[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 22.11.2005

KOM(2005) 596 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Uusi monikielisyyden puitestrategia

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

Uusi monikielisyyden puitestrategia

Koľko jazykov vieš, toľkokrát si človekom.

Jokaisen oppimasi kielen myötä kasvat ihmisenä.

(Slovakialainen sananlasku)

I JOHDANTO

Ensimmäistä kertaa Euroopan komissiossa on jäsen, jonka salkku sisältää nimenomaisen vastuun monikielisyydestä. Tämä asiakirja on ensimmäinen komission tiedonanto, jossa tätä politiikanalaa tarkastellaan lähemmin. Tämä tiedonanto täydentää komission nykyisiä toimia tiedonkulun parantamiseksi Euroopan kansalaisten ja heille palveluitaan tarjoavien elinten välillä. Lisäksi tässä tiedonannossa

- vahvistetaan komission sitoumus monikielisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa

- määritellään komission strategia monikielisyyden edistämiseksi eurooppalaisessa yhteiskunnassa, talouselämässä ja komissiossa itsessään

- esitetään ehdotuksia tämän puitestrategian mukaisiksi erityistoimiksi.

I.1 MONIKIELISYYS JA EUROOPPALAISET ARVOT

Euroopan unioni perustuu moninaisuudessaan yhtenäinen -periaatteelle, joka tarkoittaa kulttuurien, tapojen ja vakaumusten – sekä kielten – monimuotoisuutta. Euroopan unionin 20 virallisen kielen[1] lisäksi Euroopassa puhutaan noin 60:tä muuta alkuperäiskieltä ja useita maahanmuuttajayhteisöjen kieliä[2].

Monimuotoisuus on Euroopan unionin ominaispiirre: EU ei ole ”sulatusuuni”, jossa eroavaisuudet hävitetään, vaan yhteinen koti, jossa kunnioitetaan monimuotoisuutta ja pidetään lukuisia äidinkieliä rikkautena, joka johtaa suurempaan yhteisvastuuseen ja yhteisymmärrykseen.

Kieli on kulttuurin välittömin ilmenemismuoto. Kieleen liittyy ihmisyys, ja kieli on osa identiteettiä. Euroopan unionin perusoikeuskirjan[3] 22 artiklassa todetaan, että unioni kunnioittaa kulttuurista, uskonnollista ja kielellistä monimuotoisuutta. Perusoikeuskirjan 21 artiklassa luetellaan syyt, joihin perustuva syrjintä on kielletty. Yksi niistä on kieli. Kielellisen monimuotoisuuden kunnioittaminen on Euroopan unionin perusarvo[4] siinä kuin yksilöllisyyden kunnioittaminen, avoimuus muita kulttuureita kohtaan, suvaitsevaisuus ja kanssaihmisten hyväksyminen. Siksi monimuotoisuutta edistävällä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toiminnalla on suoria vaikutuksia kaikkien kansalaisten elämään.

I.2 Monikielisyys ilmiönä

Monikielisyys tarkoittaa sekä henkilön kykyä käyttää useita kieliä että erilaisten kieliyhteisöjen rinnakkaiseloa tietyllä maantieteellisellä alueella. Tässä asiakirjassa kyseistä termiä käytetään kuvaamaan komission uutta politiikkaa sellaisen ilmapiirin edistämiseksi, jossa kaikki kielet pääsevät esiin ja joka on suotuisa useiden kielten opettamiselle ja oppimiselle.

Komission monikielisyyspolitiikalla on kolme tavoitetta:

- vauhditetaan kieltenoppimista ja kielellistä monimuotoisuutta yhteiskunnassa

- edistetään tervettä monikielistä taloutta

- asetetaan kansalaisten saataville EU:n lainsäädäntö, menettelyt ja tiedot heidän omilla kielillään.

Päävastuu monikielisyyspolitiikan lisäkehittelystä on jäsenvaltioilla (paikallis-, alue- ja keskustasolla), mutta komissio tekee toimivaltuuksiensa puitteissa kaikkensa vahvistaakseen tietoisuutta monikielisyydestä ja parantaakseen eri tasoilla toteuttavien toimien yhdenmukaisuutta.

II MONIKIELINEN YHTEISKUNTA

II.1. Kieltenoppiminen

II.1.1 Kielitaito

Suurimmalle osalle maailman ihmisistä kyky ymmärtää useampaa kuin yhtä kieltä ja kommunikoida useammalla kuin yhdellä kielellä on jo osa arkipäivää. Kielitaito on myös kaikkien EU:n kansalaisten kannalta toivottava taito. Kielitaito kannustaa suhtautumaan avoimemmin muihin kulttuureihin ja näkemyksiin[5], parantaa kognitiivisia taitoja ja vahvistaa oppijan äidinkielentaitoja. Kielitaidon myötä ihmiset voivat lisäksi hyödyntää oikeuttaan työskennellä tai opiskella toisessa jäsenvaltiossa.

Barcelonassa[6] maaliskuussa 2002 kokoontuneet Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiehet vaativat vähintään kahden vieraan kielen opettamista hyvin varhaisesta iästä lähtien . Komission pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä monikielisyyttä yksilötasolla, kunnes kaikilla kansalaisilla on äidinkielen lisäksi käytännön kielitaito vähintään kahdessa vieraassa kielessä[7].

Äskettäisen Eurobarometri-kyselyn[8] mukaan puolet Euroopan unionin kansalaisista korostaa voivansa käydä keskustelua vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Prosenttiosuudet vaihtelevat maittain ja yhteiskuntaryhmittäin: luxemburgilaisista 99 prosenttia, latvialaisesta ja maltalaisista 93 prosenttia sekä liettualaisista 90 prosenttia osaa vähintään yhtä vierasta kieltä, kun taas huomattava enemmistö Unkarissa (71 prosenttia), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (70 prosenttia), Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa (kussakin 64 prosenttia) hallitsee vain äidinkielensä. Miehet, nuoret ja kaupunkilaiset puhuvat todennäköisemmin vieraita kieliä kuin naiset, vanhukset ja maaseudun asukkaat.

Vierasta kieltä opettelevien alemman perusasteen oppilaiden osuus on kasvussa[9]. Ylemmällä perusasteella ja keskiasteella opetettavien vieraiden kielten keskimääräinen lukumäärä on kuitenkin edelleen Barcelonassa asetetusta tavoitteesta jäljessä. Lisäksi vieraan kielen oppiminen tarkoittaa käytännössä yhä useammin englannin kielen oppimista. Komissio onkin jo huomauttanut, ettei englanti yksin riitä[10].

II.1.2 Kuinka yhteisö tukee kielitaidon kehittämistä ja edistää kielellistä monimuotoisuutta?

Vuonna 2003[11] komissio sitoutui toteuttamaan 45 uutta tointa, joilla muun muassa kannustetaan paikallis-, alue- ja keskusviranomaisia ponnistelemaan merkittävän muutoksen varmistamiseksi kieltenopiskelun ja kielellisen monimuotoisuuden edistämisessä. Toimilla täydennetään monia muita tukimuotoja, joita komissio on käynnistänyt useina vuosina aina uraauurtavasta vuonna 1990 käynnistetystä Lingua -ohjelmasta lähtien. Komissio on Sokrates - ja Leonardo da Vinci -ohjelmista investoinut vuosittain yli 30 miljoonaa euroa kieltenopettajien ulkomailla suoritettavaan koulutusjaksoon tarkoitettuihin apurahoihin, vieraan kielen apulaisopettajien kouluharjoitteluihin, oppilasvaihtoihin oppilaiden kieltenoppimisen motivoimiseksi, cd-rom- ja Internet-välitteisten kielikurssien kehittämiseen sekä hankkeisiin, jotka lisäävät tietoisuutta kieltenoppimisen eduista. Komissio edistää strategisten tutkimustensa kautta keskustelua, innovointia ja hyvien käytäntöjen vaihtoa[12]. Lisäksi yhteisön ohjelmien keskeiset toimet, joilla edistetään liikkuvuutta ja kansainvälisiä kumppanuuksia, motivoivat osallistujia kieltenoppimiseen.

Monikielisyyttä edistetään myös nuorisovaihtojen, ystävyyskaupunkihankkeiden ja nuorten eurooppalaisen vapaaehtoistyön kautta. Kulttuuri -ohjelmasta on vuodesta 1997 lähtien rahoitettu noin 2 000 kirjallisen teoksen kääntämistä eurooppalaisista kielistä ja eurooppalaisiin kieliin.

Tämäntyyppistä tukea jatketaan ja kehitetään uusissa ohjelmissa ( Kulttuuri 2007 -ohjelmassa , Nuorten Eurooppa -ohjelmassa ja elinikäistä oppimista koskevassa ohjelmassa ), joiden on määrä käynnistyä vuonna 2007.

Lisäksi yhteisö on Euroopan vähemmistökielten toimiston[13] (kansalaisjärjestö, joka edustaa yli 40:tä miljoonaa kansalaista, jotka kuuluvat alue- ja vähemmistökieliä puhuviin yhteisöihin) ja Euroopan vähemmistökielten tutkimusta harjoittavien yliopistojen Mercator-verkostojen[14] päärahoittaja. Euroopan parlamentin pyynnöstä komissio käynnisti vuonna 2004 toteutettavuustutkimuksen kieltenoppimista ja kielellistä monimuotoisuutta käsittelevän eurooppalaisen viraston perustamisesta. Tutkimuksessa[15] tultiin siihen tulokseen, että alalla on täyttymättömiä tarpeita, ja ehdotettiin, että perustetaan virasto tai kielten monimuotoisuutta käsittelevien keskusten eurooppalainen verkosto. Komission mielestä asianmukaisin seuraava askel olisi perustaa verkosto, joka mahdollisuuksien mukaan perustuisi olemassa oleviin rakenteisiin. Komissio aikoo tutkia mahdollisuutta myöntää verkostolle monivuotista tukea ehdotetun elinikäistä oppimista koskevasta ohjelmasta.

II.I.3 Avaintoiminta-alat koulutusjärjestelmien ja opetusmenetelmien parantamiseksi

Jäsenvaltiot sopivat Lissabonissa vuonna 2000 sisämarkkinoiden toiminnan tehostamisesta, tutkimuksen ja innovoinnin edistämisestä sekä koulutuksen parantamisesta, jotta EU voisi kehittyä maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi taloudeksi vuoteen 2010 mennessä. Tätä korostettiin lisää komission tiedonannossa ”Kasvua ja työtä Euroopan tulevaisuuden hyväksi – Uusi alku Lissabonin strategialle”[16] ja kasvun ja työllisyyden yhdennetyissä suuntaviivoissa 2005–2008[17]. Koulutus 2010 -prosessin puitteissa jäsenvaltiot asettavat yhteiset tavoitteet, joihin ne pyrkivät ottamalla käyttöön indikaattoreita ja vertailuarvoja, vaihtamalla hyviä käytänteitä ja toteuttamalla vertaisarviointeja. Jäsenvaltiot ovat asettaneet kielitaidon parantamisen ensisijaiseksi tavoitteeksi. Kansallisten kieliasiantuntijoiden ryhmä[18] on laatinut jäsenvaltioille suosituksia[19], joihin muutamat seuraavassa esitetyistä ehdotuksista avaintoiminta-aloiksi perustuvat.

Kansalliset strategiat

Asiantuntijat ovat todenneet, että tarvitaan kansallisia suunnitelmia, joilla yhdenmukaistetaan ja suunnataan toimia monikielisyyden edistämiseksi yksilötasolla ja koko yhteiskunnassa. Suunnitelmissa olisi asetettava selkeät tavoitteet kieltenopetukselle kaikissa koulutusvaiheissa. Samalla olisi jatkuvasti panostettava tietoisuuden lisäämiseen kielellisen monimuotoisuuden merkityksestä. Lisäksi alueellisten kielten ja vähemmistökielten opetus olisi otettava asianmukaisesti huomioon, kuten myös maahanmuuttajien mahdollisuudet opiskella vastaanottajamaan kieltä (ja maahanmuuttajien kielten opetus).

Opettajankoulutuksen parantaminen

Vieraiden kielten opettajien opinto-ohjelmat ja koulutuksen rakenteet on mukautettava oppilaiden ja opiskelijoiden kielitaidon muuttuviin vaatimuksiin. Komissio on rahoittanut uuden riippumattoman tutkimuksen[20], joka perustuu Euroopan laajuisiin hyviin käytänteisiin ja jossa esitetään ehdotuksia kieltenopettajien yhteiseksi avainosaamiseksi ja yhteisiksi arvoiksi Euroopassa. Komissio aikoo käynnistää tätä aihetta koskevan keskustelun ja antaa sen pohjalta suosituksen.

Varhainen kieltenoppiminen

Useimmissa maissa nykyään vähintään puolet alemman perusasteen oppilaista opettelee vierasta kieltä[21]. Kuten komissio on jo aikaisemmin[22] maininnut, varhainen kielenoppiminen on etu ainoastaan, jos opettajat on erityisesti koulutettu opettamaan kieliä pienille lapsille, luokkien oppilaskoot ovat riittävän pienet, saatavilla on soveltuvaa oppimateriaalia ja kieltenoppimiselle on opinto-ohjelmassa annettu riittävästi aikaa.

Sisällön ja kielen integroitu opetus

Äskettäisessä Luxemburgin puheenjohtajakaudellaan järjestämässä konferenssissa pohdittiin sisällön ja kielen integroidun opetuksen (CLIL-menetelmä) kehitystä. CLIL-menetelmässä oppilaat saavat aineopetusta vieraalla kielellä. CLIL-menetelmää käytetään yhä enemmän kaikkialla Euroopassa. Sen myötä vieraat kielet voidaan niveltää koulujen opetusohjelmaan aikaisempaa vahvemmin.

Kielet korkea-asteen koulutuksessa

Korkea-asteen oppilaitokset voisivat edistää aktiivisemmin opiskelijoidensa ja henkilöstönsä sekä paikallisväestön monikielisyyttä. On kuitenkin otettava huomioon, että ei-englanninkielisissä maissa havaittavissa olevalla suuntauksella opettaa englannin kielellä kansallisten tai alueellisten kielten sijaan saattaa olla odottamattomia seurauksia kyseisten maiden omien kielten elinvoimaisuudelle. Komissio aikoo lähitulevaisuudessa tutkia tätä ilmiötä lähemmin.

Monikielisyys akateemisena alana

Viime vuosina monet yliopistot ovat perustaneet oppituoleja opintoaloille, jotka liittyvät eurooppalaisen yhteiskunnan monikielisyyteen ja kulttuurienvälisyyteen. Kielellistä monimuotoisuutta koskevalle tutkimukselle myönnettävää komission tukea voitaisiin täydentää verkottamalla tällaiset oppituolit menestyksekkään Jean Monnet -toimen linjausten mukaisesti.

Eurooppalainen kielitaitoindikaattori

Viimeaikaisen tiedonannon[23] aiheena olevan eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin laatiminen on jo edennyt pitkälle. Indikaattori tarjoaa nuorten todellisesta kielitaidosta luotettavaa tietoa, joka on hyvin tärkeää poliittisille päättäjille.

II.2 Tutkimus ja kehitys monikielisyyden alalla

EU:n tutkimusohjelmissa käsitellään monikielisyyttä erityisesti kahdella alalla, joihin niistä investoidaan vuosittain noin 20 miljoonaa euroa. Tietoyhteiskunnan teknologiat -ohjelma kattaa tutkimushankkeet kielimuurien poistamiseksi uusilla tieto- ja viestintätekniikoilla, joita ovat esimerkiksi

- kääntäjien tuottavuutta lisäävät välineet (käännösmuistit, sähköiset sanakirjat ja tesaurukset)

- interaktiiviset puoliautomaattiset käännösjärjestelmät, joiden avulla erikoisalojen tekstejä voidaan kääntää nopeasti ja laadukkaasti

- täysin automaattiset järjestelmät, jotka tuottavat matalan ja keskitason laadun käännöksiä

- automaattinen puheentunnistus ja puhesynteesi, dialogi ja kääntäminen.

Yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä koskevasta tutkimusohjelmasta tuetaan kielikysymyksiä koskevaa tutkimusta, joka liittyy sosiaaliseen osallisuuteen ja syrjäytymiseen, identiteettiin, poliittiseen osallistumiseen, kultturiseen monimuotoisuuteen ja kulttuurien väliseen ymmärtämykseen. Tutkimus kattaa myös kielellisen monimuotoisuuden, vähemmistökielet ja alueelliset kielet sekä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kielikysymykset.

II.3 Monikielistä yhteiskuntaa edistävä toiminta

Komissio aikoo yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ottaa käyttöön eurooppalaisen kielitaitoindikaattorin edistää keskustelua ja laatia suosituksen keinoista ajantasaistaa kieltenopettajien koulutusta julkaista vuonna 2006 tutkimuksen parhaista käytänteistä varhaisen kieltenoppimisen alalla tukea ehdotetusta elinikäistä oppimista koskevasta ohjelmasta tutkimuksia, jotka koskevat monikielisyyden tilaa korkea-asteen koulutuksessa sekä oppituolien perustamista opintoaloille, jotka liittyvät monikielisyyteen ja kulttuurienvälisyyteen. jatkaa kieltenopetuksen ja -oppimisen tukemista yhteistyöohjelmistaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, nuorison, kansalaisosallistumisen ja kulttuurin aloilla tutkia keinoja kielellistä monimuotoisuutta käsittelevien verkostojen tukemiseksi uudesta elinikäistä oppimista koskevasta integroidusta ohjelmasta vahvistaa seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman yhteydessä kieliin liittyvää tietoyhteiskunnan teknologiaa koskevaa tutkimusta ja kehittämistä painopisteen ollessa uusissa konekäännöstekniikoissa ja tutkia, miten Euroopan unioni voisi edistää lisäyhteistyötä uusien käännös- ja tulkkaustekniikoiden alalla; samassa yhteydessä kielikysymykset muodostavat kiinteän osan yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteiden alalla tuettavia toimia. |

Jäsenvaltioita kehotetaan laatimaan kansallisia suunnitelmia monikielisyyttä edistävien toimien muotoilemiseksi, yhdenmukaistamiseksi ja suuntaamiseksi sekä lisäämään tässä yhteydessä eri kielten käyttöä ja esiintyvyyttä arkielämässä[24] tarkistamaan nykyisiä vieraiden kielten opettajien koulutusta koskevia järjestelyitään ottaen huomioon European Profile for Language Teacher Education -tutkimuksen[25] tulokset tarkistamaan nykyisiä varhaista kieltenoppimista koskevia järjestelyitään ottaen huomioon kaikkialta Euroopasta saadut parhaat käytänteet panemaan täytäntöön Luxemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmät sisällön ja kielen integroidun opetuksen (CLIL-menetelmä) osalta ja lisäämään tässä yhteydessä tietoisuutta CLIL-menetelmän eduista, vaihtamaan tietoja ja tieteellistä näyttöä hyvistä CLIL-käytänteistä sekä opettajien CLIL-koulutuksesta. |

- III MONIKIELINEN TALOUS

III.1 Kielitaidon merkitys EU:n talouden kilpailukyvylle

Euroopan unioni on kehittymässä erittäin kilpailukykyiseksi taloudeksi. Kulttuurienvälisillä kommunikointitaidoilla on yhä tärkeämpi merkitys maailmanlaajuisille markkinointi- ja myyntistrategioille. Voidakseen käydä kauppaa muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien yritysten kanssa eurooppalaisten yritysten on hallittava Euroopan unionin kieliä, ja maailmanlaajuisessa kaupassa myös EU:n ulkopuolisten kauppakumppanien kieliä. Tämä koskee erityisesti keskisuuria nopeasti kasvavia, työpaikkoja luovia yrityksiä, jotka innovoinnin, työllisyyden sekä sosiaalisen ja paikallisen integroitumisen tärkeimpiä edistäjiä Euroopan unionissa. On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että eurooppalaiset yritykset menettävät liiketoimintamahdollisuuksiaan, koska ne eivät hallitse asiakkaidensa kieliä[26].

Jotta yhtenäismarkkinat olisivat tehokkaat, EU:n työvoiman on oltava liikkuvampaa. Useiden vieraiden kielten taito lisää mahdollisuuksia työmarkkinoilla, ja niiden myötä ihmiset voivat hyödyntää oikeuttaan työskennellä tai opiskella toisessa jäsenvaltiossa. Siksi komissio aikoo tehostaa vuonna 2002 antamansa ammattitaitoa ja liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman seurantaa[27]. Lisäksi kielitaito on yksi Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuoden 2006 aiheista.

III.2 Monikielisyys ja kuluttajat

Yhtenäismarkkinoilla kuluttajat voivat valita laajasta valikoimasta tuotteita, jotka tulevat eri puolilta EU:ta. Näin he tulevat kosketuksiin muiden kieliyhteisöjen tuotteiden kanssa. Kuluttajien etujen suojelemiseksi on laadittu säännöksiä tuotteiden pakkauksissa käytettävistä kielistä. Pakkausmerkinnät olisi esitettävä selkeästi ja tarkasti kuluttajan helposti ymmärtämällä kielellä, eivätkä ne saa olla omiaan johtamaan ostajaa harhaan[28]. Äskettäin hyväksytyllä sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevalla direktiivillä[29] tätä suojaa tiukennetaan myynninjälkeisissä palveluissa käytetyn kielen osalta.

III.3 Monikielisyys tietoyhteiskunnassa

Kielellinen monimuotoisuus on luonnollinen osa eurooppalaista tietoyhteiskuntaa. Internet-televisio, online-musiikki ja matkapuhelimissa esitettävät elokuvat ovat osa Euroopan yritysten ja kansalaisten todellisuutta, ja niiden myötä korostuu, kuinka tärkeää on saada ja käyttää tietoa eri kielillä.

Komissio pyrkii edistämään monikielisyyttä i2010 -aloitteella kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi tietoyhteiskunnassa ja viestintäalalla. Ensimmäisenä tehtävänä on luoda yhtenäinen eurooppalainen tietoalue, joka tarjoaa rikasta ja monipuolista sisältöä sekä digitaalipalveluja. Useiden Euroopan unionin ohjelmista[30] tuetaan monikielisen eurooppalaisen sisällön ja osaamisen kehittämistä ja levittämistä.

Monikielinen tietoyhteiskunta edellyttää standaroitujen ja yhteensovitettujen kieliresurssien (sanakirjojen, termistöjen, kokoelmien jne.) sekä sovellusten saatavuutta kaikilla kielillä, myös Euroopan unionin vähemmän käytetyillä kielillä. Tukemalla ammatillisia verkostoja ja foorumeita Euroopan komission ohjelmilla on edistetty alan koordinointia ja standardointia. Komissio on perustanut monikielisyyttä käsittelevän tiede- ja teknologiafoorumin, joka koostuu elinkeinoelämän ja tiedemaailman asiantuntijoista sekä päätöksentekoelinten edustajista.

III.4 Kieliammatit ja kieliteollisuus

Vaikka on jonkin verran näyttöä siitä, että Euroopan kieliteollisuus ja sen työllisyysmahdollisuudet ovat kasvussa, ei ole vielä olemassa organisaatiota, joka pystyisi laatimaan standardeja tälle alalle tai tuottamaan luotettavia tilastotietoja sen koosta[31].

Kieliteollisuus kattaa kääntämisen, editoinnin, oikoluvun, tiivistelmien laatimisen, tulkkauksen, termityön, kieliteknologian (puheenkäsittelyn, puheentunnistuksen ja puhesynteesin), kieltenopiskelun, kieltenopetuksen, kielitaitotodistukset ja kielikokeet sekä kielentutkimuksen. Kieliteollisuus kehittyy nopeasti useimmissa Euroopan maissa. Lisäksi yksittäisten kieliammattien väliset rajat ovat hämärtymässä, koska lingvisteille, kääntäjille ja tulkeille tarjotaan aikaisempaa laaja-alaisempia kieliasiantuntijatehtäviä. Joissakin yliopistoissa on tarjolla kieliteollisuutta käsitteleviä erikoiskursseja. Vankkaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan myös seuraavilla aloilla: myynti, logistiikka, tekstitys, suhdetoiminta, markkinointi, viestintä, elokuva, mainonta, journalismi, pankkitoiminta, matkailu ja kustannustoiminta. Korkea-asteen koulutusohjelmia ja muita koulutusohjelmia on jatkuvasti ajantasaistettava sen varmistamiseksi, että opiskelijat voivat hankkia asianmukaiset valmiudet, saada käyttöönsä tarvittavat välineet ja saada käsityksen todellisista työelämän vaatimuksista.

III.5 Käännöspalvelut

Jäsenvaltioiden käännöspalvelumarkkinat ovat laajat. Käännöspalveluita ostavat kansainväliset organisaatiot, hallitukset, viranomaiset, tuomioistuimet, yritykset, kustantamot, viestintäala, mainosala ja viihdeteollisuus.

Käännösteknologiassa tapahtuu huomattavia edistysaskeleita, joista voidaan mainita erityisesti käännösmuistit ja konekääntäminen, puheenkäsittely, monikielisen asiakirja-aineiston hallinta ja verkkosisältöjen lokalisointi. Monikielisten verkkosivujen lukumäärä kasvaa koko ajan, ja niiden tarjonta kattaa muun muassa online-kääntämisen, sähköpostikääntämisen, sanakirjat ja erikoismerkkitiedostot. Suurten hakukoneiden kautta verkkotietoja voi käännättää ilmaiseksi. Niiden avulla käännätetäänkin miljoonia sivuja päivässä. Kaikki merkittävät Internet-portaalit investoivat monikielisten palveluidensa parantamiseen.

Online-konekääntämisen lisääntyvä käyttö osoittaa, ettei tällainen mekaaninen toiminto voi korvata kääntäjän ajatusprosessia, minkä myötä käännöksen laadun merkitys korostuu. Innovaatioilla kuten käännöspalveluiden eurooppalaisella standardilla[32] asiakkaille pyritään takaamaan korkeampi laatu ja jäljitettävyys.

III.6 Tulkkauspalvelut

Laajenevat markkinat nostavat koulutettujen tulkkien kysyntää[33]. Ylikansalliset organisaatiot kuten EU ja YK käyttävät lukuisia vakituisia ja freelance-pohjaisia konferenssitulkkeja, joilla on vähintään yliopistotason tutkinto ja jotka täyttävät kansainväliset laatuvaatimukset. Tulkit myös auttavat monikielisten yhteiskuntien organisaatioita toimimaan. Tulkit avustavat maahanmuuttajia näiden asioidessa tuomioistuimissa, sairaaloissa, poliisilaitoksilla ja maahanmuuttovirastoissa. Asianmukaisesti koulutettujen tulkkien avulla tuetaan näin ollen ihmisoikeuksien ja demokraattisten oikeuksien suojelua.

III.7 Kieltenopetus, kielikokeet ja kielitaitotodistukset

Vaikka tilanne vaihteleekin maittain, kieltenopetus ja kieltenopiskelu – ja siten myös kielikokeet ja kielitaitotodistukset – ovat monissa jäsenvaltioissa kasvavia aloja. Esimerkiksi British Councililla on vuonna 2005 käytettävissään noin 750 miljoonan euron budjetti, Alliance Françaisen kielikurssitulot olivat vuonna 2004 noin 110 miljoonaa euroa ja Berlitzin liikevaihto oli vuonna 2004 yli 279 miljoonaa euroa.

Kielitaitotodistuksista on tullut niin suurta liiketoimintaa, että kuluttajien on vaikea valita markkinoilla saatavilla olevista kaikkein sopivimmat kielikurssit ja kielitaitotodistukset. Komissio toivoo voivansa selkiyttää tätä tarjontaa julkaisemalla Internetissä luettelon käytössä olevista järjestelmistä.

III.8. Monikielistä taloutta edistävä toiminta

Komissio aikoo julkaista vuonna 2006 tutkimuksen puutteellisen kielitaidon vaikutuksista Euroopan talouteen julkaista vuonna 2006 Internetissä luettelon Euroopan unionissa käytössä olevista kielitaitotodistusjärjestelmistä käynnistää tutkimuksen mahdollisuudesta käyttää useammin tekstitystä elokuvissa ja televisio-ohjelmissa kieltenoppimisen edistämiseksi julkaista toimielintenvälisen monikielisen IATE-tietokannan (Inter-Agency Terminology Exchange) palveluna kaikille, jotka tarvitsevat validoituja EU:hun liittyviä termejä järjestää vuonna 2006 konferenssin, joka käsittelee kääntäjänkoulutusta yliopistoissa käynnistää i2010-aloitteen yhteydessä digitaalisia kirjastoja koskevan lippulaiva-aloitteen, jonka tavoitteena on tehdä multimedialähteiden käytöstä helpompaa ja houkuttelevampaa ja joka perustuu Euroopan rikkaaseen monikulttuuriseen ja monikieliseen perintöön[34] koota ja koordinoida eurooppalaisten tutkimusryhmien työtä luonnollisiin kieliin liittyvän teknologian, konekääntämisen sekä kieliresurssien kuten sanakirjojen ja tesaurusten laatimisen alalla sekä suunnata toimet eurooppalaiselle ympäristölle ominaisiin teknisiin haasteisiin (esimerkiksi keskittyä monikielisten sovellusten ja konekäännösjärjestelmien laatuun). |

Jäsenvaltioita kehotetaan tarkistamaan yliopistojen koulutusohjelmia sen varmistamiseksi, että ne antavat kielialan opiskelijoille tarvittavat valmiudet toimia nopeasti muuttuvassa työympäristössä. |

- IV MONIKIELISYYS KOMISSION SUHTEISSA KANSALAISIIN

IV.1 Saatavuus ja avoimuus

Euroopan unionin hyväksymä lainsäädäntö sitoo unionin kansalaisia suoraan. EU:n demokraattinen legitimiteetti ja avoimuus perustuvat siihen, että EU:n kansalaiset voivat kommunikoida toimielinten kanssa, tutustua EU:n lainsäädäntöön maansa virallisella kielellä ja osallistua yhteiseurooppalaiseen toimintaan kieliongelmitta. Siksi Euroopan yhteisö määritellään neuvoston kaikkien ensimmäisessä asetuksessa[35] monikieliseksi kokonaisuudeksi, jonka lainsäädäntö on julkaistava yhteisön virallisilla kielillä. Lisäksi asetuksessa edellytetään yhteisön toimielimiltä, että ne asioivat kansalaisten kanssa heidän valitsemillaan virallisilla kielillä. Yhdenvertaisuuden ja avoimuuden periaatteiden noudattamiseksi Euroopan unioni ylläpitää Internetissä laajaa julkista EUR-Lex-palvelua, jonka kautta voi tutustua EU:n lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön. EUR-Lex on kaikilta osiltaan monikielinen palvelu, joka kattaa kaikki 20 virallista kieltä[36].

IV.2 Monikielisyys EU:n erityispiirteenä

Kääntämisen ja tulkkauksen asiantuntijat varmistavat kustannustehokkaan viestinnän ja tekevät päätöksenteosta demokraattisen ja avoimen. Tulkkien avulla jäsenvaltioiden edustajat voivat puolustaa maidensa etuja omilla kielillään ja kommunikoida muiden edustajien kanssa. Näin kansalaisia voivat edustaa parhaat asiantuntijat, jotka eivät välttämättä itse ole kieliasiantuntijoita. Käännös- ja tulkkauspalveluilla varmistetaan myös, että eurooppalaiset ja kansalliset elimet voivat tehokkaasti käyttää oikeuttaan demokraattiseen valvontaan. Kääntäjät ja tulkit takaavat, että kansalaiset voivat kommunikoida toimielinten kanssa ja tutustua niiden tekemiin päätöksiin maansa virallisilla kielillä.

EU:n toimielinten on löydettävä tasapainoinen suhde monikielisyydestä koituvien kulujen ja hyötyjen välille. Kaikkien toimielinten käännös- ja tulkkauspalvelujen kulut olivat yhteensä 1,05 prosenttia EU:n kokonaisbudjetista vuonna 2004, mikä tekee 2,28 euroa kansalaista kohti vuodessa. Tähän hintaan kaikki EU:n kansalaiset voivat rajoituksetta tutustua EU:n lainsäädäntöön kokonaisuudessaan sekä käyttää kommunikointi-, osallistumis- ja tiedonsaantioikeuttaan.

Järjestelmällä, joka mahdollistaa monikielisyyden Euroopan unionissa, on hintansa, mutta ilman tällaista järjestelmää ei voida luoda demokraattista ja avointa Euroopan unionia.

Asianmukaisella suunnittelulla, ennakoinnilla ja tarvittavin resurssein EU voisi jatkossa toimia nykyistäkin useammalla virallisella kielellä, edellyttäen että otetaan avuksi esimerkiksi uusi teknologia ja hyödynnetään mittakaavaetuja täysimääräisesti.

IV.3 Monikielisyyttä komission suhteissa kansalaisiin edistävä toiminta

Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana komissio on kehittänyt useita monikielisyysaloitteita ( Kansalaisena Euroopassa , Vuoropuhelu kansalaisten kanssa, Sinun Eurooppasi – kansalaiset ja kansalaisten vastauspalvelu ) auttaakseen kansalaisia ymmärtämään, mitä vaikutuksia EU:n lainsäädännöllä on heihin, mitä oikeuksia heillä on muutettaessa toiseen maahan ja kuinka he voivat käyttää oikeuksiaan käytännössä[37].

Komissio ehdottaa, että kehitetään näihin aloitteisiin perustuva proaktiivinen monikielinen viestintäpolitiikka, jonka käytännön toimilla täydennetään komission laajempaa aloitetta kommunikoinnin parantamiseksi Euroopan unionin kansalaisten ja tiettyjen ryhmien kuten lehdistön, kieliteollisuuden, koulujen ja korkea-asteen oppilaitosten kanssa. Komissio aikoo vahvistaa lisää virallisilla kielillä antamaansa verkkotiedotusta ja parantaa lukuisten verkkosivujensa monikielisyyttä. Myös verkkosisältöjen hallintateknologian kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia monikieliselle julkaisemiselle Internetissä. Lisäksi komissio aikoo perustaa sisäisen verkoston monikielisyyteen liittyvien asioiden yhdemukaisuuden varmistamiseksi komissiossa.

Komissio aikoo varmistaa sisäisen verkoston avulla, että kaikki osastot soveltavat komission monikielisyyspolitiikkaa yhdenmukaisesti edistää myös jatkossa monikielisyyspolitiikkaa Internet-portaalillaan (Europa) ja julkaisuissaan ottaa Europa-portaalilla käyttöön kieliportaalin, joka tarjoaa tietoa monikielisyydestä Euroopan unionissa ja sisältää uusia portaaleja kieltenopiskelijoille ja kieltenopettajille ottaa jäsenvaltioissa sijaitsevat käännösyksikkönsä (”antenninsa”) vahvemmin mukaan monikielisyyden edistämiseen, erityisesti kun on kyse komission viestien mukauttamisesta paikalliselle kohdeyleisölle järjestää jäsenvaltioissa lehdistön edustajille ja muille mielipiteenmuokkaajille suunnattuja korkean tason seminaareja, joissa käsitellään monikielisyyttä tarjota myös jatkossa korkea-asteen oppilaitoksille apurahoja ja opetusapua konferenssitulkkauksen alalla, auttaa etäopiskeluvälineiden kehittämisessä ja rahoittaa opiskelijoiden apurahoja ja harjoittelujaksoja kehittää edelleen kustannustehokkaita monikielisiä konferenssi- ja kommunikointivälineitä; tämä toteutetaan yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille koskevan komission hankkeen[38] puitteissa tukea konferenssitulkkauksen ja kongressipalvelujen johtamisen alan eurooppalaisia master-tutkintoja ja samalla tiivistää yhteistyötä, koota asiantuntemusta ja levittää kyseisten alojen parhaita käytänteitä osallistua myös jatkossa täysimääräisesti kielijärjestelyitä, dokumentointia ja julkaisemista käsittelevään kansainväliseen vuosikokoukseen (IAMLADP), jossa keskustellaan uusista työ- ja taitovaatimuksista esittää korkea-asteen oppilaitoksille myös jatkossa kääntämisen maisterintutkintoon tähtäävän opetusohjelmamallin ja lähettää niiden käyttöön vierailevia kääntäjiä, jotka avustavat kääntämistä opiskelevien opetuksessa järjestää jäsenvaltioissa kansainvälisen koulujen välisen käännöskilpailun kielitaidon ja kieliammattien edistämiseksi. |

- V PÄÄTELMÄT

Ilman monikielisyyttä Euroopan unioni ei voisi toimia asianmukaisesti. Yhtä tärkeä asia tavoiteltaessa EU:n poliittisia tavoitteita on EU:n kansalaisten kielitaidon lisääminen, erityisesti kun otetaan huomioon kasvava maailmanlaajuinen kilpailu ja pyrkimys hyödyntää paremmin Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomiseen. Komissio on tietoinen omasta ja muiden toimielinten vastuusta ja katsoo, että tilannetta voidaan ja pitääkin parantaa ja kehottaa siksi jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia laajan monikielisyyden edistämiseksi yksilötasolla ja edistämään kaikkien kansalaisten kielellistä identiteettiä kunnioittavan yhteiskunnan luomista.

Komissio on jo kehottanut jäsenvaltioita raportoimaan vuonna 2007 toimista, joita ne ovat toteuttaneet kieltenoppimisen edistämistä ja kielellistä monimuotoisuutta koskevan toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Tässä tiedonannossa esitetään lisätoimet, joita tarvitaan, jotta jäsenvaltiot voivat saavuttaa asettamansa tavoitteet. Komissio kehottaa jäsenvaltioita raportoimaan vuonna 2007 myös toimista, joita ne ovat toteuttaneet tässä tiedonannossa määritellyillä tärkeimmillä aloilla.

Komissio aikoo perustaa riippumattomista asiantuntijoista koostuvan monikielisyyttä käsittelevän korkean tason työryhmän, joka avustaa komissiota jäsenvaltioiden saavuttaman edistyksen analysoinnissa, tukee ja neuvoo aloitteiden kehittämisessä sekä antaa uutta pontta ja ideoita. Monikielisyydestä järjestetään ministeritason kokous, jotta jäsenvaltiot voivat vaihtaa tietoja saavuttamastaan edistyksestä ja suunnitella jatkotoimia. Jäsenvaltioiden raporttien ja korkean tason työryhmän ohjeiden perusteella komissio aikoo laatia Euroopan parlamentille ja neuvostolle esitettäväksi uuden tiedonannon, joka sisältää ehdotuksen kattavaksi lähestymistavaksi Euroopan unionin monikielisyyteen. |

- Liite[39]

Euroopan unionin käytetyimmät kielet prosentteina.

[pic]

Vieraan kielen keskustelutaito

[pic]

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Komission tiedonanto – Uusi monikielisyyden puitestrategia

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Tämä ehdotus koskee useita politiikanaloja ja niihin liittyviä toimintoja:

DG EAC: Kulttuuri ja kielet

DG SCIC: Tulkkaus ja siihen liittyvät toiminnot

DGT: Komission hallinto: hallintomenot komission hallinnon toimintalohkossa

DG INFSO: TTK tietoyhteiskunnan alalla ja e Europe

3. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

3.1 Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

DG EAC

15 02 02 02 Sokrates

15 03 01 02 Leonardo da Vinci

Vuodesta 2007 lähtien budjettikohta koskee elinikäistä oppimista koskevaa ohjelmaa, jota varten komissio hyväksyi ehdotuksia heinäkuussa 2004.

DGT

26 01 02 11 Muut hallintomenot komission hallinnon toimintalohkossa

26 01 07 00 Toimielintenvälinen yhteistyö kielten alalla

DG SCIC

XX 01 02 11 07: Tulkkien koulutus ja täydennyskoulutus

XX 01 02 11 02: Kokoukset ja konferenssit

DG INFSO

09 04 TTK tietoyhteiskunnan alalla

09 03 e Europe

3.2 Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

2005 ja sitä seuraavat varainhoitovuodet: toimilla on erilaiset lähtökohdat, ja niiden kesto on erilainen. Muutamat toimet, kuten ehdotettu eurooppalainen kielitaitoindikaattori, on suunniteltu pysyviksi, mistä syystä niiden kestoa ei olisi rajattava. Muiden toimien, kuten tutkimusten, konferenssien ja yhteistyöohjelmista rahoitettujen hankkeiden, kesto on rajattava alle kolmeen vuoteen.

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1 Taloudelliset resurssit

4.1.1 Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 ja myöh. | Yht. |

Toimintamenot[40] |

Maksusitoumusmäärä-rahat (MSM) |

Edistetään keskustelua ja laaditaan suositus keinoista ajantasaistaa kieltenopettajien koulutusta | Ks. (**) |

Julkaistaan vuonna 2006 luettelo Euroopan unionissa käytössä olevista kielitaitotodistusjärjestelmistä | 0.2 | 0.2 Ks. (**) |

Tuetaan edelleen kieltenopetusta ja -oppimista komission yhteistyöohjelmista koulutuksen, nuorison, kansalaisosallistumisen ja kulttuurin alalla | Ks. (**) |

Tutkitaan keinoja tukea kielellisen monimuotoisuuden verkostoja uudesta elinikäistä oppimista koskevasta integroidusta ohjelmasta | Ks. (**) |

Järjestetään ministeritason konferenssi | 0.15 | 0.15 Ks. (**) |

Varmistetaan (sisäisen verkoston avulla), että kaikki komission osastot soveltavat monikielisyyspolitiikkaa, ja otetaan aseteittain käyttöön erityinen monikielisyyspolitiikka Europa-portaalia ja julkaisuja varten |

Maksusitoumusmäärä-rahat (MSM) | a | 0.4 | 0 | 0.19 | 0.08 | 0.12 | 0.16 | 0.95 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 0.4 | 0 | 0.19 | 0.08 | 0.12 | 0.16 | 0.95 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[41] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) |

Järjestetään lehdistön edustajille ja muille mielipiteenmuokkaajille korkean tason seminaareja, jotka käsittelevät monikielisyyttä jäsenvaltioissa | 0.003 | 0.003 Ks. (**) |

Järjestetään kansainvälinen koulujen välinen käännöskilpailu jäsenvaltioissa | 0.04 | 0.04 Ks. (**) |

Perustetaan monikielisyyttä käsittelevä korkean tason työryhmä | 0.04 | 0.04 | 0.04 | 0.04 | 0.04 | 0.2 Ks. (**) |

Esitetään yliopistoille myös jatkossa kääntämisen maisterintutkintoon tähtäävä opetusohjelmamalli ja lähetetään niiden käyttöön vierailevia kääntäjiä | 0.207 | 0.207 | 0.207 | 0.207 | 0.207 | 0.207 | 1.242 Ks. (**) Ks. (****) |

c | 0.568 | 0.913 | 0.556 | 0.412 | 0.412 | 0.412 | 3.273 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumus-määrärahat | a+c | 0.968 | 0.913 | 0.746 | 0.492 | 0.424 | 0.428 | 4.223 |

Maksumäärärahat | b+c | 0.968 | 0.913 | 0.746 | 0.492 | 0.424 | 0.428 | 4.223 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[42] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä

(*) Indikaattorin käyttöönotto ei aiheuta ylimääräisiä toimintamenoja Euroopan unionin yleiseen talousarvioon: vastaavat menot katetaan Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmista (myöhemmin elinikäistä oppimista koskevasta ohjelmasta) lisäämättä ohjelmien kokonaismäärärahoja; tästä syystä merkintä "*". Tiedoksi: näiden ohjelmien vuosittaisen rahoitusosuuden olisi oltava noin 2,5 miljoonaa euroa indikaattorin rahoittamiseksi.

(**) Tämän kohdan täytäntöönpano ei aiheuta ylimääräisiä toimintamenoja Euroopan unionin yleiseen talousarvioon. Vastaavat kulut katetaan tämänhetkisistä ohjelmista tai niiden seuraajista lisäämättä näiden ohjelmien kokonaismäärärahoja.

(***) Tämän kohdan täytäntöönpano ei aiheuta ylimääräisiä toimintamenoja Euroopan unionin yleiseen talousarvioon. Vastaavat kulut katetaan tämänhetkisistä tutkimusohjelmista tai niiden seuraajista ( e Content plus -ohjelma / ehdotetut erityisohjelmat vuosiksi 2007–2013 seitsemännen puiteohjelman toteuttamiseksi) lisäämättä näiden ohjelmien kokonaismäärärahoja.

(****) Virkamatkoihin osoitetuista määrärahoista maksettavat vuosittaiset 207 000 euron kulut koskevat ainoastaan vierailevien kääntäjien ohjelmaa (jossa DGT:n kääntäjiä lähetetään kuukauden mittaiselle virkamatkalle yliopistoihin).

(°) Vuosien 2005 ja 2006 menoerät koskevat tietotekniikan alan asiantuntija-avun käyttöä Internet-portaalin teknisessä suunnittelussa ja kehittämisessä. Portaalin sisältöä hallinnoi komission henkilökunta.

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Ei erityisjärjestelyjä. Ehdotettuja toimia ei yhteisrahoiteta.

4.1.2 Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

Vuoden 2007 talousarvion ja seuraavien talousarvioiden määrärahat edellyttävät vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien hyväksymistä ja niiden pohjalta laadittavaa monivuotista ohjelmasuunnittelua.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[43] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3 Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset esitetään erillisessä liitteessä.

4.2 Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Vuositarve Henkilöstön määrä yhteensä | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 ja myöh. |

EAC | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 Ks. (i) |

PO DGT: | 22.6 | 80.2 | 80 | 80 | 80 | 80 Ks. (ii) |

SCIC |

INFSO |

Yht. | 22.6 | 81.2 | 81 | 81 | 81 | 81 |

Huomautuksia :

(i) Nämä ehdotukset edellyttävät 1 ylimääräisen ura-alueeseen A* kuuluvan kokoaikaisen työntekijän palvelukseenottoa [kuten asiakirjassa KOM(2005) 356 esitetään].

(ii) Kaikki muut taulukossa mainitut henkilöstöluvut perustuvat nykyisten henkilöstömäärärahojen puitteissa tehtyihin sisäisiin uudelleenjärjestelyihin.

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

Yksityiskohtainen selvitys ehdotuksen taustasta sisältyy perusteluosaan. Rahoitusselvityksen tässä osassa esitetään vain seuraavat lisätiedot:

5.1 Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Tiedonannossa yksilöidään useita monikielisyyden alan tarpeita Euroopan unionin yhteiskunnassa, taloudessa ja toimielimissä.

5.2 Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Lisäarvoa saadaan siitä, että komissio kartoittaa, millä aloilla toimia tarvitaan, ja siitä, että se ehdottaa jäsenvaltioille tai itselleen toimia sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka hyödyttävät Euroopan unionia kokonaisuudessaan.

5.3 Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä vastaavat indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Päätavoitteena on lisätä kansalaisten monikielisyyttä ja parantaa ymmärrystä siitä, mikä merkitys monikielisyydellä on Euroopan unionin taloudelle, ja johdonmukaistaa lähestymistapaa monikielisyyteen komission ja kansalaisten välisissä suhteissa.

Näiden tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuvaa edistystä on määrä tarkastella vuonna 2007.

5.4 Toteutustapa (alustava)

Mitä seuraavista menettelyistä[44] käytetään toiminnan toteuttamisessa?

( Keskitetty hallinnointi

( komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1 Seurantamenettely

Tässä tiedonannossa tarkoitettuja toimia seurataan samoilla menettelyillä, jotka ovat jo käytössä niiden ohjelmien ja budjettikohtien osalta, joita ne koskevat.

6.2 Arviointimenettely

6.2.1 Ennakkoarviointi

Ennakkoarviointia ei ole tehty. Tiedonanto on itsessään arvio monikielisyyden tärkeimpien näkökohtien nykytilasta.

6.2.2 Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

6.2.3 Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Katso 6.1.

7. PETOSTENTORJUNTA

Tässä tiedonannossa tarkoitettuihin toimiin sovelletaan samoja petostentorjuntatoimia, jotka ovat jo käytössä niiden ohjelmien ja budjettikohtien osalta, joita ne koskevat.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1 Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 ja myöh. |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[46] (XX 01 01) | A*/AD | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 Ks. (i) |

B*, C*/AST | 22.6 | 79.7 | 79.5 | 79.5 | 79.5 | 79.5 Ks. (ii) |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[47] |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[48] |

YHTEENSÄ | 22.6 | 81.2 | 81 | 81 | 81 | 81 |

Huomautuksia:

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahajaottelussa myönnetystä osuudesta.

(i) Näihin ehdotuksiin sisältyy yhden ylimääräisen kokoaikaisen henkilön palvelukseenotto [kuten se on määritelty asiakirajssa KOM(2005) 356].

(ii) Muut taulukossa mainitut henkilöstön jäsenet ovat nykyisten henkilöstömäärärahojen puitteissa tehtäviä sisäisiä uudelleenjärjestelyitä. On huomattava, että ehdotettua monikielisyysverkostoa voitaisiin resurssoida siirtämällä 23 ura-alueeseen A* kuuluvaa henkilöä DGT:stä muihin pääosastoihin. Siirroista huolimatta kyseisten henkilöiden virat säilyisivät DGT:ssä. Nämä siirrot sisältyvät taulukkoon.

8.2.2 Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

8.2.3 Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

(Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä alustavasti myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly toimintastrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4 Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

- sisäinen |

- ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

8.2.5 Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) |

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1

Laskelma – Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1

8.2.6 Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 ja myöh. | YHTEENSÄ |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset Osallistutaan myös jatkossa täysimääräisesti kielijärjestelyitä, dokumentointia ja julkaisemista käsittelevään kansainväliseen vuosikokoukseen | 0.01 | 0.01 | 0.01 | 0.01 | 0.01 | 0.01 | 0.06 |

XX 01 02 11 03 – Komiteat[49] |

XX 01 02 11 04 – Tutkimukset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

XX 01 02 11 07 Tulkkien koulutus ja täydennyskoulutus |

Myönnetään yliopistoille apurahoja ja opetusapua konferenssitulkkauksen alalla, autetaan etäopiskeluvälineiden kehittämisessä ja rahoitetaan opiskelijoiden apurahoja ja harjoittelujaksoja. | 0.935 | 0.935 | 0.935 | 0.935 | 0.935 | 0.935 | 5.61 |

Tuetaan konferenssitulkkauksen ja kongressipalvelujen johtamisen alan eurooppalaisia master-tutkintoja. | 0.082 | 0.082 | 0.082 | 0.082 | 0.082 | 0.082 | 4.92 |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | 1.027 | 1.027 | 1.027 | 1.027 | 1.027 | 1.027 | 10.59 |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

[1] Kieliä on 21, kun iiri luetaan mukaan vuodesta 2007 lähtien, ja 23, kun bulgaria ja romania lisätään joukkoon.

[2] Ks. Euromosaic -tutkimus Internet-osoitteessahttp://europa.eu.int/comm/education/policies/lang/languages/langmin/euromosaic/index_en.html.

[3] EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

[4] Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1934/2000/EY, tehty 17 päivänä heinäkuuta 2000, Euroopan kielten teemavuodesta 2001.

[5] Kieltenoppiminen edesauttaa muiden kulttuureiden ymmärtämistä, sillä kielet ovat kulttuurien ilmenemismuotoja. Komissio ei edistä keinotekoisten kielten käyttöä, koska niillä ei ole kulttuurista viitekenttää.

[6] Barcelonan Eurooppa-neuvosto 15. ja 16. maaliskuuta 2002: puheenjohtajan päätelmät, osassa I olevan 43 kohdan toinen luetelmakohta.

[7] KOM(2003) 449: Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen – Toimintaohjelma 2004–2006; KOM(1995) 590: Opettamista ja oppimista koskeva valkoinen kirja.

[8] Eurobarometri-kysely 63.4.

[9] Key data on teaching languages at school in Europe, Eurydice-verkko, 2005, ISBN 92 894 8681-3.

[10] KOM(2003) 449.

[11] KOM(2003) 449.

[12] http://europa.eu.int/comm/education/policies/lang/key/studies_en.html

[13] http://www.eblul.org

14 http://www.mercator-central.org/

[14] Feasibility Study concerning the Creation of a European Agency for Linguistic Diversity and Language Learning, Final Report, toukokuu 2005,http://europa.eu.int/comm/education/policies/lang/doc/linguistic_diversity_study_en.pdf

[15] KOM(2005) 24, 2.2.2005.

[16] http://europa.eu.int/growthandjobs/pdf/integrated_guidelines_en.pdf

[17] Kieliasiantuntijaryhmä perustettiin Koulutus 2010 -prosessin yhteydessä. Useimmat jäsenvaltiot ovat nimenneet siihen yhden asiantuntijan jäseneksi.

[18] Viimeisin raportti on saatavana Internet-osoitteessahttp://europa.eu.int/comm/education/policies/2010/doc/lang2004.pdf

[19] European Profile for Language Teacher Education – A Frame of Reference, Michael Kelly, Michael Grenfell et al., Southampton University, Yhdistynyt kuningaskunta.

[20] Key Data on Teaching Languages at School in Europe, Op cit.

[21] KOM(2003) 449.

[22] KOM(2005) 356.

[23] Suunnitelmien olisi perustuttava yhdennettyyn suuntaviivaan nro 23 ja sisällyttävä kansallisiin suunnitelmiin, joita jäsenvaltiot laativat kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin toimintasuunnitelman yhteydessä. (http://europa.eu.int/growthandjobs/pdf/integrated_guidelines_en.pdf)

[24] European Profile for Language Teacher Education – A Frame of Reference . http://europa.eu.int/comm/education/policies/lang/doc/profile_en.pdf

[25] Esim. CILT:n (The National Centre for Languages) tekemä tutkimus, julkaistu vuonna 2005, Yhdistynyt kuningaskunta, ks. Internet-osoite http://www.cilt.org.uk/key/talkingworldclass.pdf

[26] KOM(2002) 72.

[27] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/13/EY, annettu 20. maaliskuuta 2000, myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29), 16 artiklan 1 kohta. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille kielten käyttämisestä yhteisön kuluttajille tiedottamisessa, 10. marraskuuta 1993, KOM(1993) 456.

[28] 2005/29/EY.

[29] eContent, eContent plus, Media ja eLearning.

[30] Arvioiden mukaan maailman 20 merkittävintä käännöspalveluyritystä työllistää yli 10 000 ihmistä vuotuisen liikevaihdon ollessa yli 1,2 miljardia euroa. Noin kaksi viidesosaa tästä toiminnasta tapahtuu Euroopan unionissa.(see http://www.commonsenseadvisory.com/en/research/top_20.htm).

[31] Translation services — Service requirements, asiakirja WI CSA07001, laatinut tekninen komitea CEN/BTTF 138.

[32] Kansainvälisellä konferenssitulkkien liittolla on noin 3 000 yksittäistä jäsentä, joista noin puolet Euroopan unionissa.

[33] KOM(2005) 229 ja 465.

[34] Neuvoston asetus N:o 1, annettu 15 päivänä huhtikuuta 1958, Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevien järjestelyjen vahvistamisesta.

[35] http://europa.eu.int/eur-lex/lex

[36] http://europa.eu.int/youreuropehttp://europa.eu.int/citizensrights/signpost

[37] http://europa.eu.int/idabc/

[38] Eurobarometri-kysely 63.4, ks.

http://europa.eu.int/comm/public_opinion/archives/eb/eb63/eb63_en.htm

[39] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[40] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[41] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[42] Ks. toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[43] Jos käytetään useampaa kuin yhtä menettelyä, tämän kohdan huomautuksissa olisi annettava lisätietoja.

[44] Kuten kuvattu kohdassa 5.3.

[45] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[46] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[47] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[48] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

Niiden vastaajien prosenttiosuus maittain, jotka pystyvät osallistumaan vieraskieliseen keskusteluun

29%

30%

36%

41%

45%

49%

50%

58%

60%

62%

66%

69%

71%

72%

87%

88%

89%

90%

91%

93%

99%

93%

EU25

13%

12%

18%

13%

11%

12%

34%

[49],OPQopqr ? ? ³ ´ PT²¶ìîðò[50]âäW

]

?‚ƒ…¶·”–ÄÅýþ !Ž?öòîãÜîÜãÜãØãîÜòöòöòöÐöòöòÃ»Ãòöòöòöòöòöòöòöòöòöòöòö«ö«öòöòöòöòöòö«öò-jhXvú0JmU[pic]mHnHu[pic]

hXvúCJaJhXvúCJaJmHnHu[pic]

hXvú1%

Muut

(SPONTAANISTI)

Venäjä

Hollanti

Puola

Espanja

Italia

Ranska

Saksa

Englanti

Äidinkieli

Vieras Kieli

YHTEENSÄ

47%

30%

23%

15%

14%

10%

52005DC0596