄRKEÄÄ EDISTÄÄ TYÖLLISYYTTÄ JA YHDENVERTAISIA MAHDOLLISUUKSIA

Jäsenvaltiot ovat alkaneet muuttaa perhe-elämää tukevia toimintalinjojaan siten, että niissä otetaan huomioon väestön ikääntyminen, elinolojen muuttuminen ja yhä monimuotoisemmat perhesiteet[3]. Vastuu perhepolitiikasta on jäsenvaltioilla, mutta perhe-elämän laatuun vaikuttavat merkittävästi myös ne toimintalinjat, joita Euroopan unioni toteuttaa työllisyyden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseksi.

2.1. Jäsenvaltiot ovat yleisesti alkaneet mukauttaa perhepolitiikkaansa

Euroopan unionin käyttämät seurantavälineet, kuten MISSOC, osoittavat, että perhe-elämää tukevissa unionin jäsenvaltioiden eri toimintalinjoissa on nykyisin seuraavat kolme päälohkoa:

- perheeseen liittyvien – välittömien ja välillisten – kustannusten korvaaminen (lapsista tai huollettavina olevista henkilöistä myönnettävät etuudet tai veroetuudet)

- vanhemmille tarjotut tukipalvelut etenkin pienten lasten kasvattamista ja hoitoa varten sekä varhaislapsuusiän ohittaneiden lasten hoitoa ja tukemista varten; huollettaville henkilöille suunnatut palvelut, joiden määrä kasvaa ikääntyvässä yhteiskunnassa

- työoloja ja työsuhteen ehtoja koskevat järjestelyt (yhteensovittamisen mahdollistavien työaikojen ja lomien avulla) ja palvelujen saannin paikallinen järjestäminen.

Nämä kolme lohkoa ovat varsin erilaisia eri jäsenvaltioissa. Perhe-etuuksista ja lastenhoitopalveluista aiheutuvat menot ovat Euroopan unionissa (EU25) keskimäärin 2,1 prosenttia BKT:sta[4], mutta ne vaihtelevat 0,7 prosentista 3,9 prosenttiin. Menot ovat melko pienet Etelä-Euroopan maissa, joissa on tapana tukeutua erityisesti perheen sisäiseen solidaarisuuteen. Pohjoismaissa ja Manner-Euroopan maissa menot ovat suuremmat.

Yhteiskunnassa ja kulttuurissa tapahtuvien jatkuvien muutosten vuoksi jäsenvaltiot ovat kuitenkin alkaneet mukauttaa perhepolitiikkaansa kolmella saralla:

- Perhepoliittiset toimintalinjat on koottu julkisiksi toimiksi, jotka kaikki vaikuttavat perheiden tilanteeseen. Näitä toimintalinjoja ovat esimerkiksi koulutuspolitiikka, nuorten yhteiskuntaan ja työelämään sijoittumista tukevat toimintalinjat, työllisyys-, asunto-, liikenne- ja terveyspolitiikka sekä luonnollisesti myös siviililainsäädäntö, joka ohjaa perheenjäsenten välisiä velvollisuuksia.

- Toimintatapojen kehityssuuntauksena on toimien täytäntöönpanon hajauttaminen, oikeuksien ja etuuksien yksilöllistäminen sekä menojen osoittaminen sellaisiin toimiin, joilla kannustetaan yhä enemmän työntekoon ja turvataan pysyvä köyhyysloukusta poispääsy. Kehitys näkyy käytännössä muun muassa siinä, että kyseenalaistetaan perhetilanteeseen liittyviä johdettuja oikeuksia ja edistetään yksilöllisiä oikeuksia sosiaaliturvajärjestelmissä. Sosiaaliturvajärjestelmiä onkin mukautettu siten, ettei niissä rangaista naisia, joiden työssäkäyntiaste oli aiemmin alhainen. Tällä tavoin vältytään köyhyystilanteen pahentumiselta vanhimpiin sukupolviin kuuluvien naisten keskuudessa[5].

- Perhepolitiikassa otetaan entistä enemmän huomioon se, että miesten ja naisten yhteiskunnalliseen rooliin kohdistuvat odotukset ja käytännöt ovat kehittyneet niin, että suuntauksena on toisaalta naisten osallistuminen työelämään ilman merkittäviä keskeytyksiä ja toisaalta miesten entistä suurempi osallistuminen velvoitteisiin, jotka liittyvät perheeseen tai kodinhoitoon. Molemmat suuntaukset parantavat miesten ja naisten tasa-arvoa lisäämällä naisten taloudellista itsenäisyyttä.

Nämä mukautukset ovat saaneet myönteisen vastaanoton eurooppalaisilta, jotka pitävät perhe-elämää erittäin suuressa arvossa[6]. Robert Bosch -säätiö suoritti vuosina 1999–2003 kahdessatoista maassa tutkimuksen, jonka tulosten mukaan eurooppalaiset toivovat ennen kaikkea, että lasten ja huollettavien – etenkin ikääntyneiden henkilöiden – hoitoon olisi tarjolla enemmän kollektiivisia palveluratkaisuja (ks. liite 7).

2.2. On tärkeää edistää työllisyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia

Usein kysytään, millainen perhepolitiikka on kaikkein tehokkainta. Vastaus määräytyy sen mukaan, mitä eri tavoitteita Euroopan maat ovat perhepolitiikalle asettaneet. Joissakin maissa on ensisijaisen tärkeää lisätä syntyvien lasten määrää auttamalla pareja toteuttamaan perheen muodostamista koskevat suunnitelmansa. Joissakin maissa taas perhe-elämän tukeminen kytkeytyy yleiseen kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen, jonka lähtökohtana on yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaaminen kaikille. Osa maista pitää puolestaan keskeisenä haasteena torjua tiettyjen perheiden köyhyyttä tai vähentää tuloeroja. Lisäksi on syntynyt lähinnä alueellisia tai kunnallisia hankkeita, joiden avulla halutaan luoda perheystävälliset olosuhteet ja siten houkutella pätevää työvoimaa tai saada se pysymään alueella tai kunnassa.

Empiirinen vertailu osoittaa kuitenkin, että syntyvyys ja naisten työssäkäynti ovat yleensä suuria sellaisissa maissa, joissa on toteutettu naisten ja miesten tasa-arvoon tähtääviä kokonaisvaltaisia toimintalinjoja, kehitetty järjestelmiä, joissa toisaalta tarjotaan palveluja ja toisaalta taataan yksilöllinen oikeus vanhempainlomaan sekä miehille että naisille, panostettu lastenhoitopalvelujen laatuun[7] ja tuettu siirtymistä entistä joustavampaan työaikaan. Näitä aloitteita toteuttavat jäsenvaltioissa monet eri toimijat, kuten hallitus, alueelliset yhteisöt ja työmarkkinaosapuolet. Joskus aloitteet liittyvät yritysten yhteiskuntavastuun puitteissa tapahtuvaan toimintaan, jolloin mukana on yhdistyksiä ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä.

Naisten työllisyysaste on korkein Skandinavian maissa: Ruotsissa ja Tanskassa yli 80 prosenttia 25–54-vuotiaista naisista käy työssä (alhaisimmat työllisyysasteet ovat Välimeren alueen maissa). Myös hedelmällisyysluvut ovat keskimääräistä suurempia niissä maissa, jotka ovat varsin varhain ottaneet käyttöön työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä naisten ja miesten tasa-arvoa tukevia toimintalinjoja.

Kun käytössä on toimia, joiden tavoitteena on työn sekä ja perhe- ja yksityiselämän parempi yhteensovittaminen, naiset eivät joudu tilanteeseen, jossa heidän on valittava työuran ja perhe-elämän laadun välillä. Tällaiset toimet edistävät lisäksi perheen muodostamista koskevien suunnitelmien toteuttamista ja kohentavat naisten työllisyyttä. Vastaavasti miesten ja naisten välisten palkkaerojen kaventaminen kannustaa osaltaan jakamaan paremmin velvoitteet, jotka liittyvät perheeseen tai kodinhoitoon.

2.3. Työllisyyttä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevien Euroopan unionin toimintalinjojen vaikutukset perhe-elämän laatuun

Perhepolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Euroopan unioni on kuitenkin aina pyrkinyt ottamaan huomioon sen, miten sen omat toimintalinjat vaikuttavat perhesiteisiin ja perheenjäsenten elämänlaatuun. Lissabonin strategia antaa lähtökohdat, joiden pohjalta perhepolitiikkaa voidaan nykyaikaistaa edistämällä yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja ennen kaikkea parantamalla työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista, mikä puolestaan lisää naisten osallistumista työmarkkinoille.

Yhteisön lainsäädännössä on jo pitkään otettu huomioon perhe-elämän ja siihen liittyvien oikeuksien asettamat vaatimukset. Jotta henkilöiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus saadaan Euroopassa toteutetuksi, unionin lainsäädännössä on sovitettu yhteen lakisääteiset sosiaaliturvajärjestelmät[8] (jotka koskevat myös perhe-etuuksia) ja säädetty perheenyhdistämistä koskevasta oikeudesta Euroopan unionin alueella liikkuville työntekijöille, myös maahanmuuttajille, joilla on kolmannen maan kansalaisuus. Lisäksi unionin lainsäädännössä on vahvistettu heidän puolisoilleen ja lapsilleen kuuluvat omat oikeudet.[9] Viime aikoina Euroopan unioni on kiinnittänyt huomiota lasten asemaan ja ottanut käyttöön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on turvata lasten oikeudet perheeseen ja suojeluun[10] (kyseessä ovat varsinkin henkilön suojelua koskevat oikeudet, lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaiset ohjelmat, lasten ympäristön turvallisuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet jne.).

Työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittaminen on otettu eurooppalaisissa työllisyyspolitiikoissa tärkeäksi toimintalinjaksi, jonka tavoitteena on taata naisille ja miehille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä työmarkkinoille. Yhteisön lainsäädäntöön lisättiin vuonna 1992 säännöstö, joka koskee raskaana olevien työntekijöiden suojelua sekä äitiyslomaa koskevan oikeuden käyttöönottoa[11]. Vanhempainlomaa koskevat oikeudet puolestaan olivat ensimmäisiä tuloksia, joita saatiin Euroopan tasolla käydystä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta[12]. Työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittaminen on välttämätöntä naisten taloudellisen itsenäisyyden sekä miesten ja naisten välisen tasa-arvon kannalta. Yhteensovittamisen merkitystä painotetaan nykyisin komission vahvistamassa naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmassa 2006–2010[13] sekä Euroopan tasa-arvosopimuksessa[14], jonka jäsenvaltiot hyväksyivät 23. ja 24. maaliskuuta 2006 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

2.4. Lissabonin strategia vauhdittaa työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista

Työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittaminen on kiinteä osa Lissabonin strategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on nostaa naisten työvoimaosuutta. Tämä käy ilmi varsinkin lastenhoitoa koskevista tavoitteista, jotka vuonna 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi. Yhteensovittamista korostetaan myös vuonna 2005 hyväksytyissä kasvun ja työllisyyden yhdennetyissä suuntaviivoissa, joissa sovelletaan eri elämänvaiheisiin mukautettua lähestymistapaa. Lähestymistavan mukaan työllisyyspolitiikkaa olisi mukautettava entistä enemmän perhe-elämän olosuhteisiin ja niissä eri ikäkausina tapahtuviin muutoksiin. Lissabonin strategian yksi tulos on sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskeva avoin koordinointijärjestelmä. Siinä painotetaan köyhien lasten ja heidän perheidensä tilanteen parantamista, huollettavien pitkäaikaishoidon tukemista sekä eläkejärjestelmien nykyaikaistamista, jotta uudet työmuodot sekä työuran keskeytykset otettaisiin aiempaa paremmin huomioon. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien tavoite on kannustanut kehittämään Lissabonin strategiaa, kuten useat vuosina 2007 ja 2008 käynnistettävät aloitteet osoittavat. Esimerkkejä niistä ovat seuraavat:

- Nyt annettavan tiedonannon yhteydessä komissio käynnistää työmarkkinaosapuolten kuulemisen toisen kierroksen. Kuulemiskierroksella osapuolia pyydetään ottamaan kantaa siihen, millaisia yhteensovittamisen parantamiseen tähtäävien mahdollisten lainsäädäntö- ja muiden ehdotusten olisi oltava sisällöltään.

- Vuonna 2007 toteutetaan useita toimia, joiden tarkoituksena on vastata Eurooppa-neuvoston moneen otteeseen esiin tuomaan toimeksiantoon, jonka mukaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten köyhyyden torjuntaan.

- Komissio käynnistää keskustelun, jossa tarkastellaan, minkä laatuisia palveluja huollettaville ikääntyneille henkilöille tarjotaan, miten heitä suojellaan huonolta kohtelulta sekä mitä toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa Euroopan laajuisesti, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta ikäihmisille tarkoitettujen infrastruktuurien ja palvelujen kehittämistä ja nykyaikaistamista olisi mahdollista nopeuttaa.

- Meneillään oleva kuuleminen, jonka tavoitteena on kartoittaa eurooppalaisten yhteiskuntien sosiaalista todellisuutta[15], antaa lisävalaistusta siihen, minkä suuntaisia ratkaisuja yhteisön politiikat voivat tarjota vastaukseksi vaatimuksiin, jotka koskevat yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä hoitopalvelujen saatavuutta kaikille sukupolville.

Lissabonin strategiaan perustuvien kansallisten kertomusten pohjalta komissio laatii joka toinen vuosi edistymistä koskevan vuosikertomuksen, jonka yhdessä luvussa käsitellään unionin valmiutta selviytyä väestökehityksen asettamista haasteista[16].

3. EUROOPPALAINEN PERHEALLIANSSI

Eurooppalainen Perheallianssi, jonka muodostamisesta kevään Eurooppa-neuvosto päätti, tarjoaa foorumin perheystävällisiä politiikkoja koskevien näkemysten, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden kesken, jotta väestörakenteen muutoksen haasteisiin voitaisiin vastata. Foorumin perustamista varten komissio kehittää jo vuonna 2007 välineitä, joiden avulla päästään järjestelmälliseen hyvien käytäntöjen vaihtoon ja tutkimustyöhön (kohta 3.1).

Perheallianssin tiimoilta komission on myös määrä kannustaa kaikkia kyseeseen tulevia toimijoita yhteistyöhön ja kumppanuuteen, jotta työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista voitaisiin parantaa. Työmarkkinaosapuolten Euroopan unionin tasolla esittämien aloitteiden lisäksi komissio kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kumppanuuksia, jotta helpotettaisiin työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista käyttämällä rakennerahastojen tarjoamia uusia keinoja (kohta 3.2).

Vuonna 2010 järjestettävässä kolmannessa Euroopan väestöfoorumissa komissio esittää raportin eurooppalaisen Perheallianssin tuloksista.

3.1. Järjestelmällisen hyvien käytäntöjen vaihdon ja tutkimustyön mahdollistava foorumi

Perhepolitiikat ovat varsin vaihtelevia, ja juuri siksi Euroopan unioni tarjoaa erinomaisen kentän tämän politiikanalan hyvien käytäntöjen vaihtoon ja sen vaikutuksia koskevan tutkimuksen syventämiseen. Näitä tarkoituksia varten komissio ottaa käyttöön seuraavat tahot ja toimenpiteet:

1. Valtioiden edustajista koostuva väestökysymyksiä käsittelevä korkean tason asiantuntijaryhmä

Nyt annettavan tiedonannon yhteydessä komissio perustaa väestökysymyksiä käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän, joka koostuu valtioiden edustajista. Ryhmän perustaminen tuotiin esiin Euroopan väestökehitystä käsittelevässä tiedonannossa. Ryhmän tehtävänä on antaa komissiolle neuvoja raporttien ja joka toinen vuosi kokoontuvien väestöfoorumien valmistelua varten sekä avustaa jäljempänä mainittujen analyysien samoin kuin kokemusten vaihdon käytännön toteutuksessa.

2. Eurooppalaiset, kansalliset, alueelliset ja paikalliset foorumit ja verkostot

Komissio järjestää joka toinen vuosi Euroopan väestöfoorumin, jossa tehdään katsaus väestötilanteeseen ja tarkastellaan, miten Euroopan väestökehitystä koskevassa tiedonannossa ehdotetut toimintalinjat on pantu täytäntöön. Ensimmäinen väestöfoorumi pidettiin lokakuussa 2006, ja seuraava on tarkoitus järjestää syksyllä 2008. Kansallisten samoin kuin alueellisten ja paikallisten foorumien järjestämistä kannustetaan ja tuetaan. ”Alueet talouden muutosten edistäjinä” -aloite[17] tarjoaa nimenomaisen mahdollisuuden tukea aktiivisesti tämän alan alueellisia ja paikallisia toimia.

3. Hyviä käytäntöjä kartoittava seurantakeskus

Komissio kehottaa Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiötä perustamaan seurantakeskuksen, joka käsittelee perhepolitiikan hyviä käytäntöjä. Seurantakeskuksen keräämiä tietoja hyödynnetään eurooppalaisissa ja hajautetuissa foorumeissa.

4. Tutkimustyö

Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen 7. puiteohjelmassa on mahdollista tukea edelleen väestö- ja perhekysymyksiin liittyvää tutkimusta myöntämällä rahoitusta tämän alan erityistoimiin. Puiteohjelma mahdollistaa myös poikittaistutkimukset, joissa selvitetään, miten väestörakenteen muutokset kaiken kaikkiaan vaikuttavat yhteiskunnan rakenteisiin. Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman samoin kuin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman avulla on myös mahdollista auttaa perheitä asettamalla käyttöön tieto- ja viestintätekniikkaa, joka tukee vanhusten itsenäistä ja laadukasta elämää.

Komissio on myös mukana yhteistyöhankkeessa, jossa kehitetään perheitä koskevaa OECD:n tietokantaa. Lisäksi komissio laatii perhepolitiikkojen analysointiin välineitä, jotka on määrä asettaa jäsenvaltioiden käyttöön. Analyysivälineiden avulla voidaan arvioida jäsenvaltioiden perhepolitiikkojen tehokkuutta kaikkien tavoitteiden näkökulmasta (lapsilukutoiveiden toteuttaminen, miesten ja naisten tasa-arvo ja yleensäkin yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sosiaalinen osallisuus varsinkin lasten osalta). Vuonna 2008 tehdään Eurobarometri-kysely perheiden tilanteesta ja tarpeista.

3.2. Euroopan rakennerahastojen käyttö

Equal-ohjelmasta[18] saadut kokemukset ja Euroopan komission tammikuussa 2007 järjestämä kokous, jossa käsiteltiin alueiden väestöpoliittisia aloitteita, ovat antaneet viitteitä siitä, että monet nykyiset pilottihankkeet voivat johtaa uusiin kansallisiin tai paikallisiin toimiin, joilla edistetään yhdenvertaisia mahdollisuuksia sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Yhteisön koheesiopolitiikan strategisissa suuntaviivoissa vuosiksi 2007–2013[19] suositellaan toteuttamaan tällaisia innovaatioita, sillä ne helpottavat mukautumista väestörakenteen muutoksiin[20]. Komissio kehottaa näin ollen jäsenvaltioita mahdollistamaan sen, että niiden esittämissä toimenpideohjelmissa voidaan tukea tällaisia toimia. Komissio laatii edellä mainitun asiantuntijaryhmän avustuksella paikallisille ja alueellisille toimijoille suunnatun oppaan, jonka tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita toteuttamaan käytännössä ne toimenpiteet, joilla ne ovat päättäneet parantaa työn sekä perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista ja elämänlaatua. Näistä hajautetuista toimista keskustellaan seuraavassa Euroopan väestöfoorumissa.

4. PÄÄTELMÄT

Jäsenvaltioiden perhepolitiikat lujittavat sukupolvien välistä solidaarisuutta, kun niissä kannustetaan etsimään parempia ratkaisuja perheiden tarpeisiin, jotka koskevat lasten ja huollettavien hoitoa, ja jakamaan entistä tasapuolisemmin velvoitteet, jotka liittyvät perheeseen ja kodinhoitoon. Voidaan odottaa, että perhepolitiikkojen ansiosta kaikkien elämänlaatu paranee ja perheen muodostamista koskevien suunnitelmien toteuttamiselle luodaan aiempaa suotuisammat lähtökohdat. Uudet perhepoliittiset toimintalinjat tukevat myös kasvua ja työllisyyttä, sillä ne helpottavat naisten osallistumista työmarkkinoille.

Lissabonin strategia on tarkoituksenmukainen lähtökohta jäsenvaltioiden perhepolitiikkojen kehittämiselle, sillä siinä painotetaan miesten ja naisten tasa-arvoa ja yleensäkin yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Keskeiset vastuualueet kuuluvat kuitenkin jäsenvaltioille. Eurooppalainen Perheallianssi, jonka tiedonvaihtohankkeelle ja tutkimussuunnitelmille komissio antaa täyden tukensa, tekee uudistustyöstä kaikkien edun mukaisen ja kaikkien panosta vaativan hankkeen.

ANNEX - MAIN EUROPEAN DATA ON FAMILIES AND FAMILY POLICIES

The family as a support network 12

Mean actual and ideal number of children, by country. Women aged 40 to 54 13

Frequency of care and housework by sex, age and country groups (%) 14

Difference of employment rate for women with and without children 15

Provision of childcare in European countries in 2005 16

Social protection benefits targeted at family support in the EU 17

Preferences for family measures 17

At-risk-of-poverty rates by household type, 2005 17

The family as a support network

From whom do you get support in the following situations? | If you needed help around the house when ill | If you needed advice about a serious personal or family member | If you were feeling a bit depressed and wanting someone to talk to | If you needed to urgently raise an important sum of money to face an emergency |

Women aged 18–34 | 42 | 4 | 53 | 4 | 9 | 88 |

Women aged 35–64 | 49 | 10 | 40 | 10 | 16 | 75 |

Women aged 65+ | 6 | 10 | 84 | 5 | 6 | 88 |

Men aged 18–34 | 17 | 7 | 77 | 2 | 8 | 90 |

Men aged 35–64 | 32 | 14 | 54 | 5 | 11 | 84 |

Men aged 65+ | 5 | 7 | 88 | 6 | 5 | 89 |

NMS-10 |

Women aged 18–34 | 52 | 5 | 44 | 6 | 14 | 80 |

Women aged 35–64 | 48 | 17 | 35 | 12 | 16 | 72 |

Women aged 65+ | 9 | 16 | 75 | 6 | 5 | 89 |

Men aged 18–34 | 28 | 9 | 62 | 3 | 14 | 83 |

Men aged 35–64 | 35 | 20 | 45 | 6 | 16 | 79 |

Men aged 65+ | 9 | 13 | 78 | 6 | 5 | 90 |

Q37a, b, c: How often are you involved in any of the following activities outside your paid work: a) Caring for and educating Children; c) Caring for elderly/disabled relatives?Note: the modalities ‘less often’ and ‘never’ are aggregated together.Source: EQLS, 2003; row percentages.

Difference of employment rate for women with and without children*

2005 |

EU25 | 14.2 |

EU15 | 13.2 |

EU10 | 19.5 |

BE | 2.1 |

CZ | 39.2 |

DK | 3.4 |

DE | 26.5 |

EE | 30.0 |

EL | 3.5 |

ES | 7.5 |

FR | 10.2 |

IE | 18.2 |

IT | 6.8 |

CY | 3.4 |

LV | 18.0 |

LT | 2.8 |

LU | 7.0 |

HU | 35.3 |

MT | 17.2 |

NL | 9.4 |

AT | 14.4 |

PL | 11.1 |

PT | -3.8 |

SI | -1.5 |

SK | 34.5 |

Fl | 17.5 |

UK | 21.2 |

* Difference in employment rates for women with children under 6 and women without children (age group 20-50).Source: EU Labour Force Survey – Spring data, LU 2003, 2004 and 2005: Annual average data. Data not available for SE.

Provision of childcare in European countries in 2005

Children cared for (by formal arrangements other than by the family) up to 30 hours / 30 hours or more per usual week as a proportion of all children of same age group

1 – 29h. | 30h. or + | 1 – 29h. | 30h. or + | 1 – 29h. | 30h. or + | (pre-primary included) |

EU Member States |

BE | More and better working part-time opportunities | 85.2 | Flexible working hours | 80.5 | Lower wage and income taxes | 80.2 |

CZ | An allowance at the birth of child | 90.5 | Lower wage and income taxes | 87.8 | Improved parental leave arrangements | 86.8 |

EE | A substantial decrease in the costs of education | 96.0 | A substantial rise in child allowance | 94.5 | Improved parental leave arrangements | 91.0 |

FI | Flexible working hours | 82.6 | Lower wage and income taxes | 79.5 | Financial support for parents taking care of their children | 79.3 |

DE | More and better working part-time opportunities | 89.9 | Flexible working hours | 89.3 | Better day-care facilities for children under 3 years old | 88.5 |

HU | Better housing for families | 94.9 | A substantial decrease in the costs of education | 93.7 | A substantial rise in child allowance | 92.3 |

IT | More and better working part-time opportunities | 89.2 | A substantial rise in child allowance | 89.2 | Lower wage and income taxes | 88.9 |

LT | An allowance at the birth of child | 95.9 | Financial support for parents taking care of their children | 95.7 | Improved parental leave arrangements | 94.7 |

NL | More and better working part-time opportunities | 78.9 | Flexible working hours | 72.0 | Improved parental leave arrangements | 71.2 |

PL | Child allowance dependent on family income | 92.5 | An allowance at the birth of child | 92.2 | Improved parental leave arrangements | 91.1 |

RO | Lower wage and income taxes | 98.2 | Improved parental leave arrangements | 97.9 | Better housing for families | 97.4 |

SI | Better housing for families | 97.8 | Better day-care facilities for children under 3 years old | 97.8 | Improved parental leave arrangements | 97.3 |

CY | Lower wage and income taxes | 95.9 | Improved parental leave arrangements | 93.7 | Flexible working hours | 91.5 |

Respondents up to 50 years old ("very in favour" and "somewhat in favour").The Demographic Future of Europe – Facts, Figures, Policies: Results of the Population Policy Acceptance Study (PPAS)- Survey with interviews of 34 000 Europeans in 14 countries from 1999 to 2003 – Federal Institute for population research and Robert Bosch Foundation 2006.

At-risk-of-poverty rates by household type, 2005

EU25 | 33s | 12s | 14s | 26s | 14s |

EU15 | 32s | 11s | 13s | 25s | 14s |

NMS10 | 38s | 15s | 19s | 36s | 17s |

BE | 36 | 9 | 10 | 21 | 17 |

BG | : | : | : | : | : |

CZ | 41 | 9 | 11 | 25 | 9 |

DK | 21 | 4 | 5 | 14 | 5 |

DE | 30 | 10 | 7 | 13 | 7 |

EE | 40 | 13 | 12 | 25 | 13 |

IE | 45 | 12 | 13 | 26 | 11 |

GR | 43 | 14 | 18 | 33 | 28 |

ES | 37 | 14 | 23 | 36 | 18 |

FR | 26 | 8 | 9 | 20 | 15 |

IT | 35 | 15 | 22 | 35 | 21 |

CY | 35 | 9 | 9 | 14 | 8 |

LV | 31 | 14 | 18 | 39 | 13 |

LT | 48 | 15 | 18 | 44 | 14 |

LU | 32 | 13 | 17 | 20 | 14 |

HU | 27p | 15p | 15p | 26p | 11p |

MT | 51 | 13 | 15 | 35 | 10 |

NL | 26 | 9 | 10 | 20 | 6 |

AT | 27 | 9 | 11 | 20 | 9 |

PL | 40 | 17 | 23 | 45 | 23 |

PT | 34 | 17 | 25 | 39 | 15 |

RO | 27 | 11 | 16 | 44 | 23 |

SI | 22p | 9p | 10p | 17p | 6p |

SK | 32 | 13 | 17 | 24 | 13 |

FI | 20 | 7 | 5 | 12 | 8 |

SE | 18 | 4 | 4 | 9 | 12 |

UK | 38p | 11p | 13p | 29p | 13p |

IS | 14 | 8 | 8 | 10 | 5 |

NO | 19 | 4 | 5 | 10 | 4 |

Source: Eurostat SILC(2005) Income data 2004; except for UK, income year 2005 and for IE moving income reference period (2004-2005); RO National HBS 2005, income data 2005.Notes: Risk-of-poverty defined as income below 60% of the median income.: = Not available.p = Provisional value.s = Eurostat estimation.

[1] Euroopan väestökehitys – haasteista mahdollisuuksiin , KOM(2006) 571 .

[2] Ensimmäinen eurooppalainen elämänlaatukysely 2003. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö.

[3] Social Situation Report 2005/6.

[4] Perheiden tukemisesta aiheutuneita menoja koskevat luvut eivät sisällä veroetuuksia, opetusmenoja (kuten esiopetusmenoja) eivätkä muita perheille suunnattuja toimenpiteitä tai korvauksia perhekustannuksista (asuminen, sosiaalinen osallisuus jne.).

[5] Kansainvälisen työtoimiston raportti aiheesta naiset ja sosiaaliturva 1988.

[6] Eurobarometri-kysely 273 European social reality : Hyvinvointia koskevissa kyselyissä eurooppalaiset asettavat perhe-elämän ensisijaisten arvojen joukkoon.

[7] Varhaiskasvatusta ja pienten lasten opetusta käsittelevät OECD:n selvitykset osoittavat, että on tarpeen kehittää lastenhoidon ja opetuksen yhdistäviä rakenteita, sillä niistä on hyötyä perhe- ja työelämän yhteensovittamiselle ja lisäksi niiden avulla voidaan torjua syrjäytymistä ja lujittaa inhimillisen pääoman muodostamista jo varhaisimmista ikävuosista lähtien.

[8] Komission tiedonanto Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden mukanaan tuomat edut ja mahdollisuudet, KOM(2002) 694.

[9] Neuvoston direktiivi 2003/86/EY oikeudesta perheenyhdistämiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella.

[10] Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia, KOM(2006) 367.

[11] Neuvoston direktiivi 92/85/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä (kymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi).

[12] Neuvoston direktiivi 96/34/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1996, UNICE:n, CEEP:n ja EAY:n tekemästä vanhempainlomaa koskevasta puitesopimuksesta.

[13] SEC(2006) 275, 1.3.2006.

[14] Puheenjohtajan päätelmät, 7775/1/06/ REV 1.

[15] Sosiaalisen todellisuuden kartoittaminen, KOM(2007) 63.

[16] Vrt. KOM(2006) 571.

[17] Komission tiedonanto Alueet talouden muutosten edistäjinä , KOM(2006) 675, 8.11.2006.

[18] Euroopan komission verkkosivuille on koottu tietoja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamista toimista, joiden aiheena on työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi. Toimia on toteutettu varsinkin valtioiden välisessä Equal-ohjelmassa.

[19] Ehdotus neuvoston päätökseksi yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista, KOM(2006) 386.

[20] Euroopan sosiaalirahastoa koskevassa 5. heinäkuuta 2006 annetussa asetuksessa (EY) N:o 1081/2006 vahvistetaan tavoite, jonka mukaan ”ESR:n olisi käsiteltävä myös yhteisön työikäisen väestön demografisten muutosten merkityksellisiä ulottuvuuksia ja seurauksia”.

52007DC0244