Komission tiedonanto Neuvostolle ja Euroopan parlamentille Hivin/aidsin torjunta Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa vuosina 2006-2009 /* KOM/2005/0654 lopull. */

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 15.12.2005

KOM(2005) 654 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Hivin/aidsin torjunta Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa vuosina 2006–2009

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Hivin/aidsin torjunta Euroopan unionissa ja sen naapurimaissa vuosina 2006–2009

JOHDANTO

Tämä tiedonanto perustuu periaatteisiin ja prioriteetteihin, jotka mainitaan komission valmisteluasiakirjassa ”Euroopan unionin ja sen naapurimaiden välinen koordinoitu ja yhtenäinen lähestymistapa HIV/aidsin torjuntaan”. Tiedonannossa esitetään pääpiirteittäin hivin/aidsin torjunnan toiminta-alat vuoden 2009 loppuun saakka. Tämänhetkistä vaihetta koskeva yksityiskohtainen toimintasuunnitelma sisältyy liitteeseen. Monet asianomaisista toimista on toteutettava kumppanuusyhteistyössä, ja ne edellyttävät kansallisten sidosryhmien tiivistä osallistumista. Lisäksi tiedonannossa annetaan yleiskatsaus käytettävissä olevista EU:n toimintalinjoista ja välineistä, jotka ovat hivin/aidsin torjunnan kannalta merkittäviä. Tiedonanto on täysin yhdenmukainen ulkoisten toimien kanssa. Tiedonannolla myös edistetään yleisen toimintakehyksen[?] täytäntöönpanoa.

Hivin/aidsin torjuntastrategiat liittyvät läheisesti pyrkimykseen vahvistaa suuria eurooppalaisia arvoja, kuten ihmisten turvallisuus ja ihmisoikeuksien suojelu, mukaan luettuina seksuaali- ja lisääntymisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet sekä maahanmuuttajien, pakolaisten ja siirtymään joutuneiden perusoikeudet.

Tiedonannon aihekohtaisissa kappaleissa 2–6 mainitut yleistavoitteet ovat Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen erityisistunnossa tehtyjen sitoumusten[?] sekä Dublinin ja Vilnan julistusten[?] mukaisia. Kappaleessa 7 tarkastellaan mahdollisuutta tehostaa hivin/aidsin torjuntaa koskevien toimintalinjojen täytäntöönpanoa Venäjällä ja Euroopan naapuruuspolitiikan[?] kattamalla alueella. Viimeisessä eli kappaleessa 8 kuvataan pääpiirteittäin kaikkien kumppaneiden tulevat tehtävät ja kartoitetaan mahdollisuuksia seurata edistystä.

Hiv/aids-epidemian tämänhetkinen tila Euroopassa ja Välimeren alueella esitetään kuvassa 1. Lisätietoja epidemian kehittymisestä on verkkosivulla www.eurohiv.org.

[pic]

Komissio pitää ongelmallisena sitä, että ehkäisytoimiin kiinnitetään aikaisempaa vähemmän huomiota, vaikka ne muodostavat perustan kaikille muille toimille, joita toteutetaan hivin/aidsin torjumiseksi kattavan lähestymistavan puitteissa. Jos perustavanlaatuisia ehkäisytoimia, kuten terveyskasvatusta, kondomien käyttöä ja terveyshaittojen vähentämiseen tähtääviä toimia (esimerkiksi puhtaiden neulojen ja ruiskujen saatavuutta), ei edistetä tehokkaasti, myöskään muita asetettuja tavoitteita (esimerkiksi äiti-lapsi-tartuntojen ehkäisemistä tai hoidon yleistä saatavuutta) ei voida saavuttaa. Muut toiminta-alat, joita on tehostettava, ovat ihmisoikeusasiat, valvonta ja erityisen heikossa asemassa oleviin ryhmiin[?] kohdistetut toimet.

EU:n toteuttamien hivin/aidsin torjuntatoimien suurin lisäarvo muodostuu poliittisen johtajuuden ja kannanoton aikaansaamisesta. Komissio aikoo huolehtia siitä, että hivin/aidsin torjunta ja siihen liittyvät kysymykset säilyvät tärkeimpien poliittisten asioiden listalla, johtaa toimia leimautumisen ja syrjinnän torjumiseksi sekä edistää suonensisäisten huumeiden käyttäjien yleistä pääsyä ehkäisypalveluihin, antiretroviruslääkehoitoon ja terveyshaittojen vähentämiseen liittyviin palveluihin. Muut alat, joilla yhteisön tai Euroopan tason yhteistoimet voivat tuottaa lisäarvoa hivin/aidsin torjunnan alalla, ovat koordinointi, yhteisen tietämyspohjan kehittäminen, yhteisten päätöksentekovälineiden asettaminen saataville sekä lisärahoituksen myöntäminen kansallisille toimille sekä tutkimus- ja kehittämisohjelmille.

KANSALAISYHTEISKUNNAN OSALLISTUMINEN

Tavoitteena on lujittaa kansalaisyhteiskunnan osallistumista epidemianvastaisen toiminnan kaikkiin osiin, mukaan luettuina poliittisten toimien kehittäminen, täytäntöönpano, seuranta ja arviointi.

**********

Dublinin huippukokouksesta lähtien komissio on ottanut kansalaisyhteiskunnan[?] organisaatiot mukaan hiviä/aidsia käsittelevään Think Tank -kokoukseen. Kokouksen ideoiden pohjalta perustettiin sittemmin hiviä/aidsia käsittelevä kansalaisyhteiskunnan foorumi, joka kokoontui ensimmäistä kertaa syyskuussa 2005. Foorumi on epävirallinen työryhmä, joka pyrkii helpottamaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden – myös hivin kantajia ja aidsiin sairastuneita edustavien organisaatioiden – osallistumista poliittisten toimien kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sekä tietojenvaihtoon. Foorumiin kuuluu 30 organisaatiota eri toiminta-aloilta kaikkialta Euroopasta.

Toimet

Komissio aikoo ottaa kansalaisyhteiskunnan edustajat ja erityisesti hivin kantajat ja aidsiin sairastuneet aktiivisesti mukaan poliittisten toimien kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja seurantaan. Komissio kehottaa alueellisia ja kansallisia viranomaisia varmistamaan kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjä edustavien järjestöjen[?] toiminnan jatkuvuuden ja helpottamaan niiden osallistumista poliittisten toimien kehittämiseen, täytäntöönpanoon ja seurantaan sekä EU:n jäsenvaltioissa että muissa Euroopan maissa.

Kumppanuus yksityisen sektorin kanssa

Hivillä/aidsilla on jo ollut vaikutuksia monien yritysten kilpailukykyyn. Hiv/aids on suuri riski myös muille yrityksille, olipa sen esiintyvyys korkea tai alhainen. Maailman talousfoorumin [?] vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan 10 prosenttia länsieurooppalaisista johtajista katsoo, että hivillä/aidsilla on joitakin vaikutuksia heidän liiketoimintaansa. Itäeurooppalaisista johtajista tätä mieltä on 19 prosenttia.

Komissio on perustanut kumppanuuksia Alliance for Microbicide Development -yhteenliittymän ja Global HIV Vaccine Enterprise -yhteenliittymän kanssa sekä käynnistänyt yhteistyön Global Business Coalition -organisaation, lääketeollisuuden ja muiden asianomaisten yritysten kanssa määritelläkseen, millä aloilla yhteistyö hivin/aidsin torjumiseksi on tarkoituksenmukaista.

Toimet

Komissio kehottaa Euroopan elinkeinoelämää lujittamaan Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön[?] (UNICE) ja muiden kanavien kautta hiv/aids-epidemian vastaista toimintaansa ja antamaan panoksensa tämän strategian täytäntöönpanoon.

VALVONTA

Tavoitteena on

- parantaa ja yhdenmukaistaa valvontajärjestelmiä, joilla seurataan ja valvotaan epidemiaa, riskikäyttäytymistä ja hiv/aids-alttiutta

- edistää tietojen tuottamista hiv/aids-tapauksista ja hivin/aidsin esiintyvyydestä sekä muista sukupuoliteitse tarttuvista taudeista, C-hepatiitista, B-hepatiitista ja tuberkuloosista, erityisesti suurimpien riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien ryhmien osalta

- tukea hiv-testien valvontaa.

**********

Euroopassa hivin/aidsin valvontaa koordinoi tällä hetkellä EuroHIV-valvontaverkosto[?], jota Euroopan komissio osarahoittaa kansanterveysohjelmasta[?]. Vuonna 2008 verkoston ottaa vastuulleen Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC)[?]. Koska ECDC:n tehtäviin kuuluu valvontaverkostojen hallinnoinnin yhtenäistäminen, se pyrkii välttämään päällekkäisyyksiä ja edistämään synergioita hivin, muiden sukupuoliteitse tarttuvien tautien, tuberkuloosin, B-hepatiitin ja C-hepatiitin valvonnan alalla.

Hiv-tapauksista raportointi on kehittynyt hiv/aids-epidemian seurannan tärkeimmäksi välineeksi Europassa. Siksi olisi ratkaisevan tärkeää, että saatavilla olisi tietoja kaikista Euroopan maista, mikä ei ole asianlaita tällä hetkellä. Strategioiden hiomiseksi ja toimien tarkentamiseksi tarvitaan parempia tietoja riskikäyttäytymiseen liittyvistä tekijöistä, kuten kondomin käytöstä sekä puhtaiden neulojen ja ruiskujen saatavuudesta. Lisäksi maihin, joissa hivin esiintyvyys on alhainen, olisi perustettava valvontajärjestelmiä, joiden avulla hivin leviämisen ensimmäiset merkit voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa niissä väestöryhmissä, joissa tartuntariski on muita suurempi. Tulevan hoito- ja palvelutarpeen suunnittelun helpottamiseksi olisi tiedettävä vuosittaisten uusien hiv-tartuntojen (hiv-tapausten) todellinen lukumäärä. Tällä hetkellä suurin osa raportoiduista uusista tapauksista on tosiasiassa tartuntoja, jotka ovat saaneet alkunsa jo vuosia sitten.

Olisi kehitettävä valmiuksia seurata hivin herkkyyttä antiretroviruslääkkeille, ja liitettävä ne kiinteäksi osaksi hiv-valvontaa jäsenvaltioiden ja Euroopan tasolla.

Toimet

Komissio aikoo edistää valvontaa tärkeänä perustana kaikille hivin/aidsin torjuntaa koskeville strategioille ja toimintalinjoille.

Komissio aikoo olemassa olevien rakenteiden[?] kautta tukea herkkyystietojen keruuta ja analysointia sekä tätä varten helpottaa olemassa olevien EU:n rahoitusvälineiden käyttöä.

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava tämän tavoitteen saavuttaminen asettamalla käyttöön tarvittavat resurssit (henkilöt, määrärahat ja välineet) ja valmiudet. Niiden on tätä varten harkittava EU:n rahoitusvälineiden käyttöä.

Komissio aikoo tiiviissä yhteistyössä ECDC:n, jäsenvaltioiden, naapurimaiden ja muiden kumppaneiden kanssa

- edistää hiv-tapausten raportoinnin saamista maantieteellisesti kattavaksi

- arvioida uudelleen aids-valvonnan tavoitteita ja sisällyttää sitä koskevan raportoinnin yhtenäiseen valvontajärjestelmään

- luoda standardoidun lähestymistavan asianmukaisia ehkäisyindikaattoreita varten

- laatia arvioita hivin esiintyvyydestä Euroopassa

- helpottaa erityisseurannan[?] toteuttamista suuren riskin ryhmissä

- helpottaa käytännön ratkaisujen käyttöönottoa vaitiolovelvollisuuteen liittyvien esteiden poistamiseksi.

UUSIEN HIV-TARTUNTOJEN EHKÄISEMINEN

Tavoitteena on

- helpottaa koko väestöön ja erityisryhmiin kohdennettujen hivin ehkäisytoimien täytäntöönpanoa

- varmistaa, että asianomaiset tietolähteet ja palvelut sekä terveyskasvatus ovat kaikkien kansalaisten saatavilla hiville/aidsille altistumisen vähentämiseksi

- parantaa suonensisäisten huumeiden käyttäjien pääsyä ehkäisypalveluihin, huumeriippuvuushoitoon ja terveyshaittojen vähentämiseen liittyviin palveluihin

- vastata maahanmuuttajien erityistarpeisiin ja vaatimuksiin varmistamalla heille tietolähteiden, ehkäisypalvelujen, hoidon ja tuen yhtäläinen saatavuus

- tukea ehkäisykeinojen seurantaa ja arviointia.

**********

Rokotteen ja parantavan hoidon puuttuessa ehkäisytoimet ovat edelleen hivin/aidsin torjunnan perusta. Jotta muille aloille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa, on välttämätöntä toteuttaa laaja-alaisesti primaariehkäisytoimia, joita ovat terveyskasvatus, kondomin käytön edistäminen, terveyshaittojen vähentämiseen liittyvien palvelujen käyttöönotto sekä vapaaehtoisen neuvonnan ja testauksen järjestäminen. Monista Euroopan maista saadut kokemukset osoittavat, että hivin leviämistä voidaan ehkäistä ja hillitä ja että se voidaan myös pysäyttää testatuilla näyttöön perustuvilla toimilla.

EU:n ja sen naapurimaiden hiv-tilanne vaatii ehkäisytoimien tehostamista. Tämä koskee sekä koko väestöön kohdennettuja toimia että sellaisia toimia, jotka on kohdennettu erityisryhmiin, kuten nuoriin, naisiin, suonensisäisten huumeiden käyttäjiin, homoseksuaalisiin miehiin, prostituoituihin, vankeihin ja maahanmuuttajiin.

Arvioiden mukaan kattavilla hivin ehkäisytoimilla voitaisiin välttää 63 prosenttia niistä 45 miljoonasta uudesta tartuntatapauksesta, joiden ennakoidaan ilmenevän maailmanlaajuisesti vuosina 2002–2010[?].

Hiv-tartunnan saaneiden ja aidsiin sairastuneiden määrä kasvaa joka vuosi, mutta ehkäisypalvelut eivät kasva samassa suhteessa. YK:n arvioiden[?] mukaan maailmassa on nykyään 13 miljoonaa suonensisäisten huumeiden käyttäjää – Venäjällä yksistään noin 1,5 miljoonaa[?] eli yli 11 prosenttia koko maailmaa koskevasta arviosta. Uusimpien raporttien[?] mukaan 7,6 prosenttia itäeurooppalaisista suonensisäisten huumeiden käyttäjistä pääsee mukaan terveyshaittojen vähentämistä koskeviin ohjelmiin.

Ehkäiseminen ja hoito kytkeytyvät tiiviisti yhteen: antiretroviruslääkehoidon parempi saatavuus vahvistaa hivin ehkäisytoimia, koska se lisää vapaaehtoisen neuvonnan ja testauksen käyttöä. Tämä puolestaan auttaa vähentämään leimautumista ja syrjintää, jotka ovat edelleen hiv/aids-torjunnan onnistumisen esteitä. Onnistumista voivat haitata myös nykyisten ehkäisyohjelmien puutteellisesta arvioinnista ja seurannasta johtuva tehottomuus ja heikko laatu.

Äiti-lapsi-tartuntojen ehkäisy on edelleen yksi priorisoiduista toiminta-aloista. Vilnan konferenssin[?] jälkeen komissio on kuullut tästä aiheesta keskeisiä sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Komissio aikoo jatkaa niiden alojen määrittelyä, joilla EU:n tason toimia tarvitaan.

Toimet

Komissio aikoo edistää kattavien ehkäisyohjelmien täytäntöönpanoa ja laajentamista koskemaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia väestönosia.

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden alalla komissio aikoo kansanterveysohjelman puitteissa antaa etusijan innovatiivisten strategioiden kehittämiselle turvaseksin edistämiseksi ja nuorten lisääntyneen riskikäyttäytymisen vähentämiseksi.

Komissio aikoo laatia tilanneraportin äiti-lapsi-tartunnoista Euroopassa. Sen pohjalta arvioidaan tulevien toimien tarvetta.

4.1 Huumeriippuvuudesta johtuvien terveyshaittojen vähentäminen

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2004 EU:n huumausainestrategian vuosiksi 2005–2012 ja kesäkuussa 2005 huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman [?] vuosiksi 2005–2008 strategian täytäntöönpanemiseksi. Hivin/aidsin torjunta on keskeinen aihe toimintasuunnitelmassa, jossa kehotetaan luomaan yhtenäisiä kattavia ohjelmia täytäntöönpantaviksi kansallisella ja alueellisella tasolla.

Huumausaineita koskevat EU:n toimintalinjat olisi pantava täytäntöön yhdenmukaisesti hiviä/aidsia koskevan politiikan kanssa. Synergioita voidaan löytää esimerkiksi tutkimuksen alalla: toimintasuunnitelmassa kehotetaankin tekemään tutkimusta sellaisten tehokkaiden toimien yksilöimiseksi, joilla hiviä/aidsia voidaan ehkäistä, ja suojatekijöiden tunnistamiseksi maissa, joissa hivin/aidsin esiintyvyys huumeidenkäyttäjillä on alhainen.

Komissio aikoo laatia kertomuksen vuonna 2003 annetun huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien terveyshaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevan neuvoston suosituksen [?] täytäntöönpanon edistymisestä. Kertomuksen pohjalta arvioidaan tulevien toimien tarvetta.

Toimet

Komissio kehottaa jäsenvaltioita parantamaan terveyshaittojen vähentämiseen liittyvien palvelujen saatavuutta ja niihin pääsyä, jotta voidaan ehkäistä huumausaineiden käyttöön liittyviä terveysriskejä ja huumekuolemia.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että korvaushoidon tarjonta vastaa kysyntää.

4.2 Terveyskasvatus

Hivin ja muiden sukupuoliteitse tarttuvien tautien ehkäiseminen on mahdollista vain, jos tieto ja terveyttä edistävä käyttäytyminen käyvät käsi kädessä. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että koulut ja muut oppilaitokset otetaan mukaan hivin/aidsin torjuntaan elämäntaitoja käsittelevän terveyskasvatuksen kautta. Koulut ja muut oppilaitokset voivat myös vähentää osaltaan hiviin/aidsiin liittyvää leimautumista ja syrjintää.

Toimet

Komissio aikoo edistää räätälöityjen koulutussuunnitelmien kehittämistä hoitohenkilökunnalle ja kaikille muille, jotka ovat työssään tekemisissä hivin kantajien ja aidsiin sairastuneiden sekä riskiryhmien (mukaan luettuina suonensisäisten huumeiden käyttäjät ja maahanmuuttajat) kanssa.

Komissio aikoo tietoja ja parhaita toimintatapoja vaihtamalla sekä koulutusmoduuleja kehittämällä edistää elämäntaitoihin perustuvan lähestymistavan käyttöönottoa kouluissa ja muissa asianmukaisissa opetusyhteyksissä, jotta nuorten käyttäytymisessä saadaan aikaan todellisia muutoksia.

VAPAAEHTOINEN NEUVONTA JA TESTAAMINEN, HOITO, HOIVA JA TUKI

Tavoitteena on

- torjua hivin kantajien ja aidsiin sairastuneiden leimautumista ja syrjintää Euroopassa

- edistää tehokkaan, kohtuuhintaisen ja yhtäläisen hoidon ja hoivan sekä turvallisen antiretroviruslääkehoidon yleistä saatavuutta

- tukea hivin kantajien ja aidsiin sairastuneiden yhteiskuntaan integroitumista ja työmarkkinoille pääsyä.

**********

Kohtuuhintaiset ja saatavilla olevat palvelut sekä hyvät hoitotulokset vähentävät leimautumista ja sosiaalista syrjäytymistä sekä edistävät vastuullista sukupuolikäyttäytymistä, joka puolestaan auttaa ehkäisemään hivin leviämistä.

Tarvitaan kattavia terveyspalveluja, jotka takaavat korkealaatuisen hoidon ja hoivan. Vapaaehtoisen neuvonnan ja testauksen tarjonta on kaikkien näiden palvelujen perusta, sillä se mahdollistaa hiv-tartunnan varhaisen diagnosoinnin ja tartunnan saaneiden nopean pääsyn asianmukaiseen hoitoon. Terveyspalvelujen olisi myös katettava ne hivin kantajat ja aidsiin sairastuneet, joilla on lisäksi B-hepatiitti-, C-hepatiitti- tai tuberkuloositartunta. Lisäksi tärkeä osa terveyspalveluita on suonensisäisten huumeiden käyttäjille tarkoitettu korvaushoito, joka takaa osaltaan tehokkaan hoidon ja hoivan.

Hivin kantajien ja aidsiin sairastuneiden olisi osallistuttava aktiivisesti terveydentilansa hoitamiseen (hoitomotivaatio). Terveyspalvelujen olisi tarjottava heille tukea, saatava heidät osallistumaan ja voimaantumaan, jotta he pystyisivät paremmin hallitsemaan omaa elämäänsä. Lisäksi terveys- ja sosiaalipalvelut olisi kytkettävä toisiinsa mahdollisimman laajasti ja niissä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota erityisen heikossa asemassa oleviin ryhmiin.

Antiretroviraalisella yhdistelmälääkityshoidolla (HAART-hoidolla) on suuria vaikutuksia hivin kantajien ja aidsiin sairastuneiden elämänlaatuun. HAART-hoidon optimaaliset tulokset edellyttävät merkittäviä ponnisteluita sen varmistamiseksi, että potilaat sitoutuvat elinikäiseen hoitoon, ja tarvittavia resursseja potilaiden hoitotulosten sekä lääkkeiden haitta- ja yhteisvaikutusten seuraamiseksi. Monissa maissa hoidon hallinnointia vaikeuttaa lisäksi sellaisten kokeneiden palveluntarjoajien puuttuminen, jotka pystyisivät saavuttamaan tietyt heikossa asemassa olevat ryhmät, kuten suonensisäisten huumeiden käyttäjät ja maahanmuuttajat.

Koska hiv pystyy tulemaan resistentiksi antiretroviruslääkkeille, on entistä tärkeämpää seurata resistenttien kantojen kehittymistä. Laboratoriovalmiuksien puutteellisuus saattaa estää tarvittavien herkkyystietojen tuottamisen.

Toimet

Komissio aikoo tukea palveluntarjoajien valmiuksien parantamista. Etusijalla on räätälöityjen koulutusohjelmien kehittäminen hoitohenkilökunnalle ja kaikille muille, jotka työssään ovat tekemisissä hivin kantajien, aidsiin sairastuneiden ja hiville/aidsille erityisen alttiiden väestönosien kanssa.

Komissio aikoo auttaa jäsenvaltioita parantamaan hiviin/aidsiin liittyvillä aloilla toimivien kansalaisjärjestöjen valmiuksia tarjota hoitoon liittyvää neuvontaa ja tukea hoitomotivaation lisäämiseksi.

Komissio aikoo edistää hivin/aidsin valvonnan kehittämistä Euroopan tasolla, jotta saadaan erityisiä tietokokonaisuuksia palvelujen käytöstä ja hoitotuloksista.

Komissio aikoo helpottaa sellaisen ”välinepaketin” kehittämistä jäsenvaltioita varten, joka sisältää erilaisia eurooppalaisia malleja kattavien hiv/aids-palvelujen järjestämiseksi. ”Välinepaketti” voitaisiin asettaa myös Euroopan naapuruuspolitiikan kumppaneiden[?] saataville.

Komissio aikoo tukea asianomaisten jäsenvaltioiden ponnisteluita kohtuuhintaisen antiretroviruslääkehoidon saatavuuden varmistamiseksi. Lisäksi komissio aikoo tutkia antiretroviruslääkkeiden muita käyttömahdollisuuksia kansanterveyskriisien, kuten vakavan hiv/aids-epidemian varalta.

HIVIÄ/AIDSIA KOSKEVA TUTKIMUS

Tavoitteena on

- lisätä panostusta rokotteita ja mikrobisideja koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen

- investoida kohtuuhintaisten ja helpompikäyttöisten hoito- ja diagnoosimenetelmien kehittämiseen laajemman hoitoonpääsyn tukemiseksi

- tukea kansanterveyden tarpeisiin perustuvaa tutkimusta

- lisätä yksityisen sektorin (erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten) mukaantuloa ja osallistumista

- tukea käyttäytymisen muuttumiseen tähtäävien ennaltaehkäisevien menetelmien tutkimusta ja arviointia.

**********

Hiviä/aidsia koskevasta tutkimuksesta on tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn kuudennen puiteohjelman (2002–2006) yhteydessä tullut yksi Euroopan komission prioriteeteista. Hiviä/aidsia koskevaan tutkimukseen myönnetään vuosittain noin 50 miljoonaa euroa. Määrärahat on tarkoitettu ehkäisy- ja hoitostrategioiden kehittelyyn. Rahoitusta saavat muun muassa suurten yhteenliittymien hankkeet, joilla pyritään tuomaan yhteen ja verkottamaan tutkijoita, jotka kehittävät uusia tuotteita hivin/aidsin ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi, ja erityisen innovatiiviset konseptit sekä kohdistetummat tutkimushankkeet, joiden tavoitteena on uusien välineiden kehittäminen hivin torjumiseksi.

Kuudennessa puiteohjelmassa painopiste asetetaan uusiin jäsenvaltioihin ja EU:n itäeurooppalaisiin naapurimaihin, joita kannustetaan osallistumaan EY:n rahoittamiin ehdotuksiin ja arviointiprosessiin. Eräs esimerkki näiden maiden osallistumisesta on kohorttitutkimusten[?] koordinointi aloilla, jotka koskevat hiviä kantavien aikuisten, lasten ja raskaana olevien naisten hoitoa ja seurantaa, hivin resistenssiä ja äiti-lapsi-tartuntoja. Toinen esimerkki on kliinisiä hoitokokeita käsittelevä huippuosaamisen verkosto (kuudenteen puiteohjelmaan sisältyvä uusi väline), johon uusia jäsenvaltioita ja EU:n itäeurooppalaisia naapurimaita erityisesti kannustetaan osallistumaan. Verkoston on määrä toimia vuosina 2006–2010, ja sen tavoitteena on suunnitella, standardoida ja koordinoida kliinisiä hiv/aids-kokeita Euroopan tasolla. Verkoston olisi pyrittävä kehittämään optimaalisia hiv-tartunnan hallintastrategioita ja laatimaan ohjeita toimien tehostamiseksi Länsi- ja Itä-Euroopassa.

Toimet

Komissio on esittänyt ehdotuksen seitsemänneksi puiteohjelmaksi, josta neuvotellaan vielä EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Hiviä/aidsia koskeva tutkimus on yksi prioriteeteista myös seitsemännessä puiteohjelmassa. Komissio on ehdottanut, että puiteohjelman määrärahoja lisättäisiin. Se aikoo korostaa asian merkitystä myös jatkossa. Puiteohjelman yhteydessä tehtävä terveystutkimus kohdistuu kolmeen pääpilariin: ihmisen terveyttä palveleva biotekniikka, translaatiotutkimus ja terveydenhuollon järjestäminen EU:n kansalaisille.

NAAPURUUS

Tässä asiakirjassa ”naapureilla” tarkoitetaan Venäjän federaatiota ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppaneita. Naapuruuspolitikka kattaa 16 nykyistä ja mahdollista kumppania: Algeria, Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Moldova, Marokko, palestiinalaishallinto, Syyria, Tunisia ja Ukraina.

Ehdokasmaat otetaan mukaan toimintaan liittymisprosessin ja -välineiden kautta. Komissio aikoo tutkia mahdollisuuksia ja käytännön keinoja hiviä/aidsia koskevien toimien ulottamiseksi tulevaisuudessa Länsi-Balkanin ja Keski-Aasian maihin.

Yleiset periaatteet, joita naapurimaissa sovelletaan hivin/aidsin hallinnointiin, ovat edelleen samat kuin ne, jotka on esitetty komission valmisteluasiakirjassa. Komissio aikoo edistää vahvan ja vastuullisen poliittisen johtajuuden kehittämistä hiv/aids-epidemian torjumiseksi. Komissio aikoo käyttää optimaalisesti kaikkia olemassa olevia välineitä ja kaikkia – erityisesti kliinisen alan – tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia, jotta kumppanimaiden tarpeisiin voidaan vastata paremmin. Tämä toteutetaan ulkoista apua koskevia menettelyitä noudattaen sekä maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa ja ohjelmissa määriteltyjen toimivaltuuksien mukaisesti. Näin komission toiminnalliset yksiköt voivat

- edistää toimia, jotka perustuvat näyttöön ja sisältyvät kansalliseen strategiaan, työohjelmaan ja menokehykseen, joista on yhteisesti päätetty kansallisten viranomaisten ja muiden asianomaisten kumppanien kanssa

- tämän lähestymistavan puitteissa tehdä yhteistyötä muiden kumppaneiden kanssa sellaisten toimien valmistelemiseksi, joilla naapurimaille voitaisiin antaa esimerkkejä hyvistä toimintatavoista

- EY:n aktiivisemman osallistumisen kautta optimoida olemassa olevien välineiden, kuten hiviä ja aidsia, tuberkuloosia sekä malariaa koskevan maailmanlaajuisen rahaston sekä kliinisiä tutkimuksia koskevan Euroopan maiden ja kehitysmaiden yhteistyökumppanuuden (EDCTP), käyttöä.

Lisäksi komissio aikoo ottaa naapurimaat vahvemmin mukaan hiviä/aidsia koskeviin EU:n toimiin tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi.

Komissio aikoo huolehtia asianmukaisten sisäisten mekanismien perustamisesta sen varmistamiseksi, että ehdotetut lähestymistavat ovat yhdenmukaiset ulkoisen toimen interventioiden kanssa kahdenvälisellä (EY, jäsenvaltiot ja muut kahdenväliset kumppanit) ja monenvälisellä (WHO, UNAIDS ja maailmanlaajuinen rahasto) tasolla. Komissio ottaa tässä yhteydessä huomioon myös tähänastiset kokemukset.

7.1 Venäjän federaatio

Vuonna 2003 EU ja Venäjä päättivät lujittaa yhteistyötään luomalla neljä yhteistä aluetta kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa. Yhteisiä alueita koskevat etenemissuunnitelmat hyväksyttiin EU:n ja Venäjän välisessä huippukokouksessa toukokuussa 2005. Ne muodostavat perustan EU:n ja Venäjän väliselle yhteistyölle tulevina vuosina. Hiv/aids mainitaan niissä aihealueena huumausaineiden väärinkäytön ehkäisyn ja nuorisolle suunnatun valistuksen yhteydessä. Nämä kaksi alaa ovat kattavan hiv/aids-strategian ratkaisevan tärkeitä osia.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikalla[?] edistetään vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä. Yksi tämän yhteistyön viidestä avainalasta on terveys, jota käsitellään pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveysalan kumppanuuden[?] puitteissa. Hivin/aidsin torjunta on ollut ensisijainen toiminta-ala tämän kumppanuuden ja Barentsin alueen hallitustenvälisen yhteistyön[?] puitteissa.

Toimet

Venäjän kansalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä vastaa ensisijaisesti Venäjän federaation hallitus. Erityisten yhteistoimien ohjelmointi perustuu prioriteetteihin, jotka on vahvistettu yhteisiä alueita koskevissa etenemissuunnitelmissa. Ohjelmoinnin yhteydessä tutkitaan erilaisia ratkaisuja parhaiden toimintatapojen vaihtamiseksi ja verkostoitumiseksi määritellyillä aloilla.

Komissio aikoo jatkaa poliittista vuoropuhelua edistääkseen johtajuuden ja ratkaisevan tärkeän viranomaisyhteistyön kehittämistä hivin/aidsin torjumiseksi.

Komissio kehottaa Venäjän federaatiota osallistumaan hiviä/aidsia ja niihin liittyviä asioita käsittelevien EU:n ja Venäjän yhteisten asiantuntijaseminaarien järjestämiseen.

Komissio kehottaa Venäjän federaation edustajia osallistumaan hiviä/aidsia käsittelevään Think Tank -kokoukseen ja kansalaisyhteiskunnan foorumiin.

Komissio aikoo jatkaa ponnisteluita pohjoisen ulottuvuuden politiikan onnistumisen puolesta ja tukea edelleen pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveysalan kumppanuuden puitteissa toteutettavia toimia.

7.2 Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanit

Kukin Euroopan naapuruuspolitiikan kumppaneista vastaa oman, hiv/aids-epidemian torjuntaa koskevan kansallisen strategiansa suunnittelusta, hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta.

Vuonna 2004 komissio julkaisi maakohtaiset selvitykset seitsemän kumppanin osalta: Israel, Jordania, Moldova, Marokko, palestiinalaishallinto, Tunisia ja Ukraina. Tämän jälkeen keskusteltiin 3–5 vuoden pituisista Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmista, joiden täytäntöönpano on parhaillaan käynnissä. Vuonna 2005 maakohtaiset selvitykset julkaistiin viiden muun maan osalta: Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia ja Libanon. Niiden toimintasuunnitelmia laaditaan parhaillaan. Kaikissa näissä toimintasuunnitelmissa mainitaan kansanterveysalan yhteistyö. Ukrainan ja Moldovan toimintasuunnitelmissa mainitaan myös nimenomaisesti hiviä/aidsia koskevat toimet.

Useat maat, joissa hiv/aids on vakava ongelma, tarvitsevat huomattavia ulkoisia resursseja voidakseen tehostaa toimiaan ja teknistä apuaan ja siten luoda vahvan terveydenhuoltojärjestelmän, joka on hivin/aidsin asianmukaisen torjunnan edellytys.

Toimet

Komissio kehottaa Euroopan naapuripolitiikan kumppaneita – erityisesti niitä, jotka ovat laatineet toimintasuunnitelman – osallistumaan hivin/aidsin vastaisiin EU:n toimiin, kuten Think Tank -kokoukseen ja kansalaisyhteiskunnan foorumiin.

TOIMINTASUUNNITELMA

Euroopan komissio ehdottaa, että kumppanit jatkaisivat hivin/aidsin torjuntaa edellä olevissa kappaleissa esitetyn poliittisen kehyksen ja toimintasuunnitelmassa (ks. liite) kuvattujen erityistoimien mukaisesti. Toimintasuunnitelma julkaistaan myöhemmin Internetissä, ja komissio ajantasaistaa sitä kuultuaan hiviä/aidsia käsittelevää Think Tank -kokousta ja kansalaisyhteiskunnan foorumia sekä muita keskeisiä sidosryhmiä.

Komissio aikoo julkaista kansanterveyttä käsittelevillä Internet-sivullaan yleiskatsauksen rahoitusvälineistä, jotka tulevat kyseeseen tämän strategian täytäntöönpanoa varten.

Lisäksi komissio aikoo yhdessä kumppaneidensa (kuten Think Tank -kokouksen, UNAIDSin, ja WHO:n) kanssa kehittää perustavanlaatuisia indikaattoreita tämän prosessin seuraamista varten. Tavoitteena ei ole seurata ainoastaan toimien tuloksia, vaan myös vaikutuksia. Tämä työ perustuu saatavilla oleviin välineisiin ja menetelmiin[?]. Sen avulla pyritään myös seuraamaan YK:n yleiskokouksen hiviä/aidsia koskevan erityisistunnon antamaa sitoutumisen julistusta sekä Dublinin ja Vilnan julistuksia.

Annex : Action Plan (as 29/11//2005)

1. Leadership and advocacy |

Human rights | Establish a working group to conceptualise problems and define where action at EU level is needed | Second half of 2006 | Proposal for a list of priorities for action | Civil society HIV/AIDS Think Tank Commission Neighbouring countries |

Organise a Conference on HIV/AIDS and human rights | Spring 2007 | Council Presidency Commission Member States Neighbouring countries Partners |

2. Involvement of civil society |

Participation in policy development and implementation | HIV/AIDS Civil Society Forum | Twice a year | Commission HIV/AIDS civil society representatives |

Participation in prevention and treatment | Develop and implement a training programme for NGOs with a view to their involvement in ARV treatment and in prevention programmes | Ready by mid-2007 | Training programme on treatment preparedness Training programme on prevention with specific focus on harm reduction measures for IDUs | Commission Member States Non-governmental organisations |

Implement the training programme | From 2008 on | Number of NGO representatives trained annually | Commission Member States NGOs |

3. Surveillance |

Coverage of data | Complete the geographic coverage of HIV case reporting within the EU and the WHO European region Complete the geographic coverage of HIV single case reporting within the EU and the WHO European region | 2006 2008 | Complete surveillance data | ECDC/EuroHIV Member States WHO Euro ECDC/EuroHIV Member States WHO Euro |

HIV-related information | Reassess the objectives of HIV/AIDS surveillance in order to gain information on severe HIV-related morbidity, access to diagnosis and treatment | 2006 | ECDC/EuroHIV Member States |

Developing behavioural data collection | Start with establishing an inventory of behavioural surveys/surveillance already existing in each country | 2006 | Inventory of available methods | ECDC/EuroHIV Member States UNAIDS EMCDDA |

Establish a list of important prevention indicators to be collected on an annual basis (e.g. % of IDUs sharing equipment in the past x months, % of MSM having unprotected anal intercourse at last sex) | 2007-2009 | Data on behavioural risk factors | ECDC/EuroHIV Member States UNAIDS EMCDDA |

Sentinel surveillance for early warning | Facilitate the setting-up of sentinel surveillance in high-risk groups in countries with a low-level epidemic | 2006 | Number of countries with sentinel surveillance | ECDC/EuroHIV Countries concerned |

3. Surveillance (cont’d) |

Data protection | Work with the Member States to identify possible practical problems with the protection of personal data and with the free movement of such data in the context of HIV/AIDS surveillance | 2006-2007 | Commission ECDC/EuroHIV Member States |

4. Prevention of new HIV infections |

Sexual transmission | 1) Develop innovative strategy to promote safe sex and address the increase in risk-taking behaviour among youth 2) Implement the strategy | 2006– 2009- | 1) Innovative safe sex strategy developed 2) Number of countries implementing the strategy | Commission Member States Civil society organisations International organisations |

Blood | Monitor the data compiled by Member States under the Commission Directive on traceability and adverse events and reactions (adoption expected in September 2005) related to transmission of HIV (and other diseases) by blood and blood components | Annual reporting to Commission to begin by end of 2007 | Report | Member States Commission |

Youth | Include youth as a priority target group for the development of public health intervention | 2006- | Commission Member States Civil society organisations International organisations |

Prisoners | Develop HIV prevention strategies for prisons Identify best practices for HIV prevention in prisons in Europe | 2006- | HIV prevention strategies developed for prisons | Commission Member States Civil society organisations International organisations |

Awareness-raising among general public | 1) Bring visibility to HIV/AIDS in Europe 2) Link Europe into the World AIDS Campaign 3) Promote prevention and Voluntary Counselling and Testing | 2006-2009 May June/July December | One to three EU-led events on HIV/AIDS every year | Commission Member States ECDC/EuroHIV WAC Other partners |

Education | 1) Organise a consensus meeting on best practice on HIV/AIDS peer education 2) Develop a training module for HIV/AIDS peer education 3) Implement the training module | 2006 2006-2007 2007-2009 | 1) Consensus report 2) Training module 3) Number of national HIV/AIDS focal points and peer education officials trained | Commission Member States WHO, UNAIDS, other partners |

5.Treatment, care and support |

Access of vulnerable groups to services | 1) Prepare a European inventory on best practices/know-how on drug treatments 2) Prepare guidelines/best practices on access to treatment for vulnerable populations | 1) Inventory of best practices 2) Guidelines on access to treatment | Commission Member States |

Support capacity-building among service providers to improve access for vulnerable groups Continue the development of European curricula/training modules | 2006- | Training programme for service providers | Commission Member States |

Treatment preparedness | Develop patient-friendly information on treatment | Number of information packages developed | Commission Member States NGOs |

Develop a training module on treatment preparedness | 2006- | Training module on adherence | Commission Member States NGOs |

Service standards | Provide a toolkit for Member States for developing comprehensive HIV/AIDS services | 2006- | Toolkit for service standards |

Affordable ARV | Continue exploring possible solutions | Feasible solution to reduce the cost of ARV | Commission Pharmaceutical industry Member States concerned |

Laboratory capacity Training of personnel | Integrate in curricula of university and continuing medical education | Commission, ECDC, Universities, Medical associations, ESCMID, WHO Euro |

Networking of laboratories for susceptibility testing | Establish a Europe-wide network of national [reference] laboratories for HIV susceptibility testing | Network of specialist laboratories established | ECDC Member States |

Upgrading national laboratories | Assess the needs [training, equipment, etc.] in HIV laboratories at national level | Number of national inventories ready | Member States ECDC |

6. Research |

Facilitate vaccine/microbicide research | Establish a European network for vaccine/microbicide research | 2006-2010 | Standardisation of HIV research tools; new vaccine/microbicide candidates; closer European collaboration with global research initiatives and partnerships | Commission Member States Research centres Industry, SMEs |

7. Neighbouring countries |

Russian Federation |

EC participation in the work of the Country Coordinating Mechanism | 2006- | EC Delegation Russian Federation CCM |

Expert meetings on HIV/AIDS-related issues | 1) Organise an expert meeting on HIV/AIDS 2) Finnish Presidency meeting | 1) 2006 2) September 2006 | 1) Commission Russian Federation Partners 2) Council Presidency |

European Neighbourhood Policy partners |

EC participation in the work of the Country Coordinating Mechanism | 2006- | EC Delegation CCM ENP Partners |

Invite ENP partners to EU activities | 1) Invite ENP partners to Think Tank meetings on specific topics 2) Invite ENP partners to HIV/AIDS-related meetings/conferences | 2006- | Exchange of information and best practises | Commission Member States NGOs Partners |

Explore the scope for specific HIV/AIDS meetings targeted at ENP partners | Hold exploratory meeting with ENP Partners [in particular those with an ENP Action Plan] Hold a series of follow-up meetings on specific topics, countries or regions | 2007 2008- | Exchange of information and best practises | Commission Member States Partners |

[1] Prevention of mother-to-child transmission.

[i] Commission communication “A Coherent European Policy Framework for External Action to Confront HIV/AIDS, Malaria and Tuberculosis” (COM(2004)726). Commission communication (COM(2005) 179) “A European Programme for Action (PfA) to Confront HIV/AIDS, Malaria and Tuberculosis through External Action (2007-2011)”.

[ii] http://www.unaids.org/en/events/un+special+session+on+hiv_aids.asp.

[iii] http://europa.eu.int/comm/health/ph_threats/com/aids/keydocs_aids_en.htm.

[iv] European Neighbourhood Policy, EU/Russia Partnership and Cooperation Agreement (PCA).

[v] In this document the specific vulnerable groups are defined for each of the priority areas, but it should be noted that they may differ, depending on the state of the HIV/AIDS epidemic and economic and cultural setting in the particular area of concern.

[vi] The institutional forms of civil society are distinct from those of the state, family and market and civil society commonly embraces a diversity of spaces, stakeholders and institutional forms, of varying degrees of formality, autonomy and power. Civil societies are often populated by organisations such as registered charities, development non-governmental organisations, community groups, women's organisations, faith-based organisations, professional associations, trade unions, self-help groups, social movements, business associations, coalitions and advocacy groups. http://www.lse.ac.uk/.

[vii] These are private, non-profit organisations based in and working in local communities. Normally they are created in response to some particular need or situation (high unemployment rate - employment promotion) in the community and work is done by local people.

[viii] www.weforum.org/globalhealth/globalsurvey.

[ix] http://www.unice.org/Content/Default.asp?.

[x] http://www.eurohiv.org

OJ L 271, 09/10/2002, p.1 - 12.

[xi] OJ L 142, 30/04/2004, P. 1 - 11. http://www.ecdc.eu.int.

[xii] European Centre for Disease Prevention and Control, http://www.ecdc.eu.int/ and Research FP5 supported SPREAD –programme, http://www.umcutrecht.nl/afdeling/index.asp?dep=9

[xiii] Surveillance based on selected population samples chosen to represent the relevant experience of particular groups (Last, JM edit A Dictionary of Epidemiology, 4th edition, 2001), such as testing of blood for the purpose of monitoring the prevalence and trends in HIV infection among commercial sex workers in a city during six months.

[xiv] Stover, J., Walker, N., Garnett, G. P., et al. Can we reverse the HIV/AIDS pandemic with an expanded response? Lancet 2002; 360(9326):73-77.

[xv] Aceijas, C., Hickman, M., Stimson, G., Rhodes, T. Global overview of HIV among injecting drug users, AIDS 2004;18: 2295-2302.

[xvi] Global Illicit Drug Trends 2002, UNODC, 2003, Vienna.

[xvii] Intensifying HIV prevention. UNAIDS policy position paper. UNAIDS/PCB 05.329, June 2005.

[xviii] http://www.aids.lt/iac/

[xix] OJ C 169, 8.7.2005, p. 1. http://europa.eu.int/comm/health/ph_determinants/life_style/drug_en.htm.

[xx] OJ L 165, 3.7.2003, p 31.

[xxi] See Chapter 7.

[xxii] Research methods that involve observations of the same items [large numbers of people] over a long period of time with comparison of incidence rates in groups that differ in exposure levels.

[xxiii] http://europa.eu.int/comm/external_relations/north_dim/index.htm.

[xxiv] http://www.ndphs.org/index.php?cat=29143.

[xxv] http://www.beac.st/.

[xxvi] UNAIDS (2005). Monitoring the Declaration of Commitment on HIV/AIDS: guidelines on construction of core indicators, Geneva: UNAIDS.

WHO/UNAIDS (2005). National AIDS programmes: A guide to monitoring and evaluating antiretroviral programmes. Geneva: WHO.

WHO/UNAIDS (2004). National AIDS programmes: A guide to monitoring and evaluating national HIV/AIDS care and support. Geneva: WHO.

WHO/UNAIDS (2004). Guide to monitoring and evaluating national HIV/AIDS prevention programmes for young people. Geneva: WHO.

[xxvii]"#$+,678;?ADEFOPQopqrs‡ˆ–®°³¸ÀÃÚÞýÿ # : = A B G O R i m Œ ? • üøîøüøæâøÕøüøÕÎÕÇøüø¿ø¿ø¿øüøâ¸ø±ª£œ•œ•œøü‘âüøª±£œ•œ•œø?h+[hxeS

hT÷\?aJ

hFamily Health International (2000). Behavioural Surveillance Surveys: Guidelines for repeated Behavioural Surveys in populations at Risk of HIV. Arlington, USA: Family Health International.

52005DC0654