52006PC0866

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97 muuttamisesta /* KOM/2006/0866 lopull. - COD 2006/0290 */


[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 22.12.2006

KOM(2006) 866 lopullinen

2006/0290 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97 muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. TAVOITE

Kaupan helpottaminen, joka on olennainen osa laajentuneen Euroopan unionin kauppapolitiikkaa unionin pyrkiessä valtaamaan uusia markkinoita, tuo mukanaan kansainvälistä talousrikollisuutta, joka loukkaa Euroopan yhteisöjen taloudellisia etuja ja heikentää yhteisön tiettyjen politiikkojen yhteydessä käyttöön otettujen kieltojen, rajoitusten ja valvontatoimenpiteiden vaikutuksia.

Petoksista ja muusta yhteisön taloudellisten etujen kannalta vahingollisesta laittomasta toiminnasta on erityisesti tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisista toimista tullut petosorganisaatioiden merkittävää toimintaa, kun asiaa tarkastellaan rahasummien valossa. Jäsenvaltioiden tullimuodollisuuksien täyttämisen yhteydessä kantamista tuontitulleista, maatalousmaksuista ja tuonnin arvonlisäverosta kertyy lähes neljännes yhteisön talousarvion tulopuolesta. Petosorganisaatioilla on suuri houkutus kiertää tarkastukset ja maksujen maksaminen ja käyttää perusteettomasti hyväkseen tullien ja muiden maksujen alennuksia ja suspensioita.

Talousarvion menopuolella petosorganisaatioita kiinnostavat erityisesti maataloustuotteiden ja jalostettujen tuotteiden vientituet, joiden maksua tulliviranomaiset valvovat viennin tullimuodollisuuksien täyttämisen yhteydessä silloin, kun tavara viedään yhteisön tullialueelta.

Mahdollisimman suurta hyötyä tavoitellessaan kyseiset organisaatiot lisäksi kiertävät polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä sekä kieltoja ja rajoituksia. Vaikka näiden toimenpiteiden kiertäminen ei vaikuta suoraan yhteisön talousarvioon, se voi vaikuttaa haitallisesti talouteen, työllisyyteen ja kuluttajien terveyteen ja näin tuottaa epäsuorasti vahinkoa yhteisön talousarviolle (esim. BSE-kriisi).

Saadakseen paremman kuvan alalla harjoitettavasta sääntöjenvastaisesta toiminnasta ja parantaakseen sen ennaltaehkäisyä, joka on sidoksissa tullitarkastusten organisoinnin parantamiseen, Euroopan yhteisö antoi 13. maaliskuuta 1997 neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97 jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi.

Asetus muodostaa oikeusperustan avunpyynnöille, joita kyseiset viranomaiset esittävät toisilleen torjuakseen yhteisön lainsäädännön vastaisia väärinkäytöksiä ja petoksia, jotka vaikuttavat yhteisön talousarvioon tai yhteisön kauppapolitiikkaan.

Asetuksen mukaisesti on lisäksi perustettu erityinen tietokanta, tullitietojärjestelmä (TTJ), joka otettiin käyttöön 24. maaliskuuta 2003. Järjestelmän avulla asianomaiset hallintoviranomaiset voivat varoittaa eurooppalaisia kollegoitaan mahdollisista sääntöjenvastaisista toimista toimittamalla tietoja tarkkailua, ilmoittamista, hienovaraista valvontaa tai erityistarkastuksia varten.

2. TÄRKEIMMÄT SÄÄNNÖKSET

Huolimatta hyvistä tuloksista, joita yhteisön tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisten petosten torjunnassa on saavutettu, asetuksen (EY) N:o 515/97 muuttamista puoltavat monet syyt.

( Tarvitaan operatiivisempaa yhteistyötä

Euroopan unionin laajentuessa sen maa- ja merirajat siirtyvät ja laajentuvat, ja koska samalla myös petoksellinen toiminta voimistuu ja monipuolistuu, on syytä mukauttaa voimassa olevaa asetusta, jotta petosorganisaatiot eivät käyttäisi tilannetta hyväkseen. Koska talousrikollisuus on kansainvälistä ja moninaista, petoksia voidaan rajoittaa tehokkaasti vain jäsenvaltioiden keskinäistä ja jäsenvaltioiden ja komission välistä yhteistyötä lujittamalla painottaen aiempaa enemmän yhteistyön operatiivista ulottuvuutta. Petosten torjuntaan osallistuvat toimijat ovat määritelleet uusia Euroopan tason koordinointi- ja tukitarpeita, joita varten olisi nyt vahvistettava vankka ja mukautettu oikeusperusta.

( Muutetaan oikeudellista asiayhteyttä ja toimielinten välistä tasapainoa

Kun asetus (EY) N:o 515/97 annettiin, EY:n perustamissopimukseen ei sisältynyt yhtään artiklaa, jossa olisi käsitelty erityisesti yhteisön tulliyhteistyötä. EY:n perustamissopimuksen 5 artiklan mukainen jäsenvaltioiden yleinen yhteistyövelvoite ja sen 209 a artiklassa tarkoitettujen, yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi toteutettavien jäsenvaltioiden toimenpiteiden koordinointi eivät nekään antaneet yhteisölle valtuuksia toteuttaa toimenpiteitä yhteisön tulliyhteistyön alalla.

Tätä nykyä yhteisön toimivallasta kyseisissä asioissa määrätään Euroopan yhteisön perustamissopimukseen sisältyvässä tulliyhteistyötä käsittelevässä 135 artiklassa sekä yhteisön taloudellisten etujen suojaa käsittelevässä 280 artiklassa. Tätä toimivaltaa on kuitenkin käytettävä perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisesti eli jos ja siinä määrin kuin yhteisön tasolla toteutettava toiminta on laajuutensa tai vaikutustensa puolesta selvästi edullisempaa kuin jäsenvaltion toteuttama toiminta. Asetusehdotus täyttää nämä kriteerit.

Uusi asetusluonnos on lisäksi tarkoitettu oikeusperustaksi yhtäältä yhteisön tullitutkintatietokantaa (FIDE) ja toisaalta muita jäsenvaltioiden ja Euroopan komission ilmaisemien tarpeiden pohjalta suunniteltuja hankkeita varten. Sen tavoitteena on lujittaa tulli- ja maatalouslainsäädännön moitteetonta soveltamista valvovien viranomaisten välistä yhteistyötä.

Luonnoksessa on otettava huomioon myös tietyt toimielimiä koskevat muutokset, erityisesti Euroopan unionin elinten ja virastojen sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön tehostaminen.

Toissijaisuus

Eri jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset eivät yksinään pysty perustamaan yhteisön tason teknistä infrastruktuuria ja varmistamaan tulli- ja maatalousasioissa annettavan keskinäisen hallinnollisen avun yhteensovittamista kattavasti ja integroidusti. Viranomaisten operatiivisen yhteistyön parantamiseksi olisi siis tarpeen luoda palvelualusta. Kolmansissa maissa toteutettavia yhteisön hankkeita lukuun ottamatta hallinnollisten tutkimusten tekeminen on jäsenvaltioiden vastuulla.

Oikeasuhteisuus

Asetuksen tavoite säilyy uudessa ehdotuksessa ennallaan. Ehdotettu asetus liittyy, kuten asetus (EY) N:o 515/97, jota sillä muutetaan, tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettomaan soveltamiseen, jonka suhteen komissiolla samoin kuin jäsenvaltioiden tulliviranomaisilla ja niiden muilla toimivaltaisilla viranomaisilla on tarkoin määritelty toimivalta.

3. EHDOTUKSEN SISÄLTÖ

3.1. Tullilainsäädännön määritelmän yhdenmukaistaminen Napoli II -yleissopimuksen vastaavan määritelmän kanssa (2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta)

Asetuksessa (EY) N:o 515/97 annettu tullilainsäädännön määritelmä on yhdenmukaistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyssä yleissopimuksessa annetun määritelmän kanssa. Tarkoituksena on ollut parantaa yhteisön välineiden ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisten välineiden yhtenäisyyttä yhteisön tullilainsäädännön rikkomisia koskevien syytetoimien osalta.

Tullilainsäädäntöä sovelletaan edelleen tuotaessa tavaroita yhteisön tullialueelle ja vietäessä niitä sieltä pois, vaikka ne olisi vapautettu tulleista tai niihin sovellettaisiin tullittomuutta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallinnollisesta yhteistyöstä arvonlisäverotuksen alalla 7 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1798/2003[1] säännösten soveltamista. Soveltaessaan yhteisön ulkorajoilla kielto-, rajoitus- tai valvontatoimenpiteitä, erityisesti paljastaessaan alkoholi- ja savukeväärennöksiä tai kaksikäyttötuotteiden ja huumausaineiden esiasteiden laitonta kauppaa, tulliviranomaisten on voitava tarkistaa arvonlisäverotunnisteen avulla nopeasti toisesta jäsenvaltiosta, onko sen alueelle sijoittautunut yritys olemassa tai yhä toiminnassa. Tulliviranomaisten, jotka myös vastaavat tullimuodollisuuksista ja/tai niiden yhteydessä arvonlisäveron ja/tai valmisteveron kantamisesta, on voitava tehokkaan tulliyhteistyön avulla estää ja paljastaa ankarasti verotettavien tavaroiden tekaistu vienti kolmansiin maihin.

Arvonlisäverotuksen alan hallinnollisesta yhteistyöstä vastaavat keskusyhteystoimistot ja yhteysviranomaiset tekevät tehokasta yhteistyötä muiden jäsenvaltioiden vastaavien elinten kanssa. Horisontaalinen yhteistyö yhtäältä keskusyhteystoimistojen ja yhteysviranomaisten ja toisaalta asetuksen (EY) N:o 515/97 soveltamisesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten välillä ei kuitenkaan ole mahdollista joko organisatorisista tai kullekin jäsenvaltiolle myönnettyyn asialliseen tai operatiiviseen toimivaltaan liittyvistä syistä tai viestintäverkkoon liittyvien syiden tai jatkuvan päivystyksen (yöt ja viikonloput) puuttumisen vuoksi. Tulliviranomaisilla on sitä vastoin hallussaan taloudellisten toimijoiden olemassaoloa ja alv-asemaa koskevat vähimmäistiedot, joiden ansiosta ne voivat vastata muiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisten kiireellisiin kyselyihin.

3.2. Automaattinen tietojenvaihto (15 artikla)

Nykyistä tapauksittain sovellettavaa oma-aloitteisen tietojenvaihdon mekanismia täydennetään automaattisella ja/tai järjestelmänmukaisella automaattisella tietojenvaihdolla, joka ei edellytä tiedot vastaanottavan jäsenvaltion edeltävää pyyntöä. Mekanismi vastaa hallinnollisesta yhteistyöstä arvonlisäverotuksen alalla 7 päivänä lokakuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1798/2003[2] ja hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla 16 päivänä marraskuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2073/2004[3] perustettua mekanismia.

3.3. Palvelualustan perustaminen tullialalla

3.3.1. Eurooppalainen tietorekisteri (18 a artikla)

Tulliselvitysmenettelyjen tietokoneistaminen ja kuljetusvälineiden reaaliaikainen seuranta satelliittijärjestelmillä saavat aikaan sen, että yhä suurempi osa tulliviranomaisten ja/tai taloudellisten toimijoiden toisilleen toimittamista tiedoista on aineettomassa muodossa. Tämän tuloksena logistiikan ja tavarakuljetusten alalla toimivien julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien hallinnassa olevien tietokantojen määrä moninkertaistuu.

Palveluntarjoajat suhtautuvat yleensä myönteisesti ajatukseen antaa toimivaltaisille viranomaisille petosten torjunnan yhteydessä mahdollisuus tutustua tietoihin, jotta nämä voisivat paljastaa sellaiset tavaralähetykset ja/tai kuljetusvälineet kontit mukaan lukien, joihin kohdistuu tulli- tai maatalouslainsäädännön vastaisia toimia, kunhan tällaisia pyyntöjä ei ole kovin paljon eivätkä ne aiheuta ylimääräistä työtä. Ajatuksen komissiolle (OLAF) myönnettävästä yleisestä pääsystä tiettyihin tietokantoihin odottaisi rauhoittavan palveluntarjoajia, jotka saavat jäsenvaltioilta toistuvasti monia samoja pyyntöjä. Sen vuoksi pidettiin tarkoituksenmukaisena ratkaisuna, taloudelliseltakin kannalta, että komissiolle (OLAF) annettaisiin mahdollisuus neuvotella palveluntarjoajien kanssa tietojen asettamisesta yhteiseen käyttöön rekisteriin, johon jäsenvaltioilla olisi pääsy, tai kanavoida pääsy palveluntarjoajien ylläpitämille sivustoille.

Rekisterin avulla on tarkoitus kerätä analysoitavaksi kansainvälisessä kaupassa tavallisesti käytettäviä tietoja tavoitteena paljastaa ennen tavaroiden fyysisiä tarkastuksia toimet, joihin liittyy riski tulli- ja maatalouslainsäädäntöä koskevista väärinkäytöksistä.

Komissiolle olisi annettava valtuudet siirtää rekisteristä tietokantojen koko sisältö tai osa siitä tietoja koskevien oikeuksien haltijan suostumuksella joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan tekijänoikeuslainsäädäntöä noudattaen. Kyseiset tiedot saisi indeksoida ja analysoida.

Eurooppalainen rekisteri olisi asetettava jatkuvan koordinoinnin yksikössä toimivien jäsenvaltioiden yhteyshenkilöjen sekä asetuksen (EY) N:o 515/97 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

3.3.2. Operatiivisen yhteistyön koordinointi (18 b artikla)

Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston perustaminen 26. lokakuuta 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2007/2004[4], Europolin toimivaltuuksien laajentaminen niin, että ne kattavat törkeiden kansainvälisen rikollisuuden muotojen käsittelyn (6. joulukuuta 2001 tehty neuvoston päätös) sekä tiettyjen kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen operatiivinen toiminta edellyttävät komission, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin muiden elinten ja virastojen yhteistyön lujittamista.

Ehdotetulla asetuksella on tarkoitus viedä eteenpäin ajatusta komission kehittelemästä rajapinnasta, joka mahdollistaa jäsenvaltioiden keskinäisen sekä niiden ja komission välisen operatiivisen yhteistyön yhteensovittamisen nykyistä paremmin sekä eurooppalaisten, alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden ja virastojen entistä tiiviimmän operatiivisen osallistumisen kunkin toimivallan rajoissa.

Tulliyhteistyön strategiasta 2. lokakuuta 2003 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan unionin neuvosto totesi, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella toteutettavaa rikollisuuden torjuntaa, terrorismin torjunta mukaan luettuna, koskevaan yhdennettyyn toimintamalliin tulisi sisältyä tulliyhteistyön lisäksi tullilaitosten ja muiden lainvalvontaviranomaisten sekä Euroopan unionin muiden toimielinten, elinten ja virastojen, kuten komission, Europolin ja Eurojustin, välistä tiivistä ja tehokasta yhteistyötä.

Yhteisön tasolla perustettuja välineitä ja uusia menetelmiä voitaisiin tässä yhteydessä ottaa uudelleen käyttöön Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla tehtävän tulliyhteistyön puitteissa, Europolin ja Eurojustin toimivaltaa kuitenkaan rajoittamatta.

Suoraan sovellettavissa oleva oikeudellinen väline, kuten asetus, voisi näissä olosuhteissa tuoda tullialalle uutta pontta lisäämättä kuitenkaan komission henkilöstön toimivaltuuksia. Asetuksen (EY) N:o 515/97 uusi 18 b artikla tarjoaisikin jäsenvaltioille mahdollisuuden käyttää komission (OLAF) henkilöstöä asiantuntijoina sekä käyttää komission ”palvelualustaa” asetuksen (EY) N:o 515/97 nojalla käsiteltäväksi otetuissa tapauksissa, joita varten olisi perustettava yhteinen työryhmä.

3.4. 19 artikla (kolmannet maat)

Nykytilanteessa jäsenvaltion saadessa toiselta jäsenvaltiolta tietoja, jotka sen on sen jälkeen ilmoitettava keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevien sopimusten tai pöytäkirjojen nojalla jollekin kolmannelle maalle, sen on pyydettävä yhtenäisen toiminnan puitteissa tähän lupa tiedot toimittaneelta jäsenvaltiolta, vaikka viimeksi mainittu maa olisikin jo aikaisemmin antanut suostumuksensa sille, että tiedot vastaanottanut jäsenvaltio saa niitä käyttää.

Sen vuoksi nykyistä menettelyä ehdotetaan täydennettävän niin, että komissiolle ja kullekin jäsenvaltiolle annetaan lupa ilmoittaa kolmannelle maalle toiselta jäsenvaltiolta saamansa tiedot edellyttäen, että viimeksi mainittu jäsenvaltio on ensin antanut tähän suostumuksensa. Tässä tapauksessa ei enää tarvittaisi yhtenäisen toiminnan puitteissa annettavaa suostumusta, vaan sellainen tarvittaisiin vain, jos kyse on useamman kuin kahden jäsenvaltion käsittelemien tietojen vaihdosta.

3.5. 20 artiklan 2 kohdan d alakohta

Kolmansissa maissa toteutettavien yhteisön hankkeiden kustannusten korvaamista koskevat 20 artiklan 2 kohdan d alakohdan säännökset on sisällytetty muita kustannuksia koskevien säännösten ohella uuteen rahoitusta käsittelevään 42 a artiklaan.

3.6. V Osasto: 23–37 artikla. Henkilötietojen käytön valvonnasta tullitietojärjestelmän puitteissa annettujen säännösten ajantasaistaminen

Lokakuun 24. päivänä 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY täytäntöönpano jäsenvaltioissa edellyttää muutoksia niihin asetuksen säännöksiin, jotka käsittelevät henkilötietojen käsittelyä kansallisella tasolla. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 antaminen sekä itsenäisen valvontaviranomaisen eli Euroopan tietosuojavaltuutetun perustaminen edellyttävät vastaavia muutoksi niihin asetuksen (EY) N:o 515/97 artikloihin, jotka käsittelevät tietojen käsittelyä yhteisön toimielimissä ja elimissä.

Kaikki henkilötietojen suojaa käsittelevät asetuksen (EY) N:o 515/97 säännökset on mukautettu ottaen huomioon uusi lainsäädäntö, jota on alettu soveltaa asetuksen voimaantulon jälkeen. Siihen kuuluvat erityisesti yhteisön EY:n perustamissopimuksen 286 artiklan nojalla sekä yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001[5] nojalla toimielimiin sovellettavat säännöt sekä yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY[6] nojalla jäsenvaltioihin sovellettavat säännöt.

3.7. Tullitietojärjestelmän tietojen käyttö analyyseissä (27 artikla)

Tullitietojärjestelmällä ei nykyisellään voida saavuttaa kaikkia sille asetuksessa säädettyjä tavoitteita, joiden mukaan sen tulee toimia apuna tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisten toimien ennaltaehkäisyssä ja tutkimisessa ja niihin liittyvissä syytetoimissa. Nykyisessä mekanismissa tullitietojärjestelmään tallennettujen tietojen avulla voidaan ainoastaan tehostaa tarkastuksia, ja näin ollen saavutetaan ainoastaan petosten ennaltaehkäisyä koskeva tavoite. Jotta järjestelmää voitaisiin käyttää apuna myös tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisten toimien tutkimisessa ja niitä koskevissa syytetoimissa, sille on kehitettävä uusia käyttötarkoituksia ja toimintoja, mikä jo sinänsä edellyttää asetuksen (EY) N:o 515/97 muuttamista.

Tästä syystä 27 artikla on muutettava niin, että järjestelmän yhtenä uutena tarkoituksena mainitaan strateginen ja operatiivinen analyysi.

Järjestelmän toimintojen laajentamisen vuoksi on perustettu uusi käytettävissä olevien tietojen luokka, joka koskee pidätettyjä, takavarikoituja tai menetetyksi tuomittuja tavaroita.

3.8. V a Osasto: 41 a – 41 d artikla. Tullitutkintatietokannan perustaminen

Yhteistyömenettelyjen tehostamiseksi on pidetty aiheellisena perustaa jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten käyttöön tietokanta, jonka avulla ne voivat paremmin kohdentaa hallinnollista apua koskevat pyyntönsä. Tämä on tavoitteena tullitutkintatietokannassa, johon kerätään viitetiedot kussakin jäsenvaltiossa aiemmin suoritetuista tai parhaillaan käynnissä olevista tutkimuksista ja josta kaikki toimivaltaiset viranomaiset voivat saada pyynnöstä tietoonsa vastaavien tapausten tutkinnan suorittaneet viranomaiset.

Tullitutkintatietokannan sisällyttäminen asetuksen (EY) N:o 515/97 muutosasetuksen luonnokseen täydentää vastaavaa hallitustenvälistä aloitetta, joka on virallistettu pöytäkirjan tekemisestä tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta 8. toukokuuta 2003 annetulla neuvoston säädöksellä.

3.9. VI Osasto: 42 artikla. Tietosuoja

Asetuksen (EY) N:o 515/97 I–IV osastossa tarkoitetun automaattisen ja ei-automaattisen tietojen vaihdon ja käsittelyn osalta on pidetty tarpeellisena viitata asetukseen (EY) N:o 45/2001 ja direktiiviin 95/46, tämän kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 515/97 V osastossa (23–40 artikla) tarkoitettujen yksilöä suojaavien erityistoimenpiteiden soveltamista käsiteltäessä henkilötietoja tullitietojärjestelmää ja tullitutkintatietokantaa käytettäessä.

3.10. VI a Osasto: 42 a artikla. Rahoitus

Jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi 13 päivänä maaliskuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97[7], sellaisena kuin se on muutettuna kuulemismenettelyä (yksimielisyys) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 807/2003[8], 23 artiklan 3 kohta katsottiin varainhoitoasetuksen 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi perussäädökseksi petostentorjunta-alan varmennettuun tietoverkkoon (AFIS) liittyvien toimintamenojen toteuttamiselle.

Kyseinen säännös kattoi sekä ensimmäistä pilaria (asetus (EY) N:o 515/97) koskevan AFIS-toiminnan että kolmatta pilaria (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella 26. heinäkuuta 1995 tehty yleissopimus tietotekniikan käytöstä tullialalla, TTJ-yleissopimus[9]) koskevan AFIS-toiminnan rahoituksen tapauksissa, joissa ne liittyvät erottamattomasti toisiinsa.

Tässä yhteydessä viitattiin TTJ-yleissopimuksen 22 artiklan 2 kohdan ensimmäiseen alakohtaan ja neuvoston ja komission kyseisen sopimuksen 22 artiklan 2 kohdasta 13. heinäkuuta 1995 antamaan yhteiseen julistukseen[10] sekä luetteloon tietotekniikkaan erottamattomasti liittyvistä kuluista, jotka komissio on vahvistanut 6. toukokuuta 1994 antamassaan asiakirjassa SEK(94) 813 TTJ-yleissopimuksen puitteissa tapahtuvan yhteisön tullitietojärjestelmän teknisen infrastruktuurin käytön talousarviovaikutuksista.

Jotta varainhoitoasetuksessa esitettyjen vaatimusten huomioon ottaminen olisi selvää, on aiheellista lisätä uusi artikla, jossa asetus (EY) N:o 515/97 määritellään perussäädökseksi samassa artiklassa määriteltyjen toimintamenojen toteuttamiselle.

3.11. VII Osasto: 43 artikla. Komiteamenettely

Komiteamenettelyyn liittyvää 43 artiklaa on mukautettu edellisissä artikloissa ehdotettuja muutoksia vastaavasti. Lisäksi Euroopan oikeusasiamies, jonka neuvosto oli nimittänyt Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 286 artiklan mukaisesti valvomaan, että yhteisön toimielimet ja elimet varmistavat yksilöiden suojelun henkilötietoja käsiteltäessä tähän tarkoitukseen nimenomaisesti perustetun viranomaisen nimittämiseen asti, korvattiin eurooppalaisella tietosuojavaltuutetulla asetuksen (EY) N:o 45/2001 voimaantulosta alkaen. Tämän johdosta 43 artiklan 5 kohta on muutettu vastaavasti

2006/0290 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 135 ja 280 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[11],

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[12],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[13],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Neuvoston asetuksella (EY) N:o 515/97[14] parannettiin aiempia säännöksiä muun muassa luomalla mahdollisuus tallentaa tietoja yhteisön tietokantaan eli tullitietojärjestelmään (TTJ).

(2) Asetuksen (EY) N:o 515/97 voimaantulon jälkeen saatu kokemus kuitenkin osoittaa, että käytettäessä tullitietojärjestelmää yksinomaan tarkkailuun, ilmoittamiseen, hienovaraiseen valvontaan tai erityistarkastuksiin ei voida täysin saavuttaa järjestelmän tavoitetta, joka on auttaa tulli- tai maatalouslainsäädännön vastaisten toimien ehkäisemisessä ja tutkimisessa ja niitä koskevissa syytetoimissa.

(3) Asetuksen (EY) N:o 515/97 nykyisten puutteiden lisäksi muutokset, joita Euroopan unionin laajentuminen 25 jäsenvaltion unioniksi on tuonut mukanaan, edellyttävät yhteisön tulliyhteistyön uudelleentarkastelua laajemmassa yhteydessä uudistetun mekanismin avulla.

(4) Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) perustamisesta 28 päivänä huhtikuuta 1999 tehdyn komission päätöksen 1999/352/EY, EHTY, Euratom[15] 1 artikla sekä tietotekniikan käytöstä tullialalla 26 päivänä heinäkuuta 1995 annetulla neuvoston säädöksellä[16] tehty yleissopimus[17] muuttivat sitä yleistä toimintakehystä, jossa jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteisön lainsäädännön rikkomisten ennaltaehkäisyyn, tutkintaan ja niihin sovellettaviin syytetoimiin ja seuraamuksiin liittyvää yhteistyötä.

(5) Mahdollisimman korkean tason vastuutahojen olisi strategisen analyysin tulosten perusteella määriteltävä petostentorjuntaa koskevat hankkeet ja sen tavoitteet ja toimintaperiaatteet, suunniteltava toimenpiteet ja järjestettävä tarvittavat voimavarat sovittujen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(6) Tutkinnasta vastaavien viranomaisyksikköjen olisi sovittujen petostentorjunnan tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettava yksittäisiin tapauksiin mukautettuja toimenpiteitä käyttäen apuna tiettyjen henkilöiden tai yritysten, jotka eivät noudata lainsäädäntöä, toimintaa, varoja ja aikeita selvittävän operatiivisen analyysin tuloksia.

(7) Nykyisessä mekanismissa jäsenvaltion tallentamia henkilötietoja saa jäljentää TTJ:stä muihin tiedonkäsittelyjärjestelmiin ainoastaan tiedot järjestelmään vieneen TTJ-osapuolen ennalta antamalla luvalla ja jollei sen 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti määräämistä edellytyksistä muuta johdu. Asetuksen muutoksen tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi poiketa edellä mainitusta periaatteesta silloin, kun on tarkoitus, että riskinhallinnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten yksiköt käsittelevät tietoja tavaratarkastusten kohdentamiseksi.

(8) Nykyistä mekanismia olisi täydennettävä säännöksillä, joilla perustetaan sekä aiemmat että käynnissä olevat tutkinnat kattava tullitutkintatietokanta. Tietokannan perustaminen on jatkotoimi hallitustenvälisen tulliyhteistyön yhteydessä tehdylle aloitteelle, jonka tuloksena annettiin 8 päivänä toukokuuta 2003 neuvoston säädös pöytäkirjan tekemisestä tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tullitutkintatietokannan perustamisen osalta[18].

(9) Tätä asetusta olisi myös sovellettava, hallinnollisesta yhteistyöstä arvonlisäverotuksen alalla 7 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1798/2003[19] säännösten soveltamista rajoittamatta, kaikkiin yhteisön säädöksiin, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita sitovan yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta tuonnin ja viennin osalta arvonlisäveron määräytymisperusteeseen peräisin olevia tuloja, sekä niiden kansallisiin täytäntöönpanosäädöksiin.

(10) Lisäksi on tarpeen varmistaa, että hallitustenvälisen tulliyhteistyön ja Euroopan unionin muiden elinten ja virastojen ja muiden kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa toteutettavat toimet täydentävät toisiaan nykyistä paremmin. Tällainen toiminta on jatkoa tulliyhteistyöstrategiasta 2 päivänä lokakuuta 2003 annettuun neuvoston päätöslauselmaan[20] ja Europolin toimeksiannon laajentamisesta Europol-yleissopimuksen liitteessä lueteltujen törkeiden kansainvälisen rikollisuuden muotojen käsittelyyn 6 päivänä joulukuuta 2001 tehtyyn neuvoston päätökseen perustuvalle työlle[21].

(11) Asetuksen (EY) N:o 515/97 puitteissa olisi luotava tarvittavat edellytykset yhteisten tullioperaatioiden toteuttamiselle yhteisön tasolla. Asetuksen (EY) N:o 515/97 43 artiklassa tarkoitettu komitea olisi valtuutettava vahvistamaan yhteisön yhteisten tullioperaatioiden tehtävänanto.

(12) Komissioon olisi luotava pysyvä infrastruktuuri, joka mahdollistaa yhteisten tullioperaatioiden toteuttamisen koko vuoden ajan sekä jäsenvaltioiden edustajien ja tarvittaessa kolmansien maiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden ja virastojen, kuten Europolin, Maailman tullijärjestön ja Interpolin, yhteyshenkilöiden vastaanottamisen yhden tai useamman operaation toteuttamiseen tarvittavaksi ajaksi.

(13) Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää kyseistä infrastruktuuria myös toteuttaessaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 ja 30 artiklassa tarkoitettuun tulliyhteistyöhön liittyviä yhteisiä tullioperaatioita Europolin toimintaa kuitenkaan rajoittamatta. Tällöin yhteisten tullioperaatioiden toteutuksessa olisi noudatettava tehtävänantoa, jonka on vahvistanut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisen tulliyhteistyön suhteen toimivaltainen neuvoston työryhmä.

(14) Lisäksi uusien markkinoiden syntyminen, kaupan jatkuva kansainvälistyminen ja kaupan nopea kasvu sekä tavarakuljetusten lisääntyminen edellyttävät tulliviranomaisten pysyvän muutosten mukana, jotta Euroopan talouskehitys ei hidastuisi. Tätä varten komissio teki jo marraskuussa 2005 ehdotukset tullimenettelyjen nykyaikaistamisesta sekä oikeusperustasta sähköisen tullauksen kattavasti koko Euroopan unionin alueella mahdollistavia tietojärjestelmiä varten (KOM(2005) 608 ja 609).

(15) Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että kaikki toimijat voisivat toimittaa kaiken tarvittavan asiakirja-aineiston etukäteen ja että ne tietokoneistaisivat kokonaisuudessaan yhteytensä tulliviranomaisiin. Kunnes tämä saavutetaan, tilanne säilyy nykyisellään eli kansallisten tietojärjestelmien kehittäminen on eri maissa erilaisessa vaiheessa ja petostentorjuntamekanismeja olisi voitava parantaa, sillä kaupan vääristymiä saattaa edelleen esiintyä.

(16) Petoksia torjuttaessa olisi siis samalla, kun tullijärjestelmiä nykyaikaistetaan, myös hankittava tietoa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jotta jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia voitaisiin auttaa paljastamaan tavaralähetykset ja/tai kuljetusvälineet kontit mukaan luettuina, joihin mahdollisesti liittyy tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisia toimia, olisi lisäksi hyvä koota keskitettyyn eurooppalaiseen tietorekisteriin yhteiseen käyttöön maailman tärkeimpien tavara- ja konttiliikenteen alalla toimivien julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien ilmoittamat tiedot.

(17) Yksilöiden suojelua säännellään henkilötietojen käsittelyn osalta yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 95/46/EY[22] ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta televiestinnän alalla 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/66/EY[23] kumoavalla henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12 päivänä heinäkuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/58/EY[24] (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi), joita sovelletaan kaikilta osin tietoyhteiskunnan palveluihin. Kyseiset direktiivit muodostavat jo nyt yhteisön oikeudellisen kehyksen henkilötietojen alalla, eikä tätä kysymystä ole sen vuoksi tarpeen käsitellä tässä asetuksessa, jotta voitaisiin varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja erityisesti henkilötietojen vapaa liikkuvuus jäsenvaltioiden välillä. Tämän asetuksen täytäntöönpanossa ja soveltamisessa on noudatettava henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä, erityisesti siltä osin kuin on kyse petosten ennaltaehkäisy- ja paljastamistoimia tukevasta tietojen vaihdosta ja tallennuksesta.

(18) Koska direktiivi 95/46/EY on otettu asetuksen (EY) N:o 515/97 antamisen jälkeen osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä ja komissio on perustanut riippumattoman viranomaisen valvomaan, että yhteisön toimielimet ja elimet kunnioittavat henkilötietoja käsitellessään henkilöiden perusvapauksia ja –oikeuksia asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännösten mukaisesti, olisi aiheellista yhdenmukaistaa henkilötietojen suojaa koskevat valvontatoimenpiteet ja korvata viittaus Euroopan oikeusasiamieheen viittauksella Euroopan tietosuojavaltuutettuun oikeusasiamiehen toimivaltaa kuitenkaan rajoittamatta.

(19) Sen vuoksi asetus (EY) N:o 515/97 olisi muutettava.

(20) Koska jäsenvaltiot eivät pysty riittävän hyvin saavuttamaan suunnitellun toimenpiteen eli petosten ja yhteisön taloudellisten etujen vastaisen muun laittoman toiminnan torjunnan koordinoinnin tavoitteita ja ne voidaan toimenpiteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi, EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa mainitun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti, toteuttaa toimenpiteitä. Mainitussa artiklassa tarkoitetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(21) Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet[25]. Erityisesti tässä asetuksessa pyritään varmistamaan henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden täysimääräinen kunnioittaminen (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artikla),

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 515/97 seuraavasti:

1) Korvataan 2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

- ”tullilainsäädännöllä”

a) kaikkia yhteisön säännöksiä ja niiden soveltamista koskevia säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisessä kaupassa sekä jäsenvaltioiden välisessä kaupassa liikkuvien tavaroiden tuontia, vientiä, kauttakulkua ja alueella oloa, kun on kyse tavaroista, joilla ei ole Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöasemaa, tai tavaroista, joiden yhteisöaseman vahvistamiseksi tarvitaan lisätarkastuksia tai -tutkimuksia,

b) kaikkia yhteisön säännöksiä, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita sitovan yhdenmukaisen verokannan soveltamisesta tuonnin ja viennin yhteydessä arvonlisäveron määräytymisperusteeseen saatavia tuloja, sekä niiden kansallisia soveltamissäännöksiä;

2) Lisätään 2 artiklan 1 kohdan loppuun seuraava teksti:

- ”operatiivisella analyysillä”

analyysiä, jonka aiheena ovat tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaiset tai sen vastaiselta näyttävät toimet ja johon sisältyvät seuraavat peräkkäiset vaiheet:

- tietojen kerääminen, mukaan luettuina henkilötiedot,

- tietolähteiden ja tietojen luotettavuuden arviointi,

- kyseisten tietojen keskinäisten tai niiden ja muiden merkityksellisten tietojen välisten suhteiden selvittäminen, järjestelmällinen esittäminen ja tulkinta,

- havaintojen, olettamusten ja suositusten esittäminen niin, että toimivaltaiset viranomaiset ja komissio voivat käyttää niitä sellaisenaan hyväksi paljastaakseen muita tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisia toimia ja/tai tunnistaakseen niihin osallistuneet luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt;

- ”strategisella analyysillä”

tulli- ja maatalousasioihin liittyvien yleisten väärinkäytös- ja petossuuntausten selvittämistä ja esittämistä arvioimalla tiettyjen tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisten toimintamuotojen uhkaa, laajuutta ja vaikutuksia tavoitteina määritellä painopistealueet, ymmärtää paremmin ilmiötä tai uhkaa, kohdentaa petosten ennaltaehkäisy- ja paljastamistoimia paremmin ja tarkastella uudelleen viranomaisten organisointia. Nämä tavoitteet saavutetaan käyttämällä tietoja anonyymeinä.

3) Lisätään 15 artiklaan kohta seuraavasti:

”2. Kunkin jäsenvaltion voivat myös ilmoittaa toimiin, joilla rikotaan tai joilla ne katsovat ilmeisesti rikottavan tulli- ja maatalouslainsäädäntöä, liittyvät tiedot sitä mukaa kuin niitä ilmenee tai säännöllisin väliajoin, mahdollisesti vakiomuotoista esitystapaa käyttäen.”

4) Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:

”- kun niillä on tai voi olla seurannaisvaikutuksia muissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa tai”

b) Lisätään 7 kohta seuraavasti:

”7. Komission ja jäsenvaltioiden toisilleen 17 ja 18 artiklan nojalla toimittamia tietoja voidaan tallentaa ja käyttää strategisessa ja operatiivisessa analyysissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisen riskinhallintajärjestelmän perustamiseen liittyvien yhteisön tullikoodeksin säännösten soveltamista. Jos tietoihin sisältyy henkilötietoja, sovelletaan yksilöiden suojaamiseksi henkilötietojen käsittelyssä tämän asetuksen VI osastossa tarkoitettuja erityistoimenpiteitä.”

5) Lisätään III osastoon 18 a ja 18 b artikla seuraavasti:

” 18 a artikla

1. Auttaakseen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimivaltaisia viranomaisia paljastamaan tavaralähetykset sekä kuljetusvälineet kontit mukaan luettuina, joihin saattaa liittyä tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisia toimia, komissio perustaa tietorekisterin, johon sisältyy kansainvälisessä logistiikkaketjussa tai tavaraliikenteessä toimivilta julkisilta ja yksityisiltä palveluntarjoajilta saatuja tietoja, ja ylläpitää sitä.

2. Tietorekisteriä hallinnoidessaan komissiolla on valtuudet

a) oikeudenhaltijan suostumuksella tutustua kaikkiin tietoihin tai huomattavaan osaan niistä millä tahansa keinolla ja missä tahansa muodossa ja poimia niitä ja käyttää niitä uudelleen edellyttäen, että se noudattaa siinä jäsenvaltiossa tai maassa, jossa kyseisten palveluntarjoajien liiketoimipaikka sijaitsee, sovellettavaa teollis- ja tekijänoikeuslainsäädäntöä; perustelluissa tapauksissa tietojen käyttöoikeutta koskevista ehdoista ja yksityiskohtaisista säännöistä sovitaan yhteisön nimissä toimivan komission ja kyseisen palveluntarjoajan välillä tehtävässä sopimuksessa;

b) yhdistää tietorekisterissä käytettävissä olevia tai siitä poimittuja tietoja, indeksoida niitä, täydentää niitä muista tietolähteistä peräisin olevilla tiedoilla ja analysoida niitä asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä noudattaen;

c) saattaa tietorekisterin tiedot 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten käyttöön ainoana tarkoituksena saavuttaa tämän asetuksen tavoitteet ja edellyttäen, että noudatetaan direktiivin 95/46/EY kansallisia täytäntöönpanosäädöksiä;

3. Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot koskevat erityisesti konttien ja/tai kuljetusvälineiden liikkeitä sekä asianomaisia tavaroita ja henkilöitä. Niihin sisältyy seuraavanlaisia tietoja:

a) konttien liikkeistä seuraavat tiedot:

- kontin numero,

- kontin kuormausaste,

- liikkeen päivämäärä,

- liikkeen tyyppi (lastattuna, lastaamattomana, uudelleenlastattuna, sisään, ulos jne.),

- aluksen nimi tai kuljetusvälineen rekisteritunnus,

- matkan numero,

- paikka,

- rahtikirja tai muu kuljetusasiakirja,

b) kuljetusvälineiden liikkeistä seuraavat tiedot:

- aluksen nimi tai kuljetusvälineen rekisteritunnus,

- rahtikirja tai muu kuljetusasiakirja,

- kontin numero,

- lastin paino,

- tavaroiden kuvaus ja/tai koodit,

- varausnumero,

- sinettien numero,

- ensimmäinen lastauspaikka,

- lopullinen purkauspaikka,

- uudelleenlastauspaikka,

- lopulliseen purkauspaikkaan saapumisen oletettu päivämäärä;

c) edellä a ja b alakohdassa tarkoitettuihin liikkeisiin osallistuvia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevissa tässä artiklassa tarkoitetuissa henkilötiedoissa ilmoitetaan ainoastaan omistajien, lähettäjien, vastaanottajien, huolintaliikkeiden, rahdinkuljettajien ja muiden kansainvälisessä logistiikkaketjussa ja tavarakuljetuksessa toimivien välittäjien ja henkilöiden sukunimi, tyttönimi, etunimet, omaksutut nimet, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus, sukupuoli ja osoite,.

4. Ainoastaan komission yksiköissä toimivilla analyytikoilla on valtuudet käsitellä edellä 2 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

Henkilötiedot, joita ei tarvita kyseessä olevan tavoitteen saavuttamiseksi, poistetaan tai tehdään anonyymeiksi välittömästi. Kaikissa tapauksissa tietoja säilytetään enintään yksi vuosi.

18 b artikla

Kun komissio tarjoaa jäsenvaltioille tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi asiantuntemusta, teknistä tai logistista tukea tai koulutus- tai tiedonvälitystoimen tai mitä tahansa muuta operatiivista tukea, jäsenvaltiot pyytävät sitä käyttämään mahdollisuuksien mukaan palvelualustaansa, erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa tarkoitetun tulliyhteistyön yhteydessä.”

6) Korvataan 19 artikla seuraavasti:

” 19 artikla

Jos asianomainen kolmas maa on oikeudellisesti sitoutunut antamaan tarvittavaa apua todisteiden keräämiseksi tulli- tai maatalouslainsäädäntöä ilmeisesti rikkovien toimien säännöstenvastaisesta luonteesta tai sellaisten toimien laajuuden määrittämiseksi, joilla on todettu rikotun tätä lainsäädäntöä, tämän asetuksen mukaisesti hankitut tiedot voi ilmoittaa tälle kolmannelle maalle

- joko komissio tai asianomainen jäsenvaltio edellyttäen tarvittaessa, että tähän on ensin saatu lupa tiedot toimittaneen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta;

- joko komissio tai asianomainen jäsenvaltio osana yhtenäistä toimintaa, jos tiedot perustuvat useamman kuin yhden jäsenvaltion toimittamia tietoja koskevaan analyysiin edellyttäen, että tähän on ensin saatu lupa tiedot toimittaneiden jäsenvaltioiden toimivaltaisilta viranomaisilta

Tietoja ilmoitettaessa on noudatettava kansallisia säännöksiä, joita sovelletaan henkilötietojen luovuttamiseen kolmansille maille.

Kaikissa tapauksissa kyseisessä kolmannessa maassa on varmistettava aiheellisin toimenpitein 45 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyä suojaa vastaava suoja.”

7) Poistetaan 20 artiklan 2 kohdan d alakohta.

8) Muutetaan 23 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. TTJ:n tarkoituksena on tämän asetuksen säännösten mukaisesti auttaa tulli- tai maatalouslainsäädäntöä rikkovien toimien ehkäisemisessä, tutkimisessa ja syytetoimissa saattamalla tiedot käyttöön aiempaa nopeammin ja tehostamalla näin tässä asetuksessa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten yhteistyö- ja valvontamenettelyjä.”.

b) Korvataan 3 kohdassa ilmaisu ”K.1 artiklan 8 alakohdassa” ilmaisulla ”29 ja 30 artiklassa”.

c) Poistetaan 5 kohta.

9) Lisätään 24 artiklaan g ja h alakohta seuraavasti:

”g) tavaroiden pidätys, takavarikointi tai menetetyksi tuomitseminen;

h) käteisrahan, sellaisena kuin se määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2005[26] 2 artiklassa, pidätys, takavarikointi tai menetetyksi tuomitseminen.”.

10) Korvataan 25 artikla seuraavasti:

” 25 artikla

1. TTJ:ään tallennettavat kuhunkin 24 artiklassa tarkoitettuun a–h luokkaan kuuluvat tiedot määritellään 43 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen siltä osin kuin on tarpeen järjestelmän tavoitteen saavuttamiseksi. Artiklassa tarkoitetussa e luokassa ei missään tapauksessa ilmoiteta henkilötietoja.

Tiedoissa, jotka sisällytetään a–d luokkaan, ilmoitetaan vain seuraavia henkilötietoja:

a) sukunimi, tyttönimi, etunimi ja omaksutut nimet;

b) syntymäaika ja -paikka;

c) kansalaisuus;

d) sukupuoli;

e) henkilöasiakirjan numero sekä myöntämispaikka ja -aika;

f) osoite;

g) selvästi havaittavat ja muuttumattomat erityistuntomerkit;

h) tietojen tallentamisen peruste;

i) ilmoitettu toiminta;

j) varoituskoodi, josta ilmenee, onko henkilö aiemmin pitänyt hallussaan asetta, onko hän syyllistynyt väkivaltaan tai onko hän paennut viranomaisia;

k) kuljetusvälineen rekisterinumero.

2. 24 artiklan f alakohdassa tarkoitetun luokan osalta henkilötietoina ilmoitetaan vain asiantuntijoiden sukunimi ja etunimi.

3. 24 artiklan g ja h alakohdassa tarkoitetun luokan osalta henkilötietoina ilmoitetaan vain seuraavat tiedot:

a) sukunimi, tyttönimi, etunimi ja omaksutut nimet;

b) syntymäaika ja -paikka;

c) kansalaisuus;

d) sukupuoli;

e) osoite.

Missään tapauksessa tietoihin ei saa sisällyttää henkilötietoja, joista ilmenee rodullinen ja etninen alkuperä, poliittiset mielipiteet, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus taikka ammattiyhdistyksen jäsenyys, eikä henkilön terveyttä tai sukupuolielämää koskevia tietoja.”.

11) Korvataan 27 artikla seuraavasti:

” 27 artikla

1. Henkilötiedot, jotka kuuluvat 24 artiklassa tarkoitettuihin luokkiin, tallennetaan TTJ:ään ainoastaan seuraavia ehdotettuja toimenpiteitä varten: tarkkailu ja ilmoittaminen, hienovarainen valvonta, erityistarkastukset ja operatiivinen analyysi.

2. Henkilötiedot, jotka kuuluvat 24 artiklassa tarkoitettuihin luokkiin, voidaan tallentaa TTJ:ään ainoastaan, jos etenkin aikaisemman lainvastaisen toiminnan tai oma-aloitteisen avun yhteydessä toimitettujen tietojen perusteella on aihetta epäillä, että kyseinen henkilö on toteuttanut, toteuttaa parhaillaan tai aikoo vastaisuudessa toteuttaa tulli- tai maatalouslainsäädännön vastaisia toimia, joilla on erityistä merkitystä yhteisön tasolla.”.

12) Korvataan 34 artiklan 3 kohta seuraavasti:

” 34 artikla

3. Varmistaakseen tässä asetuksessa säädettyjen henkilötietojen suojaamista koskevien säännösten oikean soveltamisen kukin jäsenvaltio ja komissio pitävät TTJ:ää sellaisena henkilötietojen käsittelyjärjestelmänä, johon sovelletaan

- direktiivin 95/46/EY kansallisia täytäntöönpanosäännöksiä;

- asetuksen (EY) N:o 45/2001 säännöksiä;

- sekä edellä mainittuja säännöksiä tiukempia tämän asetuksen säännöksiä.”

13) Korvataan 35 artikla seuraavasti:

” 35 artikla

1. Jollei 30 artiklan 1 kohdan säännöksistä muuta johdu, TTJ-osapuolet saavat käyttää TTJ:stä saatuja henkilötietoja vain 23 artiklan 2 kohdassa säädettyyn tarkoitukseen.

2. Tietoja voidaan jäljentää ainoastaan teknisiin tarkoituksiin, jos tällainen jäljentäminen on tarpeen 29 artiklassa tarkoitettujen viranomaisten toteuttamaa tiedon hakua varten.

3. Jäsenvaltion tai komission TTJ:ään viemiä henkilötietoja ei saa jäljentää jäsenvaltioiden tai komission vastuulla oleviin tietojenkäsittelyjärjestelmiin lukuun ottamatta kansallisten tullitarkastusten kohdentamiseen tarkoitettuja riskinhallintajärjestelmiä ja yhteisön tason koordinointitoimien kohdentamiseen tarkoitettuja operatiivisen analyysin järjestelmiä.

Näissä tapauksissa TTJ:stä peräisin olevia henkilötietoja saavat käsitellä ainoastaan jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten nimeämät analyytikot tullitarkastusten kohdentamiseen tarkoitetun riskinhallintajärjestelmän puitteissa sekä komission yksiköiden nimeämät analyytikot yhteisön tason koordinointitoimien kohdentamiseen tarkoitetun operatiivisen ja/tai strategisen analyysin järjestelmän puitteissa.

Kukin jäsenvaltio lähettää komissiolle luettelon riskinhallintayksiköistä, joiden analyytikoilla on lupa poimia ja käsitellä TTJ:ään tallennettuja henkilötietoja. Komissio ilmoittaa nämä muille jäsenvaltioille. Se ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille myös vastaavat tiedot omista yksiköistään, jotka vastaavat operatiivisten ja/tai strategisten analyysien tekemisestä.

Komissio julkaisee näin nimettyjen kansallisten viranomaisten ja komission yksiköiden luettelon tiedoksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

TTJ:stä poimittuja henkilötietoja saa säilyttää enintään vuoden. Henkilötiedot, joita ei tarvita analyysissä, poistetaan tai tehdään anonyymeiksi välittömästi.”

14) Korvataan 36 artiklan 2 kohdan viimeinen virke seuraavasti:

”Oikeus saada tietoja on evättävä joka tapauksessa kaikilta henkilöiltä riippumatta siitä, käsitelläänkö heidän tietojaan, siksi ajaksi, jona toteutetaan toimia tarkkailua ja ilmoittamista tai hienovaraista valvontaa varten tai jona tietojen operatiivinen analyysi tai tutkinta on meneillään.”

15). Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

a) korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jokainen voi pyytää, sen mukaan, ”tallensiko tiedot TTJ:ään jäsenvaltio vai komissio, direktiivin 95/46/EY 28 artiklassa tarkoitetulta kansalliselta valvontaviranomaiselta tai asetuksen (EY) N:o 45/2001 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulta Euroopan tietosuojavaltuutetulta mahdollisuutta nähdä itseään koskevat henkilötiedot voidakseen tarkastaa niiden oikeellisuuden ja sen, mihin tietoja käytetään tai mihin niitä on käytetty. Tähän oikeuteen sovelletaan sen jäsenvaltion lakeja, hallinnollisia määräyksiä ja menettelyjä, jossa pyyntö esitetään, tai asetusta (EY) N:o 45/2001. Jos tiedot ovat toisen jäsenvaltion tai komission tallentamia, tarkastus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kyseisen jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen tai Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa.”

b) poistetaan 4 kohta.

16) Korvataan 38 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tietoturvallisuutta varten tarvittavista aiheellisista teknisistä ja järjestelytoimenpiteistä huolehtivat:

a) jäsenvaltiot ja komissio, kukin itseään koskevilta osin, omalla alueellaan ja komission toimipisteissä sijaitsevien TTJ:n päätteiden osalta;

b) 43 artiklassa tarkoitettu komitea TTJ:n sekä samoissa tiloissa TTJ:n kanssa sijaitsevien ja teknisiin tarkoituksiin ja 3 kohdassa edellytettyihin tarkastuksiin käytettävien päätteiden osalta;

c) komissio yhteiseen tietoliikenneverkkoon sisältyvien yhteisön tason toimintojen osalta.”

17) Lisätään V a osasto seuraavasti:

”V a OSASTO

TULLITUTKINTATIETOKANTA

1 Luku

Tullitutkintatietokannan perustaminen

41 a artikla

1. TTJ:ään sisältyy myös erityinen ”tullitutkintatietokanta” (FIDE-tietokanta). Jollei tämän osaston säännöksistä muuta johdu, kaikkia tämän asetuksen TTJ:ää koskevia säännöksiä sovelletaan myös tullitutkintatietokantaan ja kaikki viittaukset TTJ:ään viittaavat myös tullitutkintatietokantaan.

2. Tullitutkintatietokannan avulla pyritään ehkäisemään tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisia toimia sekä helpottamaan ja nopeuttamaan niiden tutkimista ja niitä koskevia syytetoimia.

3. Tullitutkintatietokannalla pyritään luomaan edellytykset sille, että komissio, joka aloittaa 18 artiklassa tarkoitetun yhteensovittamistoimenpiteen tai valmistelee 20 artiklassa tarkoitettua kolmannessa maassa toteutettavaa yhteisön hanketta, sekä 29 artiklan mukaisesti nimetyt jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, jotka aloittavat yhtä tai useampaa henkilöä tai yritystä koskevan tutkinnan tai suorittavat sellaista, voisivat 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tutkinnan olemassaoloa koskevien tietojen avulla selvittää, mitkä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tai komission yksiköiden toimivaltaiset virkamiehet suorittavat tai ovat suorittaneet kyseisiä henkilöitä tai yrityksiä koskevaa tutkintaa.

4. Jos tullitutkintatietokannasta tietoja hakeva jäsenvaltio tai komissio tarvitsee sinne kirjatuista henkilöitä tai yrityksiä koskevista tutkintatapauksista laajempia tietoja, se pyytää tämän asetuksen nojalla apua tiedot tallentaneelta jäsenvaltiolta.

5. Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset voivat käyttää tullitutkintatietokantaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisen tulliyhteistyön yhteydessä. Tällöin komissio huolehtii tietokannan teknisestä hallinnasta.

2 Luku

Tullitutkintatietokannan toiminta ja käyttö

41 b artikla

1. Toimivaltaiset viranomaiset tallentavat tullitutkintatietokantaan tutkintatapauksiin liittyvät tiedot 41 a artiklan 3 kohdassa määriteltyjä tavoitteita varten. Tiedot voivat koskea ainoastaan seuraavia luokkia:

a) henkilöt ja yritykset, jotka ovat tai ovat olleet jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tutkinnan kohteena, ja

- joiden epäillään osallistuvan tai osallistuneen tulli- ja maatalouslainsäädännön vastaisen toimen toteuttamiseen, tai

- joiden osalta on todettu seikkoja, jotka liittyvät johonkin tällaiseen toimeen, tai

- jotka on tuomittu hallinnolliseen tai oikeudelliseen seuraamukseen jostakin tällaisesta toimesta;

b) tutkinnan ala;

c) tutkinnasta vastaavan jäsenvaltion viranomaisen nimi, kansallisuus ja yhteystiedot sekä tutkinnan numero;

Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitetut tiedot on tallennettava kustakin henkilöstä tai yrityksestä erikseen. Tietoja ei saa yhdistää toisiinsa.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin henkilötietoihin saa tallentaa vain seuraavia tietoja:

a) henkilöt: sukunimi, tyttönimi, etunimi ja omaksuttu nimi, syntymäaika ja -paikka, kansalaisuus ja sukupuoli;

b) yritykset: toiminimi, liiketoiminnassa käytetty nimi, kotipaikka ja arvonlisäverotunniste.

3. Tiedot tallennetaan määräajaksi 41 d artiklan mukaisesti.

41 c artikla

1. Oikeus tallentaa tietoja tullitutkintatietokantaan ja hakea niitä kuuluu vain 41 a artiklassa tarkoitetuille viranomaisille.

2. Tullitutkintatietokannasta voi hakea tietoa vain seuraavilla henkilötiedoilla:

a) henkilöt: etunimi ja/tai sukunimi ja/tai tyttönimi ja/tai omaksuttu nimi ja/tai syntymäaika;

b) yritykset: toiminimi ja/tai liiketoiminnassa käytetty nimi ja/tai arvonlisäverotunniste.

3 Luku

Tietojen säilyttäminen

41 d artikla

1. Tietojen säilyttämisaika määräytyy tiedot tallentaneen jäsenvaltion lakien, hallinnollisten määräysten ja menettelyjen mukaisesti. Seuraavia määräaikoja, joiden lasketaan alkavan samana päivänä kuin tiedot tallennetaan tullitutkintatietokantaan, ei kuitenkaan saa ylittää:

a) meneillään olevaa tutkintaa koskevia tietoja ei saa säilyttää yli kolmea vuotta, jos sinä aikana ei havaita väärinkäytöksiä; tiedot on poistettava tätä ennen, jos viimeisimmästä havainnosta on kulunut vuosi;

b) sellaista tutkintaa koskevia tietoja, jossa on todettu väärinkäytös mutta jonka perusteella ei ole vielä annettu tuomiota tai määrätty sakkoa tai hallinnollista seuraamusta, saa säilyttää enintään kuuden vuoden ajan;

c) sellaista tutkintaa koskevia tietoja, jonka perusteella on annettu tuomio tai määrätty sakko tai hallinnollinen seuraamus, saa säilyttää enintään kymmenen vuoden ajan.

2. Heti kun 41 b artiklassa tarkoitettu henkilö vapautetaan tiedot toimittaneen jäsenvaltion kansallisten lakien, hallinnollisten määräysten ja menettelyjen mukaisesti epäilyistä missä tahansa 1 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitetussa tutkinnan vaiheessa, häntä koskevat tiedot on poistettava tietokannasta välittömästi.

3. Tiedot poistetaan tullitutkintatietokannasta automaattisesti, kun 1 kohdan mukaiset tietojen enimmäissäilytysajat ylittyvät. Kaikissa tapauksissa 1 kohdassa tarkoitettujen säilytysaikojen yhteenlaskettu pituus saa olla enintään kymmenen vuotta.”

18) Korvataan VI osasto seuraavasti:

”VI OSASTO

TIETOSUOJA

42 artikla

1. Kun komissio ja jäsenvaltiot käsittelevät henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti, niiden on huolehdittava siitä, että noudatetaan tarkasti henkilötietojen suojaamista koskevia yhteisön säännöksiä ja kansallisia säännöksiä, erityisesti direktiiviä 95/46/EY ja asetusta (EY) N:o 45/2001.

Ennen tähän asetukseen perustuvien täytäntöönpanotoimien toteuttamista kuullaan Euroopan tietosuojavaltuutettua.

2. Atk-pohjaista tietojen vaihtoa ja -käsittelyä koskevia säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin muussa kuin atk-pohjaisessa tietojenvaihdossa ja -käsittelyssä.”

19) Lisätään VI a osasto seuraavasti:

”VI a OSASTO

RAHOITUS

42 a artikla

1. Tämä asetus on perussäädös seuraavien menojen rahoittamiselle:

a) kokonaiskustannukset sellaisen pysyvän teknisen infrastruktuurin perustamisesta ja ylläpidosta, joka tarjoaa jäsenvaltioille logistiset, toimistotekniset ja tietotekniset välineet yhteisten tullioperaatioiden, varsinkin 7 artiklan mukaisen erityistarkkailun, yhteensovittamista varten;

b) jäsenvaltioiden edustajien matka-, majoitus- ja päivärahakulut näiden osallistuessa 20 artiklassa tarkoitettuihin yhteisön hankkeisiin, komission järjestämiin tai sen kanssa yhteisesti järjestettäviin yhteisiin tullioperaatioihin sekä koulutustapahtumiin, erityiskokouksiin ja jäsenvaltioiden toteuttamien hallinnollisten tutkimusten tai operatiivisten toimien valmistelukokouksiin, jotka järjestää komissio tai jotka järjestetään yhdessä komission kanssa.

Silloin kun a alakohdassa tarkoitettua pysyvää teknistä infrastruktuuria käytetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa tarkoitetun tulliyhteistyön puitteissa, jäsenvaltioiden edustajien matka-, majoitus- ja päivärahakuluista vastaavat jäsenvaltiot.

c) tietoteknisen infrastruktuurin (laitteistot), ohjelmistojen sekä petosten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan tarkoitettujen verkkoyhteyksien hankintaan, tutkimiseen, kehittämiseen ja huoltoon sekä asianomaisiin tuotanto-, tuki- ja koulutuspalveluihin liittyvät menot;

d) menot, jotka liittyvät tiedonhankintaan tai muihin vastaaviin toimiin, joilla petostentorjunnan yhteydessä mahdollistetaan käsitellyn ja käsittelemättömän tiedon saanti ja pääsy tiedonlähteisiin yhteisön taloudellisia ja muita etuja suojattaessa;

e) menot, jotka liittyvät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla annettujen asiakirjojen ja erityisesti 26 päivänä heinäkuuta 1995 annetulla neuvoston säädöksellä tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen[27] mukaisen tullitietojärjestelmän käyttöön edellyttäen, että asiakirjojen mukaan kyseiset menot rahoitetaan yhteisön talousarviosta.

2. Komissio voi 43 artiklassa tarkoitettua komiteaa kuultuaan päättää perustaa tai hankkia muita tarpeellisiksi katsomiaan viestintä- ja tietojenvaihtojärjestelmiä.

3. Yhteisön talousarviosta rahoitetaan myös menot, jotka liittyvät edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen järjestelmien yhteydessä käytettävän yhteisen tietoliikenneverkon yhteisön tason osien hankintaan, tutkimiseen, kehittämiseen ja huoltoon. Komissio tekee yhteisön puolesta tarvittavat sopimukset kyseisten toimintojen toimivuuden varmistamiseksi.

4. Jäsenvaltiot ja komissio pidättyvät kaikista korvausvaatimuksista, jotka koskevat tietojen tai asiakirjojen antamisesta tai jäsenvaltion tai komission pyynnöstä toteutettavan hallinnollisen tutkimuksen tai jonkin muun tästä asetuksesta johtuvan operatiivisen toimen toteuttamisesta aiheutuvia kuluja asiantuntijoille mahdollisesti maksettuja palkkioita lukuun ottamatta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta TTJ:n toimintakulujen sekä 40 artiklan mukaisina vahingonkorvauksina maksettavien määrien korvaamista.”

20) Muutetaan 43 artikla seuraavasti:

a) korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Komitea tutkii kaikki tämän asetuksen soveltamista koskevat asiat, jotka sen puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäviksi joko omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä, erityisesti siltä osin kuin on kyse:

- tässä asetuksessa säädettyjen keskinäistä avunantoa koskevien järjestelyjen yleisestä toimivuudesta,

- käytännön järjestelyjen hyväksymisestä 15–17 artiklassa tarkoitettujen tietojen luovuttamisessa,

- tiedoista, jotka toimitetaan komissiolle 17 ja 18 artiklan mukaisesti, jotta voitaisiin selvittää, voidaanko niistä päätellä mitään, päättää tarvittavista toimenpiteistä sellaisten käytäntöjen lopettamiseksi, joiden on havaittu rikkovan tulli- tai maatalouslainsäädäntöä, sekä tarvittaessa tehdä ehdotukset voimassa olevien yhteisön säännösten muuttamisesta tai täydentävien säännösten antamisesta,

- yhteisten tullioperaatioiden, etenkin 7 artiklassa tarkoitetun erityistarkkailun, järjestämisestä,

- yhteisön kannasta sellaisissa komiteoissa ja työryhmissä, jotka on perustettu keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskevilla kansainvälisillä sopimuksilla tai niiden soveltamiseksi,

- jäsenvaltioiden toteuttamien ja komission yhteensovittamien tutkimusten sekä 20 artiklassa tarkoitettujen yhteisön hankkeiden valmistelusta,

- toimenpiteistä, jotka toteutetaan tämän asetuksen nojalla vaihdettujen tietojen, erityisesti henkilötietojen, luottamuksellisuuden turvaamiseksi, lukuun ottamatta tietoja, joista säädetään V osastossa,

- TTJ:n toteuttamisesta ja asianmukaisesta käytöstä sekä kaikista järjestelmän turvallisuuden varmistamiseen tarvittavista teknisistä ja käyttötoimenpiteistä,

- tietojen TTJ:ssä säilyttämisen tarpeellisuudesta,

- TTJ:ään tämän asetuksen nojalla tallennettujen tietojen, erityisesti henkilötietojen, luottamuksellisuuden turvaamiseksi sekä tietojenkäsittelystä vastaaville tahoille asetettujen velvoitteiden noudattamisen varmistamiseksi toteutetuista toimenpiteistä,

- 38 artiklan 2 kohdan nojalla toteutetuista toimenpiteistä.”

b) korvataan 5 kohdan kolmannessa virkkeessä ilmaus ”37 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu oikeusasiamies” ilmauksella ”asetuksen (EY) N:o 45001 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Euroopan tietosuojavaltuutettu”,

21) Korvataan 44 artiklassa ja 45 artiklan 2 kohdassa sanat ”TTJ:ää koskevien V osaston” sanoilla ”V ja V a osaston”.

22) Poistetaan 53 artiklan 2 kohta.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan xx päivästä xxkuuta 200x.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Annettu Brysselissä [...]

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

[…]

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi 13 päivänä maaliskuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97muuttamisesta

2 LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) ja toiminto/toiminnot:

24.02 Petostentorjunta

3 BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

24.0203 AFIS

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Toistaiseksi voimaantulopäivästä alkaen

3.3. Budjettitiedot (rivejä lisätään tarvittaessa):

Budjetti-kohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitus-näkymien otsake |

24.0203 | Ei-pakoll. | JM | Ei | Ei | Ei | nro 1a) |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012–2013 | Yht. |

Toimintamenot[28] |

Maksusitoumusmäärä-rahat (MSM) | 8.1 | a | 5,750 | 6,000 | 6,000 | 6,500 | 6,500 | 14,000 | 44,750 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 4,900 | 5,100 | 5,300 | 5,500 | 5,700 | 22,500 | 44,750 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[29] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumus-määrärahat | a+c | 5,750 | 6,000 | 6,000 | 6,500 | 6,500 | 14,000 | 44,750 |

Maksumäärärahat | b+c | 4,900 | 5,100 | 5,300 | 5,500 | 5,700 | 22,500 | 44,750 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[30] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | 0,659 | 0,659 | 0,659 | 0,659 | 0,659 | 1,318 | 4,613 |

Viitemäärään sisältymättö-mät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e | 0,850 | 0,850 | 0,850 | 0,850 | 0,850 | 1,700 | 5,950 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 7,259 | 7,509 | 7,509 | 8,009 | 8,009 | 17,018 | 55,313 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 6,409 | 6,609 | 6,809 | 7,009 | 7,209 | 21,268 | 55,313 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa osarahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen osarahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012–2013 | Yht. |

…………………… | f |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[31] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset esitetään erillisessä liitteessä.

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutusta [vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä | 6,1 | 6,1 | 6,1 | 6,1 | 6,1 | 6,1 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen taustasta sisältyy perusteluosaan. Rahoitusselvityksen tässä osassa esitetään vain seuraavat lisätiedot:

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

AFIS-verkon arkkitehtuuritekniikan (laitteisto ja ohjelmisto) päivitys.

Nykyisiä tietojen vaihto- ja tallennusjärjestelmiä (AFIS/CIS) on tarpeen täydentää kehittämällä ja ottamalla käyttöön tullitutkintatietokanta (FIDE), jonka ansiosta toimivaltaiset yksiköt voivat tiedottaa toisilleen käynnissä olevista tai loppuun saatetuista tutkimuksista paljastamatta yksityiskohtia niiden sisällöstä ja tuloksista.

AFIS/CIS-sovellusten käyttäjille yhteisen rajapinnan kehittäminen sekä keskinäisen avunannon sähköistä viestintää, käyttöoikeuksien hallintaa (URT), yhteistyötä (Virtual OCU), vakio- tai vapaamuotoista tiedonvaihtoa (AFIS Mailing), tietojen tuonti-/siirtotoimintoja, takavarikoinneista ilmoittamista ja CIS:n tietojen analysointia koskevien moduulien kehittäminen.

Tietojen, datan ja datalähteiden saantia koskevan järjestelmän kehittäminen osana petostentorjuntaa yhteisön taloudellisten ja muiden etujen suojelun alalla.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo

Puutteet kansallisten toimivaltaisten viranomaisten tietojenkäsittelyarkkitehtuurien yhteensopivuudessa ja –toimivuudessa ovat haitanneet hallinnollista yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien järjestelyjen moitteetonta toimintaa Euroopan unionin talousarvioon kohdistuvien petosten ja muun laittoman kaupan torjunnassa.

Tässä yhteydessä onkin ollut tärkeää löytää kansallisille järjestelmille yhteinen nimittäjä. Tavoitteeseen päästiin luomalla yhteinen tekninen infrastruktuuri, joka tunnetaan petostentorjunta-alan varmennettuna tietoverkkona (AFIS) ja johon voidaan yhdistää yhteisön eri petostentorjunta-alan ATK-sovelluksia.

Nämä yhteisön tulli- ja maatalousalan lainsäädäntöön perustuvat ATK-sovellukset tarjoavat nyttemmin kansallisille järjestelmille yhteisen rajapinnan, jonka ansiosta jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset pääsevät helposti käyttämään toisten jäsenvaltioiden järjestelmiä.

Tällaiseen alakohtaiseen sääntelyyn pohjautuvan infrastruktuurin tarkoituksena on auttaa toimivaltaisia viranomaisia estämään ja tutkimaan tulli- ja/tai maatalouslainsäädännön vastaisia toimia ja vaatimaan niistä rangaistusta. Tämä tapahtuu niin, että tietojen levittämistä nopeuttamalla tehostetaan yhteistyö- ja valvontamenettelyjä sekä tiedonjakoa toisaalta viranomaisten keskuudessa ja toisaalta viranomaisten ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kesken.

Ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Kaikki Euroopan unionin talousarvion momentille 24.0203 (petostentorjunta-alan varmennettu tietoverkko AFIS) otetut määrärahat on tarkoitettu AFIS-infrastruktuurin kehittämiseen, ylläpitämiseen, käyttöön ja siihen liittyviin tuotantopalveluihin.

5.3 Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön uusi AFIS-infrastruktuuri, joka käsittää sekä uuden Internetiin nojaavan tekniikan (laitteisto) että uudet sovellukset (ohjelmisto).

Tulosindikaattorit:

- uuden AFIS-portaalin ja siihen liittyvien hallintavälineiden käyttöönotto, esim. käyttäjien rekisteröintiväline (URT) (tavoite saavutettu: kyllä/ei)

- seuraavien uusien sovellusten kehittäminen ja käyttöönotto (tavoite saavutettu: kyllä/ei):

- vapaamuotoinen tietojenvaihto (AFIS Mailing)

- vakiomuotoinen tietojenvaihto (MARINFO, YACHTINFO, CIGINFO, e-MA)

- yhteistyövälineet (Virtual OCU: CONSUR, MARSUR, VIASUR)

- tiedontallennus (FIDE ja CIS web) (tavoite saavutettu: kyllä/ei)

- päivitettyjen versioiden käyttöönotto seuraavista sovelluksista (tavoite saavutettu: kyllä/ei):

- keskinäinen tietojärjestelmä (MIS)

- sähköinen rekisteröintijärjestelmä (ECR)

- petosten operatiivista analyysiä koskevan järjestelmän (COAS) kehittäminen ja käyttöönotto tullialalla sekä tullitietojärjestelmän ulottaminen EU:hun saapuvan ja EU:sta lähtevän käteisen rahan valvontaan (tavoite saavutettu: kyllä/ei)

- AFIS-infrastruktuurin ja sen sovellusten korjaamisesta ja kehittämisestä huolehtiminen (häiriöiden tai muutospyyntöjen määrä)

- ulkopuolisten tietokantojen käyttäjien ryhmien evaluointi (ilmoitusten määrä)

Vaikutusindikaattorit:

- AFIS-verkon käyttäjien yhteistyön parantaminen (vaihdettujen tai tallennettujen viestien määrä)

- uuteen infrastruktuurin liittyviin käyttäjien tarpeisiin vastaaminen jäsenvaltioissa käyttäjien tyytyväisyysastetta mittaavan sovelluksen avulla

- Euroopan mittakaavassa suoritettavaan tiedonhankintaan perustuvan lähestymistavan tarjoaman lisäarvon osoittaminen.

5.4. Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menettelyistä[33] käytetään toiminnan toteuttamisessa?

( Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille.

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Komissio raportoi asetuksen soveltamisesta Euroopan parlamentille, tilintarkastustuomioistuimelle ja neuvostolle kolmen vuoden välein asetuksen voimaantulopäivästä laskien.

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

Komission vuosikertomuksen 2004 – yhteisöjen taloudellisten etujen suojaaminen – painopiste on jäsenvaltioiden ja komission vuosina 2002–2004 antaman tullialan keskinäisen hallinnollisen avun arvioinnissa. Ehdotetulla muutoksella halutaan ottaa huomioon kyseisen arvioinnin tulokset.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Komitea antaa tarvittaessa ja komitologiamenettelyä noudattaen asetuksen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamiseksi.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Komissio raportoi asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanosta tilintarkastustuomioistuimelle, neuvostolle ja Euroopan parlamentille kolmen vuoden välein asetuksen voimaantulopäivästä laskien.

7. Petostentorjunta

Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja muilta väärinkäytöksiltä komissio voi suorittaa tarkastuksia paikan päällä tämän ohjelman puitteissa neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96[34] mukaisesti. Tarkastukset tekee tarvittaessa Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), ja niihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1073/1999[35].

Komission yksiköt valvovat säännöllisesti tuen käyttöä asiakirjojen perusteella ja paikan päällä.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tietoliikenneverkko CCN/CSI:n käyttö AFIS-sovelluksiin | 2,65 milj. euroa | 3,05 milj. euroa | 3,05 milj. euroa | 3,05 milj. euroa | 3,05 milj. euroa | 3,4 milj. euroa |

8.2. Hallintomenot

8.2.1 Henkilöstön määrä ja jakautuminen

Laji | Toiminnan hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö (toimien ja/tai virkojen määrä kokoaikaiseksi muutettuna) |

2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012–2013 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[38] (24 02 03) | A*/AD | 2,1 A | 2,1 A | 2,1 A | 2,1 A | 2,1 A | 2,1 A |

B*, C*/AST | 3 B 1 C | 3 B 1 C | 3 B 1 C | 3 B 1 C | 3 B 1 C | 3 B 1 C |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[39] |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[40] |

YHTEENSÄ | 6,1 | 6,1 | 6,1 | 6,1 | 6,1 | 6,1 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

AFIS-hankkeiden hallinnointi omaksumalla välittäjän rooli käyttäjien (nk. business owners) ja ulkopuolisten sopimuspuolten välillä.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn.

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012–2013 | YHT. |

1. Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökustannukset mukaan luettuina) |

Toimeenpanovirastot[41] |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

– sisäinen |

– ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012–2013 |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 0,659 | 0,659 | 0,659 | 0,659 | 0,659 | 1,318 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, sopimus-suhteinen henkilöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,659 | 0,659 | 0,659 | 0,659 | 0,659 | 1,318 |

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1.

6,1 x 108 000 = 658 800 euroa

Laskelma – Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1.

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012–2013 | YHTEENSÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset |

24 01 06 0001 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[42] | 0,120 | 0,120 | 0,120 | 0,120 | 0,120 | 0,240 | 0,840 |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2. Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

3. Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) 24 01 06 00 02 01 OLAFin suorittamat tarkastukset, tutkimukset, analyysit ja erityistoimet) | 0,600 | 0,600 | 0,600 | 0,600 | 0,600 | 1,200 | 4,200 |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,720 | 0,720 | 0,720 | 0,720 | 0,720 | 1,440 | 5,040 |

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97, annettu 13. maaliskuuta 1997, 43 artiklassa tarkoitettu keskinäistä avunantoa käsittelevä komitea (päätöksen 1999/468/EY 5 ja 6 artiklan soveltaminen).

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

Vuosien 2004 ja 2005 täytäntöönpanon ja vuotta 2006 koskevan suunnittelun perusteella.[pic]

[1] EUVL L 264, 15.10.2003, s. 1.

[2] EUVL L 264, 15.10.2003, s. 1.

[3] EUVL L 359, 4.12.2004.

[4] EUVL L 349, 25.11.2004.

[5] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[6] EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

[7] EYVL L 82, 22.3.1997..

[8] EUVL L 122, 16.5.2003..

[9] EYVL C 316, 27.11.1995..

[10] 7273/95 ENFOCUSTOM 17.

[11] EUVL C […], […] , s. […].

[12] EUVL C […], […] , s. […].

[13] EUVL C […], […] , s. […].

[14] EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna 14 päivänä huhtikuuta 2003 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 807/2003 (EUVL L 122, 16.5.2003).

[15] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 20.

[16] EYVL C 316, 27.11.1995, s. 33.

[17] EYVL C 316, 27.11.1995, s. 34.

[18] EUVL C 139, 13.6.2003, s. 1.

[19] EUVL L 264, 15.10.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 885/2004 (EUVL L 168, 1.5.2004).

[20] EUVL C 247, 15.10.2003, s. 1.

[21] EYVL C 362, 18.12.2001, s. 1.

[22] EYVL L 281, 28.11.1995, s. 31.

[23] EYVL L 24, 30.1.1998, s. 1.

[24] EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.

[25] EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

[26] EUVL L 309, 25.11.2005, s. 9.

[27] EYVL C 316, 27.11.1995.

[28] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[29] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[30] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[31] Ks. toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[32] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää 6 vuotta.

[33] Jos käytetään useampaa kuin yhtä menettelyä, tämän kohdan huomautuksissa olisi annettava lisätietoja.

[34] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[35] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

[36] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[37] Näihin menoihin lisätään yhteinen tietoliikenneverkko/yhteinen järjestelmien rajapinta -järjestelmän (CCN/CSI) käytöstä aiheutuvat menot, jotka on jo otettu huomioon komission ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön tullitoimintaa koskevasta toimintaohjelmasta (Tulli 2013) (KOM(2006) 201 lopullinen, 17.5.2006).

[38] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[39] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[40] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[41] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin.

[42] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.