52006DC0661

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Neuvostolle, euroopan Talous- ja Sosiaalikomitealle sekä alueiden Komitealle - Tiedonanto Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman (Safer Internet plus) täytäntöönpanosta /* KOM/2006/0661 lopull. */


fi

Bryssel 6.11.2006

KOM(2006) 661 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Tiedonanto Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman (Safer Internet plus) täytäntöönpanosta

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Tiedonanto Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman (Safer Internet plus) täytäntöönpanosta

(ETAn kannalta merkityksellinen)

1. Johdanto

Tämä tiedonanto on laadittu Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2005 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 854/2005/EY 5 artiklan 3 kohdassa säädetyn vaatimuksen täyttämiseksi. Mainitun kohdan mukaan komissio antaa 1 artiklan 2 kohdassa lueteltujen toimien toteuttamisesta kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle viimeistään vuoden 2006 puolivälissä. Tässä yhteydessä komissio raportoi siitä, onko vuosille 2007–2008 myönnetty määrä rahoitusnäkymien mukainen.

Ohjelman rahoituspuitteet määritellään päätöksen 6 artiklassa seuraavasti:

- Rahoituspuitteiksi 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana vahvistetaan 45 000 000 euroa.

- Määrä 31 päivänä joulukuuta 2006 päättyvälle jaksolle on 20 050 000 euroa (6 artiklan 1 kohta).

- Määrä 31 päivää joulukuuta 2006 seuraavalle jaksolle katsotaan vahvistetuksi, jos se on kyseisen jakson osalta vuodesta 2007 alkaen voimassa olevien rahoitusnäkymien mukainen (6 artiklan 2 kohta).

2. Safer Internet plus -ohjelman tavoitteet

Safer Internet plus -ohjelman tarkoituksena on edistää Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta, erityisesti lasten näkökulmasta, sekä torjua laiton ja loppukäyttäjälle ei-toivottu sisältö.

Ohjelma keskittyy loppukäyttäjiin, erityisesti lapsiin kotona ja koulussa.

Ohjelma on jaettu neljään toimintalinjaan:

a) laittoman sisällön torjunta;

b) ei-toivotun ja haitallisen sisällön torjunta;

c) turvallisemman käyttöympäristön luominen;

d) tiedottaminen.

Safer Internet plus -ohjelma on jatkoa vuosina 1999–2004 toteutetulle Internetin käyttöturvallisuutta koskevalle toimintasuunnitelmalle, jonka kokonaistalousarvio oli 38,3 miljoonaa euroa.

Uusi ohjelma kattaa myös uuden verkkoteknologian, johon kuuluvat matkapuhelin- ja laajakaistaviestinnän sisältö, verkkopelit, käyttäjien koneiden välinen suora tiedostojensiirto ja kaikenlainen reaaliaikainen viestintä, kuten verkkojutteluryhmät ja pikaviestipalvelut. Pääasiallisena pyrkimyksenä on parantaa lasten ja alaikäisten suojelua. Lisäksi se kattaa erilaiset aiheet, jotka liittyvät laittomaan ja haitalliseen sisältöön sekä huolestusta herättävään toimintaan, rasismi ja väkivalta mukaan luettuina.

3. Ohjelman täytäntöönpano

Safer Internet plus -ohjelman täytäntöönpanosta vastaa Euroopan komissio. Jäsenvaltiot ovat edustettuina Safer Internet plus -ohjelman hallintokomiteassa. Taloudellinen tuki myönnetään avustuksina ja hankintoina.

3.1. Ehdotuspyyntö 2005

Ohjelmasta tehdyn päätöksen 3 artiklan mukaisesti komissio laati vuodelle 2005 työohjelman [1], joka toimii ohjelman täytäntöönpanon perustana. Safer Internet plus -ohjelmaan liittyvä ehdotuspyyntö [2] julkaistiin 10. syyskuuta 2005.

Ehdotuksia saatiin 59, joista valittiin arvioinnin jälkeen neuvotteluja varten 37 ehdotusta. EY:n rahoituksen alustava määrä oli yhteensä 11,79 miljoonaa euroa (josta 9,21 miljoonaa euroa vuoden 2005 talousarviosta ja 2,58 miljoonaa euroa vuoden 2006 talousarviosta). Valitut ehdotukset olivat seuraavat:

· Vihjelinjat [3]: yksi verkkokoordinaattori ja 16 vihjelinjaa 15 maassa

· Tiedotuskeskukset [4] ja apulinjat [5]: yksi verkkokoordinaattori ja 16 tiedotuskeskusta

· Päätösvallan antaminen käyttäjille: yksi temaattinen verkko

· Itsesääntely: yksi temaattinen verkko

· Tiedotusvälineet: yksi temaattinen verkko.

Ehdotuksia saatiin erityisen paljon vihjelinjoista ja tiedotuskeskuksista. Nykyistä vihjelinjaverkkoa laajennetaan Tšekkiin ja Sloveniaan, jossa vihjelinjoja ei ole ollut, ja tiedotuskeskuksia tulee Kyprokseen, Luxemburgiin ja Latviaan, joissa niitä ei ole ennen ollut. Niistä 16 tiedotuskeskuksesta, joille suositellaan EY-rahoitusta, kymmenen sisältää myös apulinjan uutena palveluna.

3.2. Internetin käyttöturvallisuutta käsittelevä foorumi

Internetin käyttöturvallisuutta käsittelevä foorumi perustettiin Internetin käyttöturvallisuutta koskevan toimintaohjelman yhteydessä toimimaan keskustelukanavana ja edistämään laittoman, ei-toivotun ja haitallisen sisällön vastaisia toimia. Se toimii alustana yhteisymmärryksen hakemiselle sekä päätelmien, suositusten, suuntaviivojen jne. esittämiselle asiaankuuluville kansallisille ja eurooppalaisille kanaville. Se tarjoaa myös mahdollisuuden keskustella tavoista, joilla Internet-ala voi torjua laitonta sisältöä.

Vuonna 2005 Internetin käyttöturvallisuutta käsittelevällä foorumilla oli pääkeskustelunaiheena ”Lasten turvallisuus ja matkapuhelimet”, ja tärkeimmät sen puitteissa käsitellyt aiheet olivat riskinarviointi, ratkaisumallit ja kansalliset toimintasäännöt [6]. Vuonna 2006 keskustelu matkapuhelinverkko-operaattoreiden, lasten turvallisuuden alalla toimivien organisaatioiden, tutkijoiden ja viranomaisten välillä jatkuu. Pyrkimyksenä on päästä sopimukseen parhaista toimintatavoista lasten suojelemiseksi ja näiden käytänteiden panemiseksi täytäntöön koko Euroopassa.

Kesäkuussa 2006 foorumilla keskusteltiin kahdesta uudesta aiheesta: miten lapset käyttävät uutta mediaa ja miten estetään pääsy lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esittäviin kuviin [7].

Ensimmäisen aiheen osalta esiteltiin tuoreiden Internetin turvallisuutta koskevien tutkimuksen tuloksia. Komissio esitti tässä yhteydessä puitesopimuksen mukaisesti joulukuussa 2005 teetetyn viimeisimmän Eurobarometri-tutkimuksen [8] tulokset. Tutkimus kattoi kaikki EU:n jäsenvaltiot, Bulgarian, Romanian, Kroatian ja Turkin, ja sen tarkoituksena oli saada vertailukelpoista tietoa Internetin turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä Euroopassa.

Syksyllä 2003 oli jo tehty tutkimus 15 ns. vanhassa jäsenvaltiossa. Uusissa kymmenessä jäsenvaltiossa tutkimus tehtiin vuoden 2004 alussa juuri ennen niiden liittymistä Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Uusi kyselylomake perustui vertailtavuussyistä suurelta osin vuosien 2003 ja 2004 tutkimuksiin. Siihen lisättiin kysymyksiä taustatilanteen selvittämiseksi (miten vanhemmat käyttävät mediaa) ja uusien palvelujen (matkapuhelimet, verkkopelit ja suodatusvälineet) kattamiseksi.

Eurobarometrin mukaan Euroopassa 18 % vanhemmista, joiden lapset olivat 17-vuotiaita tai sitä nuorempia, ilmoitti lapsensa nähneen Internetissä haitallista tai laitonta sisältöä. Vaikka 15 vanhassa jäsenvaltiossa tietoisuus on lisääntynyt huomattavasti edellisestä tutkimuksesta, 44 % vanhemmista haluaisi lisää tietoa siitä, miten lapsia suojellaan laittomalta ja haitalliselta sisällöltä ja tällaisilta kontakteilta. Vastaajien mukaan koulujen (36 %), Internet-palvelujen tarjoajien (31 %) ja tiedotusvälineiden (21 %) tulisi huolehtia tällaisen tiedon levittämisestä. Eurobarometrin tutkimuksessa sidosryhmiltä saatuja suosituksia ovat muun muassa seuraavat:

· Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota alle 10-vuotiaisiin lapsiin, jotka ovat jo Internetin ja matkapuhelinten suurkäyttäjiä.

· Olisi parannettava vihjelinjojen näkyvyyttä yhteistyössä poliisin kanssa.

· Olisi annettava tietoa eri kanavien välityksellä vanhempien tarpeiden ja lasten iän mukaan (koulut, Internet-palvelujen tarjoajat, tiedotusvälineet).

Tutkimus vahvisti myös, että Internetin käyttö, vanhempien odotukset ja tietoisuusaste vaihtelevat Euroopassa edelleen suuresti. Kansallisten tiedotuskeskusten muodostama eurooppalainen tiedotusverkosto näyttäisi täydentävän hyvin paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä kampanjoita.

3.3. Turvallisempi Internet -päivät

Turvallisempi Internet -päivät ovat osa tietoisuuden lisäämiseen tähtäävien kumppaneiden kokonaisponnistusta Internetin käyttöturvallisuuden parantamiseksi kaikkien käyttäjien ja erityisesti nuorten osalta. Eurooppalainen verkosto turvallisemman Internetin puolesta, INSAFE, joka saa rahoitusta Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevasta ohjelmasta, järjesti Turvallisempi Internet -päivät helmikuussa 2005 ja 2006 komissaari Viviane Redingin alaisuudessa. Päiville osallistui lukuisa joukko organisaatioita ja maita Euroopasta ja muualta maailmasta.

Vuonna 2005 Turvallisempi Internet -päivä järjestettiin 8. helmikuuta, ja siihen osallistui 65 organisaatiota 30 eri maasta. Samassa tilaisuudessa avattiin kirjoituskilpailu 9–16-vuotiaille. Kertomukset julkaistiin kirjana 16 maassa järjestettyjen kansallisten seremonioiden jälkeen.

Vuonna 2006 Turvallisempi Internet -päivä järjestettiin 7. helmikuuta. Siihen otti osaa 37 eri maasta noin sata organisaatiota: kansallisia viranomaisia, Internet-palvelujen tarjoajia, puhelinoperaattoreita, muita Internet-alan edustajia, kouluja, kirjastoja, museoita, Internetin turvallisuuden parissa työskenteleviä organisaatioita ja kansainvälisiä järjestöjä.

Ympäri Eurooppaa ja sen ulkopuolella, kuten Yhdysvalloissa, Venäjällä, Brasiliassa, Argentiinassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa järjestettiin Internetin käyttöturvallisuutta käsitteleviä tapahtumia, muun muassa maailmanlaajuinen blogimaratoni, tietokilpailuja, verkkopelejä, kirjoituskilpailuja ja pyöreän pöydän keskusteluja.

Tarkempia tietoja Turvallisempi Internet -päivän 2006 yhteydessä järjestetyistä tapahtumista löytyy ohjelman verkkosivuilta [9].

4. uudet suuntaukset vuonna 2006

Vuonna 2006 komissio aikoo jatkaa edellä mainittuja toimia ja parantaa niiden vaikutusta:

· lujittamalla ja laajentamalla vihjelinjojen ja tiedotusverkostojen maantieteellistä kattavuutta. Vuosina 2003–2004 Internetin käyttöturvallisuutta koskevassa toimintaohjelmassa [10] myönnettiin rahoitusta 21 vihjelinjalle, jotka kattoivat 20 maata, ja 23 tiedotuskeskukselle, jotka kattoivat 21 maata. Useimmat niistä jatkavat toimintaansa vuoden 2005 ehdotuspyynnön perustella. Vuonna 2006 järjestettävällä uudella ehdotuspyynnöllä [11] pyritään saamaan molemmille palveluille mahdollisimman laaja maantieteellinen kattavuus;

· pyrkimällä tiiviiseen yhteistyöhön kaikkien sidosryhmien välillä, jotka osallistuvat Internetin käyttöturvallisuuteen liittyviin toimiin. Tämä oli yksi Luxemburgissa 20. kesäkuuta 2006 pidetyn vihjelinjojen ja tiedotuskeskusten yhteisen vuosikokouksen ja 21. kesäkuuta järjestetyn Internetin käyttöturvallisuutta käsittelevän foorumin tavoitteista. Näihin tapahtumiin osallistui tutkijoita, Internet-alan edustajia, lainsäädäntöviranomaisia ja eurooppalaisten verkostojen jäseniä;

· auttamalla Euroopan kansalaisia löytämään käytännön tietoa Internetin turvallisemmasta käytöstä. Tämä toteutetaan kansallisten tiedotuskeskusten toiminnan kautta ja edistämällä euroopanlaajuisen tiedotuspisteen (Suora linja Euroopan unioniin) toimintaa [12];

· lisäämällä Safer Internet plus -ohjelman näkyvyyttä Euroopan kansalaisten – sekä aikuisten että lasten – silmissä. Kansallisten tiedotuskeskusten toteuttaman tiedostuskampanjan täydentämiseksi komissio järjestää vuonna 2007 Turvallisempi Internet -päivän yhteydessä tapahtuman Brysselissä.

Pannessaan täytäntöön Safer Internet plus -ohjelmaa ja suunnitellessaan tulevaa ohjelmaa komissio ottaa myös huomioon Internetin käyttöturvallisuutta koskevan toimintaohjelman [13] loppuarvioinnin tulokset ja suositukset. Arvioinnissa mainituilla aloilla jo saavutettuja edistysaskeleita tullaan hyödyntämään entistä paremmin.

5. Rahoitusnäkymät

Komissio esitti uudesta rahoituskehyksestä tehdyn, 17. toukokuuta 2006 allekirjoitetun toimielinten sopimuksen jälkeen EU:n uuden ohjelmapaketin vuosiksi 2007–2013 [14] sekä muutti tarvittavin osin nykyistä ja ehdotettua lainsäädäntöä sopimuksen huomioon ottamiseksi. Ohjelmapaketissa varataan vuosiksi 2005–2008 Safer Internet plus -ohjelmalle 45 miljoonaa euroa, mikä on sama määrä kuin päätöksessä.

Ohjelmaa koskevassa päätöksessä 1. päivän tammikuuta 2007 ja 31. päivän joulukuuta 2008 väliselle ajalle vahvistettu määrä 24,95 miljoonaa euroa on siis mainitun ohjelmavaiheen osalta niiden rahoitusnäkymien mukainen, joita sovelletaan vuonna 2007 alkavana ajanjaksona.

6. Päätelmät

Vihjelinjoille tulleiden yhteydenottojen suuri määrä (yli 534 000 pelkästään vuonna 2005) osoittaa, että tällaista palvelua laittoman sisällön torjumiseksi tarvitaan yhä suuremmassa määrin.

Turvallisempi Internet -päivää pidetään oivana mahdollisuutena parantaa sidosryhmien välistä kommunikaatiota ja saada kontakti kansalaisiin.

Tiedotuskeskukset laativat kampanjoita, jotka on aiempaa tarkemmin suunnattu lapsille, vanhemmille ja opettajille, ja verkostossa vaihdetaan entistä enemmän parhaita käytäntöjä.

Rahoituksen jatkuminen on välttämätöntä, jotta voitaisiin hyödyntää tähänastisia toimia vastaisuudessakin, saavuttaa ohjelman tavoitteet täysimääräisesti (esim. laajentamalla maantieteellistä kattavuutta ja edistämällä sidosryhmien välistä yhteistyötä) ja parantaa ohjelman näkyvyyttä.

[1] Komission päätös C(2005) 3231, tehty 9.9.2005, www.europa.eu.int/saferinternet

[2] EUVL C 223, 10.9.2005, s. 8, ja Safer Internet plus -verkkosivusto:

- www.europa.eu.int/saferinternet

[3] Vihjelinjojen kautta käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta Internet-sisällöstä. Niistä toimitetaan tiedot asianmukaiselle taholle (poliisille, Internet-palvelujen tarjoajalle tai toiselle vihjelinjalle) toimia varten.

[4] Tiedotuskeskukset toteuttavat vanhemmille, opettajille ja lapsille suunnattua tiedotustoimintaa, joka liittyy erilaiseen laittomaan, ei-toivottuun ja haitalliseen sisältöön.

[5] Apulinjoilla lapset voivat henkilökohtaisesti keskustella koulutetun henkilön kanssa (puhelimessa tai verkossa) ja tuoda esiin Internetin laittomaan ja haitalliseen sisältöön liittyviä kysymyksiä.

[6] http://europa.eu.int/information_society/activities/sip/si_forum/mobile_2005/index_en.htm.

[7] http://europa.eu.int/information_society/activities/sip/si_forum/forum_june_2006/index_en.htm.

[8] http://europa.eu.int/information_society/activities/sip/docs/eurobarometer/eurobarometer

- _2005_25_ms.pdf.

[9] http://europa.eu.int/information_society/activities/sip/docs/events/si_day_2006_events.pdf.

[10] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 276/1999/EY, tehty 25 päivänä tammikuuta 1999, Internetin käyttöturvallisuuden parantamista koskevan yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä maailmanlaajuisten verkkojen laitonta ja haitallista sisältöä torjumalla

- (EYVL L 33, 6.2.1999, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 16 päivänä kesäkuuta 2003 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1151/2003/EY (EUVL L 162, 1.7.2003, s. 1).

[11] EUVL C 167, 19.7.2006 ja Safer Internet plus -verkkosivut: http://europa.eu.int/information_society/activities/sip/call/proposals/index_en.htm.

[12] http://europa.eu/europedirect ja maksuton palvelunumero 00800 6 7 8 9 10 11.

[13] KOM/2006/XXXX, annettu ….

[14] IP/06/673, annettu 24.5.2006 ja MEMO/06/213.

--------------------------------------------------